Moneen lähtöön. Vito ja Sprinter.

Transkriptio

1 Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Syyskokous Vaasassa: Terveydenhuoltolakiesitys keskipisteenä Ministeri Risikko: Ensihoidolla ja sairaankuljetuksella entistä suurempi merkitys Moneen lähtöön. Vito ja Sprinter. Mercedes-Benz Vito ja Sprinter-ambulanssit ovat valmiina nopeisiin lähtöihin. Vakio varustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarre ajossa liukkaalla pinnalla. Uusissa CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin ja lisävarusteena saatavissa oleva automaattivaihteisto mahdollistaa turvallisen ohjaamisen. Ambulanssit Lommilanrinne 3, Espoo Puh

2 2 Ambulanssi Muutokset ovat ovella, olemmeko valmiit? Näin syksyn sateisen ja tuulisen kelin vallitessa voi vain todeta, että työntäyteistä aikaa on ollut jo parin kuukauden verran ja kesälomat ovat muisto vain. Liiton syyskokous pidettiin Vaasassa ja kaikki siellä mukana olleet voimme todeta, että järjestelyistä vastanneelle Pohjanmaan Sairaankuljetusyrittäjät ry:lle lankeaa suurkiitokset. Hoiditte työnne jälleen kerran hienosti ja järjestelmällisesti. Onnittelut myös tunnustuksen kohteena olleelle sairaankuljetusyrittäjä Pekka Rahkolalle, jolle ojennettiin liiton kultainen ansiomerkki pitkäaikaisesta yrittäjyydestä ja liiton aluejärjestön puolesta tehdystä työstä. Vielä onnittelut koko liiton uudelle hallitukselle, joka valittiin vuodeksi 2009, ja varsinkin I puheenjohtaja Teuvo Kontiolle, joka jatkaa vielä uuden kaksivuotiskauden. Uusi terveydenhuoltolaki oli syyskokouksen ja koko viikonlopun tärkein keskusteluaihe. Myös luentojen pääasiallinen koulutusaihe oli ministeriön kesäkuussa antama lakiehdotus. Aihekokonaisuus koostui luennoista, jotka sisälsivät ministeri Paula Risikon esityksen, jossa hän mm. totesi, että tähän saakka kunnissa on erikseen ollut ensihoidon vastuulääkäreitä sairaanhoitopiirien vastuulääkäreiden lisäksi. Palveluiden siirtyminen sairaanhoito- tai terveyspiirien vastuulle tulee tekemään vastuulääkäreiden työn entistä vaativammaksi. Miljoonapiireille tulee myös lääkärihelikopteritoiminta, sillä ei voi olla oikein, että sen jatkuminen kullakin alueella joudutaan katsomaan joka vuosi uudelleen. Lääkärihelikoptereiden ja ambulanssiautojen yhteistyön täytyy tulevaisuudessa olla saumatonta. - Osaamista ei ole varaa hukata, eikä mikään taho tule saamaan monopoliasemaa ensihoitopalveluiden tuottamisessa ja kaikki palveluntuottajat ovat kilpailutettaessa samalla viivalla. Omassa osiossani luennoin terveydenhuoltolakiesityksen sisällöstä ja totesin mm., että kyseessä on puitelaki, joka kuitenkin on sellainen esitys, jonka kanssa yksityinen sairaankuljetus voi elää. - Lakiesitys on paljon parempi kuin pari vuotta sitten valmistunut sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilön esitys, jolloin yksityistä sektoria käytännössä esitettiin lopetettavaksi. Varmaa on, että muutokset toimintakentällä tulevat jatkumaan, mutta samalla ollaan toivottavasti luomassa paremmat edellytykset yrittämiselle seuraavan parin kolmen vuoden aikana. Meidän on jatkossakin varauduttava muutoksiin mm. lainsäädännön muuttuessa myös muilta osin. Toimialamme rahoituskysymykset, liikenneluvat ja monet muut asiat tulevat muuttumaan lähivuosina. Luotan kuitenkin siihen, että yksityiset sairaankuljetusyritykset menestyvät uusissakin olosuhteissa hyvin. On tietysti ajoissa sopeutettava toiminta tuleviin muutoksiin. Suomen Sairaankuljetusliiton on oltava mukana kaikessa kehitystyössä, jota nyt tehdään tämän hallituskauden aikana kaikilla tasoilla kunnallisesta valtiolliseen. Se on elinehto yksityiselle sairaankuljetukselle. Itsekin liitto katsoo eteenpäin luottavin mielin ja tarkoitus on varsinkin koulutuspuolella luoda mahdollisuuksia yrittäjyyden jatkumiselle myös arkielämässä. Yhtenä osana tässä työssä on liiton SAHTI-järjestelmän kehittäminen. Se otettiin käyttöön 2007, ja sen on tarkoitus laajentua koko Suomeen. Järjestelmä on web-pohjainen, joten sen kehittäminen on paljon helpompaa kuin vanhojen järjestelmien. Tämän lisäksi kehitetään ja toteutetaan jäsenistön tarvitsemaa TyövuoroSahtia ja muita osioita, jotta Sahti-järjestelmästä tulisi kaikenkattava toimiva sähköinen työkalu yrittäjille ja heidän henkilökunnalleeen. Pysyäksemme muutoksissa mukana, varsinkin sähköisessä maailmassa, on tarkoitus luoda jokaiselle SSK ry:n jäsenyrityksessä työskentelevälle helppo tapa kehittää omat tietotekniikkataitonsa sellaiselle tasolle, että sähköiseen asiointiin siirtyminen onnistuu pitkällä tähtäimellä. Koulutus on tietokoneen peruskäyttöä tukevaa, sairaankuljetusyrityksen erityistarpeet huomioivaa täsmäkoulutusta. Toinen kehittämisalue on ajotaidon kohottaminen koko toimintakentällä. Ruotsissa ajokoulutus on pakollinen osa koulutusta, kun taas ensihoitajien koulutukseen ei Suomessa sisälly riittävästi ajokoulutusta. Asiantuntijoiden mielestä alan yrittäjille on tärkeää, että heidän palvelukseensa tulevilla on riittävä ajotaito. Erityisen tärkeää on ennakoivan ajotavan opettaminen tuleville ensihoitajille ja sen harjoittelu, koska ajamaan oppii vain ajamalla. Yksittäiset koulutustarpeet hälytysajoneuvon käsittelyssä kohdistuvat mm. auton nopean kääntämiseen, taskupysäköintiin ja takaperin halliin viemiseen. Edellisen johdosta liitossa on herätty ja haluamme kehittää ajokoulutusta yhteistyökumppaneitten avulla valtakunnallisesti. Näillä sanoilla toivotan hyvää syksyä ja talven alkua positiivisin mielin. Mikael Söderlund toiminnanjohtaja Mukana muutoksessa Alkuun suurkiitokset kaikille Vaasan syyskokouksessa mukana olleille niin vieraille kuin yrittäjille. Vieraanamme oli mm. ministeri Paula Risikko. Hän kertoi terveydenhuoltolakiesityksen tämän hetken tilanteesta ja sisällöstä. Kokouksen asiasisällöstä on juttua toisaalla tässä lehdessä. Esitän tässä myös kiitokset jäsenistölle luottamuksesta valitessanne minut jatkamaan puheenjohtajan pestiä seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Kaksi vuotta sitten olin erittäin vakavissani, että tämän vuoden lopussa päättyvä kauteni olisi viimeinen ja siitä ajatuksesta pidin kiinni viime keväälle saakka. Minut sai kuitenkin toisiin ajatuksiin terveydenhuoltolain keskeneräisyys ja lain voimaan tulon siirtyminen vuodella eteenpäin alkuperäisestä suunnitelmasta, eli vuoden 2010 alkuun. Kevään ja kesän aikana tulleet useat eri tahojen vetoomukset jatkamisestani saivat harkitsemaan tilannetta uudemman kerran. Koko yrittäjäurani, noin 15 vuotta, olen ollut liiton luottamustoimissa ja hallinnossa, joten siirtyminen rivijäseneksi olisi ollut luonnollinen ratkaisu. Ymmärrän kuitenkin hyvin alallamme niin kuin koko terveydenhuollossa vallitsevan epäselvän ja epävarmuutta herättävän tilanteen lainsäädännön muuttuessa. Koen vastuukseni katsoa lainvalmistelun, ja sen tuomat mahdolliset muutokset sekä niiden vaikutukset puheenjohtajana, koska olen ollut mukana monin eri tavoin lain valmistelussa sen ensi hetkistä lähtien mm. ohjaustyöryhmässä. Puhumattakaan niistä tunneista ja iltapuhteista, joita olen viettänyt asian tiimoilta keskustellen ja mielipiteitä vaihtaen eri viestivälineiden avulla. Liiton puheenjohtajan valinnastaan vastaa aina yleiskokous ja lopputulos on kokousedustajien tahto, jota on noudattaminen. Heidän yksimielisestä päätöksestään valita minut jatkamaan tehtävässäni seuraavat kaksi vuotta koen suunnatonta nöyryyttä. Tunnen myös vastuuta toimia siten, että yhdessä liiton muun johdon kanssa onnistuisimme saamaan tulevaan lakiin sellaisia elementtejä, joilla yksityisen ensihoitopalvelun asema säilyisi määrällisesti ja laadullisesti ainakin nykyisellään, tai jopa vahvistuisi. Ensihoitokentässä on selvästi havaittavissa levottomuutta ja liikehdintää niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Yrityskauppoja ja erilaisia yhteistyökuvioita luodaan. Vetoankin tässä, että mihinkään paniikkiin ei ole syytä tai aihetta, mutta hallittuun ja järkevään oman toiminnan kehittämiseen kyllä. Laadusta kiinni pitäminen ja kustannustehokas toiminta ovat avainsanoja jatkossakin. Muutoksia on tulossa, mutta olemme muutoksessa mukana. Olemme niin merkittävä ja osaava palveluntuottajaryhmä ensihoidossa, että meitä on kuultava ja meidät on otettava huomioon jatkossakin. Ministeri Risikkokin totesi useita kertoja omassa puheenvuorossaan Vaasan kokouksessa, että meitä (yksityiset palveluntuottajat) tarvitaan jatkossakin tekemään sitä työtä, mitä olemme tehneet vuosikymmeniä omilla alueillamme. Kehen meidän on sitten luottaminen ja ketä uskominen, jos ei istuvaa ministeriä, joka hallinnoi alaamme? Lakiesitys on lausunnoilla ja lausunnon antajien määrä tulee olemaan runsas sekä myös laaja-alainen käsittäen mm. koko terveydenhuollon kentän ja yksittäiset kunnat. Lausunnot tulevat olemaan hyvin seikkaperäisiä ja laajoja ja näin ollen lausuntojen purkajat ovat kovilla seuraavien kuukausien ajan. SSK antaa lausuntoja ja ottaa kantaa ensihoitoa koskeviin lainkohtiin. Toivon, että myös yksittäisillä yrittäjillä olisi mielenkiintoa tutustua tulevaan lakiin ja ottaa kantaa siihen sekä viestiä ministeriön suuntaan ajatuksia ja kommentteja, kuten ministeri Risikko kehotti. Kun ministeri näin avoimesti pyytää myös yksittäisen toimijan kannanottoja, niin vastataan huutoon ja laitetaan viestiä. Hän totesikin puheenvuorossaan, että nyt on aika ja mahdollisuus vaikuttaa tulevaan lakiin sen valmisteluvaiheessa. Lakiesityksen ollessa eduskuntakäsittelyssä on siihen paljon vaikeampi vaikuttaa, muttei sittenkään mahdotonta. Syksy on tullut vaikkei juuri kesää ollutkaan. syysterveisin Teuvo Kontio puheenjohtaja

3 Ambulanssi Syyskokous Suomen Sairaankuljetusliitto valppaana terveydenhuoltoalan muutoksessa SSK:n syyskokouksessa Vaasassa nousi yksi asia kaikkia muita tärkeämmäksi. Tuleva terveydenhuoltolaki puhuttaa siksi, että sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia jäsenyritysten toimintaan ja tulevaisuuteen. Huoles tuneisuus on nyt oikea sana kuvaamaan yrittäjien tuntoja, mutta kukaan ei ole vielä menettänyt peliä. Paniikkimielialaa ei kokouksessa esiintynyt. Puheenjohtaja Teuvo Kontio sanoi avauspuheenvuorossaan, että terveydenhuollossa mennään nyt suurempiin hallinnollisiin kokonaisuuksiin myös ensihoidossa. - Huoleen on yksityisillä sairaankuljetusyrittäjillä aihetta. Vaikka pelkoa ja ahdistusta esiintyisikin, ei paniikkiin ole aihetta, sanoi Kontio. Hän korosti kuntapäättäjien avainasemaa tilanteessa, jossa ensihoito- ja sairaankuljetusjärjestelyistä sovitaan. Puheenjohtaja kehotti liiton jäsenyrittäjiä olemaan aktiivisesti yhteydessä kunnallisiin päättäjiin kotiseuduillaan. Hän korosti, että kunta tulee edelleen olemaan jokaiselle tärkeä yhteistyötaho, jonka mukana on pyristeltävä eteenpäin muutosvirrassa. - Epäselvää on, minkälainen ja kuinka pitkä siirtymäkausi on lain voimaan astuttua edessä. Nähtäväksi jää, saadaanko yhtä hyvä järjestelmä kansanterveyslain tilalle. Päivässä tai kahdessa ei tapahdu vielä mitään, korosti Kontio. - Nyt ei kannata tehdä ratkaisuja, jotka harmittavat myöhemmin. Maltti on valttia. Pitäkäämme yhtä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti, meitä tarvitaan myös terveydenhuoltolain tultua voimaan. Pohjanmaan Sairaankuljetusyrittäjät ry:n puheenjohtaja Juha Tiainen muisteli edellistä Vaasassa pidettyä SSK:n valtakunnallista kokousta keväältä Esillä olivat osin samat kysymykset kuin nytkin ja erityisesti laatuasiat. Tiainen kertasi niitä peruskysymyksiä, joita SSK on julkisuudessakin esittänyt terveydenhuoltolain vaikutuksista. - Kuinka turvata ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut asukkaan kunnissa? Peruspalveluministeri Paula Risikko sanoi sanomalehti Ilkan haastattelussa , että suomalaisilla on oikeus laadukkaisiin terveyspalveluihin riippumatta siitä, minkä kunnan alueella sattuvat asumaan. Siihen tarvitaan rahaa. Tiainen muistutti edessä olevista kunnallisvaaleista, koska niissä tehtävät valinnat vaikuttavat myös terveydenhuollon järjestelyihin. Ovathan sairaanhoitopiirien valtuutetut nimenomaan jäsenkuntien valtuutettuja. Ministeri Risikko esiintyi myös tässä tilaisuudessa kuten myös edellisessä Vaasan kokouksessa vuonna Hänen puheenvuorostaan on tässä lehdessä erillinen referaatti. Liikennekouluttaja Hannu Jore piti kuulijat hereillä hälytysajoneuvon kuljettajille suunnatulla luennollaan. Siitäkin on lehdessämme erillinen referaatti. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri, luennoi hengitysvaikeuksissa olevasta potilaasta. Luentoaiheeseen palaamme mahdollisesti numerossa 4/2008. Toiminnanjohtaja Mikael Söderlund luen noi uudesta terveydenhuoltolakiesityksestä ja totesi mm, että kyseessä on puitelaki, joka kuitenkin on sellainen esitys, jonka kanssa yksityinen sairaankuljetus voi elää. - Lakiesitys on paljon parempi kuin pari vuotta sitten valmistunut sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilön esitys, jolloin yksityistä sektoria käytännössä esitettiin lopetettavaksi. Kontiolle jatkokausi yksimielisesti Sääntömääräisessä syyskokouksessa valittiin puheenjohtaja Teuvo Kontio jatkamaan tehtävässään myös seuraavan kaksivuotiskauden ajan. II puheenjohtaja Claus Harju-Jeantyn kausi on katkolla vasta vuoden kuluttua. Kokouksen alussa pidettiin hiljainen hetki kesäkuussa edesmenneen sairaankuljetusyrittäjä Eero Salmelan muistoksi. Salmela oli ensimmäisiä yksityisiä sairaankuljetusyrittäjiä Suomessa. Muistokirjoitus on toisaalla tässä lehdessä. Kalajoella toimivalle sairaankuljetusyrittäjä Pekka Rahkolalle luovutettiin liiton kultainen ansiomerkki. Kokousvirkailijoina toimivat Juha Tiainen ja Timo Koivula puheenjohtajina sekä Ossi Lakso ja Sakari Mikkola sihteereinä. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jari Jokilehto ja Tommi Ahonen. Mahdollisten äänestysten varalle valittiin ääntenlaskijoiksi mainitut pöytäkirjan tarkastajat ja Harri Teräväinen. Pekka Rahkola sai SSK:n kultaisen ansiomerkin. Kuvassa kukittajana toiminnanjohtaja Mikael Söderlund. Kokousvirkailijat vasemmalta Sakari Mikkola, (siht.), Ossi Lakso (siht.), Timo Koivula (pj) ja Juha Tiainen (pj). Aktiivinen vaikuttaminen ja keskinäinen yhteistyö yritysten elinehto Syyskokouksen keskustelujen ja toimintasuunnitelman mukaan SSK osallistuu edelleen yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavien säädösten ja ohjeiden valmisteluun positiivisella lähestymismallilla. Muutenkin liitto pyrkii vaikuttamaan kaikin tavoin aktiivisesti päättäjiin ja viranomaisiin kaikilla tasoilla. SSK kehittää edelleen alueyhdistysten edunvalvontatyötä opastuksella ja ohjauksella, tarvittaessa koulutuksella. Liitto pyrkii kannustamaan jäsenyrityksiään alueelliseen, vapaaehtoiseen yhteistyöhön opastuksella, ohjauksella ja muilla tukitoimilla. Tarkoituksena on, että yksityiset sairaankuljetusyritykset menestyvät myös jatkossa, kun ala siirtyy uusiin toimintamalleihin. SSK kannustaa yrityksiä myös laatutyön yhteydessä ja muutoinkin työyhteisöjensä kehittämiseen sekä yrityksen elinkaareen vaikuttavien tekijöiden parantamiseen. Yrittäjät tiedostavat, että hyvän, osaavan henkilökunnan saanti vaikeutuu yhä enenevässä määrin. Tämän johdosta SSK korostaa, että yrittäjien on aktiivisesti löydettävä uusia keinoja pitää vanhat ja löytää uusia työntekijöitä käyttämällä esimerkiksi liiton uutta sähköistä nettityönvälitystä. Sairaankuljetuksen lupahallinto on keskustelun alla. On mahdollista, että lähivuosina sairaankuljetuksen lupahallinto siirrettään esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön toimilupamenettelyn piiriin. Tällöin nousee keskeiseksi aiheeksi taksan hallinnointi, koska liikenneministeriö on ilmoittanut, että se ei tule jatkamaan sitä toiselle hallinnonalalle kuuluvana. Syyskokouksessa hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa ennakoidaan, että taksakehityksen säilyttäminen kustannuksia vastaavana saattaa vaikeutua hallinnoinnin muuttuessa. Se merkitsisi todennäköisesti sairaankuljetusten kustannusten korvaamisen siirtymää Kelan korvauksista sairaanhoito-/terveyspiirien maksaman valmiuskorvauksen suuntaan. Koko kustannusrakenne on tulevaisuudessa muuttumassa kuljetuspainotteisesta enemmän hoitopainot tei sempaan suuntaan. Tämä edellyttää yrityksiltä nykyisestä poikkeavaa neuvottelu valmiutta sairaankuljetussopimuk - sia teh täessä, todetaan toimintasuunnitelmassa. Antti Järvinen Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n hallitus varajäsenineen on kokonaisuudessaan seuraava: I puheenjohtaja Teuvo Kontio, Oulainen II puheenjohtaja Claus- Harju-Jeanty, Espoo Jäsenet (kunkin varsinaisen jäsenen jälkeen mainitaan hänen varajäsenensä): Uusimaa: Jan Paul, Vantaa (uusi) / Tero Vainio, Vihti (uusi) Lounais-Suomi: Mika Hirvonen, Loimaa (uusi) / Tarja Koivisto, Kankaanpää Häme: Jukka Kontra, Padasjoki (uusi) / Sirpa Hopearuoho, Loppi Pohjanmaa: Juha Tiainen, Lappajärvi/ Timo Koivula, Kauhajoki Pirkanmaa: Olli Silenius, Kangasala (uusi) / Jali Smolander, Ikaalinen Savo-Karjala: Kalevi Niskanen, Pielavesi/ Mika Jetsonen, Vesanto Oulun ja Lapin läänit: Aatos Manninen, Yli-Ii (uusi) / Toni Långström, Pulkkila Keski-Suomi: Jari Määränen, Jämsä (uusi) / Anssi Tuuliranta, Jyväskylä (uusi) Etelä-Savo: Jarno Vauhkonen, Mikkeli, Otava (uusi) /Tuomo Elfvengren, Hartola

4 4 Ambulanssi Peruspalveluministeri Paula Risikko: Ensihoidolla ja sairaankuljetuksella entistä suurempi merkitys terveydenhuollon palveluketjussa SSK:n syyskokouksessa puhunut peruspalveluministeri Paula Risikko edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä ensihoitopalvelun ja päivystyspisteiden välillä. Näin ensihoitopalvelu tulisi entistä kiinteämmäksi osaksi muuta terveydenhuoltoa. Potilaan hoidon on oltava jatkumo, joka alkaa sairastumis- tai tapahtumapaikalta ja jatkuu päivystyksen kautta lopulliseen hoitoon. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä päivystystoimintaa keskitetään ja siksi sairaankuljetuksen ja ensihoidon merkitys korostuu, sanoi Risikko. Risikko pitää päivystystoimintaa hyvin tärkeänä terveydenhuollon toimintana. Hän muistutti, että merkittävä osa erikoissairaanhoidon osastopotilaista päätyy hoitoon päivystyksen kautta. Tärkeää on, että ennalta laaditun potilasohjauksen pohjalta potilas voitaisiin ohjata lähtökohtaisesti välittömästi oikeaan hoitopisteeseen. Risikon mukaan entistä tiiviimmän yhteistyön ytimessä ovat ensivasteyksiköiden henkilöstö, perus- ja hoitotason ensihoitajat ja ensihoitolääkärit. Heidän työstään räätälöidään kullekin alueelle parhaiten soveltuvat palvelut. Ensihoitopalvelu tekee yhdessä erikoissairaanhoidon eri osa-alueiden kanssa suunnitelmat potilasohjauksesta. Tätä työtä tukevat ja ohjaavat piirien ensihoitopalvelun lääkintäesimiehet ja erityisvastuualueiden ensihoitolääkärit, jotka päivystävät ympäri vuorokauden. Ministeri korosti mahdollisimman saumatonta yhteistoimintaa hätäkeskuksen, pelastustoimen, poliisin sekä muiden viranomaisten ja toimijoiden, kuten esimerkiksi kolmannen sektorin kanssa. Terveydenhuoltolakiesityksen mukaan terveyspiiri tai sairaanhoitopiiri koordinoisi sairaankuljetus- ja ensihoitotoimintaa alueellaan. Risikko sanoi kunta- ja palvelurakennneuudistuksen (PARAS-hanke) sisältävän myös vaaroja, kun erilaisia yhteistyöalueita ja kuntayhtymiä rakennetaan. Sosiaali- ja terveyspalvelut saattavat tällöin pilkkoutua, kun osa niistä jätetään kuntien omaksi toiminnaksi ja osa siirretään yhteistoiminta-alueen hallinnolle. Tällöin syntyy monimutkainen järjestelmä, jossa eniten ovat vaarassa mielenterveys-, päihde-, vammaisja vanhuspapalvelut. Esimerkiksi näistä syistä on puitelaki terveydenhuollon järjestämiseksi tarpeellinen. Ministeri piti lähestyviä kunnallisvaaleja hidasteena PARAS-hankkeen etenemiselle. Hän kuitenkin korosti, että paljon hyvää yhteistyötä on jo saatu aikaan. Terveydenhuollon keskittäminen potilaiden eduksi Peruspalveluministeri Paula Risikolle ojennettiin SSK:n standaari kukkien kera. Kuvassa myös puheenjohtaja Teuvo Kontio. Miksi terveydenhuollon toimintoja keskitetään näin voimakkaasti, on kysymys, jonka varmaankin ovat esittäneet eri yhteyksissä niin terveydenhuollon toimijat kuin heidän hoitamansa potilaatkin. Risikko painotti, että kysymys on rahasta, koska potilaiden hoito on tullut vaativammaksi; lääkäreitä, hoitajia ja huipputeknologiaa ei saada tarpeeksi joka paikkaan. Terveyskeskusten toimintaa tullaan kuitenkin kehittämään ja erikoissairaanhoitoa pitää olla myös niistä saatavilla. Kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki korvataan uudella terveydenhuoltolailla, jolloin lähdetään potilaiden tarpeista ja pyritään madaltamaan turhia raja-aitoja hoidon saatavuudesta. Risikko edellyttää, että potilaiden pompottelu kahden eri järjestelmän välillä loppuu. Yleislääketieteen erikoislääkäreitä pitää terveyskeskuksiin saada lisää. Myöskin ERVA-alueiden sisällä tulee tapahtumaan keskittämistä, koska jokaiseen sairaalaan ei löydy kaikkia erikoisalojen osaajia. Ammattitaito säilyy vain, jos erityisosaamista vaativia tapauksia tulee tarpeeksi paljon hoidettaviksi. Sen vuoksi, potilaiden edun huo mioon ottaen, on osaamista keskitettävä. Risikko sanoi tulossa olevan EU-direktiivin lisäävän entisestään potilaiden valinnanvapautta valita hoitopaikkansa, mutta jo nyt on suunnitelmissa lisätä sitä ERVAalueiden sisällä. Ensihoito ja sairaankuljetus terveydenhuollon toimintoja Ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden epäyhtenäinen taso on Risikon mukaan selvä puute. Vaihteleva taso kuntien kesken aiheuttaa kansalaisten eriarvoisuutta. Ensihoito ja sairaankuljetus saattavat olla jopa täysin muusta terveydenhuollosta irrallista toimintaa. Tähän saakka kunnissa ovat erikseen olleet ensihoidon vastuulääkärit sairaanhoitopiirien vastuulääkäreiden lisäksi. Palveluiden siirtyminen sairaanhoito- tai terveyspiirien vastuulle tulee tekemään vastuulääkäreiden työn entistä vaativammaksi. Miljoonapiireille tulee myös lääkärihelikopteritoiminta, sillä ei voi olla oikein, että sen jatkuminen kullakin alueella joudutaan katsomaan joka vuosi uudelleen. Lääkärihelikoptereiden ja ambulanssiautojen yhteistyön täytyy tulevaisuudessa olla saumatonta. Osaamista ei ole vara hukata, eikä mikään taho tule saamaan monopoliasemaa ensihoitopalveluiden tuottamisessa. Toiminnanjohtaja Söderlundin esittämään kysymykseen vastatessaan ministeri vielä tarkensi, että kaikki palveluntuottajat ovat kilpailutettaessa samalla viivalla. Lääkärihelikoptereista puhuttaessa nousi kokouksessa keskustelunaiheeksi pitenevät välimatkat kiinteisiin hoitolaitoksiin. Risikko näki helpottavana tekijänä juuri helikopteritoiminnot, mutta korosti koko sairaankuljetusjärjestelmän osuutta saumattomassa palveluketjussa. Hänen mukaansa tarvitaan yhteistyötä myös Rajavartiolaitoksen kanssa, koska tällä hetkellä ei kaikilla lääkäri- ja pelastushelikoptereilla päästä kaikkiin paikkoihin kaikilla säillä. Tulevaisuuden ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut Risikko tiivisti muistuttamalla, että kunnat maksavat ne, mutta järjestäminen ja koordinaatio kuuluvat sairaanhoitopiireille tai vastaaville organisaatioille. Ensihoito ja sairaankuljetus ovat terveydenhuollon toimintoja, eivätkä kuulu sisäasiainministeriölle, hän huomautti. Peruspalveluministerin mukaan toimintaa vääristää toistaiseksi kuljetuspainotteinen rahoitusmalli, jonka sijasta sen pitäisi tukea enemmän hoitoa. Palveluiden kilpailuttamisesta on ympäri maan kuulunut enemmän tai vähemmän hämmästyttäviä uutisia. Risikon mukaan mikään laki ei estä painottamasta laatua tarjouspyyntöjä tehtäessä. Hän kuitenkin tarkensi, että palvelun heikko laatu pakottaa joka tapauksessa muutokseen, jos kilpailutus on johtanut epätoivottuun tilanteeseen. Antti Järvinen

5 Ambulanssi Toiminnanjohtaja Mikael Söderlund luennoi terveydenhuoltolakiesityksestä. Luento terveydenhuoltolakiesityksestä SSK:n syyskokouksessa SSK:n toiminnanjohtaja Mikael Söderlund esitteli syys kokouksessa terveydenhuoltolakiesitystä. Seuraavassa referoidaan kuulijakunnan kannalta tärkeimpiä kohtia. Osiltaan lakiesitystä on käsitelty myös tämän lehden muissa artikkeleissa. Esitys pohjautuu hallitusohjelmaan, jonka mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen madaltamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään laiksi terveydenhuollosta. STM asetti terveydenhuoltolakityöryhmän. Työryhmän toimikausi päättyi Tehtävänä on ollut selvittää, miten kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään uudeksi laiksi terveydenhuollosta niin, että uusi laki tukisi ja vahvistaisi perusterveydenhuoltoa ja edistäisi terveyspalvelujen saatavuutta, tehokasta tuottamista ja kehittämistä ja että lainsäädäntö varmistaisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumattoman yhteistyön sekä asiakaslähtöisyyden. Esityksen mukaan terveydenhuoltoa hoidettaisiin tulevaisuudessa kahden vaihtoehtoisen järjestämistavan pohjalta: 1. Sairaanhoitopiirimalli, joka pohjautuu kuntiin, yhteistoiminta-alueisiin ja laajan väestöpohjan kuntayhtymiin (sairaanhoitopiireihin), joissa olisi vähintään noin asukkaan väestöpohja. Tässä mallissa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito olisivat erillään, mutta erikoissairaanhoidon tuki perusterveydenhuollolle olisi nykyistä suurempi. 2. Terveyspiirimalli, jossa perusterveyden huolto ja erikoissairaanhoito olisivat integroituneet. Sairaanhoitopiirejä ja terveyspiirejä olisi yhteensä enintään 20. Lakiesitys tähtää ensihoitopalvelujen järjestämisvastuun siirtämiseen kunnilta sairaanhoito- tai terveyspiireille. Ensihoitopalvelun käsite sisältää mm. sairaankuljetuksen, ensihoidon ja lääkinnällisen pelastustoimen. Ensivastetoiminta sisällytetään osaksi ensihoitopalvelua. Esitys tähtää siihen, että sairaanhoitopiiri tai terveyspiiri suunnittelee ja ohjaa alueensa ensihoitojärjestelmiä toimiviksi kokonaisuuksiksi yhdessä, toisaalta alueen kuntien ja toisaalta yliopistollisen sairaanhoitopiirin/erityisvastuualueen kanssa. Sairaanhoito- ja terveyspiireihin luodaan terveydenhuollon kenttäjohtamisjärjestelmä. Ensihoitopalvelu ja -keskukset Erityisvastuualueille perustettaisiin (päivystys- ja) ensihoitokeskus, jonka tehtävänä olisi huolehtia erityisvastuualueen lääkäritasoisesta ensihoidosta, käytännön potilasohjauksesta, sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttötoiminnoista sekä viranomaisten kenttätietojärjestelmän ylläpidosta. Lakiesityksen mukaan ensihoitopalveluun sisältyy: äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella lukuun ottamatta meripelastuslaissa (1145/2001) tarkoitettuja tehtäviä ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön; ja psykososiaa - lisen tuen järjestäminen potilaalle, hänen läheisilleen ja tarvittaessa muille tapahtuman osallisille; sekä osallistuminen alueellisten varautumisja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa muita tehtäviä Lakiesityksen toteutuessa tältä osin olisi ensihoitopalvelu uusi kokonaisuus, joka vastaisi potilaan kiireellisestä hoidosta terveydenhuollon hoitolaitosten ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettamisesta tarkoituksenmukaisimpaan terveydenhuollon yksikköön. Uutta olisi myös ensivastetoiminnan sisällyttäminen osaksi palveluketjua. Ensihoitopalvelu huolehtisi myös välittömän henkisen huollon järjestämisestä sekä osallistuisi alueelliseen valmiussuunnitteluun suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle. Ensihoitopalvelun järjestäjä päättäisi siitä, minkälaisella kalustolla sen järjestämisvastuulla olevan alueen ensihoitopalvelun tehtävät hoidetaan tarvittaessa yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Terveydenhuoltolakityöryhmän näkemyksen mukaan potilassiirtojen eriyttäminen ensihoidosta, ensihoitokeskusten käyttöönotto sekä keskittäminen vähentäisivät kustannuksia verrattuna nykyisiin päällekkäistoimintoihin. Kiireettömät potilaskuljetuksetkin ensihoitokeskusten koordinoitaviksi Ehdotuksen mukaan kiireettömien potilaskuljetusten koordinointi säädettäisiin erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen teh täväksi yhdessä terveyspiirien ja sairaanhoitopiirien kanssa, koska toiminta ei ole täysin eriytettävissä hoitolaitossiirroista eikä kiireettömistä kuljetuksista, ja jotta koko kuljetuskapasiteetti saataisiin hyödynnettyä. Vastuulääkäritoiminnot keskittyisivät lukumääräisesti rajoitetulle joukolle alueellisia vastuulääkäreitä satojen kunnissa toimivien lääkäreiden sijaan. Ensihoitopalvelu huolehtisi psykososiaalisen tuen järjestämisestä potilaalle hänen läheisilleen ja tarvittaessa muille tapahtumaan osallisille. Käytännössä ensihoitohenkilöstö arvioisi avun tarpeen ja pyytäisi hätäkeskuksen kautta tarvittaessa kriisi- tai sosiaalityön palveluja potilaan tai hänen omaistensa tueksi välittömästi tapahtuman tai onnettomuuden jälkeen. Tavoitteena alueellisesti toimivat kokonaisuudet Lakiesityksessä todetaan, että ensihoitopalvelun järjestäminen lisää menoja yhteensä noin euroa, josta valtionosuus on noin euroa. Järjestelmän muutos toteutettaisiin asteittain vuosina Valtionosuus sisällytettäisiin ensimmäisen kerran vuosien kehysvalmisteluun ja vuosittaisiin talousarvioehdotuksiin. Lääkärihelikopteritoiminnan kustannukset ovat jo erillisessä talousarvioesityksessä Työryhmän mukaan ehdotuksen ensihoitoa ja sairaankuljetusta koskevat uudistukset kehittäisivät huomattavasti palvelujärjestelmää. Esityksessä sanotaan ensihoidon järjestämisvastuun siirtämisen alueelliselle tasolle, potilassiirtojen eriyttämisen ensihoidosta sekä ensihoitokeskusten käyttöönoton lisäävän tehokkuutta. Ehdotuksen tavoitteena on parantaa palvelujen laatua, selkeyttää palveluorganisaatiota, kehittää palvelujen ohjausta sekä parantaa tuottavuutta. Lakiehdotus edellyttäisi terveyspiirin tai sairaanhoitopiirin järjestävän kattavan ja tasapuolisen ensihoitopalvelun kiinteässä yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Tarkoituksena on, että terveyspiiri tai sairaanhoitopiiri laatii ensihoidon palvelutasomääritykset alueensa kuntia kuultuaan. Lisäksi tulee tehdä riskikartoitus väestökeskittymien perusteella. Palvelutasomääritys sisältäisi myös aikatavoitteet, joissa ensivasteyksikön, perustasoisen tai hoitotasoisen ambulanssin tulisi tavoittaa potilas. Lisäksi tulisi tehdä riskikartoitus väestökeskittymien perusteella. Sairaanhoitopiireissä tai terveyspiireissä määriteltäisiin lääkintäesimiesten tarve alueellisesti ja he toimisivat päivystävinä ensihoitopalvelun esimiehinä. Lääkintäesimiehet toimisivat moniviranomais- ja monipotilastehtävissä terveydenhuollon johtajina sekä ensihoitovalmiuden ylläpidon valvojina yhdessä hätäkeskusten kanssa. Ensihoitopalveluun esitetyt muutokset mahdollistaisivat sen, että terveydenhuolto huolehtisi oman sektorinsa johtamisesta. Ensihoitokeskusten tarkempi tehtävämäärittely asetuksella Erityisvastuualueella olevan ensihoitokeskuksen tehtäviksi suunnitellaan: alueensa ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä huolehtimista lääkärihelikopteritoiminnan koordinointia alueensa kiireettömien potilaskuljetusten ja hoitolaitosten välisten potilassiirtojen koordinoimista yhdessä terveyspiirien ja sairaanhoitopiirien kanssa; ja sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttötoiminnoista sekä viranomaisten kenttätietojärjestelmän ylläpidosta vastaamista Ensihoitokeskuksen tehtävistä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston/sosiaalija terveysministeriön asetuksella. Työryhmän mukaan ensihoitokeskuksessa työskentelisi ympärivuorokautisesti vähintään yksi päivystävä ensihoitolääkäri alueen ensihoitojärjestelmien operatiivisena johtajana. Kulloinkin vuorossa oleva ensihoitolääkäri koordinoisi käytännön potilasohjausta, tukisi lääkintäesimiesten työtä ja toimisi hoito-ohjeiden antajana. Lakiesityksen mukaan erityisvastuualueen ensihoitokeskus päättäisi alueensa päivystävän ensihoitolääkärin osallistumisesta kenttätoimintaan maanteitse tai helikopterilla. Sairaanhoitopiirit ovat vuodesta 2006 vastanneet alueidensa lääkäriauto- ja helikopteritoimintojen lääketieteellisen toiminnan kustannuksista, joten esitys näiltä osin vakiinnuttaisi nykyiset käytännöt tukemaan ensihoitopalvelua. Kiireettömät potilaskuljetukset eivät olisi työryhmän mukaan osa ensihoitopalvelua, vaikka monella paikkakunnalla käytetäänkin osittain samaa kalustoa. Potilassiirtoihin tarkoitettu kalusto ja henkilöstö toimisivat varakapasiteettina suuronnettomuustilanteissa. Kaikki alueen hoitolaitosten väliset potilassiirrot tilattaisiin keskitetysti yhdestä palvelunumerosta. Erityisenä haasteena on työryhmän mukaan paluukuljetusten hyödyntäminen. Erityisvastuualueen riittävä koko mahdollistaisi ympärivuorokautisen toiminnan. Ensihoitokeskuksessa toimisi myös sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttäjä ja ensihoitokeskus vastaisi viranomaisten kenttätietojärjestelmän ylläpidosta. Erityisvastuualueen riittävä koko mahdollistaisi ensihoitokeskuksen ympärivuorokautisen toiminnan Laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta säädettäisiin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Terveydenhuoltolain on suunniteltu astuvan voimaan vuoden 2010 alusta. Isot rakenteelliset muutokset tulisivat voimaan vuoden 2013 alusta. Lakityöryhmän esitys (STM Selvityksiä 2008:28) on parhaillaan lausuntokierroksella. Lausunnot on pyydetty annettaviksi viimeistään Eduskuntakäsittelyyn esitys tulee aikaisintaan maaliskuussa 2009.