TANSSITAITEEN MAISTERIN TUTKINTO, 120 op

Transkriptio

1 TANSSITAITEEN MAISTERIN TUTKINTO, 120 op Koreografian maisteriohjelman rakenne, T-TK20100 KOREOGRAFIAN TEEMAOPINNOT JA TAITEELLISET PROJEKTIT 60 op 1 2 T-TK20101 Koreografia 1: Kompositio ja taiteellinen prosessi 11 op 11 T-TK20102 Koreografia 2: Nykykoreografian kysymyksiä ja menetelmiä #1 12 op 12 T-TK20103 Koreografia 3: Nykykoreografian kysymyksiä ja menetelmiä #2 14 op 14 T-TK Taiteellinen tutkimus 2 op 2 T-TK Taiteelliset praktiikat 1-2, 4 op 2 2 T-TK Koreografian historia ja teoria 1-2, 10 op 8 2 T-TK Pohjoismainen koreografikoulutuksen yhteistyö, Nordic Choreographic Platform, 1-2, 5 op T-XM20211 Orientaatio taiteelliseen yhteistyöhön ja ACO -projektiin 2 op 2 T-TK20200 VIITEKEHYSOPINNOT 25 op 3 2 T-TK Nykyesitys ja esityksen teoria 1-2, 10 op 7 3 T-TK Näkökulmia nykyajatteluun ja filosofiaan 1-2, 3 op 1 2 T-TK Taiteen toimintakenttä ja tuottamisen perusteet 1-2, 6 op 2 4 T-TK Opintoihin orientoituminen 1-2, 3 op 2 1 T-TK20209 Opinnäyteseminaari 3 op 3 T-TK20300 VALINNAISET OPINNOT 10 op 10 T-TK20400 OPINNÄYTE 25 op 25 T-TK20401 Taiteellinen ja kirjallinen opinnäyte 25 T-TK20402 Kypsyysnäyte

2 Opetussuunnitelma Koreografian maisteriohjelman opinnot koostuvat kahden lukuvuoden päätoimisista lähiopinnoista. Opinnot kehittävät opiskelijan itsenäistä taiteilijuutta, syvällistä ja kriittistä ymmärrystä koreografisen taiteen ja nykyesityksen ajankohtaisista kysymyksistä, käytännöistä ja käsitteistä sekä taiteen, yhteiskunnan ja ympäristön vuorovaikutuksellisista suhteista. Ohjelman pedagogisessa orientaatiossa korostetaan sanojen ja tekojen jakamisen tilaa, monimuotoisuutta, vuorovaikutuksen ja yhteistyön keskeisyyttä, opiskelijan itsenäisen työskentelyn ja vastuullisuuden ohella. Opinnoissa korostuu taiteellisen tutkimuksen orientaatio sekä ajankohtaisen tutkimuksen ja taiteen lähestymistapojen soveltaminen opintosisältöihin. Opintojen lähtökohtana on käsitys taiteesta merkityssuhteita tutkivana ja luovana, aloitteellisena ja yhteiskunnallisena toimintana. Taide operoi monimerkityksellisillä aistillisen, ruumiillisen, esteettisen ja käsitteellisen tasoilla, välttäen yksiulotteista välineellisen arvon määrittelyä ja työstäen aina uudelleen sekä henkilökohtaista että yhteiskunnallista vapauden, vastuullisuuden ja mielekkyyden aluetta. Nykytaide ja taiteilija nähdään osallisena vuorovaikutteisessa ja kytkeytyneessä todellisuudessa, jossa ympäristöllisten, teknologisten ja sosiaalisten ekologioiden huomioonottaminen ja niihin vaikuttaminen edellyttävät koreografisen toimijuuden ja taiteen muotojen, menetelmien ja medioiden jatkuvaa tarkastelua ja uudelleen arviointia. Opinnoissa näitä lähtökohtia tutkitaan sekä opiskelijan omien kiinnostuksen kohteiden että taiteen ja tutkimuksen prosessien, käytäntöjen ja käsitteellistämisen avaamien mahdollisuuksien kautta. Tämä tarkoittaa tanssitaiteelle keskeisten käsitteiden kuten koreografia, kompositio, representaatio ja konteksti huolellista tutkimista ja sijoittamista uudenlaisiin, esimerkiksi prosessuaalisiin, poikkialaisiin, virtuaalisiin ja reflektoiviin suhteisiin. Myös liikkeen kehollinen ja koreografinen havainnointi, luova tutkiminen, sekä esitykselliset, materiaaliset ja immateriaaliset suhteet, ovat koreografisen taiteen lähtökohtaisia elementtejä. Yhdessä teoskohtaisten teemojen, rajausten ja tavoitteiden kanssa ne muodostavat viitekehyksen yleisön ja yhteisön, taiteen ja taiteilijan kohtaamiselle ja näiden suhteiden teoskohtaiselle tutkimiselle ja uudistamiselle. Kokonaisuudessaan opinnot tarjoavat opiskelijalle laaja-alaisen, menetelmällisen, yhteisöllisen ja diskursiivisen tarttumapinnan nykykoreografian kenttään ja toimintaympäristöön. Opinnot koostuvat koreografian teemaopinnoista ja taiteellisista projekteista sekä niitä taustoittavista nykyesitystä, esityksen teoriaa ja taiteen toimintaympäristöä käsittelevistä opinnoista, pohjoismaisen koreografian yhteistyöverkoston (NCP) opinnoista sekä vapaavalintaisista opinnoista ja opinnäytteestä. Ohjelma on monin tavoin sitoutunut yhteistyöhön Taideyliopiston muiden koulutusohjelmien kanssa. Se tarjoaa hyvät olosuhteet opiskelijan taiteelliselle toiminnalle hyödyntäen akatemian esitystiloja ja tuotantopalveluja. Ohjelma toimii aktiivisesti kansainvälisten kumppanuuksien ja opintoyhteistyön alueilla lähtökohtanaan koreografin työn kansainvälinen luonne ja toimintakenttä. 2

3 Koreografin koulutusohjelma antaa valmiuksia jatko-opintoihin ja taiteelliseen tutkimukseen, tekee yhteistyötä Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen (Tutke) kanssa ja on keskeinen toimija Teatterikorkeakoulun kansainvälisessä tanssin tutkimusta julkaisevassa Kinesis-julkaisusarjassa. Ohjelman johtajan (professori) lisäksi opetushenkilökunta koostuu vierailevista opettajista ja alan professoreista, lehtoreista, taiteilijoista ja muista asiantuntijoista. Pohjoismainen koreografian yhteistyöverkosto (NCP, Nordic Choreographic Platform) Koulutusohjelma on mukana kehittämässä ja vakiinnuttamassa Pohjoismaista koreografian MA koulutusyhteistyötä. Yhteistyötahot ovat The Danish National School for Performing Arts, Oslo National Academy of the Arts) sekä Uniarts Stockholm. NCP on osa koreografian koulutusohjelman vuosittaista opinto-ohjelmaa ja sen toteutustavat vaihtelevat lukuvuosittain. NCP ohjelmaan osallistuminen mahdollistaa monipuolisen oppimisympäristön ja laajentaa mahdollista tulevaisuuden ammattikenttää tarjoamalla verkostoitumista sekä opiskelijoiden että tuotantotahojen kanssa. Osaamistavoitteet Koreografin maisteriohjelman hyväksytysti suorittanut opiskelija omaa kriittisen tietoisuuden nykytaiteessa vaikuttavista näkemyksistä, lähitaiteiden strategioista sekä laajemmin globaalin yhteiskunnan maailmankuvallisista virtauksista, muutoksista ja haasteista. Hän osaa lukea, havainnoida ja hahmottaa niitä tapoja, joilla taide kommunikoi yhteiskunnassa ja kuinka taiteen muodot muuttuvat ajassa. Hänellä on omakohtaisia näkemyksiä taiteellisista lähestymistavoista ajankohtaisiin kysymyksiin ja siihen, millaisia koreografisen työskentelyn ja ajattelun muotoja ne voisivat tuottaa. Opiskelija tuntee erilaisia koreografisia käytäntöjä ja esityksen luomisen metodeja sekä osaa jäsentää omaa taiteellista prosessiaan ja kommunikoida näistä muun työryhmän sekä tuotantotahojen kanssa. Hän kykenee luomaan itsenäisen koreografisen teoksen suunnitelman pohjalta, dokumentoimaan työnsä ja esittelemään sitä muille. Opiskelija tuntee koreografiaan ja esittäviin taiteisiin liittyvää taiteellista tutkimusta, teoreettisia diskursseja sekä omaa valmiuksia alan jatko-opintoihin. Koulutuksen tarjoamien tietojen ja taitojen pohjalta opiskelija omaa hyvän valmiuden oman taiteenalansa kysymysten viestintään ja itsenäiseen taiteenalaa koskevien kysymysten pohdintaan. Hän kykenee verkostoitumaan ja hakemaan aktiivisesti sekä uusia toimintamahdollisuuksia että taiteen toimintastrategioita. Hän osaa hahmottaa niitä erilaisia rooleja ja mahdollisuuksia, joita taiteilijalla on nyt ja tulevaisuudessa. Hän kykenee toimimaan luovasti, kriittisesti ja rakentavasti taiteen kentällä ja yhteiskunnassa osallistuen koreografisen taiteen ja toimintaympäristön luovaan ja kollegiaaliseen uudistamiseen. 3

4 T-TK20100 KOREOGRAFIAN TEEMAOPINNOT JA TAITEELLISET PROJEKTIT 60 op Opintokokonaisuus koostuu koreografian käytännön, historian ja teorian opinnoista työpajoissa ja teemaseminaareissa, omista taiteellisista projekteista, kehollisten praktiikoiden opinnoista sekä syventävistä yksilöllisistä opinnoista. Syventävät yksilölliset opinnot voidaan liittää mihin tahansa koreografian teemaopintojen alueeseen ja niiden suorittamisesta neuvotellaan koulutusohjelman professorin kanssa henkilökohtaisen opintosuunnittelun yhteydessä. Opiskelijalla on mahdollisuus toteuttaa opintoihin kuuluvat taiteelliset projektit Teatterikorkeakoulun resurssien ja koulutusohjelmayhteistyön puitteissa, mutta tämä ei ole välttämätöntä, mikäli opiskelijan taiteelliset projektit toteutuvat ohjatusti ja tuotannollisesti itsenäisesti muissa ympäristöissä. Itsenäisen opiskelun lisäksi opiskelu on pääasiassa pienryhmäopiskelua työpajoissa, lukuseminaareissa ja taiteellisten produktioiden reflektioissa, joissa kollegiaalinen vuorovaikutus, keskustelu ja jakaminen luovat yhteisen, opintoja tukevan kollektiivisen oppimisympäristön. Opiskelija omaa henkilökohtaisen, luovan ja jäsentyneen käsityksen niistä moniulotteisista tavoista, joilla koreografia voi toteutua taiteena ja erilaisista viitekehyksistä, joissa koreografi voi toimia taiteen kentällä ja laajemmin yhteiskunnassa. Hänellä on omakohtaisia näkemyksiä taiteellisista lähestymistavoista ajankohtaisiin kysymyksiin ja siihen, millaisia koreografisen työskentelyn ja ajattelun muotoja ne voisivat tuottaa. Hän ymmärtää taiteellisen prosessin ja teokseksi muotoutumisen eri vaiheita, kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan koreografisia teoksia sekä toimimaan luovassa vuorovaikutuksessa taiteellisen työryhmän kanssa. Hän kykenee dokumentoimaan työnsä ja esittelemään sitä muille, sekä osaa sijoittaa työnsä nykytaiteen ja nykyesityksen viitekehyksiin. Hän kykenee toimimaan ennakkoluulottomasti esittävän taiteen kentällä osallistuen koreografian perinteen, käsitteen ja toimintaympäristön luovaan ja kollegiaaliseen uudistamiseen. T-TK20101 Koreografia 1. Kompositio ja taiteellinen prosessi 11 op Opintojaksolla käsitellään tanssitaiteelle keskeisiä käsitepareja kuten koreografia/kompositio, representaatio/presentaatio, kehollisuus/materiaalisuus ja sisältö/muoto. Erityisesti perehdytään kompositio-käsitteeseen, sen merkitykseen ja mahdollisuuksiin taiteellisessa työskentelyssä. Työpajatyöskentelyn lisäksi opintojaksoon kuuluu itsenäinen taiteellinen sooloprojekti, sen esitykset yleisölle sekä projektin reflektio ja presentaatio pienryhmässä. Periodi 2. Tuotannon tila- ja tukipalveluresurssit määritellään Esitystoiminnan tila ja tukipalveluresursoinnin ohjeessa. Opiskelija osallistuu opintojaksolla Tuottajapalvelujen ja Tuotantoteknisten palvelujen laatimaan perehdytyskokonaisuuteen, jossa tutustutaan tuotannollisiin prosesseihin ja vastuisiin sekä tekniseen toteutukseen. 4

5 a) Opiskelija osaa hahmottaa erilaisia koreografisia, taiteellisia ja käsitteellisiä lähestymistapoja kompositioon tanssitaiteen historian ja nykypäivän kautta. Hän kykenee analysoimaan ja tunnistamaan koreografisen komposition rakenne-elementtejä, niiden funktiota ja merkitystä komposition kokonaisuudessa. Hän kykenee esitysten analysointiin komposition näkökulmasta sekä tuntee myös lähitaiteiden kompositioajattelua. b) Opiskelija on perehtynyt erilaisiin komposition rakenne-elementteihin, niiden merkitykseen ja mahdollisuuksiin omassa taiteellisessa työskentelyssään. Hän osaa käyttää tätä tietoa luovasti koreografisen työskentelyn, teosteemojen rajauksen, esityksellistämisen ja käsittelyn apuna. Hän kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan soolo-esitysprosessin ja sen kokonaisvaltaisen esitystilanteen suunnittelun. Hän kykenee taiteellisessa prosessissa rakentavaan yhteistyöhön opiskelijakollegoidensa kanssa. c) Opiskelija ymmärtää taiteellisen prosessin eri vaiheita ja kykenee reflektoimaan omaa prosessiaan taiteellisen ennakkosuunnittelun, prosessidokumentaation ja kirjallisen kompositionanalyysin avulla. T-TK20102 Koreografia 2. Nykykoreografian kysymyksiä ja menetelmiä #1 12 op Opintojakso koostuu nykykoreografian taiteellisia kysymyksiä, työtapoja ja menetelmiä käsittelevistä opinnoista, luennoista, kirjallisuudesta, työpajoista sekä lyhyistä taiteellisista prosesseista, joissa luonnostellaan erilaisia lähestymistapoja koreografiseen työskentelyyn ja teosmuotoihin. Osa opinnoista ja taiteellisista prosesseista voidaan toteuttaa yhdessä muiden koulutusohjelmien, erityisesti tanssijan taiteen maisteriohjelman opiskelijoiden kanssa. Opintojen tavoitteena on avata opiskelijalle näkökulmia erilaisten koreografisten tavoitteiden ja menetelmien taustoihin, laajentaa koreografisten kysymysten ja menetelmien aluetta sekä luoda tila opiskelijalle kokeilla, löytää ja työstää omia koreografisia menetelmiään ja taiteellista ajatteluaan. Opintokokonaisuus suoritetaan ensimmäisen vuoden keväällä. Esitysperiodi periodi 4. Tuotannon tila- ja tukipalveluresurssit määritellään Esitystoiminnan tila ja tukipalveluresursoinnin ohjeessa. a) Opiskelija on tutustunut erilaisiin taiteellisiin lähtökohtiin, tavoitteisiin ja menetelmiin. Hän on laajentanut kokemustaan ja käsityksiään koreografisen työskentelyn taiteellisista ja kontekstuaalisista mahdollisuuksista sekä taiteellisten kysymysten ja teemojen esityksellistämisen ja taiteellisen työstämisen prosessista. b) Opiskelija kykenee luovaan vuorovaikutukseen opiskelijakollegoidensa kanssa ja suunnittelemaan sekä toteuttamaan koreografisia harjoitelmia yhdessä kollegoiden kanssa. Hän tunnistaa myös omia koreografisia pyrkimyksiään ja kykenee kehittämään ja jakamaan koreografisia menetelmiä niiden toteuttamiseksi. Hän kykenee reflektoimaan omia taiteellisia tavoitteitaan, menetelmiään ja prosessiaan ja kommunikoimaan niistä muille. 5

6 T-TK20103 Koreografia 3. Nykykoreografian kysymyksiä ja menetelmiä #2 14 op Opintojakso koostuu nykykoreografian kontekstien laajentumiseen ja toimintaympäristöjen monipuolistumiseen liittyvien kysymysten käsittelystä sekä taiteellisesta projektista, joka toteutetaan yhteistyössä tanssitaiteen kandidaatin ohjelman ja muiden taidealojen opiskelijoiden kanssa. Opintokokonaisuus suoritetaan pääosin toisen vuoden syksyllä. Esitysperiodi periodi 2. Tuotannon tila- ja tukipalveluresurssit määritellään Esitystoiminnan tila ja tukipalveluresursoinnin ohjeessa. Opiskelija osallistuu opintojaksolla Tuottajapalvelujen ja Tuotantoteknisten palvelujen laatimaan perehdytyskokonaisuuteen, jossa tutustutaan tuotannollisiin prosesseihin ja vastuisiin sekä tekniseen toteutukseen. a) Opiskelija tuntee erilaisia koreografian sosiaalisia, yhteisöllisiä, paikkasidonnaisia tai virtuaalisia (AV/VR/AR) lähtökohtia, menetelmiä ja mahdollisuuksia sekä osaa sijoittaa ne osaksi taiteen ajankohtaista toimintakenttää. Hän kykenee luomaan suhteita taiteellisen ajattelunsa ja ympäröivän todellisuuden välille, laajentaen ja uudistaen koreografin rooleja ja toiminnan mahdollisuuksia. b) Artistic Collaboration Project (ACO) / Taiteellinen yhteistyöprojekti Opiskelija ymmärtää liikelähtöisen kollegiaalisen taiteellisen prosessin tavoitteita ja mahdollisuuksia ja pystyy toimimaan luovasti, suunnitelmallisesti ja vastuullisesti taiteellisessa työryhmässä. Opiskelija ymmärtää monitaiteellisessa prosessissa kunkin taidealan erityispiirteitä ja mahdollisuuksia sekä kykenee kehittämään omaa taiteellista työskentelyään rakentavassa ja vuorovaikutteisessa yhteistyössä muiden taidealan opiskelijoiden ja työryhmien kanssa. Hän ymmärtää taiteellisen prosessin dynamiikkaa, sen eri vaiheita ja teoksen muotoutumista sekä kykenee hahmottamaan teoksen kaikki eri osaalueet sekä sen sisällöllisen, tuotannollisen että rakenteellisen ympäristön. Opiskelija kykenee reflektoimaan rakentavasti sekä yhteistä taiteellista prosessia että omaa taiteellista työskentelyään. Sisältö: Opintojaksolla työskennellään lähtökohtaisesti nykytanssin ja -esityksen ajankohtaisessa viitekehyksessä, monitaiteellisissa työryhmissä ja koulutusohjelmien sekä Teatterikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston tarjoamien resurssien puitteissa. Opintojakson lopuksi työryhmien taiteelliset projektit esitetään yhteisillassa, jonka toteutuksesta työryhmät ja opiskelijat vastaavat yhteistoiminnallisesti. Opintojakso järjestetään yhteistyössä Teatterikorkeakoulun koreografian, valo- ja äänisuunnittelun sekä Aalto yliopiston näyttämölavastuksen ja pukusuunnittelun maisteriohjelmien sekä Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen kandiohjelman 3. vsk. kanssa. 6

7 T-TK20104 Taiteellinen tutkimus 2 op Opintojakso koostuu perehdytyksestä akateemiseen taiteelliseen tutkimukseen ja sen kansainväliseen kenttään sekä Teatterikorkeakoulun Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen taiteellisen tutkimuksen lähtökohtiin ja prosesseihin. Lisäksi opintojaksolla tutustutaan lähemmin joihinkin koreografian tai esittävän taiteen tutkimuksiin, niiden menetelmiin ja tavoitteisiin. Opintokokonaisuus suoritetaan toisen vuoden keväällä. Opiskelija tuntee akateemisen taiteellisen tutkimuksen suomalaisia ja kansainvälisiä rakenteita, tutkimuksen tavoitteita, prosesseja ja menetelmiä sekä kykenee arvioimaan taiteellisen tutkimuksen merkitystä taiteen kentälle ja yhteiskunnassa. Hän kykenee soveltamaan tätä tietoaan suhteessa omaan taiteelliseen työhönsä ja artikuloimaan sen tutkimuksellisia piirteitä. T-TK Taiteelliset praktiikat 1-2, 4 op Opintojakso koostuu ohjatusta ja itsenäisestä kehollisten/taiteellisten praktiikkojen harjoittamisesta ja niiden tausta-ajattelun, lähtökohtien ja viitekehysten reflektiosta sekä oman praktiikkapäiväkirjan pitämisestä ja esittelystä. Opintokokonaisuus toteutetaan osin itsenäisesti, kahden lukuvuoden aikana. Opiskelija kykenee itsenäiseen, havainnoivaan ja tutkivaan liiketyöskentelyyn ja löytämään sekä omasta liikekokemuksesta että toisen kehollisuudesta erilaisia merkityksellisyyden tasoja koreografisen työskentelyn tueksi. Hän tuntee erilaisia kehollisia praktiikkoja, joita soveltamalla ja kehittämällä kykenee löytämään omaa taiteellista työtään tukevia menetelmiä. T-TK Koreografian historia ja teoria 1-2, 10 op Opintojaksolla käsitellään tanssitaiteen historiaa ja teoriaa nykykoreografialle tärkeiden näkökulmien ja kehitysvaiheiden kautta. Opintojen tavoitteena on antaa laaja käsite-, historia- ja teoriatietoinen tarttumapinta opiskelijalle, jotta hän voi löytää omia kiinnostuksen kohteitaan tukevia referenssejä ja elävän suhteen tanssitaiteen historiaan ja nykypäivään, tekijöihin, teoksiin ja viitekehyksiin. Keskeisiä käsitteitä, kuten koreografia, kompositio, representaatio ja presentaatio sekä teos ja esitys tutkitaan osana taiteen evoluutiota, jolloin ne saavat alati muuttuvia ja uusia tulkintoja asetettaessa nykypäivän diskursiiviisiin suhteisiin. Opinnoissa käsitellään myös nykykoreografian suhdetta ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin, ekologisiin, eettisiin, ympäristöllisiin ja filosofisiin teemoihin, esimerkiksi posthumanismiin, postkolonialismiin, feminismiin, teknologioiden, tasa-arvon ja identiteettien kysymyksiin. Näitä ei tarkastella binäärisinä vastakkainasetteluina, vaan sekä kriittisenä reflektiona että monialaisena potentiaalina taiteen muotoihin, uusiin medioihin ja sisältöihin. 7

8 Opintojakso koostuu luennoista, seminaari- ja työpajatyöskentelystä, opintokirjallisuudesta sekä essee- ja referaattitehtävistä. Opinnot suoritetaan pääosin ensimmäisen lukuvuoden ja toisen lukuvuoden syksyn aikana. Opiskelija tuntee ja ymmärtää nykykoreografian historiallisia, maailmankuvallisia, filosofisia ja teoreettisia perusteita. Hän tuntee alan kehitykselle keskeisiä käännekohtia ja ilmiöitä sekä osaa käsitteellistää ja artikuloida niitä erilaisia tapoja, joilla koreografia rakentaa merkityksiään. Hän kykenee hahmottaman sitä, millaisia esityksellisiä ja koreografisia muotoja eri teemojen taiteellinen käsittely voi saada sekä jäsentämään taiteellisen prosessin, viitekehyksen ja teosmuodon välistä suhdetta. Hän osaa suhteuttaa ja soveltaa erilaisia koreografisia tavoitteita ja metodeja omaan taiteelliseen työhönsä, löytää itselleen tärkeitä taiteellisen ja diskursiivisen työskentelyn alueita ja teemoja sekä osaa käsitteellistää ja kommunikoida työnsä lähtökohtia, merkitystä ja tavoitteita. Hän kykenee tuottamaan ja välittämään koreografista tietoa ja osallistumaan esittävän taiteen ajankohtaiseen kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. T-TK Pohjoismainen koreografiakoulutuksen yhteistyö, Nordic Choreographic Platform, 1-2, 5 op Koulutusohjelma on mukana kehittämässä ja vakiinnuttamassa Pohjoismaista koreografian MA koulutusyhteistyötä. Yhteistyötahot ovat The Danish National School for Performing Arts Kööpenhaminassa, Oslo National Academy of the Arts Oslossa sekä Uniarts Stockholm Tukholmassa. Nordic Choreographic Platform (NCP) on osa koreografian koulutusohjelman vuosittaista opinto-ohjelmaa ja sen toteutustavat vaihtelevat lukuvuosittain. NCP ohjelman tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle kansainvälinen oppimisympäristö ja laajentaa hänen mahdollista tulevaisuuden ammattikenttäänsä tarjoamalla verkostoitumista sekä opiskelijoiden että tuotantotahojen kanssa. NCP antaa mahdollisuuden osallistua pohjoismaisiin koreografian alan tapahtumiin ja tarjoaa käsityksen eroista ja yhtäläisyyksistä näissä ympäristöissä. NCP:n kautta opiskelija tutustuu erilaisiin koreografian pedagogiikan ja taiteellisen tutkimuksen diskursseihin ja tämä laajentaa opiskelijan käsitystä koulutuksen ja tanssitaiteen ammattikentästä. Opiskelija on tutustunut pohjoismaiseen koreografian koulutukseen, alan opiskelijoihin, oppimisympäristöihin ja tuotantotahoihin. Osallistuttuaan NCP opintoihin eri pohjoismaissa hän on laajentanut käsitystään erilaisista koreografian pedagogiikan tavoitteista ja menetelmistä, koreografin pohjoismaisista työskentelymahdollisuuksista sekä tanssitaiteen ammattikentästä. T-TXM20211 Orientaatio taiteelliseen yhteistyöhön ja ACO -projektiin 2 op Opiskelija kykenee artikuloimaan ja kommunikoimaan omia taiteellisia kiinnostuksen kohteitaan ja työskentelytapojaan ja avaamaan niiden suhdetta omaan taiteenalansa. Kurssin käytyään 8

9 opiskelija omaa alustavan käsityksen taidealakohtaisista lähestymistavoista ajankohtaisiin taiteellisiin ja esteettisiin kysymyksiin, menetelmiin, prosesseihin ja työskentelyolosuhteisiin. Hän kykenee keskustelemaan niistä ja osallistumaan taiteelliseen prosessiin luovalla, sitoutuneella ja rakentavalla tavalla. Opiskelija tuntee myös ryhmädynamiikan perusteita ja kollegiaalisen yhteistyön edellytyksiä sekä työryhmän tasa-arvoisena jäsenenä että oman taidealansa näkökulmien ja vaatimusten kautta. Kurssi toimii johdatuksena ja orientaationa Artistic Collaboration Project (ACO) / Taiteelliseen yhteistyöprojektiin sekä taiteellisten työryhmien muodostamiseen ja prosessin pohjustamiseen. T-TK20200 VIITEKEHYSOPINNOT 25 op Opintokokonaisuus koostuu koreografiaa taustoittavista nykyesityksen käytäntöjen ja teorian, taiteen ja filosofian, koreografian tuotantorakenteiden sekä lähitaiteiden opinnoista. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu henkilökohtainen opintosuunnittelu, opintoihin orientoituminen, koulutusohjelmatapaamiset sekä opinnäyteseminaari. Opinnot toteutetaan luento, seminaari ja työpajaopintoina, eri koulutusohjelmien yhteistyönä sekä Taideyliopiston yhteisissä opinnoissa. Kokonaisuuteen voi liittää syventäviä itsenäisiä opintoja. Ne voidaan liittää mihin tahansa viitekehysopintojen alueeseen ja niiden suorittamisesta itsenäisinä opintoina neuvotellaan koulutusohjelman professorin kanssa henkilökohtaisen opintosuunnittelun yhteydessä. Opiskelija tuntee nykyesityksen ja nykytaiteen estetiikkaan, teoriaan ja käytäntöihin liittyviä keskeisiä lähtökohtia ja osaa suhteuttaa erilaisia taiteellisia, yhteiskunnallisia ja filosofisia viitekehyksiä omaan taiteelliseen työhönsä. Hän kykenee taiteelliseen vuorovaikutukseen esittävien taiteiden tekijöiden, tutkijoiden ja tuotannollisten tahojen kanssa sekä osallistumaan kriittiseen ja rakentavaan keskusteluun nykytaiteen kentällä. Opintoihin orientoitumisen kautta opiskelijalle on muodostunut käsitys omasta opiskelupolustaan, kehitystarpeistaan ja suuntautumisestaan taiteilijana. T-TK Nykyesitys ja esityksen teoria 1-2, 10 op Opintojaksoon kuuluu nykyesitystä ja esityksen käsitettä taustoittavia ja laajentavia teoreettisia ja käytännöllisiä opintoja, seminaari- ja työpajatyöskentelyä, opintokirjallisuutta ja kirjallisia tehtäviä. Opinnoissa käsitellään muun muassa dramaturgian ja esitysdramaturgian alueita, tutkitaan esityksen rajoja, sidonnaisuuksia ja toteutumisen ehtoja sekä erilaisia ympäristöjä, joissa esitys voi toteutua. Opinnoissa käsitellään myös audiovisuaaliseen, tilalliseen ja mediateknologiseen ympäristöön liittyviä lähtökohtia sekä nykyesityksen ajankohtaisia teemoja ja niiden mahdollisia esityksellistämisen ja taiteellisen käsittelyn tapoja. Opintokokonaisuus suoritetaan kahden lukuvuoden kuluessa. Opintojakso koostuu sekä koulutusohjelman omista opinnoista että koulutusohjelmayhteistyönä toteutettavista työpajoista ja kursseista. 9

10 Opiskelija sekä tuntee että osaa analysoida nykyesityksen teoreettisia ja menetelmällisiä lähtökohtia, sekä erilaisia esityksen ilmenemistapoja. Hän tuntee dramaturgian perusteita ja esitysdramaturgiaa, sekä lähitaiteiden lähtökohtia. Opiskelija on tutkinut esityksen rajoja, sidonnaisuuksia ja toteutumisen ehtoja sekä erilaisia ympäristöjä, joissa esitys voi toteutua. Opiskelija tuntee myös esityksen audiovisuaaliseen, tilalliseen ja mediateknologisen ympäristöön liittyviä lähtökohtia ja käytäntöjä ja osaa soveltaa näitä tietoja ja taitoja omaan taiteelliseen työskentelyynsä. T-TK Näkökulmia nykyajatteluun ja filosofiaan 1-2, 3 op Opintojaksoon kuuluu taiteen filosofiaa ja nykyajattelua esitteleviä, pääasiassa lukuseminaari- ja luento-opintoja. Opintokokonaisuus suoritetaan kahden lukuvuoden kuluessa. Opiskelija omaa käsityksen taiteen filosofisesta ulottuvuudesta sekä filosofian ja taiteen ilmenemismuotojen vuorovaikutuksesta. Opiskelija tuntee nykyfilosofian keskeisiä suuntauksia ja pystyy löytämään nykyajattelusta itselleen läheisiä referenssejä ja kiinnekohtia. Hän omaa käsityksen filosofisen ajattelun luonteesta ja hahmottaa sen suhdetta omaan taiteelliseen työskentelyynsä. T-TK Taiteen toimintakenttä ja tuottamisen perusteet 1-2, 6 op Opinnoissa käsitellään tanssitaiteen ja nykyesityksen tuotannollisia puitteita, käytäntöjä ja toimintaympäristöjä sekä kartoitetaan uusia taiteellisen toiminnan tuotannollisia mahdollisuuksia. Opinnoissa tutustutaan suomalaiseen ja osin kansainväliseen toimintaympäristöön sekä alan keskeisiin toimijoihin. Opintoihin sisältyy oman taiteellisen toiminnan esittelyn harjoittelua sekä opinnäytteiden julkinen esittely. Osa opintojaksosta voidaan toteuttaa yhdessä ohjauksen koulutusohjelman Taiteellistuotannollinen ajattelu -kurssin kanssa. Opiskelija hallitsee koreografian toimintakentän tuotannolliset perusteet ja tuntee suomalaista ja kansainvälistä infrastruktuuria, toimijoita ja tuotantotahoja. Hän hallitsee perustiedot esitysten tuottamisesta ja ymmärtää esityksen ja teoksen esilletuomisen konteksteja. Hän kykenee tarkastelemaan kriittisesti luovan talouden, taiteen ja yhteiskunnan suhteita ja löytämään uusia, itselle merkityksellisiä mahdollisuuksia taiteilijan toiminnalle yhteiskunnassa. T-TK Opintoihin orientoituminen 1-2, 3 op Opintojakso koostuu tutustumisesta opintojen sisältöihin, rakenteeseen ja suoritustapoihin ja opiskelutaitoihin sekä opiskelukulttuurin pohtimisesta yhdessä opiskelijakollegoiden kanssa. Opintoihin kuuluu myös henkilökohtainen opintosuunnittelu (hops), koulutusohjelmatapaamiset, palautekeskustelut ja opetussuunnitelman sisällön ja käytäntöjen kehittäminen yhdessä koulutusohjelmajohtajan kanssa. 10

11 Opiskelija orientoituu pohtimaan maisteriopintojen sisältöä, tavoitteita ja merkitystä itselle sekä omaa tarvittavat tiedot opintojen suorittamisesta, etenemisestä, osaamistavoitteista ja arvioinnista. Hän laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka tähtää taiteen ammattilaisuuteen. Hän kykenee reflektoimaan ja arvioimaan oppimistaan ja opetusta sekä antamaan siitä rakentavaa palautetta koulutusohjelmalle ja Taideyliopistolle. T-TK20209 Opinnäyteseminaari, 3 op Opinnäyteseminaarissa opiskelija saa käsityksen opinnäyteprosessin kokonaisuudesta ja omista vastuistaan prosessin etenemiseksi Teatterikorkeakoulun resurssien puitteissa ja suunnitellussa aikataulussa. Tutustumalla aiempiin opinnäytteisiin, akateemisen kirjoittamisen perusteisiin, tiedonhankintaan ja opinnäytteen tavoitteisiin, hän aloittaa oman opinnäytteensä suunnitteluprosessin. Opinnot suoritetaan toisen lukuvuoden syksyllä. Opiskelija tuntee opinnäyteprosessin, ymmärtää opinnäytteen merkityksen, tuntee sen tavoitteet sekä omaa kirjallisen opinnäytteen suorittamiseen tarvittavat perustiedot ja taidot. T-TK20300 VALINNAISET OPINNOT 10 op Opintokokonaisuudessa opiskelija perehtyy omavalintaisiin, itselleen tarpeellisiin ja läheisiin aiheisiin ja syventää näin taiteilijakoulutuksensa tietoja ja taitoja. Osa valinnaisista opinnoista voidaan suorittaa pakollisten opintojen itsenäisinä syventävinä opintosuorituksina. Tämän opintokokonaisuuden suorittaminen sovitaan kokonaisuudessaan HOPS -keskusteluissa koulutusohjelman professorin kanssa. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa itsenäisiä opintoja tai valita opintoja Teatterikorkeakoulun ja Taideyliopiston yhteisten opintojen tarjonnasta, suorittaa opintoja muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa sekä suorittaa osa opintopisteistä taiteellisina tai yhteisöllisinä projekteina ammattikentällä. Osaamistavoite: Opiskelija tunnistaa henkilökohtaisia kehittymistarpeitaan ja kykenee valitsemaan niitä tukevia opintoja. Hän osaa perehtyä itsenäisesti omalle taiteilijanlaadulleen merkityksellisiin aiheisiin ja syventää näin taiteilijakoulutuksensa tietoja ja taitoja. T-TK20400 OPINNÄYTE 25 op Opinnäytteessä opiskelijan tulee osoittaa täyttävänsä henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa sisältyvät taiteelliset ja tiedolliset tavoitteet. Hän osoittaa kykenevänsä itsenäiseen ja luovaan taiteelliseen työskentelyyn, omaavansa hyvän tiedollisen perehtyneisyyden ammattialaansa sekä valmiuden taiteen kysymysten viestintään. Opinnäyte koostuu sekä taiteellisen että kirjallisen osan kokonaisuudesta. 11

12 Taiteellinen opinnäyte osaamistavoitteet: Opiskelija kykenee itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn. Hän kykenee luomaan taiteellisen teoksen, joka kattaa kaikki koreografisen työn vaiheet ja antaa käsityksen opiskelijan valmiuksista toimia ammattikoreografina ja mahdollisuuksista löytää oma laatunsa taiteilijana. Kirjallinen opinnäyte osaamistavoitteet: Kirjallinen opinnäyte osoittaa koreografisiin lähtökohtiin, menetelmiin ja teokseen liittyvän terminologian ja peruskäsitteistön hyvää hallintaa sekä taiteenalan tuntemusta ja perehtyneisyyttä opinnäytteensä aihepiiriin. Opiskelijan osoittaa omaavansa valmiuden oman taiteenalansa kysymysten viestintään ja itsenäiseen taiteenalaa koskevien kysymysten pohdintaan. Kirjallinen opinnäyte voi mutta sen ei tarvitse suoraan liittyä taiteelliseen työhön. Periodi 3 tai 4. Tuotannon tila- ja tukipalveluresurssit määritellään Esitystoiminnan tila ja tukipalveluresursoinnin ohjeessa. Opiskelija osallistuu opintojaksolla Tuottajapalvelujen ja Tuotantoteknisten palvelujen laatimaan perehdytyskokonaisuuteen, jossa tutustutaan tuotannollisiin prosesseihin ja vastuisiin sekä tekniseen toteutukseen. Ennen opinnäytteen hyväksymistä opiskelijan on suoritettava kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin sekä suomen- tai ruotsinkielen taitoa. 12