Koko talo soi. Klemetti-Opisto suomalaisen musiikkikulttuurin kehittäjänä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koko talo soi. Klemetti-Opisto suomalaisen musiikkikulttuurin kehittäjänä 1953 1968"

Transkriptio

1 Koko talo soi Klemetti-Opisto suomalaisen musiikkikulttuurin kehittäjänä Helsinki 2009

2

3 Tutkimuksia 310 Pirkko Partanen Koko talo soi Klemetti-Opisto suomalaisen musiikkikulttuurin kehittäjänä Esitetään Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Oriveden Opiston Topelius-salissa, Koulutie 5, Orivesi, perjantaina 20. marraskuuta 2009 klo 14 Helsinki 2009

4 Ohjaajat: Professori Heikki Ruismäki Helsingin yliopisto Dosentti Leena Hyvönen Oulun yliopisto Esitarkastajat: Professori emeritus Martti T. Kuikka Helsingin yliopisto Professori emeritus Reijo Pajamo Sibelius-Akatemia Kustos: Professori Heikki Ruismäki Helsingin yliopisto Vastaväittäjä: Professori Matti Vainio Jyväskylän yliopisto ISBN (nid) ISBN (pdf) ISSN Yliopistopaino 2009

5 University of Helsinki Faculty of Behavioral Sciences Department of Applied Sciences of Education Research Report 310 Pirkko Partanen The house is filled with music The Klemetti Institute as a developer of Finnish music culture from 1953 to 1968 Abstract This study aims to examine the operations and significance of the Klemetti Institute (Klemetti- Opisto) as a developer of Finnish music culture from 1953 to 1968 during the term of office of the Institute s founder and first director, Arvo Vainio. The Klemetti Institute was originally established as a choir institute, but soon expanded to offer a wide range of music courses. In addition to providing courses for choir leaders and singers, the Institute began its orchestral activities as early as the mid-1950s. Other courses included ear training seminars as well as courses for young people s music instructors and in playing the kantele (a Finnish string instrument) and solo singing. More than 20 types of courses were offered over the 16-year period. The Klemetti Institute s courses were incorporated into the folk high school courses offered by the Orivesi Institute (Oriveden Opisto) and were organised during the summer months of June and July. In addition to funding based on the Folk High School Act, financial assistance was obtained from various foundations and funds, such as the Wihuri Foundation. This study is linked to the context of historical research. I examine the Klemetti Institute s operations chronologically, classifying instruction into different course types, and analyse concert activities primarily in the section on the Institute s student union. The source material includes the Klemetti Institute archives, which consist of Arvo Vainio s correspondence, student applications, register books and cards, journals and student lists, course albums and nearly all issues of the Klemettiläinen bulletin. In addition, I have used focused interviews and essays to obtain extensive data from students and teachers. I concentrate on primary school teachers, who accounted for the majority of course participants. A total of more than 2,300 people participated in the courses, nearly half of whom took courses during at least two summers. Primary school teachers accounted for 50% to 70% of the participants in most courses and constituted an even larger share of participants in some courses, such as the music instructor course. The Klemetti Institute contributed to the expansion throughout Finland of a new ideal for choral tone. This involved delicate singing which strives for tonal purity and expressiveness. Chamber choirs had been virtually unheard of in Finland, but the Klemetti Institute Chamber Choir popularised them. Chamber choirs are characterised by an extensive singing repertoire ranging from the Middle Ages to the present. As the name suggests, chamber choirs were originally rather small mixed choirs. Delicate singing meant the avoidance of extensive vibrato techniques and strong, heavy forte sounds, which had previously been typical of Finnish choirs. Those opposing and shunning this new manner of singing called it ghost singing. The Klemetti Institute s teachers included Finland s most prominent pedagogues and artists. As the focused essays, or reminiscences as I call them, show, their significance for the students was central. I examine extensively the Klemetti Institute s enthusiastic atmosphere, which during the early years was characterised by what some writers described as a hunger for music. In addition to distributing a new tonal ideal and choir repertoire, the Klemetti Institute also distributed new methods of music education, thus affecting the music teaching of Finnish pri-

6 mary schools, in particular. The Orff approach, which included various instruments, became well known, although some of Orff s ideas, such as improvisation and physical exercise, were initially unfamiliar. More important than the Orff approach was the in-depth teaching at the Klemetti Institute of the Hungarian ear training method known as the Kodály method. Many course participants were among those launching specialist music classes in schools, and the method became the foundation for music teaching in many such schools. The Klemetti Institute was also a pioneer in organising orchestra camps for young people. The Klemetti Institute promoted Finnish music culture and played an important role in the continuing music education of primary school teachers. Keywords: adult education, Grundtvigian philosophy, popular enlightenment, Klemetti Institute, Kodály method, choir singing, choir conducting, music history, music education, music culture, music camp, Orff approach, Orff-Schulwerk, Orivesi Institute, instrument teaching, free popular education, communality, solo singing, voice production

7 Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Soveltavan kasvatustieteen laitos Tutkimuksia 310 Pirkko Partanen Koko talo soi Klemetti-Opisto suomalaisen musiikkikulttuurin kehittäjänä Tiivistelmä Tutkimukseni tavoitteena on selvittää Klemetti-Opiston toimintaa ja merkitystä suomalaisen musiikkikulttuurin kehittäjänä , opiston perustajan ja ensimmäisen johtajan, Arvo Vainion toimikaudella. Alun perin kuoro-opistoksi perustettu Klemetti-Opisto laajeni varsin nopeasti käsittämään laajan kirjon erilaisia musiikkikursseja. Kuoronjohtaja- ja laulajakurssien lisäksi orkesteritoiminta alkoi jo 1950-luvun puolivälissä. Muita kursseja olivat muun muassa säveltapailuseminaarit, nuorison musiikinohjaaja-, kantele- ja yksinlaulukurssit. Erilaisia kurssityyppejä 16 vuoden aikana oli yli kaksikymmentä. Klemetti-Opiston kurssit liitettiin Oriveden Opiston kansankorkeakoulun kursseiksi ja ne järjestettiin kesäisin, kesä-heinäkuussa. Kansanopistolain perusteella saadun rahoituksen lisäksi saatiin avustuksia eri säätiöiltä ja rahastoilta, kuten Wihuri-rahastolta. Tutkimus kiinnittyy historiantutkimuksen kontekstiin. Tarkastelen toimintaa kronologisesti eritellen opetustoiminnan kurssityypeittäin. Konserttitoiminnan olen liittänyt lähinnä oppilaskuntaa käsittelevään lukuun. Aineistona on Klemetti-Opiston arkisto, joka sisältää Arvo Vainion kirjeenvaihtoa, opiskelijoiden hakemukset, matrikkelikirjat ja -kortit, päiväkirjat ja oppilasluettelot, kurssialbumeja sekä lähes kaikki Klemettiläinen-tiedotuslehden numerot. Lisäksi olen teemahaastattelujen ja teemakirjoitusten avulla hankkinut laajan aineiston opiskelijoilta ja opettajilta. Kohdistan huomioni erityisesti kansakoulunopettajiin, joita kursseilla oli valtaosa. Kursseilla kävi yhteensä yli 2300 eri henkilöä, joista lähes puolet oli vähintään kahtena kesänä kursseilla. Kansakoulunopettajien osuus vaihteli 50 ja 70 prosentin välillä. Joillakin kursseilla, kuten musiikinohjaajakurssilla heidän osuutensa oli vieläkin suurempi. Klemetti-Opiston toiminnan kautta uudenlainen kuorosointi-ihanne levisi koko Suomeen. Kyseessä oli kevyt laulutapa, jossa tavoitteena oli sävelpuhtaus ja ilmeikkyys. Klemetti-Opiston Kamarikuoron välityksellä myös Suomessa lähes tuntematon kamarikuorotyyppi tuli tunnetuksi. Kamarikuoroille on ominaista laaja ohjelmisto keskiajalta nykyaikaan. Alun perin, nimensä mukaisesti, kamarikuoro oli kooltaan pienehkö sekakuoro. Kevyt laulutapa tarkoitti äänenkäytössä laajan vibraton ja voimakkaan, prässäävän forten välttämistä, joka oli ollut aikaisemmin ominaista suomalaisille kuoroille. Uutta laulutapaa vastustavat ja vieroksuvat käyttivät siitä käsitettä haamulaulu. Opettajina olivat maamme keskeiset pedagogit ja taiteilijat. Heidän merkityksensä opiskelijoille näyttäytyy keskeiseksi teemakirjoituksissa eli muisteluksissa, jota ilmaisua käytän. Käsittelen laajasti Klemetti-Opistossa vallinnutta ilmapiiriä, jota leimasi innostus ja alkuvuosina musiikin nälkä, kuten eräät kirjoittajat kuvaavat ilmiötä. Uuden sointi-ihanteen ja kuoro-ohjelmiston leviämisen ohella uudet musiikkikasvatusmenetelmät levisivät Klemetti-Opiston kautta erityisesti kansakoulujen musiikinopetukseen. Orffpedagogiikka soittimineen tuli tutuksi, vaikkakaan aluksi ei kaikkia Orffin ideoita, kuten improvisaatiota ja liikuntaa tunnettu. Edellistä keskeisempi oli arvioni mukaan unkarilaisen säveltapailumenetelmän eli Kodály-menetelmän perusteellinen opetus Klemetti-Opistossa. Kursseilla

8 olleista monet olivat alkavan musiikkiluokkatoiminnan käynnistäjiä. Menetelmästä tuli monessa musiikkiluokkakoulussa opetuksen kivijalka. Klemetti-Opisto toimi myös edelläkävijänä nuorisolle suunnatussa orkesterileiritoiminnassa. Klemetti-Opisto toimi suomalaisen musiikkikulttuurin monipuolisena edistäjänä ja sillä oli tärkeä rooli kansakoulunopettajien musiikillisessa täydennyskoulutuksessa. Avainsanat: Aikuiskoulutus, grundtvigilaisuus, kansanvalistus, Klemetti-Opisto, Kodály-menetelmä, kuorolaulu, kuoronjohto, musiikinhistoria, musiikkikasvatus, musiikkikulttuuri, musiikkileiri, Orff-pedagogiikka, Orff-Schulwerk, Oriveden Opisto, soitonopetus, vapaa kansansivistys, yhteisöllisyys, yksinlaulu, äänenmuodostus.

9 Koko talo soi v Kiitokset Väitöstutkimuksen tekemisen ovat mahdollistaneet määräaikaiset vuoteni assistenttina Helsingin yliopiston Soveltavan kasvatustieteen laitoksen Taitoja taideaineiden tutkimuskeskuksessa. Ensimmäiset kiitokseni kohdistankin edesmenneelle professori Arja Puurulalle, joka aikanaan ehdotti minulle assistentuuria. Hänen johdollaan pääsin hyvään alkuun metodologisissa pohdinnoissani. Myös professori Paul Ilsleyn metodologisilla kursseilla sain vahvaa kannustusta ponnisteluilleni. Matka on kuitenkin ollut pitkä ja monivaiheinen. Päädyin historialliseen tutkimukseen, vaikka erinomaisen elämäkerta-aineiston vuoksi muitakin lähestymistapoja olisi löytynyt. Kiitänkin lämpimästi kaikkia, jotka kirjoittamalla ja haastattelun avulla ovat kertoneet tutkimuskohteeni, Klemetti-Opiston, merkityksestä omalle elämälleen. Professori Heikki Ruismäkeä, ensimmäistä ohjaajaani ja valvojaani, kiitän kannustavasta ja ideoita antaneesta tuesta ja ohjauksesta. Hänen ehdotuksestaan liitän tutkimukseeni DVD-tallenteen, joka sisältää musiikkia, puhetta ja kuvia Klemetti-Opistosta ja 1960-luvuilla. DVD:n toteutti laitoksemme suunnittelija Marko Hölttä. Hänelle suuri kiitos paneutuvasta ja luovasta toteutuksesta. Kiitos myös amanuenssi Kari Pereniukselle käsikirjoituksen painokuntoon saattamisesta ja muista käytännön toimista. Toista ohjaajaani, MuT, dosentti Leena Hyvöstä Oulun yliopistosta, kiitän erittäin tarkoista huomioista ja ohjeista, joiden avulla tutkimukseni lopulta valmistui. Harvinaista lienee, että ohjaaja syöttää, saunottaa ja majoittaa ohjattavansa. Näin kuitenkin tapahtui. Jatkotutkimusryhmääni kiitän jatkuvasta tuesta ja sopivan kriittisten huomioiden tekemisestä. Kiitän myös koko tutkimuskeskustamme kiinnostuksesta tutkimukseni eri vaiheissa. Lämmin kiitos kuuluu myös professori Marjut Laitiselle, joka luki käsikirjoitukseni huolellisesti ja antoi omia kommenttejaan. Myös ystäväni FM Riitta Saini kommentoi ja ehdotti korjauksia käsikirjoitukseeni. Tutkimukseni loppuvaiheessa käsikirjoitukseni lukivat myös sisareni FM Irja-Leena Suhonen ja professori emeritus Seppo Suhonen sekä kummityttäreni FM Mervi Suhonen. Heidän kommenttinsa olivat ensiarvoisen tärkeitä. Heitä kiitän lämpimästi. Valokuvamateriaalia sain muun muassa ystävältäni musiikinopettaja Marja-Liisa Melonilta, jonka kotiarkistossa oli hänen isänsä Väinö Oksasen ottamia valokuvia Klemetti-Opistosta luvulla. Kiitos Maku! Kiitos myös muille kuvia luovuttaneille Toini Saarelle ja Tarja Tereskalle.

10 vi Pirkko Partanen Esitarkastajiani professori emeritus Reijo Pajamoa ja professori emeritus Martti T. Kuikkaa kiitän kriittisistä huomioista, joiden ohjaamana olen vielä pyrkinyt parantamaan käsikirjoitustani. Viimeksi, mutta en vähiten, kiitän aviopuolisoani Ossi Partasta tuesta ja kärsivällisyydestä tutkimusmatkani aikana. Helsingissä Pirkko Partanen

11 Koko talo soi vii Sisällys 1 JOHDANTO TUTKIMUSASETELMA Tutkimustehtävät Metodiset valinnat Historiantutkimuksesta nousevat metodologiset valinnat Muistitietotutkimuksesta saadut virikkeet Tutkimusaineisto Tutkimusraportin rakenne KLEMETTI-OPISTON SYNTYTAUSTA Musiikkikoulutusta kansakoulunopettajille ennen Klemetti- Opistoa Kansanvalistuksesta aikuiskasvatukseen Kansanvalistusseura kansan sivistäjänä Aikuiskasvatuksen näkökulma Yhteisöllisyys Klemetti-Opiston perustamisen vaiheet Arvo Vainio liikkeelle panijana Klemetti-Opiston perustaminen Grundtvigilainen aatetausta Musiikilliset linjaukset Kansakoulunopettaja yhteiskunnallis-poliittisena vaikuttajana Suomen Kansakoulunopettajain liiton yhteydet Klemetti- Opistoon KLEMETTI-OPISTON OPETUSTOIMINTA Kuoronjohdon ja äänenkäytön kurssit Toiminnan käynnistyminen kesällä Toiminnan vakiintuminen kesällä Toiminnan merkityksen arviointia kesällä Ylempien pätevyyksien tavoittelua Sisällöllisiä uudistuksia kesinä Opiskelijamäärien väheneminen kesinä Yhteenveto kuoronjohdon ja äänenkäytön kursseista...52

12 viii Pirkko Partanen 4.2 Harald Andersén Klemetti-Opiston Kamarikuoron perustajana Harald Andersénin tavoitteet Kamarikuorosta Klemetti-Opiston lippulaiva Klemetti-Opiston Kamarikuoro uuden ohjelmiston ja laulutavan levittäjänä Levytyksiä ja konserttimatkoja Kamarikuoron ohjelmistosta Yhdistysrekisteriin Harald Andersén ja kamarikuorot säveltäjien innoittajina Klemettiläiset muistelevat kamarikuoron merkitystä itselleen Yhteenveto Klemetti-Opiston kamarikuorosta Yksinlaulukurssit Me teimme oopperan! Arvostellut yksinlaulunäytteet Yhteenveto yksinlaulukursseista Orkesterikurssit ja muu soitonopetus Soitonopetus alkaa Nuorison musiikkileiri Kahden orkesterikurssin loukussa Orkesterikurssi hiipuu hiljalleen Leif Segerstamin kolme kautta Ulkomaanmatkan suunnittelua Yhteenveto orkesterikursseista Muu soitonopetus Nuorison musiikinohjaajakurssit Ensimmäinen pedagoginen kurssi musiikinopettajille kesällä Kerhonohjaajakurssien käynnistyminen kesällä Musiikinopettajaksi Klemetti-Opistosta? Ensimmäiset todelliset yritykset pätevöittämiskurssien järjestämiseksi Miksi pätevöittämiskoulutuksessa ei edetty? Muutoksia kurssivaatimuksiin Tuntiopettajakurssi Nuorison musiikinohjaajakurssien anti ja henki Yhteenveto nuorison musiikinohjaajakursseista Säveltapailuseminaarit Kodály-menetelmä...109

13 Sisällys ix József Péterin toiminta Klemetti-Opistossa Varsinaiset säveltapailuseminaarit Kodály-menetelmästä musiikkiluokkatoiminnan selkäranka Opintomatkoja Unkariin Yhteenveto säveltapailuseminaareista Lausuntakurssit Satunnaisia kursseja Opettajaluonnehdintoja Kokoava yhteenveto KLEMETTI-OPISTON OPPILASKUNTA Monenlaisia toimintamuotoja Juhannusjuhlia Kurssialbumi Rintamerkki ja lippu Klemettiläinen-lehti Oppilaskunta osallistuu päätöskonserttien järjestämiseen Tampereen musiikkiviikkosuunnitelmia Reviiriä laajennetaan kesällä Kesällä 1956 elämyksiä Bachin parissa Jyväskylän musiikkikulttuuripäivät yhteistyökumppanina Konserttimatkailua laajennetaan kesällä "Maaseudun musiikkipäivät" Musiikkipäivät levittäytyvät yhä laajemmalle Kesällä 1962 madalletaan profiilia Negro spiritualeja kesällä Suurimuotoisia teoksia kesällä Leif Segerstam pääosassa kesällä Kuorovieraita Virosta kesällä Itsenäisyyden juhlavuoden laulujuhlat Kesän 1968 konsertit Konserttitoiminta opiskelijoiden kokemana Talvipäivät ja kilpailut Ensimmäiset talvipäivät Turussa Talvipäivät Kotkassa ja Karhulassa Helsingin talvipäivät Martti Talvela yksinlaulukilpailun voittajana Vaasassa

14 x Pirkko Partanen Joensuun talvipäivät Lappeenrannan talvipäivät ja laulukilpailu Kymmenvuotisjuhlat Helsingissä Turun talvipäivillä 1964 trumpetti- ja yksinlaulukilpailut Talvipäivien muutos harjoitusleiriksi Kouvolan - Kuusankosken ja Klemetti-Opiston musiikkipäivät Peruutusten vuodet Talouden vakauttamisyrityksiä Säätiön perustamishaaveita ja rahan keräystä Klemetti-Opiston Tuki ry Klemettiläiset haluavat laulaa KLEMETTI-OPISTO VAIKUTTAJANA Klemetti-Opisto muiden musiikkitapahtumien mallina Julkaisutoiminta Uusien ideoiden esiintuoja Mediajulkisuutta Musiikin harrastus sukupolvien ketjussa Muisteluksien analyysiä YHTEENVETO JA POHDINTA LÄHTEET JA KIRJALLISUUS LIITTEET Liite 1. Kesälle 1954 hyväksytyt kurssivatimukset (JKPK , 6. ) Liite 2. Kesälle 1956 hyväksytyt I erikoiskurssin kurssivaatimukset Liite 3. Kesälle 1961 hyväksytyt kurssivaatimukset Liite 4. Musiikin tuntiopettajien kurssi kansakoulunopettajille v Liite 5. Kuorolaulun käsikirjan sisällysluettelo Liite 6. Opettajaluettelo Liite 7. Opettajaluonnehdintoja Liite 8. Kirje klemettiläisille Liite 9. Klemetti-Opiston Kamarikuoron ohjelmisto Liite 10. Jatkokurssin palaute kesällä

15 Sisällys xi Liite 11. Klemetti-Opiston Nuorison musiikinohjaajakurssin toivomusaloite kesällä Liite 12. Lehtileike, Suomen Sosialidemokraatti no 54/ Liite 13. Klemetti-Opiston Kamarikuoron matkaesite vuonna Liite 14. Konserttiohjelmia Liite 15. EsimerkkI konserttiesitteestä Liite 16. Klemettiläinen-lehden no 2:n 1957 kansilehti Liite 17. Opettaja-lehden no 32/ artikkeli Liite 18. Suomen Kuvalehden no 27/ artikkeli Liite 19. DVD Klemetti-Opistosta Lyhenteitä: EOL = Eteläsuomalaisen Osakunnan laulajat FSSMF = Finlands svenska sång- och musikförbund FSM = Finlands svenska manssångarförbund FSKF = Finlands svenska kyrkosångsförbund HBL = Hufvudstadsbladet HS = Helsingin Sanomat JKPK = Klemetti-Opiston johtokunnan pöytäkirja KH = Kouluhallitus KL = Kansakoulun lehti KMO = Koulujen Musiikinopettajat ry KOP= Kansallisosakepankki KVS = Kansanvalistusseura NMPU = Nordisk Musikpedagogisk Union OL = Opettajain lehti OO = Oriveden Opisto SKL = Suomen Kansakoulunopettajain liitto SLU = Seminaarilainsäädännön uudistamiskomitea SLY = Suomen laulunopettajain yhdistys SML = Suomen musiikkioppilaitosten liitto SMOL = Suomen Musiikinopettajain Liitto SS = Suomen Sosialdemokraatti STM = Suomen Työväen Musiikkiliitto SULASOL = Suomen laulajain ja soittajain liitto

16

17 Koko talo soi 1 1 Johdanto Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Klemetti-Opiston osuutta suomalaisen kuorokulttuurin ja musiikkikasvatuksen kehittymisessä ja 1960-luvuilla. Tutkimus on rajattu vuosiin , Klemetti-Opiston ensimmäisen rehtorin, director musices Arvo Vainion toimintakauteen, aikaan, jolloin erityisesti suomalainen musiikkikulttuuri kehittyi voimakkaasti. Klemetti-Opisto perustettiin Kansanvalistusseuran omistaman Oriveden Opiston yhteyteen vuonna 1952 alun perin kuoro-opistoksi. Ensimmäiset kurssit pidettiin kesällä Kuorokurssien lisäksi järjestettiin vuosien mittaan kursseja myös yksinlaulajille, musiikkikerhojen ohjaajille, soittajille ja jopa lausujille ja tanssijoille. Oriveden Opisto oli perustettu vuonna 1909 ja siirtyi Kansanvalistusseuran omistukseen vuonna Kansanvalistusseuralla, joka on vuodesta 1874 harjoittanut kansansivistystyötä, oli kunnianhimoisia suunnitelmia Oriveden Opiston kehittämisestä tavanomaista kansanopistoa monipuolisemmaksi vapaan sivistystyön keskukseksi. Suunnitelmat koskivat sivistystyöntekijöiden koulutusta, opettajien valmistusta ja kansanopistopedagogiikan tutkimusta. Klemetti-Opiston perustaminen oli siten Oriveden Opistolle asetettujen tavoitteiden mukainen. Kaikki muut alkuperäiset tavoitteet eivät ole toteutuneet. (Sallila 2004.) Klemetti-Opiston syntyyn ja sijoittamiseen Oriveden Opiston yhteyteen vaikuttivat monet tekijät, jopa sattumien summa. Tässä tutkimuksessa kuvataan Klemetti-Opiston kurssitoimintaa, kurssien kehitystä, oppilaskuntatoimintaa ja opiskelijoiden kokemuksia opiston merkityksestä omalle elämälleen ja työuralleen. Varsinkin alkuvuosina valtaosa opiskelijoista oli kansakoulunopettajia. Näen heidän osuuteensa suomalaisen kuorokulttuurin kehittämisessä tärkeäksi. Kuorokulttuuri oli murrosvaiheessa 1950-luvulla. Tähän Klemetti- Opisto toi uusia virikkeitä. Nämä virikkeet levisivät laajasti koko Suomeen. Viime sotien jälkeen toteutettu asutuspolitiikka merkitsi monien sivukylien asutuksen laajentumista ja kansakoulu oli kylän merkittävä sivistyskeskus. Kuorolaulu, usein liittyneenä seurakuntatoimintaan, oli lähes ainoita kulttuuriharrastuksia monilla sivukylillä. Monet kursseilla käyneet kansakoulunopettajat olivat juuri näitä sivukylien kansankynttilöitä. He olivat saaneet varsin perusteellisen musiikkikoulutuksen seminaareissa, mutta kuorojen johtaminen vaati lisäksi erityisosaamista sekä teknisesti että sisällöllisesti. Kuorokulttuurin lisäksi tutkimus käsittelee myös Klemetti-Opiston osuutta musiikkikasvatuksen kehittämisessä. Tutkimus kohdistuu muun muassa siihen, missä määrin Klemetti-Opistolla oli osuutta musiikkikasvatuksen kansainvä-

18 2 Pirkko Partanen listen menetelmien, Orff-pedagogiikan ja Kodály-menetelmän eli unkarilaisen säveltapailumenetelmän leviämiseen ja juurtumiseen Suomessa. Katson tutkimukseni tekemisen olevan suorastaan velvollisuuteni, koska käsitykseni mukaan Klemetti-Opiston merkitys suomalaisen musiikkikulttuurin ja musiikkikasvatuksen kehittymisessä suurempi kuin tänä päivänä tiedetäänkään. Itse olen toiminut Klemetti-Opistossa monissa eri rooleissa yhteensä viidellä vuosikymmenellä alkaen vuodesta 1966, ensin kuoronjohdon opiskelijana, pian sen jälkeen Klemetti-Opiston Kamarikuoron jäsenenä ja vuodesta 1984 vuoteen 2003 Klemetti-Opiston johtajana. Se tieto, jonka olen vuosikymmenten aikana hankkinut oman kokemukseni kautta ja löytänyt erilaisista lähteistä tutkimusta tehdessäni, ansaitsee tulla kirjatuksi, koska se on osa Suomen kulttuurihistoriaa. Kun tutkimusta tehdessäni olen perehtynyt perusteellisesti niin arkistomateriaaliin kuin saamiini sekä kirjoitettuihin että puhuttuihin muisteluksiin, näkemykseni Klemetti-Opiston merkityksestä on kasvanut entisestään. Toimintahistorian kirjoittaminen on tärkeää myös siksi, että Klemetti-Opistosta ei ole olemassa aikaisempaa tieteellistä tutkimusta. Ensimmäisestä viisivuotiskaudesta on painettu historiikki (Vainio 1958). Harald Andersénin elämäntyötä käsittelevät teokset Chorus et Psalmus ja Harald Andersén Tuttu ja tuntematon/känd och okänd sisältävät artikkeleita, jotka sivuavat Klemetti-Opistoa. Lisäksi ovat ilmestyneet Klemetti-Opiston Kamarikuoron 10-vuotis-, 25-vuotis- ja 50-vuotisjuhlintaan liittyneet julkaisut. Koska Klemetti-Opisto on myös osa Kansanvalistusseuraa ja sen ylläpitämää Oriveden Opistoa, tutkimus palvelee myös näiden instituutioiden toiminnan tallentamista.

19 Koko talo soi 3 2 Tutkimusasetelma Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää Klemetti-Opistossa toteutettua musiikinopetusta koko sen laajuudessa aikavälillä , opiston ensimmäisen rehtorin, Arvo Vainion kautena. Mielenkiintoni tutkijana kohdistuu erityisesti siihen, millainen merkitys Klemetti-Opistolla on ollut kyseisenä ajanjaksona suomalaiselle musiikkikulttuurille varsinkin 1950-luvulla, jolloin musiikillisia kesäkursseja Klemetti-Opistoa lukuun ottamatta oli vähän. Klemetti-Opiston lisäksi näitä järjestivät Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto SULASOL, Suomen Työväen Musiikkiliitto STM, Finlands Svenska Sångoch Musiförbund FSSMF ja Suomen Laulunopettajain Yhdistys SLY. Suomen Seurakuntaopisto aloitti lisäksi Kotimusiikkiviikot 1950-luvun puolivälissä. Myös musiikkiopistoja oli vain suurimmissa kaupungeissa. 2.1 Tutkimustehtävät Ensimmäiseksi selvitän, millainen oli Klemetti-Opiston syntytausta, millaiset olivat perustamisvaiheet ja millaisiin aatevirtauksiin opisto kiinnittyi. Toiseksi tuon esille, millaiselle opiskelijajoukolle opetus oli suunniteltu. Esitän myös yksityiskohtaisesti, mitä Klemetti-Opistossa on opetettu ja miksi kurssitoiminta laajeni vuosi vuodelta. Oman käsittelynsä saa Klemetti-Opiston kamarikuoro, jonka vaikutusta uuden kuorosoinnin ja ohjelmiston levittäjänä korostan. Opiston opettajistossa oli Suomen johtavia musiikkipersoonallisuuksia. Siksi olen kiinnostunut, miten opiskelijat luonnehtivat opiston opettajia. Koska kyseessä ovat musiikkikurssit, konserttitoiminnalla on keskeinen sija niin opiskelijoiden kuin opettajienkin kohdalla. Pidänkin tärkeänä tuoda esille, millaista ohjelmistoa opistossa on opiskeltu ja esitetty ja mitä konserttitoiminta on merkinnyt opiskelijoille taiteen tekijöinä ja vastaanottajina. Tutkin myös kurssien merkitystä opiskelijoille omassa työssään kuoronjohtajina ja musiikkikasvattajina. Klemetti-Opiston opetus toteutettiin enimmillään neljän viikon jaksoina sisäoppilaitoksessa. Miten tämä seikka vaikutti yhteisöllisesti? Oppilaskunta toimi konserttien, talvipäivien ja niihin liittyvien kilpailujen järjestämisessä sekä varojen hankinnassa. Miten tämä tapahtui, on kiinnostavaa. Lisäksi tuon esille, missä määrin Klemetti-Opisto on ollut esikuvana muille musiikkikursseille sekä millaista julkaisutoimintaa Klemetti-Opisto harjoitti. Olen kiinnostunut myös selvittämään, miten opiskelijat ja tiedotusvälineet arvioivat Klemetti-Opiston merkitystä Suomen musiikkikulttuurin kehittymiselle.

20 4 Pirkko Partanen 2.2 Metodiset valinnat Tutkimukseni sijoittuu Kuikan (1991, 97) mainitseman lähihistorian alueelle. Mikrohistoriaa se on siten ymmärrettynä, että pyrin eri lähteiden avulla tekemään realistisen tulkinnan menneisyydestä, jolloin lähteeni edustavat menneisyyttä sellaisenaan (Fingerroos & Haanpää 2006). Mikrohistoriaa tutkimukseni edustaa siinäkin mielessä, että kohdistan huomioni yksityiskohtiin. Myös se, että nostan Klemetti-Opiston perustajan, Arvo Vainion elämäntyön keskeiselle sijalle, on luonteeltaan mikrohistoriaa. Kyseessähän on henkilö, joka tunnettiin lähinnä vain Kymenlaaksossa ja klemettiläisten piirissä. (ks. Ginzburg 2007, ) Koska lähdeaineistoni sisältää runsaasti muisteluksia, tutkimukseni voidaan siltä osin sijoittaa myös etnologian piiriin kuuluvaan muistitietotutkimukseen. Samalla tutkimukseni sijoittuu suomalaisen musiikkikulttuuritutkimuksen kenttään. Tutkimuksessani on tapaustutkimuksen elementtejä, koska tutkin tiettyä instituutiota, vaikkakin tyypillinen tapaustutkimus edellyttää Cohenin ja Manionin (1982, ) mukaan observointia, joko osallistuvaa tai ei-osallistuvaa observointia. Vaikka käsittelen menneisyyteen kuuluvia tapahtumia, katson tutkijana olevani osallistuva observoija, koska itsekin olin klemettiläinen ajanjaksolla, jota tutkin. Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2001, 123) mukaan tapaustutkimukselle tyypillisiä piirteitä ovat lisäksi monipuoliset aineistot ja niiden keräämiseksi tarvittavat useat eri metodit. Heidän mukaansa tavoitteena on useimmiten ilmiöiden kuvailu. Yhdistelen useita eri aineistoja ja näin pyrin saamaan mahdollisimman kattavan ja havainnollisen kuvan Klemetti-Opiston toiminnasta ja merkityksestä ja 1960-luvuilla. Tutkimukseni perustuu siis aineistotriangulaation käyttöön. Menetelmätriangulaatiota tutkimukseeni sisältyy myös, koska käytän erilaisia aineistonkeräysmenetelmiä ja analysoin ja luokittelen sisällön analyysin avulla muisteluksista tulleita vastauksia tutkimuskysymysteni perusteella. (ks. Eskola & Suoranta 2001, 69, Tuomi & Sarajärvi 2006.) Historiantutkimuksesta nousevat metodologiset valinnat Lähdekritiikki on perinteisesti ollut keskeinen metodinen väline historiantutkimuksessa. Renvallin mukaan on tärkeää arvioida, vääristääkö käytetty lähde asioita, koska lähteen tarkoitus saattaa vaikuttaa sisältöön myös silloin, kun ei tietoisesti haluta poiketa totuudesta. Koko historiallinen lähdekritiikki perustuu siihen, että lähteen tietoja ei voi käyttää irrallisina, vaan on otettava huomioon, millaisen kokonaisuuden osia ne ovat. (Renvall 1983, 161; ). Ulkoisella lähdekritiikillä selvitetään, millainen asema ja tehtävä lähteellä on ollut aikanaan ja onko se aito vai jäljennös tai väärennös. Kyse on lähteen

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Ajankohtainen Uno Gygnaeus

Ajankohtainen Uno Gygnaeus Ajankohtainen Uno Gygnaeus I II III SUOMEN KOULUHISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKIRJA 2010 Ajankohtainen Uno Cygnaeus Uno Cygnaeuksen juhlavuosi 2010 KOULU JA MENNEISYYS XLVIII IV ISSN 0780-7694 ISBN 978-952-92-8080-3

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)

Lisätiedot

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA Paula Sjöblom, dosentti, kieli- ja käännöstieteiden laitos Ulla Hakala, KTT, markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos Satu-Päivi

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede PROFESSORILUENTO Professori Seppo Mattila Tähtitiede Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Seppo Mattila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28. syyskuuta

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

Pohtimiskaavio ja analyysimatriisi lähdekirjallisuuden argumentaatioanalyysin

Pohtimiskaavio ja analyysimatriisi lähdekirjallisuuden argumentaatioanalyysin Pohtimiskaavio ja analyysimatriisi lähdekirjallisuuden argumentaatioanalyysin apuna @jatellaan yhdessä -hanke (eeducation) Miika Marttunen & Carita Kiili Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden laitos Hankkeen

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

KOULU JA MENNEISYYS SUOMEN KOULU HISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKIR] A 1951-1955 HELSINKI1955

KOULU JA MENNEISYYS SUOMEN KOULU HISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKIR] A 1951-1955 HELSINKI1955 KOULUJA MENNEISYYS IX KOULU JA MENNEISYYS SUOMEN KOULU HISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKIR] A 1951-1955 IX HELSINKI1955 Vuosikirjaan Koulu ja menneisyys IX saaduista kirjoituksista esittää Suomen Kouluhistoriallinen

Lisätiedot

ERKKI SALMENHAARA. Viulusonaatti. Sonata for Violin and Piano (1982) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savonlinna 1994, Finland

ERKKI SALMENHAARA. Viulusonaatti. Sonata for Violin and Piano (1982) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savonlinna 1994, Finland ERKKI SALMENHAARA Viulusoaatti Soata for Violi ad Piao (98) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savolia 99, Filad ========== ERKKI SALMENHAARA (9 00) suoritti sävellykse diplomitutkio Jooas Kokkose

Lisätiedot

Päivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä

Päivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Päivitysvastuu: Hallintojohtaja SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä 16.12.2009) Tehtävät Professorin

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari

Lisätiedot

Hanna Lehtonen Kello kolme yöllä

Hanna Lehtonen Kello kolme yöllä Hanna Lehtonen Kello kolme yöllä Three o clock at night STM 1027 Puhallinorkesteri Wind Band -musiikki Finland www.musiikkiliitto.i ino@musiikkiliitto.i Hanna Lehtonen Kello kolme yöllä Kello kolme yöllä

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Sulasol. Toiminta ja jäsenpalvelut

Sulasol. Toiminta ja jäsenpalvelut Sulasol Toiminta ja jäsenpalvelut Sisältö Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Tiedottaminen ja näkyvyys Laulu- ja soittojuhlat Muut tapahtumat ja koulutus Huomionosoitukset Edunvalvonta ja asiantuntemus

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa:

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: I II III IV Novellianalyysi Perinnetekstin analyysi Kuva-aineiston analyysi Populaarimusiikkiaineiston

Lisätiedot

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen Leena Halttunen KT, lto 9.10.2010 Vaasa Esityksen sisältö Esityksen taustalla olevat tutkimukset Millaisista lähtökuopista lähdemme: Päivähoitotyö, johtajuus

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä

SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä 2010-2015 Vapaan sivistystyön päivät 27.-28.8.2015 Joensuu Heidi Luukkainen ja Leena Saloheimo Opinnäytteiden hakutapa: hakusanoilla

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Kantu 13. Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Heidi Wirilander, FM, tohtorikoulutettava

Kantu 13. Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Heidi Wirilander, FM, tohtorikoulutettava K ansalaisaktivismi kulttuuriperintökatastrofien jälkihoidossa Kantu 13 Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos 15.2.2013 Heidi Wirilander, FM, tohtorikoulutettava Kansalaisyhteiskunta,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

TOIVO SAARENPÄÄ Ms.Mus. 161 COLL. 376

TOIVO SAARENPÄÄ Ms.Mus. 161 COLL. 376 Arkistoluettelo 339 TOIVO SAARENPÄÄ Ms.Mus. 161 COLL. 376 Käsikirjoituskokoelmat SAARENPÄÄ (vuoteen 1906 Herckman), TOIVO HARRAS (1882-1948) Säveltäjä ja kuoronjohtaja Toivo Saarenpää lopetti koulunkäyntinsä

Lisätiedot

Alfred Kordelinin säätiön säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Säätiön tarkoitus ja säätiön perustajan johtava aate 3 Tarkoituksen toteuttaminen

Alfred Kordelinin säätiön säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Säätiön tarkoitus ja säätiön perustajan johtava aate 3 Tarkoituksen toteuttaminen Alfred Kordelinin säätiön säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto sr. Säätiön nimi on ruotsiksi Alfred Kordelins allmänna framstegs- och bildningsfond

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

2.4. Oppimistyyleistä

2.4. Oppimistyyleistä 2.4. Oppimistyyleistä 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen

Jatkotutkinnon suorittaminen Jatko-opiskelu Jatkotutkinnon suorittaminen 5. Tutkinnon myöntäminen 2. Jatko-opintojen suorittaminen 1. Valinta jatkokoulutukseen Tutkimuksen tekeminen 3. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja hyväksyntä

Lisätiedot