SADe-ohjelman verkkopalvelut

Transkriptio

1 SADe-ohjelman verkkopalvelut Valtiovarainministeriö Marjukka Saarijärvi Käyttökokemus Annika Valtari Heikki Salo

2 Tiivistelmä SADe-ohjelman valituille verkkopalveluille tehtiin käyttökokemukseen ja etenkin hyviin käytäntöihin keskittyvä tutkimus loka-marraskuussa Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä nykyisiä hyviä käytäntöjä sekä luoda kehitysideoita palveluiden käyttökokemuksen yhtenäistämistä ja jatkokehittämistä varten. Kaikki tutkimukseen valitut palvelut ovat varsin hyödyllisiä ja käteviä palveluita, mutta niiden käyttökokemuksessa havaittiin jonkin verran eroavaisuuksia. Hyvän ja yhtenäisen käyttökokemuksen kannalta on tärkeää, että ainakin seuraavat asiat otetaan jatkossa huomioon: Mobiilikäytön huomioiminen vähintäänkin tarjoamalla mobiilioptimoituja käyttöliittymäratkaisuja. Rekisteröitymis- ja kirjautumisprosessien mahdollinen yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen. Johdonmukaisten navigointitapojen, kuten päävalikon ja ristiinlinkitysten, tarjoaminen. Lomakkeiden selkeyttäminen, jotta tietojen täyttämisestä saataisiin mahdollisimman jouhevaa. Luettavuuden kehittäminen esim. varmistamalla riittävät kontrastit sekä sisältöalueiden sopiva leveys. Palautteen kerääminen systemaattisesti palveluiden jatkokehittämistä varten. 2

3 Sisältö 1. Johdanto 2. Palautteen kerääminen ja jatkokehitys 3. Mobiilikäyttö 4. Käyttöliittymäratkaisut 4.1. Yleistä 4.2. Etusivu 4.3. Navigointi 4.4. Asettelu 4.5. Rekisteröityminen ja kirjautuminen 4.6. Lomakkeet 4.7. Listat 4.8. Kartat 5. Sisältö ja visuaalinen ilme 5.1. Sisältö 5.2. Luettavuus 5.3. Visuaalinen ilme 6. Yhteenveto 6.1. Yhteenveto palveluista 6.2. Yhteystiedot 7. Liitteet 7.1. Tausta ja tavoitteet 7.2. Käytettävyyden asiantuntijaarvio

4 1. Johdanto 1/2 SADe-ohjelman valituille verkkopalveluille tehtiin käyttökokemukseen ja etenkin hyviin käytäntöihin keskittyvä tutkimus loka-marraskuussa Tutkimus toteutettiin käytettävyyden asiantuntijaarviointina, jossa hieman normaalista poiketen keskityttiin etenkin hyviin ratkaisuihin. Arviointiin otettiin mukaan seuraavat verkkopalvelut, jotka käytiin läpi lokakuussa 2013: Osallistumisympäristö: Kansalaisaloite.fi ja Otakantaa.fi Yrityksen palvelut: Oma.yrityssuomi.fi ja Opi.palkka.fi Oppijan palvelut: Opintopolku.fi Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelut: Lupapiste.fi, eharava.fi ja etarkkailija.fi Sosiaali- ja terveysalan palvelut: Hyvis.fi ja Mielenterveystalo.fi. Tutkimuksessa kaksi asiantuntijaa kävi verkkopalvelut läpi arvioiden niitä käytettävyysalan kokemuksensa ja heurististen arviointivälineiden avulla. Tietokoneen lisäksi palvelut käytiin läpi älypuhelimella ja tabletilla. Arvioinnissa keskityttiin seuraaviin teemoihin: yleinen käytettävyys ja käyttökokemus konseptin ja palvelun laatu käyttöliittymäratkaisut sisältö visuaalinen ilme. Lisäksi hankkeille järjestettiin työpaja, jossa muutamiin tutkimukseen pääteemoihin pureuduttiin vielä tarkemmin ryhmätöitä tehden. Tämän jälkeen tulokset koottiin yhteen, analysoitiin ja kirjattiin tähän raporttiin. 4

5 1. Johdanto 2/2 Tulosten esittäminen Hyvät esimerkit on merkitty sinisellä kehyksellä. Kehitystä kaipaavat esimerkit on merkitty punaisella kehyksellä. Kuhunkin kohtaan on liitetty parannusehdotuksia. Kannattaa huomioida, että ne eivät ole aina ainoita mahdollisia tapoja parantaa verkkopalveluiden käyttökokemusta. 5

6 2. Palautteen kerääminen ja jatkokehitys

7 2. Palautteen kerääminen ja jatkokehitys 1/6 Palaute ja jatkokehitys Kaikki tutkitut palvelut ovat varsin hyödyllisiä ja käteviä palveluita. Sähköinen asiointi mahdollista paperittoman asioinnin ajasta ja paikasta riippumatta (esim. Kansalaisaloite.fi, Otakantaa.fi, Oma.yrityssuomi.fi, Opi.palkka.fi, Lupapiste.fi, eharava.fi, Opintopolku.fi, Hyvis.fi). Muutamat palvelut tarjoavat kätevästi myös apua sähköisesti (esim. Lupapiste.fi keskustelut, Hyvis.fi, Mielenterveystalo.fi). Tietopankkimaiset palvelut tarjoavat laajasti tietoa (esim. Otakantaa.fi, Oma.yrityssuomi.fi, Hyvis.fi, Mielenterveystalo.fi) tai yhdistävät useammasta lähteestä tulevan tiedon yhteen paikkaan (esim. etarkkailija.fi). Kannattaa kuitenkin muistaa, että palvelua ei voida koskaan pitää täysin valmiina, vaan palvelu vaatii jatkuvaa jatkokehittämistä, jotta esim. muuttuviin käyttäjätarpeisiin ja käyttötapoihin pystyttäisiin vastaamaan. Jotta palvelut pystyisivät vastaamaan ajan myötä muuttuviin käyttäjätarpeisiin ja käyttötapoihin, kerätään säännöllisesti ja systemaattisesti palautetta käyttäjiltä ja käyttäjistä. Tätä varten on tärkeää tunnistaa palvelun eri käyttäjäryhmät ja pääkäyttötapaukset esim. käyttäjätutkimuksen avulla, jonka tuloksena voidaan luoda käyttäjäpersoonia, jotka konkretisoivat kohderyhmien edustajat ja heidän tavoitteensa (esim. Osallistumisympäristö). Jatkuu 7

8 2. Palautteen kerääminen ja jatkokehitys 2/6 Palaute ja jatkokehitys Jatkuu Kerätään palautetta sekä suoraan käyttäjiltä että analytiikan kautta. Palautelomake Linkki palautelomakkeeseen tulisi löytyä jokaisesta palvelusta vakiopaikasta kuten yläpalkista tai alatunnisteesta. Tarjotaan käyttäjälle lyhyet ohjeet palautelomakkeella. Pyritään myös kertomaan lyhyesti miten ja milloin palautetta käsitellään. + Esim. Otakantaa.fi, etarkkailija.fi, Oma.yrityssuomi.fi, Hyvis.fi. Jatkuu 8

9 2. Palautteen kerääminen ja jatkokehitys 3/6 Palaute ja jatkokehitys Jatkuu Sivustokysely Sivustokyselyitä kannattaa toteuttaa säännöllisin väliajoin, jotta käyttäjien kokemukset ja toiveet saataisiin kuuluviin. Verkkokysely on varsin kustannustehokas menetelmä, jolla saadaan kerättyä paljon palautetta kerralla. Kannattaa kuitenkin muistaa, että palaute ei usein ole yhtä yksityiskohtaista kuin esim. haastatteluin saatu palaute. Vähintäänkin ensimmäisellä kerralla kannattaa hyödyntää alan ammattilaista, jotta esim. kysymysten muotoilu ja vastausvaihtoehdot sekä kyselyn pituus saadaan järkeväksi. + Esim. Mielenterveystalo.fi. Jatkuu 9

10 2. Palautteen kerääminen ja jatkokehitys 4/6 Palaute ja jatkokehitys Pitkän listan selaamiseen on tarjottu runsaasti rajausvaihtoehtoja, mutta tiettyä kansalaisaloitetta etsivälle käyttäjälle ei ole tarjottu apua. Mahdollistetaan kansalaisaloitteiden hakeminen hakukentän avulla. Harmaalla pohjalla esitettyjen sinisten tekstien kontrasti on heikohko. Parannetaan linkkien kontrastia. Jatkuu Käytettävyystutkimukset Käytettävyystutkimuksia kannattaa järjestää suunnitteluvaiheen lisäksi esim. palvelu-uudistuksen yhteydessä. Suunnitteluvaiheessa kannattaa selvittää mm. onko palvelun käyttökokemus riittävällä tasolla ja vastaako palvelu käyttäjien tarpeita ja odotuksia. Palvelu-uudistuksen yhteydessä kannattaa selvittää esim. nykyisen palvelun kompastuskiviä, jotka tulisi ratkaista uudistuksen yhteydessä. Menetelminä toimivat esim. käytettävyystestaus ja käytettävyyden asiantuntija-arvioinnit. Jatkuu 10

11 2. Palautteen kerääminen ja jatkokehitys 5/6 Palaute ja jatkokehitys Jatkuu Web-analytiikka Seurataan web-analytiikan tarjoamaa dataa säännöllisesti. Seurataan esim. mitä päätelaitteita ja selaimia käytetään, miten palveluun saavutaan, miten palvelua käytetään ja miten palvelusta poistutaan. Asetetaan sivustolle myös tavoitteita ja seurataan niiden toteutumista etenkin silloin, kun muutoksia on toteutettu. Hyödynnetään vähintäänkin aluksi alan ammattilaista, jotta sivuston tavoitteet saadaan asetettua järkeviksi ja palvelun kannalta oleelliset seurannan kohteet määriteltyä mielekkäiksi. Facebook Otetaan palautetta aktiivisesti vastaan myös Facebook-sivun kautta. Varmistetaan, että käyttäjien antamaan palautteeseen reagoidaan esim. kiittämällä käyttäjää palautteesta ja kertomalla, miten saadut palautteet käsitellään. Tällä saadaan edesautettua sitä, että käyttäjät antavat palautetta jatkossakin. Jatkuu 11

12 2. Palautteen kerääminen ja jatkokehitys 6/6 Palaute ja jatkokehitys Jatkuu Muut menetelmät Kerätään palautetta myös tarvittaessa puhelinneuvonnan, chatin ja teknisen tuen sähköpostin kautta. Käyttäjähaastattelut tarjoavat syvempää ymmärrystä esim. nykyisistä käyttötottumuksista ja tarpeista. Hyvän palautteet kerääminen On huomioitava, että esim. palautelomakkeen ja teknisen tuen kautta saadaan tyypillisesti kehitysehdotuksia eikä niinkään positiivista palautetta. Mietitään siis myös keinoja positiivisen palautteen keruuseen, jotta saataisiin vahvistus sille, mikä palvelussa jo tällä hetkellä toimii hyvin. Hyvää palautetta voidaan kerätä esim. sivustokyselyn, haastatteluiden tai asiakasraadin avulla. Sivuston valituille sivuille voidaan myös lisätä nopeita ja ketteriä palautteenantokeinoja. Esim. lisätään sivun loppuun kysymys sivun hyödyllisyydestä tai käyttäjän tyytyväisyydestä (hyödynnetään esim. hymiöitä vastausvaihtoehdoissa). Määritellään systemaattinen prosessi palautteen käsittelemiselle. Käydään palautetta läpi säännöllisesti ja priorisoidaan esim. jatkokehitysideat. Tarjotaan käyttäjälle palaute palautteenantamisesta, jotta käyttäjä tuntee olevansa hyödyllinen ja antaa ehkä toistekin palautetta. Kiitetään käyttäjää palautteesta ja kerrotaan lyhyesti siitä, miten palautetta käsitellään. Validoidaan palvelun suuremmat muutokset käyttäjien kanssa esim. käytettävyystestein tai fokusryhmin. Kansalaisten tietoisuutta hyödyllisistä palveluista olisi hyvä saada nostettua erilaisin markkinointikeinoin. 12

13 3. Mobiilikäyttö

14 3. Mobiilikäyttö 1/4 Eri päätelaitteiden ja näyttökokojen huomioiminen Sähköisten palveluiden mobiilikäyttö kasvaa nopeaan tahtiin, minkä vuoksi mobiilikäyttö ja sen tarpeet on tärkeä huomioida jokaisessa palvelussa. Suurimassa osassa tutkimukseen valituista palveluista mobiilikäyttöä ei ole vielä huomioitu riittävällä tavalla. Tämän vuoksi pienellä näytöllä sivut ovat liian hankalalukuisia ja -käyttöisiä tai jo tablettikoossa asettelu rikkoutuu (esim. Kansalaisaloite.fi, Otakantaa.fi, Oma.yrityssuomi.fi, Lupapiste.fi, Hyvis.fi, Mielenterveystalo.fi). Lupapiste.fi-portaali, eharava.fi-portaali ja Opintopolku.fi mukautuvat jo varsin hyvin pienellekin näytölle ja palvelevat mobiilikäyttäjiä siksi paremmin kuin monet muut palvelut. eharava.fin kyselyt eivät tosin skaalaudu puhelimen näytölle, mutta näyttävät tablettikoossa jopa selkeämmiltä kuin isolla näytöllä. Opintopolku.finkin skaalautuvuudessa on myös puutteita. Muutamien sivustojen käyttäminen esim. tabletilla onnistuu varsin mukavasti (esim. Opi.palkka.fi, etarkkailija.fi). Osa palveluista on toki sellaisia, ettei niitä välttämättä tulisi käytettyä usein mobiililaitteilla, mutta siihenkin on syytä varautua tulevaisuudessa. Jatkuu 14

15 3. Mobiilikäyttö 2/4 Eri päätelaitteiden ja näyttökokojen huomioiminen Jatkuu Varmistetaan jatkossa, että palvelut tukevat vähintäänkin mobiilikäytölle tyypillisiä käyttötapauksia. Tunnistetaan mahdolliset mobiilikäyttötapaukset. Esim. seurataan web-analytiikkadataa mobiilikäytöstä. Varmistetaan että mobiililaitteella onnistuu ongelmitta ainakin: Tiedon haku ja sivuston selaaminen Sisältöjen lukeminen ja esim. videoiden katsominen Lyhyiden lomakkeiden täyttäminen. Esim. Kansalaisaloite.fissä kansalaisaloitteen kannattaminen älypuhelimella on todennäköinen käyttötapaus, mutta tällä hetkellä turhan hankalaa. Jatkuu 15

16 3. Mobiilikäyttö 3/4 Eri päätelaitteiden ja näyttökokojen huomioiminen Jatkuu Varmistetaan että palveluiden käyttäminen on vaivatonta myös mobiililaitteilla. Mobiilistrategian valitseminen on tärkeä päätös, joka kannattaa tehdä riittävän varhaisessa vaiheessa. Eri vaihtoehdot ovat: Yksi ja sama sivusto kaikille päätelaitteille Toimiva ratkaisu silloin, kun mobiilikäyttö on vähäistä, sisältö ja toiminnalisuudet ovat yksinkertaisia tai kun resursseja on vähän. Mobiilikäyttötapausten tunnistaminen ja huomioiminen erityisen tärkeää. Huomioiminen voidaan toteuttaa esim. mobiiliystävällisin laajennuksin tai mobiilioptimoinnin avulla (ks. seuraava sivu). Responsiivinen toteutus Mukautuva asettelu pienelle, keskikokoiselle ja suurelle näytölle mahdollistaa usein varsin sujuvan mobiilikäytön, koska tekstit ja toiminnot skaalautuvat kullekin näyttökoolle sopiviksi. Suunnittelu ja toteutus vaatii lisätyötä. Erillinen mobiiliversio Erillinen mobiiliversio on usein karsitumpi kuin täysi versio. Suurimpana haasteena on yhtenäisen käyttökokemuksen saavuttaminen sekä toimintojen ja sisällön löydettävyyden varmistaminen. Sopivan strategian valinnassa kannattaa konsultoida alan ammattilaista, joka pystyy listaamaan kunkin vaihtoehdon hyvät ja huonot puolet kunkin palvelun kohdalla. Esim. responsiivinen suunnittelu ei ole jokaisen palvelun kohdalla perusteltua, vaan suunnittelun lähtökohdaksi voidaan ottaa esimerkiksi tablettikoko, jonka sisällöt ja toiminnot optimoidaan myös pienemmälle näytölle. Jatkuu 16

17 3. Mobiilikäyttö 4/4 Eri päätelaitteiden ja näyttökokojen huomioiminen Jatkuu Hyödynnetään mobiiliystävällisiä laajennuksia tai mobiilioptimointia täysikokoisilla sivustoilla. Esim. Tehdään klikattavista alueista riittävän suuria ja ilmavia. Tämä tarkoittaa sitä, että alueiden tulisi olla minimissään 7 x 7 mm eli noin 40 x 40 px suuruisia ja niiden välin noin 2 mm eli noin 10 px. Tämä koskee esim. linkkejä, painikkeita ja lomakekenttiä. Vähennetään tietojen syöttämisen tarvetta esim. hyödyntämällä GPS-paikannusta ja automaattisesti tarjottavia syötteitä. Esim. kirjautuneelle käyttäjälle tulisi ehdottaa niitä tietoja, jotka ovat jo tiedossa. Kiinnitetään päähuomio sisältöön navigaatiovalikoiden sijasta. Esitetään sisältöalue riittävän kapeana, jotta sivuja ei tarvitse vierittää jatkuvasti vaakasuunnassa luettaessa. Esitetään esim. puhelinnumerot linkkeinä (esim. Opintopolku.fi). Varmistetaan riittävät kontrastit, koska erilaiset näytöt toistavat esim. värejä erilailla. Varmistetaan että oleellista tietoa ei esitetä hovereissa, joita kosketusnäytöllä ei saa esille. Sivuston tulisi tunnistaa päätelaitteen ominaisuuksia (esim. yhteyden nopeus, näytön koko) ja mukauttaa esim. kuvien kokoa ja tarkkuutta. Tarjotaan vahva tunnistautuminen mobiilivarmenteella. 17

18 4. Käyttöliittymäratkaisut 4.1. Yleistä 4.2. Etusivu 4.3. Navigointi 4.4. Asettelu 4.5. Rekisteröityminen ja kirjautuminen 4.6. Lomakkeet 4.7. Listat 4.8. Kartat

19 4.1. Yleistä Yleistä Valituilla käyttöliittymäratkaisuilla ja niiden viimeistelyn tasolla on hyvin suuri merkitys palvelun käyttökokemukselle. 19 Hyvän käyttökokemuksen varmistamiseksi palveluiden suunnittelussa, kuten myös jatkokehityksessä, kannattaa panostaa laadukkaaseen käyttöliittymäsuunnitteluun. Käyttöliittymäsuunnittelijaa kannattaa hyödyntää myös toteutusvaiheessa varmistamassa, että toteutus vastaa suunnittelua. Myös laadukkaan visuaalisen suunnittelun avulla pystytään varmistamaan mm. oikeiden elementtien ja sisältöjen korostuminen sekä miellyttävä ulkoasu. 19

20 4.2. Etusivu 1/3 Etusivu Etusivu kertoo käyttäjälle hyvin paljon palvelusta, ja jo etusivun perusteella käyttäjä helposti muodostaa tietynlaisen mielikuvan palvelusta. Tämän vuoksi etusivun sisältöihin, asetteluun ja ulkoasuun on tärkeä kiinnittää huomiota. 20 Suurimmalla osalla palveluista onkin jo varsin onnistunut etusivu, esim. Etusivulla on esillä hyvä ja ytimekäs kuvaus palvelun tarkoituksesta. Käyttäjä ohjataan etusivulta selkeästi palvelun pääsisältöihin tai -toimintoihin. Etusivu huomioi käyttäjäryhmän erityistarpeet. Jatkuu 20

21 4.2. Etusivu 2/3 Etusivu Pyritään etusivulla selkeään, raikkaaseen ja miellyttävään ulkoasuun ja asetteluun. + Esim. Kansalaisaloite.fi, Otakantaa.fi, Lupapiste.fi, eharava.fi, etarkkailija.fi. Muutamilla etusivuilla on tällä hetkellä turhan paljon sisältöä, mikä hankaloittaa sisällön silmäilyä, palvelun tarjoaman hahmottamista sekä sopivan etenemispolun löytämistä (esim. Oma.yrityssuomi.fi). Osa etusivuista kaipaa myös selkeämpää ja ilmavampaa asettelua, mikä myös tukisi sisällön silmäiltävyyttä ja etenemisvaihtoehtojen havaittavuutta (esim. Oma.yrityssuomi.fi, Opintopolku.fi). Esitellään palvelun tarkoitus ytimekkäästi ja tarjotaan tarvittaessa linkki tarkempaan kuvaukseen. + Esim. Kansalaisaloite.fi, Opi.palkka.fi, eharava.fi, etarkkalija.fi, Palveluvaaka.fi, Hyvis.fi, Mielenterveystalo.fi. Jatkuu 21

22 4.2. Etusivu 3/3 Etusivu Jatkuu 22 Nostetaan palvelun päätoiminnot esiin sekä asettelun että visuaalisen suunnittelun keinoin. + Esim. Kansalaisaloite.fi, Oma.yrityssuomi.fi sähköinen työpöytä, Lupapiste.fi, etarkkailija.fi. Tarjotaan kirjautuneelle käyttäjälle personoitua sisältöä, mikä kannustaa käyttäjiä rekisteröitymään. + Esim. Otakantaa.fi, Oma.yrityssuomi.fi, Lupapiste.fi, etarkkailija.fi. 22

23 4.3. Navigointi 1/4 Päävalikko Monissa palveluissa navigointi on toteutettu varsin mallikkaasti, mutta osassa navigointi kaipaa vielä kehittämistä. Tarjotaan johdonmukaisesti toimiva päävalikko. Esim. esitetään ensimmäisenä linkki etusivulle ja korostetaan nykyinen sivu (esim. Kansalaisaloite.fi). Esim. muutamista palveluista puuttuu päävalikko kokonaan (esim. Oma.yrityssuomi.fi, Opintopolku.fi) tai se häviää tai muuttuu yllättäen (esim. Opi.palkka.fi, Hyvis.fi). Nostetaan päävalikko selkeästi esiin muusta sisällöstä. + Esim. Kansalaisaloite.fi, Lupapiste.fi, etarkkailija.fi, eharava.fi, Hyvis.fi. 23

24 4.3. Navigointi 2/4 Valikot Tarjotaan matala ja selkeä navigaatiorakenne, jotta tarjoaman hahmottaminen ja sisällön löydettävyys olisi helppoa. + Esim. Kansalaisaloite.fi, Otakantaa.fi, etarkkailija.fi. Esitetään mahdolliset rinnakkaiset palvelut esim. omilla välilehdillään, jotta palvelusta toiseen siirtyminen olisi vaivatonta. + Esim. Kansalaisaloite.fi ja Otakantaa.fi. Esitetään toisen tason valikko joko vasemmassa reunassa tai välilehtinä. + Esim. Otakantaa.fi, etarkkailija.fi. Tarjotaan murupolku, kun navigaatiotasoja on useampia. + Passivoidaan murupolun viimeinen linkki eli nykyisen sivun linkki. Esim. Otakantaa.fi, Hyvis.fi. 24

25 4.3. Navigointi 3/4 Linkit Suunnitellaan linkeille erottuva tyyli ja korostetaan pääsisältöihin vieviä linkkejä. + Esim. Kansalaisaloite.fi, Otakantaa.fi, Lupapiste.fi, Opintopolku.fi, Mielenterveystalo.fi. Varmistetaan että samaa tyyliä ei käytetä muualla kuin linkeissä (esim. Oma.yrityssuomi.fin siniset otsikot). Kerrotaan linkkiteksteissä selvästi, mihin linkit vievät. + Esim. Kansalaisaloite.fi, Mielenterveystalo.fi/aikuiset. Erotellaan palvelun ulkopuolelle vievät linkit sisäisistä linkeistä ja merkitään ne selkeästi. + Esim. Kansalaisaloite.fi, Opi.palkka.fi, Mielenterveystalo.fi/aikuiset. Jatkuu 25

26 4.3. Navigointi 4/4 Linkit Jatkuu Tarjotaan sisältösivuilla etenemisvaihtoehtoja ja ristiinlinkityksiä (esim. linkkilistoja). + Esim. Kansalaisaloite.fi, Lupapiste.fi, Hyvis.fi. Esitetään linkkilistat riittävän ilmavasti, jotta linkkeihin on helppo osua myös kosketusnäytöllä. + Esim. Kansalaisaloite.fi, Mielenterveystalo.fi/aikuiset. 26

27 4.4. Asettelu Sivujen asettelu Sivujen rakenne ja asettelu on suurimmassa osassa palveluista kunnossa. Esitetään yhdessä näkymässä sopiva määrä sisältöä riittävän ilmavasti, helposti hahmotettavasti ja loogisessa järjestyksessä. Asetetaan sisältöalue sopivan levyiseksi, jotta luettavuus säilyy ja jotta sivut eivät turhaan veny (esim. Kansalaisaloite.fi, Otakantaa.fi, Opintopolku.fi, Mielenterveystalo.fi/aikuiset). Jaotellaan sivut eritasoisilla erottuvilla väliotsikoilla. Pitkiä sivuja voi myös rytmittää esim. kuvin, luetteloin ja linkkilistoin (esim. Lupapiste.fi, Opintopolku.fi, Mielenterveystalo.fi/aikuiset). Säilytetään sivujen asettelu pääosin yhdenmukaisena sivulta toiselle siirryttäessä, ja pidetään tutut elementit aina samoista paikoista. Asettelu ei rikkoudu pienemmilläkään näytöillä. 27

28 4.5. Rekisteröityminen ja kirjautuminen 1/4 Rekisteröityminen Jokaisessa palvelussa rekisteröityminen on toteutettu hieman eri tavalla. Esim. Vetuma, sähköpostivahvistus, Facebook-rekisteröityminen, Google-kirjatuminen. Käyttäjältä kysytään hieman erilaisia tietoja eri palveluissa. Salasanan vaatimukset vaihtelevat. Rekisteröityminen kaipaakin yhtenäistämistä. Mietitään tarkasti missä tilanteissa rekisteröityminen ja kirjautuminen ovat tarpeen. Käyttäjien on usein vaikea muistaa erilaisia käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Onneksi käyttäjätunnuksena käytetään suurimmassa osassa palveluita käyttäjän sähköpostiosoitetta. Ei vaadita käyttäjää rekisteröitymään suotta ja hyödynnetään personoinnissa tarvittaessa evästeitä (esim. Opintopolku.fin muistilista). Esim. Osallistumisympäristön palveluilla on olemassa yhtenäiset kirjautumistarinat. Jatkuu 28

29 4.5. Rekisteröityminen ja kirjautuminen 2/4 Rekisteröityminen Jatkuu Tarjotaan eheä ja suoraviivainen rekisteröitymisprosessi. Motivoidaan käyttäjää rekisteröitymään tuomalla rekisteröityminen ja sen hyödyt esille (esim. Oma.yrityssuomi.fi, Lupapiste.fi, etarkkailija.fi). Hyötyjä voivat olla esim. sähköinen asiointi sekä tallennetut tiedot ja automaattisyötteet. Henkilökohtaisten tietojen säilyttämisestä ja mahdollisesta luovuttamisesta on myös syytä mainita (esim. Google- ja Facebookkirjautumiseen liittyen). Jatkuu 29

30 4.5. Rekisteröityminen ja kirjautuminen 3/4 Rekisteröityminen...Jatkuu Rekisteröityminen ei saa kadottaa mahdollisesti kesken olevan prosessin tietoja. Esim. etarkkailija.fissä jo vahdin tallentaminen vaatii rekisteröitymistä, mutta luotu vahti katoaa rekisteröitymisen aikana. Yhdenmukaistetaan rekisteröitymistä palveluiden välillä. Esim. mietitään mitä tietoja missäkin tilanteessa rekisteröitymisen yhteydessä on välttämätöntä kysyä, ja pyritään minimoimaan kysytyt tiedot. Esim. asetetaan salasanalle samanlaiset vaatimukset. 30

31 4.5. Rekisteröityminen ja kirjautuminen 4/4 Kirjautuminen Tehdään kirjautumisesta suoraviivaista ja nopeaa. Esitetään kirjautumislinkki ja uloskirjautuminen oikealla yläpalkissa (esim. Kansalaisaloite.fi, Otakantaa.fi, etarkkailija.fi, Lupapiste.fi). Esitetään kirjautumiskentät riittävän pitkinä, jotta esimerkiksi normaalimittainen sähköpostiosoite näkyy kentässä kokonaan (esim. Lupapiste.fi, Otakantaa.fi, Lupapiste.fi). Nostetaan kirjautuneen käyttäjän personoidut sisällöt selkeästi esille (esim. Otakantaa.fi, Oma.yrityssuomi.fi, Lupapiste.fi). Varmistetaan kuitenkin, että myös kirjautumisen jälkeen pääsee takaisin julkiselle sivustolle (esim. tämä puuttuu Lupapiste.fistä). Tarjotaan vahvan tunnistautumisen rinnalla tarvittaessa heikompi rekisteröityminen, jolla pääsee esim. tutustumaan palveluun (esim. Otakantaa.fi, Oma.yrityssuomi.fi). Tarjotaan helposti huomattava linkki uuden salasanan tilaamiseen (esim. Otakantaa.fi, Lupapiste.fi). 31

32 4.6. Lomakkeet 1/7 Vaiheistus ja navigointi Lomakesuunnittelussa havaittiin melko paljon eroja: osassa palveluista lomakkeet on toteutettu hyvin mallikkaasti (esim. Kansalaisaloite.fi, Opintopolku.fi, Lupapiste.fi), mutta osassa lomakkeet kaipaavat vielä hiomista. Jaetaan lomakkeet loogisiksi, sopivan mittaisiksi vaiheiksi. Esitetään vaihepolku selkeästi lomakkeen yläreunassa ja nimetään sen vaiheet kuvaavasti (esim. Kansalaisaloite.fi, Opintopolku.fi, Lupapiste.fi, Mielenterveystalo.fi). Mahdollistetaan helppo liikkuminen vaiheiden välillä. Varmistetaan että lomakkeen etenemisjärjestys on helppo hahmottaa. Esitetään sivuilla selkeät etenemispainikkeet ja tehdään vaihepolun otsikoista tarvittaessa linkkejä (esim. Opintopolku.fi, Mielenterveystalo.fi). Esim. Oma.yrityssuomi.fin Liiketoimintasuunnitelmassa sivuilta ei löydy lainkaan etenemispainikkeita. Esim. Opi.palkka.fissä on esitetty hämmentävästi kaksi erillistä vaihepolkua (vasemmalla ja lomakkeen alussa), minkä vuoksi etenemisjärjestys on hankala hahmottaa. 32

33 4.6. Lomakkeet 2/7 Asettelu Eritellään lomakkeen osiot on selkeiksi kokonaisuuksiksi visuaalisesti sekä sivutetaan lomakkeet loogisesti. Esim. Kansalaisaloite.fissä pitkä lomakesivu on eroteltu visuaalisesti loogisiksi kokonaisuuksiksi. Esim. Opintopolku.fissä hakemus on jaoteltu selkeiksi ja sopivanmittaisiksi vaiheiksi. Esim. Lupapiste.fissä pitkien lomakesivujen osiot muodostavat visuaalisesti selkeitä kokonaisuuksia. Osiot on mahdollista minimoida. Esitetään jokaiselle lomakesivulle yhteiset perustiedot lomakesivun yläreunassa. Esim. Lupapiste.fissä hankkeen perustiedot löytyvät jokaisen lomakesivun yläreunasta. 33

34 4.6. Lomakkeet 3/7 Kentät Asetellaan kenttäotsikot ja kentät selkeästi ja yhdenmukaisesti. Tasataan kenttäotsikot vasemmalle ja esitetään ne lähellä kenttiä (esim. Kansalaisaloite.fi, Lupapiste.fi). Varmistetaan, että tietojen syöttäminen on vaivatonta. Merkitään pakolliset kentät *-merkillä tai jopa värillisellä kehyksellä. (Kansalaisaloite.fi, Otakantaa.fi, Opintopolku.fi, Lupapiste.fi, Hyvis.fi). Varmistetaan että kenttien pituus vastaa niihin tulevien syötteiden kokoa (esim. Opintopolku.fi, Lupapiste.fi). Tarjotaan kentissä automaattisia syötteitä aina kun mahdollista (esim. Lupapiste.fissä hakijan tiedot), ja päivämääräkentissä tekstikentän lisäksi myös kalenterielementti. Varmistetaan, että eteneminen kenttien välillä onnistuu näppäimistöllä esim. käyttämällä tabulaattoria (esim. Opintopolku.fi). Varmistetaan, että uusien rivien tai muiden sisältöjen lisääminen on suoraviivaista ja lisäämiseen tarkoitetut painikkeet erottuvat hyvin (esim. Kansalaisaloite.fi). Esim. Otakantaa.fissä paikkakuntien, asiasanojen ja henkilöiden lisääminen on hidasta ja hankalaa. 34

35 4.6. Lomakkeet 4/7 Ohjeet Tarjotaan lomakkeen täyttämiselle ohjeet sekä yleisellä tasolla että yksittäisille kentille. Tarjotaan yksittäisten kenttien ohjeet joko suoraan lomakesivulla esim. kentän alla tai esim. kentän perään sijoitetun (?)-painikkeen takana (esim. Kansalaisaloite.fi, Otakantaa.fi, Opintopolku.fi, Opi.palkka.fi). Ohje voi myös ilmestyä käyttäjän klikatessa kenttää (esim. Kansalaisaloite.fi, Lupapiste.fi). Avataan ohjeet siten, että ohjeita on mahdollista seurata lomaketta täytettäessä (esim. Kansalaisaloite.fi, Lupapiste.fi, eharava.fi karttaohje, Opi.palkka.fi). Kerrotaan esim. liitetiedostojen sallitut muodot ja koko (esim. Lupapiste.fi). 35

36 4.6. Lomakkeet 5/7 Virheilmoitukset Tarjotaan kuvaavat ja helposti huomattavat virheilmoitukset. Virheilmoitusten tulee ilmestyä virheellisten kenttien lähelle (esim. ylätai alapuolelle tai viereen). Lisäksi niiden tulee olla visuaalisesti helppoja havaita sivua silmäillessä (esim. Kansalaisaloite.fi, Otakantaa.fi, Opintopolku.fi). Kenttäkohtaisten virheilmoitusten lisäksi sivun yläreunassa on syytä esittää kooste virheistä (esim. Kansalaisaloite.fi). Virheilmoituksen tulee kertoa, mikä käyttäjän syötteessä on pielessä ja miten syöte tulee korjata (esim. Kansalaisaloite.fi, Oma.yrityssuomi.fi). 36

37 4.6. Lomakkeet 6/7 Kyselyt Kyselyiden toteuttamisessa kannattaa tarvittaessa ottaa mallia tunnetuista kyselytyökaluista (esim. Webropol ja Digium). Kyselyn rakenteen tulee olla helppo hahmottaa. Nimetään ja vaiheistetaan kyselyn osiot selkeästi (esim. eharava.fi). Monisivuisissa kyselyissä jo täytettyjen vaiheiden tulisi erottua täytettävistä visuaalisesti. Toteutetaan eteneminen sivulta toiselle selkeillä etenemispainikkeilla (esim. Yrittäjätesti, eharava.fi), joista Seuraava on esitetty oletuspainikkeena. Lopussa lähettämispainikkeen tulee erottua hyvin (esim. eharava jossa (x) tosin hieman hämää). Esitetään yhdellä kyselysivulla on sopivasti sisältöä. Esim. eharava.fi, Mielenterveystalo.fi, Hyvis.fi. Oma.yrityssuomi.fin Yrittäjätestissä on esitetty vain yksi kysymys kerralla, mikä saa kyselyn vaikuttamaan pitkältä ja hidastaa kyselyn täyttämistä. 37

38 4.6. Lomakkeet 7/7 Kyselyt Mahdollistetaan helppo vastaaminen. Esim. valintapainikkeiden ja -ruutujen klikkausalueiden tulee olla riittävän suuret ja myös tekstin on hyvä olla klikattava (esim. Oma.yrityssuomi.fi Liiketoimintasuunnitelma, Mielenterveystalo.fi). Muotoillaan ja esitetään kysymykset miellyttävällä tavalla, ja erotetaan vastausvaihtoehdot selkeästi kysymyksistä (esim. Hyvis.fi, Mielenterveystalo.fi). Useamman vakiovastausvaihtoehdon väittämät kannattaa esittää matriisissa (esim. eharava.fi). Pitkä kyselyn tulisi pystyä tallentamaan ja vastaamista jatkamaan tarvittaessa myöhemmin. Esim. aikakatkaisu ei saa kadottaa vastauksia, kuten Oma.yrityssuomi.fin Yrittäjätestissä käy. 38

39 4.7. Listat 1/2 Listat Muutamissa palveluissa on jo hyvin mallikkaasti toteutettuja listanäkymiä, joista muutamien muiden palveluiden kannattaa ottaa mallia. Tehdään pitkistä listoista (esim. hakutulokset) helpot selata. Mahdollistetaan listan järjestäminen oleellisten kriteerien perusteella (esim. aika) sekä rajaaminen joko valmiilla rajausvaihtoehdoilla tai hakekentällä (esim. Kansalaisaloite.fi, Otakantaa.fi, Opintopolku.fi, Lupapiste.fi). Esim. Oma.yrityssuomi.fissä palveluhakemisto on hidas käyttää, koska hakurajauksien käyttölogiikka on hankala ymmärtää, asiasanahaku turhan tarkkaan rajattu ja hakutulosten lista voi olla pitkä ja hankalalukuinen. Esim. Opintopolku.fissa hakutulosten rajaaminen sijainnin mukaan on tosin hankalaa, koska kenttä tunnistaa vain kunnat ja kaupungit, ei maakuntia. Esim. etarkkailija.fissä julkisten vahtien haku ei tunnista taivutettuja sanoja (esim. Uusimaa vs. Uudenmaan). Artikkelilistoja ei voi järjestää tai suodattaa. Pitkällä sivulla otsikko- tai hakupalkki seuraa kuitenkin kätevästi mukana vieritettäessä sivua alas. Jatkuu 39

40 4.7. Listat 2/2 Listat Jatkuu Yhdelle listasivulle tulisi mahtua riittävän monta riviä (esim. 20). Esitetään useammalle sivulle leviävän listan sivutukset riittävän isoina linkkeinä sekä listan ylä- että alapuolella (esim. Kansalaisaloite.fi, Lupapiste.fi). Varmistetaan, että rivinväli on riittävän suuri, jotta listan luettavuus säilyy. Rivit tulee erottaa selvästi toisistaan esim. kevyellä väliviivalla tai värittämällä kevyesti joka toisen rivin (esim. Kansalaisaloite.fi, Lupapiste.fi). Varmistetaan että hakutulosten otsikot ovat kuvaavia. Esim. Hyvis.fissä hakutuloksista on hankala erottaa, mihin aluesivuun kukin hakutulos liittyy. 40

41 4.8. Kartat 1/3 Kartta Rakennetun ympäristön ja asumisen palveluissa karttojen avulla pystytään esittämään arvokasta paikkatietoa. Kartoissa kannattaa kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin: Tarjotaan hyvä karttahaku, joka toimii esimerkiksi syöttämällä haluttu paikkakunta tai tarkka osoite kenttään, joka tarjoaa mahdollisia sijainteja käyttäjän syötteen perusteella. Esim. Lupapiste.fi, eharava kyselyn luominen, etarkkailija.fi. Esim. eharavan kyselyissä karttaa pystyy ainoastaan selaamaan. Esitetään kartta oletusarvoisesti sopivalla tarkkuudella aina tarvittaessa. Esim. tunnistetaan käyttäjän nykyinen sijainti tai hyödynnetään käyttäjän jo mahdollisesti aiemmin syöttämää paikka- tai osoitetietoa. Esim. etarkkailija.fissa Aluerajaus kartalta -sivu tunnistaa käyttäjän sijainnin ja rajaa karttaa automaattisesti sen mukaan. Esim. Lupapiste.fin hakemussivulla kartta on esitetty sopivalla tarkkuudella, jossa tontti erottuu selvästi. Esim. eharavassa kyselyn luojaa kannattaa ohjata oletusnäkymän valinnassa. Jatkuu 41

42 4.8. Kartat 2/3 Kartta Jatkuu Varmistetaan karttatoimintojen helppokäyttöisyys. Merkintöjen tekemisen tulisi olla suoraviivaista ja merkintöjen erottua hyvin. Tarjotaan tarvittaessa helposti löydettävät ja kartan rinnalla näkyvät ohjeet. Esim. eharava-kyselyissä karttatoiminnot ovat pääosin selkeitä. Reittien merkitseminen tosin on kömpelöä. Kyselyn luomisessa on varsin hyvät karttaohjeet. Vapaa aluerajaus kaipaisi lyhyttä ohjetta eharavassa ja etarkkailija.fissä. Esitetään karttamerkinnät selkeästi, jotta esimerkiksi valittu piste, alue tai reitti erottuu. Esim. eharava-kyselyn luomisessa karttamerkinnät erottuvat hyvin, mutta kyselyissä karttamerkinnät saisivat erottua paremmin taustasta ja toisistaan. Esim. Lupapiste.fissä valinta voisi erottua paremmin. Jatkuu 42

43 4.8. Kartat 3/3 Kartta Jatkuu Mietitään, miten sisällön selaamisesta kartalla voitaisiin hyötyä. Varmistetaan, että kartta ja sen päälle aukeavat sisällöt ovat riittävän suuria. Yhdistetään kartan päälle aukeava sisältö selkeästi sisältöön liittyvään pisteeseen kartalla. Esim. etarkkailija.fissä artikkelien selaaminen kartalla on hyvä idea, mutta se ei vielä tunnu toimivan riittävän helposti. Kartta on varsin pieni eivätkä kartan päälle aukeavat kuplat yhdisty selvästi kartalla oleviin nuppineuloihin. Esim. eharava-kyselyissä karttapisteisiin on varsin selkeästi yhdistetty kysymyksiä. Kannattaa myös miettiä voisiko kyselyjä etsiä listan sijaan myös kartalta. 43

44 5. Sisältö ja visuaalinen ilme 5.1. Sisältö 5.2. Luettavuus 5.3. Visuaalinen ilme

45 5.1. Sisältö 1/3 Ymmärrettävyys ja löydettävyys Tekstit on kirjoitettu monissa palveluissa varsin selkeästi ja ymmärrettävästi. Kannattaa kuitenkin muistaa välttää käyttäjille vieraita termejä. Teksteissä tulisi välttää esim. organisaatiolähtöisiä termejä sekä lakitekstiä. Panostetaan myös sisällöntuotannon suunnitteluun. Esim. mietitään puhutellaanko käyttäjää vai käytetäänkö pasiivia. Sisällön löydettävyyskin on suurimmassa osassa palveluista helppoa selkeän ja matalan navigaatiorakenteen ansiosta. Varmistetaan sisällön helppo löydettävyys sekä valikoiden, ristiinlinkitysten että hakutoiminnon avulla. Tiedonjakoon keskittyvissä palveluissa hakutoiminto kaipaa usein kehittämistä (esim. Otakantaa.fi, Hyvis.fi, Mielenterveystalo.fi). Esim. Opintopolku.fissä sisältö on hieman hankala löytää päävalikon puuttuessa. 45

46 5.1. Sisältö 2/3 Ohjeet Monista palveluista löytyy jo varsin hyvät ja kattavat ohjeet. Tarjotaan tarvittaessa erillinen ohjesivu, jossa on kuvattu sivuston tarkoitus ja päätoiminnot. + Esim. Kansalaisloite.fi, Opintopolku.fi, Lupapiste.fi, Opi.palkka.fi. Ohjataan käyttäjää käyttöliittymässä lyhyiden ohjeiden ja vinkkien avulla. + Esim. Oma.yrityssuomi.fi. Tarjotaan lomakkeissa kenttäkohtaiset ohjeet ja vihjetekstejä. + Esim. Kansalaisaloite.fi, Opintopolku.fi, Lupapiste.fi. 46

47 5.1. Sisältö 3/3 Palautteet Palautteissa havaittiin melko paljon eroavaisuuksia. Tarjotaan helposti huomattava ja riittävä tekstipalaute aina toiminnon onnistumisesta (esim. tallentaminen), keskeneräisyydestä (esim. haetaan tietoja) ja puutteista (esim. virheilmoitukset). + Esim. Otakantaa.fi, Lupapiste.fi. Esim. Oma.yrityssuomi.fin Yrittäjätestin hyvin hitaasta avautumisesta ei saa palautetta, joten testi vaikuttaa toimimattomalta. Varmistetaan peruuttamattomat toiminnot käyttäjältä (esim. poistaminen). + Esim. Lupapiste.fi. 47

48 5.2. Luettavuus 1/4 Kontrasti Kaikissa palveluissa on puutteita tekstien luettavuudessa. Eniten ongelmia havaittiin tekstien kontrasteissa. Etenkin valkoinen teksti värillisellä pohjalla tai haalea värillinen teksti vaalealla pohjalla heikentää esim. otsikoiden luettavuutta. Haaleat tekstikentät eivät meinaa erottua taustasta (esim. Opintopolku.fi haku). Varmistetaan riittävä tekstin ja taustan välinen kontrasti. Pyritään WCAG 2.0:n AA-tasoon. Hyödynnetään esim. Firefoxin WCAG Contrast Checker -lisäosaa. Huolehditaan myös tekstikenttien ja hoverefektien (esim. linkkityylin vaihtuminen osoittimen alla) kontrastista. + Esim. eharava.fissä ja Opintopolku.fissä kontrastit ovat pääosin kunnossa. 48

49 5.2. Luettavuus 2/4 Fontti Monissa palveluissa on varsin pieni fontti (esim. Oma.yrityssuomi.fi, Opi.palkka.fi, Lupapiste.fi, Mielenterveystalo.fi). Kapiteelikirjaimin kirjoitetut tekstit ovat hitaita lukea (esim. Opi.palkka.fi valikko, Mielenterveystalo.fi nuorten alavalikko). Kasvatetaan fonttikokoa tarvittaessa ja varmistetaan, että fontti on luettavaa eri selaimilla ja päätelaitteilla. Kannattaa muistaa, että eri fontit vaativat erilaisen fonttikoon ollakseen helposti luettavissa. Vältetään kapiteelikirjaimia. + Esim. eharava.fi-portaalissa ja Hyvis.fissä fonttikoko on pääosin kunnossa. 49

50 5.2. Luettavuus 3/4 Yleistä luettavuudesta Osassa palveluista turhan leveät tekstipalstat heikentävät luettavuutta (esim. Otakantaa.fi, eharava.fi). Toisaalta muutamissa palveluissa turhan kapeat tekstipalstat tai pienet vieritettävät tekstialueet pidentävät sivuja turhaan ja heikentävät sivujen silmäiltävyyttä (esim. Opi.palkat.fi, Mielenterveystalo.fi). Lomakesivujen luettavuus heikkenee ilman selkeää otsikko- ja kenttärakennetta (esim. eharava.fi kyselyt). Linkkilistojen luettavuus ja klikattavuus etenkin mobiililaitteilla kärsii, kun linkit on esitetty liian tiiviisti (esim. Mielenterveystalo.fi, Hyvis.fi). Jatkuu 50

51 5.2. Luettavuus 4/4 Yleistä luettavuudesta Jatkuu Määritellään sisältöalueelle sopiva leveys. Asetetaan sisältöalueelle tarvittaessa maksimileveys, jotta sisältö ei veny turhan leveäksi isossa selainikkunassa. Vältetään vieritettäviä tekstielementtejä. + Esim. Kansalaisaloite.fi, Opintopolku.fi. Määritellään sisältösivuille (esim. teksti-, lomake- ja kyselysivut) selkeät ja erottuvat otsikko- ja leipätekstityylit. + Esim. Kansalaisaloite.fi, Opintopolku.fi. Esitetään linkkilistat riittävän ilmavasti, jotta linkkeihin on helppo osua myös kosketusnäyttölaitteilla. + Esim. Hyvis.fi alatunniste. 51

52 5.3. Visuaalinen ilme 1/3 Selkeys, johdonmukaisuus 52 Ulkoasun selkeyden ja johdonmukaisuuden kannalta on tärkeää, että: Tarjotaan yksinkertainen ja neutraali ulkoasu. Varmistetaan, että tärkeimmät elementit nousevat esiin eikä mikään ylimääräinen kilpaile käyttäjän huomiosta. Esim. Lupapiste.fissä ja etarkkailija.fissä on selkeä ja minimalistinen ulkoasu, jossa tärkeitä elementtejä on korostettu hyvin. Säilytetään ulkoasun tunnistettava teema palvelun sisällä navigoidessa. Esim. Opi.palkka.fissä ulkoasu muuttuu turhan paljon etusivulta poistuttaessa. Myös eharava.fissä kyselyiden ulkoasu eroaa selvästi portaalin nykyaikaisesta ulkoasusta. Jatkuu 52

53 5.3. Visuaalinen ilme 2/3 Selkeys, johdonmukaisuus Jatkuu Varmistetaan, että samaan kokonaisuuteen kuuluvilla palveluilla on helposti yhdistettävä ja yhdenmukainen teema. Toisaalta erillisten palveluiden tulee erottua riittävästi toisistaan. Esim. Kansalaisaloite.fi, Kuntalaisaloite.fi ja Otakantaa.fi muodostavat selkeän ja tunnistettavan kokonaisuuden, jonka kaikilla osilla on kuitenkin oma personoitu teemansa. Esim. Oma.yrityssuomi.fi-palvelussa sama teema toistuu niin etusivulla kuin työtiloissa ja työkaluissakin, joten ne yhdistyvät selkeästi. Esim. Mielenterveystalo.fissä etusivun ulkoasu säilyy aikuisten sivustolla, mutta nuorten sivustolla ulkoasu muuttuu kokonaan. On hyvä, että erilaisilla on teemoilla on pyritty vastaamaan eri kohderyhmien tarpeisiin. Esim. Hyvis.fissä etusivun ja aluesivustojen erottaminen toisistaan saisi olla helpompaa. Jatkuu 53

54 5.3. Visuaalinen ilme 3/3 Houkuttelevuus, miellyttävyys Palvelut ovat jakautuneet selvästi kahteen luokkaan ulkoasunsa suhteen: Osalla palveluista on nykyaikainen, selkeä ja miellyttävä ulkoasu. Näissä palveluissa pääasiallinen ilme on neutraalin rauhallinen, mutta muutamin värein ja kuvin ulkoasuun on saatu eläväisyyttä sekä tärkeiden elementtien korostuksia (esim. Kansalaisaloite.fi, Otakantaa.fi, Lupapiste.fi, eharava.fi kyselyiden luominen, etarkkailija.fi). Osalla on hieman vanhanaikaisempi ulkoasu, joka ei toimi yhtä houkuttelevasti (esim. Oma.yrityssuomi.fi, Opi.palkka.fi, Opintopolku.fi, eharava.fi kyselyt, Hyvis.fi, Mielenterveystalo.fi). Pyritään nykyaikaiseen, raikkaaseen, miellyttävään ja viimeisteltyyn ulkoasuun. Hyödynnetään ammattitaitoista graafista suunnittelijaa. 54