Purtilo JÄTTIURAKKA KANNATTI. Uusi laituri nosti Haapasaaren käyttöasteen moninkertaiseksi. Asutusta jo 1800-luvulla. Haapasaari tihkuu historiaa

Transkriptio

1 Purtilo Lahden venekerho ry:n jäsenlehti 3/2015 JÄTTIURAKKA KANNATTI Uusi laituri nosti Haapasaaren käyttöasteen moninkertaiseksi Haapasaari tihkuu historiaa Asutusta jo 1800-luvulla PURTILO 1

2 Purtilo 3/2015 Asko Korhonen kommodori Viimeisiä vetelee V uoden viimeinen kolmannes pyörähti käyntiin kunnon myräkällä.veneilijöille se aiheutti hampaiden kiristelyn lisäksi myös köysien kiristelyä. Muutama harva uskaltautui myrskyn sekaan, ja mistäpä niitä nuotiotarinoita muualta tulisi, kuin veneilykokemuksista ääriolosuhteissa. Vaikka vesilläolo on huomattavasti vähentynyt, ja alukset odottavat talvitelakointia, ei kerhon toiminta ole vielä tältä vuodelta loppunut. Veneiden nostot ovat vuorossa seuraavaksi, sitten on syyskokouksen aika. Siellä on taas mielenkiintoisia asioita odottamassa päätöksiä, joten olethan paikalla. Myös pikkujoulun juhlinta on jo ovella. suurin kohokohta oli tietysti laiturin saapuminen Haapasaareen. Oli suuri ilo ja kunnia olla seuraamassa aitiopaikalta sitä talkoolaisten määrää, joka teki väsymättä töitä yhteisen hyvän eteen. Tehtiin itselle, mutta myös tuleville sukupolville kantavia tekoja. Tämä kova projekti ei tietenkään olisi onnistunut ilman sitoutunutta seuraväkeä. Suuri kiitos teille, jotka olette jaksaneet uskoa hallituksen linjauksiin ja tukeneet niitä sanoin ja teoin. Laituri sai tulikasteensa Valio-myrskyn aikana ja tuulia ja aaltoja uhmaten osoitti vahvuutensa. Tukikohdan käyttöaste nousi uuden laiturin ja muiden uudistusten, kuten frisbee-golfradan ja tramboliinien ansiosta mittaviin lukemiin. Huomioithan, että Haapasaari on jäsenten käytössä ympäri vuoden. Yhteisretkien lisäksi voit hyödyntää paikkaa myös omiin luontoretkiin. Käyttöasteen noustessa kaikkea, kuten esim. polttopuita, kuluu enemmän, ja puut ovatkin meidän yksi merkittävimmistä kulueristä tulevaisuudessa. Olethan edesauttamassa polttopuiden järkiperäisessä käytössä? Seuratoimintaan kaivataan aina uutta verta. Uusia ajatuksia tarvitaan toiminnan kehittämiseen, esimerkiksi siihen, kuinka saadaan nuoret innostumaan vielä sittenkin, kun se rippikoulu on käyty ja myös ikääntyvien veneilijöiden huomioon ottamiseen toiminnassa. Siinä haasteita tulevaisuuteen. Tule ja vaikuta. Hyvää syksynjatkoa ja tulevaa talvea. Kommodori Korhonen Purtilo Mahtava talkooväki näytti, mihin se pystyy. Uutta laituria juhlittiin heinäkuussa. Julkaisija Lahden venekerho ry lahdenvenekerho.fi Päätoimittaja Asko Korhonen Toimitussihteeri Ville Haarala Ulkoasu Antti Tapola / vinjetti.fi Kokoontumisajoon Sysmän Suopeltoon osallistui heinäkuussa runsas joukko seuralaisia. Perillä nautittiin lounas ja vietettiin mukava päivä yhdessäolon merkeissä. KOKOUSKUTSU Lahden venekerhon sääntömääräinen syyskokous pidetään lauantaina klo LAHDEN KEILAHALLI Launeenkatu 5 Johtokunta Kokoontumisajo Sysmään 2015 HUOM! Veneiden nosto lauantaina klo 8.00 Mukkulan päästä alkaen Pullakahvit kokousväelle 2 PURTILO PURTILO 3

3 kohokohta Kulkusilta alkaa hahmottua. Mikko on vedessä ja Esa sovittaa kansilankkua.. Venekerhon uskomaton urakka LAITURITALKOOT Laiturit ja niiden ankkuripainot. Kalenterissa oli kääntynyt taas uusi lehti ja kesäkuu oli vaihtunut heinäkuuhun ja sehän monille tarkoitti kesäloman alkua. Lomasta ei innokkailla venekerholaisilla ollut vielä tietoakaan, sillä nyt se aika oli koittanut mitä oli odotettu kuin joulupukkia konsanaan. Uuden laiturin asennustalkoot olivat alkamassa. Teksti: Ville Haarala 4 PURTILO PURTILO 5

4 E nnen tätä viikonloppua oli kuitenkin työtunteja kertynyt iso määrä. Haapasaaren tukikohtaisäntä Kimmo oli valanut kulkusiltaa varten betoniponttoonit kotiverstaallaan. Porvoosta hankittiin poijuja ja aisoja, nämäkin vaativat ensin vähän askartelua ennen paikalleen asentamista. Metallityön opettajat Hemmo ja Aki hitsailivat niihin tarvittavat palikat. Kaikki täytyi enää saada kuljetettua Karisalmeen ja sieltä Haapasaareen. Rekkamies Jani (Kymi IV) kävi Jarmon (Kyyti-poika) kanssa hakemassa täyden Rekkaautollisen painoja, poijuja, aisoja ym Mäntsälästä Pulkkilanharjulle. Talkoot alkoivat lauantaina 4.7. lauantaina kulkusillan rakentamisella. Ponttoonien päälle rakennettiin runko ja ruuvattiin päälilaudat paikalleen. Laiturin ja poijujen paikat merkattiin valmiiksi muovikanistereilla ja niihin kiinnitettävät ketjut mitattiin valmiiksi oikean mittaisiksi. Vanha laituri pois paikaltaan ja kaikki alkoi olemaan valmista uutta laituria varten. Kiitos Lahden venekerho kiittää kaikkia jäseniä ketkä ovat olleet mahdollistamassa tämän historiallisen projektin onnistumista. Talkoisiin osallisti 30 talkoolaista ja työtunteja kertyi yli PURTILO PURTILO 7

5 Maanantai aamuna kellot olivat soimassa ja viimeisetkin talkoolaiset olivat saapuneet sunnuntain aikana paikalle. Hinauspäivä oli valjennut aurinkoisena, lämpimänä ja hyvin tyynenä. Olosuhteet olivat mitä parhaimmat hinausta ja laiturin asennusta ajatellen. Rapaluoto ja miehistö lähtivät Haapasaaresta kohti Kuotaan satamaa maanantai aamuna perässään neljä pikkuvenettä. Vääksyssä odotti jo Latviasta saapunut rekka-auto kyydissään kaksi osaa laiturista ja Päijänteen vesikuljetuksen alus Byggaren. Viimeinen osa laituria saapui Tonttilan auton kyydissä Marinetekin suomen tehtaalta Kuotaaseen ja näin kaikki palikat olivat kasassa. Laiturielementit nostettiin veteen ja hinattiin Rapaaluodon perään. Ketjut, painot ja muut tarvikkeet lastattiin Byggaren kyytiin. Matkan aikana Kimmo ja Aki katkoivat paksut ketjut valmiiksi oikean mittaisiksi ja kiinnittivät ne painoihin ja poijuihin. Laiturin hinaus sujui ilman ongelmia ja perille Haapasaareen savuttiin noin kolmen tunnin hinauksen jälkeen. Painojen veteen lasku oli vielä kesken joten laiturin asennusta jouduttiin vielä hetki odottamaan. Odotellessa oli hyvää aikaa kiinnittää laiturin sivuihin puiset törmäys suojat. Ennen illan hämärtymistä laituri oli saatu asemoitua paikalleen ja kiinnitettyä painoihin. Seuraavalle päivälle jäi vielä pieniä hienosäätöjä, ketjujen kiristystä, veneiden kiinnityspollareiden kiinnitystä ja loppu siivouksia. Talkoissa oli mukana noin 30 talkoolaista ja työtunteja kertyi kaikkiaan yli 900. Suuri kiitos kuuluu myös muonahuollolle. Johanna, Sirpa ja Hannaleena pitivät siitä huolen että työmiehillä ei päässyt nälkä yllättämään pitkien työpäivien aikana. Uuden laiturin epävirallisia kastajaisia vietettiin sankoin joukoin heti seuraavana viikonloppuna kun venekerhon kokoontumisajoon osallsituvat venekunnat kokoontuivat uuteen laituriin ennen Suopeltoon lähtöä. Uutta laituria piti tietysti juhlia. Laituri on ollut kovassa käytössä koko loppukesän. BETONIA Lahden venekehon muutto uuteen tukikohtaan aiheutti muutoksia myös seuran toiminta-ideaan. Uusi tukikohta ei voinut olla enää veneiden kotisatama. Seuran mantereelta saareen siirtyminen edellytti nopeita ratkaisuja, koska Kellosalmesta hinattu vanha laituri ei kyennyt kokonsa ja rakenteensa vuoksi palvelemaan tukikohtaan saapuvia veneilijöitä. Siksi oli perustelua tehdä päätös betonilaiturin hankinnasta, vaikka jouduttiinkin menemään jäsenistön kukkarolle. Uuden laiturin myötä tukikohdan käyttöaste on kasvanut huikeasti. Nyt myös suuret veneet voivat kiinnittyä vahvaan laituriin. Pienemmät venet voivat kiinnittyä rantaan johtavaan kulkusiltaan, jolloin päälaituri antaa suojaa aallokolta ja länsituulelta. Ilman uutta laituria ei Haapasaaren tukikohdan ylläpito olisi ollut mielekästä. Lisäarvoa seuran toiminnalle tuo Haapasaaren merkittävän kulttuurihistoriallisen miljöön ylläpito. Saaren ympäristö ja yli satavuotiaat rakennukset on nähtävyys, joka on nyt Päijännettä seilaavien veneilijöiden ulottuvilla. Hemö / Antti Tapola 8 PURTILO PURTILO 9

6 tyyliniekka kokkit Haapasaaren kesäalbumi 2015 lukutoukat isä siistein Esa kalajuttu laiskin frisbeegolfaajat voimamies 10 PURTILO PURTILO 11

7 TULOKSET: Venetsialaiset elokuussa Haapasaaressa juhlat U seimmat meistä saapuivat Haapasaareen jo perjantaina, osa jo aiemmin. Haapasaareen rantauduimme kohtalaisella tuulella, joka sitten hellitti lauantain aikana ja vapautti meidät Venetsialaisten viettoon. Uusi laituri täyttyi veneistä ja iloisista venekerholaisista. Ilmassa oli selkeästi odotuksen tuntua yhteistä juhlaa kohtaan. Edellisten vuosien tapaan, tiesimme odottaa todellakin herkullista ruokailua. Ruokailu järjestettiin taas yhteistyössä ja jälleen kerran, se täytti odotukset. Tarjolla oli suolaisista alkupaloista alkaen lähestulkoon kaikkea. Raikkaita salaatteja, pitsakääryleitä, lihapullia italialaiseen tapaan, grilligribsejä (taivaallisia). Jälkiruuaksi oli runsaasti erilaisia makeita herkkuja mm. kakkuja ja piirakkaa. Kattaus oli kaunis ja pöydästä välittyi meille kaikille viesti siitä, että tämä ilta on erityinen ja juhlimme yhdessä tuota veden, tulen ja valon juhlaa. Tunnelma oli lämmin ja yhteisöllinen. Illan hämärtyessä kynttilät valaisivat polut ja useimmat veneet olivat valaistuna ja tekivät maiseman todella kauniiksi ja tunnelmalliseksi. Onnelan sauna lämpesi taas tuttuun tapaan tarjoten nautinnollisen rentouttavat löylyt kaikille saunojille. Illan hämärtyessä tunnelma tiivistyi Pappilassa tanssin, karaoken ja seurustelun merkeissä. Jukka toimi karaokeisäntänä ja todettakoon, että Haapasaaressa oli todella hyviä laulajia. Todettakoon vielä, että Haapasaaressa on aina huomioitu myös nuoriso ja niin nytkin. Erityisen hienoa oli kuulla myös heidän uskaltautuvan laulamaan. Yhdessä toteutettu tuo veden, tulen ja valon juhla täytti varmasti kaikkien odotukset ja jätti mieleemme lämpimiä muistoja, joita on tulevan talven aikana mukava muistella. Hinttolan olympialaiset Hinttolan olympialaisia vietettiin lauantaina Lahden venekerhon järjestämänä. Tilaisuus oli kaikille avoin. Lajit olivat perinteiset: sankoruisku, kommandorin kysymykset, arviointitehtävät, keihäänheitto, leparien hakeminen, pallon pudottaminen ämpäriin, frisbeegolf ja kynän pujottaminen pulloon. Päivä huipentui herkulliseen lohisoppaan, jonka jälkeen jatkettiin munanheittokisoilla. Koko perheen tapahtumassa oli leppoisa ja kiva meininki. Lasten ehdoilla mentiin ja taas kerran sää suosi kisoja. Onnistuneen päivän päätteeksi jaettiin palkinnot ja lisäksi kaikki lapset saivat Padasjoen K-marketin lahjoittamat karkkipussit. Kiitos kaikille, jotka osallistuivat kisojen järjestämiseen ja lohisopan tekoon. kisat Lapset alle 8 1. Elsa ja Aatu (Sini cherie) 2. Väinö ja Veikko (Sarwikuono) 3. Anton ja Saku (Sillipurkki/Rapaluoto) Lapset alle 12 1.Romeo ja Doris (Maija) 2. Aino ja Venla (Willy) 3. Ekku ja Eemeli (Siku/Rapaluoto) Aikuiset 1. Tatu ja Kaisa (Elli) 2. Viivi ja Ilona (Menuetti) 3. Reija ja Tommi (Armida) MUNANHEITTO Aikuiset 1. Elli Turunen Juti + Antti 34,42 2. Sundori Jukka + Timo 32,55 3. Menuetti Jouni + Matti 31,90 Nuoret alle Siku Sinna + Eve 28,32 2. Menuetti Ilona + Viivi 16,62 Lapset alle Rapaluoto Eemeli + Ekku 33,58 2. Maija Doris + Veera 16,86 3. Willy Aino + Venla 14,43 Minna /Ethel 12 PURTILO PURTILO 13

8 Höyryllä uuteen aikaan Kelvenne Hinttolansaari Samoihin aikoihin, kun Haapasaarta oltiin asuttamassa, laskettiin vesille Päijänteen ensimmäinen höyrylaiva 1856, Suomi nimeltään. Savuava kummajainen, jonka sivuilla vettä pieksivät suuret siipirattaat, oli varmasti suuri tapaus alueen asukkaille. Vuosisatoja airoilla ja purjeilla kulkeneet veneet olivat saaneet haastajan, joka mullisti koko laivaliikenteen. Ykskoivu Neitsaari Suomi-laiva rakennettiin sotilaskäyttöön joukkojen kuljetukseen, mutta siihen tarkoitukseen sitä ei koskaan käytetty, vaan laiva alkoi liikennöidä Anianpellon ja Jyväskylän välillä. (Kuva laivasta on tehty aikalaiskertomusten mukaan) Petäjäsaaret Haapasaari HAAPASAARI 1800-luvun rusthollin torpasta venekerhon tukikohdaksi Ensimmäiset höyrylaivat olivat kyntäneet Päijänteen vesiä vain muutaman vuoden, kun Hinttolan torppari, laivuri Kristian Husberg, asutti Haapasaaren. Tuskin hän on osannut edes uneksia, millaisin aluksin saareen rantaudutaan 140 vuotta myöhemmin, kun Haapasaaresta tuli Lahden venekerhon tukikohta, ja seura sai huollettavakseen Etelä-Päijänteen parhaiten säilyneen kalastajatilan. Teksti: Soile Tapola Torpan ulko-ovessa on takorautaiset saranat. Vääksyn kanava avattiin 1871, ja höyrylaivojen määrä Päijänteellä alkoi kasvaa. Kun junayhteys Lahdesta Pietariin valmistui samoihin aikoihin, aukesivat Päijänteen seudun tuotteille kasvavat markkinat. Esimerkiksi rapuja pyydettiin ennätysvuonna 1900 yli kappaletta, ja selvästi suurin osa niistä myytiin juuri Pietariin. Tampellan ensimmäinen höyryveturi valmistui vuonna PURTILO PURTILO 15

9 Päärakennus on rakennettu 1865 ja 1875 välillä. Kuisti on lisätty luvulla. P adasjoki, jonka alueisiin Haapasaari kuuluu, on mainittu asiakirjoissa ensimmäisen kerran Pitäjässä on kuitenkin asuttu jo yli tuhat vuotta sitten. Rautakauden asutuksesta on merkkejä 700-luvulta, ja 1500-luvulla Pulkkilanharjun laella kulki tie, jota pitkin pääsi Asikkalasta Sysmään. Haapasaari on siten ollut kosketuksissa kulttuuriin jo pitkään. Se että Haapasaaren miljöö on nykyisin suojeltu kulttuuri- ja perinneympäristö, onkin tulosta pitkästä viljely- ja asutushistoriasta. Jo keskiajalla oli Etelä-Päijänteellä laajojen viljelyspeltojen ympäröimiä ryhmäkyliä. Niiden peruja ovat esimerkiksi Padasjoen Nyystölä ja Maakeski sekä Asikkalan Vähä-Äiniö, johon Haapasaari kuului vielä 1749 vuoden kartan mukaan luvun lopulla Haapasaari kuitenkin merkittiin Padasjoen Hinttolan kylän osaksi. Haapasaaren historia liittyykin läheisesti Hinttolaan, jossa oli pysyvä ratsutila jo Haapasaaressa kasvoi 1700-luvun alkupuolella nuorta mäntymetsää, mutta 1788 Hinttolan karttaan on merkitty myös Haapasaaren viljelysmaat, jotka oli jaoteltu hyviin ja huonoihin. Siellä on myös kaskettu ainakin kolmella alueella jo ennen saaren asuttamista. Kapuksi ja paapaksi kutsuttu Aarne Lähteenmäki rakensi 1900-luvun puolivälissä Valhallaksi kutsumansa tulisijan ja savustusuunin. Kalasaalista kypsentäessään ja oman maan antimista valmistamaansa viiniä maistaessaan, ei Kapu voinut aavistaa, että samassa nuotiopiirissä nautitaan kesäilloista ja ravitaan suuri joukko venekuntia vielä 2000-luvulla. Mikä on Valhalla? Valhalla on sankarivainajien asuinsija skandinaavisessa mytologiassa. Se on jumala Odinin sali, jonne valkyriat toivat urhoollisesti kuolleet soturit ja muut Odinin suosikit nauttimaan syömingeistä ja juomingeista Aitta on tuotu muualta 1800-luvulla. Leikkimökki ja kellari on rakennettu 1900-luvun puolivälin jälkeen. 16 PURTILO PURTILO 17

10 Saarella laidunnetaan kesäisin lampaita. Laivurin perhe ja irtolaisia Haapasaaren asuttajina Haapasaaren ensimmäisestä asukkaasta ei ole täyttä varmuutta. Hän on ollut joko Hinttolan rusthollin isännän veli Johan tai laivuri Kristian Husberg. Joka tapauksessa saaren torppa lienee rakennettu vuosien 1865 ja 1875 välillä. Johanin saaressa asuminen on arvelujen varassa, mutta Husberg-tieto löytyy vuoden 1875 Padasjoen henkikirjasta. Siinä on Hinttolan torppariksi merkitty skeppar Krist. Husberg sekä hänen vaimonsa Maria ja äitinsä Anna. Vuosien mittaan perheeseen syntyi saarella ainakin viisi lasta. Päijänteen höyrylaivaliikenne alkoi 1856, ja Pulkkilanharjulla, lähellä Haapasaarta, oli kaksi merkittävää laivarantaa, Käkisalmessa ja Kukonharjussa. Ne olivat varmasti tuttuja myös Husbergille. Laivurintyönsä lisäksi hän hankki lisäsärvintä ruokapöytään kalastamalla. Siihen aikaan saalista haalittiin pohjahaavilla ja katiskalla, merroilla, ongella ja nuotalla. Todennäköisesti ruokaa on saatu myös saaren pelto- ja kaskiviljelyksiltä. Osa sadosta lienee kuitenkin mennyt Hinttolan isännälle torpparimaksuina. Nuotiopaikka Valhalla Maakellari Aitta Saunatupa Viljelyalue Leikkimökki Päärakennus eli torppa Kotieläinsuoja Haapasaareen on merkitty 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuoliskolla muitakin asukkaita ja perhekuntia, itsellisiä ja irtolaisiksi nimettyjä, osa jo Husbergien aikaan. Torpan ja pihapiirin tarina Haapasaaren torppa on rakennettu muuratulle luonnonkiviperustalle. Siinä on leivinuunilla lämmitettävän tuvan lisäksi kamari takkoineen. Ulkoverhous on punamullattu, kuten muissakin saaren säilyneissä rakennuksissa. Torpan pihapiirissä oleva hirsirunkoinen sauna lienee rakennettu On kuitenkin mahdollista, että se on pystytetty jo ennen torppaa, ja että siinä on asuttu ennen kuin kun torppa on valmistunut. Nurkkakivien varaan rakennettu sauna on osaksi hirrestä, osin puuta ja rimalaudalla pystyverhottu. Ulko-ovi on alkuperäinen, ja siinä on edelleen 1800-luvun saranat. Rakennuksessa on matalaovisen saunaosan lisäksi takkahuone, jossa on luonnonkivistä ja tiilestä muurattu takka. Torpan ja saunan lisäksi alkuperäisistä rakennuksista on edelleen pystyssä hirsiaitta, sekin 1800-luvun lopulta. Se on siirretty nykyiseen paikkaansa jostain muualta, missä se on 18 PURTILO PURTILO 19

11 luvulla tila oli kesämökkikäytössä, ja silloin rakennettiin makuukamarin takka sekä seinän mosaiikkikoriste. Torpan tuvassa on hyvin säilynyt vanha tunnelma. saattanut seisoa jo pitkään. Alkuperältään se on siten todennäköisesti saaren vanhin. Se on ns. posketon yksikerroksinen otsa-aitta. Korkean kynnyksen edessä on askelmana kasa kiviä, ovi aukeaa sisäänpäin ja siinä on puinen lukko. Vuosisadan lopulta on peräisin myös alkujaan karjasuojaksi rakennettu ulkorakennus. Vuosien mittaan siellä on majoitettu lehmiä, lampaita ja kanoja. Sen verran pieni se kuitenkin on, että kerralla sinne on mahtunut vain yksi lehmä tai pari lammasta. Kaikki alkuperäisrakennukset sijaitsevat lähellä torppaa. Vanhat pellotkin ylettyivät torpan kulmalle. Ne oli jaettu kahteen osaan, joista vuorotellen viljeltiin toista ja toinen puoli oli kesannolla. Tapa oli vanhoina aikoina yleinen Padasjoen peltoviljelmillä. On arveltu, että torpan kuistin lähistöllä oleva suuri tasainen kivi oli silloisen kahtia jaetun pellon kulmakivi. Kalastajatilasta kesämökkikäyttöön 1950 alkaen Haapasaaren torppa miljöineen on ainoa ehjänä säilynyt Etelä-Päijänteen viljelys- ja kalastajatorppa. Kokonaisuuden säilyminen nykypäiviin johtuu siitä, että vaikka ympärivuotinen elämä saarella loppui, käytettiin torppaa kesäasuntona 1950-luvulta 1980-luvulle saakka. Helsinkiläinen Aarne Lähteenmäki perheineen vietti Haapasaaressa säännöllisesti pitkiä kesiä. Aarne itse saattoi hiihtää sinne jo huhtikuussa ja viipyä lokakuulle, vaikka muun perheen oleskelu rajoittuikin kesäisempiin aikoihin. Mil- jöön säilymiseen vaikutti suuresti myös se, että Lähteenmäet kasvattivat peltoalueella heinää vielä 1970-luvulla, minkä jälkeen he kylläkin istuttivat siihen koivikon. Lähteenmäen Aarne kunnosti rakennuksia luvuilla. Hän vaihtoi ikkunat, paneloi seiniä, korjasi kattoja ja rakensi torppaan suuren lasikuistin. Hieno yksityiskohta on kuistilta kolmeen suuntaan laskeutuvat luonnonkiviportaat. Ylin eli oven edessä oleva kivi on luultavasti ns. käsikivi, koska siinä on keskellä reikä. Todennäköisesti se on ollut torpan porrasaskelmana jo ennen kuistia. Sellaiset olivat muinoin muotia torpparikylissä. Erityisiä ovat myös kuistin paneeliovi sekä sen upeat isot rautasaranat ja sydämen muotoinen lukkopesä. Remontoimisen lisäksi Lähteenmäki rakensi useita uusia rakennuksia, joita olivat mm. yhdistetty verkkovaja/paja, isompi ja pienempi venevaja, savusauna, Kotkanpesäksi ja Kalliomajaksi kutsuttu rakennus sekä kehruutupa. Lähteenmäen vaimo Toini oli taiteellinen. Hän kutoi mattoja kehruutuvassa, maalasi torpan koristekuviot, mm. takkahuoneen purjelaivamosaiikin, ja valmisti keramiikkaa, jonka hän vei syksyllä poltettavaksi kaupunkiasuntoon. Vanhan saunarakennuksen tupa on siivottu ja takka kunnostettu. Siellä voi myös yöpyä. Lähteenmäkien ajoilta ovat myös useat pihan koristekasveista, mm. pajuangervot ja kyljellään kasvava purppuratuomi. Sireenien oletetaan olevan aiempaa perua. Muita edelleen pihalta löytyviä lajeja ovat esim. laikkukirjokanukka, tuhkapensas, villiviini, pihajasmike, punalehtiruusu ja köynnösruusu. 20 PURTILO PURTILO 21

12 Haapasaari tänään Nykyisin Haapasaari on osa 1993 perustettua Päijänteen kansallispuistoa, johon kuuluu noin 50 asumatonta saarta ja luotoa sekä osia asutuista saarista. Se kuuluu myös Hämeen suurimpaan Natura 2000-alueeseen. Torppa on pihapiireineen Päijänteen viimeinen säilynyt kalastajatorppa. Miljöön entisöimiseksi Metsähallitus purki saaresta ja 2000-lukujen taitteen molemmin puolin Lähteenmäen sinne rakentamista uudisrakennuksista muut paitsi leikkimökin ja maakellarin. Kesällä 2007 järjesti Metsähallitus yhdessä WWF:n kanssa talkooleirin, jonka aikana koivikko harvennettiin ja raivattiin laidunmaaksi. Nykyisin laidunta ylläpitävät saaren kesälampaat. Lampaat eivät kuitenkaan yksin riitä. Saaren nykyisellä vuokralaisella Lahden venekerholla on saaren miljöön sekä rakennusten ylläpidossa ja kohentamisessa suuri ja kunniakas tehtävä. Lähdemaeriaalina on käytetty Anu-Riikka Leppäsen v Hämeen ympäristökeskukselle laatimaa raporttia Päijänteen kansallispuiston Haapasaaren rakennetun kulttuuriympäristön selvitys sekä kirjaa Päijänteen ympäri Järviseudun kauneutta, WSOY, Haapasaaressa viettävät venekerholaiset kesäpäiviä yhdessä puuhaillen ja saaren miljöötä ylläpitäen. Saunan jälkeen silmä lepää laskevan auringon valossa tai nuotiotulta katsellessa. 22 PURTILO PURTILO 23

13 2015 LVK Lahden venekerho ry HINNASTO 2015 Liittymismaksu alus/kertamaksu 100 Jäsenmaksu henkilö/vuosi 90 Investointimaksu alus/ruokakunta 100 Tukikohta-avaimen pantti kertamaksu 40 Katsastusmaksut vuosikatsastus 20 runkokatsastus 40 Sähkömaksut pieni (esim. porakone) 5 suuri (esim. hitsaus) 10 erityisen suuri, mittauksen mukaan - Veneiden nostot/laskut kg kg kg kg kg 300 yli kg (maksimiin asti) 500 Ilmoitushinnat purtilossa 1 / 1 sivua / 2 sivua 70 1 / 4 sivua 40 Myytävät tuotteet Perälippu (katsastettu alus) 131 cm cm cm cm 35 Viirit LVK 20 SVEL 25 LVK Lippis 17,50 Pyyhe brodeerattuna aluksen nimellä 35 MITRA Lippu pikkujouluihin maksaa 35 ja pitää sisällään kaiken tämän ja vielä lisäksi hyvää mieltä ja seuraa! LAHDEN VENEKERHON Illan esiintyjä, MITRA, vetää suljettujen ovien takana ensimmäisen setin venekerholaisille ja jatkot alkavat klo 21, kun musaklubi avaa ovensa yleisölle. Bileet jatkuvat aina sulkemisaikaan asti. Ilmoittautumiset mennessä sihteerille, ja maksu seuran tilille FI , merkki: pikkujoulut, Matti ja Maija Mela Sihteeri: haarala.johanna@gmail.com / PIKKU JOULUT LAUANTAINA KLO MÖYSÄn Musaklubi Viipurintie 2, Lahti Pikkujouluja vietetään suljetuin ovin yksityistilaisuuden merkeissä nauttien jouluglögistä ja maistuvan joulupäydän antimista. Joulupöydän Menu Hedelmäistä juustosalaattia g, l Rosollia g, m *punajuurikermaa g, l Tervetuloa toivottaa johtokunta 24 PURTILO PURTILO 25 *** Savustettua lohta g,l *remouladekastiketta g, l Katkarapuhyytelöä g, l *** Joulukinkkua g, m *keitetty peruna g, m Porkkanalaatikkoa g, l *** Coctailpiirakoita Ruisleipää *yrttilevite g, l ja voi *** Kahvi ja tee Jouluinen charlotte l

14 Toimihenkilöt 2015 Johtokunta Kommodori Asko Korhonen asko.korhonen08(at)gmail.com Ijsvogel Varakommodori Reino Halonen reino.halonen(at)mediataloesa.fi Laguna Tukikohta-isäntä Kimmo Kokkonen jarvenpaanfillarihuolto(at)elisanet.fi Tavitar Satamakapteeni Jorma Mälkiä jorma.malkia(at)gmail.com Carina Taloudenhoitaja Pauliina Niiranen pauliina.niiranen4(at)gmail.com Kyyti-Poika Kirjanpitäjä Asta Aalto Sihteeri Johanna Haarala haarala.johanna(at)gmail.com m/s Rapaluoto Katsastusvastaava Aronen Jari-Pekka aronen98(at)gmail.com Orion Katsastajat Aki Leino aki.leino(at)salpaus.fi Siku Hemmo Järvinen hemmo.jarvinen(at)salpaus.fi Aqua Blue Seppo Hakala seppo.hakala(at)spkoti.fi Romuna Webmaster Ville Haarala masterlvk(at)gmail.com m/s Rapaluoto KOMMODORI Asko Korhonen asko.korhonen08(at)gmail.com Ijsvogel JÄSENET Ville Haarala tmi.villehaarala(at)gmail.com m/s Rapaluoto Kimmo Kokkonen jarvenpaanfillarihuolto(at)elisanet.fi Tavitar Timo Poikolainen Sundori Jorma Mälkiä jorma.malkia(at)gmail.com Carina Aki Leino aki.leino(at)salpaus.fi Siku Hemmo Järvinen hemmo.jarvinen(at)salpaus.fi Agua Blue Kari Silvonen kari.silvonen(at)hotmail.com m/s Aarne Jarmo Halme jarmo.halme(at)pp.inet.fi Kyyti-Poika VARAJÄSENET Jani Lehtisuo jani.lehtisuo(at)gmail.com Rose Johanna Haarala haarala.johanna(at)gmail.com m/s Rapaluoto Pauliina Niiranen pauliina.niiranen4(at)gmail.com Kyyti-Poika Reino Halonen reino.halonen(at)mediataloesa.fi Laguna Mika Halme mika.halme(at)nelonenmedia.fi m/y Concurs Esa Koskinen esa.koskinen(at)live.fi Stella Polaris 26 PURTILO PURTILO 27

15 Tiedotuksia MUISTI- LISTA Nämä vain käteismaksulla: veneiden laskut ja nostot, katsastus sekä peräliput ja viirit katsastajilta. Kelvenne HAAPASAARI KUTSUU LVK:n pankkitilinumero NORDEA FI Hinttolansaari Jäsenmaksu vuonna 2015 on 90. Muista ilmoittaa osoite-, puhelinnumero- ja alusmuutokset taloudenhoitajalle Ykskoivu Petäjäsaaret Haapasaari Neitsaari KATSASTAJAT Jari-Pekka Aronen Katsastusvastaava Seppo Hakala Katsastaja Aki Leino Katsastaja Hemmo Järvinen Katsastaja Katsastuspäivät ja -maksut: Yleisiä katsastusaikoja toivotaan noudatettavan, jolloin katsastusmaksu on 20. Muuna aikana pyydetystä katsastuksesta veloitetaan lisäksi katsastajan matkakulut. Oletko maksanut jäsenmaksusi? Jos olet päättänyt luopua jäsenyydestä, ole hyvä ja ilmoita taloudenhoitajalle. Palauta mahdollisesti hallussasi oleva Haapasaaren avain, niin saat maksamasi pantin takaisin. Tapahtumakalenteri 2015 Lauantai, 17. lokakuuta 2015 VENEIDEN NOSTO Lauantai, 14. marraskuuta 2015 SYYSKOKOUS Lauantai, 28. marraskuuta 2015 LVK PIKKUJOULUT Lahden venekerhon tukikohta Päijänteellä MUISTA ILMOITTAUTUA SATAMAKAPTEENILLE Kaupunki muistuttaa veneilijöitä siitä, että välttyäkseen sanktioilta veneilijän tullessaan LVK:n hallinnoimaan osaan Niemen satamaa, on hänen tehtävä ilmoitus satamakapteeni Päivi Hämäläiselle kiinnittymisestä talvisäilytyspaikan edessä olevaan laituriin. Poikkeuksena on lyhyt, noin vuorokauden odotus penkalla / laiturilla veneiden nostojen yhteydessä, josta ilmoitusta ei tarvitse tehdä. 28 PURTILO PURTILO 29

16 Kuljetus J Lehtisuo Oy Vaihtolavakuljetukset Maa-aineskuljetukset Kesäravintola Reimari Ruokaa, juomaa, kauppa, a-oikeudet... Ravintola järven keskellä Pulkkilantie Asikkala puh sähköpostiosoite: juha.eskola@pp.inet.fi 30 PURTILO PURTILO 31

17 OSTA TAI MYY VENETARVIKKEITA JA -VARUSTEITA LVK:n NETTISIVUILLA Lähetä ilmoituksesi ja kuvat sähköpostilla osoitteeseen: TÄYSIN UUDISTUNUT! RANTATERASSI Päijänteen Rantapalvelu Oy Keskustan satama Vellamontie Sysmä Puhelin: info@rantaterassi.fi JÄLKIMARKKINOINTI JA TALVISÄILYTYS TONTTILAN NOSTO JA KULJETUS Veneiden nostot ja laskut AMMATTITAIDOLLA (03) Jukka Virtanen Jukka Malmi Ota yhteyttä Tule käymään Janne Korhonen VÄÄKSY Jyrki Hatanpää LAHTI 32 PURTILO PURTILO 33

18 34 PURTILO PURTILO 35

19 Tarjous vain venekerhon jäsenille 339,- Taitto kolmonen Väri: Valkoinen Runkomateriaali: Alumiini Runkokorkeus: 36 cm Vaihteisto: Shimano Nexus 3 Jarrut: V-jarrut Vanteet: Alumiini 20 Renkaat: 20 Istuin: City musta Lisävarusteet: Dynamo Polkimet: Taitettavat Paino: 13,2 kg Suositushinta: 449,00 TAITTO KOLMONEN Näppärä taittopyörä sopii moneen tilanteeseen. Kunnollinen taittopyörä taittuu kahdesta kohtaa, jotta se on riittävän pieni mahtuakseen vaikkapa veneeseen tai matkailuautoon. Taitettavuus ei kuitenkaan saa tarkoittaa huonoa ajettavuutta. Madisonin taittopyörän rungon lukitukset ovat tukevia, ja se tekee ajosta vakaata. Saatavissa yksivaihteisena tai Shimano-kolmivaihteisena. [ Tee tilaus [ JÄRVENPÄÄN FILLARIHUOLTO Helsingintie 2, Järvenpää ja jarvenpaanfillarihuolto@elisanet.fi...täyden palvelun fillarihuolto 36 PURTILO