KUORSAUKSEN JA OBSTRUKTIIVISEN UNIAPNEAN ESIINTYMINEN RASKAAN LIIKENTEEN KULJETTAJILLA SEKÄ UNIHÄIRIÖN MERKITYS AJOKYVYN KANNALTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUORSAUKSEN JA OBSTRUKTIIVISEN UNIAPNEAN ESIINTYMINEN RASKAAN LIIKENTEEN KULJETTAJILLA SEKÄ UNIHÄIRIÖN MERKITYS AJOKYVYN KANNALTA"

Transkriptio

1 TYÖSUOJELURAHASTO LOPPURAPORTTI Henkenro: UNIKUORMA KUORSAUKSEN JA OBSTRUKTIIVISEN UNIAPNEAN ESIINTYMINEN RASKAAN LIIKENTEEN KULJETTAJILLA SEKÄ UNIHÄIRIÖN MERKITYS AJOKYVYN KANNALTA Markku Partinen 1, LKT, neurologian dosentti, uni- ja liikennelääketieteen erityispätevyys Kari Hirvonen 2, LL, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys 1 Skogbyn uniklinikka, Rinnekodin tutkimuskeskus, Rinnekoti-Säätiö, Espoo 2 Neurotest Tampere Oy, Tampere

2 Unikuorma 2 Sisällysluettelo 1. Alkusanat 4 2. Tiivistelmä 5 3. Tausta Väsymys liikenneriskitekijänä Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä Obstruktiivisen uniapnean esiintyvyys Uniapnean riskitekijät ja hoito Obstruktiivisen uniapnean vaikutus yksilön ajokykyyn ja onnettomuusriskiin Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen toteutus- ja menetelmät Kyselytutkimus Seulontakriteerit Tarvittavan otoskoon määritys (Power-analyysit) Kliininen tutkimus Unirekisteröinnit Päivävireyden mittaaminen MWT (Maintenance of Wakefulness Test; hereilläpysymistesti) Vireystasoa ja väsymystä mittaavat lomakkeet Ajosimulaattoritutkimus ja siihen liittyvät lomakkeet STISIM ajosimulaattoritesti DASS Tilastolliset analyysit Tutkimuksen eettisyys Tulokset Kyselytutkimus Vastanneiden määrät Vastanneiden ikä, pituus ja paino Vastanneiden ajokokemus, ajokilometrit Vähällä nukahtaminen henkilöautoa ajaessa Nukahtaminen henkilöautoa ajaessa Vähällä nukahtaminen ammattiajossa Nukahtaminen ammattiajossa Liikenneonnettomuuksien määrät Mihin vuorokaudenaikaan väsymys haittaa eniten ajamista? Lepoaikojen jaksotus Lyhin riittävä yhtämittainen lepo vuorokaudessa Ilmoitetut sairaudet Vastaajien oma arvio työkyvystä Nukkumista ja unihäiriöitä koskevat kysymykset ESS (Epworth Sleepiness Scale) Unipolygrafiat Hereilläpysymistesti MWT 36

3 Unikuorma Ajosimulaattorit StiSim DASS Uniapnean esiintyvyys Pohdinta Johtopäätökset ja tutkimustulosten hyödyntäminen Kirjallisuutta 46

4 Unikuorma 4 1. Alkusanat Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää uniapnean ja päiväaikaisen väsymyksen yleisyyttä ja merkitystä raskaan liikenteen kuljettajilla. Edelleen tarkoituksena on selvittää väsymyksen ja erityisesti uniapneaan liittyvän väsymyksen yhteyttä liikenneonnettomuuksiin ja pohtia keinoja, joilla väsymykseen liittyviä liikenneonnettomuuksia voitaisiin vähentää. Kiitämme erityisesti kaikkia tutkimukseen osallistuneita kuljettajia. Käyttämämme kyselylomakkeet olivat pitkiä ja siitä huolimatta vastausprosentti nousi korkeaksi. Rekisteröinteihin pyydetyt kuljettajat näkivät paljon vaivaa. Olemme siitä kiitollisia. Kiitämme Rahtarit ry:tä, Suomen kuormaautoliittoa ja Työsuojelurahastoa tutkimuksen mahdollistamisesta ja saamastamme tuesta. Kiitämme kaikkia tutkimuksessa mukana olleita hoitajia ja tutkijoita. Tutkimuksen rekisteröinnit tehtiin Epilepsiasäätiön Haagan neurologisessa tutkimuskeskuksessa. Projektin alkuvaiheessa tutkimukseen osalistuivat myös LT Reina Roivainen, dosentti Christer Hublin ja dosentti Tiina Telakivi. Projektin seurantaryhmään ovat kuuluneet projektin kuluessa Kimmo Puntti, Jouko Santala, Tarja Ojala, Anna- Kaija Lehtinen ja Juha Norppa-Rahkola.

5 Unikuorma 5 2. Tiivistelmä Autonkuljettajan väsymystä pidetään merkittävänä riskitekijänä työ- ja liikenneturvallisuudelle. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien tutkimissa kuolonkolareissa vuosina yksi onnettomuuteen vaikuttaneista tekijöistä oli %:ssa onnettomuuksista kuljettajan väsymys (Liikennevakuutuskeskus 1998, 1999). Tuoreiden tutkimusten mukaan väsymys ja/tai rattiin nukahtaminen saattaa selittää jopa kolmasosan kaikista kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista Suomessa (Partinen 2004). Keskimäärin uniapneaa esiintyy noin 4 %:lla miehistä ja 2 %:lla naisista. Aikaisemmissa tutkimuksissamme linja-autonkuljettajista prosentilla (keskimäärin 20.3 %:lla) (ks. TSR:n Ajokkitutkimus ja hankkeen loppuraportti). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää obstruktiivisen uniapnean esiintyvyyttä suomalaisilla kuorma-autonkuljettajilla sekä väsymyksen ja uniapnean suhdetta toisiinsa. Tutkimusotos kerättiin Rahtarit ry:n ja Suomen Kuorma-autoliitto ry:n jäsenrekistereistä. Kohderyhmän koko oli 2000 kuljettajaa. Heille lähetettiin unikyselylomake. Vastauksien perusteella muodostettiin kolme ryhmää: mahdollisesti uniapneaa sairastavat, todennäköisesti uniapnean suhteen terveet, sekä satunnaisotos kaikista. Heille tehtiin mm. unirekisteröinti ja vireystilan mittaus (MWT).. Uniapnean minimiprevalenssi suomalaisilla kuorma-autonkuljettajilla on 24.4%. Objektiivisesti merkittävää päiväväsymystä aiheuttavan uniapnean esiintyvyys on 7.9%, eli kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä keskimäärin. Selvää väsymystä aiheuttavan vaikean uniapnean prevalenssi (ODI > 30 ja merkittävä objektiivisesti todettu päiväväsymys MWT-testissä) on 2.4%. Mitattu väsymys korreloi huonosti apnea ja ODI-indekseillä mitatun uniapnean vaikeusasteen ja Epworthin uneliasuusasteikon (ESS) kanssa. Epäiltäessä ajokykyyn vaikuttavaa väsymystä tulee tehdä asianmukaiset uni- ja vireystilan tutkimukset. Väsymyksen tai rattiin nukahtamisen takia oli tapahtunut kaikkiaan 122 liikenneonnettomuutta yhteensä 89 kuljettajalle. Huomioitaessa kuljettajien ajomäärät tarkoittaa tämä Suomessa sitä, että joka vuosi ammattikuljettajille tapahtuu keskimäärin yli 70 (71-77) väsymysonnettomuutta jokaista tuhatta ammattikuljettajaa kohti. Selviä riskitekijöitä väsymysonnettomuuksille ovat ajaminen aamuyöllä kello 01-07, pitkään valvominen ja unettomuudesta johtuva huonolaatuinen yöuni sekä hoitamaton uniapnea. Ammattikuljettajien nykyistä systemaatisempaan väsymyksen ehkäisemiseen (riittävä lepo- ja etenkin riittävä nukkumisaika), unihäiriöiden (unettomuus, uniapnea, levottomat jalat, narkolepsia ja muut unihäiriöt) tutkimiseen ja hoitamiseen sekä vireystason mittaamiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän.

6 Unikuorma 6 3. Tausta 3.1. Väsymys liikenneriskitekijänä Autonkuljettajan väsymys on merkittävä riskitekijä työ- ja liikenneturvallisuudelle. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien tutkimissa kuolonkolareissa vuosina yksi onnettomuuteen vaikuttaneista tekijöistä oli %:ssa onnettomuuksista kuljettajan väsymys (Liikennevakuutuskeskus, 1998, 1999, Partinen & Sulander 1999). Tuoreiden tutkimusten mukaan väsymys ja/tai rattiin nukahtaminen saattaa selittää jopa kolmasosan kaikista kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista Suomessa (Partinen 2004). Tyypillistä väsymyksestä johtuville onnettomuuksille on tieltä suistuminen, törmääminen vastaantulevaan autoon, törmääminen edellä ajavaan autoon tai paikallaan oleviin rakenteisiin. Väsymysonnettomuuksien seuraukset ovat usein vakavia. Kuljettajan ajon aikaiseen vireystilaan vaikuttavat useat tekijät. Kuljettajan väsymyksestä johtuvat onnettomuudet tapahtuvat tyypillisesti aamuyöllä tai iltapäivällä (Horne, 1992; Summala & Mikkola, 1994; Partinen & Sulander, 1999), jolloin ihmisen luonnollisen vuorokausirytmin mukainen vireystila on matalimmillaan (Partinen, 1991). Tässä on kuitenkin selviä eroja eri ikäryhmien välillä (Langlois, Smolensky, Hsi & Weir, 1985; Lavie, Wollman & Pollack, 1986; Summala & Mikkola, 1994). Kuljettajan väsymykseen ja väsymyksestä aiheutuviin onnettomuuksiin vaikuttavat myös ajoaika (Hamelin, 1987; Summala & Mikkola, 1994) sekä ajoa edeltäneet tekijät, kuten fyysinen toiminta (Brown, 1985), alkoholin nauttiminen (Summala & Mikkola, 1994) ja unen laatu ja määrä (Karttunen & Häkkinen, 1986). Unihäiriöiden on todettu lisäävän yksityiskuljettajan väsymystä ja onnettomuusriskiä niihin liittyvän lisääntyneen päiväaikaisen väsymyksen takia (Aldrich, 1989; Findley, Unverzagt & Suratt, 1988; George, Nickerson, Hanley, Millar & Kryger, 1987; Guilleminault, van den Hoed & Mitler, 1978; Haraldsson ym. 1990; Wu & Yan Go, 1996; Partinen & Sulander, 1999). Päiväsaikaisen väsymyksen ja uniapnean osuudesta ammattikuljettajien onnettomuuksissa on ollut varsin vähän tietoa.. Eräissä tutkimuksissa uniapneaa sairastavilla kuorma-autonkuljettajilla on todettu olleen kaksi kertaa enemmän onnettomuuksia kuin verrokeilla (Stoohs, Meehan, Guilleminault & Dement, 1994). Kahden poikkileikkaustutkimuksen mukaan hoitamattoman uniapneaa sairastavan ihmisen riski joutua liikenneonnettomuuteen on kertaa suurempi kuin terveen saman ikäisen

7 Unikuorma 7 verrokkihenkilön riski (Findley ym., 1988; Teran-Santos ym., 1999). Toisaalta on todettu väsymyksen aiheuttavan yksityiskuljettajien tarkkaavaisuuden kapeutumista (Brown, 1994; Summala & Näätänen, 1974) sekä reaktioiden hidastumista (Laurell & Lisper, 1976) Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä Uniapnealla tarkoitetaan unen aikaista hengityskatkosta, jolloin ilmavirta hengitysteissä pysähtyy yli kymmenen sekunnin ajaksi (Berry ym. 1984; Partinen & Poppius, 1984). Apneoiden määrä tunnissa voidaan ilmaista apnea-indeksillä (AI). Varmuudella poikkeavan AI:n rajana pidetään 10:tä apneaa tunnissa. Uniapnea-oireyhtymästä on kyse, jos potilaalla on unenaikaisten hengityskatkosten lisäksi myös muita oireita tai löydöksiä, joiden voidaan katsoa liittyvän hengityskatkoksiin. Unenaikaiset hengityskatkokset päättyvät havahtumisiin (arousal). Seurauksena on häiriintynyt yöuni, joka ei virkistä. Päiväaikainen väsymys korreloi havahtumisten lukumäärään. Mitä enemmän havahtumisia esiintyy, sitä väsyneempi henkilö on (Guilleminault ym. 1988; Kelly ym. 1990). Hengityksen pysähtymistä seuraa myös veren hiilidioksidipitoisuuden nousu ja happipitoisuuden lasku. Nämä muutokset voivat osaltaan selittää mm. uniapneapotilaiden suurentunutta riskiä verenpaineen nousuun ja sydän- tai aivoinfarktiin (Partinen, 1988; Partinen ym.1990; Partinen 1995). Veren happisaturaation vaihtelu ilmoitetaan ns. ODI4-indeksillä (yli 4 %:n happikyllästeisyyden laskujen määrä tunnissa). ODI4-indeksi 10 viittaa poikkeavaan, keskivaikeaan ja 40 vakavaan uniapneaan (Guilleminault & Partinen, 1990). Uniapneapotilailla voi esiintyä myös yöllisiä sydämen rytmihäiriöitä (Krieger, 1986, Partinen, 1988, Guilleminault & Partinen, 1990). Uniapnea-oireyhtymässä erotetaan kaksi eri tyyppiä: 1. Sentraalinen uniapneasyndrooma. Syynä voi olla hengityskeskusten vaurio tai esimerkiksi ikään liittyvä verikaasujen antaman informaation häiriö. Sentraalisessa uniapneassa ei ole hengityskatkoksen aikana havaittavissa mitään hengitysliikkeitä. 2. Obstruktiivisessa uniapneasyndroomassa hengitysyrityksistä huolimatta ilmavirta ei kulje ylähengitystieahtauman takia. Syynä voi olla nielun rakenteellinen ahtaus ja/tai ylähengitysteiden ja hengityslihasten puutteellinen synkronisaatio. Aikaisemmin erotettiin lisäksi niin sanottu sekamuotoinen uniapnea (mixed type). Se luokitellaan kuitenkin uudessa kansainvälisessä unihäiriöluokituksessa myös obstruktiiviseksi uniapneaksi. Sekamuotoinen uniapnea al-

8 Unikuorma 8 kaa yleensä sentraalistyyppisenä ja muuttuu sitten obstruktiiviseksi hengityskatkoksen loppupuolella (Kryger ym., 2000). Obstruktiivinen uniapnea on tyypeistä yleisin ja sen unen aikana ilmeneviä oireita ovat äänekäs katkonainen kuorsaus, hengityskatkokset, yöhikoilu, lisääntynyt liikehdintä ja lisääntynyt yövirtsan eritys. Päiväaikaisia oireita ovat mm. poikkeava väsymys ja nukahtelutaipumus, masentuneisuus, ärtyneisyys, muistin toiminnan heikkeneminen ja aamupäänsärky. Yli puolet potilaista on ylipainoisia (BMI > 30 kg/m 2 ). Luotettavin menetelmä uniapnean diagnoosin määrittämiseksi on kokoyön laaja unirekisteröinti eli laaja unipolygrafia, missä aivosähkötoiminnan rekisteröinnin (EEG) ohessa rekisteröidään myös leuanaluslihasten- (EMG) ja silmän (EOG) sähkökäyrä, nenä- ja suuhengitys (ilmavirta; airflow), sydämen toiminta (EKG), kudosten happikyllästeisyys (sormioksimetrillä) ja nukkumisasento. Hengitysliikkeet sekä muut unen aikaiset liikkeet selvitetään joko rintakehän ja vatsan päälle asetetuilla venymäantureilla tai unipatjamenetelmällä. Nukkumisasennon rekisteröinti on välttämätöntä, jotta nähdään asennon vaikutus ja jotta saman tutkittavan rekisteröintituloksia voidaan verrata keskenään. Nykyaikaiset suppeat yöpolygrafiat ovat parantuneet huomattavasti digitaalisen tekniikan kehittyessä. Suppeassa yöpolygrafiassa ei rekisteröidä aivosähkötoimintaa eikä niiden perusteella voida tehdä yksityiskohtaista univaiheluokitusta. Minimivaatimuksena pidetään yleisesti seuraavien parametrien rekisteröintiä: nenän/suun kautta kulkeva ilmavirta, happikyllästeisyys, pulssi ja nukkumisasento. Useimmiten suppeaa yöpolygrafiaa voidaan käyttää obstruktiivisen uniapnean diagnostiikassa. Obstruktiivista uniapneaa sairastavien päiväaikaista väsymystä voidaan kartoittaa esimerkiksi Epworthin uneliaiaisuusasteikolla (ESS; Epworth Sleepiness Scale). ESS:ssä kysytään torkahtamisen todennäköisyyttä kahdeksassa eri tilanteessa. Objektiivista vireystilaa selvitetään joko päiväunitestin (MSLT; multiple sleep latency test) tai hereilläpysymistestin (MWT; Maintenance of Wakefulness) avulla (Mitler, Gujavarty & Browman, 1982). MWT on omien kliinisten kokemustemme ja myös mm. Mitlerin työryhmän mukaan parempi vireystason säilymistä mittaava testi kuin MSLT. Uniapneapotilaille tehtävä muunneltu MWT koostuu neljästä neljänkymmenen minuutin pituisesta rekisteröintijaksosta hämärässä huoneessa, jotka toistetaan kahden tunnin välein. Aikuisen miehen nukahtaminen toistuvasti alle 35 minuutissa viittaa jo jossain määrin alentuneeseen vireystason säilymiskykyyn. Doghramjin työryhmän mukaan alle 19.4 minuutin keskimääräistä nukahtamisviivettä pide-

9 Unikuorma 9 tään poikkeavana, jos käytetään kolmen epokin nukahtamisviiveen määritelmää. Mikäli nukahtamishetki määritetään ensimmäisestä uniepokista tai 10 sekunnin mikrounesta, pidetään poikkeavan rajana 12.9 minuuttia (Doghramji ym. 1997). Tuoreessa Banksin ym. tutkimuksessa terveiden aikuisten normaalin MWT-univiiveen alarajaksi saatiin 40 minuutin testissä 26.1 minuuttia (Banks ym. 2004) Obstruktiivisen uniapnean esiintyvyys Obstruktiivisen uniapnean yleisyydestä väestössä on tehty jo useita tutkimuksia. Ammattiautonkuljettajista tiedot ovat vieläkin puutteellisia. Taulukossa on esitetty tärkeimpien tutkimusten tuloksia. Obstruktiivista uniapneaa esiintyy kaikenikäisillä, ja koko väestössä sen esiintyvyyden on arvioitu olevan noin 1-6 % (Gislason, Almqvist, Eriksson, Taube & Boman, 1988; Hublin & Partinen, 1990; Partinen & Hublin, 2000). Esiintymistiheys on suurin vuotiailla miehillä. Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto obstruktiivisen uniapnean esiintyvyyttä arvioivista tutkimuksista. Tyypillisesti niissä tutkimuksissa, missä ilmenevät alhaisimmat esiintymisluvut (Lavie 1983; Telakivi ym. 1987; Gislason ym. 1988) on tutkimuksen otos muodostunut oireilevista potilaista. Cirignottan ym. (1989), Haraldssonin ym. (1992) ja Youngin ym. (1993) tutkimuksissa on puolestaan käytetty objektiivista rekisteröintiä, ja niissä obstruktiivisen uniapnean on todettu esiintyvän noin 4 %:lla keski-ikäisistä miehistä. HKL:n bussinkuljettajilla tehtyjen kyselytutkimusten ja unirekisteröintien perusteella voidaan kuitenkin jo arvioida, että kaupunkiliikenteessä ajavilla miehillä uniapneaoireyhtymän esiintyvyys on vähintään noin 4 % ja keskimäärin se on noin 20 %. Eräiden tutkimusten mukaan obstruktiivista uniapneaa on todettu esiintyvän jopa 46 %:lla kuorma-autonkuljettajista (Stoohs ym. 1993). Tämä löydös ei ole kuitenkaan saanut vahvistusta muista tuoreista USA:ssa tehdyistä tutkimuksista (Pack ym. abstrakti symposiumissa: The sleep Driver and Pilot, Tukholma ). Packin ym. tutkimuksessa uniapneaa löytyi (kriteerinä apnea-hypopneaindeksi > 5/t) 28.1 %:lla kuorma-autonkuljettajista. Stoohsin ym. lukua voitaneen siis pitää liian suurena. Se selittyy mm. kyseisessä tutkimuksessa esiintyneillä harhoilla.

10 Unikuorma 10 Referenssi Maa Lavie et al Israel Peter et al Saksa Telakivi et al Suomi Gislason et al Ruotsi Cirignotta et al Italia Stradling & Crosby 1991 Iso-Britannia Haraldsson et al Ruotsi Young et al Wisconsin, USA Gislason et al Islanti Olson et al Australia Bearpark et al Australia Esnaola ym.1995 Espanja Ohayon ym.1997 Iso-Britannia Bixler ym.1998 USA Metodi Kysely. Valituille unirekisteröinti. Kysely. Valituille unirekisteröinti. Kysely. Valituille unirekisteröinti. Kysely. Valituille unirekisteröinti. Kysely. Osalle puhelinhaastattelu. Valituille unirekisteröinti. Suppea unirekisteröinti. Kysely. Valituille unirekisteröinti. Otos valtion virkamiehistä. Unirekisteröinnit kaikille. Kysely. Unirekisteröinti valituille. Kysely ja suppea unirekisteröinti Suppea unirekisteröinti MESAM IV). Haastattelu. Kyselytutkimus. Valituille unirekisteröinti Puhelinkysely. Väestöotos. Ei uni-rekisteröintejä. Puhelinkysely. Satunnainen väestöotos. Valituille unirekisteröinti. Otoksen koko Ikä(v) Kriteerit Prevalenssi % 1262 (M) AI>10, oireinen (M) AI>10, oireinen (M) Kuorsaus, EDS ja RDI> (M) Kuorsaus, EDS ja AHI> (M) AI>10, oireinen AI>10, oireinen AI>10, oireinen (M) ODI 4 >20, oireinen 0.3 ODI 4 > ODI 4 > (M) Positive history, PSG:ssä todettu OSAS 352 (M) Hypersomnia 4.0 (M) 250 (F) and RDI (F) 2016 (F) Habituelli kuorsaus, > 2.5 EDS ja PSG:ssä todettu OSAS 1233(M) 969(F) AHI > 15 AHI >10 AHI > (M) RDI > Subjektiivinen EDS ja RDI > (M) AHI AHI AHI 5 ja EDS (M) N/A (F) N/A (M) 20- AHI >10 ja kliiniset kriteerit Kaikki: 3.3 Alaotos: 100 täyttävät päiväoireet y:

11 Unikuorma 11 Taulukko Obstruktiivisen uniapnean esiintyvyys. M=miehet, F=naiset, AHI=Apneahypopnea-indeksi. RDI=Respiratory disturbance index. EDS=excessive daytime sleepiness, PSG=polysomnografia. Aiemassa TSR:n hankkeessamme (ks. loppuraportti) saatiin uniapnean yleisyydeksi (ODI>10 ja uniapneaan sopivat oireet) 20.3 %, joka on selvästi suurempi kuin Häkkäsen ja Summalan (Häkkänen & Summala, 2000) raportoima uniapnean oireiden prevalenssi (4 %) kuorma-autonkuljettajilla. Häkkäsen ja Summalan tutkimuksen tulos perustuu vain kyselytietoihin. Artikkelissaan tutkijat kirjoittavatkin kyseessä olevan uniapnean oireiden prevalenssin. Kuljettajia ei ollut tutkittu lääkärin toimesta eikä heille ollut tehty unirekisteröintejä uniapnean varmistamiseksi. Eri tutkimusten tuloksia esitetään seuraavassa taulukossa Tutkimus Työ / Otos Metodi N Prevalenssi Pack ym Raskas liikenne Kyselylomake ja 551; rekiste-röinti RDI>5: 28.1 % (painossa) unirekisteröinnit 400:lle RDI>30: 4.7 % Häkkänen & Raskas liikenne; pit- Kyselylomake pitkämatk: % Summala 2000 kän- ja lyhyen matkan lyhytmatk: 133 kuljettajia Sanchez Armen- Raskas liikenne Kyselylomake ja 100; unirekisteröinti 59/100:lla suspekti OSAS, gol et al 1997 unirekisteröinnit 35:lle heistä 28.6 %:lla ODI>10 > estim. 16.9% Stoohs 1995 Raskas liikenne Ambulatorinen unirekisteröinti 150 ODI> 5: 78 % ODI>30: 10 % Oireinen: 20 % Partinen ym. Raskas liikenne; ly- Kyselylomake ja 429; unirekisteröinti ODI>5: 25.1 % TSR loppura- hyiden matkojen bus- unirekisteröinnit 38:lle ODI>10: 20.3 % portti nr: sinkuljettajat ODI>30: 3.5 % Howard ym Raskas liikenne Kyselylomake ja 2342; unirekiste- RDI>5: 59.6% 2004 unirekisteröinnit röinti 161:lle RDI 5-15: 34.8% RDI >30: 10.6% OSAS (RDI>5, ESS>10): 15.8%

12 Unikuorma 12 Taulukko Obstruktiivisen uniapnean prevalensseja raskaan liikenteen ammattikuljettajilla eri tutkimuksissa. RDI: Respiratory Distress Index; ODI: Oxygen Desaturation Index 3.4. Uniapnean riskitekijät ja hoito Tärkeimpänä obstruktiivisen uniapnean yksittäisenä riskitekijänä pidetään lihavuutta, erityisesti ylävartalolihavuutta, paksukaulaisuutta ja runsasta leuanalaista rasvakudosta (Katz ym. 1990). Muita riskitekijöitä ovat tupakointi, alkoholin käyttö ja huono fyysinen kunto (Partinen & Telakivi, 1992). Myös korkeaa verenpainetta on todettu esiintyvän obstruktiivista uniapneaa sairastavilla. Eräiden arvioiden mukaan yli 30 %:lla miespuolisista työ-ikäisistä verenpainepotilaista esiintyisi obstruktiivista uniapneaa (Lavie, 1983; Shepard, 1987; Telakivi ym. 1987). Obstruktiiviseen uniapneaan ei ole olemassa mitään tehokasta lääkehoitoa. Mikäli potilas on ylipainoinen, saattaa merkittävä laihtuminen lievittää uniapnean oireita tai jopa parantaa taudin. Se ei useimmitenkaan kuitenkaan yksinään takaa unen aikaisten hengityskatkosten loppumista ja se on usein myös varsin hidas hoito uniapneaan (Smith ym., 1985). Omat kokemuksemme pitkäaikaisesta kahden vuoden kognitiivisesta laihdutusterapiasta ovat erittäin lupaavia (Kajaste ym. 2004, lähetetty julkaistavaksi). Muita hoitoon liittyviä toimenpiteitä ovat alkoholin ja unilääkkeiden ym. hengitystä lamaannuttavien tekijöiden välttäminen. Runsas tupakointi turvottaa limakalvoja ja saattaa pahentaa uniapneaa. Uniapnean kirurgisista hoidoista yleisin on uvulopalatofaryngoplastia (UPPP). Se auttaa kuorsaukseen yli 80%:ssa, mutta hengityskatkoksiin siitä saa merkittävän avun vain noin puolet potilaista (Fujita ym. 1981; Berry & Block, 1984; Riley ym. 1984, Hudgel, 1989; Partinen, omat tulokset HYKS:stä). Uutena hoitomuotona maksillofakiaalinen kirurgia vaikuttaa lupaavimmalta. Tämän kirurgiamuodon tarkoituksena on siirtää kielen kantaa eteenpäin (ks. Kryger ym., 2000). Tällä hetkellä obstruktiivisen uniapnean ensisijainen konservatiivinen eli ei-kirurginen hoitomuoto, on nenän kautta annettava jatkuva ylipainehengityshoito (nasaalinen CPAP = continuous positive airway pressure), missä pienen nenämaskin avulla ylähengitysteihin ohjataan pieni ylipaine, joka estää nielun sulkeutumisen unen aikana (Sullivan ym. 1984). Noin % potilaista ei kykene klaustrofobian kaltaisen reaktion (usein tukehtumisen tunne) käyttämään laitetta. Yleensä uniapneapotilaiden yöuni paranee ensimmäisestä hoitoyöstä lähtien ja potilaat myös kokevat itsensä virkeämmiksi (Brander, ym. 1989; Cassel, 1991; Hoffstein ym.1992; Engleman & Douglas, 1993; Lamphere ym. 1989, Kryger ym., 2000).

13 Unikuorma Obstruktiivisen uniapnean vaikutus yksilön ajokykyyn ja onnettomuusriskiin Useissa laboratorio- ja kenttätutkimuksissa obstruktiivisen uniapnean on todettu vaikuttavan sekä kognitiiviseen toimintakykyyn että ajosuoritukseen. Uniapneapotilaiden kognitiivisen toimintakyvyn on todettu heikentyneen mm. reaktioaikojen, keskittymiskyvyn, visuaalisen havaitsemisen ja työmuistin toiminnan osalta (Findley ym. 1986; Greenberg ym. 1987; Kales ym. 1985; Naegelé ym., 1995). Obstruktiivisen uniapnean voidaan olettaa vaikuttavan ensisijaisesti lisääntyneen nukahtamistaipumuksen johdosta yksilön onnettomuusriskiin. Uniapneapotilaiden on todettu olleen osallisina useammassa liikenneonnettomuudessa kuin kontrollihenkilöiden (Findley, ym. 1988; George, ym. 1987; Guilleminault, ym. 1978; Haraldsson, ym. 1990; Wu & Yan Go, 1996). Taulukossa on esitetty yhteenveto em. uniapneapotilaiden onnettomuuksia kartoittaneista tutkimuksista. Yhdeksästä tutkimuksesta vain yhdessä (Aldrich, 1989) ei löydetty merkitsevää eroa apneapotilaiden ja verrokkien onnettomuuksien määrässä. Georgen ym. (1987) tutkimuksesta on huomattava, ettei seitsemää oletetuista potilaista tutkittu unipolygrafialla diagnoosin varmistamiseksi. Findleyn ym. (1988) tutkimuksessa uniapneapotilailla oli kontrolleihin verrattuna jopa 8-kertainen määrä onnettomuuksia joissa he olivat syyllisiä. Haraldssonin ym. (1990) tutkimuksessa kaikkien onnettomuuksien osalta suhde oli apneapotilailla 1.5-kertainen, mutta osallisuus yhden ajoneuvon onnettomuuksissa oli apneapotilailla 7-kertainen kontrolleihin verrattuna. Kahden metodisesti hyvin tehdyn poikkileikkaustutkimuksen mukaan hoitamattoman uniapneaa sairastavan ihmisen riski joutua liikenneonnettomuuteen on kertaa suurempi kuin terveen saman ikäisen verrokkihenkilön riski (Findley ym., 1988; Teran-Santos ym., 1999). Uniapnean vakavuusasteen on todettu olevan yhteydessä potilaan ajokykyyn ja onnettomuuksiin. Findley, Fabrizio, Thommi ja Suratt (1989) totesivat vakavaa uniapneaa sairastavilla viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin kolme kertaa enemmän onnettomuuksia kuin Virginian osavaltiossa rekisteröidyillä kuljettajilla keskimäärin, mutta lievää tai keskiasteista uniapneaa sairastavat eivät eronneet muista kuljettajista. Aldrichin (1989) tutkimuksessa 30 % potilaista joilla apneoiden määrä tunnissa oli yli 60 ja 15 % potilaista joilla apneoiden määrä oli alle 60 tunnissa, arvioi olleensa osallisena onnettomuudessa, joka oli johtunut omasta väsymyksestä. Onnettomuuksien kokonaismäärä ei eronnut potilas- ja kontrolliryhmässä.

14 Unikuorma 14 Tutkimus Aineisto Menetelmät Tulos George ym. 1987; Kanada Findley ym. 1988; USA Haraldsson ym 1990; Ruotsi Cassel ym 1991; Saksa Wu & Yan-Go 1996; USA Teran-Santos ym. 1996; Espanja Howard ym. 2004; Australia 27 potilasta ja 270 verrokkia 29 potilasta ja 35 verrokkia 73 potilasta ja 142 verrokkia Yhteensä 123 uniapneapotilasta 253 uniklinikan potilasta; 178 uniapneapotilasta Yhteensä 102 onnettomuuspotilasta ja 150 verrokkia väestöstä 2342 raskaan liikenteen kuljettajaa Kyselylomake ja unipolygrafia. Vähintään yksi liikenneonnettomuus onnettomuusrekisterissä Kyselylomake ja onnettomuusrekisteri Kyselytutkimus, unipolygrafia, onnettomuustiedot 5 vuoden ajalta Unirekisteröinnit. Jako apneaindeksi (AI) mukaan Kyselylomake, onnettomuustiedot Tapaus-verrokkitutkimus. Unirekisterönnit Kyselylomake. 161 henkilölle unipolygrafia Potilaat: 93% Verrokit: 53.7% P< %:lla potilaista vähintään 1 onnettomuus. Riskisuhde 7. P< % potilaista nukahtanut ajaessaan ainakin kerran viikossa 52%:lla potilaista toistuvia nukahteluja ajaessa; verrokeista alle 1 %:lla. Suhteessa ajokilometreihin potilailla oli ollut 12 kertaa enemmän onnettomuuksia kuin verrokeilla. P<0.001 AI<5: 0.02 onnettomuutta 1000 ajokilometria AI 5: 23/25 onnettomuudesta johtui väsymyksestä AI>35: 3.37 onnettomuutta 1000 ajokilometria kohti. P= %:lla potilaista ja 15 %:lla verrokeista oli ollut ainakin yksi liikenneonnettomuus. Onnettomuuksien riskisuhde 2.99 vakioitu iän, sukupuolen, työaikojen, alkoholin käytön ja kahvin käytön sekä neurologisten sairauksien suhteen. Uniapneapotilaiden (AI>10) riskisuhde onnettomuuksien suhteen oli 6.3 (95% luottamusväli ) verrattuna potilaisiin ilman uniapneaa. 5%:lla väsyneimmistä ESSasteikolla mitattuna oli onnettomuuksien riskisuhde 1.91 verrattuna muihin. Taulukko Uniapneapotilaiden liikenneonnettomuuksia kartoittaneita tutkimuksia Myös CPAP-hoidon vaikutusta uniapneapotilaiden ajokykyyn ja onnettomuuksiin on tutkittu. Findleyn ym. (1989) tutkimuksessa hoidon aloittamisen jälkeen kuuden uniapnea-potilaan tekemät virheet ajosimulaattorissa vähenivät aikaisemmasta noin 50 %, kontrollien tasolle. Surrat ja Findley (1992) puolestaan totesivat uniapneapotilailla apneoiden määrän vähentyneen 3-5 kk:n kuluttua hoidon aloittamisesta ja he suoriutuivat paremmin simulaattoriajosta. Yhdeksällä uniapneapotilaalla myös liikenneonnettomuuksien määrän todettiin laskeneen keskimäärin 13 onnettomuudesta hoitoa edeltävien 2 vuoden ajalta, yhteen onnettomuuteen hoidon jälkeisen 2 vuoden aikana. Taulukossa

15 Unikuorma on esitetty yhteenveto CPAP-hoidon vaikutuksia uniapneapotilaiden ajokykyyn kartoittavista tutkimuksista. Minemura ym. 1993; Japani Cassel ym. 1996; Saksa Krieger ym. 1997; Ranska 14 uniapneapotilasta 78 uniapneapotilasta 547 uniapneapotilasta Tutkimus Aineisto Menetelmä Tulos Findley ym. 6 uniapneapotilasta PC-pohjainen ajosimu- Ilman CPAP-hoitoa: 29 ± ; USA laattori- CPAP-hoidon kanssa: 13 ± 8 ohjelmisto Kolmen vuoden Seuranta ennen ja CPAPhoidon jälkeen Kysely ja unirekisteröinnit Kyselyseuranta 1 v ennen ja 1 v CPAP-hoidon jälkeen onnettomuutta Ilman CPAP-hoitoa: 42 %:lla oli ollut onnettomuudessa edeltävän 3 vuoden aikana. CPAP-hoidon kanssa: Kolmen vuoden seurannassa CPAP:n kanssa ei ollut yhtään onnettomuutta. Ilman CPAP-hoitoa: 0.8 onnettomuutta/ km CPAP-hoidon kanssa: 0.15 onnettomuutta/ km. P<0.05 Ilman CPAP-hoitoa: 60 onnettomuutta / vuosi. Lähellä piti tilanteita 151 / vuosi CPAP-hoidon kanssa: 36 onnettomuutta / vuosi (P<0.01). Lähellä piti tilanteita 32 / vuosi (P<0.01). George 2001, Kanada Sassani ym 2004; USA 210 keskimäärin vaikeasta uniapneasta kärsivää potilasta. RDI:n keskiarvo 54 ja BMI:n keskiarvo 35.5 kg/m 2 USA:n väestö Onnettomuustilastot onnettomuusrekisteristä Rekisteritiedot ja tiedot uniapnean hoidosta. Kustannustiedot Ilman CPAP-hoitoa: 0.18 onnettomuutta / vuosi CPAP-hoidon kanssa: 0.06 onnettomuutta / vuosi. P<0.001 Väestöverrokit: 0.06 onnettomuutta / vuosi Arvioituna USA:ssa vuosittain yli uniapnean ja väsymyksen takia tapahtunutta onnettomuutta. CPAP-hoidolla säästetetään 980 ihmishenkeä vuosittain. Taulukko CPAP-hoidon vaikutuksia ajokykyyn kartoittavia tutkimuksia

16 Unikuorma Tutkimuksen tavoitteet Oireilevaan apneaan olennaisesti liittyvää väsymystä voidaan pitää yhtenä ammattikuljettajien työturvallisuusriskeistä, mutta päiväaikaiseen vireyteen vaikuttavia sairauksia ei kuitenkaan seulota ammattikuljettajien työhöntulo- tai määräaikaistarkastuksissa. Tutkimuksen tavoitteena oli 1. selvittää merkittävää obstruktiivista uniapneaa sairastavien suomalaisten kuorma-autonkuljettajien lukumäärä riittävän suuresta otoksesta. 2. saada tietoa muiden unihäiriöiden, uniapnean riskitekijöiden ja päiväaikaisen väsymyksen esiintymisestä kuorma-autonkuljettajilla sekä oireiden liittymisestä esimerkiksi ikään, ajomäärään ja ajovuosiin. 3. selvittää eriasteisen uniapnean ja päivävireyttä ja väsymystä mittavien tekijöiden vaikutuksia reaktioaikoihin, virhesuorituksiin, simulaattorionnettomuuksiin, kaista-ajon hajontaan (lane position deviation) ja muuhun auton hallintaan.

17 Unikuorma Tutkimuksen toteutus- ja menetelmät Tutkimukseen kuului kyselytutkimus, valittujen henkilöiden kliininen tutkimus ja kokoyön suppean unirekisteröinti. Päiväaikainen vireystaso mitattiin hereilläpysymiskokeella (MWT; Doghramji ym. 1997) ja ajosimulaattori-testillä. Tutkittaville tehtiin myös KSS eli Karolinska Sleepiness Scale (Åkerstedt ja Gillberg, 1990) Kyselytutkimus Tutkimuksen perusväestönä ovat Etelä-Suomessa asuvat kuorma-autonkuljettajat. Kyselyn kohderyhmäksi valittiin 2000 kuljettajaa Rahtarit ry:n ja Suomen Kuorma-autoliitto ry:n jäsenrekistereistä. Kohderyhmä rajattiin Rahtarit ry:n Helsingin piirin jäseniin, joihin kuuluu sekä itsenäisiä yrittäjiä että liikennöintiyritysten palveluksessa toimivia kuorma-auton kuljettajia. Tämä tehtiin, jotta henkilöt voisivat osallistua helpommin (ei liian pitkiä matkoja) myöhemmin tehtäviin lisätutkimuksiin. Kohderyhmälle lähetettiin Pohjoismaisesta unikyselylomakkeesta (Partinen & Gislason 1995) muotoiltu kysely uniapneaan ja päiväväsymykseen viittaavista oireista ja riskitekijöistä. (ks. liite). Vastaamattomille lähetettiin yksi uusintakysely. Edelleen otokseen vastaamattomiin kuljettajiin otettiin puhelimitse yhteys, jotta mahdollisia otosharhoja pystyttiin arvioimaan. Kyselyn tulosten perusteella muodostettiin ennalta määritettyjen seulontakriteereiden perusteella kolme ryhmää: a) mahdollisesti uniapneaa sairastavat, b) todennäköisesti uniapnean suhteen terveet, sekä c) satunnaisotos kaikista vastanneista. Otoskoon määrityksen perusteella näistä ryhmistä valittiin tutkittavia uni- ja vireysrekisteröinteihin satunnaisesti siten, että kahteen ensimmäiseen ryhmään valittiin 75 kuljettajaa (yhteensä 150 kuljettajaa) ja satunnaisotokseen 25 kuljettajaa.

18 Unikuorma Seulontakriteerit Kriteereinä käytettiin seuraavia vastauksia unikyselylomakkeessa (liite): 1. kaikki seuraavat kolme kriteeriä a, b ja c täyttyvät tai 2. kriteerit a, c ja d täyttyvät. Kriteerit ovat: a) kuorsaa vähintään kolmena yönä viikossa (kysymys 21; ks. liite) b) kuorsaa äänekkäästi ja/tai katkonaisesti (kuorsauksen laatu; kysymys 22) c) hengityskatkoksia huomattu (jonkun toisen kertomana) esiintyvän ainakin kerran viikossa (kysymys 23) d) henkilö on kuorsannut vähintään 20 vuoden ajan (kysymys 24, kohta 1). Edellä mainittuja kriteerejä käytettiin jo aiemmassa TSR:n hankkeessamme. Kriteerit perustuvat yli kahdenkymmenen vuoden aikana saatuun kokemukseen ja kirjallisuuteen. Suuri kehon painoindeksi (Body Mass Index, BMI >27 kg/m 2 ) lisää uniapnean todennäköisyyttä. Sitä ei käytetty tässä tutkimuksessa kuitenkaan kriteerinä, koska siten normaalipainoiset uniapneapotilaat olisivat voineet jäädä otoksen ulkopuolella ja tuloksesta saattaisi tulla siltä osin harhainen. Kontrolliryhmään valittiin vastaajia, joilla ei ilmennyt unihäiriöitä, vireyttä alentavia lääkityksiä tai kuorsausta Tarvittavan otoskoon määritys (Power-analyysit) Tarvittavan rekisteröinteihin kutsuttavien henkilöiden lukumäärän arvioimiseksi tehtiin voimalaskelmat (Power-analyysit; Chmura ym., 1987, Cohen 1992, Schlesselman 1974) käyttäen apuna mm. Gpower tietokoneohjelmaa, Harvardissa käytettyjä ohjelmistoja (David Schoenfeld) sekä Epistatohjelmistoja. Tutkimuksen ensimmäisen osion (uniapnean prevalenssi) voimalaskelmissa (Schlesselman 1974) oletetaan, että uniapnean prevalenssi olisi noin 20 % uniapnearyhmässä ja 3% verrokkiryhmässä (jonkin verran pienempi kuin väestössä yleensä, koska kyselyn perusteella tehdään alustava seulonta). Tällöin saatiin 80 %:n teholla (power; tyypin II virhe 20 %) ja 5 %:n tyypin I virheellä (P<0.05) tarvittavaksi otoskooksi 72 henkilöä molemmista ryhmistä (yhteensä 144 henkilöä). Mikäli verrokeista 4 %:lla olisi uniapnea, tarvittaisiin 85 henkilöä molempiin ryhmiin. Kyselylomaketta käyttämällä voidaan kuitenkin seuloa merkittävä osa uniapneapotilaista, joten tällainen vaihtoehto on erittäin epätodennäköistä. Tutkimuksen toisessa osiossa uniapneapotilaat ja verrokit ajavat

19 Unikuorma 19 ajosimulaattorilla. Hypoteesin mukaisesti väsyneet uniapneapotilaat ajavat huonosti. Aikaisempien tutkimustemme mukaan uniapneapotilaiden ja verrokkikuljettajien reaktioaikojen keskiarvojen erotus on sekuntia ja standardi deviaation on %:n merkitsevyystason saavuttamiseksi 80 %:n todennäköisyydellä tarvitaan erotuksella yhteensä 150 tutkittavaa (75 per ryhmä). Mikäli erotus olisikin vain sekuntia, saavutettaisiin 5 %:n merkitsevyystaso edelleen 79 %:n todennäköisyydellä (tyypin II virhe 21 %). Mikäli erotus olisi sekuntia, saavutetaan 5 %:n merkitsevyystaso (P< 0.05) 99 %:n todennäköisyydellä. Näin ollen pohjauduimme suunnitelmassa siihen, että tutkimme yhteensä 75 uniapneakandidaattia ja 75 verrokkikandidaattia. Edelleen katsomme tarpeelliseksi tutkia 25 koko vastanneiden joukosta satunnaisesti valittua henkilöä. Heillä uniapnean prevalenssin tulisi olla oletuksen mukaan samaa luokkaa kuin vastaavassa väestössä yleensä. Tällä tavalla voimme testata myös aikaisempien estimaattien osuvuutta. Samalla pystyimme testaamaan seulontamenetelmän toimivuutta Kliininen tutkimus Kaikille tutkittaville tehtiin kliininen lääkärintarkastus. Lääkärin tarkastuksessa tutkittava punnittiin ja mitattiin pituus. Nielusta tutkittiin kova suulaki, pehmeä suulaki, nielurisat, purenta, leuan koko, kielen koko, kaulanympärys, vyötärön ympärys, lantion ympärys, verenpaine ja pulssi. Lisäksi tarkistettiin mm. mahdolliset neurologiset puolierot. Tarvittaessa tehtiin yksityiskohtainen neurologinen kliininen tutkimus Unirekisteröinnit Unirekisteröinti tehtiin yhteensä 175 henkilölle. Kokoyön suppea unipolygrafia tehtiin joko mukana kannettavalla 7-kanavaisella Somnocheck Plus-laitteistolla (Weinmann) tai unilaboratoriossa Embla laitteistolla (Flaga/Medcare). Kummassakin menetelmässä rekisteröitiin tutkittavan nenä- ja suuhengitystä, kuorsausääntä, rintakehän ja pallean liikkeitä, happikyllästeisyyttä (sormioksimetria), pulssia ja nukkumisasentoa. Unilaboratoriossa tehdyissä rekisteröinneissä olivat lisäksi mukana jalkojen liikkeitä mittaavat EMG-elektrodit. Kaikista rekisteröinneistä määritettiin apneat, hypopneat ja happisaturaatiolaskut. Apneaksi katsottiin hengityssignaalin pieneneminen alle 10% tasolle. Hypopnea tarkoitti hengityssignaalin amplitudin pienenemistä yli 50%:lla (mutta korkeintaan 90%:lla). Lisäksi hypopneaan edellytettiin liittyvän vähintään 4%:n happisaturaatiolasku. Apnean tai hypopnean vä-

20 Unikuorma 20 himmäiskesto oli oltava 10 sekuntia, maksimikesto 180 sekuntia. Koska Somnocheck Plus laitteistossa ei ollut käytettävissä hengityksen paineanturia, pitäydyttiin hypopneoiden merkitsemisessä konservatiivisessa tavassa. Happisaturaatiosignaalista laskettiin yli 4% happisaturaatiolaskut Päivävireyden mittaaminen MWT (Maintenance of Wakefulness Test; hereilläpysymistesti) MWT-tutkimus tehtiin kokoyön unirekisteröintiä seuraavana yönä standardien mukaisesti käyttäen 40 minuutin testijaksoja (Doghramji ym., 1997). Testit toistettiin neljä kertaa kahden tunnin väliajoin pimennetyssä huoneessa, jossa oli n. 5 luxin valo. Tutkittava oli puoli-istuvassa asennossa koettaen pysyä hereillä testin ajan. Rekisteröinnin aikana liiallinen liikehdintä oli kiellettyä. Rekisteröinteihin käytettiin 18-kanavaista digitaalista unipolygrafialaitetta (EMBLA, Medcare Inc). Rekisteröitävät parametrit olivat EEG kanavilta C4-A1, C3-A1, O2-A1, O1-A2, EOG kahdella kanavalla (Häkkinen ym., 1997) ja leuanalus EMG. Tutkimuksen aikana tutkittavia seurattiin erillisestä monitorointihuoneesta infrapunavideokameralla. Rekisteröinnit luokiteltiin standardin univaiheluokituksen mukaisesti (Rechtschaffen and Kales, 1968) käyttäen 30 sekunnin jaksoja (epokkeja). Nukahtamisviiveeksi määritettiin rekisteröinnin alusta ensimmäisen univaiheen (S1, S2, S3, S4 tai SREM) alkuun kulunut aika. Tutkimuksen nukahtamisviiveenä käytettiin tehdyn neljän testin nukahtamisviiveen keskiarvoa. Mikäli tutkittava ei testin aikana nukahtanut, käytettiin viiveenä testin kestoa (40 minuuttia) Vireystasoa ja väsymystä mittaavat lomakkeet Kukin tutkittava täytti ennen unirekisteröintiä Neurossa käytettävän unikyselylomakkeen, joka on kehitetty edelleen Pohjoismaisesta unikyselylomakkeesta (Partinen & Gislason 1995). Unikyselylomake sisältää myös nukahtamisalttiutta mittaavan ESS-kyselyn (Epworth Sleepiness Scale, Johns, 1991, Johns, 1994, Johns & Hocking, 1997). ESS-kyselyssä kysytään torkahtamisen todennäköisyyttä kahdeksassa erilaisessa tilanteessa asteikolla 0-3 (0=ei koskaan torkahda, 1=pieni todennäköisyys torkahtaa, 2=kohtalainen todennäköisyys torkahtaa ja 3=suuri todennäköisyys torkahtaa). Tut-

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg)

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI UNIKYSELY Lukekaa koko kysymys ennen vastaamista. Valitkaa sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa kysytty tieto lähinnä viimeisen kolmen kuukauden ajalta. Merkitkää

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

APNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna Jussi Toppila

APNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna Jussi Toppila APNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna 24.5.2012 Jussi Toppila Ambulatorinen yöpolygrafia Pt PolAmb Suppea unipolygrafia Embletta tutkimus unipolygrafiaa yksinkertaisempi

Lisätiedot

Väsymys ja liikenne. Mikael Sallinen

Väsymys ja liikenne. Mikael Sallinen Väsymys ja liikenne Mikael Sallinen 1 1) Ajonaikainen väsymys 2) Keinot vähentää ajonaikaista väsymystä 2 Mitä vireys ja väsymys ovat? Vireys on elimistön ja erityisesti aivojen yleinen aktiivisuustaso.

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys uniapneapotilailla

Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys uniapneapotilailla Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys potilailla Tutkimus Alotair ja Bahammam 2008 Arnardottir ym. Billings ym. Bjorvatn ym. Björnsdóttir ym. Björnsdóttir ym. Björnsdóttir ym. 2015 Broström ym. Potilaat (naisia

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8)

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8) 25.1.2016 1(8) Nuoret liikenteessä Liikenneturvan, Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton yhteistyössä suunnittelema varusmiesten liikenneturvallisuuskampanja Särmänä liikenteessä on toteutettu varusmieskoulutusta

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)

Lisätiedot

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI ASUKAS- JA KOULULAISKYSELY TOTEUTUS Toteutettiin 19.4-24.5.2013 Asukaskyselyyn vastasi 456 henkilöä ja koululaiskyselyyn 116

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 2009 1

LIIKENNETURVA 2009 1 LIIKENNETURVA 2009 1 Selviytyykö ikäihminen liikenteessä? Ikääntyneiden ihmisten kokonaismäärä ja heidän osuutensa väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä huomattavasti. Kiistämätön tosiasia on myös se,

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia. Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:

Lisätiedot

Otoskeskiarvo on otossuure, jonka todennäköisyysjakauma tiedetään. Se on normaalijakauma, havainnollistaminen simuloiden

Otoskeskiarvo on otossuure, jonka todennäköisyysjakauma tiedetään. Se on normaalijakauma, havainnollistaminen simuloiden 1 KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ Luento 30.9.2014 Olkoon satunnaisotos X 1, X 2,, X n normaalijakaumasta N(µ, σ 2 ), tällöin ~ N(µ, σ 2 /n), kaava (6). Otoskeskiarvo on otossuure, jonka todennäköisyysjakauma

Lisätiedot

10. laskuharjoituskierros, vko 14, ratkaisut

10. laskuharjoituskierros, vko 14, ratkaisut 10. laskuharjoituskierros, vko 14, ratkaisut D1. Eräässä kokeessa verrattiin kahta sademäärän mittaukseen käytettävää laitetta. Kummallakin laitteella mitattiin sademäärät 10 sadepäivän aikana. Mittaustulokset

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti

Lisätiedot

Risteysruudukoiden kokeilu

Risteysruudukoiden kokeilu Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Muistio 5.12.2010 Liikennesuunnitteluosasto Eero Pasanen & Hannu Seppälä Risteysruudukoiden kokeilu Tieliikennelain 15 :n mukaan kuljettajan on lähestyessään risteystä

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015 PRELIMINÄÄRIKOE Lyhyt Matematiikka..015 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. 1. a) Sievennä x( x ) ( x x). b) Ratkaise yhtälö 5( x 4) 5 ( x 4). 1 c)

Lisätiedot

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin)

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin) 1/10 Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Yhteensä Pisteet (tarkastaja merkitsee) Kokeessa on kymmenen tehtävää, joista jokainen on erillisellä paperilla. Jokaisen tehtävän maksimipistemäärä on 6 pistettä. Ratkaise

Lisätiedot

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför.

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Matti Järvinen 29.1.2008 Liikenneturvallisuustavoite 800 12 edellisen kk:n aikana kuolleet 700 600 500 400 Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

PÄIHTEET JA LIIKENNE. EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel

PÄIHTEET JA LIIKENNE. EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel PÄIHTEET JA LIIKENNE EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel 15.5.2008 Liikenneonnettomuuksista Maailmassa Yli kaksi miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Uniapnea ja liitännäissairaudet

Uniapnea ja liitännäissairaudet Uniapnea ja liitännäissairaudet Oyl Marisanna Schwenson Uniyksikkö Keuhkosairauksien klinikka 1 28/11/2014 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sidonnaisuudet Sidonnaisuuden laatu Kaupallinen yritys (ky) Saanut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Nuorison liikenneturvallisuus Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 6.10.2016 Mikä on Onnettomuustietoinstituutti? Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia

Lisätiedot

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka Sidonnaisuudet viimeisen 3 v. ajalta Sidonnaisuus Yritys/järjestö Luentopalkkio Koulutustilaisuuden

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari Sivu 1 Valtakunnallinen liikenneturvallisuustavoite

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

[RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ]

[RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ] Parkanon kaupunki Sivistystoimi [RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ] Parkanon kaupungin sivistystoimen koulukuljetuskyselyn vastausten yhteenveto perusopetuksen oppilaille ja heidän huoltajilleen kevät Sisällys.

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset)

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) LIITE Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) 1. Johdanto Kerro johdannossa lukijalle, mitä jatkossa

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Matin alkuvuoden budjetti

Matin alkuvuoden budjetti 1 TILASTOJEN TULKINTAA 1. euroa Matin alkuvuoden budjetti 600 500 400 300 200 100 0 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu a) Milloin Matti on kuluttanut eniten rahaa ostoksiin? Arvioi, kuinka paljon vaatteisiin

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2015 Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 30.12.2015 2 Kalvosarjan sisältö Tutkimuksen taustatietoja Liikkumisen erityispiirteitä maakunnat ja Itä-Suomi seudut

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI Sirpa Rajalin LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI 6.5.2009 12 edellisen kk:n aikana kuolleet Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 8. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 8. marraskuuta 2007 1 / 15 1 Tilastollisia testejä Z-testi Normaalijakauman odotusarvon testaus, keskihajonta tunnetaan

Lisätiedot

Uniapnea. Hammaslääkärin näkökulmasta

Uniapnea. Hammaslääkärin näkökulmasta Uniapnea Hammaslääkärin näkökulmasta Uniapnean vaikutuksia Pitkäaikainen unenpuute aiheuttaa aivoissa muutoksia, jotka johtavat loogisen ajattelukyvyn häiriintymiseen, perseptiohäiriöihin ja persoonallisuushäiriöihin

Lisätiedot

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Ihmisen lämpöviihtyvyysmallin laskentatulosten validointi laboratoriomittauksilla Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Tausta ja tavoitteet Suomessa ja

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Advisory Corporate Finance. Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimus Syyskuu 2009

Advisory Corporate Finance. Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimus Syyskuu 2009 Advisory Corporate Finance Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Syyskuu 2009 Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen

Lisätiedot

Sairauskohtaukset liikenteessä

Sairauskohtaukset liikenteessä Sairauskohtaukset liikenteessä LL Antti Pellinen, Lappeenranta 05.05.2015 13.15-13.45 Lääkäri, ikä 54v, työterveys, kuntoutus, sotilaslääkäri, liikenne- ja liikuntalääketiede. Tutkijalautakuntatyö 25 vuotta,

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Testit järjestysasteikollisille muuttujille

Testit järjestysasteikollisille muuttujille Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testit järjestysasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Testit järjestysasteikollisille muuttujille >> Järjestysasteikollisten

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Päivi Jussila, HLL Suun terveyden tutkimusyksikkö Suun tutkimukseen kutsuttiin 3150 henkilöä, jotka asuivat 100 km säteellä Oulusta

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 4. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät loka joulukuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu

Lisätiedot

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga KYSELYLOMAKE: FSD2619 LAPSESTA AIKUISEKSI: 50-VUOTIAIDEN TERVEYSTUTKIMUS 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2619 JYVÄSKYLÄ LONGITUDINAL STUDY OF PERSONALITY AND SOCIAL DEVELOPMENT (JYLS): MEDICAL EXAMINATIONS OF 50-YEAR-OLDS

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 1. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät tammi-maaliskuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot