POROTALOUS POROKANNAN TUOTTAVUUS. Tausta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POROTALOUS POROKANNAN TUOTTAVUUS. Tausta"

Transkriptio

1 POROTALOUS Lapin ankarat luonnonolosuhteet rajoittavat tavanomaisen maatalouden harjoittamista Suomen pohjoisimmilla alueilla. Elinkeinotoiminnoille ei ole alueella paljon vaihtoehtoja ja perinteisesti elanto on hankittu poronhoidosta. Porotaloudella on suuri merkitys pohjoisessa asuvalle väestölle, sillä poroelinkeinon ja siihen liittyvän matkailun avulla pidetään asuttuna ja kehitetään pohjoisia maaseutualueita. Pohjoisimpien kuntien alueilla on väestöä, joka edelleen hankkii merkittävän osan toimeentulostaan poronhoidon ohella muistakin luontaiselinkeinoista. Poronhoito ja luontaiselinkeinot ovat tärkeitä alueen kunnille ja väestölle myös tulevaisuudessa. Poronhoitoalue kattaa noin kolmasosan Suomen pinta-alasta. Alue käsittää Lapin läänin lähes kokonaan ja suuren osan Oulun läänistä. Poronhoitoalueen pohjoisimmassa osassa sijaitsevat valtionmaat ovat erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettua aluetta, missä muusta maankäytöstä ei saa aiheutua huomattavaa haittaa porotaloudelle. Poronomistajien alueelliset yhteenliittymät, paliskunnat, huolehtivat poronhoidosta alueellaan ja valvovat, että porojen määrä säilyy Maa- ja metsätalousministeriön määrittämän suurimman sallitun eloporomäärän rajoissa. POROKANNAN TUOTTAVUUS Tausta Porokannan tuottavuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kykyä ylläpitää tai kasvattaa olemassa olevaa porokantaa. Poronhoidossa on tapahtunut viime vuosikymmeninä monia muutoksia, jotka ovat sekä poronhoidon toimintaympäristön että yhteiskunnan yleisen taloudellisen ja teknisen kehityksen seurausta. Porokannan menestymiseen eri vuosikymmeninä ovat kuitenkin ratkaisevasti vaikuttaneet myös sää- ja lumiolosuhteet. Porokantaa verottavat myös liikenteen ja petojen aiheuttamat porovahingot. Maa- ja metsätalousministeriö säätää eloporojen (aikaisemmin lukuporo) määrän sellaiseksi, ettei se ylitä talvilaidunten kantokykyä. Määrä säädetään 10 vuodeksi kerrallaan, mutta lukua voidaan tarkistaa ajoittain myös kymmenvuotiskauden aikana. Nykyinen suurin sallittu määrä, joka on asetettu vuonna 2000, on eloporoa. Porojen lukumäärä Kuvassa 1 on esitetty elävien ja teurasporojen lukumäärän kehitys Suomessa vuosina Kaikkien paliskuntien yhteenlaskettu bruttoporomäärä on ollut viime vuosina noin poroa. Näistä eloporoja on ollut vajaa yksilöä. Suomen eloporokannasta yli 80 % on vaatimia. Vaadinvoittoisen porokannan selviytymis- ja tuottokyky on korkea verrattuna kantoihin, joissa on paljon hirvaita ja vasoja. Ennen poronhoidossa tapahtuneita suuria muutoksia (vasateurastus, loislääkintä ja ruokinta) noin 30 vuotta sitten poromäärät olivat vielä pieniä. Ennen poronhoitovuotta 1986/87 suurin sallittu poromäärä vaihteli välillä lukuporoa (vuotta vanhempaa poroa). Laitumilla laiduntavat poromäärät nousivat kuitenkin ennen 1980-lukua harvoin edes lähelle suurimpia sallittuja poromääriä ja vaihtelivat välillä lukuporoa (sisältää myös lukematta jääneet %). Poromäärät alkoivat 1980-luvulla kasvaa tasaisesti, ja poronlihan markkinahäiriöt, Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus ja Poro ja Riista Oy:n konkurssi lisäsivät myös porojen määrää. Sallittujen porolukujen ylityksiä tapahtui vielä ja 1990-lukujen taitteessa. Poromäärät saavuttivat huippunsa 1990-luvun alussa, jolloin ne olivat noin kaksinkertaiset pitkäaikaiseen, ennen 1980-lukua olleeseen lukuporomäärään verrattuna. Porolukujen kasvu pysähtyi pakkoteurastuksiin, ja poronhoitovuodesta 1992/93 alkaen on jo päästy alle suurimman sallitun eloporoluvun. Porolukujen nopea kasvu 1980-luvulla lisäsi myös teurasporojen määrää. Sen jälkeen teurasporojen määrä on ollut laskussa koko 1990-luvun. Kun 1990-luvun alussa teurastettiin vuosittain jopa poroa, oli vuosikymmenen lopulla teuraita vajaa Porokannan ja teurasporojen määrän muutokset näkyvät

2 poronlihan tuotantomäärissä. Viime vuosina tuotanto on ollut noin 2 miljoonaa kiloa. Eniten poronlihaa tuotettiin 1990-luvun alussa, jopa yli 4 miljoonaa kiloa vuodessa Lukumäärä / / / / /00 Lukuporot Eloporot Suurin sallittu poroluku Teurasporot Lähde: RKTL Kuva 1. Elävien porojen todellinen ja suurin sallittu lukumäärä sekä teurasporojen lukumäärä Suomessa Lähde: Paliskuntain yhdistyksen tilastot/rktl. Porovahingot aiheuttajan mukaan vuosina on esitetty kuvassa 2. Liikenteessä (auton ja junan alle jääneet) kuoli vuosina vuosittain keskimäärin poroa luvun alussa liikenteessä kuoli vuosittain vielä noin poroa, viime vuosina enää noin poroa. Petojen tappamia poroja oli luvun alussa vuosittain noin tuhat, ja viime vuosina määrä on ollut yli Petojen tappamat porot korvataan valtion varoista, liikenteessä kuolleet porot vakuutusten kautta. Koska kaikkia petojen tappamia poroja ei löydetä, korvaus on kaksinkertainen. Maakotkan aiheuttamat porovahingot korvataan nykyään paliskunnille kotkareviirien perusteella.

3 Kuva 2. Petojen ja liikenteen aiheuttamat porovahingot korvattujen porojen lukumääränä Suomessa Lähde: Paliskuntain yhdistyksen tilastot/rktl. Lihantuotanto eloporoa kohti Hyvänä poron kunnon ja porokannan tuottavuuden mittarina voidaan pitää lihantuotantoa eloporoa kohti, sillä epäedulliset sää- ja ravinto-olosuhteet heijastuvat suoraan porojen painoihin. Talvilaitumilla erityisesti jäkäliköiden kunnon heikkeneminen vähentää porojen lihantuotantoa luvun alussa lihantuotanto oli keskimäärin kg eloporoa kohti luvun puoliväliin mennessä oli keskimääräinen lihantuotanto laskenut 12 kiloon, ja tälle tasolle se näyttää vakiintuneen vuosikymmenen loppupuolella (kuva 3). Paliskuntien välillä on suuria eroja; eloporoa kohti lasketussa lihantuotannossa ero on yli viisi kiloa ja vasojen keskimääräisissä teuraspainoissa noin kolme kiloa kg/eloporo / / / / / / / / / / /01 Lähde: RKTL Kuva 3. Keskimääräinen lihantuotanto eloporoa kohti koko poronhoitoalueella , kg/eloporo. Lähde: Paliskuntain yhdistyksen tilastot/rktl.

4 Vasaprosentti Syyserotusten yhteydessä saatava vasaprosentti on porotalouden kannalta tärkeä tunnusluku, sillä Suomessa noin 70 % vuosittain teurastettavista poroista on vasoja. Vasaprosentilla tarkoitetaan vasojen lukumäärää 100 vaadinta kohti erotuksissa luetuissa poroissa. Samoin kuin teuraspaino ja lihantuotanto eloporoa kohti kertoo myös vasaprosentti porojen kunnosta, ja siihen puolestaan vaikuttavat sää- ja lumiolosuhteet sekä laidunten kunto. Poronhoitovuosina 1959/ /01 vasaprosentti on vaihdellut koko poronhoitoalueella välillä % (kuva 4). Poronhoitovuosina 1990/ /01 vasaprosentti on ollut melko korkea ja vaihdellut vain välillä %. Paliskuntien väliset erot ovat kuitenkin huomattavia % Lähde:RKTL 1959/ / / / / / / / /00 Kuva 4. Vasaprosentti koko poronhoitoalueella poronhoitovuosina 1959/ /01.Lähde:Paliskuntain yhdistyksen tilastot RKTL. Yhteenveto Porojen kokonaismäärä on nykyisin ennen teurastuksia noin poroa. Eloporojen määrä on vajaat poroa, ja on siten lähellä nykyistä suurinta sallittua määrää. Porotiheydet, käytettävissä oleva laidunten määrä ja jäkälälaidunten kunto vaikuttivat ennen 1990-luvun puoliväliä porokannan tuottavuuteen merkitsevästi. Eloporokannasta noin 80 % on vaatimia ja teurastetuista poroista noin 70 prosenttia vasoja. Porokannan vaadinvoittoinen rakenne, lisääntynyt loislääkintä ja ruokinta sekä runsas vasateurastus ovat tasanneet porokannan koon vaihteluita, myös keskimääräinen vasaprosentti on vakiintunut 1990-luvulla %:n tuntumaan. Lihantuotanto eloporoa kohti on laskenut koko 1990-luvun ja se on ollut viime vuosina koko poronhoitoalueella noin 12 kiloa eloporoa kohti. Vasaprosentti ja lihantuotantomäärä eloporoa kohti vaihtelevat kuitenkin suuresti paliskunnittain. PORONHOITOALUEEN EKOLOGINEN KANTOKYKY Tausta Poronhoitolain mukaan paliskuntaan kuuluvalla poronomistajalla on oikeus harjoittaa porotaloutta maan omistus- ja hallintaoikeudesta riippumatta. Poronhoito perustuukin lähtökohdiltaan porojen kykyyn hankkia itse oma ravintonsa luonnosta. Poromäärien kasvu, laidunkierron ongelmat ja osin myös muu maankäyttö ovat vaikuttaneet talvisten luonnonlaitumien kuntoon. Jäkäliköiden kunto on heikentynyt vähittäin todennä-

5 köisesti koko 1900-luvun, mutta erityisen voimakkaasti 1970-luvulta lähtien. Jäkäliköiden kunnon muutokset ovat yhteydessä porojen laidunnukseen. Alueen kantokykyä tarkastellaan porojen lukumääränä maa-alaa ja talvilaidunalaa kohti paliskunnittain koko poronhoitoalueella. Koska erityyppisten laidunten kunto ja biomassan tuotto vaihtelevat poronhoitoalueella, tarkastellaan myös talvi- ja kesälaiduntilannetta. Eloporotiheydet 1990/ /01 eloporotiheys oli keskimäärin 2 poroa neliökilometriä kohti. Paliskuntien väliset erot olivat kuitenkin suuria, ja koko poronhoitoalueella eloporotiheys vaihteli välillä 0,7-3,2 eloporoa maa-alan neliökilometriä kohden. Kuva 5 kertoo nykyisestä tilanteesta, minkä muutosta jatkossa tulisi alkaa seurata. Eniten poroja maa-alaa kohti on nykyisellään poronhoitoalueen pohjoisosissa. Jäkäläalaa kohden tarkasteltaessa porotiheys on puolestaan korkeampi eteläisillä alueilla, missä jäkälälaitumia on vähemmän. 3.5 Erityinen poronhoitoalue 3.0 2,4 Eloporoa/maa-ala km Muu poronhoitoalue 1, Paistunturi Kaldoaivi Näätämö Muddusjärvi Vätsäri Paatsjoki Ivalo Hammastunturi Sallivaara Muotkatunturi Näkkälä Käsivarsi Muonio Kyrö Kuivasalmi Sattasniemi Oraniemi Lappi Kemin Sompio Pohjois-Salla Alakylä Syväjärvi Salla Hirvasniemi Pyhä-Kallio Vanttaus Poikajärvi Lohijärvi Palojärvi Orajärvi Kolari Jääskö Narkaus Niemelä Timisjärvi Tolva Posion Livo Isosydänmaa Mäntyjärvi Kuukas Alakitka Akanlahti Hossa-Irni Kallioluoma Oivanki Jokijärvi Taivalkoski Pudasjärvi Oijärvi Pudasjärven Livo Pintamo Kiiminki Kollaja Ikonen Näljänkä Halla Kuva 5. Eloporotiheydet maa-alaa kohti paliskunnittain poronhoitoalueella Lähde:Paliskuntain yhdistyksen tilastot/rktl. Talvi- ja kesälaidunvarat ja niiden kunto, laidunkierto Jäkälälaidunten määrä ja kunto ovat säädelleet hyvin pitkälle sitä enimmäisporomäärää, joka on voinut la i- duntaa paliskuntien luonnonlaitumilla (kuva 6). Jäkäliköiden pysyminen vähintäänkin kohtalaisessa kunnossa on perustekijöitä luonnonlaitumiin perustuvan poronhoidon jatkuvuudessa ja kannattavuudessa. Jäkäläla i- tumien ohella vanhat luppokuusikot ja -männiköt ovat tärkeä porojen ravinnon lähde erityisesti kevättalvella, jolloin lumiolot vaikeuttavat porojen ravinnonsaantia. Luppolaitumien merkitys poronhoidolle on erityisen tärkeää poronhoitoalueen keski- ja eteläosissa, missä jäkälälaidunten osuus paliskunnan maa-alasta on selvästi pienempi kuin poronhoitoalueen pohjoisosissa. Metsätalouden seurauksena on tällä alueella kuitenkin vanhojen luppokuusikoiden ja -männiköiden määrä vähentynyt. Laidunkierron ylläpitämiseksi tarvitaan riittävästi myös runsaskasvustoisia kesälaitumia.

6 Kuva 6. Jäkälälaitumien kunto ja jäkälän biomassa poronhoitoalueen eri paliskunnissa, kg/ha. Lähde: RKTL.

7 Kuva 7. Poron kesäravintokasvien yhteenlaskettu biomassa poronhoitoalueella, kg/ha. Lähde: RKTL. Yhteenveto Kesälaitumien osuus pinta-alasta on suurin poronhoitoalueen eteläosissa, kun taas talvilaitumia on eniten pohjoisosissa. Kesälaidunten porotiheydet samoin kuin porotiheydet kokonaispinta-alaa kohti ovat korkeimmat poronhoitoalueen pohjoisosissa. Pohjoisosissa on porotiheys jäkälälaidunalaa kohti laskettuna pienin, vaikka se on siellä kesälaidunalaa ja kokonaismaa-alaa kohti korkeampi kuin eteläisissä paliskunnissa. POROTALOUDEN ALUETALOUDELLINEN MERKITYS Tausta Poronhoidon luontaiset edellytykset, poronhoitotapa ja poronhoidon elinkeinollinen merkitys vaihtelevat suuresti poronhoitoalueen eri osissa. Poronhoidon elinkeinollinen merkitys on suurin syrjäisimmissä ja harvemmin asutuissa kunnissa. Nykyään poroa hyödynnetään taloudellisesti lähinnä kolmella eri tavalla: 1) lihana ja teurastusten sivutuotteina sekä matkamuistoina, 2) palveluina järjestämällä esim. poroajeluja, -safareita ja -kilpailuja sekä esittelemällä poroja ja poronhoitoa ja 3) mielikuvana, olennaisena osana pohjoista julkisuuskuvaa.

8 Tulokset Poronhoitovuonna 1999/2000 poronomistajia oli yhteensä 5 878, mikä oli lähes 20 % vähemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Eloporoja poronomistajalla oli keskimäärin 35. Vähintään 50 eloporon omistajia oli ja vähintään 100 eloporon omistajia 450. Vuotta myöhemmin poronomistajia oli enää 5 700, nykyään alle Koska samaan aikaan porojen lukumäärä ei ole mainittavasti muuttunut, on poronhoito keskittynyt harvempiin, mutta kooltaan suurempiin yksiköihin. Poromiesten keski-ikä on nopeasti kohoamassa: poronhoitovuonna 1994/95 se oli 43,5 vuotta, neljä vuotta myöhemmin 44,1 vuotta, ja poronhoitovuonna 2000/2001 jo 47. Paliskuntien välillä on kuitenkin suuria eroja; yleisesti ottaen poromiehet ovat iäkkäämpiä eteläisellä poronhoitoalueella, mutta pohjoisessakin kehityssuunta on huolestuttava. Taloudellisesti merkittävin porotuote on edelleen poronliha. Taloudellista arvoa on myös porojen taljoilla, nahoilla, sarvilla ja luilla. Tuotetusta poronlihasta noin 70 % menee edelleen jalostettavaksi. Poronlihaa jalostavia yrityksiä on poronhoitoalueella noin 30. Loppuosan lihasta poronomistajat käyttävät itse (poronhoitovuonna 1998/99 yli kiloa) tai myyvät suoraan kuluttajille ( kiloa). Jalostajille myytiin poronlihaa 1,5 miljoonaa kiloa eli noin 8 miljoonan euron arvosta. Jalostuksessa poronlihan arvo jokseenkin kolminkertaistui, joten poronlihan vähittäismyynnin arvo (mukaan lukien poronomistajien oma käyttö) oli kaikkiaan noin 37 miljoonaa euroa. Poromatkailun liikevaihto oli noin 17 miljoonaa euroa ja muita porotuotteita (käyttötarvikkeet, matkamuistot ym.) kulutettiin yli 3 miljoonan euron arvosta. Porotalouden kokonaisliikevaihto oli täten noin 60 miljoonaa euroa. Suomessa jalostettu poronliha kulutetaan lähinnä kotimaassa, mutta viime vuosina kaupan vapauduttua lähes kolmannes teurasporoista on viety Ruotsiin ja Norjaan. Sopimustuotantoa alalla ei juuri tunneta ja poronlihakaupoista neuvotellaan joka vuosi erikseen. Poronlihan vienti on vaihdellut voimakkaasti. Yhteenveto Porotalouselinkeinojen merkitys aluetaloudessa on pitkällä aikavälillä laskenut, mikä näkyy sekä poronomistajien että poronhoitoon käytettyjen työpäivien lukumäärässä. Vaikka painopiste edelleen on lihantuotannossa, on myös matkailuun liittyvä toiminta osuus voimistunut ja monipuolistunut. Poroelinkeinon vuosittainen kokonaistuotto on n. 16,8 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon jalostus, kauppa, matkailu ja liikenne, on aluetaloudellinen merkitys kaksin-kolminkertainen alkutuotantoon nähden. Poronlihaa on suuremmissa määrin viety vasta 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Viennin määrä on vaihdellut voimakkaasti. Poroelinkeinojen aluetaloudellisen merkityksen arvioimiseksi olisi oleellista tarkastella, miten 1) poronomistajien tai poronhoitajien osuus työllisestä työvoimasta, 2) porotalouden osuus aluetalouden arvolisäyksestä tai porotalouden kokonaisliikevaihdon osuus aluetalouden kokonaisliikevaihdosta sekä 3) poromatkailun rahallinen arvo ovat kehittyneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Toistaiseksi aineistoa ei kuitenkaan ole saatavissa. POROTALOUDEN KANNATTAVUUS Tausta Porotalouden kannattavuutta tarkastellaan poronlihan tuottajahinnan, lisäruokinnan kustannusten, poronomistajille maksettujen porovahinkokorvausten sekä paliskuntien maksamien vahingonkorvausten perusteella. Tulokset

9 Poronlihan tuottajahinta ja tuotannon arvo por onhoitovuosina 1979/ /00 on esitetty kuvassa 8. Tuottajahinta pysyi 1980-luvulla hyvänä, ja hinta oli yli 8 euroa kilolta. Porojen määrä nousi suuresti 1990-luvun alussa, ja monin paikoin jouduttiin turvautumaan pakkoteurastuksiin. Teurastulo ei kuitenkaan kasvanut vastaavassa suhteessa, sillä poronlihan jalostuksessa ilmenneet ongelmat pudottivat poronlihan kilohintaa neljänneksen, noin 5 euron tasolle Milj. euroa Euroa/kg / / / / / / /01 Lähde: RKTL Tuotannon arvo Tuottajahinta Kuva 8. Poronlihan tuotannon arvo ja reaaliarvoinen tuottajahinta vuosina Suomessa. Lähde: RKTL. Porotaloudelle liikenteen ja petojen aiheuttamista vahingoista maksetut korvaukset on esitetty kuvassa 9. Petojen tappamat porot korvataan valtion varoista, liikenteessä kuolleet porot vakuutusten kautta. Liikennevahinkokorvauksia on maksettu porotaloudelle vuosina vuosittain noin 0,9 miljoonaa euroa. Petovahinkokorvauksia maksettiin 1990-luvun alussa vuosittain noin 0,5 miljoonaa euroa ja vuosikymmenen lopussa jo 1,7 miljoonaa euroa. Paliskunnat ovat puolestaan velvollisia maksamaan vahingonkorvausta porojen paliskunnan alueella aiheuttamista viljelysvahingoista. Poronhoitovuosina 1990/ /01 maksettiin korvauksia vuosittain euroa. Eniten korvauksia maksettiin poronhoitovuonna 1992/93 (yli euroa), ja poronhoitovuonna 2000/01 korvaukset lähentelivät euroa.

10 Milj / / / / / / / / / / /01 Lähde: RKTL Viljelyvahinkokorvaukset Liikennevahinkokorvaukset Petovahinkokorvaukset Kuva 9. Porotaloudelle maksetut korvaukset (liikenteen ja petojen vahingot) ja paliskuntien maksamat korvaukset (porotalouden aiheuttamat vahingot viljelyksille) vuosina , miljoonaa euroa. Lähde: Paliskuntain yhdistyksen, Lapin TE-keskuksen ja Liikennevakuutuskeskuksen tilastot/ RKTL. Poronhoidon riippuvuutta luonnonlaitumista voidaan vähentää lisäruokinnalla, joka toteutetaan viemällä poroille lisäravintoa joko maastoon tai pitämällä poroja talvisin tarhoissa. Lisäruokinnalla pyritään: 1) turvaamaan porojen selviytyminen poikkeuksellisina talvina, jolloin kyseessä on hätäruokinta, 2) helpottamaan porojen paimentamista ja pitämistä porot tietyllä alueella ja 3) lisäämään porojen määrää, tuottoa ja vakautta. Lisäruokinta vähentää myös laidunnusta. Kannattavan lisäruokinnan edellytyksenä on riittävä peltoala, jolla voidaan tuottaa lisäruokana annettavaa kuivaheinää ja säilörehua. Tarharuokinnan määristä on nykyisin hyvin tietoa, sillä poronomistajien yksityisiä tuotantopanoksia ei poronhoidon verotuksessa enää huomioida entiseen tapaan laskennallisesti. Sen sijaan maastoruokinnan määrän arviointi on vaikeaa, sillä paliskuntien ilmoittamissa tiedoissa on puutteita eivätkä yksittäiset poromiehet ole kirjanpitovelvollisia. Ruokinnan osuutta on myös vaikea erottaa muusta poronhoitotyöstä.

11 Kuva 10. Lisäruokintakulut eloporoa kohti poronhoitoalueella. Lähde: RKTL. Yhteenveto Porotaloudessa on tapahtunut tuotannon keskittymistä, jonka myötä poronomistajien lukumäärä on laskenut ja tuotantoyksiköiden koko kasvanut. Poronlihan tuotantomäärät ovat laskeneet vuoden 1996 merkittävän kadon ja alennettujen eloporomäärien vuoksi. Vasta nyt ollaan pääsemässä katovuoden jälkeen normaaliin tilaan. Lihan tuotanto on vakiintumassa n. 2 miljoonaan kiloon. Aikaisemmat jopa 4 miljoonaa kiloa hiponeet luvut perustuivat ylisuuriin poromääriin. Lisäruokinta on nykyään entistä olennaisempi tuotantotekijä porotaloudessa. Erityisesti ostorehujen valmistus ja myynti on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulta alkaen. Talvista maastoruokintaa harjoitetaan jossain määrin kaikissa paliskunnissa. Tuotannon kannattavuuteen vaikuttaa myös liikenteen ja petojen aiheuttamista vahingoista maksettavat korvaukset porotaloudelle. Nämä ovat olleet viime vuosina 2-2,5 miljoonan euron luokkaa. Porotalouden maksamat korvaukset ovat porojen aiheuttamista viljelyvahingoista olleet näihin verrattuna vähäisiä, noin euron luokkaa. Porotalouden kannattavuuden tarkastelu tulisi perustua poronomistajien saamaan puhtaaseen tuloon sekä maatalouden ja palkansaajien yleiseen ansiokehitykseen. Tällaista tietoa ei toistaiseksi ole saatavissa. TUOTTEIDEN LAATU Tausta Porotaloustuotteiden laadun kehittämisessä päämääränä on taata tuotantoketjun korkea laatu sekä parantaa tuotantoyksiköiden taloudellista tulosta. Tuotantoketjun laadun kehittäminen ollaan ottamassa mukaan paliskuntien porotalousohjelmiin. Merkittävin porotalouden tuote on poronliha. Sen osuus Suomen koko lihantuotannosta on vain 0,7 %, minkä vuoksi poronliha on arvostettua juhlaruokaa.

12 Tulokset Tuotetusta poronlihasta noin 70 % menee jatkojalostukseen. Teurastamoissa tarkastuseläinlääkäri tarkastaa eläimet sekä ruhot teurastuksen jälkeen varmistaen niiden laadun elintarvikkeena. Kansallisen vierasainevalvontaohjelman osana poroista otetaan vuosittain lihasnäytteitä ivermektiinianalyysejä varten sekä lihas-, maksa- ja munuaisnäytteitä raskasmetallianalyysejä (lyijy, kadmium) ja rasvanäytteitä PCB -analyysejä varten. Säteilyturvakeskus valvoo poronlihan radioaktiivisen cesiumin pitoisuuksia. Ravitsemuksellisesti poronliha on lihatuotteiden eliittiä (taulukko 1). Valkuaisainepitoisuus on korkea, % ja se sisältää runsaasti erilaisia kivennäis- ja hivenaineita ja vitamiineja, mm. seleeniä siinä on jopa kymmenkertaisesti naudanlihaan verrattuna. Rasvapitoisuus on vain 2-4 %, mutta rasvoista yli puolet on tyydyttämätöntä öljyhappoa, joka alentaa pahanlaatuisen LDL -kolesterolin pitoisuutta veressä. Edullisten vaikutustensa vuoksi poronlihan rasvat ovat kalanrasvojen veroisia. Kuluttajat pitävät poronlihantuotteiden parhaimpina ominaisuuksina makua, terveellisyyttä ja ulkonäköä. Huonona puolena taas nähdään suppea valikoima ja korkea hinta. Kulutuskäyttäytymisen muutokset, mm. terveellisyyden ja maun korostaminen, luomutuotannon kysynnän kasvu sekä yksiköllisten valintojen ja gourmet-ruokailun lisääntyminen heijastunevat myös poronlihan kysyntään. Poronlihan tuotantomäärä on kuitenkin sidoksissa porokannan kokoon, jonka maa- ja metsätalousministeriö määrittelee kymmenvuotiskausittain. Taulukko 1. Poron-, naudan- ja sianlihan ravitsemuksellinen laatu. Lähde: Nieminen Poro Nauta Sika Proteiini Rasva Tuhka Energiasisältö Typpi Kalium Kasium Magnesium Fosfori Rikki Pii Rauta Mangaani Sinkki Kupari Seleeni B1-vitamiini B2-vitamiini Niasiini A-vitamiini = korkeampi pitoisuus ++ = huomattavasti korkeampi pitoisuus - = alhaisempi pitoisuus Lähde: RKTL Yhteenveto Porotuotteet ovat ravitsemuksellisesti korkealaatuisia. Niiden laatua tulee jatkossa edelleen kehittää eläinten terveyteen ja kuntoon liittyvien seurantojen avulla.

13 YHTEENVETO KESTÄVYYDESTÄ POROTALOUDESSA Poronhoito muodostaa määrällisesti hyvin pienen osan maaseutuelinkeinoista ja kansantaloudesta. Porotalouden ekologinen ja kulttuurinen merkitys on kuitenkin huomattava, sillä poronhoitoalue kattaa kolmanneksen Suomen pinta-alasta, ja luonnonolosuhteiltaan poronhoitoalue on ekologisesti hyvin herkkää. Poronhoito ja muut luontaiselinkeinot ovat perinteisiä elinkeinoja, ja niihin liittyy vahva kulttuurinen identiteetti. Kestävä porotalous edellyttää ekologista, taloudellista ja sosiokulttuurista tasapainoa, jonka saavuttaminen on varsin mittava haaste. Porotaloutta kos kevaa tietoa on runsaasti saatavilla. Porotalouden kestävyyttä on tässä tarkasteltu porokannan tuottavuuden, alueellisen kantokyvyn, tuotannon aluetaloudellisen merkityksen ja kannattavuuden sekä poronlihan laadun kannalta. Poronhoitoalue on kuitenkin pinta-alaltaan laaja, ja olosuhteet alueen eri osissa vaihtelevat. Koko aluetta koskevia yleistyksiä on siten vaikea tehdä. Poronhoito kuuluu luontaistalouden piiriin, joten edellytykset määräytyvät luonnonolosuhteiden mukaan. Luonnonlaitumien määrä ja kunto ovat poronhoidon kannalta ratkaisevia. Maa- ja metsätalousministeriö säätää porojen lukumäärän kymmenvuotiskausittain talvilaidunten kantokykyä vastaavaksi. Lähtökohtaisesti poronhoitoa harjoitetaan ekologisen kantokyvyn rajoissa. Laidunolot vaihtelevat kuitenkin suuresti alueen eri osissa. Luonnonlaidunten tila heijastuu myös porokannan tuottavuuteen. Porotiheydet, käytettävissä oleva laidunten määrä ja jäkälälaidunten kunto vaikuttivat ennen 1990-luvun puoliväliä porokannan tuottavuuteen merkitsevästi, mutta sittemmin ovat sekä keskimääräinen vasaprosentti että lihantuotanto vakiintuneet. Eri paliskuntien välillä on isojakin eroja; vasaprosentti on pienin ja lihantuotanto alhaisin niissä paliskunnissa, joissa jäkäliköiden kunto on heikoin ja porotiheydet korkeimmat. Luonnonlaitumien kuluminen vähentää myös poronhoidon taloudellista kannattavuutta, kun porojen lisäruokintatarve kasvaa. Merkittävä poronhoidon muutos onkin porojen tarhauksen ja lisäruokinnan yleistyminen. Lisäruokinta vähentää poronhoidon riip puvuutta luonnonoloista ja lisää siten tuotannon vakautta. Lisäruokinnan kustannukset ovat myös merkittäviä, joskin ne vaihtelevat paliskunnittain. Poronomistajien lukumäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt yli 20 %. Sosiokulttuurisen kestävyyden edellytys on poroelinkeinojen jatkuvuuden turvaaminen. Tässä suhteessa huolestuttavasta kehityksestä kertoo poromiesten keski-iän nopea kohoaminen. Tuotannon kannattavuus on kehittynyt epäsuotuisasti. Vaikka kokonaistuotantomäärä on laskenut jyrkästi 1990-luvulla, on myös poronlihan kilohinta laskenut aivan viime vuosiin asti. Kannattavuuskehitystä arvio i- taessa voitaisiin käyttää aikasarjatietoja lisäruokintaan käytetyn rehun määrästä tai ostorehun myyntimääristä sekä tarhapäivien lukumääristä. Porotalouden kannattavuutta tulisi tarkastella myös yleisen yhteiskunnallisen ja talouskehityksen valossa vertaamalla poronomistajien tulokehitystä muiden tulonsaajaryhmien tulokehitykseen. Porotaloudessa painopiste on edelleen lihantuotannossa, mutta poromatka ilun osuus aluetaloudessa on vahvistunut. Poroelinkeinojen aluetaloudellista merkitystä pitäisi kuitenkin arvioida vertaamalla poronhoitajien osuutta työllisestä työvoimasta tai porotalouden osuutta aluetalouden arvonlisäyksestä. Olemassa olevan aineiston perusteella sitä ei ole voitu tehdä. Jatkossa tulisi taloudellista sekä sosiokulttuurista kestävyyttä tarkastella laajemmin ja monipuolisemmin. Tässä raportissa on esitetty muutamia indikaattoreita, joiden avulla porotalouden kehitystä voidaan arvioida. Kokonaiskestävyyden arvioiminen edellyttää esitettyjen mittareiden yhdistelemistä ja tarkastelunäkökulmien laajentamista siten, että porotalouden kehitystä verrataan yhteiskunnan muuhun kehitykseen. Porotalouden kestävyyden arvioinnissa on siten vielä runsaasti kehittämistarpeita.

14 Arviointimenetelmä ja seuranta *** ** * ** * Porotalouden tuottavuutta on tarkasteltu elävien ja teurasporojen lukumäärän muutoksina sekä vasaprosenttina ja lihatuotantona eloporoa kohti. Aineisto saadaan Paliskuntain yhdistyksen tilastoista ja RKTL:n tuloksista, ja se kattaa aja n- jakson 1960-luvulta nykypäivään. Alueen kantokykyä tarkastellaan laiduntilanteen kannalta ja porotiheytenä maaalaa ja käytettävissä olevaa jäkälikköalaa kohti koko poronhoitoalueella. Aineisto perustuu RKTL:n tuloksiin ja se edustaa usean vuoden keskiarvoa. Se antaa käsityksen alueellisesta vaihtelusta, mutta ei kuvaa ajallista muutosta. Talvi- ja kesälaitumien kuntoa tarkastellaan myös paliskunnittain vuoden 1999 tilanteen perusteella. Aineisto on peräisin RKTL:n tuloksista. Aluetaloudellista merkitystä on tarkasteltu Paliskuntain yhdistyksen tilastojen ja RKTL:n tulosten perusteella. Olemassa olevat aineistot eivät kuitenkaan kerro vielä aluetalouden kehityksestä. Indikaattorien kehittäminen vaatii edelleen aineiston kokoamista ja käsittelyä. Porotalouden kannattavuutta on kuvattu tuottajahinnan ja tuotannon kokonaisarvon perusteella. Lisäksi on tarkasteltu poronomistajille maksettujen peto- ja liikennevahinkokorvausten sekä paliskuntien maksamien viljelyvahinkokorvausten määriä. Aineisto saadaan Paliskuntain yhdistyksen, Lapin TE -keskuksen ja Liikennevakuutuskeskuksen vuositilastoista ja RKTL:n tuloksista. Paliskuntain yhdistyksessä on käynnistetty porotalouden kannattavuuskirjanpito yhdessä MTT:n kanssa. Poronhoitovuonna 2001/2002 tiloja oli mukana 18 kpl. Seuranta on tarkoitus vakiinnuttaa tilaan/vuosi. Porotiloilla käynnistyy myös porotalouden muistiinpanojärjestelmä, jossa seurataan kassaperiaatteella elinkeinon tuloja ja menoja sekä tasein pääomien kehittymistä. Poronlihan laatua valvotaan elintarvikelain nojalla. Tässä käytetyt aineistot on saatu EELA:lta ja Säteilyturvakeskukselta. Laatuasiat ollaan ottamassa mukaan myös parhaillaan porotalouden ohjelmiin. Tuotannon laatua tulisi jatkossa seurata porojen terveydenhuoltojärjestelmän puitteissa, minkä rakentaminen on vasta idea-asteella. Lähteet: Kemppainen, J., Kettunen, J. ja Nieminen, M Poron taloudellinen hyödyntäminen. Kala- ja riistaraportteja 237. RKTL Kemppainen, J., Nieminen, M. ja Rekilä, V Poronhoidon kuva. RKTL Lapin liitto Lapin aluekehitysohjelma vuosille Maa- ja metsätalousministeriö Porotaloustyöryhmän muistio. 1999:20. Maa- ja metsätalousministeriö Porolukujen tarkistamistyöryhmän esitys suurimmiksi sallituiksi eloporoluvuiksi. Työryhmämuistio 1999:6.

15 Nieminen, M Poronliha on parasta. Poromies 1992(2): Nieminen, M Poro, ruumiinrakenne ja elintoiminnat. Rovaniemi Paliskuntain yhdistys Suomen porotalousohjelma Pohjois-Suomi työryhmä Pohjois-Suomen strategia. Poronet. Paliskuntain yhdistys. Internetissä:

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä Poronhoito muuttuvassa ympäristössä 13.11.2014 Mari Väänänen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL/ Kuvagalleria POROT-hanke Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan rakentaminen

Lisätiedot

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio N:o 367 1397 Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat (1 ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen

Lisätiedot

Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron

Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron Mauri Nieminen Luke, Porontutkimusasema, Toivoniementie 246, 9991 Kaamanen, mauri.nieminen@luke.fi TIIVISTELMÄ Suomessa poronomistajia on enää 4

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 67. Laki

SISÄLLYS. N:o 67. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 2000 N:o 67 74 SISÄLLYS N:o Sivu 67 Laki Romanian kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

Porotalouden tutkimusohjelma 2003 2007

Porotalouden tutkimusohjelma 2003 2007 tutkimusohjelma 2003 2007 tutkimusohjelma on tarkoitettu avuksi tutkijoille ja tutkimuksen rahoittajille. Sillä pyritään suuntaamaan ja vahvistamaan poron hyödyntämiseen liittyvää taloudellista ja yhteiskunnallista

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2006 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2006 N:o 995 1005. Laki. N:o 995

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2006 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2006 N:o 995 1005. Laki. N:o 995 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2006 N:o 995 1005 SISÄLLYS N:o Sivu 995 Laki sähköisten tienkäyttömaksujen keräämisjärjestelmistä... 2757 996 Laki apteekkimaksusta

Lisätiedot

Kestävät hankinnat: Pororouhe

Kestävät hankinnat: Pororouhe Kuva: Pentti Sormunen/Rodeo Oy Kestävät hankinnat: Pororouhe Virpi Vorne, Sanna Hietala, Frans Silvenius ja Yrjö Virtanen Porotalouden ympäristövaikutukset Vaikutukset vaihtelevat sen mukaan, kuinka paljon

Lisätiedot

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC hanke 2009-2011 www.poroverkko.wikispaces.com Anna-Leena Jänkälä: Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC Paliskuntain yhdistys Yleistä ruokinnasta Harjoitetaan yleisesti poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt -hanke. Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt -hanke. Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt -hanke www.poroverkko.wikispaces.com Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto Porotalouden verotus 2 Johdanto Porotalouden puhdas

Lisätiedot

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen Yhteistyökumppanit Alfred Colpaert 1, Marja Anttonen 2 ja Ari Tanskanen 1 1 Joensuun

Lisätiedot

MUUT ILMOITUKSET KOMISSIO

MUUT ILMOITUKSET KOMISSIO C 19/22 MUUT ILMOITUKSET KOMISSIO Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa

Lisätiedot

Porojen liikennekuolemat vuosina 2005-2011 Pahimmat kolaripaliskunnat ja tieosuudet

Porojen liikennekuolemat vuosina 2005-2011 Pahimmat kolaripaliskunnat ja tieosuudet Porojen liikennekuolemat vuosina 2005-2011 Pahimmat kolaripaliskunnat ja tieosuudet Mauri Nieminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

FIILIS POROKUVA. Sisällysluettelo. www.paliskunnat.fi

FIILIS POROKUVA. Sisällysluettelo. www.paliskunnat.fi P O R O FIILIS POROKUVA 2 KUVAT: Paliskuntain yhdistys, Erkki Viero, Stephanie C. Lefrére, Vesa Jurmu, Kaisa Hurme, Ira Määränen, Suomen Käsityön Museo - Timo Veijalainen, Sierijärven Porofarmi, Seven-1.

Lisätiedot

Poronhoitoalueen etelä- ja keskiosien talvilaitumet

Poronhoitoalueen etelä- ja keskiosien talvilaitumet ISBN 978-951-40-2156-5 (PDF) ISSN 1795-150X Poronhoitoalueen etelä- ja keskiosien talvilaitumet Tila paliskunnissa 2000-luvun alkuvuosina ja eräiden ravintokasvien esiintymisrunsauden muutokset merkkipiireissä

Lisätiedot

JOHDANTO LAATUAJATTELUUN. Matti Särkelä

JOHDANTO LAATUAJATTELUUN. Matti Särkelä JOHDANTO LAATUAJATTELUUN Matti Särkelä Jokainen totuus käy läpi kolme vaihetta. Ensin sille nauretaan. Sitten sitä vastustetaan voimakkaasti. Sen jälkeen se hyväksytään itsestäänselvyytenä. Arthur Schopenhauer-

Lisätiedot

Poron taloudellinen hyödyntäminen

Poron taloudellinen hyödyntäminen KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 237 Jorma Kemppainen Juhani Kettunen Mauri Nieminen Poron taloudellinen hyödyntäminen Esiselvitys Helsinki 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TUULIPUISTOT POROTALOUSSELVITYS

KEMIJÄRVEN TUULIPUISTOT POROTALOUSSELVITYS KEMIJÄRVEN TUULIPUISTOT POROTALOUSSELVITYS Mauri Nieminen TUTKIMUSRAPORTTI 2012 RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS Kuva. Mauri Nieminen Erillisliite 3 TIIVISTELMÄ Oxford Intercon Finland Oy suunnittelee

Lisätiedot

Poron vasatuotto ja -kuolemat Suomen poronhoitoalueella

Poron vasatuotto ja -kuolemat Suomen poronhoitoalueella KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 252 Veikko Maijala Harri Norberg Jouko Kumpula Mauri Nieminen Poron vasatuotto ja -kuolemat Suomen poronhoitoalueella Kaamanen 2002 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset

Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä 11.5.2010 ja Pudasjärvi 12.5.2010 Marika Lehtinen Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset

Lisätiedot

POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS. Yhteenveto vuosilta 2008-2010

POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS. Yhteenveto vuosilta 2008-2010 POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS Yhteenveto vuosilta 2008-2010 KOMEA HIRVAS PORONHOITOALUE PORONHOIDOSTA JA TARHAUKSESTA Poronhoitolaki määrittelee poronhoitoalueen Paliskuntia 56 kpl Poronomistajia n. 4650

Lisätiedot

POROLAIDUNYMPÄRISTÖ JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET

POROLAIDUNYMPÄRISTÖ JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET POROLAIDUNYMPÄRISTÖ JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Menneestä tähän päivään Miten eri maankäyttö- ja ympäristötekijät vaikuttavat porolaitumiin? Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kaamanen

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Riistavahinkolaki. Keijo Alanko Lapin ELY- keskus. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014

Riistavahinkolaki. Keijo Alanko Lapin ELY- keskus. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014 Riistavahinkolaki Keijo Alanko Lapin ELY- keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014 1 Porovahingot Suurpedon tappaman tai suurpetovahingon vuoksi lopetetun poron käypä arvo korvataan

Lisätiedot

Tenojokilaakson poroesteaidan ympäristöselostus 2012

Tenojokilaakson poroesteaidan ympäristöselostus 2012 Tenojokilaakson poroesteaidan ympäristöselostus 2012 Tekijät: Mauri Nieminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2012 ISBN 978-951-776-920-4

Lisätiedot

Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa

Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa Päivitetty 4/2014 Tämä opas on tehty hankkeessa Ohjeistus poroelinkeinon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa

Lisätiedot

Suomen ja Norjan välisen porojen esteaidan sekä Kaamasen koetarhan kartoitus mobiilia GISteknologiaa

Suomen ja Norjan välisen porojen esteaidan sekä Kaamasen koetarhan kartoitus mobiilia GISteknologiaa KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 294 Mauri Nieminen Pentti Törrönen Suomen ja Norjan välisen porojen esteaidan sekä Kaamasen koetarhan kartoitus mobiilia GISteknologiaa käyttäen Helsinki 2003 Julkaisija Riista-

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa

Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa Tämä opas on tehty hankkeessa Ohjeistus poroelinkeinon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa (PoroYVA).

Lisätiedot

Porotalouden merkitys paikallistaloudelle

Porotalouden merkitys paikallistaloudelle Porotalouden merkitys paikallistaloudelle Asta Kietäväinen Lapin yliopisto, Arktinen keskus Pauliina Kietäväinen Esitelmän kulku - Tutkimushankkeesta - Työllisyys ja pakallistalous - Muut merkitykset -

Lisätiedot

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Säkylä 15.9.2010 Riistapäällikkö Antti Impola 20.9.2010 Satakunnan riistanhoitopiiri 1 Ajankohtaiskatsaus RKTL:n kannanarviot suurpetojen määristä ennen metsästyskautta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2002 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2002 N:o 993 999. Laki. N:o 993. Repoveden kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2002 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2002 N:o 993 999. Laki. N:o 993. Repoveden kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2002 N:o 993 999 SISÄLLYS N:o Sivu 993 Laki Repoveden kansallispuistosta... 4219 994 Valtioneuvoston asetus Repoveden kansallispuistosta...

Lisätiedot

VAATIMUS METSÄHALLITUKSEN HAKKUIDEN VÄHENTÄMISESTÄ KEMIN-SOMPION PALISKUNNAN ALUEELLA

VAATIMUS METSÄHALLITUKSEN HAKKUIDEN VÄHENTÄMISESTÄ KEMIN-SOMPION PALISKUNNAN ALUEELLA Kemin-Sompion poromiehet LÄHETE 10.10.2001 VAATIMUS METSÄHALLITUKSEN HAKKUIDEN VÄHENTÄMISESTÄ KEMIN-SOMPION PALISKUNNAN ALUEELLA Kemin-Sompion paliskunnan alueella Metsähallituksen rajut hakkuut, metsänviljelyyn

Lisätiedot

Porokolarit ja niiden vähentäminen

Porokolarit ja niiden vähentäminen Porokolarit ja niiden vähentäminen Toimenpideselvitys Kinnunen Teemu, Minna Simonen: Porokolarit ja niiden vähentäminen. Rovaniemi 2011. Lapin ELY-keskus. 59 s. + liitt. 2 s. Asiasanat: liikenneturvallisuus,

Lisätiedot

LAATUA ELINTARVIKKEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUDEN VEROTUS. Mika Kavakka

LAATUA ELINTARVIKKEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUDEN VEROTUS. Mika Kavakka LAATUA ELINTARVIKKEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUDEN VEROTUS Mika Kavakka Porotalouden verotus Paliskunta laskentayksikkönä (poikkeus Kiiminki-Kollaja) Porotalouden

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen anhin elinkeino. Poroja hoitaa poronomistajaa.

Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen anhin elinkeino. Poroja hoitaa poronomistajaa. Poro liikenteessä Pieni porosanakirja 3 = pieni porolauma = suuri porolauma, = poro ensimmäisellä ikävuodellaan = kolmea vuotta vanhempi urosporo, = kolmea vuotta vanhempi naarasporo = sarveton poro =

Lisätiedot

Porotalouden tulevaisuus

Porotalouden tulevaisuus KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 298 Tarja Meristö Jukka Järvinen Juhani Kettunen Mauri Nieminen Porotalouden tulevaisuus Keitä olemme ja mitä meille kuuluu? Helsinki 2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 298

Lisätiedot

Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma

Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma 1 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta ja tarve...3 2. Hankkeen tavoite...4 3. Hankkeen keskeinen sisältö...5 4. Hankkeen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997 N:o 991 998. Laki. N:o 991. sotilaskurinpitolain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997 N:o 991 998. Laki. N:o 991. sotilaskurinpitolain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997 N:o 991 998 SISÄLLYS N:o Sivu 991 Laki sotilaskurinpitolain muuttamisesta... 3775 992 Laki rikoslain 45 luvun 25 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

IVALON PALISKUNNAN ETELÄ- JA KESKIOSAN POROJEN MAASTORUOKINTA

IVALON PALISKUNNAN ETELÄ- JA KESKIOSAN POROJEN MAASTORUOKINTA OPINNÄYTETYÖ VIRVE KUMPULA 2012 IVALON PALISKUNNAN ETELÄ- JA KESKIOSAN POROJEN MAASTORUOKINTA MAASEUTUELINKEINOJEN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt TARHAUSINFO Rehut ja rehujen määrä Rovaniemellä 6.2.2012 Veikko Maijala Porotalous on yritystoimintaa Poronhoito

Lisätiedot

Porotalouden taloustutkimusohjelma 2003-2007

Porotalouden taloustutkimusohjelma 2003-2007 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 281 Jorma Kemppainen Juhani Kettunen Mauri Nieminen Porotalouden taloustutkimusohjelma 2003-2007 Helsinki 2003 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

SIDOSRYHMÄYHTEYDET JA POROTALOUS

SIDOSRYHMÄYHTEYDET JA POROTALOUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke SIDOSRYHMÄYHTEYDET JA POROTALOUS Inga-Briitta Magga SIDOSRYHMÄ = Yhteistyökumppaneita Ja tärkeitä tahoja 2 PALISKUNNAN SUHDETOIMINTA

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen vanhin elinkeino. Poroja hoitaa alle 5 000 poronomistajaa.

Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen vanhin elinkeino. Poroja hoitaa alle 5 000 poronomistajaa. Poro liikenteessä Pieni porosanakirja 3 parttio = pieni porolauma tokka = suuri porolauma vasa, vasikka = poro ensimmäisellä ikävuodellaan hirvas = kolmea vuotta vanhempi urosporo vaadin, vaami = kolmea

Lisätiedot

Porotalouden tietohuollon kehittäminen

Porotalouden tietohuollon kehittäminen KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 371 Jorma Kemppainen Porotalouden tietohuollon kehittäminen Esiselvitys Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Linnankatu 1-3 PL 293 90101 Oulu kirjaamo.pohjois@avi.fi 27.5.2015 Dnro 407/2015

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Linnankatu 1-3 PL 293 90101 Oulu kirjaamo.pohjois@avi.fi 27.5.2015 Dnro 407/2015 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto MUISTUTUS Linnankatu 1-3 PL 293 90101 Oulu kirjaamo.pohjois@avi.fi 27.5.2015 Dnro 407/2015 Asia: Paliskuntain yhdistyksen muistutus koskien Soklin kaivoshankkeen ympäristö-

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Porojen liikennekuolemat vuosina 1992-2002

Porojen liikennekuolemat vuosina 1992-2002 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 293 Jorma Kemppainen Juhani Kettunen Mauri Nieminen Porojen liikennekuolemat vuosina 1992-2002 Helsinki 2003 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

LIITE Rekisteröintihakemukseen Lapin Poron liha. 4. Eritelmä. 4.1. Tuotteen nimi: "Lapin Poron liha"

LIITE Rekisteröintihakemukseen Lapin Poron liha. 4. Eritelmä. 4.1. Tuotteen nimi: Lapin Poron liha LIITE Rekisteröintihakemukseen Lapin Poron liha 4. Eritelmä 4.1. Tuotteen nimi: "Lapin Poron liha" 4.2. Tuotteen kuvaus: Nimeä Lapin Poron liha käytetään tarkoittamaan lihatuotteita elintarvikekaupassa

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

YHTEENVETO JA TARKASTUS- VIRASTON KANNANOTOT

YHTEENVETO JA TARKASTUS- VIRASTON KANNANOTOT YHTEENVETO JA TARKASTUS- VIRASTON KANNANOTOT Tarkastusasetelma Maa- ja metsätalousministeriössä valmistui vuonna 1997 ministeriön luonnonvarastrategia. Luonnonvarastrategia laadittiin linjaukseksi siitä,

Lisätiedot

Porojen lisäruokinta ja tarhaus. Porotalouden investointien rahoitus Keijo Alanko 20.11.2013

Porojen lisäruokinta ja tarhaus. Porotalouden investointien rahoitus Keijo Alanko 20.11.2013 Porojen lisäruokinta ja tarhaus Porotalouden investointien rahoitus Keijo Alanko 20.11.2013 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.12.2013 1 Poro- ja luontaiselinkeinolain mukaisen tuen hakeminen

Lisätiedot

Porotalous on sekä itsenäinen maaseutuelinkeino

Porotalous on sekä itsenäinen maaseutuelinkeino ASTA KIETÄVÄINEN Lapin yliopisto, LAPPEA / Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Porotalouden taloudelliset ja työllistävät vaikutukset Porotalous on sekä itsenäinen maaseutuelinkeino että liitännäis- tai sivuelinkeino

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE Päivi Kainulainen Eeva Maria Maijala TIIVISTELMÄ PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITO- ALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA PORONHOITAJIEN TUKEMINEN PETOKANTOJEN SEURANTA JA SÄÄTELY

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

METSÄHALLITUS LAATUMAA TOLPANVAARAN-JYLHÄNVAARAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POROTALOUTEEN

METSÄHALLITUS LAATUMAA TOLPANVAARAN-JYLHÄNVAARAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POROTALOUTEEN TOLPANVAARAN-JYLHÄNVAARAN TUULIVOIMAPUISTO, YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 16UEC0145 Helmikuu 2013 METSÄHALLITUS LAATUMAA TOLPANVAARAN-JYLHÄNVAARAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POROTALOUTEEN Tilaaja

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke ARVONLISÄVERO. Merja Mattila

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke ARVONLISÄVERO. Merja Mattila LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke ARVONLISÄVERO Merja Mattila ALV ALV tavaroissa ja palveluissa Välillinen voi olla - lain mukaan - hakeutumalla itse (vapaaehtoinen

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Poronhoitajien hyvinvoinnin

Poronhoitajien hyvinvoinnin Poronhoitajien hyvinvoinnin uhat ja avun tarpeet anneli pohjola & jarno valkonen (toim.) Anneli Pohjola & Jarno Valkonen (toim.) Poronhoitajien hyvinvoinnin uhat ja avun tarpeet Rovaniemi 2012 kirjoittajat

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden merkitys ja käyttö Suomen poronhoidossa

Luonnonsuojelualueiden merkitys ja käyttö Suomen poronhoidossa 1 Luonnonsuojelualueiden merkitys ja käyttö Suomen poronhoidossa Mauri Nieminen Loppuraportti 2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen 31 2 KUVAILULEHTI Julkaisija Riista-

Lisätiedot

Radiolähetintekniikkaa käytännön poronhoitoon

Radiolähetintekniikkaa käytännön poronhoitoon Radiolähetintekniikkaa käytännön poronhoitoon Kustannukset ja hyödyt etsittäessä ja koottaessa poroja vasanmerkintään ja erotuksiin Mauri Nieminen ja Heikki Satokangas Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 990. Laki. uusjakojen tukemisesta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2010

SISÄLLYS. N:o 990. Laki. uusjakojen tukemisesta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2010 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2010 N:o 990 1001 SISÄLLYS N:o Sivu 990 Lakiuusjakojentukemisestaannetunlainmuuttamisesta... 3125 991 Lakityöaikalain2ja7 :nmuuttamisesta...

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Jos tuotteellasi on tarina, se kannattaa kertoa koko Euroopalle!

Jos tuotteellasi on tarina, se kannattaa kertoa koko Euroopalle! Jos tuotteellasi on tarina, se kannattaa kertoa koko Euroopalle! Lapin Poron liha Tiedotustilaisuus 8.5.2009 Taustaa nimisuojajärjestelmälle Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimisuojajärjestelmä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Laki. Suomenlinnan hoitokunnasta annetun lain 3 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2001

SISÄLLYS. N:o Laki. Suomenlinnan hoitokunnasta annetun lain 3 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2001 N:o 1079 1083 SISÄLLYS N:o Sivu 1079 Laki Suomenlinnan hoitokunnasta annetun lain 3 :n muuttamisesta... 3101 1080 Laki museovirastosta

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos " # $ % & & & & ' & & RKTL:n strategia EY:n strategia Elintarviketalouden tutkimusohjelma Toimintaympäristöanalyysi Asiakastarpeet Tutkimustarpeet Teemat

Lisätiedot

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

16 SUOMEN KUVALEHTI 45/2003 45/2003 SUOMEN KUVALEHTI

16 SUOMEN KUVALEHTI 45/2003 45/2003 SUOMEN KUVALEHTI T e k s t i T e p p o T i i l i k a i n e n K u v a t H a n n u L i n d r o o s Siuttajoen erotusaitaan Inarin pohjoispuolelle on ajettu lähes 800 poroa, joista lähes puolet teurastetaan lihoiksi. 16 SUOMEN

Lisätiedot

Poropäivät 2001. Maa- ja metsätalousministeriön puheenvuoro. Kooste Poropäivien esityksistä Kaamanen 3.-4.5.2001

Poropäivät 2001. Maa- ja metsätalousministeriön puheenvuoro. Kooste Poropäivien esityksistä Kaamanen 3.-4.5.2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 172:1-40. Helsinki, 2.5.2001. Poropäivät 2001 Kooste Poropäivien esityksistä Kaamanen 3.-4.5.2001 Maa- ja metsätalousministeriön puheenvuoro Sami Niemi Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien käytön tulevaisuus Suomessa ohjausryhmän kokous Salon Suomusjärvellä 12.5.2009 Katja Lähtinen, Varttunut tutkija Metla,

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! Tutkimukset osana tuotteistusta Mitä ja miksi Tavoitteena tasalaatuisuus Tueksi laatukriteereille! Limousin naudanlihan

Lisätiedot

www.vomoghundemat.fi

www.vomoghundemat.fi www.vomoghundemat.fi Vom og Hundemat on norjalainen koirien tuoreruokatuote. Se valmistetaan norjalaisista eläinperäisistä raaka-aineista, kuten broileri, naudan sisäelimet, pötsi, lohi, naudan maksa ja

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

Porojen laitumet, ruokinta ja tuottavuus poronhoitoalueen pohjoisosassa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 48/2015

Porojen laitumet, ruokinta ja tuottavuus poronhoitoalueen pohjoisosassa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 48/2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 48/2015 Porojen laitumet, ruokinta ja tuottavuus poronhoitoalueen pohjoisosassa Jouko Kumpula, Jukka Siitari, Heikki Törmänen ja Sari Siitari Porojen laitumet, ruokinta

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Hallituskatu 20 B PL 8056 96101 Rovaniemi info@lapinliitto.fi 30.01.2015 Dnro 65/2015

Hallituskatu 20 B PL 8056 96101 Rovaniemi info@lapinliitto.fi 30.01.2015 Dnro 65/2015 Lapin liitto LAUSUNTO Hallituskatu 20 B PL 8056 96101 Rovaniemi info@lapinliitto.fi 30.01.2015 Dnro 65/2015 Asia: Paliskuntain yhdistyksen lausunto Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta Viite:

Lisätiedot

Riistantutkimuksen tiedote 214:1 37. Helsinki, 26.4.2007. POROPÄIVÄT 2007. Kooste Poropäivien esitelmätiivistelmistä Kaamanen 26. 27.4.

Riistantutkimuksen tiedote 214:1 37. Helsinki, 26.4.2007. POROPÄIVÄT 2007. Kooste Poropäivien esitelmätiivistelmistä Kaamanen 26. 27.4. 1 Riistantutkimuksen tiedote 214:1 37. Helsinki, 26.4.2007. POROPÄIVÄT 2007 Kooste Poropäivien esitelmätiivistelmistä Kaamanen 26. 27.4.2007 Porotalouden kannattavuuskehitys Arto Latukka, MTT, Taloustutkimus

Lisätiedot

POROPÄIVÄT 2009 Kaamanen 23. 24.4.

POROPÄIVÄT 2009 Kaamanen 23. 24.4. POROPÄIVÄT 2009 Kaamanen 23. 24.4. Kooste Poropäivien esitelmätiivistelmistä ja tauluesityksistä Porot ja tunturiluonnon tila Yrjö Norokorpi, Metsähallitus Tunturiluonnon tilaa on arvioitu yleensä vain

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET POROLAITUMIIN JA PORONHOITOON. Minna Turunen, Arktinen keskus, Lapin yliopisto

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET POROLAITUMIIN JA PORONHOITOON. Minna Turunen, Arktinen keskus, Lapin yliopisto ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET POROLAITUMIIN JA PORONHOITOON Minna Turunen, Arktinen keskus, Lapin yliopisto Taustaa Poronhoidon rakenteellisia muutoksia - poronomistajien määrä vähentynyt 7500 5300

Lisätiedot

Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistamistyöryhmän välimietintö

Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistamistyöryhmän välimietintö Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistamistyöryhmän välimietintö Helsinki 2008 Työryhmämuistio mmm 2008:5 Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistamistyöryhmän välimietintö

Lisätiedot

Hirvenlihan arvo. Riistapäivät 2015, Oulu Markus Kankainen ja Kaija Saarni

Hirvenlihan arvo. Riistapäivät 2015, Oulu Markus Kankainen ja Kaija Saarni Hirvenlihan arvo Riistapäivät 2015, Oulu Markus Kankainen ja Kaija Saarni Hirvenlihan arvo Tutkimus hirven elintarvike- ja rahavirroista Hirvenliha metsästä kulutukseen: - Hirvenlihan määrät ja arvoketju

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Poronhoitajan oikeusturva petopolitiikassa, onko sitä? Mika Kavakka, poroisäntä Kemin-Sompion paliskunta

Poronhoitajan oikeusturva petopolitiikassa, onko sitä? Mika Kavakka, poroisäntä Kemin-Sompion paliskunta Poronhoitajan oikeusturva petopolitiikassa, onko sitä? Mika Kavakka, poroisäntä Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Petojen aiheuttamat vahingot 5- kertaistuneet 2000-luvun alun tasosta Kemin-Sompiossa

Lisätiedot