KUORSAUKSEN JA OBSTRUKTIIVISEN UNIAPNEAN ESIINTYMINEN RASKAAN LIIKENTEEN KULJETTAJILLA SEKÄ UNIHÄIRIÖN MERKITYS AJOKYVYN KANNALTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUORSAUKSEN JA OBSTRUKTIIVISEN UNIAPNEAN ESIINTYMINEN RASKAAN LIIKENTEEN KULJETTAJILLA SEKÄ UNIHÄIRIÖN MERKITYS AJOKYVYN KANNALTA"

Transkriptio

1 TYÖSUOJELURAHASTO LOPPURAPORTTI Henkenro: UNIKUORMA KUORSAUKSEN JA OBSTRUKTIIVISEN UNIAPNEAN ESIINTYMINEN RASKAAN LIIKENTEEN KULJETTAJILLA SEKÄ UNIHÄIRIÖN MERKITYS AJOKYVYN KANNALTA Markku Partinen 1, LKT, neurologian dosentti, uni- ja liikennelääketieteen erityispätevyys Kari Hirvonen 2, LL, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys 1 Skogbyn uniklinikka, Rinnekodin tutkimuskeskus, Rinnekoti-Säätiö, Espoo 2 Neurotest Tampere Oy, Tampere

2 Unikuorma 2 Sisällysluettelo 1. Alkusanat 4 2. Tiivistelmä 5 3. Tausta Väsymys liikenneriskitekijänä Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä Obstruktiivisen uniapnean esiintyvyys Uniapnean riskitekijät ja hoito Obstruktiivisen uniapnean vaikutus yksilön ajokykyyn ja onnettomuusriskiin Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen toteutus- ja menetelmät Kyselytutkimus Seulontakriteerit Tarvittavan otoskoon määritys (Power-analyysit) Kliininen tutkimus Unirekisteröinnit Päivävireyden mittaaminen MWT (Maintenance of Wakefulness Test; hereilläpysymistesti) Vireystasoa ja väsymystä mittaavat lomakkeet Ajosimulaattoritutkimus ja siihen liittyvät lomakkeet STISIM ajosimulaattoritesti DASS Tilastolliset analyysit Tutkimuksen eettisyys Tulokset Kyselytutkimus Vastanneiden määrät Vastanneiden ikä, pituus ja paino Vastanneiden ajokokemus, ajokilometrit Vähällä nukahtaminen henkilöautoa ajaessa Nukahtaminen henkilöautoa ajaessa Vähällä nukahtaminen ammattiajossa Nukahtaminen ammattiajossa Liikenneonnettomuuksien määrät Mihin vuorokaudenaikaan väsymys haittaa eniten ajamista? Lepoaikojen jaksotus Lyhin riittävä yhtämittainen lepo vuorokaudessa Ilmoitetut sairaudet Vastaajien oma arvio työkyvystä Nukkumista ja unihäiriöitä koskevat kysymykset ESS (Epworth Sleepiness Scale) Unipolygrafiat Hereilläpysymistesti MWT 36

3 Unikuorma Ajosimulaattorit StiSim DASS Uniapnean esiintyvyys Pohdinta Johtopäätökset ja tutkimustulosten hyödyntäminen Kirjallisuutta 46

4 Unikuorma 4 1. Alkusanat Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää uniapnean ja päiväaikaisen väsymyksen yleisyyttä ja merkitystä raskaan liikenteen kuljettajilla. Edelleen tarkoituksena on selvittää väsymyksen ja erityisesti uniapneaan liittyvän väsymyksen yhteyttä liikenneonnettomuuksiin ja pohtia keinoja, joilla väsymykseen liittyviä liikenneonnettomuuksia voitaisiin vähentää. Kiitämme erityisesti kaikkia tutkimukseen osallistuneita kuljettajia. Käyttämämme kyselylomakkeet olivat pitkiä ja siitä huolimatta vastausprosentti nousi korkeaksi. Rekisteröinteihin pyydetyt kuljettajat näkivät paljon vaivaa. Olemme siitä kiitollisia. Kiitämme Rahtarit ry:tä, Suomen kuormaautoliittoa ja Työsuojelurahastoa tutkimuksen mahdollistamisesta ja saamastamme tuesta. Kiitämme kaikkia tutkimuksessa mukana olleita hoitajia ja tutkijoita. Tutkimuksen rekisteröinnit tehtiin Epilepsiasäätiön Haagan neurologisessa tutkimuskeskuksessa. Projektin alkuvaiheessa tutkimukseen osalistuivat myös LT Reina Roivainen, dosentti Christer Hublin ja dosentti Tiina Telakivi. Projektin seurantaryhmään ovat kuuluneet projektin kuluessa Kimmo Puntti, Jouko Santala, Tarja Ojala, Anna- Kaija Lehtinen ja Juha Norppa-Rahkola.

5 Unikuorma 5 2. Tiivistelmä Autonkuljettajan väsymystä pidetään merkittävänä riskitekijänä työ- ja liikenneturvallisuudelle. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien tutkimissa kuolonkolareissa vuosina yksi onnettomuuteen vaikuttaneista tekijöistä oli %:ssa onnettomuuksista kuljettajan väsymys (Liikennevakuutuskeskus 1998, 1999). Tuoreiden tutkimusten mukaan väsymys ja/tai rattiin nukahtaminen saattaa selittää jopa kolmasosan kaikista kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista Suomessa (Partinen 2004). Keskimäärin uniapneaa esiintyy noin 4 %:lla miehistä ja 2 %:lla naisista. Aikaisemmissa tutkimuksissamme linja-autonkuljettajista prosentilla (keskimäärin 20.3 %:lla) (ks. TSR:n Ajokkitutkimus ja hankkeen loppuraportti). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää obstruktiivisen uniapnean esiintyvyyttä suomalaisilla kuorma-autonkuljettajilla sekä väsymyksen ja uniapnean suhdetta toisiinsa. Tutkimusotos kerättiin Rahtarit ry:n ja Suomen Kuorma-autoliitto ry:n jäsenrekistereistä. Kohderyhmän koko oli 2000 kuljettajaa. Heille lähetettiin unikyselylomake. Vastauksien perusteella muodostettiin kolme ryhmää: mahdollisesti uniapneaa sairastavat, todennäköisesti uniapnean suhteen terveet, sekä satunnaisotos kaikista. Heille tehtiin mm. unirekisteröinti ja vireystilan mittaus (MWT).. Uniapnean minimiprevalenssi suomalaisilla kuorma-autonkuljettajilla on 24.4%. Objektiivisesti merkittävää päiväväsymystä aiheuttavan uniapnean esiintyvyys on 7.9%, eli kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä keskimäärin. Selvää väsymystä aiheuttavan vaikean uniapnean prevalenssi (ODI > 30 ja merkittävä objektiivisesti todettu päiväväsymys MWT-testissä) on 2.4%. Mitattu väsymys korreloi huonosti apnea ja ODI-indekseillä mitatun uniapnean vaikeusasteen ja Epworthin uneliasuusasteikon (ESS) kanssa. Epäiltäessä ajokykyyn vaikuttavaa väsymystä tulee tehdä asianmukaiset uni- ja vireystilan tutkimukset. Väsymyksen tai rattiin nukahtamisen takia oli tapahtunut kaikkiaan 122 liikenneonnettomuutta yhteensä 89 kuljettajalle. Huomioitaessa kuljettajien ajomäärät tarkoittaa tämä Suomessa sitä, että joka vuosi ammattikuljettajille tapahtuu keskimäärin yli 70 (71-77) väsymysonnettomuutta jokaista tuhatta ammattikuljettajaa kohti. Selviä riskitekijöitä väsymysonnettomuuksille ovat ajaminen aamuyöllä kello 01-07, pitkään valvominen ja unettomuudesta johtuva huonolaatuinen yöuni sekä hoitamaton uniapnea. Ammattikuljettajien nykyistä systemaatisempaan väsymyksen ehkäisemiseen (riittävä lepo- ja etenkin riittävä nukkumisaika), unihäiriöiden (unettomuus, uniapnea, levottomat jalat, narkolepsia ja muut unihäiriöt) tutkimiseen ja hoitamiseen sekä vireystason mittaamiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän.

6 Unikuorma 6 3. Tausta 3.1. Väsymys liikenneriskitekijänä Autonkuljettajan väsymys on merkittävä riskitekijä työ- ja liikenneturvallisuudelle. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien tutkimissa kuolonkolareissa vuosina yksi onnettomuuteen vaikuttaneista tekijöistä oli %:ssa onnettomuuksista kuljettajan väsymys (Liikennevakuutuskeskus, 1998, 1999, Partinen & Sulander 1999). Tuoreiden tutkimusten mukaan väsymys ja/tai rattiin nukahtaminen saattaa selittää jopa kolmasosan kaikista kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista Suomessa (Partinen 2004). Tyypillistä väsymyksestä johtuville onnettomuuksille on tieltä suistuminen, törmääminen vastaantulevaan autoon, törmääminen edellä ajavaan autoon tai paikallaan oleviin rakenteisiin. Väsymysonnettomuuksien seuraukset ovat usein vakavia. Kuljettajan ajon aikaiseen vireystilaan vaikuttavat useat tekijät. Kuljettajan väsymyksestä johtuvat onnettomuudet tapahtuvat tyypillisesti aamuyöllä tai iltapäivällä (Horne, 1992; Summala & Mikkola, 1994; Partinen & Sulander, 1999), jolloin ihmisen luonnollisen vuorokausirytmin mukainen vireystila on matalimmillaan (Partinen, 1991). Tässä on kuitenkin selviä eroja eri ikäryhmien välillä (Langlois, Smolensky, Hsi & Weir, 1985; Lavie, Wollman & Pollack, 1986; Summala & Mikkola, 1994). Kuljettajan väsymykseen ja väsymyksestä aiheutuviin onnettomuuksiin vaikuttavat myös ajoaika (Hamelin, 1987; Summala & Mikkola, 1994) sekä ajoa edeltäneet tekijät, kuten fyysinen toiminta (Brown, 1985), alkoholin nauttiminen (Summala & Mikkola, 1994) ja unen laatu ja määrä (Karttunen & Häkkinen, 1986). Unihäiriöiden on todettu lisäävän yksityiskuljettajan väsymystä ja onnettomuusriskiä niihin liittyvän lisääntyneen päiväaikaisen väsymyksen takia (Aldrich, 1989; Findley, Unverzagt & Suratt, 1988; George, Nickerson, Hanley, Millar & Kryger, 1987; Guilleminault, van den Hoed & Mitler, 1978; Haraldsson ym. 1990; Wu & Yan Go, 1996; Partinen & Sulander, 1999). Päiväsaikaisen väsymyksen ja uniapnean osuudesta ammattikuljettajien onnettomuuksissa on ollut varsin vähän tietoa.. Eräissä tutkimuksissa uniapneaa sairastavilla kuorma-autonkuljettajilla on todettu olleen kaksi kertaa enemmän onnettomuuksia kuin verrokeilla (Stoohs, Meehan, Guilleminault & Dement, 1994). Kahden poikkileikkaustutkimuksen mukaan hoitamattoman uniapneaa sairastavan ihmisen riski joutua liikenneonnettomuuteen on kertaa suurempi kuin terveen saman ikäisen

7 Unikuorma 7 verrokkihenkilön riski (Findley ym., 1988; Teran-Santos ym., 1999). Toisaalta on todettu väsymyksen aiheuttavan yksityiskuljettajien tarkkaavaisuuden kapeutumista (Brown, 1994; Summala & Näätänen, 1974) sekä reaktioiden hidastumista (Laurell & Lisper, 1976) Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä Uniapnealla tarkoitetaan unen aikaista hengityskatkosta, jolloin ilmavirta hengitysteissä pysähtyy yli kymmenen sekunnin ajaksi (Berry ym. 1984; Partinen & Poppius, 1984). Apneoiden määrä tunnissa voidaan ilmaista apnea-indeksillä (AI). Varmuudella poikkeavan AI:n rajana pidetään 10:tä apneaa tunnissa. Uniapnea-oireyhtymästä on kyse, jos potilaalla on unenaikaisten hengityskatkosten lisäksi myös muita oireita tai löydöksiä, joiden voidaan katsoa liittyvän hengityskatkoksiin. Unenaikaiset hengityskatkokset päättyvät havahtumisiin (arousal). Seurauksena on häiriintynyt yöuni, joka ei virkistä. Päiväaikainen väsymys korreloi havahtumisten lukumäärään. Mitä enemmän havahtumisia esiintyy, sitä väsyneempi henkilö on (Guilleminault ym. 1988; Kelly ym. 1990). Hengityksen pysähtymistä seuraa myös veren hiilidioksidipitoisuuden nousu ja happipitoisuuden lasku. Nämä muutokset voivat osaltaan selittää mm. uniapneapotilaiden suurentunutta riskiä verenpaineen nousuun ja sydän- tai aivoinfarktiin (Partinen, 1988; Partinen ym.1990; Partinen 1995). Veren happisaturaation vaihtelu ilmoitetaan ns. ODI4-indeksillä (yli 4 %:n happikyllästeisyyden laskujen määrä tunnissa). ODI4-indeksi 10 viittaa poikkeavaan, keskivaikeaan ja 40 vakavaan uniapneaan (Guilleminault & Partinen, 1990). Uniapneapotilailla voi esiintyä myös yöllisiä sydämen rytmihäiriöitä (Krieger, 1986, Partinen, 1988, Guilleminault & Partinen, 1990). Uniapnea-oireyhtymässä erotetaan kaksi eri tyyppiä: 1. Sentraalinen uniapneasyndrooma. Syynä voi olla hengityskeskusten vaurio tai esimerkiksi ikään liittyvä verikaasujen antaman informaation häiriö. Sentraalisessa uniapneassa ei ole hengityskatkoksen aikana havaittavissa mitään hengitysliikkeitä. 2. Obstruktiivisessa uniapneasyndroomassa hengitysyrityksistä huolimatta ilmavirta ei kulje ylähengitystieahtauman takia. Syynä voi olla nielun rakenteellinen ahtaus ja/tai ylähengitysteiden ja hengityslihasten puutteellinen synkronisaatio. Aikaisemmin erotettiin lisäksi niin sanottu sekamuotoinen uniapnea (mixed type). Se luokitellaan kuitenkin uudessa kansainvälisessä unihäiriöluokituksessa myös obstruktiiviseksi uniapneaksi. Sekamuotoinen uniapnea al-

8 Unikuorma 8 kaa yleensä sentraalistyyppisenä ja muuttuu sitten obstruktiiviseksi hengityskatkoksen loppupuolella (Kryger ym., 2000). Obstruktiivinen uniapnea on tyypeistä yleisin ja sen unen aikana ilmeneviä oireita ovat äänekäs katkonainen kuorsaus, hengityskatkokset, yöhikoilu, lisääntynyt liikehdintä ja lisääntynyt yövirtsan eritys. Päiväaikaisia oireita ovat mm. poikkeava väsymys ja nukahtelutaipumus, masentuneisuus, ärtyneisyys, muistin toiminnan heikkeneminen ja aamupäänsärky. Yli puolet potilaista on ylipainoisia (BMI > 30 kg/m 2 ). Luotettavin menetelmä uniapnean diagnoosin määrittämiseksi on kokoyön laaja unirekisteröinti eli laaja unipolygrafia, missä aivosähkötoiminnan rekisteröinnin (EEG) ohessa rekisteröidään myös leuanaluslihasten- (EMG) ja silmän (EOG) sähkökäyrä, nenä- ja suuhengitys (ilmavirta; airflow), sydämen toiminta (EKG), kudosten happikyllästeisyys (sormioksimetrillä) ja nukkumisasento. Hengitysliikkeet sekä muut unen aikaiset liikkeet selvitetään joko rintakehän ja vatsan päälle asetetuilla venymäantureilla tai unipatjamenetelmällä. Nukkumisasennon rekisteröinti on välttämätöntä, jotta nähdään asennon vaikutus ja jotta saman tutkittavan rekisteröintituloksia voidaan verrata keskenään. Nykyaikaiset suppeat yöpolygrafiat ovat parantuneet huomattavasti digitaalisen tekniikan kehittyessä. Suppeassa yöpolygrafiassa ei rekisteröidä aivosähkötoimintaa eikä niiden perusteella voida tehdä yksityiskohtaista univaiheluokitusta. Minimivaatimuksena pidetään yleisesti seuraavien parametrien rekisteröintiä: nenän/suun kautta kulkeva ilmavirta, happikyllästeisyys, pulssi ja nukkumisasento. Useimmiten suppeaa yöpolygrafiaa voidaan käyttää obstruktiivisen uniapnean diagnostiikassa. Obstruktiivista uniapneaa sairastavien päiväaikaista väsymystä voidaan kartoittaa esimerkiksi Epworthin uneliaiaisuusasteikolla (ESS; Epworth Sleepiness Scale). ESS:ssä kysytään torkahtamisen todennäköisyyttä kahdeksassa eri tilanteessa. Objektiivista vireystilaa selvitetään joko päiväunitestin (MSLT; multiple sleep latency test) tai hereilläpysymistestin (MWT; Maintenance of Wakefulness) avulla (Mitler, Gujavarty & Browman, 1982). MWT on omien kliinisten kokemustemme ja myös mm. Mitlerin työryhmän mukaan parempi vireystason säilymistä mittaava testi kuin MSLT. Uniapneapotilaille tehtävä muunneltu MWT koostuu neljästä neljänkymmenen minuutin pituisesta rekisteröintijaksosta hämärässä huoneessa, jotka toistetaan kahden tunnin välein. Aikuisen miehen nukahtaminen toistuvasti alle 35 minuutissa viittaa jo jossain määrin alentuneeseen vireystason säilymiskykyyn. Doghramjin työryhmän mukaan alle 19.4 minuutin keskimääräistä nukahtamisviivettä pide-

9 Unikuorma 9 tään poikkeavana, jos käytetään kolmen epokin nukahtamisviiveen määritelmää. Mikäli nukahtamishetki määritetään ensimmäisestä uniepokista tai 10 sekunnin mikrounesta, pidetään poikkeavan rajana 12.9 minuuttia (Doghramji ym. 1997). Tuoreessa Banksin ym. tutkimuksessa terveiden aikuisten normaalin MWT-univiiveen alarajaksi saatiin 40 minuutin testissä 26.1 minuuttia (Banks ym. 2004) Obstruktiivisen uniapnean esiintyvyys Obstruktiivisen uniapnean yleisyydestä väestössä on tehty jo useita tutkimuksia. Ammattiautonkuljettajista tiedot ovat vieläkin puutteellisia. Taulukossa on esitetty tärkeimpien tutkimusten tuloksia. Obstruktiivista uniapneaa esiintyy kaikenikäisillä, ja koko väestössä sen esiintyvyyden on arvioitu olevan noin 1-6 % (Gislason, Almqvist, Eriksson, Taube & Boman, 1988; Hublin & Partinen, 1990; Partinen & Hublin, 2000). Esiintymistiheys on suurin vuotiailla miehillä. Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto obstruktiivisen uniapnean esiintyvyyttä arvioivista tutkimuksista. Tyypillisesti niissä tutkimuksissa, missä ilmenevät alhaisimmat esiintymisluvut (Lavie 1983; Telakivi ym. 1987; Gislason ym. 1988) on tutkimuksen otos muodostunut oireilevista potilaista. Cirignottan ym. (1989), Haraldssonin ym. (1992) ja Youngin ym. (1993) tutkimuksissa on puolestaan käytetty objektiivista rekisteröintiä, ja niissä obstruktiivisen uniapnean on todettu esiintyvän noin 4 %:lla keski-ikäisistä miehistä. HKL:n bussinkuljettajilla tehtyjen kyselytutkimusten ja unirekisteröintien perusteella voidaan kuitenkin jo arvioida, että kaupunkiliikenteessä ajavilla miehillä uniapneaoireyhtymän esiintyvyys on vähintään noin 4 % ja keskimäärin se on noin 20 %. Eräiden tutkimusten mukaan obstruktiivista uniapneaa on todettu esiintyvän jopa 46 %:lla kuorma-autonkuljettajista (Stoohs ym. 1993). Tämä löydös ei ole kuitenkaan saanut vahvistusta muista tuoreista USA:ssa tehdyistä tutkimuksista (Pack ym. abstrakti symposiumissa: The sleep Driver and Pilot, Tukholma ). Packin ym. tutkimuksessa uniapneaa löytyi (kriteerinä apnea-hypopneaindeksi > 5/t) 28.1 %:lla kuorma-autonkuljettajista. Stoohsin ym. lukua voitaneen siis pitää liian suurena. Se selittyy mm. kyseisessä tutkimuksessa esiintyneillä harhoilla.

10 Unikuorma 10 Referenssi Maa Lavie et al Israel Peter et al Saksa Telakivi et al Suomi Gislason et al Ruotsi Cirignotta et al Italia Stradling & Crosby 1991 Iso-Britannia Haraldsson et al Ruotsi Young et al Wisconsin, USA Gislason et al Islanti Olson et al Australia Bearpark et al Australia Esnaola ym.1995 Espanja Ohayon ym.1997 Iso-Britannia Bixler ym.1998 USA Metodi Kysely. Valituille unirekisteröinti. Kysely. Valituille unirekisteröinti. Kysely. Valituille unirekisteröinti. Kysely. Valituille unirekisteröinti. Kysely. Osalle puhelinhaastattelu. Valituille unirekisteröinti. Suppea unirekisteröinti. Kysely. Valituille unirekisteröinti. Otos valtion virkamiehistä. Unirekisteröinnit kaikille. Kysely. Unirekisteröinti valituille. Kysely ja suppea unirekisteröinti Suppea unirekisteröinti MESAM IV). Haastattelu. Kyselytutkimus. Valituille unirekisteröinti Puhelinkysely. Väestöotos. Ei uni-rekisteröintejä. Puhelinkysely. Satunnainen väestöotos. Valituille unirekisteröinti. Otoksen koko Ikä(v) Kriteerit Prevalenssi % 1262 (M) AI>10, oireinen (M) AI>10, oireinen (M) Kuorsaus, EDS ja RDI> (M) Kuorsaus, EDS ja AHI> (M) AI>10, oireinen AI>10, oireinen AI>10, oireinen (M) ODI 4 >20, oireinen 0.3 ODI 4 > ODI 4 > (M) Positive history, PSG:ssä todettu OSAS 352 (M) Hypersomnia 4.0 (M) 250 (F) and RDI (F) 2016 (F) Habituelli kuorsaus, > 2.5 EDS ja PSG:ssä todettu OSAS 1233(M) 969(F) AHI > 15 AHI >10 AHI > (M) RDI > Subjektiivinen EDS ja RDI > (M) AHI AHI AHI 5 ja EDS (M) N/A (F) N/A (M) 20- AHI >10 ja kliiniset kriteerit Kaikki: 3.3 Alaotos: 100 täyttävät päiväoireet y:

11 Unikuorma 11 Taulukko Obstruktiivisen uniapnean esiintyvyys. M=miehet, F=naiset, AHI=Apneahypopnea-indeksi. RDI=Respiratory disturbance index. EDS=excessive daytime sleepiness, PSG=polysomnografia. Aiemassa TSR:n hankkeessamme (ks. loppuraportti) saatiin uniapnean yleisyydeksi (ODI>10 ja uniapneaan sopivat oireet) 20.3 %, joka on selvästi suurempi kuin Häkkäsen ja Summalan (Häkkänen & Summala, 2000) raportoima uniapnean oireiden prevalenssi (4 %) kuorma-autonkuljettajilla. Häkkäsen ja Summalan tutkimuksen tulos perustuu vain kyselytietoihin. Artikkelissaan tutkijat kirjoittavatkin kyseessä olevan uniapnean oireiden prevalenssin. Kuljettajia ei ollut tutkittu lääkärin toimesta eikä heille ollut tehty unirekisteröintejä uniapnean varmistamiseksi. Eri tutkimusten tuloksia esitetään seuraavassa taulukossa Tutkimus Työ / Otos Metodi N Prevalenssi Pack ym Raskas liikenne Kyselylomake ja 551; rekiste-röinti RDI>5: 28.1 % (painossa) unirekisteröinnit 400:lle RDI>30: 4.7 % Häkkänen & Raskas liikenne; pit- Kyselylomake pitkämatk: % Summala 2000 kän- ja lyhyen matkan lyhytmatk: 133 kuljettajia Sanchez Armen- Raskas liikenne Kyselylomake ja 100; unirekisteröinti 59/100:lla suspekti OSAS, gol et al 1997 unirekisteröinnit 35:lle heistä 28.6 %:lla ODI>10 > estim. 16.9% Stoohs 1995 Raskas liikenne Ambulatorinen unirekisteröinti 150 ODI> 5: 78 % ODI>30: 10 % Oireinen: 20 % Partinen ym. Raskas liikenne; ly- Kyselylomake ja 429; unirekisteröinti ODI>5: 25.1 % TSR loppura- hyiden matkojen bus- unirekisteröinnit 38:lle ODI>10: 20.3 % portti nr: sinkuljettajat ODI>30: 3.5 % Howard ym Raskas liikenne Kyselylomake ja 2342; unirekiste- RDI>5: 59.6% 2004 unirekisteröinnit röinti 161:lle RDI 5-15: 34.8% RDI >30: 10.6% OSAS (RDI>5, ESS>10): 15.8%

12 Unikuorma 12 Taulukko Obstruktiivisen uniapnean prevalensseja raskaan liikenteen ammattikuljettajilla eri tutkimuksissa. RDI: Respiratory Distress Index; ODI: Oxygen Desaturation Index 3.4. Uniapnean riskitekijät ja hoito Tärkeimpänä obstruktiivisen uniapnean yksittäisenä riskitekijänä pidetään lihavuutta, erityisesti ylävartalolihavuutta, paksukaulaisuutta ja runsasta leuanalaista rasvakudosta (Katz ym. 1990). Muita riskitekijöitä ovat tupakointi, alkoholin käyttö ja huono fyysinen kunto (Partinen & Telakivi, 1992). Myös korkeaa verenpainetta on todettu esiintyvän obstruktiivista uniapneaa sairastavilla. Eräiden arvioiden mukaan yli 30 %:lla miespuolisista työ-ikäisistä verenpainepotilaista esiintyisi obstruktiivista uniapneaa (Lavie, 1983; Shepard, 1987; Telakivi ym. 1987). Obstruktiiviseen uniapneaan ei ole olemassa mitään tehokasta lääkehoitoa. Mikäli potilas on ylipainoinen, saattaa merkittävä laihtuminen lievittää uniapnean oireita tai jopa parantaa taudin. Se ei useimmitenkaan kuitenkaan yksinään takaa unen aikaisten hengityskatkosten loppumista ja se on usein myös varsin hidas hoito uniapneaan (Smith ym., 1985). Omat kokemuksemme pitkäaikaisesta kahden vuoden kognitiivisesta laihdutusterapiasta ovat erittäin lupaavia (Kajaste ym. 2004, lähetetty julkaistavaksi). Muita hoitoon liittyviä toimenpiteitä ovat alkoholin ja unilääkkeiden ym. hengitystä lamaannuttavien tekijöiden välttäminen. Runsas tupakointi turvottaa limakalvoja ja saattaa pahentaa uniapneaa. Uniapnean kirurgisista hoidoista yleisin on uvulopalatofaryngoplastia (UPPP). Se auttaa kuorsaukseen yli 80%:ssa, mutta hengityskatkoksiin siitä saa merkittävän avun vain noin puolet potilaista (Fujita ym. 1981; Berry & Block, 1984; Riley ym. 1984, Hudgel, 1989; Partinen, omat tulokset HYKS:stä). Uutena hoitomuotona maksillofakiaalinen kirurgia vaikuttaa lupaavimmalta. Tämän kirurgiamuodon tarkoituksena on siirtää kielen kantaa eteenpäin (ks. Kryger ym., 2000). Tällä hetkellä obstruktiivisen uniapnean ensisijainen konservatiivinen eli ei-kirurginen hoitomuoto, on nenän kautta annettava jatkuva ylipainehengityshoito (nasaalinen CPAP = continuous positive airway pressure), missä pienen nenämaskin avulla ylähengitysteihin ohjataan pieni ylipaine, joka estää nielun sulkeutumisen unen aikana (Sullivan ym. 1984). Noin % potilaista ei kykene klaustrofobian kaltaisen reaktion (usein tukehtumisen tunne) käyttämään laitetta. Yleensä uniapneapotilaiden yöuni paranee ensimmäisestä hoitoyöstä lähtien ja potilaat myös kokevat itsensä virkeämmiksi (Brander, ym. 1989; Cassel, 1991; Hoffstein ym.1992; Engleman & Douglas, 1993; Lamphere ym. 1989, Kryger ym., 2000).

13 Unikuorma Obstruktiivisen uniapnean vaikutus yksilön ajokykyyn ja onnettomuusriskiin Useissa laboratorio- ja kenttätutkimuksissa obstruktiivisen uniapnean on todettu vaikuttavan sekä kognitiiviseen toimintakykyyn että ajosuoritukseen. Uniapneapotilaiden kognitiivisen toimintakyvyn on todettu heikentyneen mm. reaktioaikojen, keskittymiskyvyn, visuaalisen havaitsemisen ja työmuistin toiminnan osalta (Findley ym. 1986; Greenberg ym. 1987; Kales ym. 1985; Naegelé ym., 1995). Obstruktiivisen uniapnean voidaan olettaa vaikuttavan ensisijaisesti lisääntyneen nukahtamistaipumuksen johdosta yksilön onnettomuusriskiin. Uniapneapotilaiden on todettu olleen osallisina useammassa liikenneonnettomuudessa kuin kontrollihenkilöiden (Findley, ym. 1988; George, ym. 1987; Guilleminault, ym. 1978; Haraldsson, ym. 1990; Wu & Yan Go, 1996). Taulukossa on esitetty yhteenveto em. uniapneapotilaiden onnettomuuksia kartoittaneista tutkimuksista. Yhdeksästä tutkimuksesta vain yhdessä (Aldrich, 1989) ei löydetty merkitsevää eroa apneapotilaiden ja verrokkien onnettomuuksien määrässä. Georgen ym. (1987) tutkimuksesta on huomattava, ettei seitsemää oletetuista potilaista tutkittu unipolygrafialla diagnoosin varmistamiseksi. Findleyn ym. (1988) tutkimuksessa uniapneapotilailla oli kontrolleihin verrattuna jopa 8-kertainen määrä onnettomuuksia joissa he olivat syyllisiä. Haraldssonin ym. (1990) tutkimuksessa kaikkien onnettomuuksien osalta suhde oli apneapotilailla 1.5-kertainen, mutta osallisuus yhden ajoneuvon onnettomuuksissa oli apneapotilailla 7-kertainen kontrolleihin verrattuna. Kahden metodisesti hyvin tehdyn poikkileikkaustutkimuksen mukaan hoitamattoman uniapneaa sairastavan ihmisen riski joutua liikenneonnettomuuteen on kertaa suurempi kuin terveen saman ikäisen verrokkihenkilön riski (Findley ym., 1988; Teran-Santos ym., 1999). Uniapnean vakavuusasteen on todettu olevan yhteydessä potilaan ajokykyyn ja onnettomuuksiin. Findley, Fabrizio, Thommi ja Suratt (1989) totesivat vakavaa uniapneaa sairastavilla viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin kolme kertaa enemmän onnettomuuksia kuin Virginian osavaltiossa rekisteröidyillä kuljettajilla keskimäärin, mutta lievää tai keskiasteista uniapneaa sairastavat eivät eronneet muista kuljettajista. Aldrichin (1989) tutkimuksessa 30 % potilaista joilla apneoiden määrä tunnissa oli yli 60 ja 15 % potilaista joilla apneoiden määrä oli alle 60 tunnissa, arvioi olleensa osallisena onnettomuudessa, joka oli johtunut omasta väsymyksestä. Onnettomuuksien kokonaismäärä ei eronnut potilas- ja kontrolliryhmässä.

14 Unikuorma 14 Tutkimus Aineisto Menetelmät Tulos George ym. 1987; Kanada Findley ym. 1988; USA Haraldsson ym 1990; Ruotsi Cassel ym 1991; Saksa Wu & Yan-Go 1996; USA Teran-Santos ym. 1996; Espanja Howard ym. 2004; Australia 27 potilasta ja 270 verrokkia 29 potilasta ja 35 verrokkia 73 potilasta ja 142 verrokkia Yhteensä 123 uniapneapotilasta 253 uniklinikan potilasta; 178 uniapneapotilasta Yhteensä 102 onnettomuuspotilasta ja 150 verrokkia väestöstä 2342 raskaan liikenteen kuljettajaa Kyselylomake ja unipolygrafia. Vähintään yksi liikenneonnettomuus onnettomuusrekisterissä Kyselylomake ja onnettomuusrekisteri Kyselytutkimus, unipolygrafia, onnettomuustiedot 5 vuoden ajalta Unirekisteröinnit. Jako apneaindeksi (AI) mukaan Kyselylomake, onnettomuustiedot Tapaus-verrokkitutkimus. Unirekisterönnit Kyselylomake. 161 henkilölle unipolygrafia Potilaat: 93% Verrokit: 53.7% P< %:lla potilaista vähintään 1 onnettomuus. Riskisuhde 7. P< % potilaista nukahtanut ajaessaan ainakin kerran viikossa 52%:lla potilaista toistuvia nukahteluja ajaessa; verrokeista alle 1 %:lla. Suhteessa ajokilometreihin potilailla oli ollut 12 kertaa enemmän onnettomuuksia kuin verrokeilla. P<0.001 AI<5: 0.02 onnettomuutta 1000 ajokilometria AI 5: 23/25 onnettomuudesta johtui väsymyksestä AI>35: 3.37 onnettomuutta 1000 ajokilometria kohti. P= %:lla potilaista ja 15 %:lla verrokeista oli ollut ainakin yksi liikenneonnettomuus. Onnettomuuksien riskisuhde 2.99 vakioitu iän, sukupuolen, työaikojen, alkoholin käytön ja kahvin käytön sekä neurologisten sairauksien suhteen. Uniapneapotilaiden (AI>10) riskisuhde onnettomuuksien suhteen oli 6.3 (95% luottamusväli ) verrattuna potilaisiin ilman uniapneaa. 5%:lla väsyneimmistä ESSasteikolla mitattuna oli onnettomuuksien riskisuhde 1.91 verrattuna muihin. Taulukko Uniapneapotilaiden liikenneonnettomuuksia kartoittaneita tutkimuksia Myös CPAP-hoidon vaikutusta uniapneapotilaiden ajokykyyn ja onnettomuuksiin on tutkittu. Findleyn ym. (1989) tutkimuksessa hoidon aloittamisen jälkeen kuuden uniapnea-potilaan tekemät virheet ajosimulaattorissa vähenivät aikaisemmasta noin 50 %, kontrollien tasolle. Surrat ja Findley (1992) puolestaan totesivat uniapneapotilailla apneoiden määrän vähentyneen 3-5 kk:n kuluttua hoidon aloittamisesta ja he suoriutuivat paremmin simulaattoriajosta. Yhdeksällä uniapneapotilaalla myös liikenneonnettomuuksien määrän todettiin laskeneen keskimäärin 13 onnettomuudesta hoitoa edeltävien 2 vuoden ajalta, yhteen onnettomuuteen hoidon jälkeisen 2 vuoden aikana. Taulukossa

15 Unikuorma on esitetty yhteenveto CPAP-hoidon vaikutuksia uniapneapotilaiden ajokykyyn kartoittavista tutkimuksista. Minemura ym. 1993; Japani Cassel ym. 1996; Saksa Krieger ym. 1997; Ranska 14 uniapneapotilasta 78 uniapneapotilasta 547 uniapneapotilasta Tutkimus Aineisto Menetelmä Tulos Findley ym. 6 uniapneapotilasta PC-pohjainen ajosimu- Ilman CPAP-hoitoa: 29 ± ; USA laattori- CPAP-hoidon kanssa: 13 ± 8 ohjelmisto Kolmen vuoden Seuranta ennen ja CPAPhoidon jälkeen Kysely ja unirekisteröinnit Kyselyseuranta 1 v ennen ja 1 v CPAP-hoidon jälkeen onnettomuutta Ilman CPAP-hoitoa: 42 %:lla oli ollut onnettomuudessa edeltävän 3 vuoden aikana. CPAP-hoidon kanssa: Kolmen vuoden seurannassa CPAP:n kanssa ei ollut yhtään onnettomuutta. Ilman CPAP-hoitoa: 0.8 onnettomuutta/ km CPAP-hoidon kanssa: 0.15 onnettomuutta/ km. P<0.05 Ilman CPAP-hoitoa: 60 onnettomuutta / vuosi. Lähellä piti tilanteita 151 / vuosi CPAP-hoidon kanssa: 36 onnettomuutta / vuosi (P<0.01). Lähellä piti tilanteita 32 / vuosi (P<0.01). George 2001, Kanada Sassani ym 2004; USA 210 keskimäärin vaikeasta uniapneasta kärsivää potilasta. RDI:n keskiarvo 54 ja BMI:n keskiarvo 35.5 kg/m 2 USA:n väestö Onnettomuustilastot onnettomuusrekisteristä Rekisteritiedot ja tiedot uniapnean hoidosta. Kustannustiedot Ilman CPAP-hoitoa: 0.18 onnettomuutta / vuosi CPAP-hoidon kanssa: 0.06 onnettomuutta / vuosi. P<0.001 Väestöverrokit: 0.06 onnettomuutta / vuosi Arvioituna USA:ssa vuosittain yli uniapnean ja väsymyksen takia tapahtunutta onnettomuutta. CPAP-hoidolla säästetetään 980 ihmishenkeä vuosittain. Taulukko CPAP-hoidon vaikutuksia ajokykyyn kartoittavia tutkimuksia

16 Unikuorma Tutkimuksen tavoitteet Oireilevaan apneaan olennaisesti liittyvää väsymystä voidaan pitää yhtenä ammattikuljettajien työturvallisuusriskeistä, mutta päiväaikaiseen vireyteen vaikuttavia sairauksia ei kuitenkaan seulota ammattikuljettajien työhöntulo- tai määräaikaistarkastuksissa. Tutkimuksen tavoitteena oli 1. selvittää merkittävää obstruktiivista uniapneaa sairastavien suomalaisten kuorma-autonkuljettajien lukumäärä riittävän suuresta otoksesta. 2. saada tietoa muiden unihäiriöiden, uniapnean riskitekijöiden ja päiväaikaisen väsymyksen esiintymisestä kuorma-autonkuljettajilla sekä oireiden liittymisestä esimerkiksi ikään, ajomäärään ja ajovuosiin. 3. selvittää eriasteisen uniapnean ja päivävireyttä ja väsymystä mittavien tekijöiden vaikutuksia reaktioaikoihin, virhesuorituksiin, simulaattorionnettomuuksiin, kaista-ajon hajontaan (lane position deviation) ja muuhun auton hallintaan.

17 Unikuorma Tutkimuksen toteutus- ja menetelmät Tutkimukseen kuului kyselytutkimus, valittujen henkilöiden kliininen tutkimus ja kokoyön suppean unirekisteröinti. Päiväaikainen vireystaso mitattiin hereilläpysymiskokeella (MWT; Doghramji ym. 1997) ja ajosimulaattori-testillä. Tutkittaville tehtiin myös KSS eli Karolinska Sleepiness Scale (Åkerstedt ja Gillberg, 1990) Kyselytutkimus Tutkimuksen perusväestönä ovat Etelä-Suomessa asuvat kuorma-autonkuljettajat. Kyselyn kohderyhmäksi valittiin 2000 kuljettajaa Rahtarit ry:n ja Suomen Kuorma-autoliitto ry:n jäsenrekistereistä. Kohderyhmä rajattiin Rahtarit ry:n Helsingin piirin jäseniin, joihin kuuluu sekä itsenäisiä yrittäjiä että liikennöintiyritysten palveluksessa toimivia kuorma-auton kuljettajia. Tämä tehtiin, jotta henkilöt voisivat osallistua helpommin (ei liian pitkiä matkoja) myöhemmin tehtäviin lisätutkimuksiin. Kohderyhmälle lähetettiin Pohjoismaisesta unikyselylomakkeesta (Partinen & Gislason 1995) muotoiltu kysely uniapneaan ja päiväväsymykseen viittaavista oireista ja riskitekijöistä. (ks. liite). Vastaamattomille lähetettiin yksi uusintakysely. Edelleen otokseen vastaamattomiin kuljettajiin otettiin puhelimitse yhteys, jotta mahdollisia otosharhoja pystyttiin arvioimaan. Kyselyn tulosten perusteella muodostettiin ennalta määritettyjen seulontakriteereiden perusteella kolme ryhmää: a) mahdollisesti uniapneaa sairastavat, b) todennäköisesti uniapnean suhteen terveet, sekä c) satunnaisotos kaikista vastanneista. Otoskoon määrityksen perusteella näistä ryhmistä valittiin tutkittavia uni- ja vireysrekisteröinteihin satunnaisesti siten, että kahteen ensimmäiseen ryhmään valittiin 75 kuljettajaa (yhteensä 150 kuljettajaa) ja satunnaisotokseen 25 kuljettajaa.

18 Unikuorma Seulontakriteerit Kriteereinä käytettiin seuraavia vastauksia unikyselylomakkeessa (liite): 1. kaikki seuraavat kolme kriteeriä a, b ja c täyttyvät tai 2. kriteerit a, c ja d täyttyvät. Kriteerit ovat: a) kuorsaa vähintään kolmena yönä viikossa (kysymys 21; ks. liite) b) kuorsaa äänekkäästi ja/tai katkonaisesti (kuorsauksen laatu; kysymys 22) c) hengityskatkoksia huomattu (jonkun toisen kertomana) esiintyvän ainakin kerran viikossa (kysymys 23) d) henkilö on kuorsannut vähintään 20 vuoden ajan (kysymys 24, kohta 1). Edellä mainittuja kriteerejä käytettiin jo aiemmassa TSR:n hankkeessamme. Kriteerit perustuvat yli kahdenkymmenen vuoden aikana saatuun kokemukseen ja kirjallisuuteen. Suuri kehon painoindeksi (Body Mass Index, BMI >27 kg/m 2 ) lisää uniapnean todennäköisyyttä. Sitä ei käytetty tässä tutkimuksessa kuitenkaan kriteerinä, koska siten normaalipainoiset uniapneapotilaat olisivat voineet jäädä otoksen ulkopuolella ja tuloksesta saattaisi tulla siltä osin harhainen. Kontrolliryhmään valittiin vastaajia, joilla ei ilmennyt unihäiriöitä, vireyttä alentavia lääkityksiä tai kuorsausta Tarvittavan otoskoon määritys (Power-analyysit) Tarvittavan rekisteröinteihin kutsuttavien henkilöiden lukumäärän arvioimiseksi tehtiin voimalaskelmat (Power-analyysit; Chmura ym., 1987, Cohen 1992, Schlesselman 1974) käyttäen apuna mm. Gpower tietokoneohjelmaa, Harvardissa käytettyjä ohjelmistoja (David Schoenfeld) sekä Epistatohjelmistoja. Tutkimuksen ensimmäisen osion (uniapnean prevalenssi) voimalaskelmissa (Schlesselman 1974) oletetaan, että uniapnean prevalenssi olisi noin 20 % uniapnearyhmässä ja 3% verrokkiryhmässä (jonkin verran pienempi kuin väestössä yleensä, koska kyselyn perusteella tehdään alustava seulonta). Tällöin saatiin 80 %:n teholla (power; tyypin II virhe 20 %) ja 5 %:n tyypin I virheellä (P<0.05) tarvittavaksi otoskooksi 72 henkilöä molemmista ryhmistä (yhteensä 144 henkilöä). Mikäli verrokeista 4 %:lla olisi uniapnea, tarvittaisiin 85 henkilöä molempiin ryhmiin. Kyselylomaketta käyttämällä voidaan kuitenkin seuloa merkittävä osa uniapneapotilaista, joten tällainen vaihtoehto on erittäin epätodennäköistä. Tutkimuksen toisessa osiossa uniapneapotilaat ja verrokit ajavat

19 Unikuorma 19 ajosimulaattorilla. Hypoteesin mukaisesti väsyneet uniapneapotilaat ajavat huonosti. Aikaisempien tutkimustemme mukaan uniapneapotilaiden ja verrokkikuljettajien reaktioaikojen keskiarvojen erotus on sekuntia ja standardi deviaation on %:n merkitsevyystason saavuttamiseksi 80 %:n todennäköisyydellä tarvitaan erotuksella yhteensä 150 tutkittavaa (75 per ryhmä). Mikäli erotus olisikin vain sekuntia, saavutettaisiin 5 %:n merkitsevyystaso edelleen 79 %:n todennäköisyydellä (tyypin II virhe 21 %). Mikäli erotus olisi sekuntia, saavutetaan 5 %:n merkitsevyystaso (P< 0.05) 99 %:n todennäköisyydellä. Näin ollen pohjauduimme suunnitelmassa siihen, että tutkimme yhteensä 75 uniapneakandidaattia ja 75 verrokkikandidaattia. Edelleen katsomme tarpeelliseksi tutkia 25 koko vastanneiden joukosta satunnaisesti valittua henkilöä. Heillä uniapnean prevalenssin tulisi olla oletuksen mukaan samaa luokkaa kuin vastaavassa väestössä yleensä. Tällä tavalla voimme testata myös aikaisempien estimaattien osuvuutta. Samalla pystyimme testaamaan seulontamenetelmän toimivuutta Kliininen tutkimus Kaikille tutkittaville tehtiin kliininen lääkärintarkastus. Lääkärin tarkastuksessa tutkittava punnittiin ja mitattiin pituus. Nielusta tutkittiin kova suulaki, pehmeä suulaki, nielurisat, purenta, leuan koko, kielen koko, kaulanympärys, vyötärön ympärys, lantion ympärys, verenpaine ja pulssi. Lisäksi tarkistettiin mm. mahdolliset neurologiset puolierot. Tarvittaessa tehtiin yksityiskohtainen neurologinen kliininen tutkimus Unirekisteröinnit Unirekisteröinti tehtiin yhteensä 175 henkilölle. Kokoyön suppea unipolygrafia tehtiin joko mukana kannettavalla 7-kanavaisella Somnocheck Plus-laitteistolla (Weinmann) tai unilaboratoriossa Embla laitteistolla (Flaga/Medcare). Kummassakin menetelmässä rekisteröitiin tutkittavan nenä- ja suuhengitystä, kuorsausääntä, rintakehän ja pallean liikkeitä, happikyllästeisyyttä (sormioksimetria), pulssia ja nukkumisasentoa. Unilaboratoriossa tehdyissä rekisteröinneissä olivat lisäksi mukana jalkojen liikkeitä mittaavat EMG-elektrodit. Kaikista rekisteröinneistä määritettiin apneat, hypopneat ja happisaturaatiolaskut. Apneaksi katsottiin hengityssignaalin pieneneminen alle 10% tasolle. Hypopnea tarkoitti hengityssignaalin amplitudin pienenemistä yli 50%:lla (mutta korkeintaan 90%:lla). Lisäksi hypopneaan edellytettiin liittyvän vähintään 4%:n happisaturaatiolasku. Apnean tai hypopnean vä-

20 Unikuorma 20 himmäiskesto oli oltava 10 sekuntia, maksimikesto 180 sekuntia. Koska Somnocheck Plus laitteistossa ei ollut käytettävissä hengityksen paineanturia, pitäydyttiin hypopneoiden merkitsemisessä konservatiivisessa tavassa. Happisaturaatiosignaalista laskettiin yli 4% happisaturaatiolaskut Päivävireyden mittaaminen MWT (Maintenance of Wakefulness Test; hereilläpysymistesti) MWT-tutkimus tehtiin kokoyön unirekisteröintiä seuraavana yönä standardien mukaisesti käyttäen 40 minuutin testijaksoja (Doghramji ym., 1997). Testit toistettiin neljä kertaa kahden tunnin väliajoin pimennetyssä huoneessa, jossa oli n. 5 luxin valo. Tutkittava oli puoli-istuvassa asennossa koettaen pysyä hereillä testin ajan. Rekisteröinnin aikana liiallinen liikehdintä oli kiellettyä. Rekisteröinteihin käytettiin 18-kanavaista digitaalista unipolygrafialaitetta (EMBLA, Medcare Inc). Rekisteröitävät parametrit olivat EEG kanavilta C4-A1, C3-A1, O2-A1, O1-A2, EOG kahdella kanavalla (Häkkinen ym., 1997) ja leuanalus EMG. Tutkimuksen aikana tutkittavia seurattiin erillisestä monitorointihuoneesta infrapunavideokameralla. Rekisteröinnit luokiteltiin standardin univaiheluokituksen mukaisesti (Rechtschaffen and Kales, 1968) käyttäen 30 sekunnin jaksoja (epokkeja). Nukahtamisviiveeksi määritettiin rekisteröinnin alusta ensimmäisen univaiheen (S1, S2, S3, S4 tai SREM) alkuun kulunut aika. Tutkimuksen nukahtamisviiveenä käytettiin tehdyn neljän testin nukahtamisviiveen keskiarvoa. Mikäli tutkittava ei testin aikana nukahtanut, käytettiin viiveenä testin kestoa (40 minuuttia) Vireystasoa ja väsymystä mittaavat lomakkeet Kukin tutkittava täytti ennen unirekisteröintiä Neurossa käytettävän unikyselylomakkeen, joka on kehitetty edelleen Pohjoismaisesta unikyselylomakkeesta (Partinen & Gislason 1995). Unikyselylomake sisältää myös nukahtamisalttiutta mittaavan ESS-kyselyn (Epworth Sleepiness Scale, Johns, 1991, Johns, 1994, Johns & Hocking, 1997). ESS-kyselyssä kysytään torkahtamisen todennäköisyyttä kahdeksassa erilaisessa tilanteessa asteikolla 0-3 (0=ei koskaan torkahda, 1=pieni todennäköisyys torkahtaa, 2=kohtalainen todennäköisyys torkahtaa ja 3=suuri todennäköisyys torkahtaa). Tut-

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

Konkret om sömnapné. Vad bör göras? Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni

Lisätiedot

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Nukkuminen ja hengitys Makuuasento Keuhkojen tilavuus pienenee Oikovirtauksen lisääntyminen Nielun läpimitan pieneneminen

Lisätiedot

Uniapnea liikennelentäjällä

Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea (Käypä hoito suositus 2010) DGN: Anamneesi, kliininen tutkimus, yöpolygrafia Oireet: Levoton yöuni, unihäiriöt, unettomuus Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaneritys

Lisätiedot

VÄSYNEIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN TESTAAMINEN: Pilottitutkimuksia maantiellä ja laboratoriossa

VÄSYNEIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN TESTAAMINEN: Pilottitutkimuksia maantiellä ja laboratoriossa VÄSYNEIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN TESTAAMINEN: Pilottitutkimuksia maantiellä ja laboratoriossa Markku Kilpeläinen, Igor Radun & Heikki Summala Psykologian laitos, liikennepsykologia Taustaa Kehittyneissä

Lisätiedot

!"##$"%&$'(')'*+((!"#""$$%&'()!&*+,-!#-.$"

!##$%&$'(')'*+((!#$$%&'()!&*+,-!#-.$ !"##$"%&$'(')'*+((!"#""$$%&'()!&*+,-!#-.$" Sitratori 3, 00420 Helsinki, puh. (09) 369 7440 Hyvä uni on nektaria keholle ja mielelle Kunnon yöunet Markku Partinen, Maarit Huovinen: UNIKOULU AIKUISILLE

Lisätiedot

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus Suomen Akatemian Metrimies-hanke, Ammattikuljettajien laihdutuksen vaikutus työvireyteen. Tutkimus on osa Finnish Sleep & Health tutkimuskonsortiota, ja Uni ja terveys: sopeutuminen epäsäännöllisiin työaikoihin

Lisätiedot

Henkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos

Henkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos Henkinen kuormitus ja liikenne Markku Partinen, LKT, neurol. dos Liikennelääketieteen- ja unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, tutkimuskeskus Vitalmed Haartman instituutti, Helsingin

Lisätiedot

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg)

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI UNIKYSELY Lukekaa koko kysymys ennen vastaamista. Valitkaa sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa kysytty tieto lähinnä viimeisen kolmen kuukauden ajalta. Merkitkää

Lisätiedot

Hengitystukihoidon laitetyypit

Hengitystukihoidon laitetyypit Hengitystukihoidon laitetyypit 11.2.2015 Noninvasiivisen hengityslaitehoidon peruskurssi Ulla Anttalainen, LT, Keuhkosairauksien ja allergologian el. Luennon sisältö Hengityksen vajaatoiminta Laitetyypit

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Nauti taas. kauniista unista. Uniapnea

Nauti taas. kauniista unista. Uniapnea Uniapnea Nauti taas 2015 Koninklijke Philips N.V. Kaikki oikeudet pidätetään. Teknisiä tietoja voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tavaramerkit ovat Koninklijke Philips N.V. (Royal Philips) tai

Lisätiedot

Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa

Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa Uniapnean arviointiopas: selvitä sairauden riskisi a Ylset merkit ja oireet b Mikä on uniapnea?

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

Oireet päivällä. a Uniapnean yleiset merkit ja oireet

Oireet päivällä. a Uniapnean yleiset merkit ja oireet a Uniapnean ylset merkit ja oireet Usmmat ihmiset vät tiedä, onko hllä uniapnea. Sairauden huomaa usn vuodekumppani, joka havaitsee oireet. Oireet päivällä Nukahtelu kesken rutiinitoimien Päänsärky aikaisin

Lisätiedot

RemLogic-liitännäinen hengityskatkojen vakavuuden huomioivan apnea-hypopnea-indeksin laskemiseen

RemLogic-liitännäinen hengityskatkojen vakavuuden huomioivan apnea-hypopnea-indeksin laskemiseen RemLogic-liitännäinen hengityskatkojen vakavuuden huomioivan apnea-hypopnea-indeksin laskemiseen (RemLogic plug- in for calculation of apnea-hypopnea index adjusted for severity of individual obstruction

Lisätiedot

Unenaikaisten hengityshäiriöiden diagnoosi ja hoito. oyl Anne5e Kainu Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Peijaksen sairaala

Unenaikaisten hengityshäiriöiden diagnoosi ja hoito. oyl Anne5e Kainu Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Peijaksen sairaala Unenaikaisten hengityshäiriöiden diagnoosi ja hoito oyl Anne5e Kainu Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Peijaksen sairaala Oireista uniapneaa sairastaa vähintään 4% aikuisista miehistä ja 2% naisista. Osi6aisen

Lisätiedot

Jussi Kettunen UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS

Jussi Kettunen UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS Jussi Kettunen UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS UNIAPNEALAITTEEN TESTAUS Jussi Kettunen Opinnäytetyö Syksy 2015 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Uniapneassa esiintyy lyhytkestoisia unenaikaisia. Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito. Näin hoidan

Uniapneassa esiintyy lyhytkestoisia unenaikaisia. Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito. Näin hoidan Näin hoidan Juha Seppä, Henri Tuomilehto ja Jouko Kokkarinen Aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoito Obstruktiivista uniapneaa sairastavia on Suomessa arviolta yli 150 000. Uniapnea on edelleen alidiagnosoitu

Lisätiedot

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka Sidonnaisuudet viimeisen 3 v. ajalta Sidonnaisuus Yritys/järjestö Luentopalkkio Koulutustilaisuuden

Lisätiedot

LIIKEANTURILLA MITATTUJEN HENGITYSHÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS UNILABORATORIOPOTILAILLA

LIIKEANTURILLA MITATTUJEN HENGITYSHÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS UNILABORATORIOPOTILAILLA LIIKEANTURILLA MITATTUJEN HENGITYSHÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS UNILABORATORIOPOTILAILLA Ella Elomaa Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kliinisen neurofysiologian tutkimusryhmä

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8)

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8) 25.1.2016 1(8) Nuoret liikenteessä Liikenneturvan, Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton yhteistyössä suunnittelema varusmiesten liikenneturvallisuuskampanja Särmänä liikenteessä on toteutettu varusmieskoulutusta

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) 24.11.2010 Käypä hoito

Lisätiedot

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Vanhusten uniapnea LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Kuka on vanhus? Vanhuus on tila, jossa ruumiilliset ja henkiset voimat alkavat heikentyä. Se johtaa lopulta kuolemaan. Vanhenemiseen liittyy solujen

Lisätiedot

Kuten tässäkin artikkelissa, uniapneasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä obstruktiivista. ja tällaista apneaa saattaa esiintyä esimerkiksi

Kuten tässäkin artikkelissa, uniapneasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä obstruktiivista. ja tällaista apneaa saattaa esiintyä esimerkiksi 4701 Katsausartikkeli Uniapnea haaste terveydenhuollolle PAULA MAASILTA ANNE PIETINALHO Tärkein tieto Uniapneaa sairastavalla esiintyy yön aikaisia hengityskatkoja runsaasti tai pitkäkestoisina, ja ne

Lisätiedot

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

Sairaus vakavan onnettomuuden syynä. Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö

Sairaus vakavan onnettomuuden syynä. Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö Sairaus vakavan onnettomuuden syynä Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö Liikenneturvallisuuden kolmijalka Altistus (suorite) Riski joutua onnettomuuteen Onnettomuuden seurauksia pahentavat

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Lähde: VALT (2014). Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimien tie-

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Swift LT Female SIERAINMASKI NAISILLE. Ensimmäinen naisille suunniteltu maski uniapnean hoitoon

Swift LT Female SIERAINMASKI NAISILLE. Ensimmäinen naisille suunniteltu maski uniapnean hoitoon Swift LT Female SIERAINMASKI NAISILLE Ensimmäinen naisille suunniteltu maski uniapnean hoitoon Entä jos yöunien jälkeen olisitkin virkeä ja täynnä energiaa? Uniapnean tehokkaalla hoidolla nukut yösi paremmin

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia.

Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Unipoli Oy Sivu 1/6 UNIKYSELYKAAVAKE Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Nimi: Henkilötunnus:

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

Alustavia tuloksia Lopu jo! - tutkimuksesta. Miina Nurmi, Turun yliopisto

Alustavia tuloksia Lopu jo! - tutkimuksesta. Miina Nurmi, Turun yliopisto Alustavia tuloksia Lopu jo! - tutkimuksesta Miina Nurmi, Turun yliopisto Miksi tutkia raskauspahoinvointia? Vuonna 1855 Charlotte Brontë kuoli 38-vuotiaana ollessaan raskaana ensimmäistä kertaa. jatkuvaa

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Lääkärin ajokielto. Mikael Ojala Ylilääkäri, Merimieseläkekassa

Lääkärin ajokielto. Mikael Ojala Ylilääkäri, Merimieseläkekassa Lääkärin ajokielto Mikael Ojala Ylilääkäri, Merimieseläkekassa Kytkentöjä, pätevyyksiä jne. Eläkevakuutusyhtiö Varma, asiantuntijalääkäri Lääkärikeskus Aava Kamppi, neurologin yksityisvastaanotto TYKS:n

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 2009 1

LIIKENNETURVA 2009 1 LIIKENNETURVA 2009 1 Selviytyykö ikäihminen liikenteessä? Ikääntyneiden ihmisten kokonaismäärä ja heidän osuutensa väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä huomattavasti. Kiistämätön tosiasia on myös se,

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

ARVIOINTISELOSTE. Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä

ARVIOINTISELOSTE. Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä ARVIOINTISELOSTE 1 2007 Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä Perustuu ruotsalaisen SBU:n julkaisemaan yhteispohjoismaiseen arviointiin: Obstructive Sleep Apnoea Syndrome - A Systematic Literature Review.

Lisätiedot

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9. LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.2015 KOODIT NK6PA Luun tiheysmittaus, 1 kohde ilman lausuntoa, Pt-LuuTih1

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Tietoisuuden lisääminen

Tietoisuuden lisääminen Tietoisuuden lisääminen Obstruktiivista uniapneaa (OSA) on historiallisesti pidetty miesten sairautena, mutta on esitetty, että miesten ja naisten välinen ero voi johtua siitä, että OSAa ei aina tunnisteta

Lisätiedot

UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA

UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA Tässä esitetyt yksittäisten vastausten tulkinnat ovat suuntaa-antavia. Käytännön tilanteissa arvio on tehtävä yksilöllisesti ja kokonaistilanne

Lisätiedot

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä

Lisätiedot

ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI

ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI (22 kartoitusta: m:12, n:10) n huomiot: Keskiarvo Ikä (vuotta) 43 Painoindeksi 25.2 METmax 14.1 Aktiivisuusluokka 4.6 Leposyke 46 Vaihteluväli 21 59 20 37 13.7 14.3 1 8 33 60

Lisätiedot

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Liikenneturva KH / PJ 27.01.2014 1(8)

Nuoret liikenteessä. Liikenneturva KH / PJ 27.01.2014 1(8) 27.01.2014 1(8) Nuoret liikenteessä Liikenneturvan, Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton yhteistyössä suunnittelema varusmiesten liikenneturvallisuuskampanja Särmänä liikenteessä on toteutettu varusmieskoulutusta

Lisätiedot

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI ASUKAS- JA KOULULAISKYSELY TOTEUTUS Toteutettiin 19.4-24.5.2013 Asukaskyselyyn vastasi 456 henkilöä ja koululaiskyselyyn 116

Lisätiedot

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu.

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Ka6710000 TILASTOLLISEN ANALYYSIN PERUSTEET 2. VÄLIKOE 9.5.2007 / Anssi Tarkiainen Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Tehtävä 1. a) Gallupissa

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

UNIAPNEAN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO

UNIAPNEAN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Northern Ostrobothnia Hospital District 1/2005 UNIAPNEAN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO Harju Terttu Ebeling Tapani Haapaniemi Tarja Jäntti

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta 29.09.2011 Miksi? Tausta: seulonnalla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia elintapoihin Norja: seulontaan osallistuneiden ja negatiivisen seulontavastauksen

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä. Helena Hallikainen ja Hannu Nyrkkö

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä. Helena Hallikainen ja Hannu Nyrkkö ALKUPERÄISTUTKIMUS Uniapnean hoito parantaa henkistä suorituskykyä Helena Hallikainen ja Hannu Nyrkkö Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä on yleinen ja siten kansanterveydellisesti merkittävä päiväsaikaista

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

KOHTAAMISONNETTOMUUDET - syitä ja ratkaisuja etsimässä

KOHTAAMISONNETTOMUUDET - syitä ja ratkaisuja etsimässä Väylät & Liikenne 2004 - Jyväskylä Paviljonki 13.-14.10.2004 Heikki Summala, Helsingin yliopisto Päivi Nuutinen, Tiehallinto KOHTAAMISONNETTOMUUDET - syitä ja ratkaisuja etsimässä Tiehallinnossa on ollut

Lisätiedot

Muistisairaus ja ajokyky Tampere 25.1.2013

Muistisairaus ja ajokyky Tampere 25.1.2013 Muistisairaus ja ajokyky Tampere 25.1.2013 Markku Partinen Prof, neurologi, tutkimusjohtaja Liikennelääketieteen ja unilääketieteen erityispätevyys Tutkimuskeskus Vitalmed & Haartman Instituutti, HY Puheenjohtaja,

Lisätiedot

Uniapnean hoito muutti elämäni.

Uniapnean hoito muutti elämäni. OPAS UNIAPNEAA SAIRASTAVILLE Uniapnean hoito muutti elämäni. Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Kyllä elämä on ihanaa. Harvoin tapaa ihmistä, joka

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Firstbeatin stressiseminaari, 20.5.2008 Uni ja palautuminen Unen tehtävät

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2013 sekä hirvi- että peuraonnettomuuksien määrä kasvoi. Hirvionnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2013. Vuonna 2012 hirvionnettomuuksissa kuolleita ei ollut.

Lisätiedot

Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä

Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus I. TARKKUUS Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197 -standardin mukaiseksi. Johdanto Tämän kokeen tarkoituksena

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

Sairauskohtaukset liikenteessä

Sairauskohtaukset liikenteessä Sairauskohtaukset liikenteessä LL Antti Pellinen, Lappeenranta 05.05.2015 13.15-13.45 Lääkäri, ikä 54v, työterveys, kuntoutus, sotilaslääkäri, liikenne- ja liikuntalääketiede. Tutkijalautakuntatyö 25 vuotta,

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN ARVIOINTI LIIKENTEESSÄ

IÄKKÄIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN ARVIOINTI LIIKENTEESSÄ IÄKKÄIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN ARVIOINTI LIIKENTEESSÄ Neuropsykologisten testien ja itsearvioinnin yhteydet käytännön ajamiseen Turun yliopisto Liikennetutkimus Peräaho, M. & Keskinen, E. LINTU-AJOKYKY

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

OPAS UNIAPNEAA SAIRASTAVILLE

OPAS UNIAPNEAA SAIRASTAVILLE OPAS UNIAPNEAA SAIRASTAVILLE Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Mikä on uniapnea? Uniapnea eli ylähengitysteitä ahtauttava uniapneaoireyhtymä on sairaus, jossa esiintyy

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot