Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot

Transkriptio

1 Kansaneläkelaitoksen julkaisuja T11:11 Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot 1999 Kansaneläkelaitos Tilastoryhmä Helsinki 2000

2

3 Kansaneläkelaitoksen julkaisuja T11:11 Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot 1999 Kansaneläkelaitos Tilastoryhmä Helsinki 2000

4 Tilaukset Kansaneläkelaitos Tilastoryhmä Nordenskiöldinkatu 12 PL 450, FIN Helsinki puh sähköposti telefax ISSN

5 3 LUKIJALLE Sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot 1999 sisältää sairausvakuutusjärjestelmää kuvaavia ikä-, alue-, sairaus- ja ammattitilastoja. Julkaisuun sisältyy lisäksi tilastoja pienten lasten hoidon tuesta ja lapsilisistä. Vuosikatsauksen on toimittanut Anu V a l l e. Atk:n avulla tuotetut taulukot on tulostanut Sirpa R a i l i m o. Vuosikatsausta on saatavissa Kansaneläkelaitoksesta (aktuaari- ja tilastolinja) puh Helsingissä Jussi Haapa-aho Kari Lindroos

6 4 SISÄLLYS Johdanto...6 Sivu Kuviot 1. Sairaanhoitokorvauksia saaneiden väestöosuudet maakunnittain Vuonna 1999 alkaneet sairauspäivärahakaudet sairauspääryhmittäin eri ikäryhmissä Sairauspäivärahansaajat ammatin mukaan eri työtuloluokissa Vanhempainpäivärahaa saaneet äidit ammatin mukaan eri työtuloluokissa Taulukot I k ä t i l a s t o t Sairaus- ja vanhempainpäivärahat 1. Sairauspäivärahat 1999: päivärahansaajan sukupuoli ja ikä Sairauspäivärahat 1999: maakunta ja päivärahansaajan ikä Vuonna 1999 sairauspäivärahaa saaneiden keskimääräiset työtulot: sukupuoli ja ikä Vuonna 1998 alkaneet sairauspäivärahakaudet: kauden kesto ja ikä Vanhempainpäivärahat 1999: päivärahansaajan ikä, keskimääräinen päiväkorvaus ja keskimääräiset työtulot Vanhempainpäivärahapäivät vuonna 1999: maakunta ja päivärahansaajan ikä Vanhempainpäivärahansaajat 1999: maakunta ja päivärahansaajan ikä Sairaanhoitokorvaukset 8. Sairaanhoitokorvaukset 1999: korvauksen saajan sukupuoli ja ikä Lääkekorvauksia saaneet henkilöt 1999 sekä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut henkilöt korvauksen saajan sukupuoli ja ikä Lääkkeiden ostokerrat 1999: korvauksen saajan sukupuoli ja ikä Maksetut lääkekorvaukset 1999: korvauksen saajan sukupuoli ja ikä Lääkekorvauksia saaneet 1999: maakunta ja korvauksen saajan ikä Yksityissektorin lääkärinpalvelut 1999: korvauksen saajan sukupuoli ja ikä Yksityissektorin lääkärissäkäynnit 1999: maakunta ja korvauksen saajan ikä Yksityissektorin lääkärinpalvelut vuonna 1999: erikoislääkärissäkäynnit lääkärin erikoisalan mukaan, maakunta ja korvauksen saajan ikä Yksityissektorin hammaslääkärinpalvelut 1999: korvauksen saajan sukupuoli ja ikä Hammaslääkärissäkäynnit 1999: maakunta ja korvauksen saajan ikä Yksityissektorin tutkimus- ja hoito 1998: korvauksen saajan sukupuoli ja ikä Yksityissektorin tutkimus- ja hoitokorvausten omavastuukerrat 1999: maakunta ja korvauksen saajan ikä Matkat 1999: korvauksen saajan sukupuoli ja ikä Matkat 1999: maakunta ja korvauksen saajan ikä A l u e t i l a s t o t Sairaus- ja vanhempainpäivärahat 22. Sairaus- ja vanhempainpäivärahat kunnittain Sairaanhoitokorvaukset 23. Peruskorvattujen ja erityiskorvattujen lääkkeiden korvaukset kunnittain Korvaukset lääkärinpalkkioista kunnittain Korvaukset yksityishammaslääkäreiden palkkioista kunnittain

7 5 26. Tutkimus- ja hoitokorvaukset kunnittain Matkakorvaukset kunnittain Sairausvakuutuskorvaukset ja -maksut kunnittain Erityishoitorahat maakunnittain Lapsilisät 30. Lapsilisät kunnittain Pienten lasten kotihoidon tuki 31. Lakisääteinen pienten lasten hoidon tuki kunnittain S a i r a u s t i l a s t o t Sairauspäivärahat 32. Vuonna 1999 alkaneet sairauspäivärahakaudet: päivärahansaajan ikä, sukupuoli ja sairausryhmä Vuonna 1999 maksetut sairauspäivärahapäivät ja -korvaukset: päivärahansaajan sukupuoli ja sairausryhmä Vuonna 1999 alkaneet sairauspäivärahakaudet sekä maksetut sairauspäivärahapäivät ja -korvaukset: päivärahansaajan sukupuoli, maakunta ja sairauspääryhmä Vuonna 1998 alkaneet sairauspäivärahakaudet: kauden kesto, päivärahansaajan sukupuoli ja sairausryhmä Vuonna 1998 alkaneet sairauspäivärahakaudet: kauden kesto, maakunta ja sairauspääryhmä Erityiskorvattavat lääkkeet prosenttisesti korvattaviin lääkkeisiin oikeuttavat sairaudet : korvauksen saajan ikä, sukupuoli ja sairaus prosenttisesti korvattaviin lääkkeisiin oikeuttavat sairaudet sekä 75-prosenttisesti korvattavat kliiniset ravintovalmisteet : korvauksen saajan ikä, sukupuoli ja sairaus Erityiskorvattuihin (100 %, 75 %) lääkkeisiin oikeuttavat sairaudet : korvauksen saajan ikä, sukupuoli ja maakunta Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavat sairaudet : korvauksen saajan ikä, sukupuoli, maakunta ja sairaus (diabetes, psykoosit, krooninen sydämen vajaatoiminta, reumaattiset niveltulehdukset sekä hajapesäkkeiset sidekudostaudit, krooninen keuhkoastma ja vaikeat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet, krooninen verenpainetauti ja krooninen sepelvaltimotauti) A m m a t t i t i l a s t o t Sairauspäivärahat 41. Sairauspäivärahat vuonna 1999: päivärahansaajan ammatti ja ammattiasema Vuonna 1999 alkaneet sairauspäivärahakaudet: päivärahansaajan ikä, sukupuoli, ammatti ja ammattiasema Vuonna 1999 korvatut sairauspäivärahapäivät: päivärahansaajan ikä, sukupuoli, ammatti ja ammattiasema Vuonna 1999 alkaneet sairauspäivärahakaudet: päivärahansaajan sukupuoli, sairauspääryhmä, ammatti ja ammattiasema Vuonna 1999 korvatut sairauspäivärahapäivät: päivärahansaajan sukupuoli, sairauspääryhmä, ammatti ja ammattiasema Vuonna 1998 alkaneet sairauspäivärahakaudet: kauden kesto sekä päivärahansaajan sukupuoli, ammatti ja ammattiasema Sairauspäivärahansaajat 1999: sukupuoli, työtulot, ammatti ja ammattiasema Sairauspäivärahapäivät 1999: päivärahansaajan sukupuoli, työtulot, ammatti ja ammattiasema Vanhempainpäivärahat 49. Äidille maksetut vanhempainpäivärahat 1999: ammatti ja ammattiasema Vuonna 1999 alkaneet äitien vanhempainpäivärahakaudet: äidin ikä, ammatti ja ammattiasema Vanhempainpäivärahaa saaneet äidit 1999: työtulot, ammatti ja ammattiasema Vanhempainpäivärahaa saaneet isät 1999: ammatti ja ammattiasema

8 6 JOHDANTO SAIRAUSVAKUUTUSJÄRJESTELMÄ 1 Sairausvakuutusjärjestelmään sisältyy työtulovakuutus, sairaanhoitovakuutus sekä työterveyshuolto. Työterveyshuollosta julkaistaan erillinen vuosikatsaus. Työtulovakuutus Työtulovakuutus korvaa sairauden, raskauden, synnytyksen ja lapsen hoidon sekä sairaan lapsen hoidon aiheuttamia työtulon menetyksiä. Sairauspäivärahaa maksetaan korvauksena ansionmenetyksestä, joka johtuu sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä. Sairauspäivärahaan on oikeus vuotiaalla henkilöllä, joka on sairauden takia kykenemätön tekemään tavallista työtään tai siihen läheisesti verrattavaa työtä, ja sitä maksetaan sairastumispäivän ja yhdeksän seuraavan arkipäivän (omavastuuajan) jälkeiseltä työkyvyttömyysajalta, enintään 300 arkipäivältä. Sairauspäivärahakausi katsotaan alkaneeksi, kun henkilö alkaa säädetyn omavastuuajan jälkeen saada päivärahaa. Jos henkilö sairastuu uudelleen 30 päivän aikana siitä päivästä, jolta viimeksi päivärahaa maksettiin, kysymyksessä on edellisen päivärahakauden jatkuminen. Jos kuitenkin on kysymys uudesta sairaudesta, jonka ei voida katsoa liittyvän aikaisempaan työkyvyttömyyteen, pidetään päivärahakautta uutena kautena. Tällöin päivärahan maksaminen alkaa omavastuuajan jälkeen. Henkilöllä voi vuoden aikana olla useita alkaneita kausia. 1 Selostus sairausvakuutusjärjestelmästä vastaa vuoden 1999 lopussa voimassa ollutta tilannetta. Päiväraha maksetaan enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana vakuutetulle tulisi täyteen 300 päivärahaan oikeuttavaa sairauspäivää. Kun enimmäisaikaa lasketaan, otetaan pääsääntöisesti huomioon kaikki sairauspäivärahapäivät kahdelta työkyvyttömyyden alkamista välittömästi edeltäneeltä vuodelta. Päiväraha on veronalaista tuloa. Sitä maksetaan ansiotyössä olevalle, omaa työtään tekevälle, ilman omaa syytään työttömänä olevalle sekä päätoimisesti opiskelevalle. Sairauspäivärahan suuruus lasketaan yleensä viimeksi toimitetussa verotuksessa todetun vuosityötulon perusteella. Jos päivärahanhakijan tulot välittömästi ennen sairastumista ovat olleet olennaisesti suuremmat kuin edellä mainitut verotuksessa todetut työtulot, päivärahan suuruus lasketaan niiden tulojen perusteella, jotka hakijalla on ollut viimeisen kuuden kuukauden aikana (SVA 10 ). Työntekijäin työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu otettiin vuonna 1999 huomioon vähentämällä 5 % palkansaajien vuosityötulosta ennen päivärahan laskemista. Sairauspäiväraha korvaa menetettyä ansiota. Jos vuosityötulot jäävät alle säädetyn tulorajan (5 300 mk 1999), ei päivärahaa makseta lainkaan. Sairauspäiväraha voidaan kuitenkin maksaa myös tulottomille ja vähätuloisille tarveharkintaisena, jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti yli 60 päivää. Tarveharkinnassa otetaan huomioon omat ja puolison tulot. Kun henkilön vuosityötulo on markkaa, on päivärahan suuruus 70 % vuositulon 300. osasta (321,93 mk markan vuosityötuloilla). Vuositulon ollessa markkaa, saadaan päivärahan suuruus lisäämällä 321,93 markkaan 40 % em. vuo-

9 7 situlon ja markan erotuksen 300. osasta (421,00 markkaa markan vuosityötuloilla). Vuosityötulon ollesssa yli markkaa, saadaan päivärahan määrä lisäämällä 421,00 markkaan 25 % vuosityötulon ja markan erotuksen 300. osasta. Päivärahalle ei ole säädetty ylärajaa. Päivärahaperusteiden markkamäärät tarkistetaan yleensä vuosittain TEL-indeksillä. Sairausvakuutuksen päiväraha on yleensä ensisijainen korvaus ansioeläkelakien mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Tapaturmia, ammattitauteja ja liikennevahinkoja korvattaessa sairausvakuutuksen päiväraha on toissijainen. Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahasta käytetään vuosikatsauksessa yhteistä nimitystä vanhempainpäiväraha. Vanhempainpäivärahaan on oikeutettu nainen, jonka raskaus on kestänyt 154 päivää, ja joka on asunut Suomessa vähintään 180 päivää välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa. Vanhempainpäivärahakauden voi aloittaa arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Riskialttiissa työssä työskentelevälle voidaan tietyin edellytyksin maksaa raskauden ajalta erityisäitiysrahaa. Vanhempainpäiväraha on veronalaista tuloa ja sitä maksetaan 263 arkipäivältä. Vanhempainpäiväraha maksetaan 105 ensimmäiseltä arkipäivältä äidille (äitiysraha). Seuraavilta 158 arkipäivältä päiväraha voidaan maksaa joko äidille tai isälle (vanhempainraha). Isälle voidaan maksaa isyysrahaa 6-12 arkipäivältä valinnaisena aikana äitiysrahakaudella ja 6 arkipäivältä valinnaisena aikana vanhempainpäivärahakaudella. Jos perheeseen syntyy samalla kertaa kaksi tai useampia lapsia, vanhempainpäivärahakausi pitenee 60 arkipäivällä lasta kohti toisesta lapsesta alkaen. Pidennetyltä kaudelta päiväraha voidaan maksaa joko lasten äidille tai isälle. Vanhempainpäivärahan suuruus määräytyy samoin perustein kuin sairauspäivärahan suuruus. Pienin maksettava vanhempainpäiväraha on kuitenkin 60 mk/pv (vähimmäistaso). Työssäoloajalta maksettava äitiys- ja vanhempainpäiväraha sekä asevelvollisen isyysraha ovat myös vähimmäispäivärahan suuruisia (= 60 mk/pv). Vanhempainpäivärahaa voidaan maksaa myös alle 7- vuotiaasta ottolapsesta, jos ottoäiti tai -isä on jäänyt pois ansiotyöstä hoitamaan lasta kotiin. Erityishoitorahaa maksetaan alle 16-vuotiaan sairaan lapsen vanhemmalle, joka osallistuu lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, sairaalan poliklinikalla kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla tai sairaala-, sairaalan poliklinikkahoitoon liittyvässä kotihoidossa. Edellytyksenä on, että lasta hoitava henkilö on hoitoon osallistumisen vuoksi estynyt tekemästä työtään eikä saa palkkaa tältä ajalta. Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin. Suuruudeltaan se on kuitenkin vähintään 60 mk/pv. Erityishoitoraha on veronalaista tuloa. Sairaanhoitovakuutus Sairausvakuutus korvaa seuraavien sairaanhoitopalvelujen käytön aiheuttamia kustannuksia: - Lääkärin tai hammaslääkärin määräämät lääkkeet, lääkärin määräämät vaikean sairauden hoitoon tarvittavat kliiniset ravintovalmisteet sekä pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon käytettävät perusvoiteet. - Yksityislääkärin palvelut. - Yksityishammaslääkärin palvelut - vuonna 1956 tai sen jälkeen syntyneille - vuonna 1955 tai sitä ennen syntyneille kerran kolmessa kalenterivuodessa hammaslääkärin suorittama tutkimus ja ehkäisevä hoito - rintamaveteraaneille erillisen lain perusteella - iästä riippumatta sellainen hoito, joka on välttämätön muun kuin hammassairauden parantamiseksi. - Lääkärin tai hammaslääkärin määräämä tutkimus ja hoito yksityisessä tutkimus- tai hoitolaitoksessa. - Sairauden aiheuttamat matkat (myös sairaankuljetusajoneuvolla tehdyt matkat) ja yöpymiset. Lääkekorvaukset maksetaan kolmessa korvausluokassa. Peruskorvaukseksi kutsutaan korvausta, jossa 50 markan omavastuun ylittävältä osalta korvataan 50 prosenttia. Erityiskorvaus on yhteinen nimitys korvauksille, joissa 25 markan omavastuun ylittävistä kustannuksista korvataan 75 tai 100 prosenttia. Kliinisistä ravintovalmisteista, joita tarvitaan eräiden vaikeiden sairauksien hoitoon, korvataan joko 75 prosenttia 25 markan omavastuun ylittävistä kustannuksista tai 50 prosenttia 50 markan omavastuun ylittävältä osalta (peruskorvaus). Jos lääkärin määräämien sairausvakuutuslain nojalla korvattavien lääkkeiden korvaamatta jäänyt osa ylittää kalenterivuoden aikana tietyn markkamäärän (3 282,82 mk vuonna 1999) sairausvakuutus korvaa ylimenevän osan kokonaan. Yksityislääkärin palkkioita korvattaessa noudatetaan vahvistettuja taksoja, joiden perusteet määrää sosiaali- ja terveysministeriö. Taksat vahvistaa Kansaneläkelaitos. Korvauksen suuruus on 60 prosenttia ja korvaus lasketaan enintään vahvistetun taksan mukaisesta määrästä.

10 8 Yksityishammaslääkärin palkkiot korvataan vuonna 1956 tai sen jälkeen syntyneille pääsääntöisesti samojen periaatteiden mukaisesti kuin lääkärin palkkiot. Kuitenkin palkkiot, jotka koskevat suun ja hampaiden tutkimusta ja ehkäisevää hoitoa, korvataan 75-prosenttisesti. Vuonna 1955 ja sitä ennen syntyneiden tutkimuksen ja ehkäisevän hoidon toimenpiteestä korvataan 75 % kerran kolmessa vuodessa. Rintamaveteraanien hammashoidon palkkiosta on korvaus 100 %, kun on kysymys hammaslääkärin tutkimuksesta ja ehkäisevästä hoidosta sekä hammaslääkärin tai erikoishammasteknikon tekemästä proteettiseen hoitoon liittyvästä kliinisestä työstä. Protetiikan tekemisestä työstä korvaus on 50 %. Muusta veteraanien hammashoidosta korvaus on 60 %. Lääkärin tai hammaslääkärin määräämä tutkimus ja hoito korvataan enintään vahvistetun taksan mukaisesta määrästä. Korvauksen suuruus on 75 prosenttia omavastuun (70 mk vuonna 1999) ylittävältä osalta. Sairauden aiheuttamien matkojen kustannuksista korvataan 100 prosenttia omavastuun (45 mk vuonna 1999) ylittävältä osuudelta. Mikäli vakuutetun maksettavaksi jäävät matkakustannukset kalenterivuoden aikana ylittävät vuotuisen omavastuun (900 mk vuonna 1999), korvaa sairausvakuutus ylittävän osan kokonaan (ns. lisäkorvaus). Sairauspäivärahakausi katsotaan alkaneeksi, kun vakuutettu alkaa omavastuuajan (sairastumispäivä ja yhdeksän sitä seuraavaa arkipäivää) jälkeen saada päivärahaa. Koska sama sairauspäivärahakausi voi kestää enintään 300 arkipäivää, päättyvät kaikki tiettynä vuonna alkaneet päivärahakaudet viimeistään seuraavana vuonna muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Siinä tapauksessa, että sairauspäiväraha on toissijainen korvaus, sitä maksetaan vain, jos muun lain nojalla saatu korvaus on sairausvakuutuksen päivärahaa pienempi (tällöin päivärahana maksetaan erotus). Siten päivärahapäiviä koskevista tilastoista puuttuvat ne sairauspäivät, joilta sairausvakuutuksen päiväraha jää pienemmäksi kuin muun lain mukainen korvaus. Markkamääräisiin tilastoihin päivärahan toissijaisuus vaikuttaa myös silloin, kun päiväraha on muun lain mukaista korvausta suurempi. Tällöin päivärahana tilastoituu vain korvausten markkamääräinen erotus. Sairaanhoitokorvausten tilastoyksikkönä on tässä vuosikatsauksessa käytetty korvauksen saajaa, omavastuukertaa ja maksettuja korvauksia. Omavastuukerta tarkoittaa - lääkekorvauksissa ostokertaa - lääkärinpalveluskorvauksissa käyntikertaa tai lääkemääräyksen antamiskertaa - tutkimus- ja hoitokorvauksissa lääkärin samalla kertaa määräämiä tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä - matkakorvauksissa yhdensuuntaista matkaa. TILASTOJÄRJESTELMÄT Sairausvakuutustilastot perustuvat etuusjärjestelmien tietokantoihin. Osa tilastotiedoista merkitään vain sairausvakuutuksen pysyvän perusotannan vakuutetuille. Perusotoksen muodostavat kaikki jokaisen kuukauden kahtena tiettynä päivänä syntyneet vakuutetut. Otanta käsittää noin 6,6 % vakuutetuista. Sairaus- ja vanhempainpäivärahoja koskevat ammattitilastot ja sairauspäivärahoja koskevat sairaustilastot perustuvat otantaan. Lääkärinpalvelujen sekä tutkimuksen ja hoidon tilastot koskevat vain yksityisen terveydenhuoltosektorin tuottamien palvelujen käyttäjiä. TILASTOYKSIKÖT Sairaus- ja vanhempainpäivärahojen tilastoyksikkönä käytetään tässä vuosikatsauksessa korvausten saajaa, alkanutta kautta, korvattuja päiviä ja maksettuja korvauksia. IKÄTILASTOT (TAULUT 1-21) Sairausvakuutusta koskevissa tilastoissa korvauksensaajan ikä on hänen ikänsä tilastovuoden päättyessä. Ikätilastoissa on jakaumien ohella esitetty myös mediaani-ikä ikärakenteen havainnollistamiseksi. Mediaani-ikä jakaa taulukoitavan aineiston kahteen yhtäsuureen osaan. ALUETILASTOT (TAULUT 22-31) 1 Sairausvakuutusetuuksia koskevia tietoja esitetään tässä katsauksessa kunnittain ja maakunnittain korvauksensaajan kotipaikan mukaan. Alueellisten vertailujen helpottamiseksi eräitä tilastotietoja on suhteutettu alueen väestömääriin. Sairauspäivärahoissa jakajana on käytetty työikäistä (16 64-vuotiasta) vakuutettua väestöä ja vanhempainpäivärahoissa naispuolista (16 44-vuotiasta) ja hammaslääkärinpalkkioissa 0 43-vuotiasta vakuutettua väestöä. Muissa etuuslajeissa jakajana on alueen koko väestö. Tilastointiajankohta on vuoden loppu. Väestötiedot perustuvat Kelan vakuutettukohtaiseen tietokantaan. 1 Alueittaisten jakaumien yhteissummat jäävät ulkomailla asuvien henkilöiden ja tunnustiedoiltaan puutteellisten tapausten takia pienemmiksi kuin koko maan yhteissumma.

11 9 SAIRAUSTILASTOT (TAULUT 32-40) Sairauspäivärahatilastot, jotka sisältävät tiedot sairaudesta, perustuvat sairausvakuutuksen pysyvään perusotantaan. Työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden koodi ilmoitetaan päivärahakauden alkaessa. Sairausdiagnoosit Sairausdiagnoosit ja niitä vastaavat koodit perustuvat kansainvälisen tautiluokituksen 10. laitokseen (ICD-10), joka otettiin Suomessa käyttöön vuoden 1996 alusta. Se perustuu edelliseen (ICD-9) luokitukseen. Luokituksen rakenne muuttui merkittävästi mm. siten, että tauteja merkittäessä käytetään oire-syy diagnoosiparia. Kelan etuusjärjestelmissä käytetään kuitenkin vain syytä tarkoittavia diagnooseja. Uuden luokituksen käyttöönoton vuoksi vuotta 1996 vanhempia sairausluokitukseen perustuvia tilastoja ei voi suoraan verrata tämän vuosikatsauksen tilastoihin. AMMATTITILASTOT (TAULUT 41-54) Sairausvakuutuksen ammattitilastoja on saatavissa sairaus- ja vanhempainpäivärahansaajista. Ammattitiedot kerätään sairausvakuutuksen pysyvän perusotannan vakuutetuista. Ammatti tallennetaan otantaan kuuluvan etuudensaajan päivärahakauden alkaessa. Kansaneläkelaitoksen ammattiluokitus Kelan nykyinen ammattiluokitus otettiin käyttöön vuoden 1988 alusta. Luokitus perustuu pohjoismaiseen ammattiluokitteluun, jota on Kelassa jonkin verran mukaeltu sosiaalivakuutuksen tarpeisiin täydentämällä luokittelua eräillä ammatissa toimimattomiin kuuluvien ryhmillä. Tässä vuosikatsauksessa käytetään ammattiaseman ja ammatin yhdistelyyn perustuvaa luokitusta. Ammattitieto ilmoitetaan koodilla, jonka kaksi ensimmäistä merkkiä ilmoittaa ammatin ja kolmas ammattiaseman. Ammattikäsite Sairaus- ja vanhempainpäivärahaa hakevan henkilön ammatiksi merkitään ammatti, jota hakija on viimeksi harjoittanut. Jos hakija ei viiden vuoden aikana ennen etuuden hakemista ole toiminut ammatissa, merkitään hänet ammatissa toimimattomaksi. Ammatin harjoittamiseksi katsotaan vähintään kolmen tunnin osapäivätyö ja vähintään neljä kuukautta vuodessa kestävä työ. SAIRAUSVAKUUTUKSEN RAHOITUS Sairausvakuutuksen rahoitukseen osallistuvat vakuutetut, työnantajat sekä valtio. Verohallituksen kunnittainen tilasto vakuutettujen maksuun pannuista sairausvakuutusmaksuista (taulu 28) on yhtä vuotta vanhempi (1998) kuin muut katsauksessa julkaistavat tilastot. Vuonna 1998 suorittivat palkansaajat sairausvakuutusmaksuna 1,5 penniä kunnallisverotuksessa määrätyltä veroäyriltä (1,95 penniä äyriltä äyriä ylittävältä osalta). Eläkeläiset suorittivat sairausvakuutusmaksuna 3,9 penniä kunnallisverotuksessa määrätyltä veroäyriltä (4,65 penniä äyriltä äyriä ylittävältä osalta). Yksityisten työnantajien sairausvakuutusmaksu oli 1,60, valtion 2,85, kuntien ja kunnallisten liikelaitosten 1,60 ja seurakuntien 1,60 prosenttia ennakonperinnän alaisen palkan määrästä. PIENTEN LASTEN HOIDON TUKI 1 Laki lasten kotihoidon tuesta tuli voimaan helmikuussa 1985 ja sitä sovellettiin alkaen. Tukijärjestelmä uudistettiin ja laki lasten kotihoidon tuesta korvattin lailla lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. Lakisääteisen tuen lisäksi eräillä kunnilla on omia kunnallisia kotihoidon tukijärjestelmiä. Lakisääteisen tuen myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos. Eräiden kuntien kanssa Kela on sopinut maksavansa myös niiden omat kunnalliset kotihoidon tuet. Tämän julkaisun tilastot (taulu 31) koskevat vain lakisääteistä pienten lasten hoidon tukea. Pienten lasten hoidon tuen saamisen edellytyksenä on, että tukeen oikeuttava lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Valintaoikeus kunnallisen päivähoidon ja pienten lasten hoidon tuen välillä alkaa vanhempainpäivärahakauden päättymisestä ja lakkaa viimeistään sen vuoden heinäkuun viimeisenä päivänä, jona lapsi siirtyy oppivelvollisena peruskouluun. Pienten lasten hoidon tukea maksetaan kotihoidon tukena tai yksityisen hoidon tukena. Samanaikaisesti perhe ei voi saada kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea. Kotihoidon tukea maksetaan, jos perheessä on alle 3- vuotias lapsi. Kotihoidon tukea maksetaan myös muista perheen alle kouluikäisistä lapsista, jotka eivät ole kunnallisessa päivähoidossa. Vanhempien ei tarvitse itse hoitaa lasta kotihoidon tukea saadakseen, vaan lasta voi hoitaa yksityinen päivähoitaja. Tukea voi saada heti vanhempainpäivärahakauden päätyttyä. Se lakkaa viimeistään silloin, kun tukeen oikeuttava nuorin lapsi täyttää kolme vuotta. Pienten lasten hoidon tuki on veronalaista tuloa. 1 Selostus pienten lasten hoidon tuesta vastaa vuoden 1999 lopussa voimassa ollutta tilannetta.

12 10 Kotihoidon tukeen voi kuulua hoitoraha ja hoitolisä. Hoitoraha maksetaan kustakin lapsesta, hoitolisä sen sijaan vain yhdestä ja sen määrä riippuu perheen tuloista ja koosta. Hoitorahan määrä oli vuoden 1999 lopussa mk/kk yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta. Kustakin seuraavasta alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettiin hoitorahaa 500 mk/ kk ja muista alle kouluikäisistä lapsista 300 mk/kk. Hoitolisä maksetaan täysimääräisenä, jos perheen tulot eivät ylitä perheen koon mukaan määräytyviä tulorajoja. Täyteen hoitolisään oikeuttava tuloraja on mk/kk, kun perheeseen kuuluu kaksi henkilöä. Kolmen henkilön perheessä tuloraja on mk/kk ja neljän tai useamman henkilön perheessä mk. Tulorajat, josta lukien oikeus hoitolisään lakkaa, ovat vastaavasti mk/ kk, mk/kk ja mk/kk. Perheen tuloina otetaan huomioon veronalaiset työ- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot lukuun ottamatta eräitä etuoikeutettuja tuloja. Tulosidonnaisen hoitolisän täysi määrä oli mk/kk. Yksityisen hoidon tukea maksetaan alle kouluikäisen lapsen hoidosta vanhempien osoittamalle päivähoidon tuottajalle, joka on tehnyt tarvittavan ilmoituksen toiminnastaan kunnalle tai työsopimuksen vanhempien kanssa. Tukea voidaan maksaa perheen jokaisesta lapsesta vanhempainrahan päättymisestä siihen saakka, kun lapsi siirtyy oppivelvollisena kouluun. Jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi, perhe voi valita joko kotihoidon tai yksityisen hoidon tuen. Yksityisen hoidon tukena voidaan maksaa hoitorahaa ja hoitolisää kustakin alle kouluikäisestä lapsesta. Hoitolisä on tulosidonnainen ja sen määrä riippuu perheen koosta. Täyden hoitolisän tulorajat ovat samat kuin kotihoidon tuen hoitolisässä. Oikeus hoitolisään lakkaa, jos kahden henkilön perheen tulot ylittävät mk/kk, kolmen henkilön perheen mk/kk ja neljän tai useamman henkilön perheen tulot mk/kk. Hoitorahan määrä oli vuoden 1999 lopussa 700 mk/lapsi/kk ja tulosidonnainen hoitolisä enintään 800 mk/lapsi/kk. Osittaista hoitorahaa voidaan maksaa työ- tai virkasuhteessa olevalle alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmalle, jonka viikottainen työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia. Osittainen hoitoraha on veronalaista tuloa ja sen määrä oli vuoden 1999 lopussa 375 mk/kk. Osittaista hoitorahaa ei voi saada, jos vanhempi hoitaa lasta ja saa lasten kotihoidon tukea. Kunnan järjestämä päivähoito ei estä osittaisen hoitorahan saamista. Osittaista hoitorahaa voi myös saada samanaikaisesti yksityisen hoidon tuen kanssa. Rahoitus Pienten lasten hoidon tuen rahoittavat kunnat, jotka saavat siihen valtionosuuden. Kunnat siirtävät tarvittavat varat Kelan kautta maksettaviksi. Aineisto Pienten lasten hoidon tukea koskeva taulukko (taulu 31) perustuu pienten lasten hoidon tuen tietokantaan. Alueittaiset tilastot lasten kotihoidon tuesta esitetään lapsen vanhemman tai huoltajan kotipaikan mukaan siten, että kunta määräytyy vuoden lopun asuinkunnan mukaan. Alueellisten vertailujen helpottamiseksi on etuuden saajien määrä suhteutettu alueen vastaavaan väestöön. Jakajana on käytetty kunkin kunnan alle kouluikäisiä, 9 kk - 6 vuotiaita. LAPSILISÄ 1 Lapsilisälain toimeenpano siirtyi kuntien sosiaalilautakunnilta Kelan hoidettavaksi. Lapsilisää maksetaan Suomessa asuvasta alle 17-vuotiaasta lapsesta. Ulkomailla Suomen valtion palveluksessa, kehitysyhteistyössä tai lähetystyössä olevien lapset, ulkomailla opiskelevat tai opiskelevien lapset katsotaan Suomessa asuviksi. Lapsilisää maksetaan myös tilapäisesti ulkomailla oleskelevasta lapsesta. Lapsilisää maksetaan perheen lapsiluvun mukaan porrastettuna. Lapsilisän määrä oli vuonna yhdestä lapsesta 535 mk/kk - toisesta lapsesta 657 mk/kk - kolmannesta lapsesta 779 mk/kk - neljännestä lapsesta 901 mk/kk - viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta mk/kk Yksinhuoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta lapsilisä korotettuna 200 markalla. Lapsilisä on verovapaa etuus. Rahoitus Lapsilisät rahoittaa kokonaan valtio. Aineisto Lapsilisiä koskeva taulukko (taulu 32) perustuu lapsilisätietokantaan. Alueittaiset tilastot lapsilisästä esitetään lapsen vanhemman tai huoltajan kotipaikan mukaan. 1 Selostus lapsilisästä vastaa vuoden 1999 lopussa voimassa ollutta tilannetta.

13 KUVIOT 11 KUVIOT

14 12 KUVIOT

15 KUVIOT Sairaanhoitokorvauksia saaneiden väestöosuudet maakunnittain vuonna a. Peruskorvatut lääkkeet. Korvauksensaajien osuus (%) väestöstä. - 53,9 54,0-56,9 57,0-59,9 60,0-62,9 63,0-1b. Erityiskorvatut lääkkeet (korvaus 80 tai 100 %). Korvauksensaajien osuus (%) väestöstä. 15,0-16,9 17,0-18,9 19,0-20,9 21, ,9 1c. Yksityislääkärin palkkiot. Korvauksensaajien osuus (%) väestöstä. 1d. Matkakorvaukset. Korvauksensaajien osuus (%) väestöstä. - 17,9 18,0-21,9 22,0-25,9 26,0-29,9 30, ,9 8,0-10,9 11,0-13,9 14,0-16,9 17,0 - Lähde: Taulut 23, 24 ja 27.

16 14 KUVIOT 2. Vuonna 1999 alkaneet sairaupäivärahakaudet sairauspääryhmittäin eri ikäryhmissä % V Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt IX Verenkiertoelinten sairaudet X Hengityselinten sairaudet XI Ruoansulatuselinten sairaudet XIII Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet XV Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus XIX Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset Muut sairaudet Kaikki kaudet Ikäryhmät Lähde: Taulu Sairauspäivärahansaajat ammatin mukaan eri työtuloluokissa vuonna 1999 % Yrittäjät Palkansaajat Tekninen, tieteellinen, lainopillinen, humanistinen ja taitelliinen työ; Terveydenhuolto, sosiaalialan työ Hallinto- ja toimistotyö Kaupallinen työ Teollinen työ, koneenhoito, kaivos- ja louhintatyö sekä rakennustyö Palvelutyö 20 Muut ammattipääryhmät 10 Muut Kaikki saajat Lähde: Taulu 47. Työtulot (mk/v) 1 Muut ammatissa toimineet, ammatissa toimimattomat, ammatia ei voi luokitella

17 KUVIOT Vanhempainpäivärahaa saaneet äidit ammatin mukaan eri työtuloluokissa vuonna 1999 Yrittäjät Palkansaajat Tekninen, tieteellinen, lainopillinen, humanistinen ja taitelliinen työ; Terveydenhuolto, sosiaalialan työ % Hallinto- ja toimistotyö Kaupallinen työ Teollinen työ, koneenhoito, kaivos- ja louhintatyö sekä rakennustyö Palvelutyö Muut ammattipääryhmät Muut Kaikki saajat Lähde: Taulu 51. Työtulot (mk/v) 1 Muut ammatissa toimineet, ammatissa toimimattomat, ammatia ei voi luokitella

18 16 KUVIOT

19 IKÄTILASTOT 17 IKÄTILASTOT

20 18 IKÄTILASTOT

21 IKÄTILASTOT Sairauspäivärahat vuonna 1999: päivärahansaajan sukupuoli ja ikä Ikäryhmä Päivärahapäivät Päivärahansaajat Alkaneet Maksetut Keskim. päivärahakaudet päivä- päivärahat, korvaus, % 100 Lkm % Osuus Kpl % 100 milj. mk mk/pv kpl vast.- vast.- vast.- ikäistä ikäi- ikäistä kohti sistä kohti % Molemmat sukupuolet Kaikki , ,0 8, ,0 10, ,9 222, , ,6 0, ,5 0,6 5,0 72, , ,7 3, ,5 3,6 47,0 131, , ,1 5, ,0 6,7 100,4 184, , ,5 7, ,6 9,1 186,0 211, , ,9 8, ,0 10,7 257,6 222, , ,0 10, ,3 12,5 339,2 226, , ,1 12, ,4 14,5 469,5 230, , ,1 13, ,3 16,2 663,6 231, , ,6 12, ,5 14,8 490,3 236, , ,3 4, ,0 5,3 164,4 218,2 Miehet Kaikki , ,0 7, ,0 8, ,0 238, , ,7 0, ,6 0,6 2,7 75, , ,4 3, ,1 3,6 27,4 140, , ,5 5, ,4 6,0 53,3 195, , ,8 6, ,9 7,9 96,5 226, , ,1 7, ,3 9,2 132,3 240, , ,1 9, ,4 10,7 173,8 239, , ,8 10, ,1 12,2 240,8 243, , ,2 11, ,2 13,1 342,0 248, , ,1 10, ,8 12,2 262,2 259, , ,5 4, ,1 4,8 93,0 237,9 Naiset Kaikki , ,0 9, ,0 11, ,9 207, , ,5 0, ,4 0,6 2,3 69, , ,2 3, ,0 3,6 19,6 120, , ,8 6, ,7 7,4 47,2 174, , ,4 8, ,3 10,2 89,4 198, , ,7 10, ,7 12,1 125,3 206, , ,0 11, ,2 14,4 165,4 214, , ,3 13, ,5 17,0 228,7 218, , ,9 16, ,2 19,5 321,6 216, , ,0 14, ,0 17,4 228,1 214, , ,2 5, ,0 5,7 71,4 196,9

22 20 IKÄTILASTOT 2. Sairauspäivärahat vuonna 1999: maakunta ja päivärahansaajan ikä Maakunta Kaikki Ikäryhmä Kaikki Ikäryhmä Medi- aani ikä Päivärahansaajat, lkm Päivärahapäiviä päivärahansaajaa kohti Koko maa Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Päivärahapäiviä, 1000 kpl Päivärahapäiviä 100 vastaavanikäistä kohti Koko maa Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Huom. Ulkomaille maksetut päivärahat sisältyvät vain koko maan yhteissummaan.

23 IKÄTILASTOT Vuonna 1999 sairauspäivärahaa saaneiden keskimääräiset työtulot: sukupuoli ja ikä Ikäryhmä Päivärahansaajia, joilla työtuloja 1 Keskimääräiset työtulot, mk/vuosi Yhteensä % Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset % % Kaikki ,0 100,0 100, ,0 4,8 3, ,8 16,5 15, ,1 26,4 25, ,4 35,9 38, ,7 16,4 17, Lukumääriin eivät sisälly ne sairauspäivärahan saajat, joilta puuttui työtulotieto (yht ). 4. Vuonna 1998 alkaneet sairauspäivärahakaudet: kauden kesto ja päivärahansaajan ikä Ikäryhmä Alka- Yh- Kauden kesto päivinä, % neita teensä kausia, kpl Kaikki ,0 17,8 13,1 17,2 12,6 13,1 11,9 4,3 2,2 2,3 1,6 3, ,0 18,9 14,9 18,8 10,9 11,7 12,5 4,9 1,8 1,5 1,7 2, ,0 20,8 13,0 19,9 12,3 11,5 13,1 4,0 1,5 1,1 0,9 1, ,0 19,6 13,9 18,6 11,9 14,1 12,9 3,9 1,3 1,4 0,6 1, ,0 20,3 14,3 18,8 12,7 12,0 10,9 4,1 2,1 2,2 1,1 1, ,0 18,6 12,7 17,2 13,8 13,4 11,1 4,1 2,2 2,2 1,7 3, ,0 17,1 13,5 17,5 13,0 13,2 11,4 4,5 2,3 2,5 1,7 3, ,0 16,3 12,5 15,9 12,2 14,1 12,5 4,7 2,1 2,4 1,8 5, ,0 15,4 12,1 14,5 12,7 13,1 12,1 4,6 3,0 3,4 2,4 6, ,0 15,9 11,7 16,5 12,0 11,4 12,8 3,5 3,6 3,1 2,1 7,3

24 22 IKÄTILASTOT 5. Vanhempainpäivärahat vuonna 1999: vanhempainpäivärahan saajan ikä, keskimääräinen päiväkorvaus ja keskimääräiset työtulot Ikäryhmä Vanhempainpäivä- Vanhempainpäivärahan Vanhempainpäivärahan rahapäivät saajat saajat, joilla työtuloa 2 Kpl % Lkm Osuus Keskim. Lkm % Keskivast.- päivä- määräinen ikäi- korvaus, työtulo, sistä 1 mk/pv mk/v % Äidit Kaikki , ,9 177, , , ,1 65, , , ,5 104, , , ,8 161, , , ,7 201, , , ,3 216, , , ,5 208, , Isät Kaikki , ,4 281, , ,1 55 0,0 92,8 36 0, , ,5 194, , , ,3 256, , , ,4 291, , , ,9 304, , , ,5 303, , vuotiaat naiset vuotiaat miehet. 2 Lukumääriin eivät sisälly ne vanhempainpäivärahansaajat, joilta puuttui työtulotieto (yht. 68 äitiä ja 30 isää). 6. Vanhempainpäivärahapäivät vuonna 1999: maakunta ja päivärahansaajan ikä Maakunta Kaikki Ikäryhmä Kaikki Ikäryhmä Äidille korvattuja päiviä, kpl Isälle korvattuja päiviä, kpl Koko maa Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Huom. Ulkomailla asuvat eivät sisälly maakunnittaiseen erittelyyn.

25 IKÄTILASTOT Vanhempainpäivärahan saajat vuonna 1999: maakunta ja päivärahansaajan ikä Maakunta Yhteensä Ikäryhmä Medi- aani ikä Äidit, lkm Kaikki äidit Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Isät, lkm Kaikki isät Isyysrahaa saaneet Vanhempainrahaa saaneet Kaikki isät Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa

26 24 IKÄTILASTOT 8. Sairaanhoitokorvaukset 1 vuonna 1999: korvauksen saajan sukupuoli ja ikä Ikäryhmä Sairaanhoitokorvaukset Korvauksia saaneet Sairausvakuu- Maksetut korvaukset tuksen kor- Lkm % Osuus vastaa- vaama osuus Milj. mk Mk/korvanikäisestä % vauksen väestöstä, % saaja Molemmat sukupuolet Kaikki ,0 70,7 57, , ,8 53,3 55,2 268, ,7 53,7 54,4 222, ,9 65,8 53,7 376, ,5 74,0 54,3 638, ,4 76,7 56,7 860, ,5 83,8 58,9 853, ,7 89,5 61,7 999, ,6 95,5 61,2 738, ,0 92,5 59,5 184, Miehet Kaikki ,0 64,6 60, , ,0 54,4 57,1 158, ,5 45,7 59,4 114, ,8 57,2 55,7 161, ,0 66,7 56,7 280, ,5 68,3 60,7 402, ,7 78,1 62,5 412, ,3 87,8 64,6 467, ,1 98,3 63,6 284, ,2 100,7 61,6 55, Naiset Kaikki ,0 76,5 55, , ,9 52,3 52,7 110, ,9 62,1 49,9 108, ,0 74,8 52,3 214, ,2 81,7 52,6 357, ,2 85,2 53,6 458, ,3 89,3 55,8 441, ,0 90,8 59,3 531, ,9 94,1 59,8 454, ,6 89,8 58,7 129, Ei sisällä terveyskeskuskorvauksia.

27 IKÄTILASTOT Lääkekorvauksia saaneet henkilöt vuonna 1999 sekä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut henkilöt : korvauksen saajan sukupuoli ja ikä Ikäryhmä Korvauksia saaneet Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut henkilöt Peruskorvatut lääkkeet Erityiskorvatut lääkkeet Korvaus 75 % Korvaus 100 % Korvaus 75 % Korvaus 100 % Lkm % Osuus Lkm % Osuus Lkm % Osuus Lkm % Lkm % vast.- vast.- vast.- ikäisestä ikäisestä ikäisestä väest., % väest., % väest., % Molemmat sukupuolet Kaikki ,0 60, ,0 14, ,0 7, , , ,1 47, ,9 3, ,2 0, , , ,6 45, ,8 2, ,0 1, , , ,4 53, ,5 2, ,2 2, , , ,4 59, ,5 5, ,7 4, , , ,5 66, ,1 13, ,9 7, , , ,9 74, ,8 28, ,8 11, , , ,0 78, ,1 44, ,5 18, , , ,0 86, ,8 54, ,5 24, , , ,1 84, ,4 51, ,1 23, , ,6 Miehet Kaikki ,0 53, ,0 13, ,0 5, , , ,0 48, ,4 3, ,8 0, , , ,3 37, ,9 1, ,8 1, , , ,3 45, ,4 2, ,2 2, , , ,8 51, ,8 4, ,5 3, , , ,6 57, ,6 13, ,2 6, , , ,8 65, ,7 29, ,8 10, , , ,6 75, ,5 45, ,5 17, , , ,4 87, ,0 55, ,3 23, , , ,2 90, ,8 48, ,0 23, , ,0 Naiset Kaikki ,0 67, ,0 15, ,0 8, , , ,0 45, ,7 2, ,8 0, , , ,7 53, ,7 2, ,5 1, , , ,4 62, ,5 3, ,6 3, , , ,1 66, ,3 5, ,2 5, , , ,5 76, ,1 13, ,1 8, , , ,9 82, ,6 27, ,5 12, , , ,3 81, ,8 42, ,6 19, , , ,3 85, ,8 54, ,4 25, , , ,7 82, ,6 52, ,5 23, , ,3

28 26 IKÄTILASTOT 10. Lääkkeiden ostokerrat vuonna 1999: korvauksen saajan sukupuoli ja ikä Ikäryhmä Ostokerrat Peruskorvatut lääkkeet Erityiskorvatut lääkkeet Korvaus 75 % Korvaus 100 % 100 kpl % 100 vastaa- 100 kpl % 100 vastaa- 100 kpl % 100 vastaavanikäistä vanikäistä vanikäistä kohti kohti kohti Molemmat sukupuolet Kaikki ,0 252, ,0 72, ,0 30, ,6 106, ,5 14, ,2 3, ,6 110, ,3 7, ,8 6, ,0 157, ,1 11, ,4 12, ,9 203, ,7 23, ,2 20, ,2 303, ,6 61, ,2 32, ,4 394, ,9 137, ,8 51, ,9 475, ,6 237, ,6 81, ,6 598, ,2 313, ,2 105, ,7 623, ,0 292, ,6 92,2 Miehet Kaikki ,0 196, ,0 65, ,0 25, ,8 111, ,0 17, ,7 3, ,5 80, ,4 6, ,5 6, ,1 119, ,1 10, ,6 12, ,6 160, ,0 21, ,3 18, ,6 221, ,0 62, ,9 29, ,1 301, ,0 142, ,7 48, ,3 423, ,5 245, ,1 75, ,7 571, ,9 311, ,6 98, ,4 631, ,0 266, ,6 89,6 Naiset Kaikki ,0 305, ,0 79, ,0 34, ,7 100, ,4 11, ,8 3, ,6 141, ,3 8, ,3 6, ,9 197, ,0 13, ,6 13, ,5 248, ,4 24, ,3 22, ,6 387, ,7 60, ,1 35, ,7 483, ,4 132, ,4 53, ,6 516, ,9 231, ,0 85, ,9 611, ,4 314, ,5 109, ,5 620, ,3 300, ,0 93,0

29 IKÄTILASTOT Maksetut lääkekorvaukset vuonna 1999: korvauksen saajan sukupuoli ja ikä Ikäryhmä Maksetut korvaukset Peruskorvatut lääkkeet Erityiskorvatut lääkkeet Lisäkorvaukset suurista lääke- Korvaus 75 % Korvaus 100 % kustannuksista mk Mk/kor- Sairaus mk Mk/kor mk Mk/kor- Kor- Korvauksen vakuu- vauksen vauksen vauksia vaukset, saaja tuksen saaja saaja saaneet, mk korvaama lkm osuus, % Molemmat sukupuolet Kaikki , , , , , , , , , , Miehet Kaikki , , , , , , , , , , Naiset Kaikki , , , , , , , , , ,