KALEVALA Ateneumin taidemuseo Esimerkkikierros

Transkriptio

1 KALEVALA Ateneumin taidemuseo Esimerkkikierros 160 VUOTTA TAITEELLISIA TULKINTOJA 2. KERROS TAITEILIJOIDEN KALEVALA KERROS Väinämöisen soitto PÄÄSALI (SALI 13), 2. kerros R.W.Ekman: Väinämöisen soitto ( , öljymaalaus) Teos pelastettiin Vanhan ylioppilastalon palosta vuonna 1978 leikkaamalla se irti kehyksistä ja taittelemalla osiin. Se on kunnostettu, mutta sen pinnassa on yhä taitoksen jälkiä. Teos irrotettiin tätä näyttelyä varten Vanhalla ylioppilastalolla kehyksistään, pakattiin huolellisesti, siirrettiin talosta ulos ikkunoiden kautta ja kuljetettiin Ateneumiin eräänä aamuyönä erikoiskuljetuksella ja saatiin juuri ja juuri mahtumaan ovista sisään. Tutkikaa teoksen pinnassa näkyviä siveltimen jälkiä ja maalin pintastruktuuria. Vaikuttavatko ne maalauksessa esitettävään valaistukseen tai tunnelmaan? Kannelta soittava Väinämöinen on vanhimman Kalevala-taiteen suosituin aihe. Koko luomakunta kerääntyy kuuntelemaan tietäjän lumoavaa soittoa. Elias Lönnrot teki perinteisestä kanteleesta koko eepoksen keskeisen symbolin. Väinämöisen kanteleessa kiteytyvät luovuus ja taiteen yhteisöllinen voima. Kanteleen syntytarina on kalevalaisten runojen vanhimpia kulttuurimyyttejä. Kalevalassa kantele rakennetaan ensin suuren hauen leukaluusta ja myöhemmin koivupuusta. Kanteleen kielet tehtiin neidon hiuksista. Eepoksen lopussa Väinämöinen lähtee pois ja jättää perinnöksi kanteleensa. Synnyt (SALI 15) Maailman syntymyytit selittävät aikojen alun tapahtumia. Kalevalan keskeiset feminiiniset syntytarinat ovat eepoksen alussa ja lopussa. Uuden elämän synnyttäjiä ovat Ilmatar ja Marjatta. Millä tavalla syntyjä (maailman-, Väinämöisen-, raudan- ja kristinuskon synty) on kuvattu salin teoksissa? Mitkä asiat salin teoksissa viittaavat synnyttämiseen ja uuden syntyyn? Eemil Halonen: Marjatta (1916, puuveistos) Heikki. W. Virolainen: Marjatta (1965, puuveistos) 1

2 Vaikka kumpikin Marjatta on puusta tehty, ovat teokset hyvin erityyppisiä. Kuvailkaa miten ne eroavat toisistaan. HUOM! Tutkikaa myös Ulla Jokisalon Marjatta-aiheisia teoksia 1. kerroksen Taiteilijoiden Kalevala näyttelyssä. Sammon ja taivaankannen takoja (SALI 16) Ilmarisen teoista eniten kuvattu on Sammon taonta. Kalevalan Sammosta on tullut suomalaisen hyvinvoinnin symboli. Silti ei tiedetä, mikä ja minkä näköinen Sampo on. Tutkikaa teoksia ja pohtikaa, minkälainen Sampo niiden perusteella voisi olla. Akseli Gallen-Kallela: Sammon taonta (1893, öljymaalaus) Väinö Blomstedt: Sammon taonta (1897, öljymaalaus) Unto Pusa: Sammon taonta (1949, öljymaalaus) Gallen-Kallela on kuvannut teoksensa hyvin totuudenmukaisesti. Hänen vaimonsa Mary on jopa ommellut hänen malleilleen tyyliin sopivat puvut. Vertaa Gallen-Kallelan teosta Väinö Blomstedtin ja Unto Pusan teoksiin. Millä tavalla ne eroavat toisistaan? Tuonelan joella (SALI 17) Kuoleman pohtiminen kuuluu ihmisenä olemiseen ja tuonpuoleisessa seikkaillaan myös Kalevalassa. Tutkikaa, kuinka taiteilijat ovat teoksissa kuolemaa ja tuonpuoleista kuvanneet. Etsikää teoksista kuolemasta kertovia asioita. Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti (1897, temperamaalaus) 2

3 Akseli Gallen-Kallela käytti Lemminkäisen äiti -teoksen mallina omaa äitiään. Oikean tunnelman luomiseksi ateljeehen järjestettiin mustien verhojen avulla tila, johon valo laskeutui taiteilijan haluamalla tavalla. Etsiessään mallilleen oikeaa mielentilaa Gallen-Kallela kertoi niin synkkiä aiheita, että sai äitinsä itkemään. Tutkikaa kuinka valo kohdistuu ja kuinka valoa käytetään salin teoksissa. Mitä valon suunta kertoo kuolemakäsityksestä? Suomalaisia kuvittajia (KÄYTÄVÄSALIT 18 JA 19) Saleissa on kuvattuna Kalevala-kirjoihin tehtyjä kuvituksia. Töitä tehdessä on ajateltu, että tehdään nimenomaan paino-originaaleja. Huomatkaa, miten Kalevalaa on kuvitettu eri aikoina monin erilaisin tavoin. Valitkaa mielenkiintoisia kuvituksia ja perustelkaa valintanne? Kuvituksista: Louis Sparre pyrki 1800-luvun lopulla luonnonmukaiseen esitystapaan, jonka puvuilla ja esineillä oli esikuvansa todellisuudessa. Matti Visanti oli modernisti, jonka 1930-luvun lopun Kalevala-kuvat painottavat luonnonmystiikkaa ja myös teosofien Kalevala-tulkintoja. Erkki Tantun (1945) ja Aarno Karimon (1940- ja 50-lukujen vaihde) kuvamaailmojen sotaisat kohtaukset ilmentävät kansallisuusaatteen läpäisemää Kalevala-näkemystä. Sen mukaan Kalevalaa on luettu suomalaisena sankarieepoksena. Tapio Tapiovaaran kuvitukset ja 1970-luvuilta puolestaan perustuvat vasemmistolaiseen ja marxilaiseen Kalevala-tulkintaan. Aleksander Lindebergin kuvitukset edustavat 1960-luvun tyylittelevää ilmaisutapaa. Björn Landström (1985) ja Pirkko-Liisa Surojegin (2002) lähestyvät eeposta satukuvituksen näkökulmasta. Hannu Väisäsen tekemien Kalevala-kuvien (1999) lähtökohta on runojen rakenne. Nelipolvinen runomitta ja toistuva kahdeksan tavun rytmi on kuvattu kahdeksan esineen tai tavaran avulla. Kullervo (SALI 8) Kullervon hahmo on kiehtonut taiteilijoita. Kullervoa ja hänen lyhyen elämänsä eri vaiheita on kuvattu eri tekniikoilla. Minkä ikäisiä Kullervoja salista löytyy? Minkälaisia tekniikoita taiteilijat ovat valinneet aiheen toteutukseen? Minkälaisissa tunnetiloissa Kullervo on salin teoksissa kuvattu? HUOM! 1. kerroksen Taiteilijoiden Kalevala näyttelyssä on kaksi Kullervo-tulkintaa taiteilija Risto Suomelta. 3

4 Aino (SALI 9) Akseli Gallen-Kallela: Aino-taru (1891, öljyvärimaalaus) Sirpa Alalääkkölä: Aino-triptyykki (1988 öljyvärimaalaus) Vertailkaa Gallen-Kallela ja Alalääkkölän Aino-aiheisia maalauksia. Aino-taru oli Gallen-Kallelan ensimmäinen maalaus Kalevalan tarinoista. Hän halusi mahduttaa triptyykkiin koko Ainon surullisen tarinan. Miten Ainon tarina etenee Akseli Gallen-Kallelan teoksessa? Triptyykin vasen osa kertoo Ainon ja Väinämöisen kohtaamisesta metsässä. Oikeassa osassa onneton Aino istuu rannalla ja katsoo vedessä leikkiviä Vellamon neitoja. Hän on tehnyt ratkaisunsa ja valitsee kuoleman mieluummin kuin suostuu kosintaan. Keskimmäinen osa esittää kohtauksen, jossa Väinämöinen saa onkeensa oudon kalan, jota ei tunnista Ainoksi kuin vasta liian myöhään. Aino-kala lipeää tietäjän käsistä ikiajoiksi. Karjalaisvaikutteisia kehyksiä myöten taiteilija halusi tehdä kokonaisuudesta suomalaisen luonnon, suomalaisen muinaistaruston ja kansankulttuurin kuvan. Mitä Alalääkkölä on säilyttänyt alkuperäisestä ja mitä muuttanut? Minkälaisen tarinan Alalääkkölän triptyykki kertoo? Johannes Takanen: Aino, merelle katsova (1876, maalattu kipsi) Johannes Takanen: Aino, merelle katsova (1876/80, marmori) Mitä ajatuksia Johannes Takasen muuten samanlaiset, mutta eriväriset Aino-patsaat teissä herättävät (esim. suomalaisuudesta)? 4

5 Sankareita ja taisteluita (SALIT 10 JA 11) Elias Lönnrot sisällytti Kalevalaan runsaasti seikkailutarinoita. Miessankareilta odotetaan ihme- ja urotekoja. Kalevalan nainen on sankaritekojen syy tai odotettu palkinto. Valitkaa jokainen itsellenne mieluisin maalaus ja miettikää, mihin Kalevalan tarinaan kuva liittyy. Kertokaa tai piirtäkää kolmen ruudun sarjakuva, jossa valitsemanne maalaus on keskimmäinen ruutu. Mitä tapahtuu ennen ja jälkeen maalauksen esittämää tapahtumaa? Miten näyttelyn ripustuksessa ja teoksissa näkyy miesten sankaritekojen innoittaja tai palkinto? Kansallinen Kalevala (SALI 12) Akseli Gallen-Kallela: Pariisin paviljongin kupolifreskon luonnokset (1899) Kalevala-aiheisen taiteen rooli suomalaisen identiteetin rakentajana huipentui 1900-luvun vaihteessa. Suomella oli Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 oma paviljonki, joka oli monen taiteilijan yhteinen voimainponnistus. Akseli Gallen-Kallela maalasi sen kattoon Kalevala-aiheiset freskot. Tarkastelkaa kupolifreskon luonnoksia. Mitä nämä kuvat kertovat suomalaisuudesta? Entä jos olisitte ulkomaalaisia ettekä tuntisi Kalevalan tarinaa, millainen kuva suomalaisuudesta syntyisi? Lukutila (SALI 14, VÄINÄMÖISEN SOITTO SALIN TAKANA) Lukutilassa voi tutustua erilaisiin Kalevala-kirjoihin ja lukea Kalevalaa eri kielillä ja eri tavoin kirjoitettuna. Esillä on myös elokuva nykyshamaani Johannes Setälästä. Tilassa on myös yleisön käyttöön tarkoitettu tietokone, jonka aloitussivuna on Kalevalan luokkakuva -sivusto. Taiteilijoiden kalevala 2009 (ENSIMMÄINEN KERROS: SALIT 1 5) Taiteilijoiden Kalevala esittelee Kalevala-aiheista nykytaidetta. Näyttelyyn kutsuttujen kuvataiteilijoiden ja säveltäjien työn lähtökohtana ovat olleet määrätyt Kalevalan runot. Syntyneet teokset muodostavat teospareja. Tilan musiikkia voi kuunnella haluamassaan järjestyksessä museon neuvonnasta vuokrattavilla kuuntelulaitteilla. Saleissa on myös kuusi kuuntelupistettä, jossa musiikki soi nonstopina. HUOM! Näyttelyssä on lukukappaleita Taiteilijoiden Kalevalasta, josta löytyy kaikkien näyttelyyn osallistuvien taiteilijoiden ajatuksia omien teostensa taustoista. Pohtikaa kuvittavatko taiteilijat runoja vai ovatko he päätyneet aiheen vapaampaan tulkintaan. Minkälaisia eroja löydätte verratessanne teoksia vanhempaan Kalevala-taiteeseen. Ovatko ilmaisu ja käytetyt tekniikat erilaisia? Millä tavalla? 5

6 Nanna Susi: Ikuiset häät (neljäosainen öljymaalaus: Itkutus. Itkuvirret Niin kuin nainen on. Pohjolan tytär Kasvotusten. Kuolema kohtaa kuoleman Niin kuin mies on. Ilmarinen) (2008, öljy kankaalle). Mitä asioita teoksissa näette? Selvittäkää mihin Kalevalan tapahtumaan teossarja liittyy. Mitä elämän suurta asiaa teossarja käsittelee? (rakkaus?) Risto Suomi: Kullervon kirous ja sotaanlähtö (2008, akryyli kankaalle) Tutkikaa Risto Suomen Kullervo -tulkintaa. Teoksen nimi viittaa Gallen-Kallelan tunnettuihin Kullervo-aiheisiin. Pohtikaa minkälaista vuoropuhelua Suomi käy Gallen-Kallelan teosten (esim. Tuonelan joella, Kullervon sotaanlähtö ja Kullervon kirous) kanssa. Santeri Tuori: Pöydältä voi tippua (2009, HD video, kesto 17:28) Katsokaa video. Mitä siinä tapahtuu? Kalevalassa kieli on tärkeää: maailmaa on selitetty sanallistaen. Siellä kilvoitellaan sanoin, etsitään sanoja erilaisista paikoista Videolla Santeri Tuori on kuvannut noin 2-vuotiasta poikaansa kymmenen kuukauden aikana kertomassa erilaisista tapahtumista. Aluksi poika ei vielä osaa puhua, mutta ajan kuluessa hän oppii vähitellen käyttämään kieltä. Tuori avaa poikansa tarinoita otsikoimalla ne aiheen tai tapahtumien mukaan. Kiinnittäkää huomio myös elekieleen. Martti Aiha: Kolme sanaa (pvc-muovi, 2008) Millä tavalla Martti Aihan Kolme sanaa -teos mielestänne liittyy Kalevalaan? Voiko Kalevalaa kuvata abstraktisti? Teoksen nimi viittaa Väinämöiseen, joka etsii veneen syntysanoja kuolleen tietäjän, Antero Vipusen, vatsasta. Kalevalassa ei kerrota mitkä löytyneet sanat olivat, mutta se ei olekaan tärkeätä. Olennaista on löytää sanat, jotka johtavat ratkaisuun, toteaa Aiha Taiteilijoiden Kalevalassa pohtiessaan taiteilija työtä. 6