KOKKA KOHTI KESÄÄ. Yhteismatka venemessuille Lahden venekerhon uusi tukikohta Haapasaaressa. Lahden venekerhon jäsenlehti.

Transkriptio

1 Lahden venekerhon jäsenlehti purtilo Ykskoivu Kelvenne Petäjäsaaret Lahden venekerhon uusi tukikohta Haapasaaressa Hinttolansaari Haapasaari Neitsaari KOKKA KOHTI KESÄÄ 34 Yhteismatka venemessuille PURTILO 1

2 12016 Timo Poikolainen Kommodori Nettisivuiltamme ( löydät useimpien johtokunnan jäsenten nimeä klikkaamalla lyhyen esittelyn. Siellä olen kertonut hiukan omasta veneilyhistoriastani, joka alkoi Puijon torniin kiipeämisestä. Tekemisen meininki Kannen kuva on LVK:n kokoontumisajosta 2015, joka suuntasi Sysmän Ilolaan. Lahden venekerho toivottaa kaikille mukavaa veneilykesää Purtilon numerot voit lukea venekerhon nettisivuilta: lahdenvenekerho.fi Ruorin takaa V 4 20 Lahden venekerho rakensi laiturin Haapasaaren mielenkiintoinen historia 12 uosi vaihtui, ja uusi veneilykausi on valmis alkamaan, kunhan ensin kestetään talven koettelemukset. Tätä luettaessa seuran johtokunta on jo kokoontunut ensimmäiseen palaveriinsa uuden kommodorin, Timo Poikolaisen, johdolla. Oma kolmen vuoden pestini kyseisessä tehtävässä oli lievästi sanottuna tapahtumarikas, ja samalla myös todella mielenkiintoinen kaikkine käänteineen. Erittäin tyytyväisenä jätin ruorin seuraajalleni Timolle, joka selvästi innostuneena on valmis johtamaan kerhoa tulevina vuosina. Seuran johtokunta on täynnä rutinoituneita ja motivoituneita järjestöihmisiä, joiden kanssa on hyvä jatkaa. Maltilliset henkilövaihdot tulevina vuosina, ja toivottava nuorten esiinmarssi, takaavat laadukkaan ja yhtenäisen venekerhon. Omasta puolestani kiitän jäseniä kolmesta luottamuksen vuodesta. Toivotan onnea ja menestystä Timolle ja seuran johtokunnalle vaativassa tehtävässään. Hilkemaa tekee itse unelmaveneensä 26 Kaivattu telakka aloitti viime keväänä Heinolassa Hyvää ja turvallista veneilyvuotta 2016 Ruorin takaa seuraillen, Asko Korhonen LVKn VENE HULLUT L ahden Venekerho ry (per. 1983) on nuorekas kolmekymppinen yhdistys, jonka säännöissä mainittu tarkoitus on veneilijöiden yhteistoiminnan kehittäminen, veneilyn turvallisuuden parantaminen, Kymijoen vesistön virkistyskäytön turvaaminen sekä hyvän merimiestavan ylläpitäminen jäsenistön keskuudessa. Viime kaudella seuran toimintaa leimasivat vahva talkoohenki ja uudenlainen yhteisöllisyys. Taitoa ja vaivoja säästelemätöntä asennetta löytyi sekä vakiintuneen toiminnan pyörittämiseen että nettisivujen kehittämiseen ja laiturihankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Oli tekemisen meininki. Kiitos jokaisen talkoolaisen ja investointimaksun maksaneen jäsenen, nyt tiedämme minne veneen kokka kannattaa jäiden lähdettyä suunnata. Tietysti Haapasaareen, jonka uudessa laiturissa on tilaa noin 25 veneelle turvalliseen kiinnittymiseen. Vuonna 2016 perimme venekohtaisen kymmenen euron tukikohdan palvelujen käyttömaksun/vrk kattamaan polttopuu- ja muita huoltomenoja. Hyvänä uutisena kerrottakoon, että johtokunta on päättänyt vapauttaa investointimaksun maksaneet käyttömaksusta toistaiseksi. Veneilijän kevät alkaa venemessuista, jonne teemme perinteeksi tulleen reissun Ilmoittaudu mukaan. Koska Suomen kesä on lyhyt, veneily on ison osan vuodesta joko unelmointia tai muistelemista. Nyt vielä pakkasten paukkuessa ajatukseni palaavat tuon tuostakin viime kesään ja Haapasaareen, jossa vietin monia mukavia hetkiä lukuisten seuran jäsenten kanssa paellapannun ääressä yhdessä ruokaa tehden, nuotiolla tarinoita kuunnellen ja kertoen, Onnelan ja naapuriveneiden saunojen lämmöstä nauttien sekä iltaa istuen veneiden takakannella auringonlaskua ihaillen. Jokaisen loman aikana pyrin oppimaan jonkin uuden lajin. Minulle ja monelle venekerholaiselle se oli viime kesänä frisbeegolf, jonka pelaamiseen Haapasaari niittyineen ja lampaineen tarjoaa upeat puitteet. Syyskokouksessa minut valittiin veneseuramme hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi eli kommodoriksi. Edeltäjäni kaudelle ajoittui tukikohdan vaihtuminen Kellosalmesta Haapasaareen. Kuulostaa helpolta, mutta tiedän, että edelliset kolme vuotta ovat olleet hyvin työntäyteisiä: monenlaista lupapaperia on pitänyt täyttää ja puhelua soittaa, jotta asiat on saatu sujumaan. Lämmin kiitos Asko hyvin hoidetusta pestistä. Tästä on hyvä jatkaa. Viime kesän jälkeen jalkapohjani jäivät kaipaamaan jykevän betonilaiturin mukavan karheaa pintaa. Tulkoon kesä ja uudet seikkailut hyvässä seurassa. Vesien lämmettyä mukaan lähtee vaimon uusi SUP-lauta, jolla toivottavasti minäkin pääsen saarta kiertämään ja kuntoa hoitamaan. Jos et ole vielä tutustunut Haapasaareen, korjaathan asian ensi kesänä. Olet venekuntasi kanssa lämpimästi tervetullut. lahdenvenekerho.fi Julkaisija Lahden venekerho ry Päätoimittaja Timo Poikolainen Toimitussihteeri Ville Haarala Ulkoasu Antti Tapola vinjetti Paino Grano Oy 2 PURTILO PURTILO 3

3 Betoniset laiturielementit uitettiin Haapasaareen. Venekerhon uskomaton urakka Kiitos talkooväelle Kulkusilta alkaa hahmottua. Mikko on vedessä ja Esa sovittaa kansilankkua. Jarmo testailee kulkusiltaa. LAITURITALKOOT Talkoisiin osallisti 30 talkoolaista ja työtunteja kertyi yli 900. Painavat ankkuripainot ja tukevat kettingit varmistavat, että laituri pysyy paikoillaan Kalenterissa oli kääntynyt taas uusi lehti ja kesäkuu oli vaihtunut heinäkuuhun ja sehän monille tarkoitti kesäloman alkua. Lomasta ei innokkailla venekerholaisilla ollut vielä tietoakaan, sillä nyt se aika oli koittanut mitä oli odotettu kuin joulupukkia konsanaan. Uuden laiturin asennustalkoot olivat alkamassa. Teksti: Ville Haarala E nnen laiturin asennusviikonloppua oli kuitenkin kertynyt työtunteja iso määrä. Haapasaaren tukikohtaisäntä Kimmo oli valanut kulkusiltaa varten betoniponttoonit kotiverstaallaan. Porvoosta hankittiin poijuja ja aisoja, nämäkin vaativat ensin vähän askartelua ennen paikalleen asentamista. Metallityön opettajat Hemmo ja Aki hitsailivat niihin tarvittavat palikat. Kaikki täytyi enää saada kuljetettua Karisalmeen ja sieltä Haapasaareen. Rekkamies Jani (Kymi IV) kävi Jarmon (Kyyti-poika) kanssa hakemassa täyden Rekka-autollisen painoja, poijuja, aisoja ym Mäntsälästä Pulkkilanharjulle. Talkoot alkoivat lauantaina 4.7. lauantaina kulkusillan rakentamisella. Ponttoonien päälle rakennettiin runko ja ruuvattiin päälilaudat paikalleen. Laiturin ja poijujen paikat merkattiin valmiiksi muovikanistereilla ja niihin kiinnitettävät ketjut mitattiin valmiiksi oikean mittaisiksi. Vanha laituri pois paikaltaan ja kaikki alkoi olemaan valmista uutta laituria varten. Maanantai aamuna kellot olivat soimassa ja viimeisetkin talkoolaiset olivat saapuneet sunnuntain aikana paikalle. Hinauspäivä oli valjennut aurinkoisena, lämpimänä ja hyvin tyynenä. Olosuhteet olivat mitä parhaimmat hinausta ja laiturin asennusta ajatellen. Rapaluoto ja miehistö lähtivät Haapasaaresta kohti Kuotaan satamaa maanantai aamuna perässään neljä pikkuvenettä. Vääksyssä odotti jo Latviasta saapunut rekka-auto kyydissään kaksi osaa laiturista ja Päijänteen vesikuljetuksen alus Byggaren. 4 PURTILO PURTILO 5

4 Viimeinen osa laituria saapui Tonttilan auton kyydissä Marinetekin suomen tehtaalta Kuotaaseen ja näin kaikki palikat olivat kasassa. Laiturielementit nostettiin veteen ja hinattiin Rapaaluodon perään. Ketjut, painot ja muut tarvikkeet lastattiin Byggaren kyytiin. Matkan aikana Kimmo ja Aki katkoivat paksut ketjut valmiiksi oikean mittaisiksi ja kiinnittivät ne painoihin ja poijuihin. Laiturin hinaus sujui ilman ongelmia ja perille Haapasaareen savuttiin noin kolmen tunnin hinauksen jälkeen. Painojen veteen lasku oli vielä kesken joten laiturin asennusta jouduttiin vielä hetki odottamaan. Odotellessa oli hyvää aikaa kiinnittää laiturin sivuihin puiset törmäys suojat. Ennen illan hämärtymistä laituri oli saatu asemoitua paikalleen ja kiinnitettyä painoihin. Seuraavalle päivälle jäi vielä pieniä hienosäätöjä, Nyt se on valmis! Uutta laituria piti tietysti juhlia. Laituri on ollut kovassa käytössä koko loppukesän. ketjujen kiristystä, veneiden kiinnityspollareiden kiinnitystä ja loppu siivouksia. Talkoissa oli mukana noin 30 talkoolaista ja työtunteja kertyi kaikkiaan yli 900. Suuri kiitos kuuluu myös muonahuollolle. Johanna, Sirpa ja Hannaleena pitivät siitä huolen että työmiehillä ei päässyt nälkä yllättämään pitkien työpäivien aikana. Uuden laiturin epävirallisia kastajaisia vietettiin sankoin joukoin heti seuraavana viikonloppuna kun venekerhon kokoontumisajoon osallsituvat venekunnat kokoontuivat uuteen laituriin ennen Suopeltoon lähtöä. Kesäravintola Reimari Ravintola järven keskellä Ruokaa, juomaa, kauppa, a-oikeudet... Pulkkilantie Asikkala puh sähköpostiosoite: 6 PURTILO PURTILO 7

5 KIMOLAN KANAVA Pyhäjärvi Kimola Hiidensaari... Uusi venereitti Kouvolasta Päijänteelle... Väylän ulkopuolinen reitti Pelinginselkä Voikkaan paperitehdas Leininselkä Iitin kirkonkylä KOUVOLA HEINOLA KOUVOLA Valto Koski uskoo: Kimolan kanavaa aletaan rakentaa jo 2016 Vaikka muttia on vielä matkassa, Valto Koski uskoo, että Kimolan kanavaa aletaan rakentaa jo tänä vuonna. Valto on Heinola Kouvola -vesiväylän kannatusyhdistys ry:n puheenjohtaja. Yhdistys on ajanut kanavahanketta jo pitkään, ja nyt se näyttää toteutuvan. Kimolan kanavahanke liikahti suuren askeleen eteenpäin, kun valtio myönsi kuusi miljoonaa euroa kanavan kunnostukseen. Loput 9,1 miljoonaa euroa maksavasta hankkeesta rahoittavat Kouvolan, Iitin ja Heinolan kunnat. Kanavahankkeen ensimmäinen vaihe mahdollistaa veneliikenteen Päijänteeltä Voikkaan paperitehtaalle saakka. Sieltä edetään toisessa vaiheessa Kouvolaan, kun Voikkaan paperitehtaan ohittava kanava tai veneiden nostolaite saadaan rakennettua. Kimolan kanavan ylittää muutama silta. Niiden alituskorkeus mitoitetaan 4,8 metriin, eli samaan korkoon kuin Heinolan silta. Kanavahanketta perustellaan muun muassa matkailun ja venesatamakeskusten kehittämisellä. Kanavahanke onkin innoittanut alueen kuntia kehittämään matkailua, ja useita suunnitelmia on jo vireillä. 8 PURTILO PURTILO 9

6 Lahden liikennepoliisi: VIILEÄ KESÄ TUULINEEN TOI HAASTEITA Lahdessa valvottiin vesiliikennettä vuonna 2015 aktiivisesti. Monille veneilijöille tuttu kaksikko, Targa ja vesijetti, on päässyt liikkumaan kattavasti koko kesäkauden Lahden liikennepoliisin vastuualueella. Valvontaa on tehty tasaisesti Vesijärvellä, Päijänteellä ja Heinolan vesistöissä. H ämeen poliisilaitoksen organisaatiouudistus on tuonut myös liikennepoliisille uusia asioita. Ne on pitänyt huomioida valvonnassa ja niihin on pitänyt kohdentaa resursseja. Näin on ollut myös vesiliikenteen valvonnassa. Poliisilaitoksen ja vesiliikennevalvontaa tekevien työntekijöiden yhteinen suunnitelmallisuus on ollut tavoitteena ja tarkastelun kohteena. Valvonnassa on huomioitu alueellinen kattavuus ja sellaiset kesäkauden suurimmat tapahtumat, jotka innostavat myös veneilijöitä liikkeelle. Suunnitelmallisuuden ansiosta Lahden poliisivene on päässyt kattavasti laineille keikkumaan. Oman kokemukseni perusteella järvillä kohdatut asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä valvontaan tänäkin kesänä. Valvontasuunnitelmiin on kuulunut myös useamman vuorokauden kestäviä valvontamatkoja, joilla on saatu valvontaan ajallista kattavuutta ja saavutettu hyviä tuloksia. Sään suhteen veneilykesä 2015 oli poliisille haasteellisempi kuin yleensä. Kylmä ja suhteellisen tuulinen alkukesä piti pienemmät veneet tiiviisti laituripaikoilla. Alueemme vesillä tehtiin kesän aikana yhteensä melkein 700 vesiliikennetarkastusta, joista joka neljäs aiheutti kirjallisia jatkotoimenpiteitä. Veneilijöille jää siis tuleville vuosille parantamisen varaa. Tavallisesti veneiden varustepuutteisiin tai kuntoon liittyviä ongelmia kohdataan valvonnassa eniten alkukesästä, kun pienveneilijät alkavat muistella sääntöjä tulevaa kautta silmällä pitäen. Viime kesänä varustepuut- teetkin tulivat enemmän esiin vasta juhannuksen jälkeen, kun veneilykausi käynnistyi toden teolla. Juhannuksena kiireisintä Poliisin kiireisin kausi alkaa vesiliikenteen valvonnassa juhannuksesta. Viihdeveneilyn valvontakausi hiljenee elo syyskuun taitteessa, jolloin viimeiset kesälomat loppuvat ja koulut avaavat ovensa. Kesähelteillä poliisille aiheuttavat töitä myös veneilyssä nautitut virvokkeet. Viime kesänä Lahden poliisivene oli tekemisissä 19 epäillyn vesiliikennejuopumustapauksen kanssa. Muistutuksena: yhden promillen humalatila aiheuttaa monelle jo pystyssä pysymiseen haasteita, ilman veneilyäkin. Parempi olisikin jättää alkoholi pois ruorin takaa. Alueemme vesillä tehtiin kesän aikana yhteensä melkein 700 vesiliikennetarkastusta, joista joka neljäs aiheutti kirjallisia jatkotoimenpiteitä. Tätä on vaikea paeta Hämeen poliisilaitoksen käyttössä on vesijetti, jossa on yli 200 hevosvoimaa ja sen huippunopeus on yli 100 kilometriä tunnissa. Isompien veneiden ja kalastuksen valvonta jatkuu tasaisena koko kesäkauden ja tiivistyy syksyllä ravustuksen alkaessa. Kalastuksen ammattilaisilla ja jatkuvasti harrastavilla tarvittavat luvat Yleisimmät ongelmat Liivien puute ja sammuttimen huolto Yleisimmät asiat, joiden kuntoon saamisesta veneilijöiden tulisi erityisesti pitää huolta, ovat vaaditun sammuttimen tarkastus ja pelastusliivien määrä. Vaadittu sammutin on tarkastettava vuosittain. Tarkastuksen voi suorittaa myös talvella, kun ajankohta on veneilyn kannalta hieman otollisempi. Pelastusliivien puute on yleensä pienten veneiden ongelma. Pienellä veneellä lähdetään kaveriporukalla viettämään aurinkoista kesäiltaa melko nopeillakin päätöksillä kun Suomen kesä sattuu sallimaan ja varusteet saattavat jäädä silloin tarkastamatta. Veneilijöiden ja veneiden omistajien olisi hyvä huomioida tämä ennakkoon ja varata alukseen pelastusvälineitä veneen maksimihenkilökapasiteetin mukaan. Pienemmistä varustepuutteista saattaa selvitä valvonnassa huomautuksella. Sakotettavia varustepuutteita kohdattiin viime kesänä 130. ta luvista tai valtion kalastuksenhoitomaksusta. Kalastus on kuitenkin lähtökohtaisesti luvanvaraista, ja kalastajien tulisikin selvittää etukäteen tarvittavat luvat sekä pyydystettäviin kaloihin liitty- ovat olleet lähes poikkeuksetta kunnossa. Valvonnassa havaitaan huomattava määrä puutteita satunnaisesti kalastusta kokeilevilla. Läheskään aina heillä ei ole ollut tietoa tarvittavista alueellisisvät säännökset. Poliisi kohtasi Päijät-Hämeessä viime kesänä 16 kalastukseen liittyvää rikkomusta. Kesä 2015 oli rauhallinen Vaikka rikkomuksia tuli esille kaikissa veneilyn muodoissa, kesä oli kuitenkin poliisin kannalta rauhallinen. Onneksi vesiliikenteeseen liittyviä hukkumisia ei tapahtunut alueellamme viime kesänä. Poliisin ja asiakkaiden välillä esiintyy vesillä harvoin hankaluuksia. Lomatunnelma näkyy vesiliikenteessä myönteisesti. Toivottavasti näin on jatkossakin. Poliisin puolelta kiitos veneilijöille turvallisesta vesiliikenteestä kesällä Seuraavaa venekautta odottaen, vanhempi konstaapeli Kalle Marttila Hämeen poliisilaitos / Liikennesektori 10 PURTILO PURTILO 11

7 Kuva on otettu keulahytistä perään päin. Veneen toinenkin hytti näkyy pystytolppien takana, kun väliseinät vielä puuttuvat. UNELMAVENE ALKAA HAHMOTTUA Hilkemaan saunareissu johti vuosikymmenen urakkaan Juhani Hilkemaa tunnetaan Lahdessa kunnallispoliitikkona, mutta nyt ei puhuta politiikasta vaan paljon tärkeämmästä asiasta, veneen rakentamisesta. Eikä kyse ole ihan pienestä paatista vaan 16-metrisestä teräsaluksesta, jonka metalliosat alkavat olla valmiit. Ja sisustus aloitettu, tietysti saunasta. Teksti ja kuvat: Antti Tapola S uuret ajatukset syntyvät saunassa. Niin tässäkin tapaukses- sa, kun Hilkemaa jutusti Helmannin Jormaa savusaunan kuistilla Lahden venekerhon (LVK) Kesäpesässä. Jorman kannustamana ja ehkä vähän huonosti tuuletetun savusaunan vaikutuksesta päätti Hilkemaa siltä istumalta tehdä itse veneensä. Toki asiaa oli kypsytelty, mutta silloin syntyi päätös. Helmannin kannustus oli tärkeää siksi, että hän oli saa- nut jo oman veneprojektinsa lähes valmiiksi. Kokemukset, jotka tuosta projektista oli saatu, olivat Hilkemaan käytettävissä. Venekerhossa oli myös muita kavereita, jotka olivat rakentaneet veneensä samalla jigillä (apukehikko), jota Hilkemaakin aikoi käyttää. Kokemusta on Ajohytti näyttää vielä tältä. Ruori tulee tuohon keskelle ja kuvan ottaja seisoo tulevan istuinryhmän kohdalla. LVKn VENE HULLUT Venehulluus voi saada kaikenlaisia ilmenemismuotoja. Tässä sarjassa kerrotaan millaisia tapauksia Lahden venekerhosta löytyy. Hilkemaalla on ollut jo vuodesta 1970 puusepänverstas Lahdessa. Nyt hän on eläkkeellä, mutta verstas on vielä reilun vuoden hänen käytössään veneprojektia varten. Ammattimiehen käsissä ja verstaan hyvillä työkaluilla syntyvät kalusteet, väliseinät ja muut puuosat. Metallihommissa on ollut kaveri apuna. Nyt Hilkemaa tekee jo toista venettään. 80-luvun alussa, jolloin hän liittyi myös Lahden venekerhoon, valmistui kahdeksanmetrinen lasikuituvene Maija. - Olen huomannut, että Tottakai suomalainen rakentaa ensin saunan. Hilkemaan venessä se lämmitetään puukiukaalla. 16-metrisen ja neljä metriä leveän teräsveneen rakentaminen alusta alkaen on aivan eri luokan projekti, Hilkemaa kertoo. Ja varsinkin kun ikää on jo kertynyt. Pitkä projekti - Valmiina ollut jigi antoi raamit veneen koolle, ja suunnitelmia on tehty sitä mukaa, kun työ on edennyt, Hilkemaa kertoo. Veneenrakennus alkoi sovittamalla mdf-levystä mallit jigin päälle, ja mallien mukaan leikattiin pellit. Pohjalevyt ovat kuusimillisiä ja kyljet ja kansi neljämillisiä. - Runko tehtiin nastolalaisessa hallissa, jossa on iso kattonosturi. Sillä pellit saatiin paikoilleen ja hitsattiin yhteen. Sen jälkeen runko tuotiin Lahteen, jossa vene rakennetaan loppuun. Pitkä tauko Politiikka ja muut harrastukset veivät pitkään Hilkemaan ajan, mutta kun hän pääsi eläkkeelle, innostus rakentamiseen palasi ja projekti alkoi taas edetä. - Lähes päivittäin olen veneellä. Sisustuksen eteneminen ja valmiiden pintojen näkeminen antavat uutta voimaa työn jatkamiselle. Rungon polyuretaanieristys ja maalaus on tehty jo aikaisemmin. Pintalevyjen taakse jäävät sähkö- ja putkivedot ovat myös lähes valmiit, ja nyt asennetaan sisustuslevyjä paikoilleen. Varustus Aluksen moottori lepää verstaan lattialla, mutta sen käyttö on vielä harkinnassa. Isuzun V-12 koneessa on 405 hevosvoimaa. Se on laivamoottori ja ollut 30-metrisen ammattiliikenteessä olleen aluksen toinen kone. Moottorin suuri koko ja kulutus kuitenkin askarruttavat Hilkemaata. Sähköjärjestelmä on 24 volttia ja siitä voidaan alentaa 12 volttia. Lisäksi asennetaan maasähkö. Starttaukseen varataan akkuja 200 ampeerin verran ja huvikäyttöön toiset 200 ampeeria. Sähköhommatkin Juhani on tehnyt piirustuksia myöten itse. Ja jos sähkö loppuu kokonaan, agrikaatti tuottaa lisää virtaa. Veneen ohjaus tulee ajohyttiin, mutta varaus yläohjaukseen on olemassa. Ohjaus ja myös keulapotkuri toimivat hydraulisesti. Lämmitysjärjestelmää ei ole vielä valittu. Onko se kiertovesi- vai puhallinlämmitys? - Puhallinlämmitys on ollut mielessä, kun näin venäläisen linja-autolämmittimen, joka voisi sopia veneeseen. Säiliöitä on monta. Polttoainetta mahtuu 1500 litraa, septi- ja harmaavesitankit ovat 250 litraa kumpikin ja makeaa vettä mahtuu 100 litraa. Lämpimän veden tuotantotapa ja säiliökoko ovat vielä pohdinnassa, kuten moni muukin asia. Mutta kaikki ongelmat pitäisi ratkaista vuoden 2017 kesäkuun loppuun mennessä, koska silloin Hilkemaa joutuu luopumaan verstaastaan ja veneen pitäisi olla valmis. Hilkemaa on lyönyt muutaman ystäväperheen kanssa vedonkin asiasta, eikä aio sitä hävitä. 12 PURTILO PURTILO 13

8 Avoinna: MA-PE: 9-17:30 LA: 9-14 VÄÄKSY MEILTÄ SILVER VENEET HUIPPUEDULLISESTI Suzuki DF 2.5hv 5v takuu, vain 13kg Veneily ja pelastusliivit edullisesti Valtuutettu myynti ja huolto 699,- SK CENTER Koulumestarintie Vääksy Puh Meiltä kaikki tarvikkeet veneilyyn ja kalastukseen 14 PURTILO PURTILO 15

9 Alukset PV Teemu ja PV Masto laiturissa. Alukset ovat Meripelastusseuran omaisuutta, ja ne on rahoitettu lähinnä raha-automaattiyhdistyksen varoilla. Mukaan toimintaan voi tulla kuka tahansa. Täältä apua löytyy Lahden Järvipelastajien viime kesän saldo Yleinen hätänumero: 112 VHF-kanava: 16 / VHF-DSC 70 Kiireettömät avustustehtävät Vesijärvellä ja Etelä-Päijänteellä: LÄHES SATA VENETTÄ SAI AVUN Vuonna 2015 Lahden Järvipelastajien vapaaehtoiset auttoivat toiminta-alueellaan, Etelä-Päijänteen ja Vesijärven vesistöalueilla, yhteensä 227 ihmistä ja 92 alusta. Kahdeksan ihmistä tarvitsi kiireellistä apua. Teksti: Antti Pesu Lahden Järvipelastajien tiedotusvastaava Kuvat: Vesa Kilpinen, Antti Pesu P erustat turvalliseen veneilykauteen luodaan pääasiassa veneen kevät- ja kausihuolloissa ja niitä ei tulisi laiminlyödä. Kuten aikaisemminkin, avuntarpeessa oli viime kesänä useimmiten alle 15 metrinen moottorivoimalla kulkeva huvivene. Useimmissa tapauksissa veneilijä joutui pulaan teknisen vian tai aluksen huollon laiminlyönnin vuoksi. Alkoholi ja veneily eivät kuulu yhteen, myös pelastusliivit tulee olla mukana veneessä ja mieluusti päälle puettuna koko ajan. Kiireisintä aikaa meri- ja järvipelastajille oli jälleen keskikesä juhannuksesta heinäkuun loppuun. Valtakunnallisia tehtävätilastoja tarkasteltaessa vilkkain toiminta-alue on useana vuotena peräkkäin ollut Päijänteen ja Kokemäenjoen vesistö. Ne näyttävät jälleen olevan tilastojen kärjessä 449 kirjatulla tehtävällä. Yksistään Lahden Järvipelastajille viime vuonna kertyi tehtävälähtöjä 103 kappaletta. Jos matkasi katkeaa varautumisesta huolimatta, kiireettömiin tehtäviin (hinauksiin ja useimpiin teknisiin vikoihin) hälytys tehdään yhdistyksen kiireettömien avunpyyntöjen numeroon, joka on saatavissa muun muassa verkkosivuiltamme. Kiireellisissä, henkeen tai omaisuuteen kohdistuvissa tilanteissa, hälytys tehdään aina ensisijaisesti hätänumero 112:n kautta. Ihmishenkien pelastaminen tehdään aina maksutta. Valtakunnallisesti Meripelastusseuran yksiköt hoitavat noin neljänneksen kaikista rannikkomme meripelastustehtävistä, ja sisävesillä osuus on vielä tätäkin suurempi. Pelastusalusten ympärivuo- rokautinen päivystys avovesikaudella ylläpidetään kokonaan palkatta tehtävällä vapaaehtoistyöllä, ja kaikki miehistöissä olevat on koulutettu Meripelastusseuran koulutusjärjestelmän mukaisesti. Mukaan toimintaan voi tulla kuka tahansa. Veneilykokemusta ei edellytetä, mutta siitä on hyötyä. Tärkein taito vesillä liikuttaessa on luonnollisesti uimataito. PV Vesijärvi vauhdissa. Uusille innokkaille järvipelastajille, naisille ja miehille, on myös aina tarvetta. Harrastukseen voi tutustua verkkosivujen kautta, ja halutessasi voit liittyä samalla jäseneksi osoitteessa PV Teemu (Vesijärvi ja Etelä-Päijänne) PV Vesijärvi (Päijänne) PV Masto (Vesijärvi) Liity Trossi- tai kannatusjäseneksi, autat meitä auttamaan! Kaikkea ei voi millään ottaa huomioon ja siitä syystä suosittelemme Suomen Meripelastusseuran tarjoamaa Trossi-jäsenpalvelua. Palvelu maksaa 75 euroa vuodessa (SPV:n jäsenseuraan/kerhoon kuuluville maksu 65 ja Pohjolassa veneensä vakuuttaneille 55 ) ja kattaa muun muassa hinauksesta aiheutuvat kustannukset. Tämä on pieni hinta verrattuna hinauksesta aiheutuviin todellisiin kustannuksiin, jotka nousevat helposti useisiin satoihin euroihin. Trossin hankkimalla tuet samalla Päijänteellä ja Vesijärvellä tehtävää järvipelastustyötä, ja useat alueen veneilijät ovatkin hankkineet omaan veneeseensä Trossin. Hankkimalla Trossin liityt myös Lahden Järvipelastajien jäseneksi, hintaan sisältyy yhdistyksen jäsenmaksu. 16 PURTILO PURTILO 17

10 Kalevi Lundell PIENKONEKESKUS Yamaha venemoottorihuolto ja varaosat Veneiden telakointi (max kg) Talvisäilytys Karilleajovaurioiden korjaus Yritykselle on myönnetty Yamaha motor co.ltd:n maailmanlaajuiseti arvostettu YTA BRONCE SERTIFIKAATTI vuonna 2009 Yritys on valittu vuonna 1999 Suomen parhaaksi Yamaha huoltokorjaamoksi Erikoisosaaminen: Alumiinihitsaus - potkurit, vetolaitteet ym. Erilaisten rakenteiden suunnittelu ja valmistus Nopeat veneet Pinxinmäki, Suopellontie info@pinxinmaki.fi pinxinmaki.fi Telakkakatu 6, Niemen venesatama (Telakkaranta), Lahti p pienkonekeskus@phnet.fi 18 PURTILO PURTILO 19

11 Ykskoivu Kelvenne Petäjäsaaret Hinttolansaari Haapasaari Neitsaari Haapasaari Haapasaaren ensimmäisestä asukkaasta ei ole täyttä varmuutta. Hän on ollut joko Hinttolan rusthollin isännän veli Johan tai laivuri Kristian Husberg. Päijänteellä laajojen viljelyspeltojen ympäröimiä ryhmäkyliä. Niiden peruja ovat esimerkiksi Padasjoen Nyystölä ja Maakeski sekä Asikkalan Vähä-Äiniö, johon Haapasaari kuului vielä 1749 vuoden kartan mukaan luvun lopulla Haapasaari kuitenkin merkittiin Padasjoen Hinttolan kylän osaksi. Haapasaaren historia liittyykin läheisesti Hinttolaan, jossa oli pysyvä ratsutila jo Haapasaaressa kasvoi 1700-luvun alkupuolella nuorta mäntymetsää, mutta 1788 Hinttolan karttaan on merkitty myös Haapasaaren viljelysmaat, jotka oli jaoteltu hyviin ja huonoihin. Siellä on myös kaskettu ainakin kolmella alueella jo ennen saaren asuttamista. Laivurin perhe ja irtolaisia Haapasaaren asuttajina Höyryllä uuteen aikaan Samoihin aikoihin, kun Haapasaarta oltiin asuttamassa, laskettiin vesille Päijänteen ensimmäinen höyrylaiva 1856, Suomi nimeltään. Savuava kummajainen, jonka sivuilla vettä pieksivät suuret siipirattaat, oli varmasti suuri tapaus alueen asukkaille. Vuosisatoja airoilla ja purjeilla kulkeneet veneet olivat saaneet haastajan, joka mullisti koko laivaliikenteen. Suomi-laiva rakennettiin sotilaskäyttöön joukkojen kuljetukseen, mutta siihen tarkoitukseen sitä ei koskaan käytetty, vaan laiva alkoi liikennöidä Anianpellon ja Jyväskylän välillä. (Kuva laivasta on tehty aikalaiskertomusten mukaan) 1800-LUVUN RUSTHOLLIN TORPASTA VENEKERHON TUKIKOHDAKSI Ensimmäiset höyrylaivat olivat kyntäneet Päijänteen vesiä vain muutaman vuoden, kun Hinttolan torppari, laivuri Kristian Husberg, asutti Haapasaaren. Tuskin hän on osannut edes uneksia, millaisin aluksin saareen rantaudutaan 140 vuotta myöhemmin, kun Haapasaaresta tuli Lahden venekerhon tukikohta, ja seura sai huollettavakseen Etelä-Päijänteen parhaiten säilyneen kalastajatilan. Teksti: Soile Tapola P adasjoki, jonka alueisiin Haapasaari kuuluu, on mainittu asiakirjoissa ensimmäisen kerran Pitäjässä on kuitenkin asuttu jo yli tuhat vuotta sitten. Rautakauden asutuksesta on merkkejä 700-luvulta, ja 1500-luvulla Pulkkilanharjun laella kulki tie, jota pitkin pääsi Asikkalasta Sysmään. Haapasaari on siten ollut kosketuksissa kulttuuriin jo pitkään. Se että Haapasaaren miljöö on nykyisin suojeltu kulttuuri- ja perinneympäristö, onkin tulosta pitkästä viljely- ja asutushistoriasta. Jo keskiajalla oli Etelä- Haapasaaren ensimmäisestä asukkaasta ei ole täyttä varmuutta. Hän on ollut joko Hinttolan rusthollin isännän veli Johan tai laivuri Kristian Husberg. Joka tapauksessa saaren torppa lienee rakennettu vuosien 1865 ja 1875 välillä. Johanin saaressa asuminen on arvelujen varassa, mutta Husberg-tieto löytyy vuoden 1875 Padasjoen henkikirjasta. Siinä on Hinttolan torppariksi merkitty skeppar Krist. Husberg sekä hänen vaimonsa Maria ja äitinsä Anna. Vuosien mittaan perheeseen syntyi saarella ainakin viisi lasta. Päijänteen höyrylaivaliikenne alkoi 1856, ja Pulkkilanharjulla, lähellä Haapa- Vääksyn kanava avattiin 1871, ja höyrylaivojen määrä Päijänteellä alkoi kasvaa. Kun junayhteys Lahdesta Pietariin valmistui samoihin aikoihin, aukesivat Päijänteen seudun tuotteille kasvavat markkinat. Esimerkiksi rapuja pyydettiin ennätysvuonna 1900 yli kappaletta, ja selvästi suurin osa niistä myytiin juuri Pietariin. Tampellan ensimmäinen höyryveturi valmistui vuonna PURTILO PURTILO 21

12 Nuotiopaikka Valhalla Aitta Leikkimökki Kotieläinsuoja Maakellari Sauna Viljelyalue Päärakennus eli torppa Kapuksi ja paapaksi kutsuttu Aarne Lähteenmäki rakensi 1900-luvun puolivälissä Valhallaksi kutsumansa tulisijan ja savustusuunin. Kalasaalista kypsentäessään ja oman maan antimista valmistamaansa viiniä maistaessaan, ei Kapu voinut aavistaa, että samassa nuotiopiirissä nautitaan kesäilloista ja ravitaan suuri joukko venekuntia vielä 2000-luvulla. Mikä on Valhalla? Valhalla on sankarivainajien asuinsija skandinaavisessa mytologiassa. Se on jumala Odinin sali, jonne valkyriat toivat urhoollisesti kuolleet soturit ja muut Odinin suosikit nauttimaan syömingeistä ja juomingeista saarta, oli kaksi merkittävää laivarantaa, Käkisalmessa ja Kukonharjussa. Ne olivat varmasti tuttuja myös Husbergille. Laivurintyönsä lisäksi hän hankki lisäsärvintä ruokapöytään kalastamalla. Siihen aikaan saalista haalittiin pohjahaavilla ja katiskalla, merroilla, ongella ja nuotalla. Todennäköisesti ruokaa on saatu myös saaren pelto- ja kaskiviljelyksiltä. Osa sadosta lienee kuitenkin mennyt Hinttolan isännälle torpparimaksuina. Haapasaareen on merkitty 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuoliskolla muitakin asukkaita ja perhekuntia, itsellisiä ja irtolaisiksi nimettyjä, osa jo Husbergien aikaan. Torpan ja pihapiirin tarina Haapasaaren torppa on rakennettu muuratulle luonnonkiviperustalle. Siinä on leivinuunilla lämmitettävän tuvan lisäksi kamari takkoineen. Ulkoverhous on punamullattu, kuten muissakin saaren säilyneissä rakennuksissa. Torpan pihapiirissä oleva hirsirunkoinen sauna lienee rakennettu On kuitenkin mahdollista, että se on pystytetty jo ennen torppaa, ja että siinä on asuttu ennen kuin kun torppa on valmistunut. Nurkkakivien varaan rakennettu sauna on osaksi hirrestä, osin puuta ja rimalaudalla pystyverhottu. Ulko-ovi on alkuperäinen, ja siinä on edelleen 1800-luvun saranat. Rakennuksessa on matalaovisen saunaosan lisäksi takkahuone, jossa on luonnonkivistä ja tiilestä muurattu takka. Torpan ja saunan lisäksi alkuperäisistä rakennuksista on edelleen pystyssä hirsiaitta, sekin 1800-luvun lopulta. Se on siirretty nykyiseen paikkaansa jostain muualta, missä se on saattanut seisoa jo Haapasaaren vanha miljöö rakennuksineen on säilynyt hyvin ja on harvinainen kokonaisuus Päijänteen alueen historiassa. Päärakennus on rakennettu 1865 ja 1875 välillä. Kuisti on lisätty luvulla. Aitta on tuotu muualta 1800-luvulla. pitkään. Alkuperältään se on siten todennäköisesti saaren vanhin. Se on ns. posketon yksikerroksinen otsa-aitta. Korkean kynnyksen edessä on askelmana kasa kiviä, ovi aukeaa sisäänpäin ja siinä on puinen lukko. Vuosisadan lopulta on peräisin myös alkujaan karjasuojaksi rakennettu ulkorakennus. Vuosien mittaan siellä on majoitettu lehmiä, lampaita ja kanoja. Sen verran pieni se kuitenkin on, että kerralla sinne on mahtunut vain yksi lehmä tai pari lammasta. Kaikki alkuperäisrakennukset sijaitsevat lähellä torppaa. Vanhat pellotkin ylettyivät torpan kulmalle. Ne oli jaettu kahteen osaan, joista vuorotellen viljeltiin toista ja toinen puoli oli kesannolla. Tapa oli vanhoina aikoina yleinen Padasjoen peltoviljelmillä. On arveltu, että torpan kuistin lähistöllä oleva suuri tasainen kivi oli silloisen kahtia jaetun pellon kulmakivi. Kalastajatilasta kesämökkikäyttöön 1950 alkaen Haapasaaren torppa miljöineen on ainoa ehjänä säilynyt Etelä-Päijänteen viljelys- ja kalastajatorppa. Kokonaisuuden säilyminen nykypäiviin johtuu siitä, että vaikka ympärivuotinen elämä saarel- 22 PURTILO PURTILO 23

13 Saarella laidunnetaan kesäisin lampaita. la loppui, käytettiin torppaa kesäasuntona 1950-luvulta 1980-luvulle saakka. Helsinkiläinen Aarne Lähteenmäki perheineen vietti Haapasaaressa säännöllisesti pitkiä kesiä. Aarne itse saattoi hiihtää sinne jo huhtikuussa ja viipyä lokakuulle, vaikka muun perheen oleskelu rajoittuikin kesäisempiin aikoihin. Miljöön säilymiseen vaikutti suuresti myös se, että Lähteenmäet kasvattivat peltoalueella heinää vielä 1970-luvulla, minkä jälkeen he kylläkin istuttivat siihen koivikon. Lähteenmäen Aarne kunnosti rakennuksia luvuilla. Hän vaihtoi ikkunat, paneloi seiniä, korjasi kattoja ja rakensi torppaan suuren lasikuistin. Hieno yksityiskohta on kuistilta kolmeen suuntaan laskeutuvat luonnonkiviportaat. Ylin eli oven edessä oleva kivi on luultavasti ns. käsikivi, koska siinä on keskellä reikä. Todennäköisesti se on ollut torpan porrasaskelmana jo ennen kuistia. Sellaiset olivat muinoin muotia torpparikylissä. Erityisiä ovat myös kuistin paneeliovi sekä sen upeat isot rautasaranat ja sydämen muotoinen lukkopesä. Remontoimisen lisäksi Lähteenmäki rakensi useita uusia rakennuksia, joita olivat mm. yhdistetty verkkovaja/paja, isompi ja pienempi venevaja, savusauna, Kotkanpesäksi ja Kalliomajaksi kutsuttu rakennus sekä kehruutupa. Lähteenmäen vaimo Toini oli taiteellinen. Hän kutoi mattoja kehruutuvassa, maalasi torpan koristekuviot, mm. takkahuoneen purjelaivamosaiikin, ja valmisti keramiikkaa, jonka hän vei syksyllä poltettavaksi kaupunkiasuntoon. Lähteenmäkien ajoilta ovat myös useat pihan koristekasveista, mm. pajuangervot ja kyljellään kasvava purppuratuomi. Sireenien oletetaan olevan aiempaa perua. Muita edelleen pihalta löytyviä lajeja ovat esim. laikkukirjokanukka, tuhkapensas, villiviini, pihajasmike, punalehtiruusu ja köynnösruusu. Haapasaari tänään Nykyisin Haapasaari on osa 1993 perustettua Päijänteen kansallispuistoa, johon kuuluu noin 50 asumatonta saarta ja luotoa sekä osia asutuista saarista. Se kuuluu myös Hämeen suurimpaan Natura 2000-alueeseen. Torppa on pihapiireineen Päijänteen viimeinen säilynyt kalastajatorppa. Miljöön entisöimiseksi Metsähallitus purki saaresta ja 2000-lukujen taitteen molemmin puolin Lähteenmäen sinne rakentamista uudisrakennuksista muut paitsi leikkimökin ja maakellarin. Kesällä 2007 järjesti Metsähallitus yhdessä WWF:n kanssa talkooleirin, jonka aikana koivikko harvennettiin ja raivattiin laidunmaaksi. Nykyisin laidunta ylläpitävät saaren kesälampaat. Lampaat eivät kuitenkaan yksin riitä. Saaren nykyisellä vuokralaisella Lahden venekerholla on saaren miljöön sekä rakennusten ylläpidossa ja kohentamisessa suuri ja kunniakas tehtävä. Haapasaaressa viettävät venekerholaiset kesäpäiviä yhdessä puuhaillen ja saaren miljöötä ylläpitäen. Saunan jälkeen silmä lepää laskevan auringon valossa tai nuotiotulta katsellessa. Lähdemaeriaalina on käytetty Anu-Riikka Leppäsen v Hämeen ympäristökeskukselle laatimaa raporttia Päijänteen kansallispuiston Haapasaaren rakennetun kulttuuriympäristön selvitys sekä kirjaa Päijänteen ympäri Järviseudun kauneutta, WSOY, PURTILO PURTILO 25

14 Katettu telakkahalli on mahdollistanut vaativat kunnostustyöt sääolosuhteista riippumatta. Säädettävä koko, tumman sininen 20,- Heinolassa avattu uusi telakka LIPPIS Lahden venekerhon logolla Osta täältä p tai veneestä: Kyyti-Poika Päijänteen vesistö tarjoaa loistavat puitteet vesilläliikkujille! Kalaisat vedet ja komeat luonnonsatamat sekä eri yhdistysten ylläpitämät varustellut rantautumispaikat houkuttelevat vesilläliikkujia vuodesta toiseen. P äijänteen vesistön aluskanta on monipuolinen aina pienistä kalapaateista ja retkeilyveneistä entisiin työaluksiin, kuten hinaajiin, jotka nyttemmin pääsevät jo vähän helpommalla kun ovat yksityisten henkilöiden käytössä ja ylläpidettävinä. Vanha aluskanta onkin vuodesta toiseen laajentunut Päijänteen vesistössä, ja innokkaita harrastajia on tullut lisää. Kaivattu telakkatoiminta alkoi keväällä 2015 Alusten korjaustoiminta on hankaloitunut viime vuosina. Olkkolan telakka Jämsässä lopetti toimintansa muutama vuosi sitten, eikä kaupunkien rannoillakaan ole enää suotavaa tehdä laajoja omatoimisia korjauksia. Joukko alan harrastajia ei jäänyt odottelemaan tilanteen muutosta, vaan perusti nykyaikaisen ja katetun telakan Heinolan Hevossaareen. Telakka valmistui toimintakuntoon keväällä 2015, ja syksyyn mennessä aluksia oli telakoitu jo reilut parikymmentä. Katettu telakkahalli on mahdollistanut vaativat kunnostustyöt sääolosuhteista riippumatta. Myös osa Päijänteen alueen am- mattialuksista telakoitiin kuluneen syksyn aikana. Telakointivaraukset ajoissa Talviaikana telakallakin on hiljaisempaa, mutta telakoitavia aluksia on siirretty odottamaan vuoroaan telakan laituriin ennen kanavien sulkemista. Kevät tulee kuitenkin nopeasti ja toiminta jatkuu vilkkaana. Telakointivaraukset on hyvä tehdä hyvissä ajoin, jolloin telakointiajan voi kukin huomioida omissa kesäajan suunnitelmissaan. Haverien aiheuttamat hätätyöt ovat etusijalla ja ne pyritään hoitamaan mahdollisimman pikaisesti. Haapasaaren talviulkoilupäivä maaliskuussa SEURAA LVKn netti- ja facebooksivuja lahdenvenekerho.fi tai facebookissa Lahden venekrho ry 26 PURTILO PURTILO 27

15 28 PURTILO PURTILO 29

16 Lahden venekerhon toimihenkilöt Kommodori Timo Poikolainen timo.poikolainen(at)phnet.fi Sundori Varakommodori Reino Halonen reino.halonen(at)mediataloesa.fi Laguna Tukikohta-isäntä Kimmo Kokkonen jarvenpaanfillarihuolto(at)elisanet.fi Tavitar Satamakapteeni Jorma Mälkiä jorma.malkia(at)gmail.com Carina Taloudenhoitaja Eva Pääkkönen eva.paakkonen(at)lahtiregion.fi Spa Kirjanpitäjä Asta Aalto Veneen nimi Veneen nimi Sihteeri Johanna Haarala haarala.johanna(at)gmail.com m/s Rapaluoto Katsastusvastaava Aronen Jari-Pekka aronen98(at)gmail.com Orion Katsastajat Aki Leino aki.leino(at)salpaus.fi Siku Hemmo Järvinen hemmo.jarvinen(at)salpaus.fi Aqua Blue Seppo Hakala seppo.hakala(at)spkoti.fi Romuna Webmaster Ville Haarala masterlvk(at)gmail.com m/s Rapaluoto Kuljetus J Lehtisuo Oy Vaihtolavakuljetukset Maa-aineskuljetukset Etelä-Päijänteen kiintopiste Rantautuminen Kanavalahden vierasvenesatamaan on helppoa kaikille vesillä liikkujille. Täällä hoidat monta kärpästä yhdellä iskulla: ruokailut, veneen tankkauksen, pikkuhuollot ja tarvikeostokset, ruoka- ja juomavarastojen täydennykset. Ennen kuin matka taas jatkuu, Majakan maisematerassilla on helposti vierähtänyt tunti jos toinenkin! Tervetuloa! LOUNAS JOKA PÄIVÄ Majakkapaviljonki Oy Kanavalahti, Vääksy puh. (03) majakka.paviljonki@phnet.fi 30 PURTILO PURTILO 31

17 Hinnasto 2016 Johtokunta TAPAHTUMA- KALENTERI KOMMODORI Puhelin Veneen nimi MUISTI- LISTA LVK Lahden venekerho ry Liittymismaksu alus/kertamaksu 100 Jäsenmaksu henkilö/vuosi 90 Investointimaksu alus/ruokakunta 100 Haapasaaren palvelumaksu 10/ (ei koske investointimaksun maksaneita LVK:n jäseniä) vrk Tukikohta-avaimen pantti kertamaksu 40 Katsastusmaksut - vuosikatsastus 20 - runkokatsastus 40 Sähkömaksut - alin hinta 10 - satamapäällikkö arvioi käytön ja hinnoittelee - Veneiden nostot/laskut kg kg kg kg kg 300 yli kg (maksimiin asti) 500 Ilmoitushinnat Purtilossa 1 / 1 sivua / 2 sivua 70 1 / 4 sivua 40 Myytävät tuotteet Perälippu (katsastettu alus) 131 cm cm cm cm 35 Viirit LVK 20 SVEL 25 LVK Lippis 20 Pyyhe brodeerattuna aluksen nimellä venemessu reissu (katso ilmoitus s. 30) 5.3 Talvipäivä Haapasaari (seuraa ilmoittelua lahdenvenekerho.fi / facebook) 19.3 Kevätkokous (Lahden keilahalli klo 11) 14.5 Veneiden lasku (Niemen satamassa alk. klo 7. Marinan päästä) 21.5 Talkoot Haapasaari 28.5 Kesakauden avajaiset Haapasaaressa 25.6 Haapasaaren juhannus (ei järjestettyä ohjelmaa) 9.7 Kokoontumisajot (seuraa ilmoittelua lahdenvenekerho.fi / facebook) 6.8 LVK,n Kesäkisat Haapasaaressa 27.8 Venetsialaiset kauden päätös (seuraa ilmoittelua lahdenvenekerho.fi / facebook) 1.10 Syystalkoot ja lipun lasku Haapasaaressa 8.10 Veneiden nosto (Niemen satamassa alk klo 7. Mukkulan päästä) Syyskokous (Lahden keilahalli klo13) 3.12 Pikkujoulut (seuraa ilmoittelua lahdenvenekerho.fi / facebook) Timo Poikolainen timo.poikolainen(at)phnet.fi Sundori JÄSENET Ville Haarala tmi.villehaarala(at)gmail.com m/s Rapaluoto Kimmo Kokkonen jarvenpaanfillarihuolto(at)elisanet.fi Tavitar Jorma Mälkiä jorma.malkia(at)gmail.com Carina Aki Leino aki.leino(at)salpaus.fi Siku Hemmo Järvinen hemmo.jarvinen(at)salpaus.fi Agua Blue Kari Silvonen kari.silvonen(at)hotmail.com m/s Aarne Jarmo Halme jarmo.halme(at)pp.inet.fi Kyyti-Poika Reino Halonen reino.halonen(at)mediataloesa.fi Laguna VARAJÄSENET Jani Lehtisuo jani.lehtisuo(at)gmail.com Kymi IV Johanna Haarala haarala.johanna(at)gmail.com m/s Rapaluoto Mika Halme mika.halme(at)nelonenmedia.fi m/y Concurs Esa Koskinen esa.koskinen(at)live.fi Stella Polaris Jouni Saarinen jopisaarinen@mail.com Menuetti Katsastajat Jari-Pekka Aronen Katsastusvastaava Seppo Hakala Katsastaja Aki Leino Katsastaja Hemmo Järvinen Katsastaja Niemen sataman sähköt Sähköt LVK:n alueelle kytketään keväällä. Lisätietoja satamakapteeni Jorma Mälkiä, LVK:n pankkitilinumero Kalkkisten Osuuspankki FI Vain käteismaksulla Veneiden laskut ja nostot, katsastus sekä peräliput ja viirit katsastajilta 4. Jäsenmaksu vuonna 2016 on Muista ilmoittaa osoite-, puhelinnumero- ja alusmuutokset taloudenhoitajalle eva.paakkonen@lahtiregion.fi 6. Katsastuspäivät: Katsastuksia tehdään Niemen satamassa veneiden laskupäivänä Katsastus maksu 15, muuna aikana pyydetystä katsastuksesta veloitetaan lisäksi katsastajan matkakulut 7. Veneiden lasku keväällä Lasku alkaa Marinan puoleisesta päästä klo 7.00 alkaen 8. Oletko maksanut jäsenmaksusi? Jos olet päättänyt luopua jäsenyydestä, ole hyvä ja ilmoita taloudenhoitajalle. Palauta mahdollisesti hallussasi oleva Haapasaaren avain, niin saat maksamasi pantin takaisin 32 PURTILO PURTILO 33

18 Kutsu Kokouskutsu Lahden venekerho ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään Lahden keilahallilla. Kokous alkaa klo 11, esillä seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Valiltaan puheenjohtaja, siheeri, kaksi pöytäkirjan tarkistajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään työjärjestys 5. Esitellään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistuksesta ja vastuuvapauden myöntämisestä 7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio 8. Valitaan tilintarkastaja ja heille varahenkilöt kevätkokouksten välisiksi ajoiksi 9. Kokouksen päätös Tervetuloa Kokoukseen. Puheenjohtaja ja johtokunta Lahden venekerhon uudet jäsenet Tervetuloa joukkoon Jouni Niiranen Seija Halonen, perhejäsen Jari Roininen Jyrki Ojala Sami Mälkiä Teemu Pääkkönen Mikko Idänpirtti Toni Lehikoinen TONTTILAN NOSTO JA KULJETUS (03) Emilia m/s Laguna Baloo Helmi Jemi SPA 2016 Lahden Venekerho tekee venemessuille yhteismatkan linja-autolla LAUANTAINA Lähtö Lahden Linja-autoaseman turistipysäkiltä klo 9:00 Takaisin messukeskuksesta lähdetään klo 16:00. Lipun hinta 30 / henkilö Sis. pääsylipun ja edestakaisen matkan. Sitovat ilmoittautumiset mennessä Johanna Haarala haarala.johanna@gmail.com OTA YSTÄVÄ MUKAAN! Veneiden nostot ja laskut AMMATTITAIDOLLA Helkama Jekku Mitat kokoontaitettuna: Korkeus: 70 cm Leveys: 40 cm Pituus: 78 cm Helsingintie 2, Järvenpää ja jarvenpaanfillarihuolto@elisanet.fi Tarjous vain venekerhon jäsenille Tekniset tiedot: Runkokorkeus 30 cm Ketju 3/32 KMC Z50 Rengaskoko 20 Vaihteet Shimano Nexus 3-v Väri Musta Ajajan vähimmäispituus 135 cm Etu-/takajarru Käsijarrut (V-jarru) Vanne/rengas Keskiö 52H, 170 mm Etu-/takanapa Joytec JYA053/ Shimano Nexus 3 v 499,- HELKAMA JEKKU Jekun paluu! Kokoontaitettavassa Jekussa on kompaktista koostaan huolimatta mainiot ajoominaisuudet. Jekku on pikalukittavan saranan ja taittuvien polkimien ansiosta helppo ja nopea kasata! [ Tee tilaus JÄRVENPÄÄN FILLARIHUOLTO Normaali hinta 589,-...täyden palvelun fillarihuolto [ 34 PURTILO PURTILO 35

19 36 PURTILO