LÄHETYS SINULLE Lähetysaiheinen vinkkivihko rippikoulutyöhön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHETYS SINULLE Lähetysaiheinen vinkkivihko rippikoulutyöhön"

Transkriptio

1 LÄHETYS SINULLE Lähetysaiheinen vinkkivihko rippikoulutyöhön Juha Pohjois-Koivisto Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Pohjois-Koivisto, Juha. LÄHETYS SINULLE Lähetysaiheinen vinkkivihko rippikoulutyöhön. Helsinki, kevät s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyöntekijän virkakelpoisuus. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda rippikoulutyöhön käytännönläheistä opetusmateriaalia lähetystyön teemasta. Lähetystyö on yksi teema, jota rippikoulussa tulee opettaa vuoden 2001 rippikoulusuunnitelman mukaan. Opinnäytetyöprosessin aikana syntynyt tuotos, eli LÄHETYS SINULLE lähetysaiheinen vinkkivihko rippikoulutyöhön, sisältää rippikoulun lähetysaiheisen oppimistuokion rungon, tietoa lähetystyöstä, toiminnallisia menetelmiä ja harjoitteita sekä muita vinkkejä siitä, kuinka rippikoulussa voi muistaa tai käsitellä lähetystyötä. Osa harjoitteista on sovelluksia vanhoista ideoista. Vinkkivihkon lopussa on myös lista muista materiaalipaketeista ja suositeltavasta oheismateriaalista. Tärkein tavoite vinkkivihon tekemisessä oli luoda harjoitteita, joiden avulla rippikoululainen voisi oppia lähetystyön monipuolisesta luonteesta. Toinen tavoite oli luoda harjoitteita joiden kautta lähetystyö tulisi lähemmäksi rippikoulua käyvien nuorien maailmaa. Harjoitteista suuren osan tarkoitus on ollut osoittaa, että lähetystyötä voi tehdä tässä ja nyt. Tämän vuoksi ulkomaille sijoittuvan lähetystyön ja kansainvälisyyskasvatuksen osuus työssä on vähäistä. Opinnäytetyön raporttiosuudessa syvennytään rippikoulun ja lähetystyön kannalta olennaisiin teemoihin eli rippikouluun ja lähetystyöhön sekä produktin tekemisen eri vaiheisiin. Opinnäytetyön tekemisen aikana syntynyttä vinkkivihkoa voidaan soveltaa myös muualla kuin rippikouluissa. Materiaalin tekemisen aikana osaa vinkkivihon harjoitteista kokeiltiin Kurikan seurakunnan kahdella rippikoululeirillä vuonna 2007 ja Vuosaaren seurakunnan kolmella rippikoululeirillä kesällä Viimeisimmällä rippikoululeirillä suoritettiin produktin testaus. Tällä rippileirillä oli lisäkseni 24 rippikoululaista, viisi isosta, kaksi yövalvojaa ja pappi sekä nuorisotyön kesätyöntekijä. Kokeilluista harjoitteista kerättiin suullista palautetta kaikilla kolmella Vuosaaren seurakunnan rippileirillä. Virallisen testauksen yhteydessä keräsin myös kirjallisesti palautetta rippikoululeirin nuorilta, seurakunnan työntekijältä ja vapaaehtoistyöntekijöiltä. Ennen opinnäytetyön luovuttamista vinkkivihko lähetettiin vielä sähköpostin liitteenä Vuosaaren seurakunnan rippikoulutyöntekijöille ja eräälle Suomen lähetysseuran työntekijälle arvioitavaksi. Heidän vastausten ja rippileireiltä saaman palautteen perusteella vinkkivihko kehiteltiin lopulliseen muotoonsa. Asiasanat: lähetystyö, rippikoulu, rippikoululeirit, nuoret

3 ABSTRACT Pohjois-Koivisto, Juha. Mission for you: a booklet with tips and hints on missionary theme for Confirmation class work. 72p., 5 appendices Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Christian Youth Work. Degree: Bachelor of Social Services. This thesis was a product. The aim of this thesis was to create material on a missionary theme for confirmation class work. The main purpose of making the booklet was to develop exercises teaching about the diversity of missionary work. The exercises aimed to bring the missionary work closer to the lives of the youth. Some of the exercises show that missionary work is not something in the distant future and location, it is something that everyone can do right here and now. The first parts of the booklet were created in 2007 and it has been developed further after that. Some exercises of the booklet were tested during two confirmation camps in 2007 (parish of Kurikka) and three confirmation camps in the summer of 2008 (parish of Vuosaari). Feedback from the exercises was collected in written form in the last confirmation camp. In addition, oral feedback, which made me alter some parts of the booklet, was collected during the last two confirmation camps. 34 persons were present at the camp during the final testing. Seven of them were voluntary workers (group leaders), two of them personnel from the Vuosaari parish and the rest were campers. After the testings in confirmation camps, the booklet was also sent to the personnel of Vuosaari parish and one worker of The Finnish Evangelical Lutheran Mission to be evaluated. After the testings and the collection of the feedback, the material was developed further. Some parts of the booklet can be used in youth work of parishes. Mainly it can be used in confirmation class work. Keywords: missionary work, confirmation class work, confirmation camp, youth

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO RIPPIKOULU KASTEOPETUSTA NUORILLE Kasteesta konfirmaatioon Rippikoulun tavoitteet ja tehtävät Oppimisprosessi rippikoulussa Opettajan rooli oppimisprosessissa Oppija oppimisprosessissa Oppimisprosessin edistäminen Rippikouluikäinen nuori Nuoruus vaiheena Nuoruuden kehitystehtävät ja ominaispiirteet Usko nuoren elämässä Lähetystyö ja nuorten maailma LÄHETYS ILOSANOMAN LEVITTÄMISTÄ YHDESSÄ Lähetys, julistaminen ja evankelioiminen Lähetys Raamatussa Pyhä Kolminaisuus ja lähetys Kirkko ja lähetys Lähetys käytännössä Lähetyksen ja diakonian välinen suhde VINKKIVIHKO IDEASTA VALMIIKSI OPINNÄYTETYÖKSI Kipinä idealle Ideasta opinnäytetyön viimeistelemiseen Vinkkivihon ensimmäiset elinvuodet luominen ja kokeilua Vinkkivihko ja murrosiän paineet testaus ja palautteen keruu Vinkkivihko matkalla kohti aikuistumista tuotoksen viimeistely Palautetta ja arviointia Vinkkivihosta sekä rastityöskentelystä Oma arvio rastityöskentelyn testauksesta Rippikoululaisilta saatu palaute rastityöskentelystä Leirien työntekijöiltä saatu palaute rastityöskentelystä...36

5 4.3.4 Valmiista materiaalipaketista saatu palaute POHDINTA...39 LÄHTEET...41 LIITE 1: LÄHETYS SINULLE Lähetysaiheinen vinkkivihko rippikoulutyöhön LIITE 2: Palautelomake LIITE 3: Rippileirin aikataulusuunnitelma LIITE 4: Sähköpostiviesti Vuosaaren rippikoulutyöntekijöille LIITE 5: Sähköpostiviesti Suomen lähetysseuralle

6 1 JOHDANTO Tämän työn aiheena on lähetysteemaisen LÄHETYS SINULLE -vinkkivihon tekeminen rippikoulutyöhön. Opinnäytetyön raporttiosuudessa keskitytään vinkkivihon kannalta olennaisiin teemoihin: rippikouluun ja kristilliseen lähetystyöhön. Tämän lisäksi kerrotaan produktin tekemisen eri vaiheista. Vaikka vinkkivihko on valmistettu Vuosaaren seurakunnan rippikoulutyöhön, sitä voidaan käyttää sellaisenaan myös muualla rippikoulutyössä. Osaa vinkkivihon harjoitteista voidaan soveltaa myös kristillisessä nuorisotyössä. Opinnäytetyöni tavoitteena on luoda rippikoulutyöhön opetusmateriaalia, jonka avulla voidaan saada monipuolinen käsitys lähetystyöstä. Monen vinkkivihon harjoitteen tarkoitus on ollut osoittaa, että lähetystyö on jotain, mitä voi tehdä tässä ja nyt omassa lähiympäristössään. Rippileireillä, joilla itse olen työskennellyt, lähetystyön oppimistuokio toteutettiin useimmiten tavalla, joka vaati mielestäni kehittämistä. Nämä oppimistuokiot järjestettiin rastiradan muodossa, minkä olen kyllä todennut hyväksi opettamiskeinoksi. Mutta kokonaisuus ei aina ollut mainioin, kun rastiradan rasteilla vain käännytettiin kristinuskoon isosia, jotka esittivät muiden uskontojen edustajia. Tämä toimintatapa antoi lähetystyöstä mielestäni vain suppean kuvan. Näistä rastiradoista syntyi idea vinkkivihon tekemiseen. Lähetystyö on usein teema, joka jää rippikouluissa käsittelemättä ajanpuutteen vuoksi tai koska rippikoulun opettajat haluavat painottaa jotain muuta aihetta. Lähetystyö on yksi teema, jota tulee Elämä Usko Rukous: rippikoulusuunnitelma 2001 teoksen mukaan käsitellä rippikouluissa. Rippikoulusuunnitelma itsessään ei kerro kuinka aihetta tulee käsitellä, joten tällaisen produktin tekemiselle oli tarvetta. Lähetysaiheisia opinnäytetöitä on Diakoniaammattikorkeakoulussa tehty jo muutamia: Hännikäisen, Lindstedtin ja Nybackan Menkää ja tehkää Rippikoulu lähetystyön ja suvaitsevaisuuskasvatuksen näkökulmasta, Ijäksen SANASTA SALKUKSI Lähetys- ja kansain-

7 välisyyskasvatuksen materiaali-paketti Hollolan seurakunnan rippikoulu- ja nuorisotyölle, Järvisen Lähetys tutuksi lähetysaiheista materiaalia rippikouluun sekä Kotilaisen KARIBUNI SANA MARAFIKI Lähetyskasvatusta Sotkamon seurakunnassa. Oman opinnäytetyöni tuotos, LÄHETYS SINULLE lähetysaiheinen vinkkivihko rippikoulutyöhön, eroaa näiden neljän työn tuotoksista monin eri tavoin. Oma tuotokseni pyrkii tuomaan yksinkertaisin ja realististen harjoitteiden avulla esiin, miten nuori tai nuori seurakunta voisi tehdä lähetystyötä sekä miksi sitä tehdään. Tuotoksen pääpaino ei ole ulkomailla tapahtuvassa lähetystyössä eikä kansainvälisyyskasvatuksessa vaan lähetystyöstä pyritään antamaan kuva, koska pyrin tuomaan lähetystyötä nuoren elämää lähemmäksi. Lähetystyötä voi tehdä siis tässä ja nyt. Tuotoksesta on myös pyritty tekemään käyttäjäystävällinen ja sen visuaaliseen ilmiasuun on panostettu. Vinkkivihko ei myöskään liity määräaikaisiin kampanjoihin tai projekteihin, joten sitä voidaan käyttää myös ajan kuluessa.

8 8 2 RIPPIKOULU KASTEOPETUSTA NUORILLE 2.1 Kasteesta konfirmaatioon Rippikoulun perusta on kristillisessä kasteessa, ja seurakunnan tehtävä on opettaa jäsenilleen kasteen merkitystä. Kasteopetus on luonteeltaan kastemuistutusta. (Kirkkohallitus 2001, ) Kaste ja katekeesi eli kasteopetus ovat alusta lähtien kuuluneet kirkon ydintehtäviin. Rippikoulu on tärkeä osa tätä opetusta unohtamatta perheen ja läheisten kotona antamaa kristillistä kasvatusta. Kasteopetus ja kaste ovat aina pyrkineet kuljettamaan kohti yhteistä jumalanpalvelusta ja pyhää ehtoollista. Kaste tekee ihmisen osalliseksi kristillisestä uskosta ja Kristuksen kirkosta. (Jolkkonen 2004, ) Jeesuksen antama kaste- ja lähetyskäsky on kasteen ja katekeesin perusta. Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: Kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. (Matt. 28:18 20) Tätä käskyä käsitellään usein rippikoulussa, kun puhutaan kasteesta tai kun opetetaan miksi rippikouluja järjestetään. Tämän tärkeän käskyn lähetysosaa tulisi enemmän käsitellä rippikoulussa. Rippikoulun voi jakaa jaksoihin. Ensin on rippikoulun orientoitumisen ja työskentelyn aloittamisen vaihe. Sen jälkeen tulee rippikoulun perusjakso, joka usein sijoittuu rippileirille. Perusjaksolla oppiaines työstetään ja prosessoidaan. Lopuksi on rippikoulussa opitun koostaminen, syventäminen ja arviointi sekä valmistautuminen edessä olevaan konfirmaatioon ja rippikoulun jälkeiseen aikaan. (Kirkkohallitus 2001, 21.)

9 9 Rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista, koska se on tapahtuma, jossa konfirmoitava tunnustaa itse uskon, johon hänet on kastettu. Konfirmaatiossa seurakunta vahvistaa konfirmoitavaa esirukouksin ja Jumala vahvistaa tämän uskoa. Konfirmoitu henkilö on oikeutettu toiminaan kummina, osallistumaan itsenäisesti ehtoolliselle, äänestämään täysi-ikäisenä kirkollisvaaleissa sekä osallistumaan isoskoulutukseen ja toimimaan isosena. Tämän lisäksi hänet voidaan vihkiä kirkollisesti avioliittoon. (Jolkkonen 2004, 29; Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2008a.) Kirkollisessa vihkimisessä molempien puolisojen tulee olla konfirmoituja seurakunnan jäseniä (Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2008b). Jokainen rippikoulun opettajatiimi joutuu ratkaisemaan kysymyksen, mihin aihealueisiin se haluaa keskittyä nuorten kanssa ja mitkä rippikoulusuunnitelman sisällöt jäävät ehkä vähän niukemmalle käsittelylle. Rippikoulusuunnitelmassa ei määritellä yksityiskohtaisesti eri jaksojen kestoja. Rippikoulun yhtenäisyyden vuoksi on sen sijaan määritelty tietyt tuntimäärät eri jaksoille: seurakuntayhteys 8 16 tuntia, aloitusjakso 6 12 tuntia, perusjakso tuntia, päätösjakso ja konfirmaatioon valmistautuminen 4 10 tuntia. Rippikoulun aiheisiin liittyvää opiskelua on 80 tuntia. (Kirkkohallitus 2001, 21.) 2.2 Rippikoulun tavoitteet ja tehtävät Rippikoulun yleistavoitteena on että nuori vahvistuu uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan. Siinä on ilmaistuna kasteopetuksen ydin. Yleistavoite ohjaa kaikkea rippikoulun toimintaa. Rippikoulussa ei pyritä kuitenkaan vain siihen, että nuoret voisivat siellä ollessaan kokea Jumalan läheisyyttä ja puhuttelua. Tarkoituksena on, että nuori löytää tien seurakunnan yhteyteen ja jumalanpalveluksiin, jotta uskossa kasvaminen ja uskon merkityksen syvempi ymmärtäminen voisivat jatkua läpi elämän. (Kirkkohallitus 2001, 11, 19.) Rippikoulun tehtävänä on opettaa kristillistä uskoa. Uskolla tarkoitetaan tässä kahta asiaa: yhteistä kirkon uskoa ja sitä, mitä ihmisen henkilökohtainen usko

10 10 voi olla ja miten sitä voi hoitaa. Rippikoulun suunnittelu ja toteutus paljastavat sen, millainen käsitys opettajalla on kristillisestä uskosta. Kristinuskon kokonaisuuden opettaminen voidaan jakaa kolmeen aiheeseen rippikoulussa: oppiin, etiikkaan ja rukoukseen. Oppi vastaa kysymykseen, kuka Jumala on ja mitä hyvää Hän on tehnyt meille. Etiikka vastaa kysymykseen, millä edellytyksillä kaikkien on hyvä elää ja miten Jumala tahtoo meidän elävän. Rukous vastaa puolestaan kysymykseen, mistä voi saada voimaa uskoa Jumalaan ja lähimmäisen rakastamiseen. (Jolkkonen 2004, 19.) Rippikoulussa Jumalan sana kohtaa nuoren monella eri tavalla. Raamattu on rukouksen ja jumalanpalveluksen lähtökohta. Samalla se on rippikoulun peruskirja, jota luetaan itsenäisesti ja josta keskustellaan yhdessä. Opetuksen tarkoituksena on tuoda sana nuoren elämänpiiriin ymmärrettävällä tavalla. Kirkkojärjestys edellyttää, että rippikoulussa annetaan opetusta kristinopin mukaisesti. (Kirkkohallitus 2001, 7 8.) Sisällöllisen perusrakenteen rippikoululle antaakin siis Katekismus, joka ilmaisee tiivistetysti Raamatun pääsisällön ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon uskon. Sen mukaan opetuksen keskeisiä aineksia ovat elämä, usko ja rukous. Nämä teemat löytyvät myös vuoden 2001 rippikoulusuunnitelmasta. Nuoren elämä, kirkon uskon sisältö ja rukous ovat kuin kolme peruspilaria, jotka pitävät työskentelyä koossa. Näistä kolmesta teemasta otetaan materiaalia opetus- ja oppimiskokonaisuuksien rakentamiseen. Elämä, usko ja rukous edellyttävät ja samalla vahvistavat toisiaan. Rippikoulussa elämä kuitenkin on laajempi käsite kuin etiikka, ja se tarkoittaa tässä nuorten elämäntilanteen ja kysymysten kokonaisvaltaista huomioimista. Jos nämä otetaan vakavasti, silloin on pakko käsitellä myös elämän pelisääntöjä, etiikkaa. (Kirkkohallitus 2001, 9; Jolkkonen 2004, 20.)

11 Oppimisprosessi rippikoulussa Opettajan rooli oppimisprosessissa Kirkon velvollisuutena on opettaa kastetuille uskosta ja auttaa ymmärtämään millaisen lahjan he ovat saaneet kasteessa. Opettajien opetustyö perustuu sekä suunnittelunsa että toteutuksensa puolesta oppimisen ohjaukseen ja oppimiskäsitysten hyödyntämiseen. Kristinopin mukaisessa opetuksessa tuetaan mahdollisuuksia kristinuskon sanoman ja ihmisen todellisuuden kohtaamiseen. (Repo 2002, 62.) Kristinuskon perusasioiden opettaminen rippikoulussa on tärkeä askel seurakunnan jäsenyyteen kasvamisessa. Nuoret osallistuvat rippikoulun aikana seurakunnan toimintaan. Osallistumisen tavoitteena on yhdessä tekeminen ja yhteyden kokeminen. Vastuu osallistumisesta kuuluu vielä rippikoulun aikana opettajalle tai seurakunnan työntekijälle. (Repo 2002, 66.) Opettajaa tarvitaan suunnittelemaan mielekkäälle oppimiselle mahdollistavia oppimisympäristöjä ja -sisältöjä. Lisäksi opettaja ohjaa oppilaita sellaiseen dialogiin, jossa rippikoulun teologinen sisältö saadaan keskusteluun nuorten elämänkysymyksien ja todellisuuden kanssa. (Pruuki & Tirri 2004, ) Opettajan on rippikoulun alkuvaiheessa kiinnitettävä huomiota turvallisen ja avoimen ilmapiirin luomiseen (Kirkkohallitus 2001, 12).

12 Oppija oppimisprosessissa Rippikouluissa kohdattiin vuonna 2006 lähes nuorta eli noin 88 prosenttia 15-vuotiaiden ikäluokasta. Rippikoulutyön suunnittelun ja rippikouluopetuksen kehittämisen kannalta on oleellisen tärkeää, että opettajat tuntevat nuorison elämänkysymyksiä mahdollisimman hyvin nuorten itsensä näkökulmasta. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2007.) Ihminen oppii jatkuvasti. Oppiminen on osin tiedostamatonta ja osin tiedostettua. Syvällinen oppiminen edellyttää tietoista orientoitumista asian omaksumiseen. Mikäli nuori kyselee ja osallistuu työskentelyyn on todennäköistä, että hän myös oppii. Ryhmässä saattaa olla myös jäseniä, jotka eivät osoita erityistä ulkoista aktiivisuutta keskustelemalla tai toimimalla. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteivätkö he oppisi. (Kirkkohallitus 2001, 11, 16.) Opetus voi auttaa oppijaa ymmärtämään uskoa ja muita rippikoulussa opiskeltavia asioita. Opetuksen avulla ei kuitenkaan voi siirtää uskoa ihmiseen. Uskon ja luottamuksen syntyminen edellyttää Kolmiyhteisen Jumalan omaa toimintaa sanan ja sakramenttien kautta. (Pruuki & Tirri 2004, ) Opetuksen avulla ei voi myöskään suoraan siirtää oppijalle tietoja, taitoja eikä toimintamalleja, vaan oppiminen edellyttää aina yksilön tai ryhmän omaa aktiivisuutta. Oppimista on tapahtunut vasta silloin, kun oppija itse on prosessoinut asian ja jäsentänyt sen muistiinsa. (Kirkkohallitus 2001, ) Ihminen oppii parhaiten asioita, jotka ovat mielekkäitä hänelle itselleen ja lähellä hänen mielenkiintonsa kohteitaan. Tästä syystä on tärkeää, että rippikoulussa opiskeltavilla asioilla on kiinteä liittymäkohta nuoren elämänkysymyksiin ja heidän todellisuuteensa. Muuten oppiminen on vain pintaoppimista, jossa opiskellaan arkisesta elämästä irrallista uskonnollista todellisuutta. (Pruuki & Tirri 2004, 47.)

13 Oppimisprosessin edistäminen Rippikoulussa opitut asiat eivät siirry pohdintojen tasolta erilaisiin käytännön tilanteisiin ja arkielämään. Rippikouluaikana on ennen kaikkea etsittävä niitä tekijöitä ja piirteitä, jotka edistävät opittavien ja opittujen asioiden liittymistä rippikoulunuorten todelliseen elämään. (Repo 2002, 63.) Ryhmään kuuluminen ja siinä toimiminen voi olla nuorelle tärkeä kokemus sinänsä ja antaa mahdollisuuden oppia uusia asioita itsestään sekä muista ryhmän jäsenistä. Ryhmän hyvä ilmapiiri ei ole vain itseisarvo, vaan sillä on tärkeä merkitys oppimismotivaation kannalta. (Kirkkohallitus 2001, 14.) Tutkimusten mukaan suomalaisista jopa prosentilla on oppimisvaikeuksia, joten jokaisessa luokassa, nuorisoryhmässä ja rippikoululeirillä on varmuudella erilaisia oppijoita. Rippikoulut tavoittavat suuren osan nuoria, joten kirkon työntekijät kohtaavat työssään paljon erilaisia oppijoita. Erilainen oppija voi olla kuka tahansa, ei ainoastaan henkilö, jolla on oppimisvaikeus. Oppia voi hyvin monella tavalla: kuulemalla, katselemalla, kokeilemalla, tekemällä, liikkumalla. Opettajan yksinpuhelu ei ole ihanteellinen tapa kaikille. (Hämäläinen 2002, 99.) Lähetys sinulle -vinkkivihko (LIITE 1) on luotu myös osittain sen takia, että lähetystyötä voisi käsitellä rippikoulussa muullakin tavoin kuin opettajan yksinpuhelulla. Vinkkivihosta käytettäessä voidaan hyödyntää yli tusinaa opettamistapaa, sillä vinkkivihko tarjoaa monipuolisesti erilaisia virikkeitä: improvisointia, ongelmanratkaisua, askartelua, tarinankerrontaa, draamatyöskentelyä ja musiikkia. Monissa vinkkivihon rastityöskentelyn rasteissa hyödynnetään simulointia. Simuloinnilla tarkoitetaan jonkin tapahtuman tai prosessin jäljittelyä, ja sen tavoitteena on yleensä jonkin monimutkaisen tilanteen tutkiminen ja siihen liittyvien taitojen harjoittelua. Simuloitu tilanne on siitä hyvä, että se suojelee oppijaa seurauksilta, joita epäonnistuminen saattaisi aiheuttaa. Simuloiduissa tilanteissa oppijan tulee pysyä roolissaan koko ajan ja toiminnan tulee tapahtua niin kuin kaikki olisi totta. (Vuorinen 1993, )

14 14 Nuoret tarvitsevat palautetta toiminnastaan, aktiivisuudestaan ja osallistumisestaan. Nuorten itsearvioinnin tukena on hyödyllistä käyttää niin sanottua oppimispäiväkirjaa, johon he voivat kirjoittaa oppimiaan asioita, oivalluksiaan, heränneitä kysymyksiään tai muita selvitettäviä asioita. Arvioinnissa on oltava tilaa nuorten omalle pohdinnalle. Rippikoulussa ei kuitenkaan voi arvioida ihmisen henkilökohtaista uskoa, vaan uskon merkityksen ymmärtämistä. (Kirkkohallitus 2001, 16.) Oppimisen koontia varten LÄHETYS SINULLE -vinkkivihossa on esimerkkikysymyksiä oppimispäiväkirjatyöskentelyyn. Vinkkivihossa esitellään myös prosessikirjoittamisen menetelmä toisenlaisena tapana koota opittuja asioita. 2.4 Rippikouluikäinen nuori Nuoruus vaiheena Nuoruus on pitkä ajanjakso, joka saattaa kestää parikymmentäkin vuotta. Se jaetaan usein kolmeen alajaksoon: varhais- (11 14), keski- (15 18) ja myöhäisnuoruuteen (19 25 ikävuotta). Rippikoulua käyvä nuori sijoittuu useimmiten kahden ensimmäisen alajakson taitekohtaan. Nuoren kehitys ja myös siihen vaikuttavat tekijät ovat erilaisia näinä ikäkausina. Nuoruuden aloituskohtana voidaan pitää murrosiän alkamista ja siihen liittyvää fyysistä kasvua. Tähän liittyy monia asioita, kuten seksuaalisuuden voimistuminen nuoren kiinnostuksia suuntaavana tekijänä. Myös fyysinen kasvu ja siihen liittyvät muutokset nuoren ulkonäössä muuttavat sekä nuoren omia käsityksiä itsestään että muiden suhtautumistapoja. Nuoruuden päättymiselle ei olekaan samanlaisia yksiselitteisiä merkkejä kuin sen alulle. Sitä määräävät tekijät ovat usein sosiaalisia ja yksilöllisiä. Koulutuksen päättäminen, työelämään siirtyminen, parisuhteen perustaminen ja irtaantuminen vanhemmista ovat tapahtumia, jotka merkitsevät siirtymistä aikuisuuteen. (Nurmi 1998, )

15 15 Nuoruuteen siirryttäessä ja erityisesti sen kuluessa nuorten suhde vanhempiin muuttuu ainakin kahdella tavalla: nuori saa enemmän itsenäisyyttä ja hän alkaa viettää enenevässä määrin aikaa ikätoveriensa parissa. Perhe pysyy silti tärkeänä osana nuorten elämää. Vanhemmat tukevat, neuvovat ja ohjaavat nuorta ja nuoren oma toiminta vaikuttaa siihen miten vanhemmat häneen suhtautuvat. Vanhemman ja lapsen vuorovaikutus muuttuu yksisuuntaisesta ohjauksesta keskusteluun, neuvotteluun ja yhteisen päätöksentekoon perustuvaksi vuorovaikutukseksi. Myös vanhempien kanssa yhdessä vietetty aika vähenee. (Nurmi 2006, 130, 145.) Vaikka ikätoverin merkitys on suuri jo varhain lapsuudessa, se korostuu nuoruudessa. Nuori alkaa yhä enemmän viettää aikaa samanikäisten ystävien ja kaverien kanssa. Varhais- ja keskinuoruudessa ystävät ja kaverit ovat yleensä samaa sukupuolta, mikä pätee myös kaveriryhmiin. Myöhäisnuoruudessa kaveriryhmät muuttuvat sekaryhmiksi, joihin kuuluu sekä tyttöjä että poikia. Valtaosalla nuorista on jokin ryhmä, johon kuulua tai ainakin yksi ystävä. Jos nuorella ei ole ystäviä, on syytä huolestua. (Nurmi 2006, 130, ) Nuoren oma minuus hahmottuu pitkälti ystävyyssuhteiden välityksellä (Kirkkohallitus 2001, 12 13). Rippikouluun tuleva nuori elää voimakasta murroskautta. Lapsuusiän aikana vakiintunut identiteetti joutuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten muutosten eteen. Murrosiän myötä nuori alkaa kiinnostua toisesta (tai samasta) sukupuolesta ja omasta ulkonäöstään. Sukukypsyyden saavuttamisen myötä kiinnostuksen kohteiksi tulevat myös seksuaalisuuteen, seksiin ja seurusteluun liittyvät asiat. Nuorella siis on käsillä hämmentäviä kokemuksia fyysisestä kasvusta ja sukukypsyyden saavuttamista, mutta myös vanhemmista eriytymisestä. Nuori siis etsii omaa itseään. Ikätoverien muuttuessa tärkeämmäksi ryhmäksi, se tarjoaa turvaa ja tukea, tietoa omasta itsestä ja mahdollisuuden keskustella eri asioista osana oman identiteetin etsintää. (Kirkkohallitus 2001, 12; Nurmi 1998, 311.)

16 16 Murrosikäinen nuori pystyy entistä paremmin jäsentämään ulkopuolista maailmaa loogisesti ja sisäisesti mielekkäänä kokonaisuutena. Maailmankuvan etsiminen ja omien arvojen pohdinta käynnistyy tyypillisesti tämän kehityksen seurauksena, ja niitä pidetään nuoruuden keskeisinä tunnusmerkkeinä. (Nurmi 1998, 311.) Nuoruuden kehitystehtävät ja ominaispiirteet Nuoruuden keskeiset kehitystehtävät ovat sukupuoli-identiteetin omaksuminen ja suhteiden luominen toiseen sukupuoleen. Keski- tai myöhäisnuoruuteen enemmän liitettäviä kehitystehtäviä ovat koulutuksen hankkiminen ja valmistautuminen työ- ja perhe-elämään sekä aatejärjestelmän omaksuminen. Kehitystehtävien onnistunut ratkaisu luo pohjaa hyvinvoinnille ja myöhemmälle myönteiselle kehitykselle. Nuorten työskennellessä valitsemiensa tavoitteiden toteuttamiseksi, he saavat monenmoista palautetta omista kyvyistään, vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Tämä palaute luo pohjaa nuoren minäkuvalle. (Nurmi 2006, 131, 142.) Nuoruus on paitsi mahdollisuuksien ja haasteiden myös haavoittuvuuden aikaa. Osalle nuorista kasautuu nuoruusvuosina ongelmia, jotka näkyvät joko henkisenä pahoinvointina tai ulkoisena häiriökäyttäytymisenä. Kaksi tavallisinta mielenterveyden ongelmaa nuoruudessa ovatkin masennus ja ahdistuneisuus. Pojilla esiintyy enemmän suoraa ja tytöillä enemmän epäsuoraa ja verbaalista (sanallista) aggressiivisuutta, kuten juorujen levittämistä. Tytöillä alkoholin käyttö on yleisempää ja pojilla taas runsaampaa. Muihin maihin verratessa suomalaisten nuorten päihteiden käyttö on alkoholipainotteista. Käytöshäiriöt, aggressiivisuus ja rikollisuus kulkevat usein käsi kädessä. (Nurmi 2006, )

17 17 Yhä enenevä määrä suomalaisista nuorista varttuu perheissä, joista toinen biologinen vanhempi puuttuu. Toisen vanhemman puuttuminen on usein yhteydessä nuorten ongelmiin, vaikka toki suojaaviakin tekijöitä on olemassa. Muita erityispiirteitä suomalaisten nuorten kannalta ovat pitkään jatkuva yhtenäiskoulutus eli ikäluokkien yhteinen opetus ilman eriyttämistä, koulutustason nousu (suuri osa nuorista hyvin koulutettuja ja kielitaitoisia), itsenäisesti asuvien nuorten osuuden kasvu ja tieto- ja viestintäteknologian laaja käyttö. Uuden teknologian voidaan ennakoida muokkaavan nuorten sosiaalisia suhteita, vaikka asiaa ei olekaan juuri tutkittu. (Nurmi 2006, ) Usko nuoren elämässä Varhaisnuoruudessa ihminen on ajattelussaan sidoksissa lähinnä konkreettisiin asioihin, rippikouluun tuleva nuori kykenee yleensä jo käsitteelliseen ajatteluun. Myös uskonnollisessa ajattelussa on rippikouluun mennessä yleensä tapahtunut muutosta. Nuori kykenee ymmärtämään Raamatun kielikuvia, vertauksia ja symboleja, niin että hänen on mahdollista tajuta syvemmin, mistä kristinuskossa on kyse. Rippikouluryhmässä on kuitenkin aina myös niitä nuoria, joiden uskonnollinen ajattelu on edelleen konkreettista ja joiden on vaikeaa ymmärtää käsitteellisiä ilmauksia. (Kirkkohallitus 2001, 13.) Jean Piaget`n teorialla on paljon annettavaa uskontokasvatukseen. Piaget`n mukaan älylliseen kehitykseen kuuluu neljä kognitiivista vaihetta. Rippikouluikäiset kuuluvat formaalisten operaation vaiheeseen, jonka aikana ajattelu irtautuu konkreettisista tapahtumista ja kohteista, monimutkainen abstrakti ajattelu tulee mahdolliseksi sekä ongelmanratkaisukyky ja hypoteettinen ajattelu kehittyvät. On esitetty, että kyky abstraktiin ajatteluun aiheuttaisi nuoren vieraantumisen kristinuskosta. Piaget`n mallia todentavissa soveltavissa tutkimuksissa on todettu, että uskonnollisen ajattelun kehitys etenee hitaammin kuin kehitys muilla ajattelun alueilla. (Räsänen 2004, )

18 18 Ranskalaisen Deconchyn mukaan uskonnollisella ajattelulla on kolme eri vaihetta. Rippikouluikäinen nuori elää näistä toisen ja kolmannen vaiheen taitekohdassa. Toisessa vaiheessa (11 14-vuotiaat) ajattelussa Jumalaan liitetään vanhempiin ja muihin aikuisiin liittyviä piirteitä. Jumala kuvataan oikeudenmukaiseksi, hyväksi tai voimakkaaksi. Kolmannessa vaiheessa (yli 14-vuotiaat) Jumalaan liittyy ominaisuuksia, kuten rakkaus tai luotettavuus, jotka herättävät ihmisessä kiinnostuksen Jumalaan. Jumalaan ei enää liitetä ihmisenkaltaisia vaan abstraktimpia piirteitä. (Räsänen 2004, ) Monien tutkimusten mukaan nuoret ja nuoret aikuiset ovat vähemmän uskonnollisia kuin keski-ikäiset ja vanhukset. Ennen täysi-ikäisyyttä tapahtuu huomattava lasku uskonnollisuudessa, jos sitä mitataan seurakunta-aktiivisuudessa. Tästä ei voi kuitenkaan päätellä, ettei uskonnolla olisi merkitystä nuorten elämässä. Rippikouluiässä kirkollisuus vähenee, mutta uskonnollisuus aktivoituu. Yksilön kehitykseen kuuluu herkkyyskausia, jolloin jonkin taidon oppiminen tai tiedon omaksuminen tapahtuu helpommin kuin muina aikoina. Myös uskonnolliseen kehitykseen kuuluu herkkyyskausia. Lapsuutta ja murrosikää pidetään ratkaisevimpina uskon omaksumisen aikoina. Belgialaisen uskontopsykologi Antoine Vergoten mukaan murrosiässä on monia uskonnollisille kysymyksille herkistäviä tekijöitä. (Räsänen 2004, ) Nuoruusiässä Jumalan etsintä ja uskonepäily keskittyvät kristinuskon peruskysymyksiin ja ovat mitä syvällisintä teologiaa. Nuorten kysymyksiä ovat muun muassa: onko persoonallinen Jumala olemassa, auttaako Jumala ihmisiä, onko Jumala luonut maailman ja kaiken sen päällä sekä mitä Hän on tehnyt luomisen jälkeen? Murrosikäisten aikuisilta saamat epätyydyttävät vastaukset edellisiin ja muihin kysymyksiin on yksi selitys nuorten irtautumiseen kirkosta ja sen opetuksesta vuotiaana kun Jumalan etsintä on vielä usein kesken, joten lähetystyön arvot eivät ehkä mahdu nuorten maailmankuvaan. (Räsänen 2004, )

19 19 Sveitsiläisen teologin, psykologin ja pedagogin Fritz K. Oserin uskonnollisen ajattelun kehityksen teorian perusidean mukaan uskonnollinen ajattelu ilmenee siinä, miten ihminen kuvailee suhdettaan Jumalaan. Jumalasuhteen muuttumiseen eivät vaikuta ulkoiset, vaan pikemmin sisäiset, yksilön kehitystä säätelevät lainalaisuudet. Tämän teorian mukaisesti voidaan olettaa, että kaikki ihmiset kaikissa kulttuureissa käyvät samat viisi kehitysvaihetta läpi samassa järjestyksessä. Oserin teorian kolmas vaihe, johon monen aikuisen uskonnollinen ajattelu jämähtää, on nuoruusiälle tyypillisin ajattelutapa. Vaiheessa ajatellaan, että Jumalalla ja ihmisellä on omat maailmansa. Jumala on etäinen ja ihminen on itse täysin vastuullinen kaikesta. Opettajan tehtävänä rippikoulussa on rohkaista uskonnollisen ajattelun tiellä. (Räsänen 2004, ) Nuoren uskonnollinen ajattelu saattaa jäädä helposti lapsenomaiseksi, vaikka hänen muu ajattelunsa kehittyy. Keskeinen nuoruusiän kehityshaaste onkin uskonnollisen ja muun ajattelun yhdistäminen, tai muussa tapauksessa nuori joko hylkää uskonnollisen ajattelun tai tukeutuu lapsenomaiseen uskonnolliseen ajatteluun. (Kirkkohallitus 2001, 14.) Rippikoulu yksi tärkeä merkitys onkin auttaa nuorta juuri tässä ajattelutapojen yhdistämisessä Lähetystyö ja nuorten maailma Lähetystyö on osa kirkon perustyötä, joten sen pitäisi olla myös luontevasti olla osa nuoriso- ja rippikoulutyötä. Nuorilla on halua tehdä jotain paremman maailman hyväksi, kunhan oikeat keinot ja toimintatavat löytyvät. Nuoret saadaan liikkeelle, kun heille annetaan omaa vastuuta ja kun he itse voivat olla organisoimassa toimintaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. (Silfverhuth 2005, 151.) Nuoret tarvitsevat tekemistä ja olemista. On hyvä, että nuori voi toimia seurakunnassa vapaaehtoistyöntekijänä, lähetystyön toimijana, monin eri tavoin kuten kerhonohjaajana, isosena tai vaikka pyhäkoulun opettajana. Nuoret odottavat, että heillä on tehtävä seurakunnassa. Näiden tehtävien kautta nuori voi löy-

20 20 tää oman identiteettinsä seurakunnan täysivaltaisena jäsenenä. Kirkon nuorisotyön tehtävänä on tarjota nuorille kasvupaikka olemisen paikka jossa he saavat rauhassa opetella uskonelämän muotoja, harjoittaa uskoaan, kasvaa keskeneräisinä ja epätäydellisinä sekä etsiä omaa paikkaansa. Toimiessaan vapaaehtoistyöntekijöinä nuoret siis tekevät lähetystyötä, mutta eivät pakosta osaa kutsua sitä sillä nimellä. Osalle seurakunnasta voi muodostua ainoastaan olemisen paikka, mikä myös on hyvä. Kaikilla ihmisillä ei ole aikaa tai halua lähetys- tai vapaaehtoistyön toteuttamiseen. (Tuominen 2005, 51.)

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Radion ortodoksinen aamuhartaus

Radion ortodoksinen aamuhartaus 1 / 5 Rovasti Veikko Purmonen Radion ortodoksinen aamuhartaus 21.9. 2002 Luuk. 5: 1-11 Kirkon luovuttamaton tehtävä ja kaikkien kristittyjen yhteinen kutsumus on lähetystyön tekeminen, todistaminen Jumalan

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Elämä Jumalan lapsena

Elämä Jumalan lapsena 1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu:

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu: LASTEN EHTOOLLINEN? (Ote 26.7.2016 ystävälle lähetetystä kirjeestä.) Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@ gen.fi kotisivu: www.gen.fi Lasten osallistuminen

Lisätiedot

Akaan srk:n riparivuosi 2017

Akaan srk:n riparivuosi 2017 Akaan srk:n riparivuosi 2017 Tervetuloa! Kaikilla asioilla on aikansa. Rippikoulullakin on aikansa elämässämme. Rippikoulussa on aikaa kysellä ja etsiä vastauksia kaikenlaisiin askarruttaviin mietteisiin.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Tervetuloa rippikouluun Hakunilan seurakunnassa! Hyvät vanhemmat,

Tervetuloa rippikouluun Hakunilan seurakunnassa! Hyvät vanhemmat, Tervetuloa rippikouluun Hakunilan seurakunnassa! Hyvät vanhemmat, Rippikoulun käyminen on merkittävä asia niin rippikoulalaisen kuin hänen vanhempiensakin elämässä. Lapsenne ottaa ison askeleen kohti aikuisuutta.

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen. MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007)

MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007) Ryttylä 29. 09.2007 Matti Väisänen 1/6 MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007) Kristuksessa rakas veljemme, Markku Sumiala ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä tämän

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä.

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Veljeskunta lähettää keskuudestaan viisaan ihmisen, joka julistuksellaan

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista.

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista. 1 Efesolaiskirjeen selitys 4 Ef. 1:10-14 Pyhän Hengen sinetti Tämä on neljäs luento Paavalin Efesolaiskirjettä käsittelevässä luentosarjassa. Tähän mennessä olemme kuulleet siitä, kuinka meidät kristityt

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Hyvä suviseuraväki, rakkaat sisaret ja veljet Kristuksessa Jeesuksessa!

Hyvä suviseuraväki, rakkaat sisaret ja veljet Kristuksessa Jeesuksessa! Suviseurat, Lumijoki 1.7. 2011 Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon Jer. 29: 11 Hyvä suviseuraväki, rakkaat sisaret ja veljet Kristuksessa Jeesuksessa! Raamattu todistaa, miten Jumala kutsui kansaansa

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Kirkkovuoden juhlat Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Adventin jälkeen seuraava juhla on Suomen itsenäisyyspäivä 6.12$ Kirkossa rukoillaan

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Toteutuuko lapsen oikeus katsomukseen? Varhaiskasvatuksen seminaari 30.9.2016 Suomen Ekumeeninen Neuvosto,

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin Rukouskoulu 2014 2. jakso Mitä rukous on Ylösnousemuksen voima On Kristus ylösnoussut Hän elää minussa Kristus meissä, kirkkauden toivo Herätetyt yhdessä Hänen kanssaan,

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot