LÄHETYS SINULLE Lähetysaiheinen vinkkivihko rippikoulutyöhön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHETYS SINULLE Lähetysaiheinen vinkkivihko rippikoulutyöhön"

Transkriptio

1 LÄHETYS SINULLE Lähetysaiheinen vinkkivihko rippikoulutyöhön Juha Pohjois-Koivisto Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Pohjois-Koivisto, Juha. LÄHETYS SINULLE Lähetysaiheinen vinkkivihko rippikoulutyöhön. Helsinki, kevät s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyöntekijän virkakelpoisuus. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda rippikoulutyöhön käytännönläheistä opetusmateriaalia lähetystyön teemasta. Lähetystyö on yksi teema, jota rippikoulussa tulee opettaa vuoden 2001 rippikoulusuunnitelman mukaan. Opinnäytetyöprosessin aikana syntynyt tuotos, eli LÄHETYS SINULLE lähetysaiheinen vinkkivihko rippikoulutyöhön, sisältää rippikoulun lähetysaiheisen oppimistuokion rungon, tietoa lähetystyöstä, toiminnallisia menetelmiä ja harjoitteita sekä muita vinkkejä siitä, kuinka rippikoulussa voi muistaa tai käsitellä lähetystyötä. Osa harjoitteista on sovelluksia vanhoista ideoista. Vinkkivihkon lopussa on myös lista muista materiaalipaketeista ja suositeltavasta oheismateriaalista. Tärkein tavoite vinkkivihon tekemisessä oli luoda harjoitteita, joiden avulla rippikoululainen voisi oppia lähetystyön monipuolisesta luonteesta. Toinen tavoite oli luoda harjoitteita joiden kautta lähetystyö tulisi lähemmäksi rippikoulua käyvien nuorien maailmaa. Harjoitteista suuren osan tarkoitus on ollut osoittaa, että lähetystyötä voi tehdä tässä ja nyt. Tämän vuoksi ulkomaille sijoittuvan lähetystyön ja kansainvälisyyskasvatuksen osuus työssä on vähäistä. Opinnäytetyön raporttiosuudessa syvennytään rippikoulun ja lähetystyön kannalta olennaisiin teemoihin eli rippikouluun ja lähetystyöhön sekä produktin tekemisen eri vaiheisiin. Opinnäytetyön tekemisen aikana syntynyttä vinkkivihkoa voidaan soveltaa myös muualla kuin rippikouluissa. Materiaalin tekemisen aikana osaa vinkkivihon harjoitteista kokeiltiin Kurikan seurakunnan kahdella rippikoululeirillä vuonna 2007 ja Vuosaaren seurakunnan kolmella rippikoululeirillä kesällä Viimeisimmällä rippikoululeirillä suoritettiin produktin testaus. Tällä rippileirillä oli lisäkseni 24 rippikoululaista, viisi isosta, kaksi yövalvojaa ja pappi sekä nuorisotyön kesätyöntekijä. Kokeilluista harjoitteista kerättiin suullista palautetta kaikilla kolmella Vuosaaren seurakunnan rippileirillä. Virallisen testauksen yhteydessä keräsin myös kirjallisesti palautetta rippikoululeirin nuorilta, seurakunnan työntekijältä ja vapaaehtoistyöntekijöiltä. Ennen opinnäytetyön luovuttamista vinkkivihko lähetettiin vielä sähköpostin liitteenä Vuosaaren seurakunnan rippikoulutyöntekijöille ja eräälle Suomen lähetysseuran työntekijälle arvioitavaksi. Heidän vastausten ja rippileireiltä saaman palautteen perusteella vinkkivihko kehiteltiin lopulliseen muotoonsa. Asiasanat: lähetystyö, rippikoulu, rippikoululeirit, nuoret

3 ABSTRACT Pohjois-Koivisto, Juha. Mission for you: a booklet with tips and hints on missionary theme for Confirmation class work. 72p., 5 appendices Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Christian Youth Work. Degree: Bachelor of Social Services. This thesis was a product. The aim of this thesis was to create material on a missionary theme for confirmation class work. The main purpose of making the booklet was to develop exercises teaching about the diversity of missionary work. The exercises aimed to bring the missionary work closer to the lives of the youth. Some of the exercises show that missionary work is not something in the distant future and location, it is something that everyone can do right here and now. The first parts of the booklet were created in 2007 and it has been developed further after that. Some exercises of the booklet were tested during two confirmation camps in 2007 (parish of Kurikka) and three confirmation camps in the summer of 2008 (parish of Vuosaari). Feedback from the exercises was collected in written form in the last confirmation camp. In addition, oral feedback, which made me alter some parts of the booklet, was collected during the last two confirmation camps. 34 persons were present at the camp during the final testing. Seven of them were voluntary workers (group leaders), two of them personnel from the Vuosaari parish and the rest were campers. After the testings in confirmation camps, the booklet was also sent to the personnel of Vuosaari parish and one worker of The Finnish Evangelical Lutheran Mission to be evaluated. After the testings and the collection of the feedback, the material was developed further. Some parts of the booklet can be used in youth work of parishes. Mainly it can be used in confirmation class work. Keywords: missionary work, confirmation class work, confirmation camp, youth

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO RIPPIKOULU KASTEOPETUSTA NUORILLE Kasteesta konfirmaatioon Rippikoulun tavoitteet ja tehtävät Oppimisprosessi rippikoulussa Opettajan rooli oppimisprosessissa Oppija oppimisprosessissa Oppimisprosessin edistäminen Rippikouluikäinen nuori Nuoruus vaiheena Nuoruuden kehitystehtävät ja ominaispiirteet Usko nuoren elämässä Lähetystyö ja nuorten maailma LÄHETYS ILOSANOMAN LEVITTÄMISTÄ YHDESSÄ Lähetys, julistaminen ja evankelioiminen Lähetys Raamatussa Pyhä Kolminaisuus ja lähetys Kirkko ja lähetys Lähetys käytännössä Lähetyksen ja diakonian välinen suhde VINKKIVIHKO IDEASTA VALMIIKSI OPINNÄYTETYÖKSI Kipinä idealle Ideasta opinnäytetyön viimeistelemiseen Vinkkivihon ensimmäiset elinvuodet luominen ja kokeilua Vinkkivihko ja murrosiän paineet testaus ja palautteen keruu Vinkkivihko matkalla kohti aikuistumista tuotoksen viimeistely Palautetta ja arviointia Vinkkivihosta sekä rastityöskentelystä Oma arvio rastityöskentelyn testauksesta Rippikoululaisilta saatu palaute rastityöskentelystä Leirien työntekijöiltä saatu palaute rastityöskentelystä...36

5 4.3.4 Valmiista materiaalipaketista saatu palaute POHDINTA...39 LÄHTEET...41 LIITE 1: LÄHETYS SINULLE Lähetysaiheinen vinkkivihko rippikoulutyöhön LIITE 2: Palautelomake LIITE 3: Rippileirin aikataulusuunnitelma LIITE 4: Sähköpostiviesti Vuosaaren rippikoulutyöntekijöille LIITE 5: Sähköpostiviesti Suomen lähetysseuralle

6 1 JOHDANTO Tämän työn aiheena on lähetysteemaisen LÄHETYS SINULLE -vinkkivihon tekeminen rippikoulutyöhön. Opinnäytetyön raporttiosuudessa keskitytään vinkkivihon kannalta olennaisiin teemoihin: rippikouluun ja kristilliseen lähetystyöhön. Tämän lisäksi kerrotaan produktin tekemisen eri vaiheista. Vaikka vinkkivihko on valmistettu Vuosaaren seurakunnan rippikoulutyöhön, sitä voidaan käyttää sellaisenaan myös muualla rippikoulutyössä. Osaa vinkkivihon harjoitteista voidaan soveltaa myös kristillisessä nuorisotyössä. Opinnäytetyöni tavoitteena on luoda rippikoulutyöhön opetusmateriaalia, jonka avulla voidaan saada monipuolinen käsitys lähetystyöstä. Monen vinkkivihon harjoitteen tarkoitus on ollut osoittaa, että lähetystyö on jotain, mitä voi tehdä tässä ja nyt omassa lähiympäristössään. Rippileireillä, joilla itse olen työskennellyt, lähetystyön oppimistuokio toteutettiin useimmiten tavalla, joka vaati mielestäni kehittämistä. Nämä oppimistuokiot järjestettiin rastiradan muodossa, minkä olen kyllä todennut hyväksi opettamiskeinoksi. Mutta kokonaisuus ei aina ollut mainioin, kun rastiradan rasteilla vain käännytettiin kristinuskoon isosia, jotka esittivät muiden uskontojen edustajia. Tämä toimintatapa antoi lähetystyöstä mielestäni vain suppean kuvan. Näistä rastiradoista syntyi idea vinkkivihon tekemiseen. Lähetystyö on usein teema, joka jää rippikouluissa käsittelemättä ajanpuutteen vuoksi tai koska rippikoulun opettajat haluavat painottaa jotain muuta aihetta. Lähetystyö on yksi teema, jota tulee Elämä Usko Rukous: rippikoulusuunnitelma 2001 teoksen mukaan käsitellä rippikouluissa. Rippikoulusuunnitelma itsessään ei kerro kuinka aihetta tulee käsitellä, joten tällaisen produktin tekemiselle oli tarvetta. Lähetysaiheisia opinnäytetöitä on Diakoniaammattikorkeakoulussa tehty jo muutamia: Hännikäisen, Lindstedtin ja Nybackan Menkää ja tehkää Rippikoulu lähetystyön ja suvaitsevaisuuskasvatuksen näkökulmasta, Ijäksen SANASTA SALKUKSI Lähetys- ja kansain-

7 välisyyskasvatuksen materiaali-paketti Hollolan seurakunnan rippikoulu- ja nuorisotyölle, Järvisen Lähetys tutuksi lähetysaiheista materiaalia rippikouluun sekä Kotilaisen KARIBUNI SANA MARAFIKI Lähetyskasvatusta Sotkamon seurakunnassa. Oman opinnäytetyöni tuotos, LÄHETYS SINULLE lähetysaiheinen vinkkivihko rippikoulutyöhön, eroaa näiden neljän työn tuotoksista monin eri tavoin. Oma tuotokseni pyrkii tuomaan yksinkertaisin ja realististen harjoitteiden avulla esiin, miten nuori tai nuori seurakunta voisi tehdä lähetystyötä sekä miksi sitä tehdään. Tuotoksen pääpaino ei ole ulkomailla tapahtuvassa lähetystyössä eikä kansainvälisyyskasvatuksessa vaan lähetystyöstä pyritään antamaan kuva, koska pyrin tuomaan lähetystyötä nuoren elämää lähemmäksi. Lähetystyötä voi tehdä siis tässä ja nyt. Tuotoksesta on myös pyritty tekemään käyttäjäystävällinen ja sen visuaaliseen ilmiasuun on panostettu. Vinkkivihko ei myöskään liity määräaikaisiin kampanjoihin tai projekteihin, joten sitä voidaan käyttää myös ajan kuluessa.

8 8 2 RIPPIKOULU KASTEOPETUSTA NUORILLE 2.1 Kasteesta konfirmaatioon Rippikoulun perusta on kristillisessä kasteessa, ja seurakunnan tehtävä on opettaa jäsenilleen kasteen merkitystä. Kasteopetus on luonteeltaan kastemuistutusta. (Kirkkohallitus 2001, ) Kaste ja katekeesi eli kasteopetus ovat alusta lähtien kuuluneet kirkon ydintehtäviin. Rippikoulu on tärkeä osa tätä opetusta unohtamatta perheen ja läheisten kotona antamaa kristillistä kasvatusta. Kasteopetus ja kaste ovat aina pyrkineet kuljettamaan kohti yhteistä jumalanpalvelusta ja pyhää ehtoollista. Kaste tekee ihmisen osalliseksi kristillisestä uskosta ja Kristuksen kirkosta. (Jolkkonen 2004, ) Jeesuksen antama kaste- ja lähetyskäsky on kasteen ja katekeesin perusta. Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: Kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. (Matt. 28:18 20) Tätä käskyä käsitellään usein rippikoulussa, kun puhutaan kasteesta tai kun opetetaan miksi rippikouluja järjestetään. Tämän tärkeän käskyn lähetysosaa tulisi enemmän käsitellä rippikoulussa. Rippikoulun voi jakaa jaksoihin. Ensin on rippikoulun orientoitumisen ja työskentelyn aloittamisen vaihe. Sen jälkeen tulee rippikoulun perusjakso, joka usein sijoittuu rippileirille. Perusjaksolla oppiaines työstetään ja prosessoidaan. Lopuksi on rippikoulussa opitun koostaminen, syventäminen ja arviointi sekä valmistautuminen edessä olevaan konfirmaatioon ja rippikoulun jälkeiseen aikaan. (Kirkkohallitus 2001, 21.)

9 9 Rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista, koska se on tapahtuma, jossa konfirmoitava tunnustaa itse uskon, johon hänet on kastettu. Konfirmaatiossa seurakunta vahvistaa konfirmoitavaa esirukouksin ja Jumala vahvistaa tämän uskoa. Konfirmoitu henkilö on oikeutettu toiminaan kummina, osallistumaan itsenäisesti ehtoolliselle, äänestämään täysi-ikäisenä kirkollisvaaleissa sekä osallistumaan isoskoulutukseen ja toimimaan isosena. Tämän lisäksi hänet voidaan vihkiä kirkollisesti avioliittoon. (Jolkkonen 2004, 29; Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2008a.) Kirkollisessa vihkimisessä molempien puolisojen tulee olla konfirmoituja seurakunnan jäseniä (Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2008b). Jokainen rippikoulun opettajatiimi joutuu ratkaisemaan kysymyksen, mihin aihealueisiin se haluaa keskittyä nuorten kanssa ja mitkä rippikoulusuunnitelman sisällöt jäävät ehkä vähän niukemmalle käsittelylle. Rippikoulusuunnitelmassa ei määritellä yksityiskohtaisesti eri jaksojen kestoja. Rippikoulun yhtenäisyyden vuoksi on sen sijaan määritelty tietyt tuntimäärät eri jaksoille: seurakuntayhteys 8 16 tuntia, aloitusjakso 6 12 tuntia, perusjakso tuntia, päätösjakso ja konfirmaatioon valmistautuminen 4 10 tuntia. Rippikoulun aiheisiin liittyvää opiskelua on 80 tuntia. (Kirkkohallitus 2001, 21.) 2.2 Rippikoulun tavoitteet ja tehtävät Rippikoulun yleistavoitteena on että nuori vahvistuu uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan. Siinä on ilmaistuna kasteopetuksen ydin. Yleistavoite ohjaa kaikkea rippikoulun toimintaa. Rippikoulussa ei pyritä kuitenkaan vain siihen, että nuoret voisivat siellä ollessaan kokea Jumalan läheisyyttä ja puhuttelua. Tarkoituksena on, että nuori löytää tien seurakunnan yhteyteen ja jumalanpalveluksiin, jotta uskossa kasvaminen ja uskon merkityksen syvempi ymmärtäminen voisivat jatkua läpi elämän. (Kirkkohallitus 2001, 11, 19.) Rippikoulun tehtävänä on opettaa kristillistä uskoa. Uskolla tarkoitetaan tässä kahta asiaa: yhteistä kirkon uskoa ja sitä, mitä ihmisen henkilökohtainen usko

10 10 voi olla ja miten sitä voi hoitaa. Rippikoulun suunnittelu ja toteutus paljastavat sen, millainen käsitys opettajalla on kristillisestä uskosta. Kristinuskon kokonaisuuden opettaminen voidaan jakaa kolmeen aiheeseen rippikoulussa: oppiin, etiikkaan ja rukoukseen. Oppi vastaa kysymykseen, kuka Jumala on ja mitä hyvää Hän on tehnyt meille. Etiikka vastaa kysymykseen, millä edellytyksillä kaikkien on hyvä elää ja miten Jumala tahtoo meidän elävän. Rukous vastaa puolestaan kysymykseen, mistä voi saada voimaa uskoa Jumalaan ja lähimmäisen rakastamiseen. (Jolkkonen 2004, 19.) Rippikoulussa Jumalan sana kohtaa nuoren monella eri tavalla. Raamattu on rukouksen ja jumalanpalveluksen lähtökohta. Samalla se on rippikoulun peruskirja, jota luetaan itsenäisesti ja josta keskustellaan yhdessä. Opetuksen tarkoituksena on tuoda sana nuoren elämänpiiriin ymmärrettävällä tavalla. Kirkkojärjestys edellyttää, että rippikoulussa annetaan opetusta kristinopin mukaisesti. (Kirkkohallitus 2001, 7 8.) Sisällöllisen perusrakenteen rippikoululle antaakin siis Katekismus, joka ilmaisee tiivistetysti Raamatun pääsisällön ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon uskon. Sen mukaan opetuksen keskeisiä aineksia ovat elämä, usko ja rukous. Nämä teemat löytyvät myös vuoden 2001 rippikoulusuunnitelmasta. Nuoren elämä, kirkon uskon sisältö ja rukous ovat kuin kolme peruspilaria, jotka pitävät työskentelyä koossa. Näistä kolmesta teemasta otetaan materiaalia opetus- ja oppimiskokonaisuuksien rakentamiseen. Elämä, usko ja rukous edellyttävät ja samalla vahvistavat toisiaan. Rippikoulussa elämä kuitenkin on laajempi käsite kuin etiikka, ja se tarkoittaa tässä nuorten elämäntilanteen ja kysymysten kokonaisvaltaista huomioimista. Jos nämä otetaan vakavasti, silloin on pakko käsitellä myös elämän pelisääntöjä, etiikkaa. (Kirkkohallitus 2001, 9; Jolkkonen 2004, 20.)

11 Oppimisprosessi rippikoulussa Opettajan rooli oppimisprosessissa Kirkon velvollisuutena on opettaa kastetuille uskosta ja auttaa ymmärtämään millaisen lahjan he ovat saaneet kasteessa. Opettajien opetustyö perustuu sekä suunnittelunsa että toteutuksensa puolesta oppimisen ohjaukseen ja oppimiskäsitysten hyödyntämiseen. Kristinopin mukaisessa opetuksessa tuetaan mahdollisuuksia kristinuskon sanoman ja ihmisen todellisuuden kohtaamiseen. (Repo 2002, 62.) Kristinuskon perusasioiden opettaminen rippikoulussa on tärkeä askel seurakunnan jäsenyyteen kasvamisessa. Nuoret osallistuvat rippikoulun aikana seurakunnan toimintaan. Osallistumisen tavoitteena on yhdessä tekeminen ja yhteyden kokeminen. Vastuu osallistumisesta kuuluu vielä rippikoulun aikana opettajalle tai seurakunnan työntekijälle. (Repo 2002, 66.) Opettajaa tarvitaan suunnittelemaan mielekkäälle oppimiselle mahdollistavia oppimisympäristöjä ja -sisältöjä. Lisäksi opettaja ohjaa oppilaita sellaiseen dialogiin, jossa rippikoulun teologinen sisältö saadaan keskusteluun nuorten elämänkysymyksien ja todellisuuden kanssa. (Pruuki & Tirri 2004, ) Opettajan on rippikoulun alkuvaiheessa kiinnitettävä huomiota turvallisen ja avoimen ilmapiirin luomiseen (Kirkkohallitus 2001, 12).

12 Oppija oppimisprosessissa Rippikouluissa kohdattiin vuonna 2006 lähes nuorta eli noin 88 prosenttia 15-vuotiaiden ikäluokasta. Rippikoulutyön suunnittelun ja rippikouluopetuksen kehittämisen kannalta on oleellisen tärkeää, että opettajat tuntevat nuorison elämänkysymyksiä mahdollisimman hyvin nuorten itsensä näkökulmasta. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2007.) Ihminen oppii jatkuvasti. Oppiminen on osin tiedostamatonta ja osin tiedostettua. Syvällinen oppiminen edellyttää tietoista orientoitumista asian omaksumiseen. Mikäli nuori kyselee ja osallistuu työskentelyyn on todennäköistä, että hän myös oppii. Ryhmässä saattaa olla myös jäseniä, jotka eivät osoita erityistä ulkoista aktiivisuutta keskustelemalla tai toimimalla. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteivätkö he oppisi. (Kirkkohallitus 2001, 11, 16.) Opetus voi auttaa oppijaa ymmärtämään uskoa ja muita rippikoulussa opiskeltavia asioita. Opetuksen avulla ei kuitenkaan voi siirtää uskoa ihmiseen. Uskon ja luottamuksen syntyminen edellyttää Kolmiyhteisen Jumalan omaa toimintaa sanan ja sakramenttien kautta. (Pruuki & Tirri 2004, ) Opetuksen avulla ei voi myöskään suoraan siirtää oppijalle tietoja, taitoja eikä toimintamalleja, vaan oppiminen edellyttää aina yksilön tai ryhmän omaa aktiivisuutta. Oppimista on tapahtunut vasta silloin, kun oppija itse on prosessoinut asian ja jäsentänyt sen muistiinsa. (Kirkkohallitus 2001, ) Ihminen oppii parhaiten asioita, jotka ovat mielekkäitä hänelle itselleen ja lähellä hänen mielenkiintonsa kohteitaan. Tästä syystä on tärkeää, että rippikoulussa opiskeltavilla asioilla on kiinteä liittymäkohta nuoren elämänkysymyksiin ja heidän todellisuuteensa. Muuten oppiminen on vain pintaoppimista, jossa opiskellaan arkisesta elämästä irrallista uskonnollista todellisuutta. (Pruuki & Tirri 2004, 47.)

13 Oppimisprosessin edistäminen Rippikoulussa opitut asiat eivät siirry pohdintojen tasolta erilaisiin käytännön tilanteisiin ja arkielämään. Rippikouluaikana on ennen kaikkea etsittävä niitä tekijöitä ja piirteitä, jotka edistävät opittavien ja opittujen asioiden liittymistä rippikoulunuorten todelliseen elämään. (Repo 2002, 63.) Ryhmään kuuluminen ja siinä toimiminen voi olla nuorelle tärkeä kokemus sinänsä ja antaa mahdollisuuden oppia uusia asioita itsestään sekä muista ryhmän jäsenistä. Ryhmän hyvä ilmapiiri ei ole vain itseisarvo, vaan sillä on tärkeä merkitys oppimismotivaation kannalta. (Kirkkohallitus 2001, 14.) Tutkimusten mukaan suomalaisista jopa prosentilla on oppimisvaikeuksia, joten jokaisessa luokassa, nuorisoryhmässä ja rippikoululeirillä on varmuudella erilaisia oppijoita. Rippikoulut tavoittavat suuren osan nuoria, joten kirkon työntekijät kohtaavat työssään paljon erilaisia oppijoita. Erilainen oppija voi olla kuka tahansa, ei ainoastaan henkilö, jolla on oppimisvaikeus. Oppia voi hyvin monella tavalla: kuulemalla, katselemalla, kokeilemalla, tekemällä, liikkumalla. Opettajan yksinpuhelu ei ole ihanteellinen tapa kaikille. (Hämäläinen 2002, 99.) Lähetys sinulle -vinkkivihko (LIITE 1) on luotu myös osittain sen takia, että lähetystyötä voisi käsitellä rippikoulussa muullakin tavoin kuin opettajan yksinpuhelulla. Vinkkivihosta käytettäessä voidaan hyödyntää yli tusinaa opettamistapaa, sillä vinkkivihko tarjoaa monipuolisesti erilaisia virikkeitä: improvisointia, ongelmanratkaisua, askartelua, tarinankerrontaa, draamatyöskentelyä ja musiikkia. Monissa vinkkivihon rastityöskentelyn rasteissa hyödynnetään simulointia. Simuloinnilla tarkoitetaan jonkin tapahtuman tai prosessin jäljittelyä, ja sen tavoitteena on yleensä jonkin monimutkaisen tilanteen tutkiminen ja siihen liittyvien taitojen harjoittelua. Simuloitu tilanne on siitä hyvä, että se suojelee oppijaa seurauksilta, joita epäonnistuminen saattaisi aiheuttaa. Simuloiduissa tilanteissa oppijan tulee pysyä roolissaan koko ajan ja toiminnan tulee tapahtua niin kuin kaikki olisi totta. (Vuorinen 1993, )

14 14 Nuoret tarvitsevat palautetta toiminnastaan, aktiivisuudestaan ja osallistumisestaan. Nuorten itsearvioinnin tukena on hyödyllistä käyttää niin sanottua oppimispäiväkirjaa, johon he voivat kirjoittaa oppimiaan asioita, oivalluksiaan, heränneitä kysymyksiään tai muita selvitettäviä asioita. Arvioinnissa on oltava tilaa nuorten omalle pohdinnalle. Rippikoulussa ei kuitenkaan voi arvioida ihmisen henkilökohtaista uskoa, vaan uskon merkityksen ymmärtämistä. (Kirkkohallitus 2001, 16.) Oppimisen koontia varten LÄHETYS SINULLE -vinkkivihossa on esimerkkikysymyksiä oppimispäiväkirjatyöskentelyyn. Vinkkivihossa esitellään myös prosessikirjoittamisen menetelmä toisenlaisena tapana koota opittuja asioita. 2.4 Rippikouluikäinen nuori Nuoruus vaiheena Nuoruus on pitkä ajanjakso, joka saattaa kestää parikymmentäkin vuotta. Se jaetaan usein kolmeen alajaksoon: varhais- (11 14), keski- (15 18) ja myöhäisnuoruuteen (19 25 ikävuotta). Rippikoulua käyvä nuori sijoittuu useimmiten kahden ensimmäisen alajakson taitekohtaan. Nuoren kehitys ja myös siihen vaikuttavat tekijät ovat erilaisia näinä ikäkausina. Nuoruuden aloituskohtana voidaan pitää murrosiän alkamista ja siihen liittyvää fyysistä kasvua. Tähän liittyy monia asioita, kuten seksuaalisuuden voimistuminen nuoren kiinnostuksia suuntaavana tekijänä. Myös fyysinen kasvu ja siihen liittyvät muutokset nuoren ulkonäössä muuttavat sekä nuoren omia käsityksiä itsestään että muiden suhtautumistapoja. Nuoruuden päättymiselle ei olekaan samanlaisia yksiselitteisiä merkkejä kuin sen alulle. Sitä määräävät tekijät ovat usein sosiaalisia ja yksilöllisiä. Koulutuksen päättäminen, työelämään siirtyminen, parisuhteen perustaminen ja irtaantuminen vanhemmista ovat tapahtumia, jotka merkitsevät siirtymistä aikuisuuteen. (Nurmi 1998, )

15 15 Nuoruuteen siirryttäessä ja erityisesti sen kuluessa nuorten suhde vanhempiin muuttuu ainakin kahdella tavalla: nuori saa enemmän itsenäisyyttä ja hän alkaa viettää enenevässä määrin aikaa ikätoveriensa parissa. Perhe pysyy silti tärkeänä osana nuorten elämää. Vanhemmat tukevat, neuvovat ja ohjaavat nuorta ja nuoren oma toiminta vaikuttaa siihen miten vanhemmat häneen suhtautuvat. Vanhemman ja lapsen vuorovaikutus muuttuu yksisuuntaisesta ohjauksesta keskusteluun, neuvotteluun ja yhteisen päätöksentekoon perustuvaksi vuorovaikutukseksi. Myös vanhempien kanssa yhdessä vietetty aika vähenee. (Nurmi 2006, 130, 145.) Vaikka ikätoverin merkitys on suuri jo varhain lapsuudessa, se korostuu nuoruudessa. Nuori alkaa yhä enemmän viettää aikaa samanikäisten ystävien ja kaverien kanssa. Varhais- ja keskinuoruudessa ystävät ja kaverit ovat yleensä samaa sukupuolta, mikä pätee myös kaveriryhmiin. Myöhäisnuoruudessa kaveriryhmät muuttuvat sekaryhmiksi, joihin kuuluu sekä tyttöjä että poikia. Valtaosalla nuorista on jokin ryhmä, johon kuulua tai ainakin yksi ystävä. Jos nuorella ei ole ystäviä, on syytä huolestua. (Nurmi 2006, 130, ) Nuoren oma minuus hahmottuu pitkälti ystävyyssuhteiden välityksellä (Kirkkohallitus 2001, 12 13). Rippikouluun tuleva nuori elää voimakasta murroskautta. Lapsuusiän aikana vakiintunut identiteetti joutuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten muutosten eteen. Murrosiän myötä nuori alkaa kiinnostua toisesta (tai samasta) sukupuolesta ja omasta ulkonäöstään. Sukukypsyyden saavuttamisen myötä kiinnostuksen kohteiksi tulevat myös seksuaalisuuteen, seksiin ja seurusteluun liittyvät asiat. Nuorella siis on käsillä hämmentäviä kokemuksia fyysisestä kasvusta ja sukukypsyyden saavuttamista, mutta myös vanhemmista eriytymisestä. Nuori siis etsii omaa itseään. Ikätoverien muuttuessa tärkeämmäksi ryhmäksi, se tarjoaa turvaa ja tukea, tietoa omasta itsestä ja mahdollisuuden keskustella eri asioista osana oman identiteetin etsintää. (Kirkkohallitus 2001, 12; Nurmi 1998, 311.)

16 16 Murrosikäinen nuori pystyy entistä paremmin jäsentämään ulkopuolista maailmaa loogisesti ja sisäisesti mielekkäänä kokonaisuutena. Maailmankuvan etsiminen ja omien arvojen pohdinta käynnistyy tyypillisesti tämän kehityksen seurauksena, ja niitä pidetään nuoruuden keskeisinä tunnusmerkkeinä. (Nurmi 1998, 311.) Nuoruuden kehitystehtävät ja ominaispiirteet Nuoruuden keskeiset kehitystehtävät ovat sukupuoli-identiteetin omaksuminen ja suhteiden luominen toiseen sukupuoleen. Keski- tai myöhäisnuoruuteen enemmän liitettäviä kehitystehtäviä ovat koulutuksen hankkiminen ja valmistautuminen työ- ja perhe-elämään sekä aatejärjestelmän omaksuminen. Kehitystehtävien onnistunut ratkaisu luo pohjaa hyvinvoinnille ja myöhemmälle myönteiselle kehitykselle. Nuorten työskennellessä valitsemiensa tavoitteiden toteuttamiseksi, he saavat monenmoista palautetta omista kyvyistään, vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Tämä palaute luo pohjaa nuoren minäkuvalle. (Nurmi 2006, 131, 142.) Nuoruus on paitsi mahdollisuuksien ja haasteiden myös haavoittuvuuden aikaa. Osalle nuorista kasautuu nuoruusvuosina ongelmia, jotka näkyvät joko henkisenä pahoinvointina tai ulkoisena häiriökäyttäytymisenä. Kaksi tavallisinta mielenterveyden ongelmaa nuoruudessa ovatkin masennus ja ahdistuneisuus. Pojilla esiintyy enemmän suoraa ja tytöillä enemmän epäsuoraa ja verbaalista (sanallista) aggressiivisuutta, kuten juorujen levittämistä. Tytöillä alkoholin käyttö on yleisempää ja pojilla taas runsaampaa. Muihin maihin verratessa suomalaisten nuorten päihteiden käyttö on alkoholipainotteista. Käytöshäiriöt, aggressiivisuus ja rikollisuus kulkevat usein käsi kädessä. (Nurmi 2006, )

17 17 Yhä enenevä määrä suomalaisista nuorista varttuu perheissä, joista toinen biologinen vanhempi puuttuu. Toisen vanhemman puuttuminen on usein yhteydessä nuorten ongelmiin, vaikka toki suojaaviakin tekijöitä on olemassa. Muita erityispiirteitä suomalaisten nuorten kannalta ovat pitkään jatkuva yhtenäiskoulutus eli ikäluokkien yhteinen opetus ilman eriyttämistä, koulutustason nousu (suuri osa nuorista hyvin koulutettuja ja kielitaitoisia), itsenäisesti asuvien nuorten osuuden kasvu ja tieto- ja viestintäteknologian laaja käyttö. Uuden teknologian voidaan ennakoida muokkaavan nuorten sosiaalisia suhteita, vaikka asiaa ei olekaan juuri tutkittu. (Nurmi 2006, ) Usko nuoren elämässä Varhaisnuoruudessa ihminen on ajattelussaan sidoksissa lähinnä konkreettisiin asioihin, rippikouluun tuleva nuori kykenee yleensä jo käsitteelliseen ajatteluun. Myös uskonnollisessa ajattelussa on rippikouluun mennessä yleensä tapahtunut muutosta. Nuori kykenee ymmärtämään Raamatun kielikuvia, vertauksia ja symboleja, niin että hänen on mahdollista tajuta syvemmin, mistä kristinuskossa on kyse. Rippikouluryhmässä on kuitenkin aina myös niitä nuoria, joiden uskonnollinen ajattelu on edelleen konkreettista ja joiden on vaikeaa ymmärtää käsitteellisiä ilmauksia. (Kirkkohallitus 2001, 13.) Jean Piaget`n teorialla on paljon annettavaa uskontokasvatukseen. Piaget`n mukaan älylliseen kehitykseen kuuluu neljä kognitiivista vaihetta. Rippikouluikäiset kuuluvat formaalisten operaation vaiheeseen, jonka aikana ajattelu irtautuu konkreettisista tapahtumista ja kohteista, monimutkainen abstrakti ajattelu tulee mahdolliseksi sekä ongelmanratkaisukyky ja hypoteettinen ajattelu kehittyvät. On esitetty, että kyky abstraktiin ajatteluun aiheuttaisi nuoren vieraantumisen kristinuskosta. Piaget`n mallia todentavissa soveltavissa tutkimuksissa on todettu, että uskonnollisen ajattelun kehitys etenee hitaammin kuin kehitys muilla ajattelun alueilla. (Räsänen 2004, )

18 18 Ranskalaisen Deconchyn mukaan uskonnollisella ajattelulla on kolme eri vaihetta. Rippikouluikäinen nuori elää näistä toisen ja kolmannen vaiheen taitekohdassa. Toisessa vaiheessa (11 14-vuotiaat) ajattelussa Jumalaan liitetään vanhempiin ja muihin aikuisiin liittyviä piirteitä. Jumala kuvataan oikeudenmukaiseksi, hyväksi tai voimakkaaksi. Kolmannessa vaiheessa (yli 14-vuotiaat) Jumalaan liittyy ominaisuuksia, kuten rakkaus tai luotettavuus, jotka herättävät ihmisessä kiinnostuksen Jumalaan. Jumalaan ei enää liitetä ihmisenkaltaisia vaan abstraktimpia piirteitä. (Räsänen 2004, ) Monien tutkimusten mukaan nuoret ja nuoret aikuiset ovat vähemmän uskonnollisia kuin keski-ikäiset ja vanhukset. Ennen täysi-ikäisyyttä tapahtuu huomattava lasku uskonnollisuudessa, jos sitä mitataan seurakunta-aktiivisuudessa. Tästä ei voi kuitenkaan päätellä, ettei uskonnolla olisi merkitystä nuorten elämässä. Rippikouluiässä kirkollisuus vähenee, mutta uskonnollisuus aktivoituu. Yksilön kehitykseen kuuluu herkkyyskausia, jolloin jonkin taidon oppiminen tai tiedon omaksuminen tapahtuu helpommin kuin muina aikoina. Myös uskonnolliseen kehitykseen kuuluu herkkyyskausia. Lapsuutta ja murrosikää pidetään ratkaisevimpina uskon omaksumisen aikoina. Belgialaisen uskontopsykologi Antoine Vergoten mukaan murrosiässä on monia uskonnollisille kysymyksille herkistäviä tekijöitä. (Räsänen 2004, ) Nuoruusiässä Jumalan etsintä ja uskonepäily keskittyvät kristinuskon peruskysymyksiin ja ovat mitä syvällisintä teologiaa. Nuorten kysymyksiä ovat muun muassa: onko persoonallinen Jumala olemassa, auttaako Jumala ihmisiä, onko Jumala luonut maailman ja kaiken sen päällä sekä mitä Hän on tehnyt luomisen jälkeen? Murrosikäisten aikuisilta saamat epätyydyttävät vastaukset edellisiin ja muihin kysymyksiin on yksi selitys nuorten irtautumiseen kirkosta ja sen opetuksesta vuotiaana kun Jumalan etsintä on vielä usein kesken, joten lähetystyön arvot eivät ehkä mahdu nuorten maailmankuvaan. (Räsänen 2004, )

19 19 Sveitsiläisen teologin, psykologin ja pedagogin Fritz K. Oserin uskonnollisen ajattelun kehityksen teorian perusidean mukaan uskonnollinen ajattelu ilmenee siinä, miten ihminen kuvailee suhdettaan Jumalaan. Jumalasuhteen muuttumiseen eivät vaikuta ulkoiset, vaan pikemmin sisäiset, yksilön kehitystä säätelevät lainalaisuudet. Tämän teorian mukaisesti voidaan olettaa, että kaikki ihmiset kaikissa kulttuureissa käyvät samat viisi kehitysvaihetta läpi samassa järjestyksessä. Oserin teorian kolmas vaihe, johon monen aikuisen uskonnollinen ajattelu jämähtää, on nuoruusiälle tyypillisin ajattelutapa. Vaiheessa ajatellaan, että Jumalalla ja ihmisellä on omat maailmansa. Jumala on etäinen ja ihminen on itse täysin vastuullinen kaikesta. Opettajan tehtävänä rippikoulussa on rohkaista uskonnollisen ajattelun tiellä. (Räsänen 2004, ) Nuoren uskonnollinen ajattelu saattaa jäädä helposti lapsenomaiseksi, vaikka hänen muu ajattelunsa kehittyy. Keskeinen nuoruusiän kehityshaaste onkin uskonnollisen ja muun ajattelun yhdistäminen, tai muussa tapauksessa nuori joko hylkää uskonnollisen ajattelun tai tukeutuu lapsenomaiseen uskonnolliseen ajatteluun. (Kirkkohallitus 2001, 14.) Rippikoulu yksi tärkeä merkitys onkin auttaa nuorta juuri tässä ajattelutapojen yhdistämisessä Lähetystyö ja nuorten maailma Lähetystyö on osa kirkon perustyötä, joten sen pitäisi olla myös luontevasti olla osa nuoriso- ja rippikoulutyötä. Nuorilla on halua tehdä jotain paremman maailman hyväksi, kunhan oikeat keinot ja toimintatavat löytyvät. Nuoret saadaan liikkeelle, kun heille annetaan omaa vastuuta ja kun he itse voivat olla organisoimassa toimintaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. (Silfverhuth 2005, 151.) Nuoret tarvitsevat tekemistä ja olemista. On hyvä, että nuori voi toimia seurakunnassa vapaaehtoistyöntekijänä, lähetystyön toimijana, monin eri tavoin kuten kerhonohjaajana, isosena tai vaikka pyhäkoulun opettajana. Nuoret odottavat, että heillä on tehtävä seurakunnassa. Näiden tehtävien kautta nuori voi löy-

20 20 tää oman identiteettinsä seurakunnan täysivaltaisena jäsenenä. Kirkon nuorisotyön tehtävänä on tarjota nuorille kasvupaikka olemisen paikka jossa he saavat rauhassa opetella uskonelämän muotoja, harjoittaa uskoaan, kasvaa keskeneräisinä ja epätäydellisinä sekä etsiä omaa paikkaansa. Toimiessaan vapaaehtoistyöntekijöinä nuoret siis tekevät lähetystyötä, mutta eivät pakosta osaa kutsua sitä sillä nimellä. Osalle seurakunnasta voi muodostua ainoastaan olemisen paikka, mikä myös on hyvä. Kaikilla ihmisillä ei ole aikaa tai halua lähetys- tai vapaaehtoistyön toteuttamiseen. (Tuominen 2005, 51.)

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus Lähetys tänään Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén Kirkkohallitus 1 Matteus 24:3-14 3. Kun Jeesus sitten istui Öljymäellä eikä siellä ollut muita, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kyselivät: "Sano

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Elämä Jumalan lapsena

Elämä Jumalan lapsena 1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen.

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen. Miksi tämä diasarja? Piispa Olaus Svebilius on laatinut 1700-luvulla kattavan selityksen Lutherin katekismukseen. Se on hyvää luettavaa myös tänä päivänä. Se opetettiin ulkoa kaikille koko Skandinaviassa.

Lisätiedot

R I P P I K O U L U T. R I P P I K O U L U T Euran seurakunnassa

R I P P I K O U L U T. R I P P I K O U L U T Euran seurakunnassa R I P P I K O U L U T R I P P I K O U L U T Euran seurakunnassa YLEISTÄ RIPPIKOULUSTA Miksi rippikoulu? Kun sinut noin viisitoista vuotta sitten kastettiin saivat vanhempasi, kummisi ja seurakunta tehtäväkseen

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa Kasteesta ja siihen valmistautumisesta ks. Lapsen kasteen kaava (1. A). Kun kaste toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa (messu, sanajumalanpalvelus, viikkomessu,

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kun kaste toimitetaan seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa, siihen liitetään tässä esitetyt kohdat. Saarnan jälkeen vanhemmat ja kummit siirtyvät kastettavan

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti.

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti. JOHDANTO - sopisi 2. luokkalaisille 1) JOHDANTO pala aiheena anteeksi pyytäminen Liturgisena lauluna alkusiunaus: Pappi: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Seurakunta: Aamen, aamen, aamen Pappi: Herra,

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Pyhän Hengen kaste Pyhä Henki sarjan kolmas osa. Majakka-ilta 31.1.2015 Antti.Ronkainen@majakka.net

Pyhän Hengen kaste Pyhä Henki sarjan kolmas osa. Majakka-ilta 31.1.2015 Antti.Ronkainen@majakka.net Pyhän Hengen kaste Pyhä Henki sarjan kolmas osa Majakka-ilta 31.1.2015 Antti.Ronkainen@majakka.net Huomioita opin muodostamisesta Raamatun kertomuksista/narratiiveista (L. H.) 1. On tehtävä ero kuvaavan

Lisätiedot

Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää.

Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää. Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää. Matkan perustana on aito ja alkuperäinen kristinusko. Kuva: futureimagebank.com

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen. MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:

Lisätiedot

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa

Lisätiedot

MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007)

MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007) Ryttylä 29. 09.2007 Matti Väisänen 1/6 MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007) Kristuksessa rakas veljemme, Markku Sumiala ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä tämän

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

päiväni jo luodut. Psalmi 139:13-16

päiväni jo luodut. Psalmi 139:13-16 Pyhä kaste Onnittelut... 4 Kasteesta sopiminen... 5 Miksi kastetaan?... 5 Nimeltä kutsuttu... 7 Kummin tehtävä... 7 Kasteen jälkeen... 8 Tervetuloa mukaan seurakuntaan... 8 Kastekynttilä kutsuu rukoukseen...

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä.

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Veljeskunta lähettää keskuudestaan viisaan ihmisen, joka julistuksellaan

Lisätiedot

Lähetystyö & raha. Teksti. Kirkon virallisten lähetysjärjestöjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslinjaukset

Lähetystyö & raha. Teksti. Kirkon virallisten lähetysjärjestöjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslinjaukset Lähetystyö & raha Teksti Kirkon virallisten lähetysjärjestöjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslinjaukset Järjestöjen saama budj.tuki 2012 Suomen Lähetysseura Suomen Pipliaseura 9,5 milj. 1,1 milj. Kansanlähetys

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista.

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista. 1 Efesolaiskirjeen selitys 4 Ef. 1:10-14 Pyhän Hengen sinetti Tämä on neljäs luento Paavalin Efesolaiskirjettä käsittelevässä luentosarjassa. Tähän mennessä olemme kuulleet siitä, kuinka meidät kristityt

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17 Vainoista herätykseen Ap t. 8:1-17 Jumalan sanallinen ilmoitus on lisääntyvää ja se huipentuu Jeesuksen ihmiseksi tulemiseen. Pelastusilmoitus loppuu apostolien ajan päättyessä. Jeesuksen antaessa lähetyskäskyn

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot