Ympärivuotisen opiskelun edistäminen dl Aalto-yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympärivuotisen opiskelun edistäminen dl 18.2.2014 Aalto-yliopisto"

Transkriptio

1 Ympärivuotisen opiskelun edistäminen dl Aalto-yliopisto 1. Mitä ratkaisuja on tehty tai suunnitteilla lukukausien aikaisten opintojen tehostamiseksi? (joustavat tenttikäytännöt, harjoittelun järjestäminen, monipuoliset opetusmenetelmät ja joustavat opetusjärjestelyt)? - Aalto-yliopiston opetus on lukuvuodesta alkaen järjestetty viidessä periodissa siten, että ensimmäinen periodi alkaa syyskuun alussa ja viimeinen periodi päättyy toukokuun lopussa. Uuden mallin ja periodiratkaisun taustalla on mm. opetuksen järjestämiseen varattujen viikkojen lisääminen sekä halu viestiä selkeästi siitä, että ajanjakso syyskuun alusta toukokuun loppuun otetaan tehokkaaseen opetuskäyttöön ja näin tuetaan opiskelijoiden opintojen parempaa etenemistä ja vuosittaisen opintopistekertymän kasvattamista. Aalto-yliopistossa pyritään myös monipuolistamaan ja kehittämään opiskelijakeskeisempää opetusta ja monipuolisia opetusmenetelmiä. Nämä seikat on pyritty ottamaan huomioon erityisesti Aalto-yliopiston uudistaessa kandidaatin ja maisterintutkintojaan. Joustavat tenttikäytännöt ja opetusjärjestelyt ovat hyvin resurssi-intensiivisiä ja siksi niiden käyttö on vähäistä. Aalto-yliopisto on selvittänyt mahdollisuutta ottaa käyttöön tenttiakvaariota ja tätä on pilotoitu pienessä mittakaavassa. Parasta aikaa tehdään selvitystä mm. käyttöönoton mahdollisuudesta, vaatimuksista ja kustannuksista. Päätöksiä tenttiakvaarion käyttöönotosta ei ole vielä tehty. Lukuvuonna toteutetaan myös pilotti Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa, jossa opiskelijoiden on mahdollista toivoa mitä tahansa kyseisen korkeakoulun järjestämää tenttiä järjestettäväksi rästitenttipäivänä. Toiveet toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Kesäharjoittelua pyritään saamaan entistä kiinteämpään rooliin osana opintoja. 2. Missä määrin on käytetty tai suunnitelmissa käyttää digitaalisia oppimisympäristöjä ympärivuotisen opiskelun mahdollistamiseksi (verkkokurssit, opintomateriaalien saatavuus ja digitaaliset aineistot jne.)? - Digitaalisia oppimisympäristöjä käytetään opetuksessa sen mukaan miten ne soveltuvat kyseisen kurssin toteutukseen. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään opetuksessa enimmäkseen ns. sulautetusti eli kontaktiopetuksen osana ja tukena, mutta myös verkkokursseja järjestetään. Aalto-yliopistossa toimii Tutkimuksen ja opetuksen strateginen tuki yksikkö, joka tukee ja opettajia mm. tieto- ja viestintätekniikan ottamisessa opetuskäyttöön esimerkiksi tarjoamalla ja kehittämällä tarkoituksenmukaisia välineitä ja palveluita opiskeluun ja opetukseen sekä tukemalla opetuksen kehittämishankkeita. Digitaalisia oppimisympäristöjä ei kuitenkaan käytetä erityisesti ympärivuotisen opiskelun mahdollistamiseksi, vaan painopiste on opetuksen kehittämisessä yleensä. 3. Onko korkeakoulussanne käytössä kesäopintoja ja/tai kesälukukausi? - Kesä-elokuussa opetuksen järjestämisen laajuus ja toteutustapa vaihtelee eri alojen välillä. Opetus on pääsääntöisesti kurssipainotteista, mutta myös joitain kokonaisuuksia on mahdollista suorittaa kesän aikana. Myös kandidaatin tutkinnon ja maisterin tutkinnon lopputöihin on mahdollista saada ohjausta/tehdä myös kesällä. Kauppatieteellisellä alalla kesäopetus on järjestetty Aalto-yliopiston Avoimen yliopiston kautta ja kesäisin järjestetään noin 50 kurssia. Ilmoittautuneista noin puolet on Aalto-yliopiston kauppatieteellisen alan tutkinto-opiskelijoita. Kesäopetuksena järjestetään myös sivuopintokokonaisuus Information Technology Program (24/30 op), joka on mahdollista suorittaa ainoastaan kesällä. Tekniikan alalla kursseja järjestettiin kesällä 2013 vaihtelevasti ja pienemmässä mittakaavassa. Taiteen alalla kesäajan opetusta järjestetään pääasiassa toukokuussa ja elokuussa. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön BScBA-tutkinnon opetus on ympärivuotista. 4. Saavatko opiskelijat ohjausta ja tukea ympäri vuoden? - Kyllä. Kandidaatin ja maisterin tutkintojen lopputöihin on mahdollista saada ohjausta myös kesällä. Seminaareja ei pääsääntöisesti järjestetä. Myös muuta ohjausta ja tukea on saatavilla myös kesällä (lomat huomioiden).

2 5. Miten yhteistyö avoimen korkeakouluopetuksen kanssa hyödyttää ympärivuotista opiskelua? - Kauppatieteellisellä alalla kesäopetus on järjestetty Aalto-yliopiston Avoimen yliopiston kautta. Kauppakorkeakoulu maksaa avoimelle yliopistolle korvausta kesäopetuksen järjestämisestä tutkinto-opiskelijoilleen. Muilla aloilla vastaavaa yhteistyötä ei tällä hetkellä ole. Lukukausien aikaisella yhteistyöllä Aalto-yliopiston avoimen yliopiston kanssa pystytään mahdollistamaan mm. paremmat mahdollisuudet opiskelijalle suorittaa opintoja myös ilta-aikaan ja näin ollen edistää opintojen etenemistä tilanteessa, jossa opiskelija ei esimerkiksi voi osallistua opetukseen päivällä. Kesällä toteutettava yhteistyö luo mahdollisuuksia mm. useampien kurssien järjestämiseen osan opiskelijoista ollessa avoimen yliopiston opiskelijoita. 6. Miten yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa tukee ympärivuotista opiskelua ja tukipalveluita? - Aalto-yliopisto ei ole tehnyt erityisesti yhteistyötä muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa kesäaikaiseen opetukseen liittyen. Aalto-yliopisto on mukana Helsinki Summer Schoolissa yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Svenska handelshögskolanin kanssa. Tätä kautta opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia kesäaikaiseen opiskeluun. Ympärivuotisesti Aalto-yliopisto toimii tiiviissä yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa erilaisissa sekä kahdenvälisissä että valtakunnallisissa yhteistyöverkostoissa. Tämä yhteistyö mahdollistaa opiskelijoille joustavammat mahdollisuudet opiskella esimerkiksi toisella alalla tai paikkakunnalla opiskelijan oman elämäntilanteen niin vaatiessa. 7. Muut ratkaisut ja käytänteet? Onko edellä mainittuja joustavia järjestelyitä toteutettu yhtälailla kaikilla aloilla? Kuvatkaa mahdollisia eroja ja syitä niihin. Ovatko ne osa korkeakoulun vakiintunutta toimintaa vai hanketoimintaa? - Siirtyminen viiteen opetusperiodiin on toteutettu koko Aalto-yliopistossa, kaikilla aloilla. Samoin opetusmenetelmiä ja kursseja on kehitetty kaikilla aloilla. Johtuen siitä, että uudet kandidaatti- ja maisteriohjelmat aloittavat eri aloilla eri aikaan, on kehittämistä tehty alasta riippuen eri aikataulussa. Myös alojen erilaisuus on vaikuttanut opetusmenetelmien kehittämiseen eri alojen opetuksen vaatiessa erilaisia metodeja ja menetelmiä. Pilottikokeiluja ei ole toteutettu kaikilla aloilla ja korkeakouluissa vaan pilotit (esim. tenttiakvaario) ovat olleet pienimuotoisia kokeiluja lähinnä tekniikan ja kauppatieteen aloilla. Taiteen alalla opetus on jo lähtökohtaisesti joustavampaa johtuen alan luonteesta. 9. Ovatko toteutetut toimenpiteet vaikuttaneet opintojen suoritusaikoihin? - Viiden opetusperiodin malli on otettu Aalto-yliopistossa käyttöön vasta nyt kuluvana lukuvuonna. Vielä ei siis voida arvioida sen mahdollista vaikutusta opintojen suoritusaikoihin. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että yksittäisillä toimenpiteillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta suoritusaikoihin. Opintojen suoritusaikoihin pystyttäneen parhaiten vaikuttamaan suunnittelemalla yleisesti opetus siten, että se tukee opiskelijan sujuvaa etenemistä opinnoissa.

3 10. Kuinka paljon kysyntää ympärivuotisille opinnoille ja muille joustaville opintojärjestelyille on ollut korkeakoulussanne? (saatavissa olevat osallistujatiedot, esimerkkitapaukset jne.) - Aalto-yliopiston tutkinto-opiskelijat ovat kiinnostuneita suorittamaan opintoja kesäaikaan. Kesällä 2012 yhteensä 2479 tutkinto-opiskelijaa ilmoittautui kesäopetukseen. Kesäkursseja oli tarjolla yhteensä 67 kappaletta, joista tekniikan alan kursseja oli 18 ja kauppatieteellisiä 49. Avoimen yliopiston tarjoama taiteen alan kesäopetus sijoittui touko- ja elokuulle, jolloin ei voida puhua varsinaisesta kesäopetuksesta. Haasteena kuitenkin on se, että suuresta kiinnostuksesta ja ilmoittautumisista huolimatta verrattain harva opiskelija kuitenkaan suorittaa opintoja kesän aikana. Ilmaistu kiinnostus opiskelijoiden taholta on siis huomattavasti suurempaa kuin todellinen opintojen suorittaminen. Opiskelijat ja ylioppilaskunta kuitenkin toivovat yliopistolta lisäpanostusta sekä kesäaikaisten opintojen järjestämiseen että muihin joustaviin opetus- ja opintojärjestelyihin. 11. Miten korkeakoulunne seuraa ja arvioi ympärivuotisen opiskelun käytänteitä? - Aalto-yliopistossa on tehty syksyllä 2012 selvitystyötä kesäopetuksen tilasta ja sen kehittämismahdollisuuksista. Samoin Aalto-yliopistossa käydään parhaillaan keskustelua kesäajan opetuksen kehittämisestä ja siitä millä tavoin kesää voitaisiin hyödyntää opetuksessa laajemmin. 12. Arvioikaa korkeakoulussanne toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta ja riittävyyttä. - Aalto-yliopiston uusi viiden periodin malli on ensimmäistä lukuvuotta käytössä ja vielä ei täysin ole mahdollista arvioida sen vaikutuksia. Opetus ei ole vielä ensimmäisenä lukuvuonna jakaantunut täysin tasaisesti kaikille viidelle periodille vaan viimeisen periodin kurssimäärä on vielä tänä lukuvuonna muita periodeja jonkin verran pienempää. Lukuvuonna tämä ero tullee pienentymään ja toukokuu saataneen yhä laajemmin opetuskäyttöön. Aalto-yliopisto näkee, että sen käyttöön ottama toukokuun laajamittaisempi käyttö opetuksessa ja opetuksen tasaisempi jakautuminen viiden periodin välillä tukee ympärivuotisen opiskelun edistämistä. Otettaessa viiden periodin järjestelmää käyttöön täysimittaisesti, on ylioppilaskunta esittänyt huolensa siitä, miten pystytään takaamaan tasainen kuormitus opiskelijalle lukuvuoden aikana ja miten pystytään varmistamaan viidennen periodin ja opiskelijoiden kesätöiden yhteensovittaminen. Kesä-elokuun aikana järjestetty opetus on Aalto-yliopistossa vielä potentiaaliin nähden kokonaisuudessaan pienimuotoista. Kauppatieteellisellä alalla kesäopetuksen tarjoaminen on laajempaa ja Aalto-yliopisto pyrkii kehittämään kesäopetusta koko yliopistotasolla. 13. Korkeakoulunne näkemys tarvittavista kehittämistoimista ja niiden edellytyksistä - Aalto-yliopistossa pyritään kehittämään mahdollisuuksia opiskelijan ympärivuotiseen opiskeluun. Kesän laajamittaisemman hyödyntämisen kannalta olisi tärkeää, että kesä-elokuussa järjestettyä opetusta ei nähtäisi erillisenä osana vaan se olisi osa yliopiston normaalia opetustarjontaa ja toimintaa. Ympärivuotista opetusta voidaan kehittää Aalto-yliopistossa ottamalla kesä vahvemmin ajatteluun opetusta suunniteltaessa sekä kannustamalla Aallon korkeakouluja ja laitoksia järjestämään opetusta myös kesä-elokuussa. Tähän pyritään opetuksen suunnittelussa. Kesän ottaminen täysimääräisesti opetuskäyttöön vaatisi kuitenkin opetusresurssien lisäämistä. Tällä hetkellä Aalto-yliopiston kesäopetus on pääsääntöisesti hajanaista. Tekemiemme selvitysten perusteella koemme, että kesäopetusta tulisi kehittää enemmän siihen suuntaan, että opiskelijoiden olisi yksittäisten kurssien lisäksi mahdollista suorittaa myös laajempia kokonaisuuksia kesän aikana. Opiskelun ympärivuotisuutta voidaan parantaa myös mahdollistamalla opiskelijalle joustavammat suoritusmahdollisuudet ja kehittämällä muun muassa tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvaa opetusta, mm. oppimisympäristöjä ja verkko-opetusta, joka ei ole sidottu aikaan tai paikkaan. Myös mahdollistamalla esimerkiksi joustavat tenttimiskäytännöt, voidaan mahdollistaa opiskelijoiden opiskelu myös kesällä. Aalto-yliopistossa on meneillään selvitys sähköisen tenttimisen mahdollisesta käynnistämisestä. Ylioppilaskunnan ja opiskelijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa nämä yllä mainitut asiat ovat nousseet esiin tärkeimpinä kehityskohteina. Ylioppilaskunta toivoo yliopistolta joustavia suorittamismahdollisuuksia, suurempien kokonaisuuksien tarjoamista kesän aikana sekä kesällä tarjottavien opintojen ottamista osaksi kokonaisvaltaista opintojen suunnittelua. Näillä toimenpiteillä ja opiskelijoiden paremmalla tietoisuudella tarjottavista opiskelumahdollisuuksista voitaisiin parantaa opiskelijoiden opintojen edistymistä kesän aikana.

4 14. Mitkä asiat tukevat tai estävät ympärivuotisen opiskelun toteuttamista? - Suurin ympärivuotisen opiskelun toteuttamista estävä seikka on resurssien puute. Tällä hetkellä sekä opettajaresurssit että muut resurssit eivät ole sillä tasolla, että kesällä pystyttäisiin järjestämään normaalia lukukautta vastaavat opiskelumahdollisuudet. Onnistuneen kesäopetuksen edellytyksenä ovat riittävät opettajaresurssit sekä onnistuneet opettajarekrytoinnit. Opettajien keskuudessa suhtautuminen kesäopetukseen on ollut positiivista mutta kokemukset kesäopetuksen keskeyttäneistä opiskelijoista ovat vähentäneet opettajien kiinnostusta osallistua kesäopetukseen. Merkittävänä osana kesäopetuksen onnistumista koetaan onnistunut opiskelijoiden sitouttaminen opetukseen. Tämänhetkinen kokemus on, että kesäopetukseen ilmoittautuu kiitettävästi opiskelijoita, osallistujia on vähemmän ja kurssin suorittaneita varsin vähän. Haasteena onkin saada opiskelijat sitoutumaan opetukseen koko kesän ajaksi.

5 Ympärivuotisen opiskelun edistäminen dl Åbo akademi 1. Mitä ratkaisuja on tehty tai suunnitteilla lukukausien aikaisten opintojen tehostamiseksi? (joustavat tenttikäytännöt, harjoittelun järjestäminen, monipuoliset opetusmenetelmät ja joustavat opetusjärjestelyt)? - Laajat kandiohjelmat ovat tällä hetkellä suunnitteilla Åbo Akademissa. Tähän liittyen suunnitteilla ovat lukukausien pidentämiset, opetuksen tehostaminen lukukauden aikana, e-tentti käytäntöjen tehokkaampi käyttäminen jne. Yhä enemevässä määrin ollaan monipuolistamassa opetusta ja miten opinnot voidaan suorittaa muula tavoin kuin ns. perinteisin menetelmin. Laajat kanditutkinnot ovat tällä hetkellä keskiössä koulutusta uudistaessa. 2. Missä määrin on käytetty tai suunnitelmissa käyttää digitaalisia oppimisympäristöjä ympärivuotisen opiskelun mahdollistamiseksi (verkkokurssit, opintomateriaalien saatavuus ja digitaaliset aineistot jne.)? - verkkoskurssit (moodle) ovat yhä enemmän käytössä, kuten myös luentojen videointi (vielä alkuvaiheessa). Moodle on käytössä verrattaien paljon. 3. Onko korkeakoulussanne käytössä kesäopintoja ja/tai kesälukukausi? - Åbo Akademissa ei ole käytössä kesälukukautta. Tosin, verrattaen kattava tarjonta tenttimahdollisuuksia tarjotaan opiskelijoille oppiaineittain. Kesäkauden aikana kaksi tenttitilaisuuutta järjestetty. 4. Saavatko opiskelijat ohjausta ja tukea ympäri vuoden? - Lukukausien aikana on mahdollista saada tukea ja ohjausta. Kesällä ymmärrettävistä syitä vähemmän. Tosi, opintoohjausta y.m. muu vastaavanlaista ohjausta tarjolla miltei läpi vuoden heinäkuuta lukuunottamatta (lomakuukausi). 5. Miten yhteistyö avoimen korkeakouluopetuksen kanssa hyödyttää ympärivuotista opiskelua? - Avoimen puolella opetus on ympärivuotsista. Kandidaattitutkinnon osalta helposti hyväksiluetaan avoimen puolen järjestämät opinnot. Avoimen yliopsiton kanssa yhteistyö on hyvä. 6. Miten yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa tukee ympärivuotista opiskelua ja tukipalveluita? - Tässä on varmasti paljon tehtävissä, joskin on muostettava että opetushenkilökunta osallistuu kesäkautena kansallisiin ja kansainvälisiin konferensseihin ja /tai tekevät tutkimustyötä kun opetustarjonat vähenee kesäkautta kohti mentäessä. Yliopistokentällä on paljon tehtävää sen suhteen että saataisiin pidennettyä lukukaudet entisestään. 7. Muut ratkaisut ja käytänteet? Ei vastauksia. 8. Onko edellä mainittuja joustavia järjestelyitä toteutettu yhtälailla kaikilla aloilla? Kuvatkaa mahdollisia eroja ja syitä niihin. Ovatko ne osa korkeakoulun vakiintunutta toimintaa vai hanketoimintaa? - Käytänteet vaihtelevat osittain kyllä eri aloilla. Jotkut alat ovat innokkaampia hakemaan uusi aluovia ratkaisua ja kehittää uusia tapoja järjestää opetusta. Eriaivaisuuksia on mysö löydettävissä opettajien kesken. Syyt vovat monitahoiset, mutta traditiot ovat ehkä keskiössä kun etsii syitä.

6 9. Ovatko toteutetut toimenpiteet vaikuttaneet opintojen suoritusaikoihin? - Jokseenkin ovat, mutta on myös todettava että kesäopinnot sujuvat vaihtelevasti. opiskelijat voivat suunnitella suorittavansa opintoja, muuta käytänne on vaihvistanut että kesälukukausi on verrataten hiljaista opintorintamalla. 10. Kuinka paljon kysyntää ympärivuotisille opinnoille ja muille joustaville opintojärjestelyille on ollut korkeakoulussanne? (saatavissa olevat osallistujatiedot, esimerkkitapaukset jne.) - Kysyntä on kasvamassa, eritoten huonon taloustilansteen takia. Vaikea kuitenkin sanoa missä määrin kysyntä on aitoa. Joustavavia tenttikäytäntöjä kysytään yhä enenevässä määrin. E-tentti mahdollisuudet kasvussa. 11. Miten korkeakoulunne seuraa ja arvioi ympärivuotisen opiskelun käytänteitä? - Tällä hetkellä arvoidaan miten lukukautta voidaan tehokkaammin käyttää hyödyksi tutkintouudistuksen yhteydessä. 12. Arvioikaa korkeakoulussanne toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta ja riittävyyttä. - Vaikuttavuus on vielä pientä, mutta odotusarvo että lukukausien tehostaminen tulee vaikuttavaan opintosuoristuksiin. Vielä on toki paljon tekemistä. 13. Korkeakoulunne näkemys tarvittavista kehittämistoimista ja niiden edellytyksistä - Tarvetta edleenkehittää hyväksilukeimista (mietn sutaudutaan moocs opintoihin esimerkiksi). Joustavat opinnot vaativat kehittämistä. Tämä on suuri haaste miten yliopsitomaailma vastaa tähän hetken opiskeliasukupolven vaaituksiin. 14. Mitkä asiat tukevat tai estävät ympärivuotisen opiskelun toteuttamista? - Monet pettajat ovat myös samalla tukijoita. Om mysö varmistettava, että opetushenkilökunnalle taataan riittävästi aikaa tutkimukslle.

7 Ympärivuotisen opiskelun edistäminen dl Arcada 1. Mitä ratkaisuja on tehty tai suunnitteilla lukukausien aikaisten opintojen tehostamiseksi? (joustavat tenttikäytännöt, harjoittelun järjestäminen, monipuoliset opetusmenetelmät ja joustavat opetusjärjestelyt)? - - De valbara studiehelheterna, i Arcada breddstudier, har karaktär av "biämne" som kan avläggas flexibelt inom och utanför högskolan. - Modulariseringen av utbildningarna, i stället för utbildningsprogram, ökar flexibiliteten i examensstrukturen - tentamensförfarandet är flexibelt, och kan utflöras under hela året - de virtuella studiemöjligheterna skall utökas - den öppna högskolan har de senaste åren vuxit substantiellt i omfattning. Arcada syträvar efter att flexibekt kunna anta studenter via öppna högskolan 2. Missä määrin on käytetty tai suunnitelmissa käyttää digitaalisia oppimisympäristöjä ympärivuotisen opiskelun mahdollistamiseksi (verkkokurssit, opintomateriaalien saatavuus ja digitaaliset aineistot jne.)? - - Högskolan kommer att satsa specifikt på att bygga upp online- och andra digitala utbildningsmiljöer och -möjligheter under de kommande åren - 3. Onko korkeakoulussanne käytössä kesäopintoja ja/tai kesälukukausi? - - Nej, men utbudet av studiemöjligheter kommer att utökas också under sommaren, närmast via öppen högskola och nätkurser 4. Saavatko opiskelijat ohjausta ja tukea ympäri vuoden? - - Ja 5. Miten yhteistyö avoimen korkeakouluopetuksen kanssa hyödyttää ympärivuotista opiskelua? - - Den öppna högskolan är den viktigaste ebskilda kanalen för sommarstudier troligen också en tid framöver 6. Miten yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa tukee ympärivuotista opiskelua ja tukipalveluita? - - som det nu är närmast inom ramen för öppen högskola 7. Muut ratkaisut ja käytänteet? Ei vastauksia. 8. Onko edellä mainittuja joustavia järjestelyitä toteutettu yhtälailla kaikilla aloilla? Kuvatkaa mahdollisia eroja ja syitä niihin. Ovatko ne osa korkeakoulun vakiintunutta toimintaa vai hanketoimintaa? - - Målsättningen är att flexibiliteten och utökat utbildningsutbud skall gälla hela högskolan. Rätt långt är det också fallet i dagens läge. - det är fråga om ordinarie verksamhet

8 9. Ovatko toteutetut toimenpiteet vaikuttaneet opintojen suoritusaikoihin? - - inte så att det skulle ha noterats 10. Kuinka paljon kysyntää ympärivuotisille opinnoille ja muille joustaville opintojärjestelyille on ollut korkeakoulussanne? (saatavissa olevat osallistujatiedot, esimerkkitapaukset jne.) - - marginellt, men har förekommit 11. Miten korkeakoulunne seuraa ja arvioi ympärivuotisen opiskelun käytänteitä? - - inte ännu 12. Arvioikaa korkeakoulussanne toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta ja riittävyyttä. - - Vi arbetar på att utöka och synliggöra utbudet 13. Korkeakoulunne näkemys tarvittavista kehittämistoimista ja niiden edellytyksistä Ei vastauksia. 14. Mitkä asiat tukevat tai estävät ympärivuotisen opiskelun toteuttamista? - - studenternas uppfattade behov av utkomst är ett hinder

9 Ympärivuotisen opiskelun edistäminen dl Centria 1. Mitä ratkaisuja on tehty tai suunnitteilla lukukausien aikaisten opintojen tehostamiseksi? (joustavat tenttikäytännöt, harjoittelun järjestäminen, monipuoliset opetusmenetelmät ja joustavat opetusjärjestelyt)? - Joustavat tenttikäytännöt: kotitenttejä, suullisia tenttejä, ryhmätenttejä, yksilöllisesti opettajan kanssa sovittuja ajankohtia. Tenttiakvaario suunnitteilla. Harjoittelun järjestäminen: opintojen ohessa tehtyä osa-aikatyötä hyväksytään harjoitteluun tapauskohtaisesti. Joissakin koulutuksissa harjoittelu lukuvuoden aikana, joissakin kesäaikana. eohjauksen välineiden hyödyntäminen harjoittelussa (sote-alan pilotti, kokemuksien jakaminen muillekin aloille). Sisäinen harjoittelun kehittämishanke menossa. Monipuoliset opetusmenetelmät: itsenäiset tehtävät, esseet, kirjapaketit, ryhmätyöskentely itsenäisenä aikana, opintokäynnit yms. Opetusjärjestelyt: otetaan uudelleen käyttöön läsnäolojen seuranta / määritellään opintojaksoille jonkinlainen läsnäolopakko, pyritään jatkossa pedagogisesti parempiin lukujärjestyksiin, verkko opintojaksojen tunnit merkitään lukujärjestyksiin, yritetään saada opiskelijoille tasainen kuormitus koko lukuvuodeksi, määritellään tarkemmin opintojaksojen minimivaatimustaso, pyritään tekemään kattavasti opintojaksojen ydinaineanalyysit. Opetusjärjestelyt: Toteutetaan jatkossakin Valmistumishautomo-opintojaksoja (ESR-rahoitetussa Valmistumishautomo-projektissa kehitettyjä opintojaksoja pullonkaula -opintoihin), Tutkinto valmiiksi -ryhmiä (pienryhmä opiskelijoille, jotka ovat jääneet jälkeen opinnoissaan) järjestetään ainakin kerran lukukaudessa, vaikeisiin matematiikan opintojaksoihin järjestetään pakolliset laskuharjoitukset, annetaan tukiopetusta tarpeen mukaan. Ohjaus: HOPSauksen ja AHOToinnin kehittäminen, eportfolion hyödyntäminen opintojen aikana, opinnäytetyöohjauksen kehittäminen (mm. pienryhmäohjauksen lisääminen). Oppimisympäristön kehittäminen (Unelmakampus): huolehditaan hyvästä ryhmäytymisestä heti alussa, Asenteisiin (mukava tulla) ja arvostukseen (kannattaa tulla) vaikuttaminen. Turvallisuus: välitetään, pidetään huolta, turvallisuusjärjestelyt. Verkko-opinnot: overkko-opintojen tarjoaminen kattavasti ja monialaisesti, tällä hetkellä Averkon kautta tarjolla 63 opintojaksoa, 242 opintopistettä overkko-opinnoissa on mukana opiskelijoita Centria-amk:n eri koulutusaloilta ja eri kampuksilta, eri ammattikorkeakouluista (Virtuaaliamk-opiskelijat) ja myös työelämästä (avoimet opiskelijat) omahdollisuus opiskella verkko-opintojaksoilla joustavasti läpi lukuvuoden (3 opintokierrosta vuodessa) omahdollisuus tehdä verkko-opintoja kesäaikana (ja hakea niihin tarvittaessa opintotukea) omonipuolisten, sulautuvien työvälineiden ja menetelmien hyödyntäminen (monimuotototeutukset, Optima, Adobe Connect, sosiaalisen median työkalut jne.) otyöelämäläheisen verkko-opetuksen toteuttaminen (asiantuntijaluennot verkon välityksellä, työelämäläheiset caset/tehtävät, verkkomentorointi) 2. Missä määrin on käytetty tai suunnitelmissa käyttää digitaalisia oppimisympäristöjä ympärivuotisen opiskelun mahdollistamiseksi (verkkokurssit, opintomateriaalien saatavuus ja digitaaliset aineistot jne.)? - Kaikilla opintojaksoilla on opetuksen ja -ohjauksen tukena käytössä Optima-oppimisympäristö. Kattava ja monialainen verkko-opintotarjonta, mahdollisuus opiskella joustavasti läpi vuoden. Kaikki aloittavat Centria amk:n opiskelijat osallistuvat Opiskelu- ja työelämätaidot opintojaksolle, joka toteutetaan monimuotototeutuksena (sis. lähi- ja verkko-opetusta ja -ohjausta). Suunnitelmissa on hyödyntää entistä enemmän kansallisissa verkostoissa laadittuja avoimia aineistoja (esim. Virtuaaliamk-verkoston DIGMA-materiaalipankista) sekä kansainvälisiä OER (open educational resources)-aineistoja ja oppimateriaalivarantoja.

10 3. Onko korkeakoulussanne käytössä kesäopintoja ja/tai kesälukukausi? - Averkon verkko-opintoja on mahdollisuus suorittaa myös kesällä. Vuonna 2013 kesällä Averko-opintoihin osallistui yhteensä lähes tuhat opiskelijaa eri puolelta Suomea: 825 Centria-amk-opiskelijaa, 96 Virtuaaliamk-opiskelijaa, ja 46 avoimen amk:n opiskelijaa. Tutkintoon kuuluvia opintoja on tarjolla avoimen amk:n opintojaksoina Keski-Pohjanmaan kesäyliopistossa. Myös Avoimen amk:n täydennyskoulutus palvelee opiskelijoita. 4. Saavatko opiskelijat ohjausta ja tukea ympäri vuoden? - Opettajien opetuksettomana aikana opettajat eivät anna ohjausta. Opiskelijapalvelut ja opintotoimistot palvelevat pääosan kesäajasta. Verkko-opintojen osalta ohjausta ja tukea antavan läpi vuoden opintojaksojen tutoropettajat että Averkon ohjaushenkilöstö. Heinäkuu on verkko-opinnoissa lomakuukausi, jolloin opiskelijat työskentelevät pääosin itsenäisesti. 5. Miten yhteistyö avoimen korkeakouluopetuksen kanssa hyödyttää ympärivuotista opiskelua? - Centria-ammattikorkeakoulu järjestää ympärivuotisesti avoimen ammattikorkeakoulun erillisiä opintojaksoja eoppimiskeskus Averkossa. Averkon opintojaksot toteutetaan verkko-opintoina. Lisäksi Centria tekee yhteistyötä Keski-Pohjanmaan kesäyliopiston kanssa. Keski-Pohjanmaan kesäyliopisto järjestää avoimen ammattikorkeakoulun opintojaksoja ympärivuotisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Centria tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa myös sitä kautta opintoja. Tavoitteena on se, että opiskelijan valmistuminen nopeutuisi. Averkon verkko-opinnot ovat avoimen amkin kautta tarjolla Centria-amk:n omien opiskelijoiden lisäksi myös Virtuaaliamk:n opiskelijoille muista amkeista sekä avoimille opiskelijoille läpi vuoden (keväällä, kesällä ja syksyllä). Verkko-opintojen osalta em. opiskelijaryhmät opiskelevat samassa ryhmässä, mikä mahdollistaa isompien opiskeluryhmien muodostumisen ja opintojen käynnistämisen. 6. Miten yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa tukee ympärivuotista opiskelua ja tukipalveluita? - Centria amk:n/averkon verkko-opinnot ja ohjauspalvelut ovat tarjolla Centria-amk:n omille opiskelijoille sekä kaikille Virtuaaliamk:n verkostossa mukana olevien ammattikorkeakoulujen opiskelijoille läpi vuoden (keväällä, kesällä ja syksyllä). 7. Muut ratkaisut ja käytänteet? - Autenttisen verkko-opetuksen edistäminen: työelämäläheiset pedagogiset käytänteet motivoivat ja innostavat opiskelijoita, millä on positiivinen vaikutus opintojen joustavaan etenemiseen. Työelämäyhteistyön vahvistaminen verkko-opintojen avulla: esimerkiksi Averkossa opetuksessa/ohjauksessa voi olla mukana työelämäedustajia opettajina ja/tai opettajan työpareina, jolloin opintoja voidaan käynnistää joustavasti läpi vuoden, eikä mahdollisten amkin sisäisten opettajaresurssien puute muodostu opintojen toteuttamisen esteeksi. Sulautuva oppiminen tukee persoonallisten opintopolkujen muodostumista ja tuo joustavuutta. Verkko-opetus lisää mahdollisuuksia liittää muiden, kansallisten ja kansainvälisten, korkeakoulujen sisältöjä ja opintoja osaksi opiskelijan omaa tutkintoa. Ammattikorkeakoulun kirjasto on auki myös kesäaikana.

11 8. Onko edellä mainittuja joustavia järjestelyitä toteutettu yhtälailla kaikilla aloilla? Kuvatkaa mahdollisia eroja ja syitä niihin. Ovatko ne osa korkeakoulun vakiintunutta toimintaa vai hanketoimintaa? - Verkko-opinnot ovat tarjolla kaikille opiskelijoille koulutusalasta riippumatta, ja ne ovat osa ammattikorkeakoulun vakiintunutta toimintaa (kehitetty jo 17 vuoden ajan). Opiskelija voi sisällyttää hyväksytyt opinnot HOPSistaan ja opintojaksosta riippuen joko perusopintoihin, ammattiopintoihin tai vapaasti valittaviin opintoihin. 9. Ovatko toteutetut toimenpiteet vaikuttaneet opintojen suoritusaikoihin? - Joustavat opetusjärjestelyt auttavat opiskelijaa valmistumaan normiajassa. Myös tutkintojen suorittaminen ja valmistuminen etuajassa on todennettavissa. Joustavasti läpi vuoden tarjotut verkko-opinnot mahdollistavat sen, että esimerkiksi valmistumassa olevat opiskelijat voivat vauhdittaa loppuvaiheen opintojaan verkko-opinnoilla. Myös kesän aikana suoritetuilla verkko-opinnoilla opiskelijat ovat voineet tehostaa opinnoissa edistymistään. Averko-palautteissa ovat toistuneet maininnat siitä, että opiskelija saattoi Averko-opinnoilla nopeuttaa opintojaan tai sai valmiiksi tutkinnosta puuttuvan osion. 10. Kuinka paljon kysyntää ympärivuotisille opinnoille ja muille joustaville opintojärjestelyille on ollut korkeakoulussanne? (saatavissa olevat osallistujatiedot, esimerkkitapaukset jne.) - Virallista kyselyä ei ole tehty, mutta kysyntää on. Esim. Hautomo-opintojaksoille on osallistunut opiskelijaa. Tänä vuonna on toteutettu 6 Hautomo-opintojaksoa ja vielä yksi on tulossa. Enemmänkin tarvittaisiin. Tukiopetusta on annettu sekä yksilö- että ryhmäopetuksena. Yksilöopetuksella on varmistettu muutama valmistuminen. Averkon verkko-opinnoissa opiskeli vuonna 2013 yhteensä opiskelijaa, joista oli Centria-amk:n opiskelijaa, 280 Virtuaaliamk:n opiskelijaa ja 143 avoimen amk:n opiskelijaa. 11. Miten korkeakoulunne seuraa ja arvioi ympärivuotisen opiskelun käytänteitä? - Verkko-opintojen osalta opiskelijapalautteet käydään läpi tiimissä ja opettajien kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa. Nopea reagointi ja toimintojen kehittäminen saadun palautteen pohjalta. 12. Arvioikaa korkeakoulussanne toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta ja riittävyyttä. - Enemmänkin voisi tehdä joustavien opetuskäytänteiden eteen, samoin kuin kehittää kesäopintoina suoritettavaa opetustarjontaa. Toisaalta opettajien työaikasuunnitelmiin on kuuluttava vähintään 12 opetuksetonta viikkoa vuodessa. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan ympärivuotisille verkko-opinnoille on selkeä tarve ja niiden määrää tulisi tulevaisuudessa entisestään lisätä. Tukea tarvittaisiin lisää, mutta tuen tarpeen pitää lähteä opiskelijasta. Ellei opiskelija itse näe tarvetta sille, eivät mitkään tukitoimet auta.

12 13. Korkeakoulunne näkemys tarvittavista kehittämistoimista ja niiden edellytyksistä - Uusien, työelämäläheistä verkkopedagogiikkaa hyödyntävien oppimisympäristöjen kehittäminen. (Verkko-)opintotarjonnan monipuolistaminen. Opettajien verkkopedagogisen osaamisen kehittäminen. Jo olemassa olevan viidennen periodin (toukokuu) parempi hyödyntäminen. Kysely opiskelijoille kesäopintojen tarpeesta olisi helppo ja nopea toteuttaa, ja miettiä toimenpiteet kyselyn pohjalta. Kehittämistoimet vaativat myös ajanmukaisia opetusteknologisia välineitä ja resursseja, mutta ammattikorkeakoulun on viime vuosien muutosten ja taloudellisen niukkuuden myötä suunniteltava kehittämisen painopisteet entistä tarkemmin. Oppimisprosessin joustavuus ja saavutettavuus / saavutettavat oppimisympäristöt ja oppimateriaalit on nostettu esiin Centria-amk:n pedagogisessa toimintaohjelmassa. 14. Mitkä asiat tukevat tai estävät ympärivuotisen opiskelun toteuttamista? - Käytettävissä olevat resurssit (esim. opettajien määrä) ja niiden käytön tarkka suunnittelu. Työaikasuunnitelmat. Verkko-opintoihin osallistuu opiskelijoita monilta eri aloilta, jolloin ryhmät saadaan yleensä tarpeeksi isoiksi, ja opinnot voidaan joustavasti toteuttaa eri ajankohtina. Toisaalta opiskelijat eivät ole kovin innokkaita osallistumaan lähiopetukseen kesäaikana, ja verkko-opinnoissa kesäkierroksilla keskeyttämisiä on paljon. Korkeakoulujen välinen (myös kansainvälinen) virtuaalinen liikkuvuus tukee tavoitetta ympärivuotisen opiskelun toteutumisesta. Tulevaisuudessa verkko-opinnot lisääntyvät ja tutkinnot kootaan yhä enemmän eri korkeakoulujen tarjonnoista (tutkintojen räätälöitävyys, yksilölliset oppimispolut). Korkeakoulujen omat/yhteiset MOOCit voivat olla tulevaisuutta ympärivuotisen opiskelun edistämiseksi? --> Mahdollisia väyliä ammattikorkeakouluopintoihin? Mahdollisuus osallistua avoimen amkin opintoihin ennen/osana tutkinto-opiskelua.

13 Ympärivuotisen opiskelun edistäminen dl DIAK 1. Mitä ratkaisuja on tehty tai suunnitteilla lukukausien aikaisten opintojen tehostamiseksi? (joustavat tenttikäytännöt, harjoittelun järjestäminen, monipuoliset opetusmenetelmät ja joustavat opetusjärjestelyt)? - -vaihtoehtoiset suoritustavat käytössä -harjoittelun ajankohdissa joustaminen (esim. kesä) -Hopsit räätälöidään, jolloin varmistetaan se, että opiskelijalle ei jää vajaita lukukausia. -Koko tarjonta kaikkien toimipisteiden käytössä -> opiskelijalle enemmän valinnanvaraa -joustavat suoritustavat (virtuaaliopiskelu, monimuoto-koulutus) -monimuotokoulutusta paljon ->mahdollista suorittaa useita opintokokonaisuuksia rinnakkain kun lähipäivät eivät mene päällekkäin. -valmistuminen on mahdollista joka kuukausi -opinnäytetyön voi jättää 4 krt. lukukaudessa (2015 alk.) -ops-uudistuksessa otetaan huomioon ops:n tasolla mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun. -kaikialla nostettu erityiseen tarkasteluun opintojen etenemissen esteet ja mietitään keinoja niiden poistamiseksi. 2. Missä määrin on käytetty tai suunnitelmissa käyttää digitaalisia oppimisympäristöjä ympärivuotisen opiskelun mahdollistamiseksi (verkkokurssit, opintomateriaalien saatavuus ja digitaaliset aineistot jne.)? - -lähes kaikki vapaasti valittavat opinnot ovat virtuaalisia -AC-opetus (adobe connect pro huoneet), mahdollista osallistua opetukseen kauempaakin. -etäluokat kaikissa toimipisteissä - opiskelu toiseen toimipisteeseen on mahdollista, yhteisopetus -Fronter oppimistalusta -luentotallenteet mahdollistavat itsenäisen opiskelun -Digitaaliset aineistot 3. Onko korkeakoulussanne käytössä kesäopintoja ja/tai kesälukukausi? - Kesällä voi suorittaa harjoitteluita rästitehtävien palautuspäivät myös kesällä yleinen tenttipäivä kesällä virtuaalisia opintokokonaisuuksia tarjolla myös kesällä 4. Saavatko opiskelijat ohjausta ja tukea ympäri vuoden? - Kyllä, paitsi lehtoreiden vapaajakson aikana. Silloin on tarjolla vain päivystysluonteista apua esim. harjoittelun ongelmatilanteisiin. 5. Miten yhteistyö avoimen korkeakouluopetuksen kanssa hyödyttää ympärivuotista opiskelua? - Avoimessa Amk:ssa suoritetut opintojaksot ahotoidaan, jos ne vastaavat sisällöltään tutkintoon kuuluvia opintoja. Avoimen Amk:n opintoja tarjolla myös kesällä. 6. Miten yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa tukee ympärivuotista opiskelua ja tukipalveluita? - Virtuaaliamk ja JOO-opinnot 7. Muut ratkaisut ja käytänteet? - Lukukausi loppuu vasta kesäkuun alussa ja alkaa jo ennen elokuun puolta väliä -> opintoja mahdollista suorittaa pitkän ajan kuluessa lukuvuoden aikana.

14 8. Onko edellä mainittuja joustavia järjestelyitä toteutettu yhtälailla kaikilla aloilla? Kuvatkaa mahdollisia eroja ja syitä niihin. Ovatko ne osa korkeakoulun vakiintunutta toimintaa vai hanketoimintaa? - Kaikilla aloilla osa vakiintunutta toimintaa 9. Ovatko toteutetut toimenpiteet vaikuttaneet opintojen suoritusaikoihin? - Osa toimenpiteistä on ollut käytössä vasta vähän aikaa (esim. kesäopintoja vasta kesällä 2013), joten tarkkaa seurantaa ei ole kaiklta osin tehty. Opojen mukaan ennuste on kuitenkin hyvä ja erityisesti aikuisten monimuotoryhmissä näyttää siltä, että opintoajat lyhenevät. Monmuoto-opiskelijoina he suorittavat useamman lukukauden opintoja yhtäaikaa. 10. Kuinka paljon kysyntää ympärivuotisille opinnoille ja muille joustaville opintojärjestelyille on ollut korkeakoulussanne? (saatavissa olevat osallistujatiedot, esimerkkitapaukset jne.) - Kysyntää on paljon, mutta sitoutuminen esim. kesäopintoihin ei ole riittävää. Moni ilmoittautuu opintoihin, mutta ei kuitenkaan tee niitä loppuun. Erityisesti aikuisopiskelijat kyselevät joustavia opintojärjestelyitä. 11. Miten korkeakoulunne seuraa ja arvioi ympärivuotisen opiskelun käytänteitä? - Opintopistekertymän jatkuva seuranta Opiskelijoiden suoritustietojen ja HOPSien toteutusten seuranta Avainryhmiltä kerätään palautetta 12. Arvioikaa korkeakoulussanne toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta ja riittävyyttä. - Vaikuttavuuden mittaaminen hankalaa, toimintaa kehitetään koko ajan ja mietitään vaihtoehtoja. OPiskelojoiden kysyntään on vastattu, mutta onko sillä ollut vaikutusta opintojen parempaan sujumiseen, on vaikea sanoa. Mikä on todellinen hyöty? Parhaimmillaan vaikutus on se, että opiskeluajat lyhenevät. Opiskelijoiden mukaan tarvitaan edelleen joustavampia tapoja. 13. Korkeakoulunne näkemys tarvittavista kehittämistoimista ja niiden edellytyksistä - Kesällä tarvitaan muitakin opintoja kuin virtuaalikursseja Opinnäytetyön ohjausta tarvitaan myös kesällä Olisi laskettava kustannustehokkuus: Kuinka paljon kannattaa satsata ympärivuotiseen opiskeluun, jotta se esim. lisää opintopistekertymää tai lyhentää opiskeluaikoja. Opettajien sitouttamiseen pitää kiinnittää huomiota Vaihtoehtoisia suoritustapoja tarvitaan lisää

15 14. Mitkä asiat tukevat tai estävät ympärivuotisen opiskelun toteuttamista? - Estävät:Opettajien vapaajakso kaikilla yhtä aikaa - >vaikea irrottaa opettajan työpanosta kesään siten, ettei kevät- tai syyslukukausi kärsisi. Joustavat suoritustavat eivät välttämättä nopeuta, vaan opiskelija ei saa valmiiksi määräajoissa kun ajattelee, että voi siirtää asioiden tekemistä eteenpäin ja tekee töitä, koska voi siirtää asian tekemistä seuraavaan deadlineen. Työvoiman riittävyys Joustot lisäävät kustannuksia Muutosvastarinta Tukevat: virtuaaliopinnot selkeät ohjeet ja reunaehdot tiedossa kaikilla HOPSIT Rästipäivät Opintotukikannustin

16 Ympärivuotisen opiskelun edistäminen dl HAAGA-HELIA 1. Mitä ratkaisuja on tehty tai suunnitteilla lukukausien aikaisten opintojen tehostamiseksi? (joustavat tenttikäytännöt, harjoittelun järjestäminen, monipuoliset opetusmenetelmät ja joustavat opetusjärjestelyt)? - HAAGA-HELIAssa on kaikissa toimipisteissä otettu käyttöön sähköinen tenttimisjärjestelmä (Tenttis) kirjaston yhteydessä olevissa tenttiakvaariotiloissa. Verkkototeutuksia on lisätty niin, että tradenomin tutkinnon voi suorittaa modulaarisesti verkossa syksystä 2014 lähtien, mikä mahdollistaa esim. ulkomailta käsin opiskelun. Opiskeluun liittyviä toimintamalleja ja ohjeistuksia on uudistettu ja selkeytetty opiskelun ja opintojen etenemisen joustavoittamiseksi. 2. Missä määrin on käytetty tai suunnitelmissa käyttää digitaalisia oppimisympäristöjä ympärivuotisen opiskelun mahdollistamiseksi (verkkokurssit, opintomateriaalien saatavuus ja digitaaliset aineistot jne.)? - Ympärivuotista opiskelua mahdollistetaan juuri digitaalista oppimisympäristöjä hyösyntämällä (Moodle, Tenttis, Leap=yritysyhteistyötä, projektioppimista, palvelutoimintaa tukeva yhteistoimintaympäristö). Kirjasto- ja tietopalveluiden digitaalisten aineistojen osuutta ja saatavuutta on listää. 3. Onko korkeakoulussanne käytössä kesäopintoja ja/tai kesälukukausi? - Lukuvuosi on jaettu 5:een periodiin ja lukuvuoden ajoitus kattaa myös mahdollisuuden kesäajan opintoihin. Opintotarjonta rakentuu sekä omasta että Helsingin seudun kesäyliopiston tarjonnasta. 4. Saavatko opiskelijat ohjausta ja tukea ympäri vuoden? - Nykyisillä volyymeillä opintojen ohajus ja tuki on varmistettu ympäri vuoden. 5. Miten yhteistyö avoimen korkeakouluopetuksen kanssa hyödyttää ympärivuotista opiskelua? - Yhteistyö avoimen korkeakouluopetuksen kanssa on kasvava mahdollisuus ja opiskelijat jo hyödyntävät tarjontaa. Opinnot hyväksiluetaan tutkinto-opinnoiksi soveltuvin osin. 6. Miten yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa tukee ympärivuotista opiskelua ja tukipalveluita? - Helsingin seudun kesäyliopisto on merkittävä yhteistyökumppani kesäaikaan sijoittuvien opintojen tarjoajana. Lisäksi Virtuaaliamk-yhteistyö tuo lisätarjontaa. 7. Muut ratkaisut ja käytänteet? Ei vastauksia. 8. Onko edellä mainittuja joustavia järjestelyitä toteutettu yhtälailla kaikilla aloilla? Kuvatkaa mahdollisia eroja ja syitä niihin. Ovatko ne osa korkeakoulun vakiintunutta toimintaa vai hanketoimintaa? - Ratkaisut palvelevat lähtökohtaisesti kaikkien alojen opiskelijoita ja se on osa perustoiminnan järjestämistä. 9. Ovatko toteutetut toimenpiteet vaikuttaneet opintojen suoritusaikoihin? - Tästä ei ole vielä kattavaa selvitystä tehtynä.

17 10. Kuinka paljon kysyntää ympärivuotisille opinnoille ja muille joustaville opintojärjestelyille on ollut korkeakoulussanne? (saatavissa olevat osallistujatiedot, esimerkkitapaukset jne.) - N opiskleijaa on suorittanut omassa tarjonnassa olevia opintoja kesäikana yht. n op. Kesäyliopiston tarjonta tuo saman määrän lisää. Tyypillisimmillään opiskelija suorittaa kesäaikana 3-6 op, mikä tarkoittaa n. kahdelle opintojaksolle osallistumista. 11. Miten korkeakoulunne seuraa ja arvioi ympärivuotisen opiskelun käytänteitä? - Kesäaikana tapahtuvaa opiskelua ja opintojen suorittamista on seurattu osana normaalia periodeittain tapahtuvaa toiminnan seurantaa. Haasteena on ollut se, että kesäika jakaantuu kahdelle periodille, joten seurantakohteena "itsenäinen kesälukukausi" ei ole toteutunut. 12. Arvioikaa korkeakoulussanne toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta ja riittävyyttä. - Kysyntä on kasvussa ja kesäajan tarjontaa halutaan lisätä. 13. Korkeakoulunne näkemys tarvittavista kehittämistoimista ja niiden edellytyksistä - Lisää joustavuutta opetushenkilöstön vapaajaksojen sijoitteluun. 14. Mitkä asiat tukevat tai estävät ympärivuotisen opiskelun toteuttamista? - Joustavat opetusjärjestelyt ja korkeakoulupalvelujen tarjonta tukevat toteutuksia.

18 Ympärivuotisen opiskelun edistäminen dl HAMK 1. Mitä ratkaisuja on tehty tai suunnitteilla lukukausien aikaisten opintojen tehostamiseksi? (joustavat tenttikäytännöt, harjoittelun järjestäminen, monipuoliset opetusmenetelmät ja joustavat opetusjärjestelyt)? - Opiskelutapojen monimuotoisuus on lisääntynyt, etäoppimisen tueksi on - erityisesti monimuotoryhmissä - laajalti käytössä luentojen tallennuksia. Syksyllä käynnistyy konseptoituihin opiskelumalleihin perustuva toiminta - Samassa yhteydessä aloittavat opiskelijat siirtyvät uudentyyppiseen opetussuunnitelmaan, jossa tutkinnon osaamiskuvaus, Osku, muodostuu 15 op:n moduuleista. Moduulien toteutuksiin integroidaan uusi ohjaustapa sekä muut uudistukset. Joustavuus rakennetaan kahdella tavalla: sekä opiskelijan tekemällä konseptin valinnalla että myös konseptien sisäisillä ratkaisuilla. FUAS-työnjaossa HAMK vastaa uuden Virtuaalikampuksen kehittämisestä, joka lisää huomattavasti opintojen joustavuutta, erityisesti maantieteellisen kuin ajallisenkin saavutettavuuden parantumista. 2. Missä määrin on käytetty tai suunnitelmissa käyttää digitaalisia oppimisympäristöjä ympärivuotisen opiskelun mahdollistamiseksi (verkkokurssit, opintomateriaalien saatavuus ja digitaaliset aineistot jne.)? - Yksi tutkinto on suoritettavissa jo nyt täysin verkon digitaalisessa ympäristössä, samoin useita opintojaksoja. Moodle-alusta on laajassa käytössä ja suuressa osassa opintojaksoja on ydinaineisto työtiloissa digitaalisena. Virtuaaliopetuksen määrästä käynnistyi selvitystyö, jonka tulokset eivät valitettavasti vielä ole käytettävissä. Lyhytvideotuotantoa on lisätty runsaasti, mm. investoimalla sekä tuotantokalustoon että tekemällä sopimus ja oma jakelukanava Youtube Eduun. Strateginen linjaus on lisätä voimakkaasti digitaalisen tuotannon määrää. Lisäksi linjauksena on siirtyä avoimiin ympäristöihin niiltä osin kuin tietosuoja ja tekijäoikeudet sallivat. VIrtuaalikampuksessa tarjottavissa materiaaleihin on sovittu yhteisöllinen, avoin Creatives Common -lisenssi. HAMKissa on tehty päätös ottaa digitaalinen portfolio käyttöön kaikilla ensi syksynä ja sen jälkeen aloittavilla opiskelijoilla. 3. Onko korkeakoulussanne käytössä kesäopintoja ja/tai kesälukukausi? - Kyllä, opinnot toteutetaan FUAS-yhteistyönä. Erityisten kesäopintojaksojen tarjonta on ollut noin 40 opintojaksoa vuosittain, ilmoittautuneita HAMKin opiskelijoita noin (yli 10 %). Opintoja suoritti ilmoittautuneista % Kesäopintoja tullaan lisäämään, tavoitteena on, että kussakin koulutusvastuussa tai sen täsmennyksessä olisi tarjolla vähintään 75 op opintopistettä vuosittain. 4. Saavatko opiskelijat ohjausta ja tukea ympäri vuoden? - Kesäopintoja suorittaville on ohjausta opintojaksonsa sisällä, myös osaan harjoitteluopintoja sisältyy ohjausta. Kokonaismäärä emme valitettavasti pystyneet selvittämään. Oletus kuitenkin on että eri aloilla ja yksiköissäkin on suurta vaihtelevuutta ja eikä tarjonnan kokonaisuus ole hyvä. 5. Miten yhteistyö avoimen korkeakouluopetuksen kanssa hyödyttää ympärivuotista opiskelua? - Tällä hetkellä ei ole suunniteltua hyödyntämistä mutta suunnitteilla on erilaisia elementtejä eri toimijoiden kanssa.

19 6. Miten yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa tukee ympärivuotista opiskelua ja tukipalveluita? - FUAS-yhteistyö tukee erittäin hyvin ja tehokkaasti ympärivuotista opiskelua. Opiskelijalle on laajempi opintotarjonta ja lisäksi toteutettuna taloudellisesti tehokkaasti. 7. Muut ratkaisut ja käytänteet? Ei vastauksia. 8. Onko edellä mainittuja joustavia järjestelyitä toteutettu yhtälailla kaikilla aloilla? Kuvatkaa mahdollisia eroja ja syitä niihin. Ovatko ne osa korkeakoulun vakiintunutta toimintaa vai hanketoimintaa? - Erilliset kesäopinnot ovat kaikille aloille vakiintunutta toimintaa. Ne suunnitellaan pääsääntöisesti kokonaisuutena opettajien lukuvuoden työsuunnitelmiin. Talouden kiristyminen on, erityisesti tekniikan alalla, aiheuttanut ongelmia. Osa opinnoista tehdään hanketoiminnan yhteydessä, mutta toteutuskonsepti on kuitenkin vakio - hanketoiminnan mahdollinen vähentyminen siirtää toteutusten painopisteen perinteisempään oppimiseen. Erot aiheutuvat suurelta osin eri yksiköiden organisaatiokulttuurin perinteistä. 9. Ovatko toteutetut toimenpiteet vaikuttaneet opintojen suoritusaikoihin? - Kokonaiskuvaa on vaikea mitata ja erityisesti analysoida eri toimenpiteiden vaikutuksia. Syksyn ns työviikkomallin mukaisten pilottien osalta on evidenssiä, että opintojen eteneminen ensimmäisen vuoden syksyllä nopeutui aiempaan verrattuna. Aiemmin syksyn opinnoista suoritettiin noin 65 %, viime syksynä kokeilussa jopa %. On erittäin todennäköistä, että kesäopintoja suorittaneet valmistuvat nopeammin. Mitattuja todisteita ei kuitenkaan ole. 10. Kuinka paljon kysyntää ympärivuotisille opinnoille ja muille joustaville opintojärjestelyille on ollut korkeakoulussanne? (saatavissa olevat osallistujatiedot, esimerkkitapaukset jne.) - Kesäopinnoissa 2012 HAMK tarjosi 39 opintojaksoa, joista 36 toteutui. FUAS-kokonaismäärä 2012 vastaavasti 95 oj, joista 88 toteutui. HAMKin opiskelijoita v 2012 ilmoittautui 891 opiskelijaa yhteensä 1270 opintojaksoilmoittautumista. Vastaavasti 2013 HAMK tarjonta 36 OJ, FUAS 110 OJ. HAMKin opiskelijoita 689 ja opintojaksoilmoittautumisia heiltä 939. Opiskelijakuulemisissa esitettiin kuitenkin toiveita laajemmasta valikoimasta, joten piilevää kysyntää on enemmän. Erityisesti toivottiin ns. pullonkaulaopintojen suorittamismahdollisuuksia. 11. Miten korkeakoulunne seuraa ja arvioi ympärivuotisen opiskelun käytänteitä? - Käytänteiden arviointi on vastaava kuin muunkin oppimisprosessin. Opintojaksojen palaute kerätään ja käsitellään laatujärjestelmän mukaisesti. Oleellinen osa opiskelun käytänteiden palautteesta tulee amk:n johdon ja eri yksiköiden säännönmukaisten opiskelijakuulemisten yhteydessä. Kuulemiset on strukturoitu koulutusohjelmittain ja vuosikursseittain. Näissä kuulemisissa kesäopintojen palaute tulee muiden mukana. Suunnitteilla on ensi vuoden kuulemistilaisuuksiin ottaa kesäopintojen toteutus omana kohtanaan.

20 12. Arvioikaa korkeakoulussanne toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta ja riittävyyttä. - Vaikuttavuus kesäopinnoissa on ollut käsittääksemme hyvä, mutta riittävyys ei. Kesäopintomahdollisuuksia tullaan lisäämään. Virtuaalitoteutusten vaikuttavuus on ollut pääsääntöisesti hyvä, mutta niitä ei ole lähelläkään riittävää määrää. 13. Korkeakoulunne näkemys tarvittavista kehittämistoimista ja niiden edellytyksistä - Tarvittavina kehittämistoimina olemme käynnistäneet vahvan Virtuaalikampuksen kehittämisen siihen liittyvine uusine toimintatapoineen. Toisena elementtinä rakennamme aktiivista konseptia Työelämän lähipalvelut, joka kytkeytyy erityisesti opiskelun konseptiin läheisesti. Kolmas elementti on ns. 24/7- nopeutetun opiskelun sekä ns aikuisopiskelun konseptien kehittäminen. Ne molemmat tulevat mahdollistamaan ympärivuotisen ja ympärivuorokautisen opiskelun, kuitenkin rajoitetummin. Neljäntenä, mutta ei vähäisimpänä, on strategiamme "Opiskelija keskiössä" -ytimestä lähteän ns. välittävän työtavan ja uuden uraohjauksen käyttöönotto kaikessa koulutuksessamme. Niillä pääsemme tarkempaan kunkin opiskelijan tilanteen tietämykseen ja kykenemme tuottamaan joko räätälöityjä tai massaräätälöityjä opiskelumahdollisuuksia. Opettajien ja myös muun henkilöstön rooleja tullaan sanoittamaan uudelleen. Yhtenä oleellisena edellytyksenä on uuden, nykyistä joustavamman työsuunnittelukulttuurin luominen. Edellytyksenä on myös sekä digitaalisen ympäristön nopea luominen että erityisesti henkilöstön digitalisaation taitojen ja -kulttuurin vahva kehittäminen. 14. Mitkä asiat tukevat tai estävät ympärivuotisen opiskelun toteuttamista? - Tukevina asioina näemme mm. uusien opiskelijoiden halukkuuden sekä kyvykkyyden monimuotoisempiin palveluihin. Uusi rahoitusmalli kaikessa karuudessaan myös tukee motivoimalla ympärivuotisten opiskelumahdollisuuksien rakentamista. Kansavälisyyden luontainen lisääntyminen tuo hitaasti tarvetta kesäopintojen järjestämiseen. Digitalisaatio tarjoaa jo nyt saati sitten jatkossa erinomaisia mahdollisuuksia jatkuvalle opiskelulle. Tämän hyödyntäminen edellyttää koulutuksen kokonaisuudistusta. Suurimpana estävänä - tai hidastavana - asiana näemme koko koulualalla olevan perinteen pitkistä kesälomista ja koulutuksen sijoittumisesta yhdeksälle kuukaudelle. Samoin rahoituksen kiristyminen aiheuttaa isoja ongelmia, mikäli perinteisestä opettajan roolista luokkaopetuksen järjestäjänä pidetään kiinni.

Opetus- ja kulttuuriministeriö Nro 93/ /2014. Viite: OKM/2/592/

Opetus- ja kulttuuriministeriö Nro 93/ /2014. Viite: OKM/2/592/ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Opetus- ja kulttuuriministeriö Pvm 18.2.2014 Nro 93/12.00.00.00/2014 Viite: OKM/2/592/2014 20.1.2014 Asia: Raportointipyyntö ympärivuotisen opiskelun edistämisestä korkeakouluissa

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

HAMK VISIO. HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI

HAMK VISIO. HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI HAMK VISIO 2020 HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI Rakenteellinen kehittäminen Esimerkkejä toiminnasta

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä. Heli Korpinen, koulutuspäällikkö

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä. Heli Korpinen, koulutuspäällikkö Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä Heli Korpinen, koulutuspäällikkö Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu on 3 100 opiskelijan ja

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Oppiminen kannattaa aina S. Niinistö-Sivuranta Laurea 17.3.2014 www.laurea.fi Oppia voi milloin vain Mitä Laureassa on

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

FUAS-opinnot Irina Salminen

FUAS-opinnot Irina Salminen FUAS-opinnot 2012 Irina Salminen 2 FUAS-liikkuvuus FUAS-liittouman kesäopinnot 2010 alkaen Tavoitteena on, että jokainen koulutusohjelma järjestää yksin tai kumppaniamkien kanssa vähintään 15 op kesäopintoja

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot, osa 3 28.9.2016 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö LTLY16 Orientoivat opinnot ja HOPS, 2 op Orientoivat opinnot, osat 1-3 Tutkinto-ohjelmien omat infot HOPS: tutkinto-ohjelmien

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina klo alkaen

Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina klo alkaen Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina 25.8.2011 klo 17.30 alkaen Kuopio: L 22, Snellmania Joensuu: AU100, Aurora ACP-videoneuvottelu: http://connect.joensuu.fi/avoin/ Sisältö: Yleistä

Lisätiedot

Lähiopetus Monimuoto-opetus (=puhelinvälit-teisesti ja kirjeitse) Verkko-opetus EduWeb ympäristössä

Lähiopetus Monimuoto-opetus (=puhelinvälit-teisesti ja kirjeitse) Verkko-opetus EduWeb ympäristössä 1 HY/ Päivitetty 19.4.2017 Lehtori Pirkko Raudaskosken opetusura yliopistossa Opettajanurani käynnistyi yliopistossa toimiessani syyslukukausina 1992 ja 1995 Kasvatustieteen laitoksella aikuiskasvatustieteen

Lisätiedot

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden

Lisätiedot

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY)

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi TTY:n opintotarjonta 24.9.2014 Kaisa Niskanen TTY Opiskelijapalvelut Perustettu vuonna 1965 Toiminut säätiömuotoisena vuoden

Lisätiedot

Sinulle avoin yliopisto!

Sinulle avoin yliopisto! Sinulle avoin yliopisto! Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston yleinen opintoinfo klo 17.30 keskiviikkona 14.8.2013 Joensuu torstaina 15.8. Kuopio torstaina 22.8. etäyhteydessä Sisältö ja illan tavoitteet:

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi Tradenomin tutkinto monimuoto-opintoina opintoina: kokemuksia ja kehittämistä SULOP2012 Sulautuva opetus ja oppiminen Tausta Sisältö Toteutuksen rakenne Onnistuneen oppimisen ja opetuksen edellytykset

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Sopimuskausi Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa

Sopimuskausi Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa Sopimuskausi 2013-2014 Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa 14.-15.6.2012 VirtuaaliAMK-verkosto Vuosina 2001-2012 kaikki Suomen AMK:t verkoston jäseniä, PoliisiAMKia lukuun ottamatta. Voimassa oleva VirtuaaliAMK-verkostosopimus

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja HOPS Riikka Leikola

Opintojen suunnittelu ja HOPS Riikka Leikola Opintojen suunnittelu ja HOPS Riikka Leikola Mitä kurssilla tehdään? Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Opiskelukäytännöt IT-harjoitus ja kirjastoharjoitus VP1 Ohjaustapaaminen Kansainvälistymistyöpajat

Lisätiedot

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen

Lisätiedot

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti 10.2.2015 klo 17.00-18 Tervetuloa! Kaikille avoin yliopisto Avoin yliopisto opetus vastaa yliopiston perusopetusta eli avoimessa yliopistossa tehdyt opintosuoritukset

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen Mira Pihlaja Kouvolan SVAyhteyshenkilöpäivät Ma 19.3.2007 AMK-kartoitus Tavoitteista: - Selvittää yhteneväisyyksiä opinnoissa (perus&ammatilliset)

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

DIGIOPE-selvitys. Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö Tampere

DIGIOPE-selvitys. Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö Tampere DIGIOPE-selvitys Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö 16.5.2017 Tampere Sanna Ruhalahti ja Virve Kentta @somesanna #AMdiginyt #xbreikki #AMdiginyt Vastaajat

Lisätiedot

E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT

E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT 1(11) E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT SISÄLTÖ: OPISKELUPALVELUT eopintotoimistossa... 2 Selainvaatimus... 2 Rekisteröityminen portaaliin... 2 Muista päivittää muuttuneet tietosi... 3 VirtuaaliAMK:n koulutustarjonta

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista. Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja

Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista. Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja Koulutusta ohjaavat ajatukset ja tavoitteet Ministeriö Työnantaja Määrälliset tavoitteet Valmiudet Opiskelija Yliopisto Asiantuntija

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Yhteistyön osapuolet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan Hanken Itä-Suomen yliopiston

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2013 tai keväällä 2014 aloittaneille. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus

Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus Kauppatieteellinen ala Väylä - Erillisvalinta Kauppakorkeakoulun kandidaattiohjelmaan - Hakijoille, joilla ei

Lisätiedot

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

yhteyshenkilö ihmeidentekijä?

yhteyshenkilö ihmeidentekijä? eedu 2004/NRO6 VirtuaaliAMK-yhteyshenkil yhteyshenkilö ihmeidentekijä? - Ketä AMKista tarvitaan - tytti.thuren thuren@tamk.fi 1 AMKin toimijat - Opiskelija Läsnäolevana tutkinto-opiskelijana AMKissa (perus-

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

LAMK Avoin ammattikorkeakoulu

LAMK Avoin ammattikorkeakoulu LAMK Avoin ammattikorkeakoulu Polkuopiskelijoiden info 7.9.2015 FellmanniCampus www.lamk.fi/avoin-amk Avoin AMK -opinnot Avoin AMK-opetus on Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien mukaista, kaikille

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Mirva Verkko-opetuksen koordinaattori, VirtuaaliAMK yhteyshenkilö. 4/2/12 Copyright VirtuaaliAMK

Mirva Verkko-opetuksen koordinaattori, VirtuaaliAMK yhteyshenkilö. 4/2/12 Copyright VirtuaaliAMK Mirva Pilli-Sihvola@kyamk.fi Verkko-opetuksen koordinaattori, VirtuaaliAMK yhteyshenkilö 1 Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu, VirtuaaliAMK, on ammattikorkeakoulujen (29) muodostama yhteistyöverkosto.

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015- AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot

Lisätiedot

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää

Lisätiedot

Avoimen AMKn koulutustarjonnan kokoaminen s yhteiset linjaukset. opetuksen johtoryhmän kokous

Avoimen AMKn koulutustarjonnan kokoaminen s yhteiset linjaukset. opetuksen johtoryhmän kokous Avoimen AMKn koulutustarjonnan kokoaminen s 2017 2018 yhteiset linjaukset opetuksen johtoryhmän kokous 9.3.2017 Tavoitteet vuodelle 2017 AVOIN AMK 24 200 op Hyvinvointi 15 000 op ( + 2000 op) Tekniikka

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2013 tai keväällä 2014 aloittaneille. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Liikkuvuus tavoite vai keino? Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä -2006 Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä 2007

Lisätiedot

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?

Lisätiedot

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä 6.4.2016 Petri Haltia KÄRKIHANKE 3: NOPEUTETAAN SIIRTYMISTÄ TYÖELÄMÄÄN Tavoitteena ovat pidemmät työurat ja joustavat opintopolut. Nuoret siirtyvät nopeammin

Lisätiedot

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY 1 Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY Hankkeen taustaa 2 KORKEAKOULUT TIETEENALAT Korkeakoulut matriisiorganisaationa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN OPS

TIETOTEKNIIKAN OPS TIETOTEKNIIKAN OPS 2017-2020 Infotilaisuus nykyisille opiskelijoille Raino Mäkinen, Sanna Mönkölä & Ilona Lapinkylä OPS-infon sisältö OPS 2017-2020 mikä, miksi? Miten uusi eroaa nykyisistä ja vanhoista?

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

TS-tuki / TAKK. Lahti Marjo Nieminen & Henna-Riikka Ahvenjärvi

TS-tuki / TAKK. Lahti Marjo Nieminen & Henna-Riikka Ahvenjärvi TS-tuki / TAKK Lahti 14.11.2013 Marjo Nieminen & Henna-Riikka Ahvenjärvi 14.11.2013 TAKK / Nieminen & Ahvenjärvi 2 Tavoitteet ja kehittämiskohteet Ohjaus- ja tukipalveluiden kehittäminen menetelmällisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelman rakenteesta opiskelija näkee opintojen sijoittumisen eri lukuvuosille.

Opetussuunnitelman rakenteesta opiskelija näkee opintojen sijoittumisen eri lukuvuosille. 1 OPETUSSUUNNITELMAN KÄYTTÖOHJE 1. Miksi opiskelijan tulee tutustua jo heti opintojen alussa koulutusohjelmansa sisältöön ja rakenteeseen? Opiskelijan tulee ymmärtää koulutusohjelmansa rakenne ja sen merkitys

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Sisällys 1. Esteettömyystyön tausta 2. Mitä on esteettömyys 3. Mihin esteettömyydellä pyritään 4. Opiskelun ja opetuksen esteettömyys Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Sosiaalialan koulutuksen verkkototeutus 10 vuotta!

Sosiaalialan koulutuksen verkkototeutus 10 vuotta! Lumen 3/2016 TEEMA-ARTIKKELI Sosiaalialan koulutuksen verkkototeutus 10 vuotta! Heidi Pyyny, YTM, HTM, koulutusvastaava, Hyvinvointipalveluiden osaamisala, sosiaalialan koulutus, Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

OPINTOTUKI KESÄAJALLE

OPINTOTUKI KESÄAJALLE 1 OPINTOTUKI KESÄAJALLE Edellytykset kesällä on tehtävä opintoja 5 op tukikuukautta kohti; koko kesälle haettaessa opintoja suoritettava siis 15 op harjoitteluajalta ei edellytetä em. opintopistemäärää,

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

OTE - Opintojen tukeminen ja opiskelujärjestelyjen kehittäminen opiskelupolun eri vaiheissa

OTE - Opintojen tukeminen ja opiskelujärjestelyjen kehittäminen opiskelupolun eri vaiheissa OTE - Opintojen tukeminen ja opiskelujärjestelyjen kehittäminen opiskelupolun eri vaiheissa TEKNILLINEN KORKEAKOULU I TKK DIPOLI I OTE - Opintojen tukeminen ja opetusjärjestelyjen kehittäminen opintopolun

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN OPINNOILLE

ILMOITTAUTUMINEN OPINNOILLE 1 (5) ILMOITTAUTUMINEN OPINNOILLE Opintojen toteutuksille tulee ilmoittautua SoleOPSissa niiden ilmoittautumisaikana joko HOPSilta tai toteutussuunnitelmalta. Ilmoittautumisajat - syksyn opinnoille 15.4.

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

Avoimen AMKin opiskelijan ohjauksen kivikot ja vuorenhuiput. Jonna Löf

Avoimen AMKin opiskelijan ohjauksen kivikot ja vuorenhuiput. Jonna Löf Avoimen AMKin opiskelijan ohjauksen kivikot ja vuorenhuiput Jonna Löf 16.11.2016 Ohjauksen teemaryhmä: Teemaryhmän jäsenissä 9 eri AMKin edustajaa Tehtävänä kartoittaa ohjauksen malleja ja prosesseja sekä

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot