Matkailun suuralueet: JÄRVI-SUOMI

Transkriptio

1

2

3

4

5 Matkailun suuralueet: JÄRVI-SUOMI Vuoden 217 sekä aiempien vuosien yöpymistilastojen vertailussa tulee huomioida, että majoitustilaston kohdejoukkoa on tarkistettu ja siihen on lisätty muutamia hotelli- ja hostellitoimialoilla toimivia majoitusliikkeitä vuoden 217 tammikuun tiedoista alkaen. Muutoksen vaikutus vuodesta 217 alkaen on noin 2,5 prosenttia yöpymisten kokonaismäärästä. Muutoksesta johtuen tiedot vuodesta 217 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoiset aiempien vuosien kanssa. 28/9/218 First name Last name 5

6 JÄRVI-SUOMI Yöpymisten kehitys vuositasolla 28/9/218 First name Last name 6

7 Järvi-Suomessa ulkomaisia yöpymisiä jo 1,2 miljoonaa Matkailun suuralueista pääkaupunkiseudulla rekisteröitiin eniten ulkomaisia yöpymisiä (2,9 milj.) vuonna 217, ja niiden osuus oli puolet kaikista alueen yöpymisistä. Kasvua edellisvuoteen oli lähes 19 %*. Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun suuralueilla 217 Järvi-Suomessa sekä rannikko-saaristo -alueella ulkomaisia yöpymisiä kirjattiin reilu miljoona. Molemmilla alueilla ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna Järvi-Suomessa kasvua oli lähes 15 %*. Lapissa ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät peräti 22 %* ja määrällisesti yöpymisiä kertyi jo 1,6 miljoonaa. Ulkomaisten yöpymisten osuus oli Lapissa 46 % alueen kaikista rekisteröidyistä yöpymisistä. Ulkomaiset yöpymiset kaikki yöpymiset 5,7 milj. kaikki yöpymiset 5,6 milj. 2,9 milj. 5 % +18,7* % 1,1 milj. 19 % +7,6* % kaikki yöpymiset 7,2 milj. 1,2 milj. 16 % +14,5* % kaikki yöpymiset 3,5 milj. 1,6 milj. 46 % +22,2* % *) Majoitustilaston kohdejoukkoa on tarkistettu ja siihen on lisätty muutamia hotelli- ja hostellitoimialoilla toimivia majoitusliikkeitä vuoden 217 tammikuun tiedoista alkaen. Muutoksen vaikutus vuodesta 217 alkaen on noin 2,5 prosenttia yöpymisten kokonaismäärästä. Muutoksesta johtuen tiedot vuodesta 217 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoiset aiempien vuosien kanssa.

8 Pääkaupunkiseudun matkailijarakenne monipuolisin Positiivinen kehitys ulkomaisten matkailijoiden yöpymismäärissä jatkui pääkaupunkiseudulla jo neljättä vuotta peräkkäin. Vuosi 217 oli matkailun ennätyksellisen kasvun aikaa ja yöpymiset lisääntyivät peräti 19 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla matkailevat saapuvat yhä useammasta maasta. Venäjältä, Kiinasta, Saksasta, Ruotsista, Britanniasta yöpymisiä kertyi kustakin yli 2, ja tämän lisäksi myös Yhdysvalloista sekä Japanista yöpymisiä kertyi molemmista lähemmäs 2. Näistä maista Venäjä ja Kiina lisäsivät yöpymismääriään pääkaupunkiseudulla eniten, joten ne nousivatkin Saksan ohi listan kärkeen. Lapin huima kasvu jatkui jo toista vuotta peräkkäin. Britit olivat Lapin selkeästi suurin matkailijaryhmä noin 3 yöpymisellään. Saksa ylsi noin 17 yöpymisvuorokauteen, ja myös Ranskasta ja Venäjältä yöpymisiä kirjattiin yli 1. Suurimmista lähtömaista kasvua kertyi eniten Kiinasta, Alankomaista, Belgiasta ja Yhdysvalloista. Useamman heikomman matkailuvuoden jälkeen myös Rannikko/saaristo -alueen sekä Järvi-Suomen yöpymismäärät kääntyivät viime vuonna selvään kasvuun. Rannikko/saaristo -alueella selkeästi suurin lähtömaa oli Ruotsi ja Järvi-Suomessa Venäjä. Molemmilla alueilla näiden maiden lisäksi myös muut tärkeimmät lähtömaat lisäsivät yöpymismääriään. Saksa, Venäjä ja Britannia kuuluivat jokaisen matkailun suuralueen top5 lähtömaan joukkoon % +4 % -3 % +1 % Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueilla sekä muutos edellisvuoteen +19 % Pääkaupunkiseutu Rannikko ja saaristo Venäjä 8 % 2. Kiina & Hongkong 8 % 3. Saksa 7 % 4. Ruotsi 7 % 5. Britannia 7 % +22 % +3 % +18 % -8 % +3 % -2 % +15 % +4 % +1 % -3 % -2 % -3 %-1 % +8 % -3 % 1. Ruotsi 27 % 2. Saksa 12 % 3. Venäjä 8 % 4. Viro 6 % 5. Britannia 4 % Järvi-Suomi Lappi Top 5 lähtömaat matkailualueittain ja osuus kaikista alueen ulkomaisista yöpymisistä: 2,9 milj. 1,1 milj. 1,2 milj. 1. Venäjä 34 % 2. Saksa 1 % 3. Viro 6 % 4. Ruotsi 5 % 5. Britannia 5 % 1,6 milj. 1. Britannia 18 % 2. Saksa 1 % 3. Ranska 9 % 4. Venäjä 6 % 5. Alankomaat 6 %

9 Ulkomaiset yöpymiset kuukausitasolla matkailun suuralueilla sekä tärkeimpien lähtömaiden osuudet alueen yöpymisistä vuonna Pääkaupunkiseutu Vuosi 217 top7 & osuus 1. Venäjä 8 % 2. Kiina & Hongkong 8 % 3. Saksa 7 % 4. Ruotsi 7 % 5. Britannia 7 % 6. USA 7 % 7. Japani 6 % Lappi Vuosi 217 top6 & osuus 1. Britannia 18 % 2. Saksa 1 % 3. Ranska 9 % 4. Venäjä 6 % 5. Alankomaat 6 % 6. Kiina & Hongkong 5 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Rannikko ja saaristo Vuosi 217 top5 & osuus 1. Ruotsi 27 % 2. Saksa 12 % 3. Venäjä 8 % 4. Viro 6 % 5. Britannia 4 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Järvi-Suomi Vuosi 217 top4 & osuus 1. Venäjä 34 % 2. Saksa 1 % 3. Viro 6 % 4. Ruotsi 5 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

10 Maakuntien osuudet kaikista yöpymisistä sekä ulkomaisista yöpymisistä Suomessa 217 Osuus kaikista 21,9 miljoonasta yöpymisestä Suomessa 217 Suomi = 1 % Osuus ulkomaisista 6,7 miljoonasta yöpymisestä Suomessa 217 Suomi = 1 % 13 % 22 % Lappi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa 8 % 4 % Kainuu 5 % 1 % Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo 1 % 2 % 4 % Pohjois-Karjala % 2 % 3 % 1 % Keski-Suomi 1 % Pirkanmaa 5 % 1 % 1 % Kanta-Häme 2 % 3 % 7 % Etelä-Savo 2 % 3 % 3 % 3 % 2 % Satakunta Etelä-Karjala 1 % 6 % 2 % 2 % 1 % 3 % 2 % 29 % Päijät-Häme 4 % 1 % Ahvenanmaa 4 % 1 % 45 % Varsinais-Suomi Uusimaa Kymenlaakso

11 Järvi-Suomen maakunnista Etelä-Karjalalla suhteellisesti eniten ulkomaisia yöpymisiä Kun tarkastellaan ulkomaisten yöpymisten osuutta kunkin maakunnan kaikista rekisteröidyistä yöpymisistä, niin suhteellisesti eniten ulkomaisia yöpymisiä rekisteröitiin viime vuonna Ahvenanmaalla. Maakunnan kaikista yöpymisistä lähes 6 prosenttia oli ulkomaisia. Lapissa ja pääkaupunkiseudulla ulkomaisten yöpymisten osuus oli noin puolet kaikista yöpymisistä. Järvi-Suomen alueella ulkomaisia oli suhteessa kaikkiin rekisteröityihin yöpymisiin eniten Etelä- Karjalassa (33 %). Etelä-Savossa ulkomaisia oli noin viidennes maakunnan kaikista yöpymisistä, kun taas Kainuussa niitä oli vain vajaa kymmenesosa. Ulkomaisten yöpymisten osuus kaikista yöpymisistä maakunnittain 217 Ahvenanmaa Lappi Uusimaa 1 (vain pk-seutu) Etelä-Karjala Kuusamo Etelä-Savo Pohjanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa 2 (ei pk-seutua) Kymenlaakso Päijät-Häme Satakunta Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa (ei Kuusamoa) Kanta-Häme Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa 24% 23% 22% 2% 2% 19% 19% 18% 15% 15% 15% 14% 11% 11% 11% 33% 51% 5% 59% Kainuu Etelä-Pohjanmaa 5% 9%

12 Ulkomaisten yöpymisten osuus (%) maakunnissa vuonna 217 Kukin maakunta = 1 % Koko Suomessa kirjattiin yhteensä 6,7 miljoonaa ulkomaista yöpymistä vuonna 217 Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 59 % Ahvenanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Satakunta 18 % Varsinais-Suomi 2 % 11 % 22% 5 % 15 % 11 % 15 % 47 % 19 % 51 % 17 % 19 % Uusimaa 11 % 23 % 9 % 33 % Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Savo 15 % Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Savo Etelä-Karjala Päijät-Häme Kymenlaakso Järvi-Suomen yöpymiset ja tärkeimmät lähtömaat 217 Yöpymiset, Yöpymisten lkm muutos, % Ulkomaiset ,5 Venäjä ,5 Saksa ,7 Viro 67 13,8 Ruotsi ,5 Britannia ,5 Ranska ,9 Alankomaat 32 36,9 Yhdysvallat (USA) ,2 Kiina ja Hong Kong ,6 Sveitsi , Puola ,3 Italia ,5 Norja ,5 Latvia ,2 Espanja 19 41,7 Tanska ,6 Itävalta ,7 Thaimaa ,9 Japani ,6

13 Järvi-Suomen ulkomaisista matkailijoista jo puolet manner-euroopasta tai Skandinaviasta Venäjä Skandinavia Muu Eurooppa Aasia Amerikka Oseania Afrikka Ei tiedossa Vuosi 217 oli Järvi-Suomessa matkailun kasvun aikaa. Suhteellisesti eniten matkailu kasvoi Skandinaviasta sekä manner- Euroopasta. Myös Venäjän matkailu piristyi. Järvi-Suomen matkailun suurimmat matkailijavirrat Eurooppa pois lukien Skandinavia ja Venäjä Yöpymisten muutos 216 vs. 215 Yöpymisten muutos 217 vs % +18 % Venäjä -9 % +12 % Skandinavia -4 % +24 % Aasia +1 % +6 % Amerikka +23 % +2 % Venäjä on Järvi-Suomeen suuntautuvan matkailun suurin lähtömaa, vaikkakin sen osuus on selvästi pienempi kuin huippuvuosina Noin kolmannes ulkomaisista yöpymisistä rekisteröitiin viime vuonna venäläismatkailijoille.

14 Järvi-Suomi: Ulkomaisten yöpymisten kehitys sekä yöpymismäärät maakunnittain % Järvi-Suomi: Venäläisten sekä muiden ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset sekä muutos edellisvuoteen verrattuna +8 % Ulkomaiset ilman Venäjää +13 % +22 % +5 % -17 % +5 % -7 % +4 % +2 % Venäjä +4 % % -43 % -9 % +16 % +12 % Järvi-Suomen kaikki ulkomaiset yöpymiset maakunnittain 217 sekä muutos 217/216 Pirkanmaa Etelä-Karjala Etelä-Savo Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Savo Kainuu % -1 % +37 % % +18 % +1 % +24 % 1 Pohjois-Karjala % Kanta-Häme %

15 Tärkeimpien matkailukeskittymien osuudet alueen kaikista ulkomaisista yöpymisistä Tampereen osuus 82 % Lappeenrannan osuus 49 % ja Imatran 41 % Savonlinnan osuus 52 % Jyväskylän osuus 49 % Lahden osuus 59 % Kuopion seudun osuus 66 % Sotkamon osuus 51 % Joensuun osuus 53 % Hämeenlinnan osuus 56 % Pirkanmaa: 1. Saksa 2. Ruotsi 3. Venäjä 4. Viro 5. Britannia 6. USA Etelä-Karjala: 1. Venäjä 2. Thaimaa 3. Saksa 4. Viro 5. Puola 6. Ruotsi Etelä-Savo: 1. Venäjä 2. Saksa 3. Venäjä 4. Sveitsi 5. Viro 6. Espanja Keski-Suomi: 1. Viro 2. Saksa 3. Venäjä 4. Alankomaat 5. Ruotsi 6. Ranska Päijät-Häme: 1. Venäjä 2. Saksa 3. Ruotsi 4. Norja 5. Viro 6. Kiina (& HK) Pohjois-Savo: 1. Venäjä 2. Saksa 3. Ruotsi 4. Viro 5. Britannia 6. Sveitsi Kainuu: 1. Venäjä 2. Ranska 3. Saksa 4. Kiina (& HK) 5. Ukraina 6. Tanska Pohjois-Karjala: 1. Venäjä 2. Saksa 3. Ruotsi 4. Viro 5. Sveitsi 6. Britannia Kanta-Häme: 1. Saksa 2. Ruotsi 3. Venäjä 4. Viro 5. UK 6. USA Kunkin maakunnan tärkeimmät lähtömaat vuonna 217

16 1 Koko Järvi-Suomi: Venäläisten sekä muiden ulkomaisten matkailijoiden yöpymismäärien kehitys Venäjä Ulkomaiset ilman Venäjää Pirkanmaa Etelä-Karjala Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä

17 Etelä-Savo Keski-Suomi Päijät-Häme Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä Pohjois-Savo Kainuu Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä Pohjois-Karjala Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä 15 1 Kanta-Häme Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä

18 JÄRVI-SUOMI Majoitusmyynti sekä huonekäyttöaste First name Last name 18

19 Majoitusmyynti sekä huonekäyttöaste matkailun suuralueilla 217 Ulk.yöpymisen keskihinta 74 Kot.yöpymisen keskihinta Ulk.yöpymisen keskihinta 58 Kot.yöpymisen keskihinta Ulk.yöpymisen keskihinta 56 Kot.yöpymisen keskihinta Ulk.yöpymisen keskihinta 49 Kot.yöpymisen keskihinta 46

20 Järvi-Suomi: Ulkomaisen sekä kotimaisen rekisteröidyn yöpymisen keskihinta sekä huonekäyttöaste

21 Järvi-Suomi: Ulkomaisen sekä kotimaisen rekisteröidyn yöpymisen keskihinta sekä huonekäyttöaste

22 Järvi-Suomi: Ulkomaisen sekä kotimaisen rekisteröidyn yöpymisen keskihinta sekä huonekäyttöaste

23 Järvi-Suomi: Huoneen keskihinnan, keskimääräisen myyntitulon ja käyttöasteen kuukausitason kehitys 217 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Huoneen keskihinta, eur RevPar, eur Huonekäyttöaste, % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu % 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, *) RevPar, eur: Majoituksen keskimääräinen myyntitulo käytettävissä olevaa huonetta kohden

24 JÄRVI-SUOMI Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan 28/9/218 First name Last name 24

25 Vapaa-ajan matkailijoiden yöpymisten osuudet ulkomaisista yöpymisistä matkailun suuralueilla Lapin alueen ulkomaisista yöpymisistä valtaosa on ollut vapaa-ajan matkailijoiden yöpymisiä, kun taas pääkaupunkiseudulla yöpymiset ovat viime vuosina kohdistuneet aikalailla puoliksi vapaa-ajan ja puoliksi työhön liittyvään matkustukseen Järvi-Suomessa noin kaksi kolmesta rekisteröidystä yöpymisestä koski vapaa-ajan matkustusta, ja rannikko/saaristo alueella hieman useampi kuin joka toinen molemmilla alueilla työmatkustuksen osuus on viime vuosina hieman lisääntynyt % Vapaa-ajan yöpymisten osuus kaikista ulkomaisista yöpymisistä suuralueittain Pk-seudun vapaa-ajan yöpymiset, % Rannikko&saariston vapaa-ajan yöpymiset, % Järvi-Suomen vapaa-ajan yöpymiset, % Lapin vapaa-ajan yöpymiset, % Lapin alueella vapaa-ajan matkailun osuus ulkomaisista yöpymisistä pysytteli 8 prosentin tuntumassa lähes koko vuoden poikkeuksena joulukuu, jolloin sen osuus ylsi yli 9 prosentin ja toisaalta toukokuu, jolloin vapaa-ajan matkustuksen osuus jäi 6 prosenttiin Pääkaupunkiseudulla sekä rannikko/saaristo -alueella vapaa-ajan matkailun osuus oli selvästi suurin kesällä, kun taas Järvi-Suomessa se kipusi yli 7 prosentin sekä talvi- että kesäkuukausina % Vapaa-ajan yöpymisten osuus kaikista suuralueen rekisteröidyistä ulkomaisista yöpymisistä vuonna 217 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI-SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

26 Ulkomaisten vapaa-ajan matkailijoiden sekä työmatkalaisten rekisteröidyt yöpymiset matkailun suuralueilla 217 Vapaa-ajan matkustukseen liittyviä yöpymisiä kertyi selvästi eniten joulukuussa Lapin alueella. Myös tammi-helmikuussa päästiin Lapissa yli 2 yöpymisvuorokauteen. Kaikista ulkomaisista vapaaajan yöpymisistä Suomessa Lapin osuus oli yli puolet joulukuun lisäksi tammi-maaliskuussa. Pääkaupunkiseutu houkutteli sen sijaan ulkomaisia vapaa-ajan matkailijoita eniten heinä-elokuussa, jolloin kuukausittaiset yöpymisvuorokaudet kipusivat niinikään yli 2 :een. Rannikko/saaristo -alueen vapaa-ajan matkailupiikki osui selväsi heinäkuuhun, Järvi-Suomessa heinäelokuu olivat yhtä suosittuja lomamatkailun kannalta. Työmatkustus keskittyi vuoden ympäri enimmäkseen pääkaupunkiseudulle vilkkainta työmatkustus-aikaa olivat kesäkuu sekä elo-syyskuu. Rannikko/saaristo -alueen työmatkustus pysyi melko tasaisena vuoden ympäri joulukuuta lukuun ottamatta. Järvi-Suomen alueella työmatkustukseen liittyvät yöpymiset jäivät rannikko/saaristo aluetta vähäisemmiksi. Lapin alueella myös työmatkustus ajoittui vapaa-ajan matkustuksen tapaan enemmän talvikuukausille Ulkomaisten vapaa-ajan matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset matkailun suuralueilla v. 217 PÄÄKAUPUNKISEUTU RANNIKKO JA SAARISTO JÄRVI-SUOMI LAPPI JA KUUSAMO tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Ulkomaisten työmatkalaisten rekisteröidyt yöpymiset matkailun suuralueilla v. 217 PÄÄKAUPUNKISEUTU RANNIKKO JA SAARISTO JÄRVI-SUOMI LAPPI JA KUUSAMO tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

27 Rekisteröidyt yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Järvi-Suomen maakunnissa 217 Vapaa-ajan matkustukseen liittyviä ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kertyi selvästi eniten Etelä-Karjalassa, missä niitä kirjattiin lähes 2. Etelä-Savossa päästiin yli 13 ja Pirkanmaalla lähes 1 vapaa-ajanmatkan yöpymisvuorokauteen. Vapaa-ajan matkustus kasvoi viime vuonna kaikissa muissa maakunnissa paitsi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Pirkanmaa oli Järvi-Suomen maakunnista ainoa, missä työmatkustus oli vapaa-ajan matkustusta suurempaa. Vapaa-ajan matkustus kasvoi siellä kuitenkin selvästi työmatkustusta enemmän % Ulkomaiset yöpymiset maakunnittain matkan tarkoituksen mukaan vuosi 217 sekä muutos edellisvuoteen Vapaa-aika Työ % +16 % % +43 % +16 % +9 % +3 % +54 % -5 % +23 % +3 % +1 % -4 % -4 % +42 % +13 % +1% Pirkanmaa Etelä-Karjala Etelä-Savo Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Kanta-Häme

28 JÄRVI-SUOMI Yöpymiset talvi- ja kesäkaudella 28/9/218 First name Last name 28

29 Rekisteröidyt yöpymiset kuukausitasolla Järvi-Suomen alueella Heinä-elokuussa eniten ulkomaisia yöpymisiä Myös tammi- ja kesäkuussa ulkomaiset yöpymiset yltäneet yli 1 rajan Hiljaisimmat kuukaudet ovat huhtikuu ja lokakuu Kesäsesongin (kesä-elo) tärkeimmät lähtömaat olivat Venäjä, Saksa, Ruotsi, Viro, Britannia ja Sveitsi. 4 2 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kun taas talvisesongin (joulu-helmi) selvästi suurin lähtömaa oli Venäjä ja sen jälkeen Viro ja Saksa.

30 Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueilla talvi- ja kesäkaudella* 217 Ulkomaiset yöpymiset sekä niiden muutos edellisvuoteen *) talvikausi 11-4 kesäkausi 5-1 1, milj. +12 %,3 milj. +11 %,5 milj. +19 % 1,2 milj. +3 % TALVI 46 % TALVI 18 % TALVI 16 % TALVI 55 % KESÄ 54 % KESÄ 2 % KESÄ 17 % KESÄ 28 % 1,7 milj. +19 %,7 milj. +7 %,7 milj. +12 %,3 milj. +18 % Ulkomaiset sekä Ulkomaiset sekä kotimaiset yöpymiset talvikaudella kotimaiset yöpymiset kesäkaudella Järvi-Suomen alueella kotimaisten yöpymisten osuus on selvästi ulkomaisten yöpymisiä suurempi sekä talvi- että kesäkaudella. Talvikaudella Järvi-Suomessa kirjattiin ulkomaisia yöpymisiä 471 6, mikä tarkoitti 76 yöpymisvuorokautta enemmän kuin talvella Talvikaudella ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät edelleen 3 %. Kesäkaudella 217 päästiin yöpymisvuorokauteen ja lisäystä edelliskesään kertyi 77 yöpymistä.

31 Selvää kasvua niin talvi- kuin kesämatkailussakin Pääkaupunkiseudun kesämatkailun trendi on ollut jo useamman vuoden nouseva ja viime kesänä yöpymiset lisääntyivät peräti 19 %. Myös talven osalta on parin viime vuoden aikana kirjattu selkeää kasvua. Pääkaupunkiseudun yöpymisistä 62 % kohdistui viime vuonna kesäkaudelle. Rannikko/saaristo -alueen kuin myös Järvi-Suomen talvi- ja kesäkaudet kokivat muutaman hiljaisemman matkailuvuoden jälkeen piristyksen viime vuonna, jolloin ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät selvästi niin talvi- kuin kesäkaudellakin. Molemmilla alueilla matkailu painottuu enemmän kesään Rannikko/saaristo -alueella kesän osuus yöpymisistä oli 68 % ja Järvi-Suomessa 6 %. Päinvastoin kuin muualla Suomessa, Lapin matkailu on selvästi painottunut talveen. Talven osuus yöpymisistä oli viime vuonna peräti 79 %. Vaikka kesänkin yöpymismäärät ovat kasvussa, niin parin viime talven huimat kasvuluvut ovat entisestään lisänneet Lapin matkailun painottumista talveen Talvikausi 218: Lähes 1,2 milj. (+14 %) +12 % -4 % +3 % +1 % -6 % Ulkomaiset yöpymiset talvikaudella (marras-huhtikuu) ja muutos edelliskauteen matkailualueittain Talvikausi 218: Yli,3 milj. ( %) -1 % +2 %-2 % +11 % -7 % Talvikausi 218: Lähes,5 milj. (+3 %) -2 % +1 % -3 % +19 % -1 % Talvikausi 218: Lähes 1,4 milj. (+11 %) +14 % +9 % %-3 % +3 % % +7 % -3 % +1 % Ulkomaiset yöpymiset kesäkaudella (touko-lokakuu) ja muutos edelliskauteen matkailualueittain % +8 % +3 %-2 % -6 % -3 %-1 % +7 % -15 % +12 % -4 % +18 % +2 % -6 %-4 % +7 % Pääkaupunkiseutu Rannikko ja saaristo Järvi-Suomi Lappi Pääkaupunkiseutu Rannikko ja saaristo Järvi-Suomi Lappi

32 Ulkomaisten yöpymisten osuus (%) Järvi-Suomen maakunnissa sesongeittain 217 TALVIKAUSI KESÄKAUSI % sekä suurimmat lähtömaat ja niiden osuudet alueen ulkomaisista yöpymisistä 31 % Ruotsi 11 % Venäjä 8 % Saksa 8 % Viro 7 % UK 5 % Viro 24 % Venäjä 2 % Latvia 8 % Alankomaat 6 % 21 % 6 % 13 % 12 % 23 % 16 % 11 % 2 % 1 % Venäjä 51 % Ranska 11 % Kiina &Hk 5 % 17 % Venäjä 5 % Viro 7 % Saksa 7 % Venäjä 43 % Saksa 1 % Venäjä 67 % Saksa 8 % Venäjä 12 % Saksa 1 % Ruotsi 1 % 23 % 21% 37 % Venäjä 86 % Viro 8 % 1 % Norja 7 % 19 % Venäjä 17 % Norja 11 % 43 % 56 % Saksa 9 % Ruotsi 7 % Saksa 11 % Ruotsi 9 % Venäjä 7 % Viro 6 % USA 5 % UK 5 % Saksa 21 % Ruotsi 8 % Viro 7 % UK 6 % Saksa 14 % Ruotsi 9 % UK 8 % 15 % Viro 8 % 25 % 2 % 59 % 22 % 5 % 16 % 1 % 15 % 11 % 18 % 11 % 17 % 49 % 12 % 25 % 8 % 3 % Venäjä 19 % Saksa 1 % Kiina &Hk 7 % Tanska 7 % Ukraina 7 % 14 % Venäjä 23 % Saksa 21 % Ruotsi 7 % Venäjä 27 % Saksa 16 % Ruotsi 6 % Venäjä 69 % Thaimaa 6 % Venäjä 17 % Saksa 1 % Ruotsi 8 % Kiina &Hk 6 % Viro 6 % Venäjä 43 % Saksa 14 % Sveitsi 5 %

33 JÄRVI-SUOMI Kaikki matkailijat Järvi-Suomessa & Matkailijan profiili 28/9/218 First name Last name 33

34 Matkailijatutkimus 217 8,3 miljoonaa matkaa, +13 % 5 milj. yöpynyttä matkailijaa, +18 % 2,2 milj. lomamatkaa, +7 % 3,3 milj. päiväkävijää, +6 % Matkakohde Suomessa VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 217 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY

35 JÄRVI-SUOMI: Ulkomaiset matkailijat 4-5 päivää 15 % MATKAN KESTO 6 päivää tai enemmän 19 % 1 päivä 35 % Opiskelu tai koulutus 3 % Terveyden- ja sairaanhoito % Kauttakulku 1 % Loma- tai vapaaajanmatka 21 % MATKAN TARKOITUS Muu 4 % Työmatka 8 % Tuttava- tai sukulaisvierailu 14 % 3 päivää 14 % 2 päivää 17 % Ostosmatka 49 % Haastattelujen lkm: VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 217 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY

36 JÄRVI-SUOMI: Ulkomaiset matkailijat PÄIVÄMATKALAISET JA YÖPYVÄT MATKAILIJAT MAJOITUSMUOTO Yöpyvät matkalaiset 44 % Päivämatkalaiset 56 % Hotelli/motelli 32 % Ystävät ja sukulaiset 33 % Muu (esim. omassa omistuksessa oleva mökki) 11 % Vuokra-asunto (sis. Airbnb) 8 % Leirintäalue, vuokramökki 16 % Haastattelujen lkm: VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 217 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY

37 JÄRVI-SUOMI: Ulkomaisten matkailijoiden kiinnostuksen kohteet Koki matkan aikana Kiinnostaa (ei kokenut) Shoppailu 71% 4% Kävely, vaellus, retkeily luonnossa 16% 15% Muut ulkoilma-aktiviteetit 1% 19% Suomalainen sauna 19% 9% Suomalaiset (kesä)mökit 9% 16% Rakennukset, linnat, monumentit, museot 14% 9% Hyvinvointipalvelut ja hoidot 5% 18% Suomalaiset makuelämykset 15% 4% Talviurheilu 3% 14% Kansallispuistot 7% 1% Kulttuuritapahtumat 6% 8% Perhekohteet (huvipuistot yms ) 4% 9% Muut talviaktiviteetit ja kokemukset (mm 2% 1% Pyöräily, maastopyöräily 3% 8% Urheilutapahtumat 4% 7% Konsertit ja musiikkifestivaalit 2% 7% En mitään näistä 8% 11% Haastattelujen lkm: VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 217 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY

38 JÄRVI-SUOMI: Ulkomaiset matkailijat MATKAILIJAT SESONGEITTAIN MATKASEURUE Ystävien kanssa 29% Kesä (toukolokakuu) 57 % Talvi (marrashuhtikuu) 43 % Ydinperhe (saman talouden lapsia) Vain kumppani 21% 19% Yksin 15% Haastattelujen lkm: Laajennettu perhe (perheenjäseniä talouden ulkopuolelta) 9% Muussa seurueessa 17% VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 217 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY

39 JÄRVI-SUOMI: Ulkomaiset matkailijat MATKAILIJOIDEN IKÄRYHMÄT MATKAILIJOIDEN IKÄRYHMÄ & SUKUPUOLI Mies Nainen 3% 34% 25% 19% 22% 25% 13% 7% 6% yli 64 13% 3% 3% v v. Yli 64-v. Haastattelujen lkm: VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 217 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY

40 JÄRVI-SUOMI: Ulkomaiset matkailijat Matkailijoiden rahankäyttökohteet Ostokset ja elintarvikkeet 89% Ravintolat ja kahvilat 54% Liikkuminen 14% Majoittuminen 14% Polttoaine 9% Huvipalvelut 8% Kulttuuripalvelut 6% Kylpylät ja hyvinvointipalvelut 5% Muu 3% Haastattelujen lkm: Keskimääräinen rahankäyttö Järvi-Suomessa per matkailija Keskiarvo Ennakkokulut / hlö 35 Majoittuminen (hotellit, yms.) 44 Ravintolat ja kahvilat 37 Ostokset ja elintarvikkeet 167 Liikkuminen (esim. autonvuokra, 14 taksit, julkinen liikenne) Polttoaineet 5 Kulttuuripalvelut (esim. museot, teatteri, 2 konsertit) Kylpylät ja 2 hyvinvointipalvelut Huvipalvelut 8 (esim. laskettelu, huvipuistot, diskot) Muu 5 Yhteensä 319 VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 217 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY

41 Lisätietoa matkailijoista: Visit Finland Matkailijatutkimus Lisätietoa alueiden yöpymisistä: Visit Finland Tilastopalvelu Rudolf (julkaisupäivä )