Äänihahmoista musiikkiin.

Transkriptio

1 Äänihahmoista musiikkiin

2 mupe:n sisältökehitystä opettajakoulutuksen, säveltäjien ja instrumenttipedagogien dialogina

3 Pohdintoja, nähtyä ja kuultua Instrumenttiopettajat mupe:n toimivuudesta: vaihtelu suurta. + Toiminnallisuus ja soittimet Nuotinluvun alkuvaihe kriittinen Sävellajit, intervallit, harmonia: ilmiöt tärkeitä, soveltamis- ja musisointitehtäviä nimeämisen ja ulkoluvun tilalle Säveltäjät huolissaan musiikkiopistojen ulkopuolelle jäävästä musiikinharrastuksen osasta (äänipohjaisuus, tietokoneet) Sävellyspajoissa toimittu mm. piirroksilla, tarinoilla ja omilla notaatioilla ja hahmotettu rakenteita!

4 Opetuksemme arvopohja korostuu keskusteluissa Keskustelut tukevat OPS-ajattelua: arvopohja (Miksi opetamme musiikkia) è sisällöt Voisiko arvopohjassa vielä painottaa luovuutta, kohtaamista? Taideopiskelu itseymmärryksenä (vrt. visuaaliset taiteet) Oppilaan kohtaaminen persoonana (mm. Anttila 2011). Mupe:n ammattietiikka: tunnistetaan alan haasteet Kuuleminen tunnepitoinen alue Hahmotustaidot moninaisia, muutos hidasta Keho, taidot, osaaminen, tunnepitoisia aiheita Mupe-sisältöjen perinteessä painolastia: Nimeämispainotus, luettelomaisuus, oikeat vastaukset, hahmotuksellinen kapeus Mupe:n perinteiset teoriasisällöt Wegeliuksen ajoilta!

5 Mupe pedagogisena alueena: hahmotus- ja lukutaidon eri tasoja Tietoinen jäsentäminen, kuvaaminen ja keskustelu Toiminnalliset merkitykset nuoteille ja muille merkeille Sanaton toiminnallinen hahmotus, sisäinen kuulo

6 Miten musiikin hahmotus- ja lukutaito kehittyy? Ääntä tuotetaan toimimalla (liike è ääni). Yhteys sisäistyy sisäiseksi kuuloksi Kuuleminen on kehollista, toiminnallista è monenlaista Abstrakteja ulottuvuuksia (myös ääntä) konkretisoidaan toisten kokemusalueiden kautta ( cross-domain mapping, Johnson 2007). Hahmolähtöisyys: Luontevimmat kokemuksen yksiköt ele, lause, fraasi Moniaistisuus luontaista Pieni varioituminen luonnollista, tarkka kopiointi poikkeustapaus. Omin sanoin sanominen. Työkalu, instrumentti: soittimelle ei vain käännetä laulettua vaan soittimella keksitään ja ajatellaan.

7 Filosofia käytäntöön: uudistetaan (tyyppi)tehtävät! Perinteiset tyyppitehtävät usein vähän epäreiluja Jos heti täsmennetään yksittäiset nuotit, luontevat hahmot helposti hämärtyvät yksi oikea vastaus è riski kilpailullisiin (ei yhteistoiminnallisiin) ryhmiin hahmotuksellinen kapeus: pitää muistaa melodia / kuulla basso tarkasti lotta.ilomaki@siba.fi

8 Vinkkejä hahmolähtöisiin tehtäviin Poimitaan ohjelmistosta elementtejä (harmonia säveliköt, rytmiilmiöitä) è tehdään omaa musiikkia. Säveltelypohjat materiaali + leikkiohje. Syntyy yksilöllisiä ratkaisuja materiaaleja voidaan poimia teoksista. Tallennetaan kokonaisuus (kuva /äänite), nuotinnetaan valikoiden. Laulaminen, musisoiminen sinänsä tärkeää!! Laulullisten/ kehollisten tehtävien muuntaminen soittimellisiksi oktaavialasiirrot, idiomaattiset tekstuurit soittimelliset liikkeet säveltelyn tai varioinnin lähtökohtana. Monipuolinen nuotinluku (esim. soittokappaleet). Seuraaminen, vapaa keskustelu, kuulonvaraisesti tuttujen ilmiöiden tunnistaminen. (Lisätieto: valmistelemme portfolioesimerkkejä kuvatuista tehtävistä , tavoite julkaista materiaalia Mupe- ja instrumenttiopettajien vinkit, tarpeet ja kysymykset tervetulleita - lotta.ilomaki@siba.fi.)

9 Vaatii arvioinnin kehittymistä jo hahmotettuun suuntaan: Tehty työ, esitykset Yksilölliset ratkaisut varaa vielä laajentaa mm. soittimellisuuteen Yhteistoiminnallinen oppiminen

10 Äänipohjainen pedagogiikka: terveisiä säveltäjiltä Pitäisikö nuotiton musiikin oppiminen ja tietokone instrumenttina tunnustaa laajemmin musiikkiopistoissakin? (Koulujen musiikinopetus: Folkestad 1999; Finney 2007; Mupe:n yhteydessä Tuomela 2011; keskustelun koontia Ilomäki 2012b.)

11 Soitinkohtaisia täsmäkysymyksiä / harmonia: Soinnullisuuden hahmottaminen melodiastemmoissa Kuuleminen ja virittäminen ennen nimeämistä: kuuluuko soittamani sävel sointuun? Impro, stemmojen laadinta. Mitä intervalleilla voi tehdä? Vapaa säestys mieluista. Eri soittimet mukaan (myös jouset). Soitinkouluissa materiaaleja. Sointuanalyysi soittimen kanssa. Eri soitinten tekstuurit. lotta.ilomaki@siba.fi

12 Soitinkohtaisia täsmäkysymyksiä ja kriittisiä kohtia Puhaltimet: virittäminen. Suullinen säveltapailu kaipaa paljon huomiota. Kirjoittamisessa tärkeä välttää suorituspaineita (käytännölliset, motivoivat tehtävät, esim. sovittaminen).

13 Kirjallisuutta Anttila, Eeva Taiteen tieto ja kohtaamisen pedagogiikka. Teoksessa Taiteen jälki: Taidepedagogiikan polkuja ja risteyksiä. Toim. Eeva Anttila. Helsinki: Teatterikorkeakoulu Barrett, Margaret Invented Notations: A View of Young Children's Musical Thinking. Research Studies in Music Education 8 (1): Finney, John & Burnard, Pamela (toim.) Music education with digital technology. London: Continuum. Folkestad, Göran Musical Learning as Cultural Practice: As Exemplified in Computer-based Music-making. Teoksessa Children and Music: Developmental Perspectives. Toim. Margaret S. Barrett, Gary McPherson & Rosalynd Smith. Launceston: UniPrint. Ilomäki, Lotta 2012a. Musiikin perusteiden opetus keskustelun alla: muuttuuko musiikin hahmotus? Trio 1: 7 18.

14 Kirjallisuutta Ilomäki, Lotta 2012b (painossa). Säveltäminen musiikkioppilaitospedagogiikan haastajana. Teoksessa Säveltäjäksi kasvattaminen. Toim. Lauri Väkevä & Juha Ojala. Opetushallitus. Johnson, Mark The Meaning of the Body: Aesthetics of Human Understanding. Chicago: University of Chicago Press. Opetushallitus Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet. Wegelius, Martin Första grunderna i almänna musikläran: för skolornas behof sammanstälda. Helsinki: Edlund. Vuorela, Kristiina; Amberla, Kai & Klemettinen, Timo Säveltäjä musiikkioppilaitoksessa. Ohjeistus pilottivuoden osallistujille. Moniste. Suomalaisen musiikin tiedostuskeskus ja Suomen musiikkioppilaitosten liitto. Vuorela. Kristiina Säveltäjä musiikkioppilaitoksessa -projekti: Yhteenveto pilottivaiheen kokemuksista. Julkaisematon aineisto.