Moneen lähtöön. Vito ja Sprinter.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moneen lähtöön. Vito ja Sprinter."

Transkriptio

1 Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Syyskokous Vaasassa: Terveydenhuoltolakiesitys keskipisteenä Ministeri Risikko: Ensihoidolla ja sairaankuljetuksella entistä suurempi merkitys Moneen lähtöön. Vito ja Sprinter. Mercedes-Benz Vito ja Sprinter-ambulanssit ovat valmiina nopeisiin lähtöihin. Vakio varustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarre ajossa liukkaalla pinnalla. Uusissa CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin ja lisävarusteena saatavissa oleva automaattivaihteisto mahdollistaa turvallisen ohjaamisen. Ambulanssit Lommilanrinne 3, Espoo Puh

2 2 Ambulanssi Muutokset ovat ovella, olemmeko valmiit? Näin syksyn sateisen ja tuulisen kelin vallitessa voi vain todeta, että työntäyteistä aikaa on ollut jo parin kuukauden verran ja kesälomat ovat muisto vain. Liiton syyskokous pidettiin Vaasassa ja kaikki siellä mukana olleet voimme todeta, että järjestelyistä vastanneelle Pohjanmaan Sairaankuljetusyrittäjät ry:lle lankeaa suurkiitokset. Hoiditte työnne jälleen kerran hienosti ja järjestelmällisesti. Onnittelut myös tunnustuksen kohteena olleelle sairaankuljetusyrittäjä Pekka Rahkolalle, jolle ojennettiin liiton kultainen ansiomerkki pitkäaikaisesta yrittäjyydestä ja liiton aluejärjestön puolesta tehdystä työstä. Vielä onnittelut koko liiton uudelle hallitukselle, joka valittiin vuodeksi 2009, ja varsinkin I puheenjohtaja Teuvo Kontiolle, joka jatkaa vielä uuden kaksivuotiskauden. Uusi terveydenhuoltolaki oli syyskokouksen ja koko viikonlopun tärkein keskusteluaihe. Myös luentojen pääasiallinen koulutusaihe oli ministeriön kesäkuussa antama lakiehdotus. Aihekokonaisuus koostui luennoista, jotka sisälsivät ministeri Paula Risikon esityksen, jossa hän mm. totesi, että tähän saakka kunnissa on erikseen ollut ensihoidon vastuulääkäreitä sairaanhoitopiirien vastuulääkäreiden lisäksi. Palveluiden siirtyminen sairaanhoito- tai terveyspiirien vastuulle tulee tekemään vastuulääkäreiden työn entistä vaativammaksi. Miljoonapiireille tulee myös lääkärihelikopteritoiminta, sillä ei voi olla oikein, että sen jatkuminen kullakin alueella joudutaan katsomaan joka vuosi uudelleen. Lääkärihelikoptereiden ja ambulanssiautojen yhteistyön täytyy tulevaisuudessa olla saumatonta. - Osaamista ei ole varaa hukata, eikä mikään taho tule saamaan monopoliasemaa ensihoitopalveluiden tuottamisessa ja kaikki palveluntuottajat ovat kilpailutettaessa samalla viivalla. Omassa osiossani luennoin terveydenhuoltolakiesityksen sisällöstä ja totesin mm., että kyseessä on puitelaki, joka kuitenkin on sellainen esitys, jonka kanssa yksityinen sairaankuljetus voi elää. - Lakiesitys on paljon parempi kuin pari vuotta sitten valmistunut sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilön esitys, jolloin yksityistä sektoria käytännössä esitettiin lopetettavaksi. Varmaa on, että muutokset toimintakentällä tulevat jatkumaan, mutta samalla ollaan toivottavasti luomassa paremmat edellytykset yrittämiselle seuraavan parin kolmen vuoden aikana. Meidän on jatkossakin varauduttava muutoksiin mm. lainsäädännön muuttuessa myös muilta osin. Toimialamme rahoituskysymykset, liikenneluvat ja monet muut asiat tulevat muuttumaan lähivuosina. Luotan kuitenkin siihen, että yksityiset sairaankuljetusyritykset menestyvät uusissakin olosuhteissa hyvin. On tietysti ajoissa sopeutettava toiminta tuleviin muutoksiin. Suomen Sairaankuljetusliiton on oltava mukana kaikessa kehitystyössä, jota nyt tehdään tämän hallituskauden aikana kaikilla tasoilla kunnallisesta valtiolliseen. Se on elinehto yksityiselle sairaankuljetukselle. Itsekin liitto katsoo eteenpäin luottavin mielin ja tarkoitus on varsinkin koulutuspuolella luoda mahdollisuuksia yrittäjyyden jatkumiselle myös arkielämässä. Yhtenä osana tässä työssä on liiton SAHTI-järjestelmän kehittäminen. Se otettiin käyttöön 2007, ja sen on tarkoitus laajentua koko Suomeen. Järjestelmä on web-pohjainen, joten sen kehittäminen on paljon helpompaa kuin vanhojen järjestelmien. Tämän lisäksi kehitetään ja toteutetaan jäsenistön tarvitsemaa TyövuoroSahtia ja muita osioita, jotta Sahti-järjestelmästä tulisi kaikenkattava toimiva sähköinen työkalu yrittäjille ja heidän henkilökunnalleeen. Pysyäksemme muutoksissa mukana, varsinkin sähköisessä maailmassa, on tarkoitus luoda jokaiselle SSK ry:n jäsenyrityksessä työskentelevälle helppo tapa kehittää omat tietotekniikkataitonsa sellaiselle tasolle, että sähköiseen asiointiin siirtyminen onnistuu pitkällä tähtäimellä. Koulutus on tietokoneen peruskäyttöä tukevaa, sairaankuljetusyrityksen erityistarpeet huomioivaa täsmäkoulutusta. Toinen kehittämisalue on ajotaidon kohottaminen koko toimintakentällä. Ruotsissa ajokoulutus on pakollinen osa koulutusta, kun taas ensihoitajien koulutukseen ei Suomessa sisälly riittävästi ajokoulutusta. Asiantuntijoiden mielestä alan yrittäjille on tärkeää, että heidän palvelukseensa tulevilla on riittävä ajotaito. Erityisen tärkeää on ennakoivan ajotavan opettaminen tuleville ensihoitajille ja sen harjoittelu, koska ajamaan oppii vain ajamalla. Yksittäiset koulutustarpeet hälytysajoneuvon käsittelyssä kohdistuvat mm. auton nopean kääntämiseen, taskupysäköintiin ja takaperin halliin viemiseen. Edellisen johdosta liitossa on herätty ja haluamme kehittää ajokoulutusta yhteistyökumppaneitten avulla valtakunnallisesti. Näillä sanoilla toivotan hyvää syksyä ja talven alkua positiivisin mielin. Mikael Söderlund toiminnanjohtaja Mukana muutoksessa Alkuun suurkiitokset kaikille Vaasan syyskokouksessa mukana olleille niin vieraille kuin yrittäjille. Vieraanamme oli mm. ministeri Paula Risikko. Hän kertoi terveydenhuoltolakiesityksen tämän hetken tilanteesta ja sisällöstä. Kokouksen asiasisällöstä on juttua toisaalla tässä lehdessä. Esitän tässä myös kiitokset jäsenistölle luottamuksesta valitessanne minut jatkamaan puheenjohtajan pestiä seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Kaksi vuotta sitten olin erittäin vakavissani, että tämän vuoden lopussa päättyvä kauteni olisi viimeinen ja siitä ajatuksesta pidin kiinni viime keväälle saakka. Minut sai kuitenkin toisiin ajatuksiin terveydenhuoltolain keskeneräisyys ja lain voimaan tulon siirtyminen vuodella eteenpäin alkuperäisestä suunnitelmasta, eli vuoden 2010 alkuun. Kevään ja kesän aikana tulleet useat eri tahojen vetoomukset jatkamisestani saivat harkitsemaan tilannetta uudemman kerran. Koko yrittäjäurani, noin 15 vuotta, olen ollut liiton luottamustoimissa ja hallinnossa, joten siirtyminen rivijäseneksi olisi ollut luonnollinen ratkaisu. Ymmärrän kuitenkin hyvin alallamme niin kuin koko terveydenhuollossa vallitsevan epäselvän ja epävarmuutta herättävän tilanteen lainsäädännön muuttuessa. Koen vastuukseni katsoa lainvalmistelun, ja sen tuomat mahdolliset muutokset sekä niiden vaikutukset puheenjohtajana, koska olen ollut mukana monin eri tavoin lain valmistelussa sen ensi hetkistä lähtien mm. ohjaustyöryhmässä. Puhumattakaan niistä tunneista ja iltapuhteista, joita olen viettänyt asian tiimoilta keskustellen ja mielipiteitä vaihtaen eri viestivälineiden avulla. Liiton puheenjohtajan valinnastaan vastaa aina yleiskokous ja lopputulos on kokousedustajien tahto, jota on noudattaminen. Heidän yksimielisestä päätöksestään valita minut jatkamaan tehtävässäni seuraavat kaksi vuotta koen suunnatonta nöyryyttä. Tunnen myös vastuuta toimia siten, että yhdessä liiton muun johdon kanssa onnistuisimme saamaan tulevaan lakiin sellaisia elementtejä, joilla yksityisen ensihoitopalvelun asema säilyisi määrällisesti ja laadullisesti ainakin nykyisellään, tai jopa vahvistuisi. Ensihoitokentässä on selvästi havaittavissa levottomuutta ja liikehdintää niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Yrityskauppoja ja erilaisia yhteistyökuvioita luodaan. Vetoankin tässä, että mihinkään paniikkiin ei ole syytä tai aihetta, mutta hallittuun ja järkevään oman toiminnan kehittämiseen kyllä. Laadusta kiinni pitäminen ja kustannustehokas toiminta ovat avainsanoja jatkossakin. Muutoksia on tulossa, mutta olemme muutoksessa mukana. Olemme niin merkittävä ja osaava palveluntuottajaryhmä ensihoidossa, että meitä on kuultava ja meidät on otettava huomioon jatkossakin. Ministeri Risikkokin totesi useita kertoja omassa puheenvuorossaan Vaasan kokouksessa, että meitä (yksityiset palveluntuottajat) tarvitaan jatkossakin tekemään sitä työtä, mitä olemme tehneet vuosikymmeniä omilla alueillamme. Kehen meidän on sitten luottaminen ja ketä uskominen, jos ei istuvaa ministeriä, joka hallinnoi alaamme? Lakiesitys on lausunnoilla ja lausunnon antajien määrä tulee olemaan runsas sekä myös laaja-alainen käsittäen mm. koko terveydenhuollon kentän ja yksittäiset kunnat. Lausunnot tulevat olemaan hyvin seikkaperäisiä ja laajoja ja näin ollen lausuntojen purkajat ovat kovilla seuraavien kuukausien ajan. SSK antaa lausuntoja ja ottaa kantaa ensihoitoa koskeviin lainkohtiin. Toivon, että myös yksittäisillä yrittäjillä olisi mielenkiintoa tutustua tulevaan lakiin ja ottaa kantaa siihen sekä viestiä ministeriön suuntaan ajatuksia ja kommentteja, kuten ministeri Risikko kehotti. Kun ministeri näin avoimesti pyytää myös yksittäisen toimijan kannanottoja, niin vastataan huutoon ja laitetaan viestiä. Hän totesikin puheenvuorossaan, että nyt on aika ja mahdollisuus vaikuttaa tulevaan lakiin sen valmisteluvaiheessa. Lakiesityksen ollessa eduskuntakäsittelyssä on siihen paljon vaikeampi vaikuttaa, muttei sittenkään mahdotonta. Syksy on tullut vaikkei juuri kesää ollutkaan. syysterveisin Teuvo Kontio puheenjohtaja

3 Ambulanssi Syyskokous Suomen Sairaankuljetusliitto valppaana terveydenhuoltoalan muutoksessa SSK:n syyskokouksessa Vaasassa nousi yksi asia kaikkia muita tärkeämmäksi. Tuleva terveydenhuoltolaki puhuttaa siksi, että sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia jäsenyritysten toimintaan ja tulevaisuuteen. Huoles tuneisuus on nyt oikea sana kuvaamaan yrittäjien tuntoja, mutta kukaan ei ole vielä menettänyt peliä. Paniikkimielialaa ei kokouksessa esiintynyt. Puheenjohtaja Teuvo Kontio sanoi avauspuheenvuorossaan, että terveydenhuollossa mennään nyt suurempiin hallinnollisiin kokonaisuuksiin myös ensihoidossa. - Huoleen on yksityisillä sairaankuljetusyrittäjillä aihetta. Vaikka pelkoa ja ahdistusta esiintyisikin, ei paniikkiin ole aihetta, sanoi Kontio. Hän korosti kuntapäättäjien avainasemaa tilanteessa, jossa ensihoito- ja sairaankuljetusjärjestelyistä sovitaan. Puheenjohtaja kehotti liiton jäsenyrittäjiä olemaan aktiivisesti yhteydessä kunnallisiin päättäjiin kotiseuduillaan. Hän korosti, että kunta tulee edelleen olemaan jokaiselle tärkeä yhteistyötaho, jonka mukana on pyristeltävä eteenpäin muutosvirrassa. - Epäselvää on, minkälainen ja kuinka pitkä siirtymäkausi on lain voimaan astuttua edessä. Nähtäväksi jää, saadaanko yhtä hyvä järjestelmä kansanterveyslain tilalle. Päivässä tai kahdessa ei tapahdu vielä mitään, korosti Kontio. - Nyt ei kannata tehdä ratkaisuja, jotka harmittavat myöhemmin. Maltti on valttia. Pitäkäämme yhtä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti, meitä tarvitaan myös terveydenhuoltolain tultua voimaan. Pohjanmaan Sairaankuljetusyrittäjät ry:n puheenjohtaja Juha Tiainen muisteli edellistä Vaasassa pidettyä SSK:n valtakunnallista kokousta keväältä Esillä olivat osin samat kysymykset kuin nytkin ja erityisesti laatuasiat. Tiainen kertasi niitä peruskysymyksiä, joita SSK on julkisuudessakin esittänyt terveydenhuoltolain vaikutuksista. - Kuinka turvata ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut asukkaan kunnissa? Peruspalveluministeri Paula Risikko sanoi sanomalehti Ilkan haastattelussa , että suomalaisilla on oikeus laadukkaisiin terveyspalveluihin riippumatta siitä, minkä kunnan alueella sattuvat asumaan. Siihen tarvitaan rahaa. Tiainen muistutti edessä olevista kunnallisvaaleista, koska niissä tehtävät valinnat vaikuttavat myös terveydenhuollon järjestelyihin. Ovathan sairaanhoitopiirien valtuutetut nimenomaan jäsenkuntien valtuutettuja. Ministeri Risikko esiintyi myös tässä tilaisuudessa kuten myös edellisessä Vaasan kokouksessa vuonna Hänen puheenvuorostaan on tässä lehdessä erillinen referaatti. Liikennekouluttaja Hannu Jore piti kuulijat hereillä hälytysajoneuvon kuljettajille suunnatulla luennollaan. Siitäkin on lehdessämme erillinen referaatti. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri, luennoi hengitysvaikeuksissa olevasta potilaasta. Luentoaiheeseen palaamme mahdollisesti numerossa 4/2008. Toiminnanjohtaja Mikael Söderlund luen noi uudesta terveydenhuoltolakiesityksestä ja totesi mm, että kyseessä on puitelaki, joka kuitenkin on sellainen esitys, jonka kanssa yksityinen sairaankuljetus voi elää. - Lakiesitys on paljon parempi kuin pari vuotta sitten valmistunut sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilön esitys, jolloin yksityistä sektoria käytännössä esitettiin lopetettavaksi. Kontiolle jatkokausi yksimielisesti Sääntömääräisessä syyskokouksessa valittiin puheenjohtaja Teuvo Kontio jatkamaan tehtävässään myös seuraavan kaksivuotiskauden ajan. II puheenjohtaja Claus Harju-Jeantyn kausi on katkolla vasta vuoden kuluttua. Kokouksen alussa pidettiin hiljainen hetki kesäkuussa edesmenneen sairaankuljetusyrittäjä Eero Salmelan muistoksi. Salmela oli ensimmäisiä yksityisiä sairaankuljetusyrittäjiä Suomessa. Muistokirjoitus on toisaalla tässä lehdessä. Kalajoella toimivalle sairaankuljetusyrittäjä Pekka Rahkolalle luovutettiin liiton kultainen ansiomerkki. Kokousvirkailijoina toimivat Juha Tiainen ja Timo Koivula puheenjohtajina sekä Ossi Lakso ja Sakari Mikkola sihteereinä. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jari Jokilehto ja Tommi Ahonen. Mahdollisten äänestysten varalle valittiin ääntenlaskijoiksi mainitut pöytäkirjan tarkastajat ja Harri Teräväinen. Pekka Rahkola sai SSK:n kultaisen ansiomerkin. Kuvassa kukittajana toiminnanjohtaja Mikael Söderlund. Kokousvirkailijat vasemmalta Sakari Mikkola, (siht.), Ossi Lakso (siht.), Timo Koivula (pj) ja Juha Tiainen (pj). Aktiivinen vaikuttaminen ja keskinäinen yhteistyö yritysten elinehto Syyskokouksen keskustelujen ja toimintasuunnitelman mukaan SSK osallistuu edelleen yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavien säädösten ja ohjeiden valmisteluun positiivisella lähestymismallilla. Muutenkin liitto pyrkii vaikuttamaan kaikin tavoin aktiivisesti päättäjiin ja viranomaisiin kaikilla tasoilla. SSK kehittää edelleen alueyhdistysten edunvalvontatyötä opastuksella ja ohjauksella, tarvittaessa koulutuksella. Liitto pyrkii kannustamaan jäsenyrityksiään alueelliseen, vapaaehtoiseen yhteistyöhön opastuksella, ohjauksella ja muilla tukitoimilla. Tarkoituksena on, että yksityiset sairaankuljetusyritykset menestyvät myös jatkossa, kun ala siirtyy uusiin toimintamalleihin. SSK kannustaa yrityksiä myös laatutyön yhteydessä ja muutoinkin työyhteisöjensä kehittämiseen sekä yrityksen elinkaareen vaikuttavien tekijöiden parantamiseen. Yrittäjät tiedostavat, että hyvän, osaavan henkilökunnan saanti vaikeutuu yhä enenevässä määrin. Tämän johdosta SSK korostaa, että yrittäjien on aktiivisesti löydettävä uusia keinoja pitää vanhat ja löytää uusia työntekijöitä käyttämällä esimerkiksi liiton uutta sähköistä nettityönvälitystä. Sairaankuljetuksen lupahallinto on keskustelun alla. On mahdollista, että lähivuosina sairaankuljetuksen lupahallinto siirrettään esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön toimilupamenettelyn piiriin. Tällöin nousee keskeiseksi aiheeksi taksan hallinnointi, koska liikenneministeriö on ilmoittanut, että se ei tule jatkamaan sitä toiselle hallinnonalalle kuuluvana. Syyskokouksessa hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa ennakoidaan, että taksakehityksen säilyttäminen kustannuksia vastaavana saattaa vaikeutua hallinnoinnin muuttuessa. Se merkitsisi todennäköisesti sairaankuljetusten kustannusten korvaamisen siirtymää Kelan korvauksista sairaanhoito-/terveyspiirien maksaman valmiuskorvauksen suuntaan. Koko kustannusrakenne on tulevaisuudessa muuttumassa kuljetuspainotteisesta enemmän hoitopainot tei sempaan suuntaan. Tämä edellyttää yrityksiltä nykyisestä poikkeavaa neuvottelu valmiutta sairaankuljetussopimuk - sia teh täessä, todetaan toimintasuunnitelmassa. Antti Järvinen Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n hallitus varajäsenineen on kokonaisuudessaan seuraava: I puheenjohtaja Teuvo Kontio, Oulainen II puheenjohtaja Claus- Harju-Jeanty, Espoo Jäsenet (kunkin varsinaisen jäsenen jälkeen mainitaan hänen varajäsenensä): Uusimaa: Jan Paul, Vantaa (uusi) / Tero Vainio, Vihti (uusi) Lounais-Suomi: Mika Hirvonen, Loimaa (uusi) / Tarja Koivisto, Kankaanpää Häme: Jukka Kontra, Padasjoki (uusi) / Sirpa Hopearuoho, Loppi Pohjanmaa: Juha Tiainen, Lappajärvi/ Timo Koivula, Kauhajoki Pirkanmaa: Olli Silenius, Kangasala (uusi) / Jali Smolander, Ikaalinen Savo-Karjala: Kalevi Niskanen, Pielavesi/ Mika Jetsonen, Vesanto Oulun ja Lapin läänit: Aatos Manninen, Yli-Ii (uusi) / Toni Långström, Pulkkila Keski-Suomi: Jari Määränen, Jämsä (uusi) / Anssi Tuuliranta, Jyväskylä (uusi) Etelä-Savo: Jarno Vauhkonen, Mikkeli, Otava (uusi) /Tuomo Elfvengren, Hartola

4 4 Ambulanssi Peruspalveluministeri Paula Risikko: Ensihoidolla ja sairaankuljetuksella entistä suurempi merkitys terveydenhuollon palveluketjussa SSK:n syyskokouksessa puhunut peruspalveluministeri Paula Risikko edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä ensihoitopalvelun ja päivystyspisteiden välillä. Näin ensihoitopalvelu tulisi entistä kiinteämmäksi osaksi muuta terveydenhuoltoa. Potilaan hoidon on oltava jatkumo, joka alkaa sairastumis- tai tapahtumapaikalta ja jatkuu päivystyksen kautta lopulliseen hoitoon. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä päivystystoimintaa keskitetään ja siksi sairaankuljetuksen ja ensihoidon merkitys korostuu, sanoi Risikko. Risikko pitää päivystystoimintaa hyvin tärkeänä terveydenhuollon toimintana. Hän muistutti, että merkittävä osa erikoissairaanhoidon osastopotilaista päätyy hoitoon päivystyksen kautta. Tärkeää on, että ennalta laaditun potilasohjauksen pohjalta potilas voitaisiin ohjata lähtökohtaisesti välittömästi oikeaan hoitopisteeseen. Risikon mukaan entistä tiiviimmän yhteistyön ytimessä ovat ensivasteyksiköiden henkilöstö, perus- ja hoitotason ensihoitajat ja ensihoitolääkärit. Heidän työstään räätälöidään kullekin alueelle parhaiten soveltuvat palvelut. Ensihoitopalvelu tekee yhdessä erikoissairaanhoidon eri osa-alueiden kanssa suunnitelmat potilasohjauksesta. Tätä työtä tukevat ja ohjaavat piirien ensihoitopalvelun lääkintäesimiehet ja erityisvastuualueiden ensihoitolääkärit, jotka päivystävät ympäri vuorokauden. Ministeri korosti mahdollisimman saumatonta yhteistoimintaa hätäkeskuksen, pelastustoimen, poliisin sekä muiden viranomaisten ja toimijoiden, kuten esimerkiksi kolmannen sektorin kanssa. Terveydenhuoltolakiesityksen mukaan terveyspiiri tai sairaanhoitopiiri koordinoisi sairaankuljetus- ja ensihoitotoimintaa alueellaan. Risikko sanoi kunta- ja palvelurakennneuudistuksen (PARAS-hanke) sisältävän myös vaaroja, kun erilaisia yhteistyöalueita ja kuntayhtymiä rakennetaan. Sosiaali- ja terveyspalvelut saattavat tällöin pilkkoutua, kun osa niistä jätetään kuntien omaksi toiminnaksi ja osa siirretään yhteistoiminta-alueen hallinnolle. Tällöin syntyy monimutkainen järjestelmä, jossa eniten ovat vaarassa mielenterveys-, päihde-, vammaisja vanhuspapalvelut. Esimerkiksi näistä syistä on puitelaki terveydenhuollon järjestämiseksi tarpeellinen. Ministeri piti lähestyviä kunnallisvaaleja hidasteena PARAS-hankkeen etenemiselle. Hän kuitenkin korosti, että paljon hyvää yhteistyötä on jo saatu aikaan. Terveydenhuollon keskittäminen potilaiden eduksi Peruspalveluministeri Paula Risikolle ojennettiin SSK:n standaari kukkien kera. Kuvassa myös puheenjohtaja Teuvo Kontio. Miksi terveydenhuollon toimintoja keskitetään näin voimakkaasti, on kysymys, jonka varmaankin ovat esittäneet eri yhteyksissä niin terveydenhuollon toimijat kuin heidän hoitamansa potilaatkin. Risikko painotti, että kysymys on rahasta, koska potilaiden hoito on tullut vaativammaksi; lääkäreitä, hoitajia ja huipputeknologiaa ei saada tarpeeksi joka paikkaan. Terveyskeskusten toimintaa tullaan kuitenkin kehittämään ja erikoissairaanhoitoa pitää olla myös niistä saatavilla. Kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki korvataan uudella terveydenhuoltolailla, jolloin lähdetään potilaiden tarpeista ja pyritään madaltamaan turhia raja-aitoja hoidon saatavuudesta. Risikko edellyttää, että potilaiden pompottelu kahden eri järjestelmän välillä loppuu. Yleislääketieteen erikoislääkäreitä pitää terveyskeskuksiin saada lisää. Myöskin ERVA-alueiden sisällä tulee tapahtumaan keskittämistä, koska jokaiseen sairaalaan ei löydy kaikkia erikoisalojen osaajia. Ammattitaito säilyy vain, jos erityisosaamista vaativia tapauksia tulee tarpeeksi paljon hoidettaviksi. Sen vuoksi, potilaiden edun huo mioon ottaen, on osaamista keskitettävä. Risikko sanoi tulossa olevan EU-direktiivin lisäävän entisestään potilaiden valinnanvapautta valita hoitopaikkansa, mutta jo nyt on suunnitelmissa lisätä sitä ERVAalueiden sisällä. Ensihoito ja sairaankuljetus terveydenhuollon toimintoja Ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden epäyhtenäinen taso on Risikon mukaan selvä puute. Vaihteleva taso kuntien kesken aiheuttaa kansalaisten eriarvoisuutta. Ensihoito ja sairaankuljetus saattavat olla jopa täysin muusta terveydenhuollosta irrallista toimintaa. Tähän saakka kunnissa ovat erikseen olleet ensihoidon vastuulääkärit sairaanhoitopiirien vastuulääkäreiden lisäksi. Palveluiden siirtyminen sairaanhoito- tai terveyspiirien vastuulle tulee tekemään vastuulääkäreiden työn entistä vaativammaksi. Miljoonapiireille tulee myös lääkärihelikopteritoiminta, sillä ei voi olla oikein, että sen jatkuminen kullakin alueella joudutaan katsomaan joka vuosi uudelleen. Lääkärihelikoptereiden ja ambulanssiautojen yhteistyön täytyy tulevaisuudessa olla saumatonta. Osaamista ei ole vara hukata, eikä mikään taho tule saamaan monopoliasemaa ensihoitopalveluiden tuottamisessa. Toiminnanjohtaja Söderlundin esittämään kysymykseen vastatessaan ministeri vielä tarkensi, että kaikki palveluntuottajat ovat kilpailutettaessa samalla viivalla. Lääkärihelikoptereista puhuttaessa nousi kokouksessa keskustelunaiheeksi pitenevät välimatkat kiinteisiin hoitolaitoksiin. Risikko näki helpottavana tekijänä juuri helikopteritoiminnot, mutta korosti koko sairaankuljetusjärjestelmän osuutta saumattomassa palveluketjussa. Hänen mukaansa tarvitaan yhteistyötä myös Rajavartiolaitoksen kanssa, koska tällä hetkellä ei kaikilla lääkäri- ja pelastushelikoptereilla päästä kaikkiin paikkoihin kaikilla säillä. Tulevaisuuden ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut Risikko tiivisti muistuttamalla, että kunnat maksavat ne, mutta järjestäminen ja koordinaatio kuuluvat sairaanhoitopiireille tai vastaaville organisaatioille. Ensihoito ja sairaankuljetus ovat terveydenhuollon toimintoja, eivätkä kuulu sisäasiainministeriölle, hän huomautti. Peruspalveluministerin mukaan toimintaa vääristää toistaiseksi kuljetuspainotteinen rahoitusmalli, jonka sijasta sen pitäisi tukea enemmän hoitoa. Palveluiden kilpailuttamisesta on ympäri maan kuulunut enemmän tai vähemmän hämmästyttäviä uutisia. Risikon mukaan mikään laki ei estä painottamasta laatua tarjouspyyntöjä tehtäessä. Hän kuitenkin tarkensi, että palvelun heikko laatu pakottaa joka tapauksessa muutokseen, jos kilpailutus on johtanut epätoivottuun tilanteeseen. Antti Järvinen

5 Ambulanssi Toiminnanjohtaja Mikael Söderlund luennoi terveydenhuoltolakiesityksestä. Luento terveydenhuoltolakiesityksestä SSK:n syyskokouksessa SSK:n toiminnanjohtaja Mikael Söderlund esitteli syys kokouksessa terveydenhuoltolakiesitystä. Seuraavassa referoidaan kuulijakunnan kannalta tärkeimpiä kohtia. Osiltaan lakiesitystä on käsitelty myös tämän lehden muissa artikkeleissa. Esitys pohjautuu hallitusohjelmaan, jonka mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen madaltamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään laiksi terveydenhuollosta. STM asetti terveydenhuoltolakityöryhmän. Työryhmän toimikausi päättyi Tehtävänä on ollut selvittää, miten kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään uudeksi laiksi terveydenhuollosta niin, että uusi laki tukisi ja vahvistaisi perusterveydenhuoltoa ja edistäisi terveyspalvelujen saatavuutta, tehokasta tuottamista ja kehittämistä ja että lainsäädäntö varmistaisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumattoman yhteistyön sekä asiakaslähtöisyyden. Esityksen mukaan terveydenhuoltoa hoidettaisiin tulevaisuudessa kahden vaihtoehtoisen järjestämistavan pohjalta: 1. Sairaanhoitopiirimalli, joka pohjautuu kuntiin, yhteistoiminta-alueisiin ja laajan väestöpohjan kuntayhtymiin (sairaanhoitopiireihin), joissa olisi vähintään noin asukkaan väestöpohja. Tässä mallissa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito olisivat erillään, mutta erikoissairaanhoidon tuki perusterveydenhuollolle olisi nykyistä suurempi. 2. Terveyspiirimalli, jossa perusterveyden huolto ja erikoissairaanhoito olisivat integroituneet. Sairaanhoitopiirejä ja terveyspiirejä olisi yhteensä enintään 20. Lakiesitys tähtää ensihoitopalvelujen järjestämisvastuun siirtämiseen kunnilta sairaanhoito- tai terveyspiireille. Ensihoitopalvelun käsite sisältää mm. sairaankuljetuksen, ensihoidon ja lääkinnällisen pelastustoimen. Ensivastetoiminta sisällytetään osaksi ensihoitopalvelua. Esitys tähtää siihen, että sairaanhoitopiiri tai terveyspiiri suunnittelee ja ohjaa alueensa ensihoitojärjestelmiä toimiviksi kokonaisuuksiksi yhdessä, toisaalta alueen kuntien ja toisaalta yliopistollisen sairaanhoitopiirin/erityisvastuualueen kanssa. Sairaanhoito- ja terveyspiireihin luodaan terveydenhuollon kenttäjohtamisjärjestelmä. Ensihoitopalvelu ja -keskukset Erityisvastuualueille perustettaisiin (päivystys- ja) ensihoitokeskus, jonka tehtävänä olisi huolehtia erityisvastuualueen lääkäritasoisesta ensihoidosta, käytännön potilasohjauksesta, sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttötoiminnoista sekä viranomaisten kenttätietojärjestelmän ylläpidosta. Lakiesityksen mukaan ensihoitopalveluun sisältyy: äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella lukuun ottamatta meripelastuslaissa (1145/2001) tarkoitettuja tehtäviä ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön; ja psykososiaa - lisen tuen järjestäminen potilaalle, hänen läheisilleen ja tarvittaessa muille tapahtuman osallisille; sekä osallistuminen alueellisten varautumisja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa muita tehtäviä Lakiesityksen toteutuessa tältä osin olisi ensihoitopalvelu uusi kokonaisuus, joka vastaisi potilaan kiireellisestä hoidosta terveydenhuollon hoitolaitosten ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettamisesta tarkoituksenmukaisimpaan terveydenhuollon yksikköön. Uutta olisi myös ensivastetoiminnan sisällyttäminen osaksi palveluketjua. Ensihoitopalvelu huolehtisi myös välittömän henkisen huollon järjestämisestä sekä osallistuisi alueelliseen valmiussuunnitteluun suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle. Ensihoitopalvelun järjestäjä päättäisi siitä, minkälaisella kalustolla sen järjestämisvastuulla olevan alueen ensihoitopalvelun tehtävät hoidetaan tarvittaessa yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Terveydenhuoltolakityöryhmän näkemyksen mukaan potilassiirtojen eriyttäminen ensihoidosta, ensihoitokeskusten käyttöönotto sekä keskittäminen vähentäisivät kustannuksia verrattuna nykyisiin päällekkäistoimintoihin. Kiireettömät potilaskuljetuksetkin ensihoitokeskusten koordinoitaviksi Ehdotuksen mukaan kiireettömien potilaskuljetusten koordinointi säädettäisiin erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen teh täväksi yhdessä terveyspiirien ja sairaanhoitopiirien kanssa, koska toiminta ei ole täysin eriytettävissä hoitolaitossiirroista eikä kiireettömistä kuljetuksista, ja jotta koko kuljetuskapasiteetti saataisiin hyödynnettyä. Vastuulääkäritoiminnot keskittyisivät lukumääräisesti rajoitetulle joukolle alueellisia vastuulääkäreitä satojen kunnissa toimivien lääkäreiden sijaan. Ensihoitopalvelu huolehtisi psykososiaalisen tuen järjestämisestä potilaalle hänen läheisilleen ja tarvittaessa muille tapahtumaan osallisille. Käytännössä ensihoitohenkilöstö arvioisi avun tarpeen ja pyytäisi hätäkeskuksen kautta tarvittaessa kriisi- tai sosiaalityön palveluja potilaan tai hänen omaistensa tueksi välittömästi tapahtuman tai onnettomuuden jälkeen. Tavoitteena alueellisesti toimivat kokonaisuudet Lakiesityksessä todetaan, että ensihoitopalvelun järjestäminen lisää menoja yhteensä noin euroa, josta valtionosuus on noin euroa. Järjestelmän muutos toteutettaisiin asteittain vuosina Valtionosuus sisällytettäisiin ensimmäisen kerran vuosien kehysvalmisteluun ja vuosittaisiin talousarvioehdotuksiin. Lääkärihelikopteritoiminnan kustannukset ovat jo erillisessä talousarvioesityksessä Työryhmän mukaan ehdotuksen ensihoitoa ja sairaankuljetusta koskevat uudistukset kehittäisivät huomattavasti palvelujärjestelmää. Esityksessä sanotaan ensihoidon järjestämisvastuun siirtämisen alueelliselle tasolle, potilassiirtojen eriyttämisen ensihoidosta sekä ensihoitokeskusten käyttöönoton lisäävän tehokkuutta. Ehdotuksen tavoitteena on parantaa palvelujen laatua, selkeyttää palveluorganisaatiota, kehittää palvelujen ohjausta sekä parantaa tuottavuutta. Lakiehdotus edellyttäisi terveyspiirin tai sairaanhoitopiirin järjestävän kattavan ja tasapuolisen ensihoitopalvelun kiinteässä yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Tarkoituksena on, että terveyspiiri tai sairaanhoitopiiri laatii ensihoidon palvelutasomääritykset alueensa kuntia kuultuaan. Lisäksi tulee tehdä riskikartoitus väestökeskittymien perusteella. Palvelutasomääritys sisältäisi myös aikatavoitteet, joissa ensivasteyksikön, perustasoisen tai hoitotasoisen ambulanssin tulisi tavoittaa potilas. Lisäksi tulisi tehdä riskikartoitus väestökeskittymien perusteella. Sairaanhoitopiireissä tai terveyspiireissä määriteltäisiin lääkintäesimiesten tarve alueellisesti ja he toimisivat päivystävinä ensihoitopalvelun esimiehinä. Lääkintäesimiehet toimisivat moniviranomais- ja monipotilastehtävissä terveydenhuollon johtajina sekä ensihoitovalmiuden ylläpidon valvojina yhdessä hätäkeskusten kanssa. Ensihoitopalveluun esitetyt muutokset mahdollistaisivat sen, että terveydenhuolto huolehtisi oman sektorinsa johtamisesta. Ensihoitokeskusten tarkempi tehtävämäärittely asetuksella Erityisvastuualueella olevan ensihoitokeskuksen tehtäviksi suunnitellaan: alueensa ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä huolehtimista lääkärihelikopteritoiminnan koordinointia alueensa kiireettömien potilaskuljetusten ja hoitolaitosten välisten potilassiirtojen koordinoimista yhdessä terveyspiirien ja sairaanhoitopiirien kanssa; ja sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttötoiminnoista sekä viranomaisten kenttätietojärjestelmän ylläpidosta vastaamista Ensihoitokeskuksen tehtävistä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston/sosiaalija terveysministeriön asetuksella. Työryhmän mukaan ensihoitokeskuksessa työskentelisi ympärivuorokautisesti vähintään yksi päivystävä ensihoitolääkäri alueen ensihoitojärjestelmien operatiivisena johtajana. Kulloinkin vuorossa oleva ensihoitolääkäri koordinoisi käytännön potilasohjausta, tukisi lääkintäesimiesten työtä ja toimisi hoito-ohjeiden antajana. Lakiesityksen mukaan erityisvastuualueen ensihoitokeskus päättäisi alueensa päivystävän ensihoitolääkärin osallistumisesta kenttätoimintaan maanteitse tai helikopterilla. Sairaanhoitopiirit ovat vuodesta 2006 vastanneet alueidensa lääkäriauto- ja helikopteritoimintojen lääketieteellisen toiminnan kustannuksista, joten esitys näiltä osin vakiinnuttaisi nykyiset käytännöt tukemaan ensihoitopalvelua. Kiireettömät potilaskuljetukset eivät olisi työryhmän mukaan osa ensihoitopalvelua, vaikka monella paikkakunnalla käytetäänkin osittain samaa kalustoa. Potilassiirtoihin tarkoitettu kalusto ja henkilöstö toimisivat varakapasiteettina suuronnettomuustilanteissa. Kaikki alueen hoitolaitosten väliset potilassiirrot tilattaisiin keskitetysti yhdestä palvelunumerosta. Erityisenä haasteena on työryhmän mukaan paluukuljetusten hyödyntäminen. Erityisvastuualueen riittävä koko mahdollistaisi ympärivuorokautisen toiminnan. Ensihoitokeskuksessa toimisi myös sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttäjä ja ensihoitokeskus vastaisi viranomaisten kenttätietojärjestelmän ylläpidosta. Erityisvastuualueen riittävä koko mahdollistaisi ensihoitokeskuksen ympärivuorokautisen toiminnan Laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta säädettäisiin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Terveydenhuoltolain on suunniteltu astuvan voimaan vuoden 2010 alusta. Isot rakenteelliset muutokset tulisivat voimaan vuoden 2013 alusta. Lakityöryhmän esitys (STM Selvityksiä 2008:28) on parhaillaan lausuntokierroksella. Lausunnot on pyydetty annettaviksi viimeistään Eduskuntakäsittelyyn esitys tulee aikaisintaan maaliskuussa 2009.

Ensihoitopalvelu ja HEMS Muutokset. Jouni Kurola KYS

Ensihoitopalvelu ja HEMS Muutokset. Jouni Kurola KYS Ensihoitopalvelu ja HEMS Muutokset Jouni Kurola KYS 1 Ensihoitopalvelun Tehtävämäärät/vuosi 60000 50000 40500 46954 49836 48512 43 628 47958 40000 30000 20000 27300 25 000 31150 32270 2005 2006 2007 2008

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa:

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Kolme näkökulmaa prosessin toimivuuteen M. Peräaho, S. Laapotti, A. Katila & K. Hernetkoski Liikennepsykologia, Turun yliopisto Tausta ja menetelmä Jatkoa

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2 Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Miten ensihoitopalvelu aktivoidaan? 112 HUOM: Hoitolaitosten kiireettömät (= ennalta suunnitellut) ja ambulanssilla tapahtuvat

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 2 2 ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISTAPA... 3 3 ENSIHOITOPALVELUN

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ensihoitopalvelusta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ensihoitopalvelusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 340/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Turvallisuus ja liikenneterveys

Turvallisuus ja liikenneterveys Turvallisuus ja liikenneterveys Mikael Ojala, neurologi,erityisasiantuntija Trafi, Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vakavien liikenneturmien keskeisiä tekijöitä Törkeä

Lisätiedot

Työkaluja ajokyvyn arviointiin

Työkaluja ajokyvyn arviointiin Työkaluja ajokyvyn arviointiin 23.9.2011 Ajokorttiviranomaisen ja lääkärin yhteistyö ajo-oikeusasioissa Tarkastaja Tero Mäkikyrö Oulun poliisilaitos Lupayksikkö tero.makikyro@poliisi.fi Tausta tieliikennelaista

Lisätiedot

OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ. Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1

OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ. Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1 OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1 Ajokorttilainsäädäntö Ennen ajokortin uusimista pitää toimittaa lääkärinlausunto poliisille kevyissä ajokorttiluokissa

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Lääkärien ilmoitusvelvollisuuden ongelmat

Lääkärien ilmoitusvelvollisuuden ongelmat Lääkärien ilmoitusvelvollisuuden ongelmat Markus Sundqvist, ylilääkäri A-klinikkasäätiön Päihdesairaala V. Liikenneoikeuspäivä 27.10.2015 Ajoterveys: Kuka vastaa mistäkin? Lääkäri tukee potilaan ajokyvyn

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Ensihoidon kenttäjohtaja

Ensihoidon kenttäjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Työpaikkailmoituksia, dokumentti sisältää kahdeksan sivua. Työpaikkailmoitus kopioitu sivulta: http://www.kuntarekry.fi/avoimettyopaikat/sivut/jobs.aspx?jobid=phsotey-07-26-

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

AJOTERVEYDEN VALVONTA. Poliisin näkökulma. 29.10.2015 apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä

AJOTERVEYDEN VALVONTA. Poliisin näkökulma. 29.10.2015 apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä AJOTERVEYDEN VALVONTA Poliisin näkökulma 29.10.2015 apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä 1 29.10.2015 Poliisilaitoksesta pääpoliisiasema Tampereella yhteensä 18 toimipistettä 1004 vakituista työntekijää,

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen.

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen. Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen Lakimuutokset Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan

Lisätiedot

Sairaus vakavan onnettomuuden syynä. Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö

Sairaus vakavan onnettomuuden syynä. Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö Sairaus vakavan onnettomuuden syynä Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö Liikenneturvallisuuden kolmijalka Altistus (suorite) Riski joutua onnettomuuteen Onnettomuuden seurauksia pahentavat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) Ensihoitokeskus 27.9.2013 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikon ajoterveys

Tyypin 1 diabeetikon ajoterveys Tyypin 1 diabeetikon ajoterveys Pirjo Ilanne-Parikka sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri Tiimiklubi 12.10.2012 Diabeteskeskus Ajokorttilaki annettu 29.4.2011 Laki voimaan 19.1.2013 Nykyiset ajokortit

Lisätiedot

Iäkäs autoilija. Ajokortti, liikenteessä selviytyminen ja turvallisuusvinkit

Iäkäs autoilija. Ajokortti, liikenteessä selviytyminen ja turvallisuusvinkit Iäkäs autoilija Ajokortti, liikenteessä selviytyminen ja turvallisuusvinkit Ajokortin voimassaolo (ryhmän 1 ajokortit) Voimassa 15 vuotta kerrallaan enintään siihen asti, kun kuljettaja täyttää 70 vuotta.

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI

TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI LIIKENNETURVA Sirpa Rajalin 9.8.2011 TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI Alkoholin ohella itsemurha on Suomessa työikäisten yleinen kuolinsyy. Itsemurhan teki vuonna 2009

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

PPSHP ENSIHOITOPALVELU

PPSHP ENSIHOITOPALVELU PPSHP ENSIHOITOPALVELU Ensihoitopäällikkö Iiro Anttila Taustaa Apulaisoikeuskanslerin päätös 15.1.2007 (Dnro 1/50/2007) Johtopäätökset palvelutasosta ei ole yhtenäisiä määrittelyjä sairaankuljetuspalvelun

Lisätiedot

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perustietoa Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN OHJEET LÄÄKÄREILLE PÄIHDERIIPPU- VUUDEN ARVIOINNNISTA JA AJOKELPOISUUDESTA

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN OHJEET LÄÄKÄREILLE PÄIHDERIIPPU- VUUDEN ARVIOINNNISTA JA AJOKELPOISUUDESTA OHJE STM/4354/2008 9.3.2009 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN OHJEET LÄÄKÄREILLE PÄIHDERIIPPU- VUUDEN ARVIOINNNISTA JA AJOKELPOISUUDESTA 1. Lainsäädäntö Ajokorttilupa edellyttää, ettei hakijalla ole ajokorttidirektiivin

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Paperittomien neuvolapalvelut

Paperittomien neuvolapalvelut Paperittomien neuvolapalvelut 22.10.2014 Taneli Puumalainen Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 30.10.2014 2 Kuka on paperiton? Muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Ensihoidon palvelutaso- päätöksen sisältö ja rakenne

Ensihoidon palvelutaso- päätöksen sisältö ja rakenne Ensihoidon palvelutasopäätöksen sisält ltö ja rakenne tavoitteet Ensihoitopalvelu terveydenhuollon (johtamaa) viranomaistoimintaa Kokonaisvastuu yhdellä järjestäjällä Ensihoito- ja päivystyspalvelujen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Tavoitteena turvallinen toimintakyky liikenteessä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tavoitteena turvallinen toimintakyky liikenteessä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tavoitteena turvallinen toimintakyky liikenteessä Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tavoitteena turvallinen toimintakyky liikenteessä Henkilötaso Organisaatiotaso Vastuullinen liikenne. Rohkeasti

Lisätiedot

Lääkärin ajokielto. Mikael Ojala Ylilääkäri, Merimieseläkekassa

Lääkärin ajokielto. Mikael Ojala Ylilääkäri, Merimieseläkekassa Lääkärin ajokielto Mikael Ojala Ylilääkäri, Merimieseläkekassa Kytkentöjä, pätevyyksiä jne. Eläkevakuutusyhtiö Varma, asiantuntijalääkäri Lääkärikeskus Aava Kamppi, neurologin yksityisvastaanotto TYKS:n

Lisätiedot

Nuoret ja liikenneturvallisuus

Nuoret ja liikenneturvallisuus Nuoret ja liikenneturvallisuus Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari Örnis bilar / Carl Johan de Geer Jan Lööf Professori Jorma Mäntynen, Tampereen teknillinen yliopisto Aluepäällikkö

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Sairauskohtaukset liikenteessä

Sairauskohtaukset liikenteessä Sairauskohtaukset liikenteessä LL Antti Pellinen, Lappeenranta 05.05.2015 13.15-13.45 Lääkäri, ikä 54v, työterveys, kuntoutus, sotilaslääkäri, liikenne- ja liikuntalääketiede. Tutkijalautakuntatyö 25 vuotta,

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Ensihoidon ja Päivystyksen toimialue. Kuntainfo 26.2.2014. eija.vaula@satshp.fi

Ensihoidon ja Päivystyksen toimialue. Kuntainfo 26.2.2014. eija.vaula@satshp.fi Ensihoidon ja Päivystyksen toimialue Kuntainfo 26.2.2014 eija.vaula@satshp.fi Käynnit 1-12kk v.2012/2013 Potilasvirta Esh YLE = Esh lasku -11%, Yle nousu +8% 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN VASTUUNKANTAJAT. Gerontologinen koulutustapahtuma 15. 16.5.2014 Helsinki

VANHUSTYÖN VASTUUNKANTAJAT. Gerontologinen koulutustapahtuma 15. 16.5.2014 Helsinki VANHUSTYÖN VASTUUNKANTAJAT Gerontologinen koulutustapahtuma 15. 16.5.2014 Helsinki 1 VANHUS ENSIHOIDON ASIAKKAANA = POTILAANA Heikki Paakkonen TtT, THO, esh Ylihoitaja KYS Kliiniset tukipalvelut Ensihoito.

Lisätiedot

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa TALOUDELLINEN AJOTAPA Ennakoiva ajotapa Mitä voi tehdä 10 sekunnin aikana? Ennakoiva autoilija ajattelee liikenteessä siten, että hän miettii omaa tilannettaan 10 sekunnin päähän. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lisätiedot

6 YH ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS

6 YH ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS 6 YH 29.2.2012 19 ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS Dnro: DI020/198/2011 Terveydenhuoltolain mukaisesti ensihoito siirtyy sairaanhoitopiirien vastuulle 1.1.2013 lukien. Muutokseen on valmistauduttu koko vuosi

Lisätiedot

RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI. Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012

RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI. Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012 RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012 Yleistä Rattijuopumuksen määritelmä: johtuu joko alkoholin tai muun päihteen vaikutuksesta. Huumeiden suhteen nollatoleranssi

Lisätiedot

Keskushallinto 3.6.2013 1(5)

Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Kolarin ja Lapin sairaanhoitopiirin välinen neuvottelu 2013 Aika ma 3.6.2013 klo 9.00-12.05 Paikka Kolari, Kunnantalo Osallistujat: Eija Koivuranta, Kolarin kunta Sakari Lipponen,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 2009 1

LIIKENNETURVA 2009 1 LIIKENNETURVA 2009 1 Selviytyykö ikäihminen liikenteessä? Ikääntyneiden ihmisten kokonaismäärä ja heidän osuutensa väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä huomattavasti. Kiistämätön tosiasia on myös se,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Tässä dokumentissa on kuvattu Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen näkemys ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen valmisteluun 13.10.2014.

Tässä dokumentissa on kuvattu Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen näkemys ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen valmisteluun 13.10.2014. HEINOLAN KAUPUNKI Kir i2a ro PELASTUSLAITOS PÄIJÄT-HÄME 10-10- 2014 A i anyn w 7ehtäväluo4dtus ENS I HO I T O Tässä dokumentissa on kuvattu Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen näkemys ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen

Lisätiedot

21.10.2014. Lupahakemus perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen erillispäivystyksen järjestämisestä

21.10.2014. Lupahakemus perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen erillispäivystyksen järjestämisestä 21.10.2014 Lähettäjä: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Meijerikatu 2 (PL 4) 74101 Iisalmi Vastaanottaja: Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ajoterveydestä Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Th-laki (päivystys ja ensihoito) 40 Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ensihoitopalvelu yhteistyössä

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot