Jalasjärven kulttuuristrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jalasjärven kulttuuristrategia 2012-2016"

Transkriptio

1 Jalasjärven kulttuuristrategia Vapaa-ajan lautakunta

2 SISÄLLYS Johdanto... 2 Kunnallinen kulttuuritoiminta... 3 Kansalaisopisto... 4 Kirjasto... 5 Kulttuuritapahtumat... 6 Musiikkiopisto... 7 Musiikkitoiminta... 8 Järjestötyö... 9 Museotoiminta Muut kulttuurikohteet Kulttuuriympäristö Kulttuurialojen yrittäjyys Seuranta ja arviointi

3 Johdanto Etelä-Pohjanmaan liiton vuosille päivittämän Etelä- Pohjanmaan kulttuuristrategian visio on kulttuurisesti kilpailukykyinen ja hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa. Strategian päälinjat ovat kulttuurisen hyvinvoinnin, elinkeinojen ja vetovoiman kehittäminen. Etelä-Pohjanmaan liitto on edistänyt myös kunnallisten kulttuuristrategioiden laatimista. Jalasjärven kunnan kulttuuristrategian laatiminen alkoi syksyllä Strategian tarkoituksena on hahmottaa kunnan kulttuurin nykytila. Kartoituksen pohjalta strategiassa mietitään tulevaisuuden tavoitteita ja tavoitteiden toteuttamisen keinoja. Tarkoituksena on vahvistaa jo olemassa olevaa toimintaa sekä edistää kunnan kulttuurin kehitystä yhä kattavammaksi, kunnan ja kuntalaisten näköiseksi. Lisäksi strategian tarkoituksena on palvella myös koko maakuntaa, jonka kunnat kehittävät kukin tahollaan alueen kulttuuritoimintaa. Kuntalaisilla oli mahdollisuus osallistua strategiatyöhön sekä esittää mielipiteitä ja ehdotuksia. Strategiaosiot olivat nähtävillä kunnan nettisivuilla, jonne kaikki halukkaat saivat kommentoida. Asiaa käsiteltiin myös paikallislehdessä. Lisäksi aiheesta järjestettiin yksi avoin yleisötilaisuus helmikuussa 2012, johon kutsuttiin lehti-ilmoituksella. Tilaisuudessa käytiin keskustelua kunnan kulttuurin nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä kulttuuristrategian sisällöstä. Kulttuuripalvelut lisäävät kunnan vetovoimaisuutta ja kulttuuritarjonnalla on vaikutusta kuntalaisten hyvinvointiin. Parhaimmillaan kulttuuritoiminta tarjoaa myös työpaikkoja kunnan alueelle. Tämän vuoksi alueen oman kulttuuristrategian laatiminen on tärkeää. Jalasjärven kunnan visiossa Jalasjärvi kannustaa ihmisiä omatoimisuuteen, yrittäjyyteen ja ennakkoluulottomien uusien toimintatapojen hakemiseen. Korkeatasoisia palveluita kehitetään ja toimintaa organisoidaan vastaamaan ajan haasteita. Jalasjärvi on aktiivinen asuinkunta, joka tarjoaa asukkailleen virikkeellisen ja avaran asuinympäristön. Kunnan sijainti antaa erinomaiset ja monipuoliset kehittämismahdollisuudet kansainvälistyvälle yritystoiminnalle. Jalasjärven kulttuuristrategian visiona on: Perinne Jatkumo Elävää kulttuuria 3

4 Kunnallinen kulttuuritoiminta Kunnan kulttuuritoimi myöntää avustuksia taideyhdistyksille, harrastajaryhmille sekä yksityisille taiteen harjoittajille. Kulttuuritoimi myös neuvoo alueellisten ja valtakunnallisten kulttuurirahastojen kautta haettavien avustuksien ja työskentelyapurahojen haussa. Kulttuuritoimi järjestää vuosittain isänmaalliset tilaisuudet kuten Kansallisen veteraanipäivän juhlan. Erilaisia kulttuuritilaisuuksia järjestetään myös yhteistyössä eri järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Yhteistyötä kulttuuritoimi tekee Seinäjoen seutukunnassa toimivien kulttuuritoimien kanssa. Seutukunnan kulttuuritoimijat ovat mukana lasten ja nuorten Louhimo-rytmimusiikkiprojektissa, joka on osa opetusministeriön Taikalamppuverkostoa. Kunnan nuorisotoimi tekee kulttuurista nuorisotyötä ja yhdistysyhteistyötä nuorten hyvinvoinnin eteen, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä nuorten harrastustoiminnan tukemiseksi. Kunnan tulee varmistaa, että kuntalaisille tarjotaan monipuolisia kulttuuripalveluita jatkossakin. Kulttuuritoimintaa kehitetään entistä kattavammaksi. Eri kulttuuritoimijoiden ja kunnan välistä yhteistyötä tiivistetään, korostetaan kunnan roolia mahdollistajana. Kulttuuritoimijoille tarjotaan ohjausta ja virikkeitä sekä heitä tuetaan harrastustoiminnan pyörittämisessä ja kulttuuripalveluiden tuottamisessa. Tiedotusta tapahtumista ja eri toiminnoista tehostetaan. Kulttuuripalveluiden tasa-arvoinen saatavuus tulee taata. Lasten ja vanhusten kulttuuripalveluihin kiinnitetään erityistä huomiota. Jatketaan yhteistyötä Seinäjoen seutukunnassa toimivien kulttuuritoimien kanssa. Kulttuurista nuorisotyötä jatketaan ja nuorisotyöntekijöillä on kattava osaaminen työn tekemiseen. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus toteuttaa itseään luovan toiminnan keinoin ja jokaisella on jokin mielekäs vapaaajan harrastus. Pyritään terävöittämään kulttuurin näkökulmaa vapaaaikatoimen kokonaisuudessa ja varmistamaan, että tekijöitä ja kulttuurin osaamista on riittävästi. Tehostetaan kunnan ja eri kulttuuritoimijoiden välistä yhteistyötä järjestämällä yhteisiä avoimia tapaamisia, joissa mietitään kehittämisen paikkoja ja mahdollisia toteutusmalleja. Tehostetaan yhteistyötä koulujen kanssa lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan kehittämiseksi. Tehdään yhteistyötä hoiva- ja asumispalveluiden kanssa ja suunnitellaan kulttuuritoimintoja vanhusten saataville. Tulevaisuudessa muuttuvien kuntarakenteiden myötä kunnan sisäinen yhteistyö ja yhteistyö kunnan eri kulttuuritoimijoiden kesken korostuu entisestään. Tulevaisuudessa kunnan tulee miettiä erilaisten hankerahoitusten hyödyntämistä toiminnassaan. Kunta myös innostaa ja auttaa eri yhteisöjä hakemaan ulkopuolista rahoitusta. Tehdään kulttuurista nuorisotyötä yhä enemmän ja tiedostetummin. Tiedotetaan lapsia ja nuoria harrastusmahdollisuuksista ja tapahtumista. 4

5 Kansalaisopisto Opisto tarjoaa kuntalaisille monipuolista ja edullista opetusta ja mahdollisuuksia erilaisiin harrastuksiin. Opisto on myös yhteistyössä paikkakunnan eri puolilla toimivien nuorisoseurojen ja muiden vapaaehtoisten järjestöjen kanssa. Kansalaisopisto tarjoaa toimintaympäristön useimmille paikkakuntamme esiintyville ryhmille kuten kuoroille sekä soitinmusiikki- ja näytelmäryhmille. Yhteistyötä tehdään myös musiikkiopiston kanssa. Opiston tärkeimmät aineryhmät ovat musiikki, taideaineet ja muotoilu sekä liikunta. Ikäraja on poistunut opistoista muutama vuosi sitten, joten useimmissa ryhmissä on kaikenikäisiä opiskelijoita. Jalasjärven kansalaisopisto järjestää opetusta myös Karviassa. Opistoa on kehitettävä ottaen huomioon paikkakunnan asukkaiden ikärakenteen muutokset. Kurssitoimintaa on pyrittävä säilyttämään edelleen myös kuntakeskuksen ulkopuolella. Yhteistoimintaa on lisättävä edelleen nuorisoseurojen ja yhdistysten kanssa jo siksikin, että kouluverkon harvenemisen vuoksi kansalaisopiston opetuskäytössä olevat tilat vähenevät. Opettajien ammatillisen tason säilyttäminen pienellä paikkakunnalla on aina suuri haaste. Siinä on tehtävä vielä entistäkin enemmän yhteistyötä naapuriopistojen kanssa. Opettajien rekrytointi on helpompaa usean opiston yhteistyönä. Taloudellisesti vaikea tilanne vaikuttaa myös opistojen toimintaan. Vuoden 2012 alusta valtionapuun oikeuttava tuntimäärä putoaa kymmenellä prosentilla. Tämä aiheuttaa väistämättä supistuksia opetusryhmien määrään. Haasteena onkin säilyttää tulevaisuudessa opiston kurssiohjelman monipuolisuus kaikesta huolimatta. Kansalaisopistolla on edelleen tärkeä tehtävä kuntalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Kursseja on järjestettävä kysynnän mukaan. Opiston toiminnan monipuolisena pitäminen näkyy myös kunnan kulttuurielämän vilkkautena ja värikylläisyytenä. Yhteistyötä alueen muiden opistojen kanssa on jatkettava erityisesti opetushenkilöstön täydennyskoulutuksessa ja rekrytoimisessa. 5

6 Kirjasto Kirjasto tarjoaa kuntalaisille tasa-arvoisen pääsyn tietoon ja sivistykseen. Kirjasto toimii yhteistyössä kunnan eri toimijoiden kuten kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen sekä kansalaisopiston, koulujen ja päiväkotien kanssa. Kirjasto tarjoaa kuntalaisille viihtyisän tilan, johon voi tulla etsimään luettavaa, opiskelemaan, lueskelemaan kirjoja ja lehtiä, käyttämään nettiä joko kirjaston asiakaspäätteiltä tai omalta koneelta langattoman verkkoyhteyden kautta tai vain oleskelemaan ja viettämään aikaa. Kirjastossa järjestetään erilaisia tapahtumia ja monenlaista toimintaa, esimerkiksi kirjailijavierailuja, taidenäyttelyitä, satutunteja, kirjastonkäytön opetusta ja tutustumiskäyntejä kirjastoon sekä koululaisille että aikuisryhmille. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kerätään ja jossa säilytetään kaikenlainen Jalasjärvestä julkaistu tai jalasjärveläisen tekijän julkaisema aineisto. Kirjastoauto kiertää kunnassa kolmena päivänä viikossa tarjoten kirjastopalveluita myös sivukylille. Kirjaston tavoitteena tulevaisuudessa on edelleen tarjota laadukasta ja monipuolista kirjastoaineistoa kuntalaisille. Tavoitteena on entistä viihtyisämmän kirjastotilan luominen, johon jokainen kuntalainen kokee olevansa tervetullut asioimaan tai viettämään aikaa. Kirjaston asiakas tuntee kirjaston tarjoamat palvelut ja osaa käyttää niitä. Maakunnallinen yhteistyö eri kirjastojen kanssa on tärkeää ja tuo selkeyttä alueen kirjastopalveluihin. Tavoitteena on myös entistä parempi yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa. Kirjasto etsii ja kokeilee uusia ja erilaisia palvelumuotoja sekä seuraa aktiivisesti kirjasto- ja kustannusalalla tapahtuvia muutoksia ja reagoi niihin nopeasti. Kirjastoauton palveluita pyritään kehittämään asiakkaiden toiveiden mukaan. Riittävät henkilöstö- ja aineistomäärärahat takaavat kirjaston palveluiden säilymisen laadukkaina. Henkilöstön täydennyskoulutuksesta huolehditaan. Kirjaston tarjoamista palveluista tiedotetaan kuntalaisille aktiivisesti ja markkinoidaan 6 niitä. Kirjastotilan selkeyttäminen esimerkiksi opasteilla auttaa asiakasta löytämään tarvitsemansa aineiston. Yhteistyön lisääminen alueen muiden kirjastojen kanssa esimerkiksi yhdenmukaisen kirjastojärjestelmän ja verkkopalvelun muodossa selkeyttäisi maakunnan kirjastokenttää. Yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa lisätään järjestämällä kirjastokäyntejä. Kirjasto kehittää jatkuvasti toimintaansa ja palveluitaan.

7 Kulttuuritapahtumat Kulttuuritoimi tuottaa Jalasjärvellä itsenäisyyspäiväjuhlan, kansallisen veteraanipäivän juhla ja Kiteen taistelun muistojuhlan. Lisäksi kulttuuritoimi tuottaa erilaisia konsertteja ja muita kulttuuritilaisuuksia itsenäisesti sekä yhteistyössä eri järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Musiikkiopisto järjestää säännöllisesti konsertteja ja muita tapahtumia, kuten myös kansalaisopiston ryhmät. Yhdistykset ja yhteisöt järjestävät kulttuuritapahtumia, muun muassa teatteriesityksiä. Mukula ry järjestää vuosittain elokuussa Aukusti-tapahtuman. Kunnan nettisivuilla ja paikallislehdessä julkaistaan tapahtumakalenteria, johon eri tahot saavat ilmoittaa tapahtumiaan maksutta. Jalasjärven kylät julkaisevat omia kylätiedotteita tapahtumistaan. Lisäksi kylillä on omia nettisivuja, joista löytyvät ajankohtaiset uutiset ja tapahtumat. Sekä kulttuuritoimen että yhteisöjen ja opistojen tämänhetkiset kulttuuritapahtumat järjestetään jatkossakin. Tapahtumia kehitetään, jotta ne säilyttäisivät mielenkiintonsa yleisön keskuudessa. Uusia tapahtumia ideoidaan ja tapahtumatarjontaa pyritään monipuolistamaan niin, että huomioidaan kaikki ikäryhmät. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä lisätään. Toimijoiden yhteistyötä tulee lisätä järjestämällä säännöllisiä yhteisiä tapaamisia. Yhteisvoimin voidaan kehittää vanhoja ja järjestää uusia tapahtumia vielä monipuolisemmin ja kaikki kohderyhmät huomioiden. Tapahtumat voivat myös yhdistellä vapaa-ajan osaalueita kuten kulttuuria ja liikuntaa. Yhteistyön myötä vältytään päällekkäisiltä toiminnoilta ja pystytään tehostamaan tiedotusta. Tapahtumakalenterin käyttöä tiedottamisessa tehostetaan ja se tulee saada järjestäjätahojen sekä kuntalaisten tietoon entistä vahvemmin. 7

8 Musiikkiopisto Musiikkiopisto antaa musiikin perusopetusta kohderyhminä alle kouluikäiset, kouluikäiset ja aikuiset musiikin harrastajat. Opetusta annetaan musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman mukaan. Jalasjärven musiikkiopisto toimii nykyisin Alajärven kaupungin musiikkiopiston yksikkönä. Jalasjärven ja Alajärven musiikkiopistojen yhdistyminen vuonna 1997 mahdollisti lakisääteisen valtionosuuden saamisen ja loi toiminnalle taloudellisen perustan. Musiikinopiskelu pitkäjänteisenä harrastuksena tarjoaa yhteistyötä, myönteisiä oppimiskokemuksia ja kodin ulkopuolisia aikuiskontakteja, joilla on myös selkeää syrjäytymistä ehkäisevää vaikutusta. Oppilaat otetaan sisään pääsykokeiden kautta ja muskarilaiset ilmoittautumisjärjestyksessä. Musiikkiopisto tuottaa vuosittain konserttia eri kohderyhmille. Opetussuunnitelmassa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet ja valmiudet, musiikillisen kulttuuriperinnön siirtäminen, musiikkielämän kansalliset ja kansainväliset muutokset ja kehittämistarpeet, musiikkialan ammattikoulutuksen lähtötasovaatimukset sekä oppilaitoksen ja sen toimintaympäristön omaleimaisuus. Oppilasmäärän ja opetuksen tason säilyttäminen on realistinen tavoite kuntien kiristyneestä tilanteesta huolimatta, samoin oppiaineiden monipuolisuuden ja orkesteritoiminnan säilyttäminen. Eri soitinten sekä musiikinperusteiden opetusta annetaan lukuvuosista riippuen myös sivukylien kouluilla. Musiikkiopisto antaa ohjelma-apua yritysten ja yhteisöjen tuottamiin kulttuuritilaisuuksiin. Yhteistyötä tulee ylläpitää eri järjestäjätahoihin ja koteihin. Omiin tiloihin siirtyminen ja musiikkipainotteisuuden toteuttaminen alaluokilta saakka olisi tulevaisuuden vetovoimatekijä alueella. Aktiivinen osallistuminen alueellisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin pitää lasten ja nuorten mielenkiinnon yllä kasvattaen heitä niin taiteellisesti kuin sosiaalisesti musiikin kautta. Mitä voidaan tehdä Säilytetään opetuksen taso pitämällä pätevät opettajat työssä. Innostetaan opiskelijoita tasokkaan opetuksen, monipuolisen soitinvalikoiman, orkesteritoiminnan ja haasteellisten tavoitteiden sekä musiikkiluokkien kautta. Palvellaan oman alueen musiikkielämää esiintymisten, osallistumisen ja yhteistyön avulla. 8

9 Musiikkitoiminta Jalasjärvi on pitkään ollut monipuolisen musiikkipitäjän maineessa, myös kansainvälisesti ja levytysten valossa. Jalasjärvellä näkyy sekä perinteitten että musiikkisukujen vaikutus kuin myös tämän hetken klassinen ja taidemusiikki. Jalasjärvellä toimii toistakymmentä kuoroa tai lauluryhmää, joista monet toimivat kansalaisopiston ryhminä. Kansalaisopisto tarjoaa myös musiikin teoreettisten aineiden opetusta sekä muutamien instrumenttiryhmien ja orkesterien opetusta. Paikkakunnalla harrastetaan aktiivista puhallinorkesteritoimintaa. Musiikkioppilaitoksen alaisuudessa on useita jousi- ja puhallinorkestereita sekä -yhtyeitä instrumenttiopetuksen ohessa. Kunta tukee musiikkitoimintaa avustuksin. Kulttuuritoimi organisoi yhteistyössä usean eri tahon kanssa musiikkiin liittyviä tapahtumia. Yläkoulussa on mahdollisuus valita musiikkipainotteiset luokat ja koulun yhteydessä toimii bändikerhoja. Koululla on myös oma studio, joka mahdollistaa omien sävellysten ja sovitusten tekemisen ja tallentamisen. Nuorisotoimi on järjestänyt esiintymismahdollisuuksia jo toimiville yhtyeille. Kunnassa on paljon omaehtoista musiikkitoimintaa ja esiintyviä ryhmiä. Tavoitteena on luoda edellytykset tasokkaalle musiikinopetukselle. Kehitetään eri ikäluokkien ja kohderyhmien musiikkiharrastusmahdollisuuksia. Kehitetään sekä oman kunnan ja maakunnan että kansainvälistä musiikkiyhteistyötä. Lisätään eri kulttuuritoimijoiden välistä yhteistyötä. Harrastaminen voi olla tavoitteellista soitto- ja laulutaitojen kehittämistä yksin tai erilaisissa ryhmissä. Opettajalla on tärkeä rooli opetuksen tavoitteiden saavuttamisessa ja opetusilmapiirin luomisessa. Varsinaisten opetustuntien ohella koulun juhlat, projektit ja erilaiset kulttuuritilaisuudet ovat tärkeä osa sekä opettajan että oppilaiden työtä. Varhaisiän musiikkikasvatuksen keskeinen tehtäväalue liittyy nimenomaan lapsen musiikillisen kehityksen tukemiseen. Huolehditaan, että musiikinopetuksen taso, sen vaatimat tilat, kalusto ja opetusvälineet ovat nykyvaatimuksia vastaavalla tasolla. Järjestetään kerhotoimintaa koulun opetussuunnitelman tueksi ja otetaan huomioon erityisoppilaat musiikinopetuksen järjestämisessä. Huolehditaan yhteismusisoinnin, orkesteri- ja yhtyetoiminnan jatkumisesta niin musiikillisena kuin sosiaalisenakin kasvattajana. Hyödynnetään paikkakunnalla olevien musiikin ammattilaisten osaaminen. 9

10 Järjestötyö Jalasjärvellä toimii monia aktiivisia yhdistyksiä ja yhteisöjä, jotka elävöittävät kunnan kulttuuria ja tarjoavat kuntalaisille harrastusmahdollisuuksia, virkistystä ja hyvinvointia. Kunta tukee monia yhdistyksiä avustuksin ja muulla yhteistyöllä. Yhteisöjen toimintaa tuetaan. Usein toiminta perustuu vapaaehtoiseen työhön ja harrastamiseen sekä talkoohenkeen. Vastuun toiminnasta kantaa pääsääntöisesti muutama aktiivi, näitä henkilöitä tulee saada mukaan lisää. Myös nuoria pitää innostaa toimintaan mukaan, jotta voidaan taata eri ryhmien jatkuvuus tulevaisuudessa. Talkoohengen säilyttäminen luo suuren haasteen muuttuvassa maailmassa. Pyritään lisäämään yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Nuoria innostetaan mukaan toimintaan uusin keinoin. Vastuuta jaetaan tasaisesti aktiivien työn helpottamiseksi. Yhdistysten tulee jakaa vastuuta myös keskeisten toimijoidensa välillä. Yhteisöjen toimijoita tulee tukea työssään sekä tarjota heille koulutusta. Tehostetaan ryhmien keskinäistä tiedotusta ja yhteistyötä, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä. Käytetään tiedotuksessa ja tiedon hankinnassa aktiivisemmin kunnan tapahtumakalenteria. 10

11 Museotoiminta Jalasjärvi-Seura ylläpitää kunnassa kotiseutumuseota, joka on tiettävästi Pohjoismaiden laajin. Toiminta hoidetaan suurimmaksi osaksi vapaaehtoistyöllä. Tarvittavat varat saadaan kirjallisuuden myyntituloista, Museoviraston ym. satunnaisista kohdeapurahoista, Jalasjärven kunnan antamasta avustuksesta sekä itse museotoiminnasta. Edustava museo on noteerattu valtakunnallisestikin. Presidentti Tarja Halonen ilmoitti haluavansa kuntavierailulla tutustua paikkaan. Jalasjärvi-Seura on yhteistyössä paikkakunnan koulujen kanssa, vuosittain koululaisille järjestetään tutustumis- ja opetustilaisuuksia museoalueella. Museolla järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä. Edustava museo on kärsinyt aikoinaan tehdyistä tiejärjestelyistä ja matkailijan on oltava sinnikäs, että löytää kolmostieltä perille museoalueelle, joka tosin komeasti näkyy valtatielle. Jalasjärvi-Seuran toimintaedellytykset on säilytettävä vastaisuudessakin. Museoalueella järjestettäviä näyttelyitä, tapahtumia ja teemapäiviä on lisättävä. Myös lapset ja lapsiperheet on saatava mukaan tutustumaan museoon sekä sen esineiden ja rakennusten tarinoihin ja kulttuuriarvoon. Museon kulkuyhteyksiä tulee parantaa ja markkinointia tehostaa. Opasteet ja viitoitukset on pidettävä kunnossa ja parannettava niitä. Myös kunnan sisällä tulisi muistaa museoalue hyvänä tutustumiskohteena silloin, kun kunnassa on esimerkiksi vierailijoita. Kunnan omissa esitteissä museon tulee olla näkyvästi esillä. Museo-opetus tulisi säilyttää koulujen opetussuunnitelmassa. Turvallisuuden parantamiseksi ja kävijämäärän lisäämiseksi hautausmaan ja museoalueen välille tulisi rakentaa alikulku jalankulkijoille. Myös muita tieyhteyksiä museoalueelle tulee parantaa ja selkeyttää. Suorempi tieyhteys saataisiin Vanhankirkonmäentien kautta. Aittomäen tuulimylly tulee siirtää nykyisestä paremmalle paikalle. Tuulimylly on melkein kiinni tiessä, mutta huomattavasti tienpintaa alempana. Museon markkinoinnista tulisi neuvotella kunnan kanssa. Jotta museota voitaisiin hyödyntää enemmän ja ympärivuotisesti, museoon tulisi palkata vakinainen työntekijä. 11

12 Muut kulttuurikohteet Jalasjärvellä on luonnonläheisiä kulttuurikohteita, muun muassa Pirunpesä ja Ponsineva- Ponsijärven suojeltu suo. Lisäksi kunnasta löytyy Jokipiin Pellavan tehdasmiljöö, Pettuluoman myllyalue ja Aittomäen tuulimylly valtatie 3: n varrella. Kunnan keskustassa sijaitsee Lamminjärven virkistäytymisalue. Kulttuurikohteita on ylläpidettävä ja mahdollistettava niiden säilyminen. Jo olemassa olevia kohteita tulee hyödyntää ja tehdä tunnetuksi myös oman kunnan asukkaille. Luonnon tarjoamia kulttuurikohteita pitää suojella. Tiedotusta tulee lisätä ottaen huomioon matkailualan kova kilpailu ja jatkuva kehitys. Lamminjärven virkistäytymisalueen käyttöä pitää monipuolistaa. Tiedottamisessa toimijat voivat tehdä yhteistyötä kunnan kanssa, keskenään sekä alueen matkailuyritysten ja paikallisten luontoharrastajien kanssa. Luonnon kulttuurikohteet pitää huomioida maankäytön suunnittelussa. Lamminjärven virkistäytymisalueella voidaan järjestää pienimuotoisia tapahtumia erityisesti lapsiperheille. 12

13 Kulttuuriympäristö Jalasjärven kunnan rakennusperintö on monipuolista ja alueelta löytyy säilynyttä perinteistä rakennuskantaa sekä harvinaisempia rakennustyyppejä, kuten tuulimyllyjä, vesimylly ja kivinavetoita. Pohjalaismaiseman tunnusomaiset piirteet ovat korkeatasoisessa talonpoikaisessa rakennuskulttuurissa. Kunnan alueella sijaitsee valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä, kuten valtakunnallisesti arvokkaat Luopajärven kulttuurimaisema ja Jalasjärven kirkko ympäristöineen sekä maakunnallisesti merkittävät Jalasjärven kirkonseutu, Vanhankirkonmäki, Koivikko ja Jokipii. Alueelta löytyy myös valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, kuten Jalasjoki-Matoluoman kulttuurimaisema sekä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, kuten Wilhola ja Iloniemen koulu. Lisäksi alueella sijaitsee esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä sekä useita kivikautisia asuinpaikkoja ja historiallisen ajan kiviaita Rajalan alueella. Raitilan entinen metsälaidun on paikallisesti arvokas perinnemaisema ja museoalue maakunnallisesti merkittävä kohde. Uudisrakentamisessa ei ole tavanomaisesta poikkeavia piirteitä. Kunnan maisemakuvan pohjalaiset ominaisuudet sekä vanhat rakennukset pyritään säilyttämään kulttuurimaiseman omaleimaisuuden säilyttämiseksi. Uudis- ja korjausrakentamisessa tulisi myös ottaa huomioon perinteinen paikallinen rakennustapa ja maisemallinen laatu. Jo hajonnutta maisemakuvaa eheytetään huolellisella ja perinnetietoisella suunnittelulla. Mitä voidaan tehdä Tiedon keräämistä historiallisesta rakennuskannasta jatketaan. Rakennusperinnön inventointia jatketaan maankäytön suunnittelussa ja rakennusvalvonnassa. Arvokkaita kohteita ja alueita pyritään suojelemaan ja säilyttämään. Perinteisen rakennuskannan asema maisemassa säilytetään ja otetaan se huomioon rakentamisessa sekä aluesuunnittelussa. Pyritään käyttämään vanhaa perinnettä kunnioittavasti siten, että pääpaino on vanhan hyödyntämisessä eikä museoinnissa. Pidetään perinteet elävinä ja säilytetään niitä tuleville sukupolville käyttämällä vanhaa perinnettä uuden luomiseen, esimerkkinä uutta kulttuurista merkitystä saaneet Jalasjärven bussipysäkkien katokset, joissa on käytetty Jalasjärven tunnuksena tuttua tuulimyllyä kuvioinnissa. 13

14 Kulttuuriyrittäjyys Kulttuuriyrittäjyyden määrittelyssä käytetään Unescon määritelmää: Kulttuurielinkeinojen ydinalueet Kulttuuriperinto Näyttämötaide Taide, design ja käsityö Kirjat ja lehdet Media Ydin - museot, historialliset miljööt, arkeologiset paikat, erityiset luonnonympäristöt Ydin - teatteri, ooppera, sirkus, tanssi, konsertit, festivaalit Ydin - taide, käsityö, design Ydin kustantamot, lehdet, muut painotuotteet Ydin TV ja radio, elokuva ja video, valokuvaus, interaktiivinen media, tietokonepelit Jalasjärvellä toimii itsenäisiä taidekäsityöläisiä ja kulttuurialan yrittäjiä, mutta heillä ei ole toimivaa verkostoa, jonka kautta he voisivat tuoda toimintaansa näkyvämmin esille. Yrittäjien ja tekijöiden tuotteita on myynnissä kirkonkylässä toimivassa käsityötavaratalossa. Kulttuuriyrittäjyyden vahvuuksia Jalasjärvellä on eteläpohjalaiset kulttuuriperinteet, tekijöiden ammattitaito ja omaleimaisuus sekä Jalasjärven sijainti kolmostien varrella. Kulttuuriyrittäjyyden heikkouksia on yrittäjien keskinäisen yhteistyön puute markkinoinnissa ja näyttelytilojen järjestämisessä Mahdollisuuksia kulttuuriyrittäjille tarjoaa etenkin sijainti ja ohi kulkevat matkailijat, joita pitää pystyä pysäyttämään. Perinteet ja yhteistyön parantaminen ovat myös mahdollisuuk-sia. Kulttuurialan yrittäjiä Jalasjärvellä muun muassa: Art-Keranium Seija Pienimaa (käyttö- ja koristekeramiikka), Tuulan Korttipaja, Taijulinpaja/Tarja Salonranta Haapolahti, Studio Street Oy (valokuvaus) ja Deepthi Oy/ Kirsi Ranto (musiikki). Myös jalasjärveläissyntyiset taiteen ja kulttuurin tekijät ovat osa jalasjärveläistä kulttuurielämää. Itsenäisten toimijoiden yhteistyötä voidaan lisätä sekä luoda yhteistoimintaa etenkin kulttuurielinkeinojen ja niitä sivuavien läheisten toimialojen rajapintoihin. Kulttuurialojen yrittäjien haasteena on tuoda toimintaansa ja tuotteitaan näkyvämmin esille. Yrittäjien kohderyhmänä voisi olla kuntalaisten lisäksi matkailijat ja ohikulkijat. Edistetään uusien luovan alan yrittäjien mahdollisuutta löytää toimitiloja 14 esimerkiksi tyhjenevistä tuotantotiloista tai tyhjillään olevista liike- tai julkisista rakennuksista. Järjestetään kulttuurialan yrittäjien verkottumis- ja keskustelutilaisuuksia. Järjestetään Taidekäsityö, muotoilu, design -yhteisnäyttely kirjaston tiloissa sekä myyntija näyttelytilat matkailijoita pysäyttävien kahvila- tai ravintolapalvelujen yhteyteen.

15 Seuranta ja arviointi Jokaisen osa-alueen vastaavat toimijat huolehtivat kulttuuristrategian käyttöönotosta ja tarvittavasta tiedottamisesta. Strategia toimii ohjenuorana kulttuurityössä. Toimihenkilöt vastaavat strategian toteutumisesta ja suorittavat tarvittavan itsearvioinnin. Sisällön ajantasaisuutta ja suunnitelman toteutumista tarkastellaan vuosittain. Kunnan viranhaltijoiden laatima päivitetty strategia esitetään lautakunnalle hyväksyttäväksi valtuustokausittain. Kunnan kulttuuritoimintojen osalta raportointi suoritetaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. 15

16 Jalasjärven kunta PL JALASJÄRVI

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO ARVOT-VISIO-STRATEGIA 2012 2020 KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO Kankaanpään kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on hyväksynyt strategian 22.12.2011 Kankaanpään kaupungin koulutuslautakunta on hyväksynyt

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA. Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma

KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA. Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma 1. Johdanto Yhteisöllisyysvaliokunta on helmikuussa 2012 tehnyt valtuustoaloitteen

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Tp 2010 Ta 2011 Käyttö 1-6/10 Käyttö 1-6/11 Käyttö-% Menot 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 Tulot Netto 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1

Tp 2010 Ta 2011 Käyttö 1-6/10 Käyttö 1-6/11 Käyttö-% Menot 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 Tulot Netto 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 SIVISTYSPALVELUT 310 Sivistyslautakunta Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat esi- ja perusopetus kansalaisopisto musiikkiopisto kirjastopalvelut nuorisotyö museo muu kulttuuritoiminta liikuntapalvelut

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA

VUOSISUUNNITELMA 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa 31/5 2016 VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

Johtamisen kehittäminen koko toimialalle jatkuu. Kehittämisessä huomioidaan henkilöstövaihdokset.

Johtamisen kehittäminen koko toimialalle jatkuu. Kehittämisessä huomioidaan henkilöstövaihdokset. Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus Padasjoen kunta tuottaa laadukkaita sivistystoimen peruspalveluita. Tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria vastuuntuntoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä tukea kaikkia

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kulttuurikasvatussuunnitelma takaa kaikille lapsille ja nuorille tasaarvoisen mahdollisuuden kokea monipuolisesti paikallista kulttuuria.

Kulttuurikasvatussuunnitelma takaa kaikille lapsille ja nuorille tasaarvoisen mahdollisuuden kokea monipuolisesti paikallista kulttuuria. Isonkyrön kunta Kulttuurikasvatussuunnitelma takaa kaikille lapsille ja nuorille tasaarvoisen mahdollisuuden kokea monipuolisesti paikallista kulttuuria. Kulttuurikasvatus auttaa lapsia ja nuoria tuntemaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arvioinnista Vauhtia kulttuuriin! 12.1.2012, Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arviointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2

Lisätiedot

Strateginen tavoite Strategiamittarit Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus

Strateginen tavoite Strategiamittarit Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Vapaa-ajan lautakunta LIITE 1 vapaa-ajan ltk 38 /20.10.2016 Kärsämäen kunnan vuosille 2016-2021 laaditun strategian vision mukaan Kärsämäki on luova ja kansainvälinen, yrittäjyyttä ja asukkaiden viihtyvyyttä

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät ovat niitä asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen on välttämätöntä tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategiset painopistealueet

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen Hankasalmen kulttuuritoimi Hankasalmi 14.2.2012 Ellinoora Auvinen Mitä kulttuuri merkitsee yksilölle ja yhteisölle? 2 YKSILÖLLE ehkä tätä Elämyksiä, luovuutta ja identiteetin vahvistamista Mahdollisuus

Lisätiedot

kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna

kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna Kotka 21.2.2013 KUULTO projekti kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke toimii Jyväskylän yliopistossa, rahoittajana OKM lähtenyt liikkeelle vuonna 2011, jatkorahoitus

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA Kulttuuria kartalla 13 Pohjanmaa 13.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 13.1. POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 11 kpl Pohjanmaan

Lisätiedot

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä.

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä. Tarvitaan kulttuurin rakennemuutos: nykyinen rakenne tukee koulunpenkiltä tehtaaseen ajattelua. Tilanne on nyt ihan toinen ja tämä pitää saada näkymään myös Kotkan kulttuurissa. Jari Järvelä Yleisö Kaupunkilainen,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3. Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Kohti Turun konservatorion strategiaa 2020 RTF Report - luotu Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kohti Turun konservatorion strategiaa 2020 RTF Report - luotu Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kohti Turun konservatorion strategiaa 2020 RTF Report - luotu 18.11.2014 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet 2014 tpo alaikäiset 374 95 73 2014 uusi opisk kl 17 7 5 2014 uusi opisk mt 3 3 2 2014 uusi

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016

Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016 Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016 Valintakoe järjestetään 7.-9.6.2016. Valintakokeessa on kolme osaa: 1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma 2. Haastattelu 3. Musiikillinen työnäyte. Valintakokeeseen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Kulttuurin toimintaavustusten arviointikriteerien uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu 1 Avustusuudistuksen vaiheet 2013-2014 (sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta) Touko-kesäkuu Kysely yhdistyksille

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

Isonkyrön strategia 2025

Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön missio ja visio Päivitimme Isonkyrön mission ja vision jo nykyiseen talousarvioomme ja suunnitelmaamme 2016-2018. Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8. 23.09.2015 Sivu 1 / 1 988/02.05.01/2015 144 Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.2015 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Leena Lemiläinen-Honkanen,

Lisätiedot

KULTTUURIOHJELMA NURMIJÄRVEN KUNTA

KULTTUURIOHJELMA NURMIJÄRVEN KUNTA KULTTUURIOHJELMA NURMIJÄRVEN KUNTA Sisältö Kulttuurin vuoro...3 Laki kuntien kulttuuritoiminnasta...5 Visio vuodelle 2016...5 Nurmijärven kunnan arvot...6 Arvot kulttuurin näkökulmasta...7 Kriittiset menestystekijät...9

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn vastausten koonti

Kuntalaiskyselyn vastausten koonti Iin kuntastrategia 2020 / Toukokuu 2014 Kuntalaiskyselyn vastausten koonti Toukokuussa 2014 strategian valmistelutyön tueksi avattiin nettiin kuntalaiskysely, jonka tarkoituksena oli koota iiläisiltä toimenpide-ehdotuksia

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeen maakuntakirjasto 25.3.2011 Kuntaliitoksen myötä kaupunki siirtyi tilaaja-tuottaja

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot