LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE 1 (14) Kädessäsi on Porvoon Huntersin ohjekirjanen lasten ja nuorten jääurheiluun. Näillä pelisäännöillä haluamme kehittää seuran toimintaa. Hunters on myös mukana valtakunnallisessa Nuori Suomi -ohjelmassa, jossa lähtökohtana on jokaisen mukana olevan lapsen ja nuoren huomioiminen. Tavoitteenamme on luoda miellyttävä ilmapiiri ja hyvät edellytykset jääkiekon harrastamiseen sekä saada mahdollisimman moni mukaan kuin myös harrastamisen jatkuminen pitkään. Seuratoiminta on mukava harrastus vanhemmille, mutta on syytä muistaa, että itse jääkiekon harrastaminen on lastemme harrastus. Unohtaa ei pidä myöskään lasten erilaisuutta ja hyvinkin erilaisia lähtökohtia. Vanhemmilla on merkittävä rooli tukijoina ja kannustajina. Vanhemmat vaikuttavat joukkueiden toimintaan valitsemalla osan joukkueiden toimihenkilöistä kaudeksi kerrallaan. Mitä useampi vanhempi osallistuu toimintaan, sitä paremmin tutustumme toisiimme, luomme myönteistä Huntersissa viihdytään - henkeä ja sitä kautta parannamme edelleen puitteita hyvälle harrastamiselle. Porvoolaiset peruslähtökohtamme ovat Jääkiekko on aina lasta/nuorta varten Kannusta, älä lannista Myönteinen ilmapiiri: Huntersissa viihdytään! Toivomme, että tutustutte ohjekirjaseen ja osallistutte toimintaan, yhteiseen yritykseemme lasten ja nuorten hyväksi.

2 1. HUNTERS ICEHOCKEY RY 2 (14) 1.1 Toiminta-ajatus Hunters icehockey ry on perustettu vuonna 1997 yhdistämällä neljä Porvoon talousalueen jääkiekkoseuraa. Seuran tavoitteena on olla jääkiekon erikoisseura, jonka toimintaan kuuluu myös rullakiekko. Seuran toimintaan kuuluu jääkiekko kaikille ikäryhmille ja molemmille sukupuolille. Seuran toimintaa kehitetään Porvoon talousalueella siten, että luodaan mahdollisimman monelle alueen nuorelle ja heidän vanhemmilleen jääkiekon harrastus- ja osallistumismahdollisuudet. Tässä toiminnassa osallistuminen edellyttää toimivaa yhteistyötä Porvoon kaupungin sekä muiden Porvoon jäähalleja käyttävien seurojen kanssa. Seuran tavoitteena on, että jokainen seuran joukkue pelaa edustavaa jääkiekkoa ja jokainen pelaaja edustaa kunniallisesti seuraa pelatessaan Porvoossa tai muualla. 1.2 Toimintapäämäärät / arvot Toiminnan päämäärät: - saada mahdollisimman moni lapsi ja nuori toiminnan piiriin sekä pysymään jääkiekkotoiminnassa mahdollisimman pitkään. - Kasvattaa lapsia ja nuoria henkisesti ja fyysisesti vahvoiksi sekä itsenäisiksi kansalaisiksi, jotka osaavat ottaa huomioon ja arvostaa myös ystäviensä mielipiteitä. - Kehittää ja laajentaa porvoolaista jääkiekkoa kestävälle pohjalle ja sitä kautta kohti menestystä. - Saada jääurheilu koko perheen urheiluviihteeksi ja harrastukseksi. - Vahvistaa porvoolaista itsetuntoa. Seuran perusarvot: Arvot määräävät, miten ajattelemme ja toimimme, mitä asioita pidämme tärkeinä ja tavoittelemisen arvoisina. Hunters-perusarvojamme ovat: - Keskinäinen luottamus ja toisten ihmisten huomioonottaminen - Avoimuus ja rehellisyys - Vastuuntunto ja yritteliäisyys - Yksilöllisyys ja sosiaalisuus Lisäksi seuratoiminnassa oleellisena osana onnistumista on toiminnan taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus, mikä edellyttää tarkkaa kustannusten seurantaa ja hallintaa. Kaiken kaikkiaan pyrimme toiminnassamme luomaan edellytykset, jotka edesauttavat kaikenikäisiä pärjäämään elämässään ja yhteistyöhön toisten ihmisten kanssa.

3 1.3 Organisaatio; seuran toimielimet ja toimihenkilöt 3 (14) Seuran ylintä päätösvaltaa käyttää vuosikokous. Vuosikokouksessa päätettävät tärkeimmät asiat ovat seuran puheenjohtajan ja johtokunnan valinta, tilinpäätöksen vahvistaminen, toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen sekä vuosittaisten jäsen- ja toimintamaksujen määrittäminen. Johtokunta - Puheenjohtaja valitaan vuosittain ja jäsenet kahdeksi vuodeksi. - Johtokunnan jäsenillä omat vastuualueet, joiden toiminnasta he raportoivat seuran johtokuntaa sen kokouksissa. - Johtokunnan apuna ja tukena ovat jäljempänä mainitut toiminnot, jotka auttavat toiminnan järjestelyissä. Joukkueenjohtajat ja joukkueen johtajien kuukausikokous (puheenjohtajana johtokunnan jäsen), jonka tehtävänä on: - joukkueiden toiminnan tukeminen ja edellytysten luominen - joukkueiden (pelaajien, toimihenkilöiden ja vanhempien) ja seuran johtokunnan välinen tiedonkulku Valmennuspäällikkö Valmennuspäällikön perustehtävinä on seuran urheilutoimen johtaminen ja kehittäminen sekä ulkoisen urheilullisen kuvan kehittäminen. Tehtäviin kuuluvat: - Valmennuspäällikkö valitsee joukkueiden vastuuvalmentajat ja valmentajat. - Toimii em. valmentajien esimiehenä - Vastaa kaikkien joukkueiden valmennuksesta em. muiden valmentajien avulla. - Tekee lopullisen päätöksen joukkueiden sisäisissä tai joukkueiden keskinäisissä riita tilanteissa - Valmentajien sisäinen ja ulkoinen koulutuksen antaminen ja järjestäminen - Lasten vanhempien informointi tarvittaessa - Jakaa harjoitus- ja peliajat jäähalleihin - Yhteydenpito alueen muihin seuroihin - Yhteydenpito jääkiekkoliittoon - Erityisvalmennuksen koordinointi (mv-jäät, taitojäät ) - Toimintasuunnitelman- ja kertomuksen laatiminen johtokunnalle kausittain - Raportointi seuran puheenjohtajalle - Valmentaja palaverin pitäminen säännöllisesti esim. 1 kerta / kk. - Porvoon Akatemian toiminnan organisointi ja opetus - Seuran peli/valmennuskirjan teko ja päivitys - Ulkoinen viestintä valmennukseen liittyvissä asioissa Rahastonhoitaja on johtokunnan jäsen, jonka toimenkuvaan liittyvät mahdolliset muut tehtävät määrittelee johtokunta (esim. yhteydet kiekkoliittoon tai vastaavat muut tehtävät).

4 1.4 Joukkueiden toimintaedellytykset 4 (14) Jokaisella joukkueella tulee olla vuosittain tehty toimintasuunnitelma ja talousarvio, joiden tekemisen aikataulu/muoto on riippuvainen seuran johtokunnan antamista raameista. Joukkueiden toimintasuunnitelmat ja talousarviot hyväksytään lopullisesti johtokunnassa. Jokainen joukkue/ikäluokka tekee lisäksi seuran antamien ohjeiden mukaisesti omat sisäiset pelisäännöt. Nämä pelisäännöt laatii joukkueen vanhempainkokous. Pelisääntöjen tulee olla valmiit ennen sarjakauden alkua, ja niiden on oltava linjassa seuran yleisten pelisääntöjen kanssa. Valmiit pelisäännöt toimitetaan edelleen seuran toimistoon ja mahdollisesti myös jääkiekkoliittoon. Jokainen joukkue osallistuu seuran johtokunnan laatiman toimintasuunnitelman puitteissa yhteisiin toimintoihin, kuten esimerkiksi kioskinhoitoon omalla viikkovuorolla, seuran edustusjoukkueen otteluiden järjestysmiestehtäviin, arpajaisiin ja muihin yhteisiin projekteihin. Joukkueilla tulee olla vähintään seuraavat toimihenkilöt: joukkueenjohtaja ja huoltaja(t). Muita toimihenkilöitä voivat olla esim. rahastonhoitaja, kioskivastaava, toimitsijavastaava. Em. joukkueenjohtaja osallistuu seuran järjestämiin kuukausikokouksiin joukkueensa edustajana. Joukkueiden toimihenkilöistä joukkueenjohtajan, huoltajan ja mahdolliset muut toimihenkilöt paitsi ikäluokan valmentajat valitsee vanhempainkokous. Joukkueiden toimihenkilöt ovat joukkueen edustajina eri tilaisuuksissa. Heidän tulee välttää näkyvää tupakkatuotteiden käyttöä eivätkä he saa esiintyä joukkueiden tilaisuuksissa alkoholin vaikutuksen alaisena Toimihenkilöt Vastuuvalmentaja Vastuuvalmentaja on joukkueen koko toiminnan johtaja. Hänen tärkeitä tehtäviä ovat: - Suunnittelee ja laatii kauden harjoitusohjelmat ja periaatteet yhdessä muiden joukkueen valmentajien ja valmennuspäällikön kanssa. - Laatii joukkueen kausisuunnitelman ja toimittaa sen valmennuspäällikölle. - Yksittäisten harjoitteiden suunnittelu ja ohjaus - Joukkueen kokoonpanon ja pelitaktiikan teko otteluihin - Otteluiden ja harjoitusten johtaminen - Itsensä kehittäminen nuorten ohjaajana/valmentajana ja kasvattajana - Osallistuu vanhempainkokouksiin tarvittaessa. - Osallistuu kuukausittain valmentajapalavereihin ja raportoi joukkueen toiminnasta kuukausittain valmennuspäällikköä. - Huolehtii, että pelaajat käyttävät kaikkia niitä varusteita, joita säännöt edellyttävät (myös muiden joukkueen toimihenkilöiden vastuulla). - Laatii joukkueen vuosikertomuksen ja toimittaa sen valmennuspäällikölle mennessä, koskien kulunutta kautta - Täyttää harjoituspäiväkirjan ja toimittaa sen Porvoon kaupungille kaupungin antamien ohjeiden mukaisesti.

5 5 (14) Joukkueenjohtaja Joukkueen johtaja vastaa joukkueen yleisestä toimivuudesta, toimien tiiviissä yhteistyössä joukkueen vastuuvalmentajan kanssa. Joukkueenjohtaja voi olla joukkuekohtainen tai ikäluokkakohtainen. Joukkueenjohtajan tärkeimpiä tehtäviä ovat: - Varmistaa, että joukkueen pelaajien ja toimihenkilöiden lisenssit on maksettu ennen ensimmäistä sarjapeliä. - Toimii yhdyshenkilönä joukkueen ja seuran välillä sekä pelaajien, vanhempien ja valmentajan välillä. - Vastaa joukkueen tiedonkulusta(seura valmennus pelaajat vanhemmat). - Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla. - Huolehtii matkajärjestelyistä yksin tai yhdessä joukkueen huollon, joukkueessa nimetyn henkilön kanssa ja/tai vanhempien kanssa. - Läsnäolovelvollisuus otteluissa aina tai järjestää sijaisen esteen sattuessa. - Organisoida ja jakaa eri tehtäviä joukkueen sisällä. - Osallistumisvelvollisuus joukkueenjohtajien kokouksissa - Huolehtia seuran antamista tehtävistä - Tuomareiden järjestäminen peleihin. - Otteluissa pöytäkirjan oikeaksi todistaminen Huolehtii yhteistyössä seuran rahastonhoitajan kanssa mm. tilillä olevien varojen käytöstä ja seurannasta, saatavien valvonnasta. alkuperäisten kuittien toimittamisesta kirjanpitoon, allekirjoituksista ja muista talouden järjestelyistä Laatii joukkueen budjetin ja toimittaa sen seuran rahastonhoitajalle annettujen ohjeiden mukaisesti. Raportoi joukkueen rahatilanteesta vanhemmille sen mukaan, mitä vanhempien kokouksessa on sovittu, kuitenkin vähintään kerran ennen joulutaukoa ja kerran ennen kauden päätöstä. - :llä merkityt tehtävät voidaan sopia kaikki tai osa niistä joukkueen rahastonhoitajan hoidettaviksi edellyttäen, että vanhempien kokous valitsee henkilön ko. tehtävään - Huolehtii C2-ikäluokassa junnutuomarikoulutuksen tilaamisesta Porvoon erotuomarikerholta. - Koordinoi niiden joukkueiden junnutuomaritarpeita, joita junnutuomarointi koskee. - Järjestää ottelusiirrot - Joukkueenjohtajan tehtävistä tarkemmin ns. JoJo-kansiossa. Huoltaja Huoltajan vastuuna on toimia joukkueen äitinä. Päävastuu on joukkueen varusteista ja huoltotoiminnasta vastaaminen. Tärkeimpiä tehtäviä ovat: - Vastaa joukkueen lääkintävarustuksesta ja lääkintähuollosta - Huolehtii varustehankinnoista - On paikalla kaikissa harjoituksissa ja peleissä tai huolehtii että joku vastaa poissa ollessa huoltajan tehtävistä - Osallistuu järjestettyihin koulutuksiin

6 2. Avaintavoitteemme Huntersissa 6 (14) 2.1 Edustusjoukkue - Vakiinnuttaa paikkansa vähintään suomisarja-tasolla. - Joukkueen runko muodostuu porvoolaisista pelaajista - Joukkueen pelaajat sitoutuvat ympärivuotiseen harjoitteluun 2.2 A ja B juniorit - Pitkäjännitteisellä juniorityöllä mahdollistaa näissäkin ikäluokissa pelaaminen mahdollisimman korkealla tasolla - Pelaajien sitoutuminen asioihin, joita tarvitaan menestymisessä. - Edustusjoukkueen tulevia pelaajia 2.3 C ja D juniorit - C1- joukkueen tavoite on pelata vähintään ykkösdivarissa. Jos seuralla on toinenkin joukkue tässä ikäluokassa pelaa se sarjassa, johon taidot edellyttävät. - C2-D joukkueet pelaavat alueen AAA ja AA-sarjoja, mahdollisimman hyvällä menestyksellä. - C2- ikäluokasta pyritään saamaan aluejoukkueeseen pelaajia, jotka pelaavat keväällä nk. Pohjola leirillä. - Ympärivuotinen lajiharjoittelu kilpajoukkueilla, joiden pelaajien ominaisuuksia pyritään kehittämään aina huippukiekkoilua varten. - Urheilullisina tavoitteina ovat lisäksi pelaajien monipuolisten liikunnallisten valmiuksien ja liikuntataitojen jatkuva kehittyminen samalla kun pelaajan jääkiekkotaidot kehittyvät. - Kasvatuksellisina tavoitteina pelaajilla ovat: - henkinen kasvu yksilönä - sosiaalinen kasvu joukkueen jäsenenä - urheilullisten ja terveiden elämäntapojen omaksuminen 2.4 E G juniorit Kasvatuksellisina tavoitteina pelaajilla ovat: Positiivisen ilmapiirin luominen Onnistumis-elämysten mahdollistaminen Nuorten ja vanhempien yhdessäolon tukeminen Itsenäisyyden ja omatoimisuuden tukeminen Minä-kuvan vahvistaminen Pelaajien sosiaalisuuden kehittäminen Liikunnallisen elämäntavan sisäistäminen Pelaajatavoitteet: - Yksittäisen pelaajan auttamista kehittymään hänen innokkuutensa, toiveidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla - Tavoitteena kehittää mahdollisimman monipuolisia ja taitavia pelaajia, jotka nauttivat jääkiekon harjoittelemisesta ja pelaamisesta tasosta riippumatta.

7 7 (14) 2.5 Junioritoimintaan liittyen Pelaaminen ja peluuttaminen - Seura osallistuu joukkueillaan alueen näille ikäluokille järjestämiin sarjoihin ja noudattaa näin tehdessään alueen sääntöjä ja suosituksia. - D-juniorit ja nuoremmat pelaajat peluutetaan sekä yhden ottelun sisällä että koko pelikauden puitteissa tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti - C-junioreissa ja vanhemmissa ikäluokissa peluuttamisesta päättää valmentaja. - Valmentajat vastaavat peluuttamisesta eri pelipaikoilla - Peliajan saamisen ehtona on sekä yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymissääntöjen että joukkueen laatimien omien pelisääntöjen noudattaminen. Poissaolosta ilmoittaminen - Pelaaja tai joku hänen puolestaan on velvollinen ilmoittamaan poissaolosta joukkueen tapahtumasta vastuuvalmentajalle. Pelaajan värvääminen - Pelaajan värvääminen toisesta oman tai vieraan seuran joukkueesta tai vieraaseen joukkueeseen on kielletty. Pelaajan erottaminen joukkueesta - Pelaajaa ei saa erottaa joukkueesta muutoin kuin erityisen painavista syistä. Esim., hyvien tapojen vastainen käyttäytyminen. Ongelmien ratkaiseminen - Mahdolliset ongelmat tai kiistat pyritään ratkaisemaan aina ensisijaisesti joukkueen sisällä, tarvittaessa yhteistyössä seuran valmennuspäällikön kanssa. - Erimielisyydet ja epäselvyydet ratkaisee viime kädessä seuran johtokunta. Joukkueiden kilpailulliset ja toiminnalliset tavoitteet - Joukkueet osallistuvat seuran ilmoittamiin sarjoihin - Seura ei aseta ensisijaisesti E- ja D- junioreille menestystavoitteita, vaan antaa valmentajille mahdollisuuden keskittyä yksilöiden taitojen kehittämiseen - Joukkueet osallistuvat itse valitsemiinsa turnauksiin oman kausisuunnitelmansa puitteissa. - Pelaajille taataan joukkueen toimesta oikeudenmukainen pelaamismahdollisuus. 2.6 Naisjääkiekkoilu Tavoitteet: - Tyttö- ja naisjääkiekon nykyisen pohjan turvaaminen - Yhteistyö muiden seurojen kanssa - Harrasteputki tytöistä (kiekkokoulu ) eteenpäin - 1. divisioonassa pelaaminen - Kilpailutoiminnan kehittäminen

8 2.7 Kiekkokoulu Seuratavoitteet: - Tuottaa ohjaajia/valmentajia sekä pelaajia Hunters-seuraan - Seuran toimintaperiaatteiden tunnetuksi tekeminen - Positiivisen ilmapiirin luominen - Hunters-myönteisyyden vahvistaminen * Kiekkokouluun on helppo tulla * Kiekkokoulu on kiva asia * Minusta välitetään kiekkokoulussa - Toimiminen lasten ehdoilla - Jokaisen kiekkokoululaisen huomioiminen - Kultainen sääntö = Tasavertaisuus 8 (14) Kasvatukselliset tavoitteet - Positiivisen ilmapiirin luominen - Onnistumisten ja elämysten takaaminen - Lasten ja vanhempien yhdessäolon tukeminen - Pelaajien sosiaalisuuden ja yhteistyökyvyn kehittäminen - Toisen ihmisen arvostaminen ja huomioonottaminen - Itsenäisyyden ja omatoimisuuden kehittäminen - Minä-kuvan vahvistaminen - Oppia toimimaan ryhmissä - Oppia avuliaisuuteen ja kohteliaisuuteen - Oppia omaa vastuuta myös kotitöissä Urheilulliset tavoitteet: - Perusvalmiuksien kehittäminen - Luistelutaito, kiekon käsittelytaito - Oppia urheilullisuuteen 3. SISÄISET PELISÄÄNNÖT AVAINKYSYMYKSISSÄ 3.1 Edustusjoukkue ja A- nuoret 1. Pelaajien liike edustus-a-nuoret -akselilla pelien painopisteen mukaan 2. Yhteiset kesäharjoitukset 3.2 B-C1 juniorit Joukkueiden muodostaminen - Tavoitteellisimmat ja taidollisesti pisimmälle kehittyneet ikäluokan korkeimmalle tasolle. - Valinnan tekee vastuuvalmentaja(t) yhdessä valmennuspäällikön kanssa - Pelaaja pelaa kykyjensä, tavoitteidensa ja innokkuutensa edellyttämässä joukkueessa. - Joukkueet muodostetaan kesän harjoitusryhmistä viimeistään elokuun loppuun mennessä. - Peluuttamisesta päättää valmentaja

9 9 (14) 3.3 C2 D juniorit Joukkueiden muodostaminen - Mikäli alue/liitto määrittää näissä ikäluokissa nk. AAA ja AA-sarjat, muodostetaan joukkueet siten, että kunkin pelaajan kohdalla huomioidaan hänen tavoitteensa, kykynsä ja halunsa pelata mahdollisimman perustellusti. - Jos ikäluokassa on vain yksi joukkue, määritetään joukkueen sarjataso yhdessä vastuuvalmentajan ja valmennuspäällikön kanssa. - D-junioreissa suositellaan tasapuolista peluuttamista. - Joukkueet muodostetaan ennen sarjakauden alkua. Valinnan joukkueisiin tekee vastuuvalmentaja yhdessä valmennuspäällikön kanssa. Valintoja tulee perustella sekä pelaajille että vanhemmille. Pelaajan siirtyminen joukkueesta toiseen Näissä ikäluokissa siirtyminen joukkueesta toiseen tapahtuu pääsääntöisesti tasontarkastuksien kautta. Valmennuspäällikkö seuraa pelejä kauden aikana ja päättää mahdollisista siirroista yhdessä joukkueen vastuu/maalivahtivalmentajan kanssa. Siirto voi koskea sekä nk. siirtopelaajia saman ikäluokan sisällä että siirtoa ikäluokasta toiseen. Vanhempaan ikäluokkaan siirryttäessä ehtona on pelipaikan saaminen. Siirtoon pitää olla myöskin lupa ao. pelaajalta sekä tämän vanhemmilta. Siirrettäessä pelaajia ikäluokan joukkueissa ylös- tai alaspäin pitää siirtoja perustella sekä pelaajalle että vanhemmille. Päätöksen siirroista tekee ikäluokan vastuuvalmentaja yhdessä valmennuspäällikön kanssa. Nuoremman ikäluokan pelaajat (jotka taidollisesti ovat kykeneviä, yleensä 2-6 pelaajaa) harjoittelevat myös vanhemman ikäryhmän mukana joukkueiden vastuuvalmentajien keskenään sovitulla tavalla. Nuoremman joukkueen pelaajat ovat siten myös vanhemman ikäluokan käytettävissä peleissä ja turnauksissa. Pääsääntö on, ettei tämä toiminta saa häiritä nuoremman joukkueen sarjapelejä, mutta sekään ei ole mikään lopullinen ehto. Vastuuvalmentajat käyvät tämän asian läpi joukkueissaan ja tukevat sekä ohjaavat junioreita menemään tarvittaessa myös vanhemman ikäluokan joukkueisiin. Riita tilanteessa pelipaikan määrittää valmennuspäällikkö. Valmennustoiminta Seura nimeää joukkueille valmentajat vähintään vuodeksi kerrallaan Seura vastaa valmentajien koulutuksesta Valmentajat pyrkivät auttamaan pelaajia kehittymään tasapuolisesti Jääharjoittelu Seuran jääajat jakaa seuran nimeämä henkilö, pääsääntöisesti valmennuspäällikkö. Jääaikoja pyritään jakamaan liiton suosittelemat määrät Rinnakkaisjoukkueet harjoittelevat pääsääntöisesti yhdessä Ikäluokat G C2 harjoittelevat pääsääntöisesti nk.nuorisohallissa Jään jakoon (halliin/vuorojen määrään) vaikuttaa myös joukkueen urheilullinen menestyminen, ei pelkästään ikä. Tämän jaon määrittää valmennuspäällikkö pitäen etusijalla seuran ja joukkueiden etua.

10 3.4 G-E juniorit 10 (14) Joukkueiden muodostaminen G-F- ikäluokissa voidaan muodostaa niin monta pelaajan joukkuetta, kuin mihin on tarvetta. E-junioreista muodostetaan pelaajaa käsittäviä joukkueita niin monta, kuin on mahdollista. Saman ikäryhmän eri joukkueisiin sijoittamisen periaatteena voi olla esim. kaverisuhteet tai kuljetukselliset seikat. Tärkeintä on kuitenkin, että pelaajilla on hauskaa. Sijoittamisen joukkueisiin ratkaisevat yhteistyössä ohjaajat ja lasten vanhemmat. Valmennuspäällikkö voi ottaa tarvittaessa kantaa. 4. VANHEMPIEN JA MUIDEN AIKUISTEN TUKI NUORTEN HARRASTUKSISSA 4.1 Vanhempien rooli/ Hunters-vanhemman huoneentaulu - Muistan, että lapseni pelaa jääkiekkoa, koska hän haluaa sitä ja se on hänestä kivaa - Opetan lastani pelaamaan sääntöjen mukaan ja ratkaisemaan riidat puhumalla - Opetan lapselleni, että tärkeintä ei ole voittaminen vaan parhaansa tekeminen - Kohtelen lastani voittajana jokaisen ottelun jälkeen kannustamalla ja kehumalla hyvistä suorituksista - En nöyryytä lastani enkä huuda hänelle, jos hän tekee virheitä, pelaa huonosti tai ottelu hävitään - Annan tunnustusta otteluissa tehdyille hyville oman sekä vastustaja-joukkueen suorituksille - En arvostele tuomareita tai epäile heidän rehellisyyttään - Kunnioitan ja arvostan valmentajia, jotka uhraavat omaa aikaansa lasten vuoksi 4.2 Katsojan rooli/ Hunters-fanin huoneentaulu - Ymmärrän, että pelaajat pelaavat jääkiekkoa, koska se on heistä kivaa. He eivät pelaa ainoastaan viihdyttääkseen minua - Olen odotuksissani realisti. Muistan, että kaikki pelaajat eivät ole ammattilaisia, eikä heitä voida arvioida samalla tavalla. - Kunnioitan tuomarien päätöksiä ja kannustan pelaajia tekemään samoin - En naura pelaajille enkä vähättele heitä otteluissa tapahtuneiden virheiden vuoksi - Kannustan positiivisesti ja rakentavasti - Osoitan kunnioitusta myös vastustajaa kohtaan, sillä ilman heitä ei olisi koko ottelua - En käytä huonoa kieltä enkä kiusaa pelaajia, valmentajia, tuomareita, toimihenkilöitä tai muita katsojia 4.3 Valmentajan/ohjaajan rooli, huoneentaulu - Olen kohtuullinen vaatimuksissani ja muistan, että pelaajillakin on muitakin mielenkiinnon kohteita kuin jääkiekko - Huolehdin siitä, että varusteet ja harjoitusolosuhteet ovat kunnossa ja turvallisia sekä kaikille pelaajille sopivia - Opetan pelaajia kunnioittamaan sääntöjä, tuomareita ja vastustajia - Muistan, että pelaajat tarvitsevat valmentajan, jota he voivat kunnioittaa - Kannustan pelaajia positiivisesti ja näytän esimerkkiä käyttäytymiselläni - Teen kaikkeni, että kaikki pelaajat saavat yhtäläisen huomion - Toimin yhteistyössä tuomareiden kanssa hyvän pelin edistämiseksi - Koulutan itseäni valmentajana

11 11 (14) 4.4 Tuomarin ja toimitsijan rooli, huoneentaulu - Pyrin aina omilla toimillani ylläpitämään ja edesauttamaan pelaajien turvallisuutta - Teen parhaani, jotta kaikilla pelaajilla olisi mahdollisuus pelata sääntöjen puitteissa parasta mahdollista jääkiekkoa taitojensa ylärajoilla - Pyrin pitämään kilpailutilanteen ja ilmapiirin terveenä ja reiluna - Pyrin aina olemaan johdonmukainen ja puolueeton kaikissa tuomioissani - Pyrin toimissani siihen, että kaikki ottelutapahtumaan osallistujat toimivat toisiaan kunnioittaen - Pyrin toimissani olemaan esimerkkinä muille ja etenkin lasten otteluissa pyrin toiminnallani ohjaamaan pelaajia oikeaan ja reiluun peliin - Kouluttamalla jatkuvasti itseäni huolehdin omasta ammattitaidostani 4.5 Pelaajan rooli, huoneentaulu - Pelaan jääkiekkoa, koska MINÄ haluan, en, koska vanhemmat tai valmentajat haluavat - Noudatan sääntöjä ja reilun pelin henkeä - Käyttäydyn maltillisesti; tappelut ja suunsoitto pilaavat tunnelman kaikilta - Teen parhaani ollakseni todellinen joukkuepelaaja - Yritän muistaa, että voittaminen ei ole tärkeintä, vaan vähintään yhtä tärkeää on, että peli on hauskaa. - Kehityn pelaajana, saan uusia ystäviä ja yritän parhaani - Annan tunnustusta kaikille hyville suorituksille - Muistan, että valmentajat ja tuomarit haluavat auttaa minua, ja annan sille sen ansaitseman arvostuksen 5. TALOUS 5.1 Yleisperiaatteet Emoseuran ja Huntersin kaikkien joukkueiden kirjanpitoa tekee ja raportoi seuralle seuran johtokunnan valitsema kirjapitopalvelua harjoittava tilitoimisto. Seuran tilintarkastuksen suorittaa ammattitilintarjastaja. Joukkueilla on käytössä seuran avaamat joukkuekohtaiset tilit ja näiden tilien tilinkäyttöoikeudet on vahvistettu johtokunnassa. Vastuu tileistä ja tilien käytöstä on emoseuran. Seuran tileillä oleva raha kuuluu seuralle. Joukkueen kaikki rahaliikenne on tapahduttava seuran avaamien ja joukkueille myöntämien joukkuekohtaisten tilien kautta. Joukkueilla ei saa olla seuran ulkopuolisia tilejä, koska yksityisenä henkilönä ei voi saada taloudellista hyötyä yhdistykseen kohdistuvasta toiminnasta. Johtokunnan valitsema taloudenhoitaja / rahastonhoitaja veloittaa erillistä erittelyä vastaan joukkueilta seuraavat maksut: SJL sarjamaksut, seuramaksut, seuralisenssit, jäämaksut, erotuomaripalkkiot, erotuomarikulukorvaukset, rotuomarikerhokorvaukset, tilavuokrat ja muut mahdolliset kulut. Veloitettavista maksuista ennakkoilmoitus joukkueille n.. 1 viikko ennen maksun veloitusta. Joukkueet toimittavat kuukauden vaihteen jälkeen 5 arkipäivän sisällä joukkueen tiliotteen ja alkuperäiset kuitit (=laillisuuspykälä) seuran nimeämälle tilinhoitajalle.

12 5.2 Emoseuran toiminta 12 (14) Seura hankkii varoja mm. seuraavin johtokunnan vahvistamin keinoin: seuran jäsenmaksuilla, seuramaksulla sekä erikseen vahvistutulla valmennuspäällikkö- ja valmennusrahamaksuilla, kioskitoiminnalla, arpajaisilla, mainostuloilla ( julkaisut, jäähallimainokset, ja peliasumainokset ), avustuksilla yhteisöltä, talkootyöllä ja avustuksilla Porvoon kaupungilta. Seura-, valmennuspäällikkömaksun ja valmennusrahan maksavat kaikki muut pelaajat, jotka seurassa pelaavat lukuunottamatta edustuksen, mammakiekon, Legendojen ja kiekkokoulun pelaajia. Jäsenmaksun maksavat kaikki seuran pelaajat ja toimihenkilöt. Tavoitteena on, että seuran jäseniksi liittyisivät myös mahdollisimman monen pelaajan vanhemmat. Seura-,valmennuspäällikkö- ja valmennusrahamaksun sekä seuran jäsenmaksun suuruuden määrittelee johtokunta ja hyväksyy seuran vuosikokous. Seuran johtokunta valitsee vuosittain henkilön huolehtimaan kioskitoiminnan käytännön asioista ja joukkueet huolehtivat arpojen myynnistä. Kioskin hoidosta joukkueelle maksettavan hoitopalkkion määrittelee ja vahvistaa johtokunta. Arpajaisten tulot jaetaan emoseuralle ja joukkueille vuosittain sovittavien pelisääntöjen mukaisesti. Johtokunta voi erillisestä anomuksesta myöntää luvan yksittäiselle joukkueelle omien arpajaisten pitämiseen. Julkaisumainoksia ja jäähallimainoksia voivat joukkueet vapaasti hankkia yhteisesti sovittujen pelisääntöjen puitteissa. Niiden tulot jaetaan pääsääntöisesti niin, että joukkueelle tulee 70% ja emoseuralle 30% nettotuotosta. Peliasumainoksien tuotto, avustukset yhteisöltä ja talkoo-työllä hankitut varat saa joukkue pitää kokonaan itsellään. Johtokunta huolehtii, että avustushakemukset jätetään ajallaan Porvoon kaupungille. Avustukset tulevat emoseuralle, eivät yksittäisille joukkueille. Jäsenmaksut suoritetaan pelaajien osalta lisenssimaksujen yhteydessä ja muut hoitavat maksun erillisellä jäsenmaksulomakkeella. 5.3 Joukkueiden toiminta Jokainen seuran joukkue tekee kullekin toimintavuodelle taloussuunnitelman, joka tulee olla vanhempainkokouksen hyväksymä ( toimitetaan seuran johtokunnalle hyväksyttäväksi ) Joukkueiden on vuosittain suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan. Toimintavuoden menot voivat olla tuloja suuremmat vain jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästöjä joilla vaje katetaan. Joukkuekohtaisen toimintavuoden maksut päätetään joukkueenjohdon esityksistä vanhempainkokouksissa tai aikuisikäisillä pelaajilla pelaajakokouksissa. Tavoitteena on, että maksu on mahdollisimman pieni ja että suuri osa joukkueen tarvitsemasta rahasta kerätään mainostuloilla, talkootyöllä jne. Joukkueet voivat myöskin harjoittaa esim. WC-paperimyyntiä, pesuainemyyntiä yms. ja tällöin mukaan kuvaan tulevat ALV-asiat hoitaa rahastonhoitaja. Joukkueiden laskut hyväksyvät allekirjoituksellaan joukkueenjohtajat ja he toimittavat

13 13 (14) tiedot viipymättä joukkueen rahastonhoitajalle, jotta joukkueiden laskut tulevat ajallaan hoidettua. Joukkueiden varojen käyttöä valvovat joukkueenjohtajat yhdessä seuran rahastonhoitajan kanssa. Kokonaisvastuu joukkuekohtaisista tileistä on kaikilla ko. juniorijoukkueiden pelaajien vanhemmilla. Lopettavan joukkueen saldo ei saa jäädä negatiiviseksi vaan puuttuvat varat on kerättävä mahdollisimman nopeasti lopettamisen jälkeen, Jos taas saldo on positiivinen, päättää seuran johtokunta miten varat käytetään. Seuran alaisen joukkueen nimissä hankittu omaisuus on seuran omaisuutta eikä sitä saa myydä seuran ulkopuoliselle taholle tai yksityiselle henkilölle ilman seuran johtokunnan suostumusta. Joukkueen hallinnoimaa omaisuutta voidaan myydä, siirtää tai luovuttaa seuran toisen ikäluokan käyttöön. Mikäli pelaaja siirtyy kesken kauden seuran sisällä joukkueesta toiseen, maksaa pelaaja siirtokauden alusta alkaen maksut (ja hoitaa muut velvoitteet ) uuteen joukkueeseen. Pelaajan mukana ei siirry rahaa joukkueesta toiseen, vaan pelaajan aiemmin maksamat rahat, talkoilla tehdyt työt, ilmoitustulot ym, jäävät edellisen joukkueen tilille. Ikäluokkien yhdistyessä kauden alussa, nuoremman joukkueen siirtyessä ylempään sarjaan ja vanhemman jatkaessa samassa ikäluokassa, siirtyy nuoremman ikäluokan mukana rahaa ylemmälle ikäluokalle pelaajakohtaisesti siinä suhteessa kuin edellisessä ikäluokassa oli pelaajia Laskukaava (Ikäluokalla oleva rahamäärä/pelaajamäärä)*siirtyvien pelaajien määrä. Tavoitetila on se, että joukkueiden yhdistyessä on rahaa saman verran/ pelaaja. Pelaajakohtaista rahamäärää tasataan kesäkauden aikana. Esimerkki: Jos edellisellä kaudella joukkueelle jää rahaa 1000 ja joukkueessa pelaajia yhteensä 20, joista 8 siirtyy ylempään ikäluokkaan, on laskukaava seuraava: 1000 /20*8 eli nuorempi ikäluokka maksaa 50 /siirtyvä pelaaja eli yhteensä 400 vanhemmalle ikäluokalle. Jos vastaavasti toisella yhdistyneistä joukkueista on poikkeama (+/-) siirtyvän pelaajan mukana seuraavaan rahamäärään, tasataan se kauden aikana. Useamman ikäluokan joukkueissa, vanhemman ikäluokan siirtyessä ylempään sarjaan ja nuoremman jatkaessa edellisessä ikäluokassa, siirtyy siirtyvien näiden pelaajien mukana edellisen kauden joukkueen jäljelle jääneistä varoista ylemmälle ikäluokalle siinä suhteessa kuin edellisessä ikäluokassa oli pelaajia Esimerkki: Jos edellisellä kaudella joukkueelle jää rahaa 1000 ja joukkueessa pelaajia yhteensä 20, joista 8 siirtyy ylempää ikäluokkaan, on laskukaava seuraava: 1000 /20*8 eli nuorempi ikäluokka maksaa 400 vanhemmalle ikäluokalle. Kun pelaaja jostain syystä on päättänyt lopettaa seurassa pelaamisen hänen tulee ilmoittaa asiasta kirjallisesti joukkueenjohtajalle. Samalla hänen tulee palauttaa kaikki joukkueelta saamansa varusteet. Mikäli hän siirtyy toiseen seuraan, kaikki ko. päivämäärään erääntyneet maksut on oltava suoritettuina seuralle siirtopapereiden saamiseksi. Siirtopaperit vapauttaa seuran siihen tehtävään valtuuttama henkilö saatuaan kirjallisen lopettamisilmoituksen joukkueenjohtajalta. Kaikki pelaajan maksamat rahat, talkoilla tehdyt tulot, ilmoitustulot ym. jäävät joukkueen tai seuran tilille.

14 14 (14) Epäselvissä tai tulkinnanvaraisissa tapauksissa joukkueenjohtaja, muu toimihenkilö tai yksittäisen pelaajan vanhemmat kysyvät ensin neuvoa talouteen liittyvissä asioissa seuran puheenjohtajalta, seuran rahastonhoitajalta. Talouteen liittyvissä asioissa ongelmanratkaisuryhmänä toimii ko. joukkueen joukkueenjohtaja, seuran puheenjohtaja sekä seuran ja joukkueen rahastonhoitaja. Seuran johtokunnalla on lopullinen päätösvalta epäselvissä talousasioissa. Hunters on perustajajäsenenä mukana Porvoon jääurheiluyhdistyksessä. Tämä yhdistys on 1998 ottanut noin FIM yhden (1) miljoonan lainan, jolla on mahdollistettu nuorisotekojään kattaminen. Laina on tarkoitus maksaa takaisin 15 vuoden aikana. Lainan takaisinmaksuun kerätään rahaa jäämaksujen kautta.