Koko talo soi. Klemetti-Opisto suomalaisen musiikkikulttuurin kehittäjänä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koko talo soi. Klemetti-Opisto suomalaisen musiikkikulttuurin kehittäjänä 1953 1968"

Transkriptio

1 Koko talo soi Klemetti-Opisto suomalaisen musiikkikulttuurin kehittäjänä Helsinki 2009

2

3 Tutkimuksia 310 Pirkko Partanen Koko talo soi Klemetti-Opisto suomalaisen musiikkikulttuurin kehittäjänä Esitetään Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Oriveden Opiston Topelius-salissa, Koulutie 5, Orivesi, perjantaina 20. marraskuuta 2009 klo 14 Helsinki 2009

4 Ohjaajat: Professori Heikki Ruismäki Helsingin yliopisto Dosentti Leena Hyvönen Oulun yliopisto Esitarkastajat: Professori emeritus Martti T. Kuikka Helsingin yliopisto Professori emeritus Reijo Pajamo Sibelius-Akatemia Kustos: Professori Heikki Ruismäki Helsingin yliopisto Vastaväittäjä: Professori Matti Vainio Jyväskylän yliopisto ISBN (nid) ISBN (pdf) ISSN Yliopistopaino 2009

5 University of Helsinki Faculty of Behavioral Sciences Department of Applied Sciences of Education Research Report 310 Pirkko Partanen The house is filled with music The Klemetti Institute as a developer of Finnish music culture from 1953 to 1968 Abstract This study aims to examine the operations and significance of the Klemetti Institute (Klemetti- Opisto) as a developer of Finnish music culture from 1953 to 1968 during the term of office of the Institute s founder and first director, Arvo Vainio. The Klemetti Institute was originally established as a choir institute, but soon expanded to offer a wide range of music courses. In addition to providing courses for choir leaders and singers, the Institute began its orchestral activities as early as the mid-1950s. Other courses included ear training seminars as well as courses for young people s music instructors and in playing the kantele (a Finnish string instrument) and solo singing. More than 20 types of courses were offered over the 16-year period. The Klemetti Institute s courses were incorporated into the folk high school courses offered by the Orivesi Institute (Oriveden Opisto) and were organised during the summer months of June and July. In addition to funding based on the Folk High School Act, financial assistance was obtained from various foundations and funds, such as the Wihuri Foundation. This study is linked to the context of historical research. I examine the Klemetti Institute s operations chronologically, classifying instruction into different course types, and analyse concert activities primarily in the section on the Institute s student union. The source material includes the Klemetti Institute archives, which consist of Arvo Vainio s correspondence, student applications, register books and cards, journals and student lists, course albums and nearly all issues of the Klemettiläinen bulletin. In addition, I have used focused interviews and essays to obtain extensive data from students and teachers. I concentrate on primary school teachers, who accounted for the majority of course participants. A total of more than 2,300 people participated in the courses, nearly half of whom took courses during at least two summers. Primary school teachers accounted for 50% to 70% of the participants in most courses and constituted an even larger share of participants in some courses, such as the music instructor course. The Klemetti Institute contributed to the expansion throughout Finland of a new ideal for choral tone. This involved delicate singing which strives for tonal purity and expressiveness. Chamber choirs had been virtually unheard of in Finland, but the Klemetti Institute Chamber Choir popularised them. Chamber choirs are characterised by an extensive singing repertoire ranging from the Middle Ages to the present. As the name suggests, chamber choirs were originally rather small mixed choirs. Delicate singing meant the avoidance of extensive vibrato techniques and strong, heavy forte sounds, which had previously been typical of Finnish choirs. Those opposing and shunning this new manner of singing called it ghost singing. The Klemetti Institute s teachers included Finland s most prominent pedagogues and artists. As the focused essays, or reminiscences as I call them, show, their significance for the students was central. I examine extensively the Klemetti Institute s enthusiastic atmosphere, which during the early years was characterised by what some writers described as a hunger for music. In addition to distributing a new tonal ideal and choir repertoire, the Klemetti Institute also distributed new methods of music education, thus affecting the music teaching of Finnish pri-

6 mary schools, in particular. The Orff approach, which included various instruments, became well known, although some of Orff s ideas, such as improvisation and physical exercise, were initially unfamiliar. More important than the Orff approach was the in-depth teaching at the Klemetti Institute of the Hungarian ear training method known as the Kodály method. Many course participants were among those launching specialist music classes in schools, and the method became the foundation for music teaching in many such schools. The Klemetti Institute was also a pioneer in organising orchestra camps for young people. The Klemetti Institute promoted Finnish music culture and played an important role in the continuing music education of primary school teachers. Keywords: adult education, Grundtvigian philosophy, popular enlightenment, Klemetti Institute, Kodály method, choir singing, choir conducting, music history, music education, music culture, music camp, Orff approach, Orff-Schulwerk, Orivesi Institute, instrument teaching, free popular education, communality, solo singing, voice production

7 Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Soveltavan kasvatustieteen laitos Tutkimuksia 310 Pirkko Partanen Koko talo soi Klemetti-Opisto suomalaisen musiikkikulttuurin kehittäjänä Tiivistelmä Tutkimukseni tavoitteena on selvittää Klemetti-Opiston toimintaa ja merkitystä suomalaisen musiikkikulttuurin kehittäjänä , opiston perustajan ja ensimmäisen johtajan, Arvo Vainion toimikaudella. Alun perin kuoro-opistoksi perustettu Klemetti-Opisto laajeni varsin nopeasti käsittämään laajan kirjon erilaisia musiikkikursseja. Kuoronjohtaja- ja laulajakurssien lisäksi orkesteritoiminta alkoi jo 1950-luvun puolivälissä. Muita kursseja olivat muun muassa säveltapailuseminaarit, nuorison musiikinohjaaja-, kantele- ja yksinlaulukurssit. Erilaisia kurssityyppejä 16 vuoden aikana oli yli kaksikymmentä. Klemetti-Opiston kurssit liitettiin Oriveden Opiston kansankorkeakoulun kursseiksi ja ne järjestettiin kesäisin, kesä-heinäkuussa. Kansanopistolain perusteella saadun rahoituksen lisäksi saatiin avustuksia eri säätiöiltä ja rahastoilta, kuten Wihuri-rahastolta. Tutkimus kiinnittyy historiantutkimuksen kontekstiin. Tarkastelen toimintaa kronologisesti eritellen opetustoiminnan kurssityypeittäin. Konserttitoiminnan olen liittänyt lähinnä oppilaskuntaa käsittelevään lukuun. Aineistona on Klemetti-Opiston arkisto, joka sisältää Arvo Vainion kirjeenvaihtoa, opiskelijoiden hakemukset, matrikkelikirjat ja -kortit, päiväkirjat ja oppilasluettelot, kurssialbumeja sekä lähes kaikki Klemettiläinen-tiedotuslehden numerot. Lisäksi olen teemahaastattelujen ja teemakirjoitusten avulla hankkinut laajan aineiston opiskelijoilta ja opettajilta. Kohdistan huomioni erityisesti kansakoulunopettajiin, joita kursseilla oli valtaosa. Kursseilla kävi yhteensä yli 2300 eri henkilöä, joista lähes puolet oli vähintään kahtena kesänä kursseilla. Kansakoulunopettajien osuus vaihteli 50 ja 70 prosentin välillä. Joillakin kursseilla, kuten musiikinohjaajakurssilla heidän osuutensa oli vieläkin suurempi. Klemetti-Opiston toiminnan kautta uudenlainen kuorosointi-ihanne levisi koko Suomeen. Kyseessä oli kevyt laulutapa, jossa tavoitteena oli sävelpuhtaus ja ilmeikkyys. Klemetti-Opiston Kamarikuoron välityksellä myös Suomessa lähes tuntematon kamarikuorotyyppi tuli tunnetuksi. Kamarikuoroille on ominaista laaja ohjelmisto keskiajalta nykyaikaan. Alun perin, nimensä mukaisesti, kamarikuoro oli kooltaan pienehkö sekakuoro. Kevyt laulutapa tarkoitti äänenkäytössä laajan vibraton ja voimakkaan, prässäävän forten välttämistä, joka oli ollut aikaisemmin ominaista suomalaisille kuoroille. Uutta laulutapaa vastustavat ja vieroksuvat käyttivät siitä käsitettä haamulaulu. Opettajina olivat maamme keskeiset pedagogit ja taiteilijat. Heidän merkityksensä opiskelijoille näyttäytyy keskeiseksi teemakirjoituksissa eli muisteluksissa, jota ilmaisua käytän. Käsittelen laajasti Klemetti-Opistossa vallinnutta ilmapiiriä, jota leimasi innostus ja alkuvuosina musiikin nälkä, kuten eräät kirjoittajat kuvaavat ilmiötä. Uuden sointi-ihanteen ja kuoro-ohjelmiston leviämisen ohella uudet musiikkikasvatusmenetelmät levisivät Klemetti-Opiston kautta erityisesti kansakoulujen musiikinopetukseen. Orffpedagogiikka soittimineen tuli tutuksi, vaikkakaan aluksi ei kaikkia Orffin ideoita, kuten improvisaatiota ja liikuntaa tunnettu. Edellistä keskeisempi oli arvioni mukaan unkarilaisen säveltapailumenetelmän eli Kodály-menetelmän perusteellinen opetus Klemetti-Opistossa. Kursseilla

8 olleista monet olivat alkavan musiikkiluokkatoiminnan käynnistäjiä. Menetelmästä tuli monessa musiikkiluokkakoulussa opetuksen kivijalka. Klemetti-Opisto toimi myös edelläkävijänä nuorisolle suunnatussa orkesterileiritoiminnassa. Klemetti-Opisto toimi suomalaisen musiikkikulttuurin monipuolisena edistäjänä ja sillä oli tärkeä rooli kansakoulunopettajien musiikillisessa täydennyskoulutuksessa. Avainsanat: Aikuiskoulutus, grundtvigilaisuus, kansanvalistus, Klemetti-Opisto, Kodály-menetelmä, kuorolaulu, kuoronjohto, musiikinhistoria, musiikkikasvatus, musiikkikulttuuri, musiikkileiri, Orff-pedagogiikka, Orff-Schulwerk, Oriveden Opisto, soitonopetus, vapaa kansansivistys, yhteisöllisyys, yksinlaulu, äänenmuodostus.

9 Koko talo soi v Kiitokset Väitöstutkimuksen tekemisen ovat mahdollistaneet määräaikaiset vuoteni assistenttina Helsingin yliopiston Soveltavan kasvatustieteen laitoksen Taitoja taideaineiden tutkimuskeskuksessa. Ensimmäiset kiitokseni kohdistankin edesmenneelle professori Arja Puurulalle, joka aikanaan ehdotti minulle assistentuuria. Hänen johdollaan pääsin hyvään alkuun metodologisissa pohdinnoissani. Myös professori Paul Ilsleyn metodologisilla kursseilla sain vahvaa kannustusta ponnisteluilleni. Matka on kuitenkin ollut pitkä ja monivaiheinen. Päädyin historialliseen tutkimukseen, vaikka erinomaisen elämäkerta-aineiston vuoksi muitakin lähestymistapoja olisi löytynyt. Kiitänkin lämpimästi kaikkia, jotka kirjoittamalla ja haastattelun avulla ovat kertoneet tutkimuskohteeni, Klemetti-Opiston, merkityksestä omalle elämälleen. Professori Heikki Ruismäkeä, ensimmäistä ohjaajaani ja valvojaani, kiitän kannustavasta ja ideoita antaneesta tuesta ja ohjauksesta. Hänen ehdotuksestaan liitän tutkimukseeni DVD-tallenteen, joka sisältää musiikkia, puhetta ja kuvia Klemetti-Opistosta ja 1960-luvuilla. DVD:n toteutti laitoksemme suunnittelija Marko Hölttä. Hänelle suuri kiitos paneutuvasta ja luovasta toteutuksesta. Kiitos myös amanuenssi Kari Pereniukselle käsikirjoituksen painokuntoon saattamisesta ja muista käytännön toimista. Toista ohjaajaani, MuT, dosentti Leena Hyvöstä Oulun yliopistosta, kiitän erittäin tarkoista huomioista ja ohjeista, joiden avulla tutkimukseni lopulta valmistui. Harvinaista lienee, että ohjaaja syöttää, saunottaa ja majoittaa ohjattavansa. Näin kuitenkin tapahtui. Jatkotutkimusryhmääni kiitän jatkuvasta tuesta ja sopivan kriittisten huomioiden tekemisestä. Kiitän myös koko tutkimuskeskustamme kiinnostuksesta tutkimukseni eri vaiheissa. Lämmin kiitos kuuluu myös professori Marjut Laitiselle, joka luki käsikirjoitukseni huolellisesti ja antoi omia kommenttejaan. Myös ystäväni FM Riitta Saini kommentoi ja ehdotti korjauksia käsikirjoitukseeni. Tutkimukseni loppuvaiheessa käsikirjoitukseni lukivat myös sisareni FM Irja-Leena Suhonen ja professori emeritus Seppo Suhonen sekä kummityttäreni FM Mervi Suhonen. Heidän kommenttinsa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Heitä kiitän lämpimästi. Valokuvamateriaalia sain muun muassa ystävältäni musiikinopettaja Marja-Liisa Melonilta, jonka kotiarkistossa oli hänen isänsä Väinö Oksasen ottamia valokuvia Klemetti-Opistosta luvulla. Kiitos Maku! Kiitos myös muille kuvia luovuttaneille Toini Saarelle ja Tarja Tereskalle.

10 vi Pirkko Partanen Esitarkastajiani professori emeritus Reijo Pajamoa ja professori emeritus Martti T. Kuikkaa kiitän kriittisistä huomioista, joiden ohjaamana olen vielä pyrkinyt parantamaan käsikirjoitustani. Viimeksi, mutta en vähiten, kiitän aviopuolisoani Ossi Partasta tuesta ja kärsivällisyydestä tutkimusmatkani aikana. Helsingissä Pirkko Partanen

11 Koko talo soi vii Sisällys 1 JOHDANTO TUTKIMUSASETELMA Tutkimustehtävät Metodiset valinnat Historiantutkimuksesta nousevat metodologiset valinnat Muistitietotutkimuksesta saadut virikkeet Tutkimusaineisto Tutkimusraportin rakenne KLEMETTI-OPISTON SYNTYTAUSTA Musiikkikoulutusta kansakoulunopettajille ennen Klemetti- Opistoa Kansanvalistuksesta aikuiskasvatukseen Kansanvalistusseura kansan sivistäjänä Aikuiskasvatuksen näkökulma Yhteisöllisyys Klemetti-Opiston perustamisen vaiheet Arvo Vainio liikkeelle panijana Klemetti-Opiston perustaminen Grundtvigilainen aatetausta Musiikilliset linjaukset Kansakoulunopettaja yhteiskunnallis-poliittisena vaikuttajana Suomen Kansakoulunopettajain liiton yhteydet Klemetti- Opistoon KLEMETTI-OPISTON OPETUSTOIMINTA Kuoronjohdon ja äänenkäytön kurssit Toiminnan käynnistyminen kesällä Toiminnan vakiintuminen kesällä Toiminnan merkityksen arviointia kesällä Ylempien pätevyyksien tavoittelua Sisällöllisiä uudistuksia kesinä Opiskelijamäärien väheneminen kesinä Yhteenveto kuoronjohdon ja äänenkäytön kursseista...52

12 viii Pirkko Partanen 4.2 Harald Andersén Klemetti-Opiston Kamarikuoron perustajana Harald Andersénin tavoitteet Kamarikuorosta Klemetti-Opiston lippulaiva Klemetti-Opiston Kamarikuoro uuden ohjelmiston ja laulutavan levittäjänä Levytyksiä ja konserttimatkoja Kamarikuoron ohjelmistosta Yhdistysrekisteriin Harald Andersén ja kamarikuorot säveltäjien innoittajina Klemettiläiset muistelevat kamarikuoron merkitystä itselleen Yhteenveto Klemetti-Opiston kamarikuorosta Yksinlaulukurssit Me teimme oopperan! Arvostellut yksinlaulunäytteet Yhteenveto yksinlaulukursseista Orkesterikurssit ja muu soitonopetus Soitonopetus alkaa Nuorison musiikkileiri Kahden orkesterikurssin loukussa Orkesterikurssi hiipuu hiljalleen Leif Segerstamin kolme kautta Ulkomaanmatkan suunnittelua Yhteenveto orkesterikursseista Muu soitonopetus Nuorison musiikinohjaajakurssit Ensimmäinen pedagoginen kurssi musiikinopettajille kesällä Kerhonohjaajakurssien käynnistyminen kesällä Musiikinopettajaksi Klemetti-Opistosta? Ensimmäiset todelliset yritykset pätevöittämiskurssien järjestämiseksi Miksi pätevöittämiskoulutuksessa ei edetty? Muutoksia kurssivaatimuksiin Tuntiopettajakurssi Nuorison musiikinohjaajakurssien anti ja henki Yhteenveto nuorison musiikinohjaajakursseista Säveltapailuseminaarit Kodály-menetelmä...109

13 Sisällys ix József Péterin toiminta Klemetti-Opistossa Varsinaiset säveltapailuseminaarit Kodály-menetelmästä musiikkiluokkatoiminnan selkäranka Opintomatkoja Unkariin Yhteenveto säveltapailuseminaareista Lausuntakurssit Satunnaisia kursseja Opettajaluonnehdintoja Kokoava yhteenveto KLEMETTI-OPISTON OPPILASKUNTA Monenlaisia toimintamuotoja Juhannusjuhlia Kurssialbumi Rintamerkki ja lippu Klemettiläinen-lehti Oppilaskunta osallistuu päätöskonserttien järjestämiseen Tampereen musiikkiviikkosuunnitelmia Reviiriä laajennetaan kesällä Kesällä 1956 elämyksiä Bachin parissa Jyväskylän musiikkikulttuuripäivät yhteistyökumppanina Konserttimatkailua laajennetaan kesällä "Maaseudun musiikkipäivät" Musiikkipäivät levittäytyvät yhä laajemmalle Kesällä 1962 madalletaan profiilia Negro spiritualeja kesällä Suurimuotoisia teoksia kesällä Leif Segerstam pääosassa kesällä Kuorovieraita Virosta kesällä Itsenäisyyden juhlavuoden laulujuhlat Kesän 1968 konsertit Konserttitoiminta opiskelijoiden kokemana Talvipäivät ja kilpailut Ensimmäiset talvipäivät Turussa Talvipäivät Kotkassa ja Karhulassa Helsingin talvipäivät Martti Talvela yksinlaulukilpailun voittajana Vaasassa

14 x Pirkko Partanen Joensuun talvipäivät Lappeenrannan talvipäivät ja laulukilpailu Kymmenvuotisjuhlat Helsingissä Turun talvipäivillä 1964 trumpetti- ja yksinlaulukilpailut Talvipäivien muutos harjoitusleiriksi Kouvolan - Kuusankosken ja Klemetti-Opiston musiikkipäivät Peruutusten vuodet Talouden vakauttamisyrityksiä Säätiön perustamishaaveita ja rahan keräystä Klemetti-Opiston Tuki ry Klemettiläiset haluavat laulaa KLEMETTI-OPISTO VAIKUTTAJANA Klemetti-Opisto muiden musiikkitapahtumien mallina Julkaisutoiminta Uusien ideoiden esiintuoja Mediajulkisuutta Musiikin harrastus sukupolvien ketjussa Muisteluksien analyysiä YHTEENVETO JA POHDINTA LÄHTEET JA KIRJALLISUUS LIITTEET Liite 1. Kesälle 1954 hyväksytyt kurssivatimukset (JKPK , 6. ) Liite 2. Kesälle 1956 hyväksytyt I erikoiskurssin kurssivaatimukset Liite 3. Kesälle 1961 hyväksytyt kurssivaatimukset Liite 4. Musiikin tuntiopettajien kurssi kansakoulunopettajille v Liite 5. Kuorolaulun käsikirjan sisällysluettelo Liite 6. Opettajaluettelo Liite 7. Opettajaluonnehdintoja Liite 8. Kirje klemettiläisille Liite 9. Klemetti-Opiston Kamarikuoron ohjelmisto Liite 10. Jatkokurssin palaute kesällä

15 Sisällys xi Liite 11. Klemetti-Opiston Nuorison musiikinohjaajakurssin toivomusaloite kesällä Liite 12. Lehtileike, Suomen Sosialidemokraatti no 54/ Liite 13. Klemetti-Opiston Kamarikuoron matkaesite vuonna Liite 14. Konserttiohjelmia Liite 15. EsimerkkI konserttiesitteestä Liite 16. Klemettiläinen-lehden no 2:n 1957 kansilehti Liite 17. Opettaja-lehden no 32/ artikkeli Liite 18. Suomen Kuvalehden no 27/ artikkeli Liite 19. DVD Klemetti-Opistosta Lyhenteitä: EOL = Eteläsuomalaisen Osakunnan laulajat FSSMF = Finlands svenska sång- och musikförbund FSM = Finlands svenska manssångarförbund FSKF = Finlands svenska kyrkosångsförbund HBL = Hufvudstadsbladet HS = Helsingin Sanomat JKPK = Klemetti-Opiston johtokunnan pöytäkirja KH = Kouluhallitus KL = Kansakoulun lehti KMO = Koulujen Musiikinopettajat ry KOP= Kansallisosakepankki KVS = Kansanvalistusseura NMPU = Nordisk Musikpedagogisk Union OL = Opettajain lehti OO = Oriveden Opisto SKL = Suomen Kansakoulunopettajain liitto SLU = Seminaarilainsäädännön uudistamiskomitea SLY = Suomen laulunopettajain yhdistys SML = Suomen musiikkioppilaitosten liitto SMOL = Suomen Musiikinopettajain Liitto SS = Suomen Sosialdemokraatti STM = Suomen Työväen Musiikkiliitto SULASOL = Suomen laulajain ja soittajain liitto

16

17 Koko talo soi 1 1 Johdanto Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Klemetti-Opiston osuutta suomalaisen kuorokulttuurin ja musiikkikasvatuksen kehittymisessä ja 1960-luvuilla. Tutkimus on rajattu vuosiin , Klemetti-Opiston ensimmäisen rehtorin, director musices Arvo Vainion toimintakauteen, aikaan, jolloin erityisesti suomalainen musiikkikulttuuri kehittyi voimakkaasti. Klemetti-Opisto perustettiin Kansanvalistusseuran omistaman Oriveden Opiston yhteyteen vuonna 1952 alun perin kuoro-opistoksi. Ensimmäiset kurssit pidettiin kesällä Kuorokurssien lisäksi järjestettiin vuosien mittaan kursseja myös yksinlaulajille, musiikkikerhojen ohjaajille, soittajille ja jopa lausujille ja tanssijoille. Oriveden Opisto oli perustettu vuonna 1909 ja siirtyi Kansanvalistusseuran omistukseen vuonna Kansanvalistusseuralla, joka on vuodesta 1874 harjoittanut kansansivistystyötä, oli kunnianhimoisia suunnitelmia Oriveden Opiston kehittämisestä tavanomaista kansanopistoa monipuolisemmaksi vapaan sivistystyön keskukseksi. Suunnitelmat koskivat sivistystyöntekijöiden koulutusta, opettajien valmistusta ja kansanopistopedagogiikan tutkimusta. Klemetti-Opiston perustaminen oli siten Oriveden Opistolle asetettujen tavoitteiden mukainen. Kaikki muut alkuperäiset tavoitteet eivät ole toteutuneet. (Sallila 2004.) Klemetti-Opiston syntyyn ja sijoittamiseen Oriveden Opiston yhteyteen vaikuttivat monet tekijät, jopa sattumien summa. Tässä tutkimuksessa kuvataan Klemetti-Opiston kurssitoimintaa, kurssien kehitystä, oppilaskuntatoimintaa ja opiskelijoiden kokemuksia opiston merkityksestä omalle elämälleen ja työuralleen. Varsinkin alkuvuosina valtaosa opiskelijoista oli kansakoulunopettajia. Näen heidän osuuteensa suomalaisen kuorokulttuurin kehittämisessä tärkeäksi. Kuorokulttuuri oli murrosvaiheessa 1950-luvulla. Tähän Klemetti- Opisto toi uusia virikkeitä. Nämä virikkeet levisivät laajasti koko Suomeen. Viime sotien jälkeen toteutettu asutuspolitiikka merkitsi monien sivukylien asutuksen laajentumista ja kansakoulu oli kylän merkittävä sivistyskeskus. Kuorolaulu, usein liittyneenä seurakuntatoimintaan, oli lähes ainoita kulttuuriharrastuksia monilla sivukylillä. Monet kursseilla käyneet kansakoulunopettajat olivat juuri näitä sivukylien kansankynttilöitä. He olivat saaneet varsin perusteellisen musiikkikoulutuksen seminaareissa, mutta kuorojen johtaminen vaati lisäksi erityisosaamista sekä teknisesti että sisällöllisesti. Kuorokulttuurin lisäksi tutkimus käsittelee myös Klemetti-Opiston osuutta musiikkikasvatuksen kehittämisessä. Tutkimus kohdistuu muun muassa siihen, missä määrin Klemetti-Opistolla oli osuutta musiikkikasvatuksen kansainvä-

18 2 Pirkko Partanen listen menetelmien, Orff-pedagogiikan ja Kodály-menetelmän eli unkarilaisen säveltapailumenetelmän leviämiseen ja juurtumiseen Suomessa. Katson tutkimukseni tekemisen olevan suorastaan velvollisuuteni, koska käsitykseni mukaan Klemetti-Opiston merkitys suomalaisen musiikkikulttuurin ja musiikkikasvatuksen kehittymisessä suurempi kuin tänä päivänä tiedetäänkään. Itse olen toiminut Klemetti-Opistossa monissa eri rooleissa yhteensä viidellä vuosikymmenellä alkaen vuodesta 1966, ensin kuoronjohdon opiskelijana, pian sen jälkeen Klemetti-Opiston Kamarikuoron jäsenenä ja vuodesta 1984 vuoteen 2003 Klemetti-Opiston johtajana. Se tieto, jonka olen vuosikymmenten aikana hankkinut oman kokemukseni kautta ja löytänyt erilaisista lähteistä tutkimusta tehdessäni, ansaitsee tulla kirjatuksi, koska se on osa Suomen kulttuurihistoriaa. Kun tutkimusta tehdessäni olen perehtynyt perusteellisesti niin arkistomateriaaliin kuin saamiini sekä kirjoitettuihin että puhuttuihin muisteluksiin, näkemykseni Klemetti-Opiston merkityksestä on kasvanut entisestään. Toimintahistorian kirjoittaminen on tärkeää myös siksi, että Klemetti-Opistosta ei ole olemassa aikaisempaa tieteellistä tutkimusta. Ensimmäisestä viisivuotiskaudesta on painettu historiikki (Vainio 1958). Harald Andersénin elämäntyötä käsittelevät teokset Chorus et Psalmus ja Harald Andersén Tuttu ja tuntematon/känd och okänd sisältävät artikkeleita, jotka sivuavat Klemetti-Opistoa. Lisäksi ovat ilmestyneet Klemetti-Opiston Kamarikuoron 10-vuotis-, 25-vuotis- ja 50-vuotisjuhlintaan liittyneet julkaisut. Koska Klemetti-Opisto on myös osa Kansanvalistusseuraa ja sen ylläpitämää Oriveden Opistoa, tutkimus palvelee myös näiden instituutioiden toiminnan tallentamista.

19 Koko talo soi 3 2 Tutkimusasetelma Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää Klemetti-Opistossa toteutettua musiikinopetusta koko sen laajuudessa aikavälillä , opiston ensimmäisen rehtorin, Arvo Vainion kautena. Mielenkiintoni tutkijana kohdistuu erityisesti siihen, millainen merkitys Klemetti-Opistolla on ollut kyseisenä ajanjaksona suomalaiselle musiikkikulttuurille varsinkin 1950-luvulla, jolloin musiikillisia kesäkursseja Klemetti-Opistoa lukuun ottamatta oli vähän. Klemetti-Opiston lisäksi näitä järjestivät Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto SULASOL, Suomen Työväen Musiikkiliitto STM, Finlands Svenska Sångoch Musiförbund FSSMF ja Suomen Laulunopettajain Yhdistys SLY. Suomen Seurakuntaopisto aloitti lisäksi Kotimusiikkiviikot 1950-luvun puolivälissä. Myös musiikkiopistoja oli vain suurimmissa kaupungeissa. 2.1 Tutkimustehtävät Ensimmäiseksi selvitän, millainen oli Klemetti-Opiston syntytausta, millaiset olivat perustamisvaiheet ja millaisiin aatevirtauksiin opisto kiinnittyi. Toiseksi tuon esille, millaiselle opiskelijajoukolle opetus oli suunniteltu. Esitän myös yksityiskohtaisesti, mitä Klemetti-Opistossa on opetettu ja miksi kurssitoiminta laajeni vuosi vuodelta. Oman käsittelynsä saa Klemetti-Opiston kamarikuoro, jonka vaikutusta uuden kuorosoinnin ja ohjelmiston levittäjänä korostan. Opiston opettajistossa oli Suomen johtavia musiikkipersoonallisuuksia. Siksi olen kiinnostunut, miten opiskelijat luonnehtivat opiston opettajia. Koska kyseessä ovat musiikkikurssit, konserttitoiminnalla on keskeinen sija niin opiskelijoiden kuin opettajienkin kohdalla. Pidänkin tärkeänä tuoda esille, millaista ohjelmistoa opistossa on opiskeltu ja esitetty ja mitä konserttitoiminta on merkinnyt opiskelijoille taiteen tekijöinä ja vastaanottajina. Tutkin myös kurssien merkitystä opiskelijoille omassa työssään kuoronjohtajina ja musiikkikasvattajina. Klemetti-Opiston opetus toteutettiin enimmillään neljän viikon jaksoina sisäoppilaitoksessa. Miten tämä seikka vaikutti yhteisöllisesti? Oppilaskunta toimi konserttien, talvipäivien ja niihin liittyvien kilpailujen järjestämisessä sekä varojen hankinnassa. Miten tämä tapahtui, on kiinnostavaa. Lisäksi tuon esille, missä määrin Klemetti-Opisto on ollut esikuvana muille musiikkikursseille sekä millaista julkaisutoimintaa Klemetti-Opisto harjoitti. Olen kiinnostunut myös selvittämään, miten opiskelijat ja tiedotusvälineet arvioivat Klemetti-Opiston merkitystä Suomen musiikkikulttuurin kehittymiselle.

20 4 Pirkko Partanen 2.2 Metodiset valinnat Tutkimukseni sijoittuu Kuikan (1991, 97) mainitseman lähihistorian alueelle. Mikrohistoriaa se on siten ymmärrettynä, että pyrin eri lähteiden avulla tekemään realistisen tulkinnan menneisyydestä, jolloin lähteeni edustavat menneisyyttä sellaisenaan (Fingerroos & Haanpää 2006). Mikrohistoriaa tutkimukseni edustaa siinäkin mielessä, että kohdistan huomioni yksityiskohtiin. Myös se, että nostan Klemetti-Opiston perustajan, Arvo Vainion elämäntyön keskeiselle sijalle, on luonteeltaan mikrohistoriaa. Kyseessähän on henkilö, joka tunnettiin lähinnä vain Kymenlaaksossa ja klemettiläisten piirissä. (ks. Ginzburg 2007, ) Koska lähdeaineistoni sisältää runsaasti muisteluksia, tutkimukseni voidaan siltä osin sijoittaa myös etnologian piiriin kuuluvaan muistitietotutkimukseen. Samalla tutkimukseni sijoittuu suomalaisen musiikkikulttuuritutkimuksen kenttään. Tutkimuksessani on tapaustutkimuksen elementtejä, koska tutkin tiettyä instituutiota, vaikkakin tyypillinen tapaustutkimus edellyttää Cohenin ja Manionin (1982, ) mukaan observointia, joko osallistuvaa tai ei-osallistuvaa observointia. Vaikka käsittelen menneisyyteen kuuluvia tapahtumia, katson tutkijana olevani osallistuva observoija, koska itsekin olin klemettiläinen ajanjaksolla, jota tutkin. Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2001, 123) mukaan tapaustutkimukselle tyypillisiä piirteitä ovat lisäksi monipuoliset aineistot ja niiden keräämiseksi tarvittavat useat eri metodit. Heidän mukaansa tavoitteena on useimmiten ilmiöiden kuvailu. Yhdistelen useita eri aineistoja ja näin pyrin saamaan mahdollisimman kattavan ja havainnollisen kuvan Klemetti-Opiston toiminnasta ja merkityksestä ja 1960-luvuilla. Tutkimukseni perustuu siis aineistotriangulaation käyttöön. Menetelmätriangulaatiota tutkimukseeni sisältyy myös, koska käytän erilaisia aineistonkeräysmenetelmiä ja analysoin ja luokittelen sisällön analyysin avulla muisteluksista tulleita vastauksia tutkimuskysymysteni perusteella. (ks. Eskola & Suoranta 2001, 69, Tuomi & Sarajärvi 2006.) Historiantutkimuksesta nousevat metodologiset valinnat Lähdekritiikki on perinteisesti ollut keskeinen metodinen väline historiantutkimuksessa. Renvallin mukaan on tärkeää arvioida, vääristääkö käytetty lähde asioita, koska lähteen tarkoitus saattaa vaikuttaa sisältöön myös silloin, kun ei tietoisesti haluta poiketa totuudesta. Koko historiallinen lähdekritiikki perustuu siihen, että lähteen tietoja ei voi käyttää irrallisina, vaan on otettava huomioon, millaisen kokonaisuuden osia ne ovat. (Renvall 1983, 161; ). Ulkoisella lähdekritiikillä selvitetään, millainen asema ja tehtävä lähteellä on ollut aikanaan ja onko se aito vai jäljennös tai väärennös. Kyse on lähteen

Rinnakkaiskoulusta yhtenäiseen peruskouluun

Rinnakkaiskoulusta yhtenäiseen peruskouluun Rinnakkaiskoulusta yhtenäiseen peruskouluun 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2013 Rinnakkaiskoulusta yhtenäiseen peruskouluun KOULU JA MENNEISYYS LI 4 ISBN 978-952-67639-2-7

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Ajankohtainen Uno Gygnaeus

Ajankohtainen Uno Gygnaeus Ajankohtainen Uno Gygnaeus I II III SUOMEN KOULUHISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKIRJA 2010 Ajankohtainen Uno Cygnaeus Uno Cygnaeuksen juhlavuosi 2010 KOULU JA MENNEISYYS XLVIII IV ISSN 0780-7694 ISBN 978-952-92-8080-3

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

KIRJA-ARVIO: MUISTITIETOTUTKIMUKSEN KÄSIKIRJA

KIRJA-ARVIO: MUISTITIETOTUTKIMUKSEN KÄSIKIRJA ELORE (ISSN 1456-3010), vol. 14 1/2007. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/1_07/kaa1_07.pdf] KIRJA-ARVIO: MUISTITIETOTUTKIMUKSEN KÄSIKIRJA Fingerroos, Outi

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen

Lisätiedot

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta K.V. Laurikainen The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta PUBLICATIONS OF THE FINNISH SOCIETY FOR NATURAL PHILOSOPHY K.V. Laurikainen The Finnish Society for

Lisätiedot

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot - Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Suomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös?

Suomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös? Suomen Arkeologinen Seura ry Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös? A r k e o l o g i p ä i v ä t 2006 ARKEOLOGIPÄIVÄT 2006 Arkeologi(a) ja media & Mikä on muinaisjäännös? Toimittaneet: Teemu Mökkönen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

ESSE 1, PUUKAUPUNKISTUDIO 2015

ESSE 1, PUUKAUPUNKISTUDIO 2015 ESSE 1, PUUKAUPUNKISTUDIO 2015 Ida Fraser 2.11.2015 Kurssia aloitettiin pohtimalla annettua teema ryhmässä. Ryhmämme teemana oli identiteetti. Jouduimme aluksi määrittelemään itsellemme mitä identiteetti

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Sulasol. Toiminta ja jäsenpalvelut

Sulasol. Toiminta ja jäsenpalvelut Sulasol Toiminta ja jäsenpalvelut Sisältö Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Tiedottaminen ja näkyvyys Laulu- ja soittojuhlat Muut tapahtumat ja koulutus Huomionosoitukset Edunvalvonta ja asiantuntemus

Lisätiedot

HALLINTOLAIN- KÄYTTÖ. Mirjami Paso Petri Saukko Veijo Tarukannel Matti Tolvanen

HALLINTOLAIN- KÄYTTÖ. Mirjami Paso Petri Saukko Veijo Tarukannel Matti Tolvanen HALLINTOLAIN- KÄYTTÖ Mirjami Paso Petri Saukko Veijo Tarukannel Matti Tolvanen TALENTUM Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-1919-5

Lisätiedot

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen

Lisätiedot

Maakaari. Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen

Maakaari. Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen Maakaari Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja kirjoittajat 5., uudistettu painos Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto:

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Suomalaisen muistitietotutkimuksen ydinkysymyksiä

Suomalaisen muistitietotutkimuksen ydinkysymyksiä Elore (ISSN 1456-3010), vol. 17 2/2010. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/2_10/ukkonen_2_10.pdf] Kirja-arvio Suomalaisen muistitietotutkimuksen ydinkysymyksiä

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti

Lisätiedot

Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin

Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin Posted on 18.12.2013 by Eeva-Liisa Viitala 2 Helsingin yliopiston kirjaston keväällä 2013 eläkkeelle jäänyt ylikirjastonhoitaja

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!"#$%%##&'($(%

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!#$%%##&'($(% !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!"#$%%##&'($(%! )**+*,)-./0,*+1 "2#$#%#32456$7( "#$%%##&'($(,##8%(#%#7'39('4%264%2 /#3''::'!;

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Hanna Lehtonen Kello kolme yöllä

Hanna Lehtonen Kello kolme yöllä Hanna Lehtonen Kello kolme yöllä Three o clock at night STM 1027 Puhallinorkesteri Wind Band -musiikki Finland www.musiikkiliitto.i ino@musiikkiliitto.i Hanna Lehtonen Kello kolme yöllä Kello kolme yöllä

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely 1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen

Lisätiedot

ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN

ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN Reetta Muhonen (TaY, TaSTI) Metodifestivaalit 19.8.2015 Opinteitä ikääntyvien yliopistoon. Sotien sukupolvi ja yliopiston ylistys 17.10.2014, Jyväskylän

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot