A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 12. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 KORTTELIN 32 TONTIN 3 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HONGIKONTIE 1 JA 5

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 12. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 KORTTELIN 32 TONTIN 3 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HONGIKONTIE 1 JA 5 KAAVATUNNUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 12. kaupunginosan korttelia 1 ja korttelin 32 tonttia 3 sekä virkistysaluetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 12. kaupunginosan korttelin 32 tontit 4 ja 5 Kaavan nimi HONGIKONTIE 1 JA 5 Kaavan tunnus 12:051 Kaavan päiväys Kaavan laatija Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija Osoite Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnitteluosasto PL Jyväskylä Puhelin (014) / Sähköposti mauri.hahkioniemi@jkl.fi Kaavan vireilletulo Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti Hyväksymispäivämäärät Ltk KH , KV xx.xx.2008 Kaavan tarkoitus Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa alueelle täydennysrakentamista, joka sopeutuu ympäristöön ja täydentää alueen nykyistä rakennuskantaa sekä huomioi alueen ominaispiirteet. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa alueen kaupunkirakenteellisen yhtenäisyyden ja omaleimaisen kaupunkikuvallisen aluekokonaisuuden muodostuminen ja säilyminen. Alueelle on tavoitteena luoda rakentamiseltaan tasapainoin kokonaisuus. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Taulumäellä noin 1,5 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Suunnittelualueena ovat tontit ja sekä viereinen puistoalue. Tonttien osoitteet ovat Hongikontie 1 ja 5. Kaavamuutosalue sijaitsee vastapäätä Taulumäen kirkkoa. Kaava-alue on osittain rakentamaton. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 2

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 4 1 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Maisema ja luonnonympäristö Yhdyskuntarakenne ja palvelut Rakennettu ympäristö Sosiaalinen ympäristö Liikenne Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava / seutukaava Yleiskaava Voimassa oleva asemakaava Muut suunnitelmat ja päätökset Selvitykset ja inventoinnit 7 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin asettamat tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet 11 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet ja liikennejärjestelyt Muut kaavamerkinnät ja - määräykset KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Epävarmuustekijät Haitallisten vaikutusten lieventäminen Vaikutusten arviointi 13 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTUKSEN SEURANTA 14 LIITTEET 14 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 3

4 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Punaisella merkityt vaiheet ovat kesken. Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä OAS on ollut nähtävillä kaupunkisuunnitteluosaston internet-sivuilla. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatoimen toimitalolla Palvelupiste Hannikaisessa sekä Säynätsalon aluetoimistossa välisen ajan. Lisäksi kaavaasiakirjat olivat nähtävillä Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnitteluosaston internet-sivuilla. Luonnosvaiheen aineisto lähetettiin osallisille ja viranomaisille Aineisto oli nähtävillä myös kaupunkisuunnitteluosaston internet-sivuilla. Kaavamuutosehdotus kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä Kaavamuutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä Kaavamuutosehdotus julkisesti nähtävillä Kaupunginhallituksen hyväksyminen Kaupunginvaltuuston hyväksyminen xx.xx Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu kaksi tonttia. Toiselle tontille on mahdollista sijoittaa asuin-, liike- ja toimistorakennuksia sekä yleisiä rakennuksia ja toiselle kirkkoja ja muita seurakunnallisia rakennuksia. Kaavamuutosalue on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä, joten kaavamääräyksillä rakentamisen toteuttamista on ohjattu hyvinkin tarkasti ympäristön omaleimaisuuden ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseksi. Alueen tyhjän tontin rakentaminen kohentaa alueen kaupunkikuvallista ilmettä ja täydentää alueen kaupunkirakennetta. Alue on hyvin saavutettavissa hyvien liikenneyhteyksien ansioista. Asemakaavan toteutus Rakennusliikkeet sekä yksityiset rakennuttajat toteuttavat alueen rakennukset ja piha-alueet. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn yhteydessä. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 4

5 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Taulumäen kaupunginosassa Taulumäen alueella n. 1,5 km päässä kaupungin keskustasta, Taulumäen kirkkoa vastapäätä. Alue on nykyisellään osittain luonnontilaista puistometsää ja osittain rakennettua. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Lohikoskentien ja Taulumäentien katualueeseen, etelässä asuin-, liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten korttelialueeseen, lännessä Hongikontiehen sekä idässä Lohikoskentiehen. Kaava-alueen pinta-ala on m Maisema ja luonnonympäristö Suunnittelualue on suhteellisen tasaista, loivasti itään päin laskevaa rinnettä. Alue sijoittuu laajemmalti aluetta tarkasteltaessa mäen lakialueelle, jolloin alue erottuu maisemassa suhteellisen kauas. Maisemakuvassa alueella on merkitystä etenkin etelän ja pohjoisen suunnasta katsottuna. Suunnittelualueen luonnonympäristö on normaalia puistomaista noin 40 vuotta vanhaa puistometsää. Alueen puusto on pääosin lehtipuuvaltaista, pääpuulajina on koivu. Alueella on aluskasvillisuutena ruohovartista kasvillisuutta, etenkin heinäkasveja. Alueen luonnonympäristöllä ei ole alueen viihtyisyyden tai toiminnallisten ominaisuuksien kannalta suurta merkitystä. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 5

6 1.1.3 Yhdyskuntarakenne ja palvelut Kaavamuutosalue on osa Taulumäen asuinaluetta. Aluerakenteellisesti suunnittelualue liittyy Taulumäen ja keskustan alueisiin ja tukeutuu näin ollen näiden alueiden palveluihin Rakennettu ympäristö Alueen lähiympäristön rakennuksista suuri osa on rakennettu 1920 ja 1930 luvulla. Alueella on myös muutamia nuorempia rakennuksia 1970 ja 1990 luvulta. Alueen rakennuskanta on vaihtelevaa. Rakennukset ovat pääosin harjakattoisia ja väritykseltään ja muotokieleltään vaihtelevia. Alueen rakentaminen on pienimittakaavaista rakennusten kerroslukujen ja koon sanelemana. Rakennusten pihat ovat reheviä ja pienipiirteisiä. Kaava-alueella tontilla sijaitsee Jyväskylän Rauhanyhdistys ry:n toimitiloja. Tontilla ei ole olemassa olevia rakennuksia. Tontilla on aiemmin sijainnut puurakenteinen kaksikerroksinen mansardikattoinen rakennus, joka on purettu 1960 luvulla. Kaava-alue kuuluu osaksi valtakunnallisesti arvokkaaksi arvioitua rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueella on vahva kaupunkikuvallinen merkitys kauas näkyvän Taulumäen kirkon ja yhtenäisen kirkolta koululle jatkuvan katunäkymän johdosta Sosiaalinen ympäristö Alue sijoittuu Jyväskylän keskusta-alueen laitamille rauhalliselle asuinrakennusvaltaiselle alueelle Liikenne Ajoneuvoliikenne Ajoyhteys alueelle on Hongikontieltä. Suunnittelualueen itäpuolitse kulkee Lohikoskentie, joka on vilkkaasti liikennöity pohjoisesta Jyväskylän keskustaan johtava tie. Joukkoliikenne Alueelle liikennöi Jyväskylän keskustasta useita julkisenliikenteen vuoroja. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Lohikoskentien, Rajakadun ja Taulumäentien varressa. Kevyt liikenne Alue sijaitsee hyvien kevyen liikenteen yhteyksien varrella Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue kuuluu osaksi valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä, joten alueelle osoitettavaa rakentamista on ohjattava tarkoin kaavallisesti ja rakennuslupamenettelynkeinoin arvokkaan ympäristön säilyttämiseksi. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 6

7 Alueen itäpuolitse kulkeva vilkkaasti liikennöity Lohikoskentie aiheuttaa alueelle jonkin verran meluhaittoja. Tie kulkee kuitenkin huomattavasti kaava-aluetta alempana, joten meluvaikutukset ovat kuitenkin tästä syystä suhteellisen vähäiset Maanomistus Kaavamuutoskohteen maanomistajina ovat Asunto Oy Jyväskylän Taulumäentie 5, Jyväskylän Rauhanyhdistys ry sekä Jyväskylän kaupunki. 1.2 SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava / seutukaava Alueella on voimassa Seutukaava 5, joka on vahvistettu Kaavaa koskevat valituspäätökset on ratkaistu KHO:ssa ja kaava on siten lainvoimainen. Seutukaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A) Yleiskaava Alueella on voimassa yleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt oikeusvaikutuksettomana Yleiskaavassa suunnittelualue on kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK) Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa ministeriön vahvistama asemakaava 12:020 sekä ministeriön vahvistama asemakaava 12:036. Asemakaavassa 12:020 suunnittelualue on asuin-, liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten korttelialuetta (ALY) ja puistoaluetta (VP). Asemakaavassa 12:036 suunnittelualue on kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK). Rakennusoikeutta tontille on osoitettu 259 kem 2 ja tontille kem Muut suunnitelmat ja päätökset Kaavoitettavan alueen pohjakartta on tarkistettu vuonna Selvitykset ja inventoinnit Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Taulumäen kirkon ympäristöön sijoittuu kerroksellinen, eriaikaisten rakennusten muodostama historiallinen kokonaisuus, johon kuuluvat kirkkoa vastapäätä sijaitseva puukortteli ja lukujen vaihteesta, Rajakadun ja Tellervonkadun varteen luvulla rakennetut pienkerrostalot, maalaiskunnan kuntatalo vuodelta 1952, tien toisella puolella oleva ortodoksinen kirkko sekä suurikokoiset koulurakennukset 1950-luvulta. Kirkko vastapäisine puurakennuksineen, johon kuuluu asuin- ja liikerakennusten lisäksi maalaiskunnan puinen kunnantalo sekä vanha ns. Suvimäen JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 7

8 koulu muodostavat yhdessä Jyväskylän maalaiskunnan vanhaa kirkonmäkeä kuvaavan kokonaisuuden. Näistä Taulumäen kirkolla ja vastapäisillä puurakennuksilla on valtakunnallista arvoa. Alue on entistä kaupungin rajaseutua, jossa kirkkomiljöö puutaloineen ja kunnantaloineen yhdistyy kaupunkiliitoksen jälkeiseen 1950-luvun julkiseen rakentamiseen sekä asuinrakentamiseen luvun kerrostalo- ja koulumiljöö edustaa sotien jälkeistä kasvun kautta, jolloin puukaupunki alkoi muuttua kivitalojen keskustaksi ja suurten ikäluokkien vaikutus kaupunkikuvaan alkoi näkyä muun muassa kookkaiden koulurakennusten kautta kaupunkikuvassa. Alueella on vahvaa kaupunkikuvallista merkitystä muun muassa kauas näkyvän Taulumäen kirkon ja yhtenäisen kirkolta koululle jatkuvan katunäkymän ansiosta. Vastapäätä kirkkoa sijaitsee arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin vuosina korotettu ja laajennettu 1800-luvun yksikerroksinen hirsitalo, joka tunnetaan tuolloisen omistajansa nimen mukaisesti Nuoran talona. Rakennus on osa taloryhmää, joita kaikkia on 1920-luvulla muutettu vuonna 1918 sattuneen Taulumäen vanhan kirkon tulipalon jälkeen. Nuoran talo ja sen viereinen puutalo on suojeltu asemakaavalla ja Nuoran talo on suojeltu myös rakennussuojelulailla. Kuva kaavamuutosalueesta ennen kuvan oikeassa reunassa olevan mansardikattoisen rakennuksen purkamista. Aluetta on inventoitu ja tutkittu myös kaavoittajan tekemin maastokäynnein. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 8

9 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Kaavatyö on käynnistetty kesällä 2007 Asunto Oy Jyväskylän Taulumäentie 5:n hakemuksesta. 2.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Tarkempi listaus osallisista on saatavilla kaupunkisuunnitteluosastolta. Viranomaiset: Tonttiosasto Katu- ja puisto-osasto Rakennusvalvontaosasto Ympäristöosasto Jyväskylän Energia Oy/JE-Siirto Jyväskylän Energia Oy/kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy/vesiliiketoiminta Keski-Suomen museo Museovirasto Keski-Suomen ympäristökeskus Vireilletulo Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupunkisuunnitteluosaston internetsivuilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaava ilmoitettiin vireille Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä. Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) postitettiin osallisille ja viranomaisille syyskuussa 2007 luonnosvaiheen nähtävilläoloaineiston yhteydessä. Sisäisessä aloitus- ja kaavakokouksessa kaavaa on käsitelty ja rakennussuojeluryhmässä Asemakaavamuutosluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Nähtävilläolon aikana kaavaluonnoksesta annettiin 2 lausuntoa ja 1 huomautus. Lausunnon antoivat Keski-Suomen museo sekä JE-Siirto Oy. Huomautuksen antoi Jyväskylän Rauhanyhdistys ry. Saadut mielipiteet ja lausunnot ovat seuraavassa esitetty lyhennelminä. Kaavoittajan vastineet palautteisiin on esitetty sisennettynä ja kursiivilla. Keski-Suomen museo / Heli-Maija Voutilainen ja Päivi Andersson Tontille tulevan asuinrakennuksen tulee olla mittasuhteiltaan suojeltujen puutalojen kokoinen tai hieman niille alisteinen. Kaavoituksella on myös turvattava rakennuksen riittävä etäisyys naapuritaloihin sekä puutalotontin luonteen mukainen pihaympäristö. Valtakunnallisesti arvokkaaseen Taulumäen kirkon miljööseen vaikuttavasta rakennussuunnitelmasta tulee pyytää lausunto Keski- Suomen museolta. Kaavoittajan vastine: Uudisrakennuksen etäisyys naapurikiinteistön rakennukseen on kahdeksan metriä, joka täyttää rakentamiselle annetut määräykset pääikkunoiden JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 9

10 etäisyydestä ja paloturvallisuudesta. Rakennuksen pihaympäristöä ja sen käsittelyä täsmentävä määräys on lisätty asemakaavamerkintöihin. Kaavamuutoksen hakijaa sekä rakennussuunnittelua tekevää tahoa informoidaan lausuntotarpeesta. JE-Siirto Oy / Sami Salmela Taulumäentien viherkaistalla sijaitsee JE-Siirto Oy:n pienjännitekaapeli ja kaapeliyhteys tulee säilyttää. Kaapelille tulee varata maanalaisen johdon alue joko niin että viherkaistaa ei liitetä kokonaan tonttiin tai kaapelille tulee rakentaa korvaava yhteys. Kaapelin muutostöiden kustannuksista vastaa muutostyön aiheuttaja. Kaavoittajan vastine: Nykyinen pienjännitekaapeli tullaan siirtämään nykyiseltä paikaltaan tontille (Jyväskylän Rauhanyhdistyksen tontille). Kaapelille on myös merkitty maanalaisen johdon alueen osa. Kaapelin muutostöiden kustannusten kattamisesta tehdään sopimus kaavamuutoksen hakijan ja JE-Siirto Oy:n kanssa. Jyväskylän Rauhanyhdistys ry Rauhanyhdistyksen tontille myönnetyssä rakennusluvassa on tontin eteläosassa olevalle paikoitusalueelle osoitettu ajoyhteys tontin vasemmassa kulmassa olevan asuinrakennuksen eteläpään ja virkistysalueen välistä. Ajoyhteyttä ei ole toteutettu kadunreunassa liittymän kohdalla aiemmin olleen sähkökaapin vuoksi. Tontin eteläpäädyn pysäköintialue on toiminnan kannalta tärkeä, mutta kulku alueelle tapahtuu nykyisin turvallisuusnäkökohdat huomioiden huonosta paikasta. Rauhanyhdistys esittää, että kaavassa tulee huomioida edellä mainitut epäkohdat ja ratkaista asia niin, että kulkuyhteys tontille voidaan osoittaa nykyisen virkistysalueen kohdalta. Ratkaisukeinoiksi esitetään tontinrajojen muuttamista tai ajorasitteen osoittamista uudelle muodostettavalle tontille. Kaavoittajan vastine: Jyväskylän Rauhanyhdistys ry:n tontti on otettu mukaan kaavamuutokseen. Tonttiin on liitetty suikale nykyisestä virkistysalueesta niin, että liittymä pysäköintialueelle voidaan toteuttaa tontin eteläpäästä Hongikontieltä. Samalla tontille on lisätty myös virkistysalueelta siirrettävälle kaapelille maanalaisen johdon alueen osan merkintä. Myös tontin rakennusoikeus on korjattu vastaamaan todellisia käytettyjä kerrosalaneliömetrejä Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken olisi pitänyt järjestää. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos on lähetetty viranomaisille luonnosvaiheen kuulemisen aikana. 2.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin asettamat tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa alueelle täydennysrakentamista, joka sopeutuu ympäristöön ja täydentää alueen nykyistä rakennuskantaa sekä huomioi alueen ominaispiirteet. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa alueen kaupunkirakenteellisen yhtenäisyyden ja omaleimaisen kaupunkikuvallisen aluekokonaisuuden muodostuminen ja säilyminen. Alueelle on tavoitteena luoda rakentamiseltaan tasapainoin kokonaisuus. Jyväskylän kaupungin arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa esitetään kaupungin yleiset tavoitteet, jotka koskevat arkkitehtuuria ja alueiden suunnittelua. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 10

11 2.3.2 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualue kuuluu osaksi valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ja alueen naapuritonteilla sijaitsee kaksi asemakaavallisesti (toinen myös rakennussuojelulailla) suojeltua rakennusta. Nämä seikat asettavat suunnittelulle selkeät tavoitteet alueen historiallisen arvon säilyttämiseksi. Tärkeitä tekijöitä on ottaa huomioon uudisrakennuksen sopiminen rakennettuun ympäristöön niin mittasuhteiltaan, julkisivuiltaan, materiaaleiltaan kuin väritykseltään. Suunnittelualue sijoittuu kaupunkirakenteessa keskeiselle paikalle ja on siten yksi näkyvillä paikoilla olevista aluekokonaisuuksista. Alueella on kaupunkikuvallista merkitystä keskusta-alueen ja koko kaupungin mittakaavassa. Keskeinen sijainti asettaa asemakaavan laatimiselle selkeitä laadullisia tavoitteita rakentamisen sijoittamisessa alueelle ja rakentamisen ohjaamisessa alueella. 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.1 KAAVAN RAKENNE Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä 5 772m 2. Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten tontille rakennusoikeutta tulee yhteensä 2150 kerrosneliömetriä. Asuin-, liike- ja toimistosekä yleistenrakennusten tontille rakennusoikeutta tulee yhteensä 405 kerrosalaneliömetriä. Ajantasakaavassa rakennusoikeutta on kem 2, joten rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksella noin 466 kem Palvelut Alueen tonttien käyttötarkoitukset mahdollistavat alueelle palveluiden tuomista. YK korttelialueella palvelut voivat olla seurakunnallisia ja ALY korttelialueella palvelut voivat olla liike- ja toimistopalveluista yleisiin palveluihin. Alue tukeutuu kuitenkin pääasiassa keskustan alueen palveluihin. 3.2 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK) sijoittuu kaava-alueen pohjoisosaan. YK korttelialue muodostaa tontin Rakennusoikeutta tontilla on yhteensä 2150 kem 2. Tonttiin liitetään osa voimassaolevan kaavan puistoalueesta (VP). JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 11

12 Asuin-, liike- ja toimisto- ja yleistenrakennusten korttelialue (ALY) sijoittuu kaava-alueen eteläosaan. ALY korttelialue muodostaa tontin Rakennusoikeutta tontilla on yhteensä 405 kem 2. Tonttiin liitetään osa voimassaolevan kaavan puistoalueesta (VP) Muut alueet ja liikennejärjestelyt Ajoyhteys tonteille ja on Hongikontien kautta. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - YK -korttelissa 1 ap kokoustilojen kymmentä (10) istumapaikkaa kohti, -1 ap/100 yleistenrakennusten muuta kerrosalaneliömetriä kohti, - 1 ap/85 asuinkerrosalaneliömetriä kohti, - 1 ap/60 liikeja toimistotilojen kerrosalaneliömetriä kohti. - ALY korttelissa 1 ap/75 asuinkerrosalaneliömetriä kohti, - 1 ap/60 liike- ja toimistotilan sekä yleistenrakennusten kerrosalaneliömetriä kohti. YK korttelin autopaikkoja voidaan sijoittaa korttelin 33 LPA korttelialueelle Muut kaavamerkinnät ja - määräykset Julkisivumääräykset: Rakennuksien tulee olla sopusoinnussa tonttien ja suojeltavien rakennusten kanssa julkisivujen rakennusaineen, mittasuhteiden, pintojen ja värityksen suhteen. YK korttelissa rakennusten julkisivumateriaalin tulee olla kiveä. Rakennusten julkisivujen tulee olla pääosin värisävyltään vaaleita. ALY korttelissa rakennusten julkisivumateriaalin tulee olla puuta. Julkisivuissa on käytettävä pääasiassa pystysuoraa laudoitusta. Rakennusten julkisivujen tulee olla pääosin värisävyltään vaaleita. Kattomääräykset: YK korttelissa rakennusten vesikattomateriaalin tulee olla konesaumattua peltiä ja väriltään vaalean harmaa. ALY korttelissa rakennusten kattomuotona tulee olla harjakato, Rakennusten vesikattomateriaalin tulee olla konesaumattua peltiä ja väriltään vaalean harmaa. Rakennusten harjansuunnan tulee olla Hongikontien suuntainen. Rakennusten räystäiden tulee ulottua senttimetriä yli julkisivun. Muita määräyksiä: YK korttelissa saa olla 400 kerrosalaneliömetriä asuin-, liike- ja toimistotilaa. Pysäköintialueet tulee erottaa piha- ja katualueista istutuksin. Tontin piha-alueet tulee suunnitella puutalotontin luonteen mukaiseksi. Tontin rajan osa, johon on rakennettava puurakenteinen aita. Aidan tulee olla sopusoinnussa materiaaliltaan ja mittasuhteiltaan rakennuksen kanssa. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 3.3 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin, joita täydennettiin tarvittavilta osin kaavoituksen edetessä. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 12

13 3.3.2 Epävarmuustekijät Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Asemakaavan aluevarausten ja muiden kaavamerkintöjen luonteesta johtuen ei voida varmuudella sanoa, miten alue tulee tarkemmin kehittymään ja minkälaisia muutoksia alueen ilmeessä voi tapahtua. Kaavamerkinnöillä on kuitenkin pyritty ohjaamaan rakentamista niin, että suunnittelun yhteydessä sovitut periaatteet ja tavoitetilat voisivat toteutua Haitallisten vaikutusten lieventäminen Kaavan laadinnan kuluessa on pohdittu arvioitujen haitallisten vaikutusten lievennysmahdollisuuksia. Näistä on kerrottu tarkemmin seuraavassa kappaleessa vaikutusten arvioinnin tulosten kuvailun yhteydessä Vaikutusten arviointi Vaikutukset kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön Kaavamuutoksella on suuri vaikutus alueen kaupunkikuvaan. Nykyisellään alue on luonnontilaista puistomaista aluetta. Nykyisin kaupunkirakenteessa on selvä aukko rakentamattoman tontin kohdalla. Kaavamuutoksen ja rakentamisen myötä kaupunkirakenne ja kaupunkikuva tulee täydentymään tältä osin. Aikanaan tontilla olleen nyt jo puretun rakennuksen tilalle tuleva rakennus palauttaa alueen ilmeen sellaiseksi, kuin se aiemmin on ollut. Kaavamuutosalue on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Rakentaminen rakentamattomalle alueelle muuttaa oleellisesti alueen ilmettä. Muutosta on kuitenkin pidettävä myönteisenä, sillä se palauttaa alueen ilmeen sellaiseksi, kuin se aiemmin on ollut. Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin Kaava-alueella sijaitseva puistoalue (VP) tulee häviämään kokonaan kaavamuutoksella. Puistoalue on nykyisin rakentamaton eikä sillä on merkittävää käyttöä. Puistokaistale tonttien välissä on niin pieni, ettei sillä ole merkitystä viheryhteyksien kannalta. Kaavamuutoksen vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin eivät ole merkittäviä. Sosiaaliset vaikutukset Alueelle tulee vain muutamia uusia asukkaita ja alueen luonne tulee säilymään ennallaan. Kokonaisuudessaan sosiaaliset vaikutukset eivät ole merkittäviä. Liikenteelliset vaikutukset Kaavassa osoitettu uusi rakentaminen on niin pienimittakaavaista, ettei se tule aiheuttamaan merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Liikenteen ohjaaminen Rauhanyhdistyksen tontin eteläpään pysäköintialueelle tontin eteläistä rajaa myöten tehtävän liittymän kautta tulee jonkin verran aiheuttamaan häiriötä tontille Liikennöinti pysäköintialueelle on kuitenkin satunnaista ja se sijoittuu muutamille päiville viikosta ja tiettyihin kellonaikoihin. Liikennöinti ei ole jatkuvaa. Vaikutuksia voidaan heikentää muun muassa pihasuunnittelun keinoin esimerkiksi istutuksilla ja aidoilla. Tekninen huolto Alueelle on toteutettu normaali kunnallistekniikka. Voimassa olevan kaavan puistoalueella kulkeva kaapeli tullaan siirtämään rakennustöiden aikana uuteen paikkaan tontille Teknisellä huollolla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueeseen. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 13

14 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa välittömästi kaavan vahvistuttua ja tarvittavien sopimusten solmimisen jälkeen. Rakentaminen voisi alkaa jo vuonna Toteuttamisen ajoittumiseen vaikuttavat myös asuntomarkkinatilanteen kehittyminen. 4.2 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Alueelle on laadittu viheralueiden tarkastelu käyttöluokitustasolla. Alueesta on laadittu havainnekuvia, joista käy ilmi alueen tavoiteltu kokonaisvaikutelma. Alueelle on laadittu kaavan yhteydessä sitova tonttijako. 4.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavanmuutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnitteluosaston, rakennusvalvontaosaston, katu - ja puisto-osaston sekä Keski-Suomen museon kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava kaupunkisuunnitteluosaston edustajien kanssa. LIITTEET 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Ote ajantasa-asemakaavasta 3 Asemakaavan muutosluonnos (pienennös) 4 Asemakaavan muutosehdotus (pienennös) 5 Kaava-alueen havainnekuvia 6 Yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta 7 Tonttijakokartta 8 Asemakaavan seurantalomake JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 14

15 SELOSTUKSEN LISÄLEHTI Asemakaavan muutosehdotus oli virallisesti nähtävillä välisen ajan. Kaupunginhallitus pyysi kaavaehdotuksesta lausunnon Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen pelastuslaitokselta ja rakennus- ja ympäristölautakunnalta. Rakennus- ja ympäristölautakunnalla ja Keski- Suomen pelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa ehdotuksesta. Keski-Suomen museo jätti ehdotuksesta seuraavanlaisen muistutuksen: Asemakaavan muutosehdotus rajautuu valtakunnallisesti arvokkaaseen Taulumäen kirkon rakennettuun ympäristöön. Keski-Suomen museo viittaa asemakaavamuutoksesta luonnosvaiheessa Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnitteluosastolle antamaansa lausuntoon. Luonnosvaiheessa muutosehdotus koski 12. kaupunginosan korttelin 32 rakentamatonta tonttia 3 sekä virkistysaluetta. Lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon nyt lausunnolla olevan asemakaavan muutosehdotuksen tontin asemakaavamääräyksissä. Asemakaavan muutosehdotusta on laajennettu nähtävillä oloajan jälkeen koskemaan myös Jyväskylän Rauhanyhdistys ry:n tonttia Kyseisellä tontilla, Hongikontien varressa sijaitsee vuonna 1938 valmistunut, rakennusmestari Valfrid Ferdinand Peltosen suunnittelema Jyväskylän Seudun Sähkö Oy:n asuin- ja liikerakennus. Kohde on mukana vuonna 1984 tehdyssä Jyväskylän kaupungin rakennusinventoinnissa, jolloin tontilla sijaitsi myös kaksi puista asuinrakennusta sekä talousrakennus. Puurakennukset on myöhemmin purettu. Tontilla sijaitsevan kaksikerroksisen, aumakattoisen kivitalon säilymisen turvaamiseksi se tulisi asemakaavamuutoksen yhteydessä merkitä suojeltavaksi rakennukseksi osana vanhan Taulumäentien ja Taulumäen kirkon kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta ei ole huomautettavaa. Keski-Suomen museon antaman lausunnon perusteella kaavakarttaa on muutettu virallisen nähtävilläolon jälkeen siten, että asemakaavan muutosehdotuksen karttaosaan on lisätty suojelumääräys (sr) tontilla sijaitsevalle aumakattoiselle kivitalolle. Kaavamääräys kuuluu: sr Suojeltava rakennus, joka on osa vanhan Taulumäentien ja Taulumäen kirkon kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä. Asemakaavamuutoksen tarkistus on vähäinen eikä edellytä kaavan uudelleen nähtäville asettamista. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO 15