Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Jokelainen Jaana(VNK)

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Jokelainen Jaana(VNK) Asia Komission työohjelma 2016 Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Puheenjohtaja Juncker esitteli poliittiset suuntaviivansa komission 5-vuotiskaudelle heinäkuussa Niiden 10 painopistealuetta muodostavat rungon komission vuotuisille työohjelmille. Vuoden 2016 työohjelma hyväksyttiin kollegiossa , minkä jälkeen se esiteltiin Euroopan parlamentin täysistunnossa. Työohjelma esitellään myös yleisten asioiden neuvostolle Eurooppaministerit ovat keskustelleet ensi vuoden painopisteistä heinäkuun epävirallisessa kokouksessaan sekä syys- ja lokakuun neuvostoissa, minkä jälkeen pjmaa toimitti neuvoston näkemykset Junckerille ja varapuheenjohtaja Timmermansille. Komissio kuulee neuvostoa ja Euroopan parlamenttia työohjelman liitteenä olevista poisvedettävistä hankkeista ennen lopullista päätöstä. Olemassa olevan lainsäädännön kumoaminen edellyttää puolestaan komission ehdotusta neuvostolle ja parlamentille. Suomi pitää hyvänä strategisiin painopisteisiin ja konkreettisiin tuloksiin keskittyvää työohjelmaa. Unionin on keskityttävä toiminnassaan olennaisimpiin kysymyksiin. Työohjelman painopisteet vastaavat hyvin Suomen tavoitteita. Suomi on painottanut kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden vahvistamista ja korostanut sisämarkkinoiden kehittämistä (erit. digitaaliset ja palvelujen sisämarkkinat), pankkiunionin loppuun saattamista, vapaakaupan ja yhteisen energia- ja ilmastopolitiikan edistämistä. Investoinnit ja innovaatiopanostukset tulee kohdistaa kasvun kärkiin: digitalisaatioon, biotalouteen ja puhtaisiin teknologioihin. Rahoituskehyksen painopistettä on siirrettävä asteittain vahvemmin tukemaan kasvua, työllisyyttä ja osaamista. Unionin on toimittava päättäväisesti myös Välimeren alueen laittomien muuttovirtojen hallitsemiseksi. Suomi tavoittelee nykyistä vähemmän, mutta parempaa ja kevyempää sääntelyä ja on tyytyväinen siihen, että sääntelyn toimivuus on läpileikkaava prioriteetti komissiolle. Esitetyt poisvedettävät tai uudelleen tarkasteltavat säädösehdotukset ja kumottavat säädökset osoittavat konkreettista sitoutumista tähän tavoitteeseen. Suomi vaikuttaa asiassa kansallisen kartoituksensa (E113/2013 vp) pohjalta.

2 2(10) Suomi on vaikuttanut jo syksystä 2013 lähtien nykyisen komission viisivuotiskauden ohjelmaan. Komission avoin lähestymistapa tulevan vuoden toimintaan helpottaa ennakointia ja vaikuttamista. Kaikkiaan vuotuinen ja monivuotinen ohjelmointi lisäävät yhteisymmärrystä EU:n prioriteeteista ja sujuvoittavat unionin toimintaa. Uuden toimielinten välisen sopimuksen paremmasta sääntelystä neuvotteluissa on pidettävä kiinni siitä, että neuvostolla on komission työohjelmavalmisteluissa tasavertainen asema suhteessa parlamenttiin. Menettelyiden on oltava käytännönläheisiä ja kevyitä. Pääasiallisessa sisällössä esitetään tarkemmin Suomen kantoja komission painopistealueisiin ja konkreettisiin ehdotuksiin. Pääasiallinen sisältö Komission lähtökohdat No time for business as usual -niminen työohjelma lähtee siitä, että unionin tulee toimia vain isoissa asioissa eli kyetä vastaamaan Euroopan kohtaamiin vakaviin ongelmiin, kuten muuttoliikekriisiin, odotettua hitaampaan kasvuun, investointien vähyyteen ja ilmastonmuutokseen. Olennaista on tulosten aikaansaaminen säädösehdotukset, joilla on suoraa vaikutusta työllisyyteen, kasvuun, hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Näiden avainaloitteiden priorisointi pohjautuu keskusteluihin parlamentin ja neuvoston kanssa. Ohjelma rakentuu Junckerin suuntaviivojen kymmenen painopisteen (ks. alla) varaan. Sen liitteissä luetellaan avoimuuden, tulosten ja toimivan sääntelyn hakemisen hengessä: 1) suuntaviivoja toimeenpanevat uudet avainaloitteet (23 kpl), 2) REFIT-ohjelmassa toteutettavat toimet (27 kpl), 3) prioriteeteiksi katsottavat säädösehdotukset, joissa tarvitaan nopeaa hyväksyntää (17 kpl), 4) poisvedettäviksi tai uudelleen tarkasteltaviksi esitettävät säädösehdotukset (20 kpl), 5) kumottava lainsäädäntö (28 kpl) ja 6) vuonna 2016 sovellettavaksi tuleva uusi lainsäädäntö tiedoksi kansalaisille ja yrityksille (68 kpl). 1. Työllisyys, kasvu ja investoinnit Komission uusi osaamisen agenda tähtää osaamisen kehittämiseen tutkintojen ja osaamisen tunnustamisella sekä tukemalla ammatillista ja korkea-asteen koulutusta sekä digitaalisia taitoja. Työohjelma ei näiltä osin sisällä konkreettisia ehdotuksia. Euroopan investointiohjelma on saatu käyntiin ja Euroopan strategisten investointien rahasto (EFSI/ESIR) on toiminnassa. Jatkossa keskitytään investointiympäristön parantamiseen ja sisämarkkinoiden syventämiseen. Rahoituskehysten (MFF) väliarviointi toteutetaan ensi vuoden loppuun mennessä. Siinä arvioidaan kuluvaa rahoituskehystä ja sitä, miten EU-varoja voidaan tehokkaammin kohdentaa unionin prioriteetteihin. Lisäksi etsitään keinoja lisätä rahoituksen tuloksellisuutta ja yksinkertaistaa menettelyjä. Komissio antaa kiertotalouspakettiin liittyvät säädösehdotukset ja alkaa toimeenpanna paketin toimintasuunnitelmaa tavoitteenaan toimivat markkinat myös jätteistä saataville raaka-aineille.

3 3(10) Komissio ilmoittaa työohjelmassaan käynnistävänsä työn terveysteknologian alan sisämarkkinoiden kehittämiseksi. Se aikoo myös jatkaa mikrobilääkeresistenssin vastaista työtä ja edistää globaaleja toimia uhan voittamiseksi. Digitaalisen osaamisen edistäminen on tärkeää. Suomi on ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että Suomi hyötyy mahdollisimman tehokkaasti EU:n investointiohjelmasta ja strategisten investointien rahaston mahdollisuuksista. Investointiympäristön parantaminen on keskeistä. Suomi voi tukea komission tavoitetta arvioida rahoituskehysten väliarvioinnissa sitä, miten EU-varoja voidaan tehokkaammin kohdentaa unionin prioriteetteihin. Suomi pitää tärkeänä, että rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä ei kasvateta rahoituskehyksen kokonaistasoa. Suomi pitää tärkeänä tarkastella monipuolisesti tarvittavia lainsäädäntö- ja muita toimia, joita kiertotalouden edistäminen koko arvoketjussa edellyttää. EU-lainsäädännön mukaisen jätehierarkian joustomahdollisuuksia tulee tarkastella jätepolitiikan toimenpiteiden suunnittelussa. Kaskadiperiaatetta ei tule viedä lainsäädäntöön. Kehittyneiden biopolttoaineiden tuotanto ja käyttö on tärkeää osana liikenteen kasvihuonekaasupäätösten vähentämistavoitteita. Ravinteiden kierrätystä tulee edistää ja luoda toimivat kierrätyslannoitteiden markkinat. Suomi pitää tärkeänä, että komissio edistää terveysteknologian sisämarkkinoiden toimintaa ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edellytyksiä. Terveysteknologia on keskeistä Suomen viennin kannalta. Suomi pitää tärkeänä myös sitä, että komissio tukee mikrobilääkeresistenssin vastaista työtä. 2. Digitaaliset sisämarkkinat Komission tavoitteena on antaa kaikki digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan strategiaan liittyvät ehdotukset vuoden 2016 loppuun mennessä. Keskeiset ehdotukset liittyvät erityisesti tekijänoikeuksiin, sähköiseen kauppaan (ml. sopimussäännöt ja arvonlisävero), maarajoituksiin (geoblokkaus) sekä dataan ja pilvipalveluihin. Komission tavoitteena on edistää myös sähköisen viestinnän sisämarkkinoita ja taajuusalueiden harmonisointia. Suomi pitää keskeisenä kaiken lainsäädännön toimivuutta digitaalisessa toimintaympäristössä, uusien liiketoimintamallien mahdollistamista ja teknologianeutraaliutta. Uuden sääntelyn tarvetta on harkittava huolellisesti, ja ylisääntelyä tulee välttää. Tekijänoikeussääntelyn ja siihen liittyvän sähköisen kaupan sääntelyn uudistamisessa keskeistä on uusien ja innovatiivisten sisältöjen, palveluiden ja tuotteiden kehittämisen ja markkinoille tuomisen mahdollistaminen. Suomi pitää myös tärkeänä tarkastella, missä tilanteissa ja millä tavoin geoblokkaukseen on syytä puuttua. Lisäksi on tärkeää varmistaa arvonlisäverojärjestelmän toimivuus ja one stop shop - järjestelmän kehittäminen digitaalisten sisämarkkinoiden näkökulmasta. Suomi vaikuttaa

4 4(10) siihen, että ALV-direktiivi mahdollistaisi alennetun verokannan soveltamisen myös digitaalisiin sisältöihin. Tietoliikenneinfrastruktuurin osalta Euroopassa tulee varmistaa huippunopeiden kansainvälisten yhteyksien toimivuus. Taajuusalueiden harmonisoinnin ei tulisi kuitenkaan puuttua kansallisiin myöntämiskäytäntöihin liian yksityiskohtaisesti. 3. Energiaunioni ja eteenpäin katsova ilmastopolitiikka Komissio esittelee ensi vuonna uusiutuvan energian paketin ml. biomassan kestävyyskriteerit sekä energiatehokkuuspaketin. Lisäksi komissio antaa ehdotukset päästökaupan ulkopuolisen sektorin kuten liikenne, kiinteistökohtainen lämmitys, maatalous taakanjaosta sekä sähkön sisämarkkinoiden kehittämisestä. Komissio antaa myös ehdotukset maankäyttösektorin (LULUCF) sisällyttämisestä 2030-ilmastotavoitteisiin. Komissio esittelee sähkön toimitusvarmuusdirektiivin ja kaasun toimitusvarmuusasetuksen uudistuksen ja kolmansien maiden kanssa solmittujen energiasopimusten tietojenvaihtoa koskevan neuvoston päätöksen (IGA) uudistuksen. Suomi lähtee siitä, että kestävästi tuotetun biomassan nollapäästöisyys tulee säilyttää eikä biomassan hyödyntämiselle saa aiheutua tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Suomi vaikuttaa siihen, että kustannustehokkuus huomioidaan taakanjaossa mahdollisimman vahvasti Eurooppa-neuvoston 2030-linjausten mukaisesti. Suomi vaikuttaa LULUCF-sektorin ratkaisuun siten, että nielujen laskentasäännöissä huomioidaan oikeudenmukaisesti metsäisten maiden erityispiirteet. Suomi tukee komission etenemistä alueelliselta pohjalta sähkön sisämarkkinoiden vahvistamiseksi ja vaikuttaa siihen, että EU:n energiaturvallisuutta parannetaan ennen kaikkea sisämarkkinoita kehittämällä. Kaasusopimusten avoimuutta mahdollisesti lisättäessä on keskityttävä energiaturvallisuuden kannalta merkityksellisiin sopimuksiin. 4. Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja vahvempi teollisuuspohja Uuden sisämarkkinastrategian pääpaino on tehokkaassa täytäntöönpanossa ja käytännön ratkaisuissa. Siinä korostetaan pk-yritysnäkökulmaa, palveluiden vapaata liikkuvuutta ja standardisointia. Pääomamarkkinoiden luominen on keskeinen osa sisämarkkinoita. Pääomamarkkinaunionin tarkoituksena on vähentää sääntelyesteitä valtioiden välillä ja monipuolistaa rahoitusmahdollisuuksia. Työvoiman liikkuvuuspaketti kattaa ehdotukset sosiaaliturvakoordinaatiota koskevan asetuksen ja lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin kohdennetusta uudistamisesta. Komissio esittää puolustusta koskevan toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on sisämarkkinoiden, teollisuuden ja osaamisen kehittäminen tarvittavien sotilaallisten suorituskykyjen luomiseksi.

5 5(10) Komissio esittää arvonlisäverojärjestelmää koskevan toimintasuunnitelman kohti tehokkaampaa petoksilta suojattua järjestelmää ja arvonlisäverokantoja koskevia aloitteita sekä osana digitaalisia sisämarkkinoita sähköistä kauppaa koskevia aloitteita. Komissio suunnittelee myös joidenkin heikosti edenneiden ALV-ehdotusten poisvetämistä. Lisäksi se tavoittelee oikeudenmukaista kasvua tukevaa yritysverotusjärjestelmää ja aikoo esittää toimia yritysverojärjestelmän läpinäkyvyyden parantamiseksi sekä veronkierron ja -petosten vähentämiseksi. Palveluiden sisämarkkinoiden toimivuutta tulee parantaa. Esteiden purkaminen tulisi keskittää etenkin kasvupotentiaalin aloihin, kuten rakentamiseen ja liike-elämän palveluihin. Prioriteetiksi tulisi nostaa liike-elämäpalveluiden sääntelyn keventäminen. Suomi kiinnittää huomiota siihen, että työohjelma ei sisällä erillistä teollisuuspolitiikkaa koskevaa tiedonantoa. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että teollisuuden kilpailukyvyn edistämistä koskeva tavoite tulee riittävästi huomioitua kaikissa keskeisissä EU:n politiikka-aloitteissa. EU-toimien tulee tukea erityisesti teollisen rakenteen uudistumista, digitalisaatiota sekä puhtaiden ja älykkäiden ratkaisujen edistämistä. Pääomamarkkinoiden luomisessa keskeisiä tavoitteitamme ovat edistää yhtiöiden, erityisesti pk-yritysten, oman pääoman hankintaa ja listautumista, parantaa rahoituksen saatavuutta rajojen yli sekä monipuolistaa pankkikeskeisiä pääomamarkkinoita. Suomi pyrkii edistämään sosiaaliturvan koordinaation yksinkertaistamista ja nykyaikaistamista ja on tuonut koordinaatiota koskevassa yhteistyössä esiin järjestelmämme kannalta keskeisiä kysymyksiä. Suomi tarkentaa kantojaan lähetettyjen työntekijöiden direktiiviin. Suomi tukee EU:n puolustusulottuvuuden vahvistamista ja eurooppalaisten puolustusmarkkinoiden kehittämistä. Suomi pitää tärkeänä arvonlisäverojärjestelmän kehittämistä vahvistetun ALV-strategian tavoitteiden mukaisesti sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi, samoin kuin tavoitetta oikeudenmukaisesta ja kasvua tukevasta yritysverojärjestelmästä. On kuitenkin tärkeää arvioida, miten järjestelmä vaikuttaa jäsenvaltioiden verotuottoihin ja kansallisen verojärjestelmän toimivuuteen. 5. Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto (EMU) Komissio on juuri tehnyt viiden puheenjohtajan raportin pohjalta ehdotuksia EMU:n viimeistelyn ensimmäisestä vaiheesta. Näihin kuuluvat ehdotukset ja ajatukset eurooppalaisen ohjausjakson ja talouden hallintajärjestelmän uudistamiseksi, ml. kilpailukykyviranomaisten järjestelmän luominen ja eurooppalaisen finanssipoliittisen komitean perustaminen. Komissio ehdottaa myös vuoropuhelun vahvistamista kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin välillä sekä demokraattisen vastuuvelvollisuuden lisäämistä talouden hallintaprosessissa. Komissio on lisäksi tehnyt ehdotuksen euroalueen ulkoisen edustautumisen vahvistamisesta kansainvälisissä organisaatioissa (erit. IMF). Ensi vuonna käsitellään myös loppuvuodesta odotettavaa komission ehdotusta yhteisestä eurooppalaisesta talletussuojasta pankkiunionin viimeistelemiseksi.

6 6(10) Sosiaalisten oikeuksien pilarin tarkoituksena on uudistaa tarvittavilta osin olemassa olevaa lainsäädäntöä sekä määritellä yhteiset periaatteet ja vertailuarvot, joilla edistetään jäsenmaiden lähentymistä työllisyys- ja sosiaalisissa tavoitteissa. EMU:a ei tule kehittää sellaisen talouskoordinaation syventämisen kautta, joka johtaisi yhteisvastuun laajentamiseen. Lähiaikojen painopisteinä tulee olla vahvan, sijoittajanvastuuseen perustuvan pankkiunionin kehittäminen, pääomamarkkinaunionin edistäminen sekä talouspolitiikan koordinaation virtaviivaistaminen. Hallitus ei pidä perussopimusten muuttamista nyt ajankohtaisena. Keskustelu yhteisestä talletussuojajärjestelmästä ei ole perusteltua niin kauan kuin maakohtaiset erot pankkisektoreiden kunnossa ovat nykyisen kaltaiset. Yhteisen talletussuojan hyödyt jakautuvat tasaisesti vasta, kun pankkisääntely ja -valvonta on aidosti yhtenäistetty ja eri maiden pankkisektorien taseet tervehdytetty. Suomi ei kannata jäsenmaiden työllisyys- ja sosiaalipoliittisten rakenteiden ja toimintatapojen harmonisointia. EU:n sosiaalista ulottuvuutta tulee kehittää kaikkien jäsenmaiden yhteistyönä. 6. Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa (TTIP) Komissio painottaa kansainvälisen kaupan merkitystä Euroopan talouden elpymiselle, prioriteettinaan erityisesti EU:n ja Yhdysvaltojen väliset kauppa- ja investointisopimusneuvottelut. Tavoitteena on neuvotella tasapainoinen sopimus, joka sisältää uudenlaisen investointisuojan. Kauppasuhteita pyritään tiivistämään myös Aasian ja Tyynenmeren alueen kanssa. Suomi korostaa EU:n kauppapolitiikan täysimittaista hyödyntämistä talouskasvun edistämiseksi. TTIPin solmiminen on tärkeä tavoite. Vapaakauppasopimuksissa on turvattava oikeusvaltioperiaate ja ruokaturva sekä jäsenvaltioiden oikeus syrjimättömään sääntelyyn mm. ympäristönsuojelun ja kuluttajansuojan parantamiseksi. 7. Luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue Terrorismi, radikalisaatio, järjestäytynyt rikollisuus ja kyberrikollisuus ovat rajat ylittäviä uhkia ja vaativat EU-tason toimia. Komissio keskittyy Euroopan turvallisuusagendan täytäntöönpanoon ja käytännön yhteistyön ja työkalujen kehittämiseen. Se antaa ehdotukset muun muassa terrorismia koskevan puitepäätöksen uudistamisesta ja siihen liittyen ampuma-aseiden valvonnan lainsäädäntökehyksen tarkistamisesta. Sisäisen turvallisuuden kehittäminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, ja sitä käsittelevät EU:n lainsäädäntö- ja politiikka-asiakirjat tulee toimeenpanna johdonmukaisesti. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n sisäisen turvallisuuden strategiasta laaditaan myös pidemmän aikavälin suunnitelma, jotta sen täytäntöönpanoa voidaan seurata kokonaisuutena. Komission tulee tukea EU:n yhteisten arvojen, kuten oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kunnioittamista unionissa. Unioniin tulee luoda kevytrakenteinen, säännöllinen kaikki jäsenvaltiot tasa-arvoisesti kattava menettely oikeusvaltioperiaatteen ja muiden yhteisten arvojen kunnioittamisen jatkuvaan seurantaan. Komissiolla tulisi olla keskeinen rooli tällaisessa seurannassa.

7 7(10) 8. Uusi maahanmuuttopolitiikka Euroopan muuttoliikeagendassa määritellään kokonaisvaltainen lähestymistapa muuttoliikkeen hallintaan. Päätösten, joilla siirretään sisäisesti turvapaikanhakijaa suurimpien muuttoliikepaineiden kohteena olevista jäsenvaltioista, toimeenpano jatkuu, samoin kuin komission ehdotusten käsittely sisäisten siirtojen kriisimekanismin perustamisesta ja EU:n yhteisestä turvallisten alkuperämaiden luettelosta. Frontexin operaatiot (Poseidon ja Triton) Välimerellä jatkuvat ihmishenkien pelastamiseksi, kuten myös toimet Italian ja Kreikan hotspot-järjestelykeskuksissa. Lisäksi komissio korostaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa ja tukea niille muuttoliikkeen hallinnassa. Ensi vuonna komissio julkaisee arvion Dublin-järjestelmän toiminnasta ja sitä koskevat kehittämisehdotukset sekä ehdotukset pakolaisten uudelleensijoittamisjärjestelmästä. Lisäksi käsitellään loppuvuodesta julkaistavaa komission tiedonantoa eurooppalaisesta rajavartiojärjestelmästä ja rannikkovartiostosta. Tähän liittyvät ehdotus Frontexin perustamisesta annetun asetuksen muuttamisesta sekä uudelleen laaditut Älykkäät rajat - asetusehdotukset. Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkalainsäädännön toimeenpanon entistä tehokkaamman seurannan kannalta on tärkeää, että EU-säädökset saatetaan osaksi jäsenmaiden kansallista oikeutta ja niitä sovelletaan yhdenmukaisesti. Suomi on valmis tarkastelemaan Dublin-järjestelmän arvioinnin pohjalta tehtäviä parannusehdotuksia. Uudelleensijoitettavien määrän tulee jakautua tasaisemmin jäsenvaltioiden kesken. Suomi pitää tärkeänä rajaturvallisuusyhteistyön tiivistämistä ja Frontexin vahvistamista lähtökohdan ollessa, että jokainen jäsenvaltio vastaa omista ulkorajoistaan. Suomi pitää tärkeänä Älykkäät rajat -asetusehdotuksilla perustettavien tietojärjestelmien käyttöönottoa. Suomen kannalta on olennaista, että ehdotukseen sisältyy rekisteröityjen matkustajien ohjelma, koska kolmansien valtioiden kansalaisten määrä rajaliikenteessämme on poikkeuksellisen suuri. 9. Vahvempi ulkoinen toiminta EU:n kohtaamat haasteet, kuten muuttoliike ja ilmastonmuutos, edellyttävät siltä tehokasta ulkoista toimintaa. Komissio vaikuttaa valmisteilla olevaan EU:n uuteen ulkoja turvallisuuspoliittiseen strategiaan sekä panostaa osaltaan etenkin Syyrian, Libyan ja Ukrainan kriisien hoitoon. Komissio kehittää välineitään turvallisuuden ja kehityksen sekä turvallisuussektorin uudistamiseksi kumppanimaissa. Kauppa- ja kehityspolitiikan avulla pyritään myös edistämään muuttoliikkeen hallintaa ja vaikuttamaan sen juurisyihin lähtömaissa. Ehdokasmaiden jäsenyysperspektiiviä pyritään konkretisoimaan ja kumppanuutta Turkin kanssa vahvistetaan muuttoliikettä koskevan toimintasuunnitelman ja tulliliiton modernisoinnin avulla. Suomi pitää tärkeänä EU:n ulkoisen toiminnan vahvistamista unionin laajaa keinovalikoimaa hyödyntäen. Uusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategia on tärkeä väline EU:n ulkoisen toiminnan ohjaamisessa keskipitkällä aikavälillä.

8 8(10) Suomi on kannattanut Turkin EU-jäsenyysprosessin etenemistä ja uusien neuvottelulukujen avaamista. EU:n laajentumispolitiikassa on edellytettävä kriteerien tiukkaa noudattamista. Juuri nyt EU:n ja Turkin välistä yhteistyötä tulee tiivistää muuttoliikkeen hallitsemiseksi. 10. Demokraattisen muutoksen unioni Komissio toteaa vahvistaneensa vuoropuhelua kansallisten parlamenttien kanssa. Lisäksi komissio aikoo tehdä ensi vuonna esityksen toimielinten väliseksi sopimukseksi intressiryhmien ( lobbarien ) pakollisesta rekisteristä. Suomi on tukenut tavoitetta lisätä edunvalvojien toiminnan avoimuutta ja suhtautunut myönteisesti neuvoston osallistumiseen rekisteriin, joka on toistaiseksi ollut luonteeltaan vapaaehtoinen. 11. Läpileikkaavana prioriteettina toimiva sääntely Komissio on käynyt läpi kaikki säädösehdotukset varmistuakseen siitä, että ne ovat linjassa 10 painopisteen kanssa, niillä on mahdollisuuksia tulla hyväksytyiksi lähiaikoina, ne voidaan onnistuneesti panna toimeen ja että ne palvelevat yhä alkuperäisiä tavoitteita. Suomen kansallisessa EU-säädösten toimivuutta koskeneessa kartoituksessa nousi esiin samoja asioita kuin mitä komissio listaa REFITiin tai uudelleen tarkasteltaviksi/poisvedettäviksi: kemikaaliasetus (REACH), (vanhentuneet) työsuojelusäädökset, valtiotukisäännöt, viherryttämistuen säännökset osana yhteistä maatalouspolitiikkaa, luonto- ja lintudirektiivit sekä finanssialan säädösten mahdollinen epäkoherenssi. Kansallisen kartoituksen perusteella REFITiin olisi voinut sisällyttää myös postidirektiivin (1997/67/EY) ja tekijänoikeusdirektiivin (29/2001/EY) sekä luetteloon poisvedettävistä myös tuoteturvallisuusasetusehdotuksen (2001/95/EY) vaatimukset alkuperämaata koskevista merkinnöistä. Valtaosa kansallisessa kartoituksessa esille nousseista tapauksista on jo käsittelyssä, esimerkiksi osana normaaleja neuvotteluprosesseja. Työohjelman liitteisiin sisältyi useita sellaisia säädöksiä tai säädösehdotuksia, joita ei kansallisessa kartoituksessa noussut esiin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEU 17 artiklan 1 kohdan mukaan komissio tekee aloitteet unionin vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi pyrkien toimielinten välisiin sopimuksiin. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentin ja komission välisen puitesopimuksen mukaisesti niiden edustajat käyvät vuoropuhelua komission työohjelman laatimisesta ja toteuttamisesta.

9 Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely 9(10) Komission puheenjohtaja Juncker piti unionin tila -puheensa parlamentin täysistunnossa , minkä jälkeen käytiin keskustelu ensi vuoden painopisteistä. Viikkoa myöhemmin parlamentti hyväksyi päätöslauselman omista suosituksistaan komissiolle. Komissio esitteli lopullisen työohjelmansa parlamentille Strasbourgissa EU-ministerivaliokunta EU-asioiden komitea Komission työohjelman valmistelut ovat olleet esillä heinäkuun epävirallisen eurooppaministerikokouksen sekä yleisten asioiden neuvoston kokousten ja käsittelyn yhteydessä suuressa valiokunnassa. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Neuvottelut uudeksi toimielinten väliseksi sopimukseksi paremmasta sääntelystä (ml. yhteisen ohjelmoinnin mahdollinen pysyvä metodologia) on tarkoitus saada päätökseen tämän vuoden aikana. Komission tiedonanto: komission työohjelma 2016 liitteineen, COM(2015) 610 final (asiakirja 13486/2015) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Jaana Jokelainen (VNEUS), puh Heidi Kaila (VNEUS), puh Johannes Leppo (VNEUS), puh Henrik Ruso (VNEUS), puh VNEUSin sektorideskit, puh EUTORI-tunnus EU/2015/1539 Liitteet Viite COM(2015) 610 final

10 10(10) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Euroopan komissio EUE, LVM, MMM, OKM, OM, SM, STM, TEM, TPK, UM, VM, VNK, YM