HUUMEHOIDON TIETOJÄRJESTELMÄ

Transkriptio

1 HUUMEHOIDON TIETOJÄRJESTELMÄ KERÄTTÄVÄT TIEDOT 1 HUUMEHOIDON HOITOTIETOLOMAKKEISSA 1/2 ja 2/2 OLEVAT SAMAT KYSYMYKSET Haastattelupäivämäärä Merkitse tähän päivämäärä, jolloin asiakasta on haastateltu, esimerkiksi 23/01/10. Mikäli tiedot kerätään useammalla kerralla, merkitse tähän vain ensimmäisen haastattelun päivämäärä. Haastattelupäivämäärän ja hoitoontuloajankohdan tulee vastata toisiaan. Mikäli asiakkaan tämänkertainen päihdehoitojakso on alkanut nykyisen kalenterivuoden aikana, haastattelupäivämääräksi merkitään hoitoontulopäivämäärä. Mikäli kyseessä on aikaisemmalta kalenterivuodelta jatkuva avo- tai laitoshoitojakso, haastattelupäivämääräksi merkitään nykyisen kalenterivuoden aikana tapahtunut ensimmäinen käyntikerta avohoidossa tai laitoshoidon osalta kalenterivuoden ensimmäinen päivä. Nimi ja henkilötunnus ja kotikunta Huumehoidon hoitotietolomakkeen valkoisissa, potilasasiakirjoihin jätettävissä osissa käytetään asiakkaan nimeä, henkilötunnusta ja kotikuntaa. Nämä tiedot eivät tallennu vihreisiin, Stakesiin lähetettäviin kopiokappaleisiin. Nämä asiakkaan tunnistetiedot eivät myöskään tallennu Stakesia varten kertyvään tietokantaan sähköisessä tiedonkeruussa, vaan ovat tarvittaessa vain hoitoyksikön itsensä käytettävissä. Asiakasnumero Paperilomakkeen vihreässä kopioituvassa osassa nimeä ja henkilötunnusta ei ole, vaan niiden tilalle täytetään ns. asiakasnumero Stakesin huumehoidon tietojärjestelmää varten. Asiakasnumero on juokseva numero (1,2,3...) tai vastaava kunkin hoitoyksikön tätä varten käyttämä numerosarja, jolla erotellaan yksikkökohtaisesti asiakkaat toisistaan. Tätä asiakasnumeroa käytetään huumehoidon tietojärjestelmässä huumehoidon hoitotietolomakkeen 1/2 ja 2/2 tietojen yhdistämiseksi tietoja analysoitaessa. Asiakasnumero on tarkoitettu vain Stakesin tilastollista tiedonkeruuta varten. Samaa henkilöä ja samaa hoitojaksoa koskevissa lomakkeissa 1/2 ja 2/2 tulee olla sama asiakasnumero. Asiakkaan tunnistamisen mahdollistavaa asiakastunnusta (esim. henkilötunnus tai yksikön oma asiakasnumero) ei tule käyttää asiakasnumeroinnissa. Mikäli samasta henkilöstä lähetetään samassa yksikössä toteutettuja opiaattiriippuvaisten hoidon tarpeen arviointi- tai hoitojaksoja koskevat tiedot Stakesiin, kutakin hoitojaksoa koskevissa lomakkeissa tulee käyttää eri numeroita.

2 Asiakasnumeroksi suositellaan juoksevaa numeroa a) joko huumehoidon tietojärjestelmään mukaan otettavien asiakkaiden kokonaismäärän pohjalta * esim. tietoja kerätty 32 asiakkaasta, jolloin asiakasnumerot ovat 1 32 b) tai työntekijäkohtaista, jaksottaista juoksevaa numerointia * esim. yksikössä on kolme sosiaalityöntekijää, joista jokainen kerää tietoja omista asiakkaistaan, ja ennakolta arvioidaan, että asiakastietoja kertyy yhteensä 60 asiakkaasta. Tällöin voidaan sopia, että yksi sosiaalityöntekijä voi käyttää numeroita 1 19, toinen ja kolmas Mikäli tietoja kertyy ennakoitua enemmän, otetaan käyttöön seuraavaksi numerot 60 79, ja HUUMEHOIDON HOITOTIETOLOMAKE, OSA 1/2 HOITOJAKSO Hoitoa koskevissa tiedoissa kootaan tietoja sekä alkaneesta hoitojaksosta että asiakkaan aiemmista ja mahdollisesti muualla jatkuvista hoitokontakteista. Huumeasiakkaan usein monivaiheista ja pitkälle ajanjaksolle sijoittuvaa hoitohistoriaa on tärkeä hahmottaa prosessina. Huumeidenkäytön kokeilusta ja käytön säännöllistymisestä saattaa kulua vielä paljonkin aikaa siihen, että asiakas hakeutuu päihdehoitoon huumeidenkäyttönsä vuoksi. Hoitopalveluiden käyttö vaihtelee myös elämäntilanteen mukaan. Osa päihdehoidossa olevista asiakkaista käyttää runsaasti erilaisia palveluja, jolloin hoidon kokonaisvaltaisen suunnittelun kannalta on mielekästä jäsentää asiakkaan käyttämien hoitopalvelujen kokonaisuutta. Yhteistyö muiden hoitavien tahojen kanssa on tärkeää. On tärkeä myös selvittää sitä, mikä on saanut asiakkaan hakeutumaan päihdehoitoon, eli mitä kautta asiakas on ohjautunut päihdehoitoon. 1. Nykyinen hoitojakso aloitettu * Milloin nykyinen hoitojakso on aloitettu? Vuosi XXXX ja kuukausi XX Merkitse tähän asiakkaan tämänhetkisen hoitojakson alkamisajankohta (vuosi ja kuukausi, esim. vuosi 2010 ja kuukausi 01). Mikäli asiakas on yksikössä uusi asiakas, hoitojakson alkamisajankohdaksi merkitään siis asiakkaan hoitoon hakeutumisajankohta. Mikäli asiakas on yksikön vanha asiakas, hoitojakson alkamisajankohta merkitään sen mukaan, miten yksikkö itse määrittelee "hoitojakson". Hoitojakson määrittelyssä on Suomessa vaihtelevia käytäntöjä. Toistaiseksi ei ole yleisesti hyväksyttyjä ja laajasti käytössä olevia määritelmiä erityppisten hoitojaksojen määritelmäksi, vaan kukin yksikkö määrittelee asiakkaidensa hoitojaksot omalla tavallaan. Erityisen suuri vaihtelu on avohoidon hoitojaksojen osalta, mutta myös laitoshoitojaksojen osalta esim. intervallihoidossa on vaihtelevia käytäntöjä. Yksiköt voivat käyttää yksikössä käytössä olevaa avohoitojakson määritelmää. Osa yksiköistä määrittelee avohoitojakson keston "yksilöllisesti sovittuna", jolloin avohoitojakson kesto voi vaihdella muutamasta käynnistä useamman vuoden hoitojaksoihin. Joissakin yksiköissä on määritelty hoitojakson kesto siten, että "alussa on 3 5 tapaamisen arviointijakso", jonka jälkeen "hoitojakso saattaa jatkua 3 12 kk". Katkaisuhoitoyksiköissä hoitojakso voidaan määritellä esimerkiksi "3 päivää" tai "2 viikkoa" kestäväksi avokatkaisuhoidoksi. Joillakin

3 yksiköillä on avohoidon osalta käytössä asiakkaan käyntitiheyteen liittyviä määritelmiä, esimerkiksi uuden avohoitojakson katsotaan alkavan, mikäli asiakkaalla ei ole ollut avohoitokontakteja kyseiseen hoitoyksikköön esim. 2-3 tai 6-12 kuukauteen. Myös sovituille käynneille tulematta jättäminen voidaan määritellä hoitojakson päättymiseksi. Hoitojakso laitoshoidossa määritellään Suomessa yleensä laitoshoitojakson kestona asiakkaan sisäänkirjoituksesta uloskirjoitukseen. Laitoshoitojakson kesto voi näin vaihdella esim. joistakin päivistä 1 2 viikkoon tai useisiin kuukausiin. Mikäli kyseessä on intervallihoito, myös nämä intervallihoitojaksot määritellään erillisiksi hoitojaksoiksi. 2. Alkaneen hoitojakson hoitomuoto * Mikä on nykyisen hoitojakson ensisijainen hoitomuoto? a) AVOHOITO: Vieroitushoito avohoitona lääkkeellinen tai lääkkeetön vieroitushoito avohoitona, esim. alkoholi-, lääke- tai huumevieroitus Psykiatrinen akuutti avohoito huumeiden käyttöön liittyvä akuutti psykiatrinen avohoito Kuntouttava avohoito (terapia) pidempiaikainen kuntouttava avohoito, joka perustuu keskusteluun ja vuorovaikutussuhteeseen, esim. kriisi-, lyhyt-, yksilö- tai pariterapia Kuntouttava avohoito (toiminnallinen tms.) pidempiaikainen kuntouttava avohoito, jossa käytetään ensisijaisesti esimerkiksi erilaisia toiminnallisia tai vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä, kuten akupunktiota, tai kuntouttava päivätoiminta Arviointijakso avohoidossa avohoidossa tehty hoidontarpeen (esim. opiaattiriippuvaisten hoidon tarpeen arviointi, STM:n asetus 289/2002) tai työkyvyn arviointi, asuntoviranomaisen vaatima tai ajokortin takaisin saamiseen liittyvä arviointi. Opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointijaksot voidaan erottaa muista arviointijaksoista opiaattiriippuvaisten lääkehoidon arviointi- ja hoitojaksoa koskevan lisäosion avulla, joka tulee täyttää kyseisessä yksikössä tehdystä opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arvioinnista. Neuvonta erilainen lyhytaikainen neuvonta ja ohjaus Opiaattiriippuvaisten lääkehoito avohoidossa STM:n opioidiriippuvaisten lääkehoitoa koskevan asetuksen (289/2002) mukainen lääkehoito. Korvaus- tai vieroitushoidossa käytetty ainekoodi ilmoitetaan erikseen huumehoidon esitietolomakkeen kohdassa (ks. liite 3, lääkeaineiden käyttö osana hoitoohjelmaa) ja lisäksi täytetään lopussa olevasta opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointia tai lääkehoitoa koskevasta lisäosiosta opiaattiriippuvaisten lääkehoitoa koskeva osio. Ohjattu muualle ohjattu ensimmäisellä tapaamisella tehdyn alkuarvioinnin pohjalta toiseen hoitoyksikköön Muu avohoito muu, edellisiin luokkiin kuulumaton avohoito Hoitoa ei aloitettu tätä vaihtoehtoa käytetään aina silloin, kun asiakkaan kanssa on sovittu useammasta kuin yhdestä hoitojaksoon liittyvästä käyntikerrasta, mutta asiakas jättää tulematta sovituille käynneilleen, jolloin tiedonkeruu saattaa jäädä hyvin puutteelliseksi. b) LAITOSHOITO: Vieroitushoito laitoshoitona laitoshoidossa tapahtuva vieroitushoito Psykiatrinen akuutti laitoshoito esim. akuutti psykiatrinen hoito huumeiden käytön seurauksena puhjenneen psykoosin vuoksi Kuntouttava laitoshoito pidempiaikaiset laitosmaiset päihdekuntoutukset.

4 Hoidon tarpeen arviointi laitoshoidossa laitoshoidossa tehty työkyvyn, hoidontarpeen (esim. opiaattiriippuvaisten hoidontarpeen arviointi STM:n asetus 289/2002) tms. arviointi. Opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointijaksot voidaan erottaa muista arviointijaksoista opiaattiriippuvaisten lääkehoidon arviointi- ja hoitojaksoa koskevan lisäosion avulla, joka tulee täyttää kyseisessä yksikössä tehdystä opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arvioinnista. Opiaattiriippuvaisten lääkehoito laitoshoidossa STM:n opioidiriippuvaisten lääkehoitoa koskevan asetuksen (289/2002) mukainen lääkehoito. Korvaus- tai vieroitushoidossa käytetty ainekoodi ilmoitetaan erikseen huumehoidon esitietolomakkeen kohdassa (ks. liite 3, lääkeaineiden käyttö osana hoitoohjelmaa) ja täytetään lopussa olevasta opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointia tai lääkehoitoa koskevasta lisäosiosta opiaattiriippuvaisten lääkehoitoa koskeva osio. Muu laitoshoito jokin muu, yllä mainitsematon laitoshoitomuoto Hoitoa ei aloitettu Tätä vaihtoehtoa käytetään aina silloin, kun asiakkaan kanssa on sovittu laitoshoitojaksosta, mutta asiakas keskeyttää hoidon hoitojakson alussa (ensimmäinen päivä), jolloin tiedonkeruu saattaa jäädä hyvin puutteelliseksi. Ei tietoa tieto puuttuu aloitetun hoitojakson hoitomuodosta Päihteidenkäyttäjien hoito vaatii usein pitkäjänteistä ja monimuotoista hoitojatkumoa, jossa tarvitaan monia eri hoitomuotoja. Yllä olevalla luokituksella pyritään jäsentämään erityyppisiä hoitomuotoja, joita yleisesti käytetään päihdehoidossa. Hoitomuodot on jaettu avohoitoon ja laitoshoitoon. Hoitomuotoa täsmennettäessä valitaan vain yksi kohta, joka parhaiten vastaa aloitettua hoitomuotoa tai on mahdollisesti useista aloitetuista hoitomuodoista ensisijaisin. Opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointijakson osalta valitaan avohoidossa vaihtoehto "Arviointijakso avohoidossa" ja laitoshoidossa "Hoidon tarpeen arviointi laitoshoidossa", sekä täytetään lisäksi opiaattiriippuvaisten lääkehoidon arviointi- tai hoitojaksoa koskeva lisäosio. Opiaattiriippuvaisten lääkehoidon osalta vaihtoehtoina ovat sekä avo- että laitoshoitona toteutettava "Opiaattiriippuvaisten lääkehoito (STM:n asetus)". Hoidossa käytetyt lääkeaineet merkitään lisäksi kohtaan Muilla lääkkeillä tapahtuvassa vieroitus-, korvaus- tai kuntoutushoidossa käytettävä lääkitys voidaan ilmoittaa myös huumehoidon hoitotietolomakkeessa kohdissa , joissa tiedustellaan hoito-ohjelmiin liittyvää lääkkeiden käyttöä. Lääkkeillä tapahtuvaa vieroitusta tai kuntoutusta ei siis tarvitse erikseen kirjoittaa "muu vaihtoehto" -kohtaan, vaan valitaan ensin esim. kohta vieroitushoito avohoitona ja vieroitushoidossa käytetty lääkehoito kirjataan sitten lomakkeeseen kohtaan Huumehoidon tietojärjestelmässä kerätään tietoja vain joistakin hoidossa yleisimmin käytettävistä lääkeaineista opiaattiriippuvaisten lääkehoidon lisäksi, eli bentsodiatsepiinien sekä salpaajien ja aversiivisten lääkeaineiden sekä klonidiinin ja lofeksidiinin käytöstä osana hoitoa (ks. liite 2, lääkeaineiden käyttö osana hoitoohjelmaa). 3. Hoitokontakti tässä hoitoyksikössä (= kyseisessä toimipisteessä) * Onko asiakas ensimmäistä kertaa yksikön (toimipisteen) asiakkaana vai onko hän ollut tässä yksikössä (toimipisteessä) hoidossa jo aiemmin? Uusi ensimmäistä kertaa tähän hoitopaikkaan (toimipisteeseen) hakeutunut asiakas Vanha hoitopaikassa (toimipisteessä) joskus aiemmin asioinut asiakas

5 Ei tietoa ei tietoa siitä, onko asiakas ollut aiemmin käymässä tässä hoitopaikassa (toimipisteessä) Mikäli asiakkaan hoitojakso jatkuu edelliseltä kalenterivuodelta, asiakas merkitään vanhaksi asiakkaaksi. Opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointi- tai hoitojaksolla olevien osalta asiakas merkitään vanhaksi asiakkaaksi myös silloin, jos asiakkaalla on saman kalenterivuoden aikana ollut samassa hoitoyksikössä ei-opiaattilääkehoitoavusteinen hoitojakso ennen opiaattiriippuvaisille tarkoitetun lääkehoidon arviointi- tai hoitojaksoa. Samoin asiakas merkitään vanhaksi asiakkaaksi myös silloin, jos tiedot kerätään opiaattiriippuvaisten lääkehoidon arviointi- tai hoitojakson jälkeen tulevasta ei-opiaattilääkehoitoavusteisesta hoitojaksosta samassa hoitoyksikössä saman kalenterivuoden aikana. 4. Onko asiakkaalla aiempia hoitokontakteja missä tahansa päihdehoitopaikassa huumausaineiden tai lääkkeiden päihdekäytön vuoksi? Kyllä asiakasta on aiemmin hoidettu huumausaine- tai lääkeongelman vuoksi jossakin päihdehoitopaikassa (= missä tahansa päihdehoitopaikassa, myös nykyinen mukaan lukien) Ei asiakas ei ole asioinut missään päihdehoitopaikassa huumausaine- tai lääkeongelmansa vuoksi Ei tietoa asiakkaan aiemmista päihdehoidoista ei ole käytettävissä tietoa Aikaisemmilla hoitokontakteilla päihdehoidossa tarkoitetaan huumehoidon tietojärjestelmän piiriin kuuluvissa yksiköissä tapahtuneita päihdehoitoja. Somaattiset sairaalat tai muut päivystysluontoista hoitoa antavat terveydenhuollon yksiköt eivät kuulu huumehoidon tietojärjestelmän piiriin, vaikka niissä hoidetaankin huumeisiin liittyviä akuutteja somaattisia ongelmia, kuten tapaturmia, myrkytyksiä tai infektioita. Tällaisia aiemmin olleita somaattisia hoitojaksoja ei oteta tässä kohdassa huomioon "aikaisempina hoitojaksoina". Mikäli asiakkaan hoitokontakti edellisessä kohdassa on merkitty "vanhaksi hoitokontaktiksi tässä hoitoyksikössä", tulee tässä kohdassa valita aina vaihtoehto "kyllä". 5. Jos asiakkaalla on aiempia päihdehoitokontakteja huumausaineiden tai lääkeaineiden vuoksi, milloin edellinen on päättynyt? Vuosi (XXXX) ja kuukausi (YY) Ei tietoa asiakkaalla on ollut aikaisempia päihdehoitokontakteja huumausaineiden tai lääkkeiden käytön vuoksi, mutta hoitokontaktin päättymisajankohdasta ei ole tietoa Tämä kohta täytetään vain, mikäli asiakkaalla on aiempia päihdehoitokontakteja missä tahansa hoitopaikassa huumausaineiden tai lääkkeiden käytön vuoksi, eli silloin, jos vastaus edelliseen kysymykseen on kyllä. Mikäli vastaus edelliseen kysymykseen on ei, tämä kohta jätetään täyttämättä. Merkitse saamasi tieto siitä, milloin edellinen huumausaineiden tai lääkkeiden käyttöön liittynyt päihdehoito on päättynyt (vuosi ja kuukausi), esimerkiksi vuosi 1996, kuukausi 08. Jos edellisen päihdehoidon päättymisestä on alle kuukausi tai päihdehoito jatkuu samanaikaisesti jossakin toisessa hoitoyksikössä, merkitse 00 kuukauden kohdalle. Mikäli asiakkaan hoitojakso jatkuu edelliseltä kalenterivuodelta, merkitse myös tällöin kuukauden kohdalle 00.

6 Aikaisemmilla hoitokontakteilla päihdehoidossa tarkoitetaan huumehoidon tietojärjestelmän piiriin kuuluvissa yksiköissä tapahtuneita päihdehoitoja, katso tarkemmin edellinen kysymys. 6. Missä iässä asiakas hakeutui ensimmäisen kerran päihdehoitoon huumausaineiden tai lääkkeiden käyttönsä vuoksi? * Minkä ikäisenä asiakas hakeutui ensimmäisen kerran mihin tahansa päihdehoitoon huumausaineiden tai lääkkeiden käyttönsä vuoksi? XX-vuotiaana Ei tietoa ei tietoa asiakkaan ensimmäisestä päihdehoitoon hakeutumisiästä Monet päihteiden käyttäjät eivät koskaan hakeudu hoitoon, vaan he muuttavat itse päihteiden käyttötapaansa tai luopuvat päihteiden käytöstään silloin, jos päihteet aiheuttavat ongelmia tai jos heidän elämäntilanteensa muuttuu. Monet saattavat käyttää erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä palveluita jo huomattavasti ennen kuin he hakevat hoitoa päihteiden käyttönsä vuoksi. Huumausaineiden tai lääkkeiden päihdekäytön ensimmäisistä kokeiluista käytön säännöllistymiseen saattaa mennä kuukausista useisiin vuosiin, ja ensimmäinen päihdehoitoon hakeutuminen erityisesti huumausaineiden tai lääkkeiden käytön vuoksi saattaa tapahtua vasta useamman vuoden viiveellä. Merkitse tähän vuosina se ikä, jolloin asiakas kertoo hakeutuneensa ensimmäisen kerran päihdehoitoon huumausaineiden käytön tai lääkkeiden päihdekäytön vuoksi, siis haki päihdehoitoa huumeongelmaan. Mikäli asiakkaan ensimmäisestä päihdehoitoon hakeutumisesta on hyvin pitkä aika, asiakkaan saattaa olla vaikea muistaa täsmällisesti ikää, jolloin hän hakeutui ensimmäisen kerran hoitoon huumeiden käyttönsä vuoksi. Muistamisen apuna voi käyttää esimerkiksi asiakkaan elämän muita merkittäviä tapahtumia: koulun päättymistä, asunnon vaihtoa, ihmissuhteita jne. Aikaisemmilla hoitokontakteilla päihdehoidossa tarkoitetaan huumehoidon tietojärjestelmän piiriin kuuluvissa yksiköissä tapahtuneita päihdehoitoja, kts. tarkemmin edellinen kysymys 4 ja Onko asiakkaalla samanaikaisia hoitokontakteja jossakin muussa hoitopaikassa huumausaineiden tai lääkkeiden käytön vuoksi? * Onko asiakkaalla samanaikaisia hoitokontakteja jossakin muussa hoitopaikassa huumausaineiden tai lääkkeiden käytön vuoksi? Kyllä asiakas on ollut hoidossa huumausaineiden tai lääkkeiden käytön vuoksi viimeisten kuuden kuukauden aikana, eikä hoitoa ole sovittu päättyneeksi Ei asiakkaalla ei ole muita samanaikaisia hoitokontakteja (mahdolliset aiemmat viimeisen kuuden kuukauden aikana olleet hoitokontaktit on sovittu päättyneeksi) Ei tietoa asiakkaan muista hoitokontakteista ei ole tietoa Päihteiden ongelmakäyttäjille tyypillisenä piirteenä pidetään sitä, että he käyttävät monia eri palveluja samanaikaisesti. Asiakkaan kanssa on hyvä jäsentää sitä, miten paljon ja millaisia hoitopalveluja hän käyttää samanaikaisesti. Tässä kohdassa asiakkaan samanaikaisilla muilla hoitokontakteilla tarkoitetaan niitä asiakkaan huumausaineiden tai muiden päihteiden vuoksi käyttämiä hoitopalveluja, joihin asiakas on ollut kontaktissa hoitoon hakeutumista edeltäneen kuuden kuukauden aikana ja hoitokontaktin on sovittu jatkuvan tai sitä ei ole sovittu päättyneeksi.

7 Kysymyksessä tarkastellaan päihdehuollon erityispalveluiden lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon yleispalveluissa - kuten perusterveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai erikoissairaanhoidossa - toteutettua hoitoa, asumispalveluja sekä joitakin muita alla mainittuja erikseen mainittuja palveluja. * Jos hoitokontakteja on huumausaineiden tai lääkkeiden käytön vuoksi, missä ne ovat? Päihdehuollon erityispalvelut: Avohoito esimerkiksi A-klinikka, nuorisoasema Laitoshoito esimerkiksi kuntoutusyksikkö, katkaisuhoitoyksikkö Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut: Avohoito esimerkiksi terveyskeskus, perheneuvola, mielenterveystoimisto, vankilan avosairaanhoito. Laitoshoito esimerkiksi sairaalaosasto, vankilan sairaalaosasto Asumispalvelut esimerkiksi hoitokoti, tukikoti Muut palvelut: Itseohjautuvat ryhmät NA-, AA-ryhmä tai muu vastaava Terveysneuvontapiste pistämällä huumeita käyttäville tarkoitettu terveysneuvontapiste tai vastaava palvelu Muut palvelut, mitkä? merkitse tähän kohtaan muut mahdolliset asiakkaan samanaikaisesti käyttämät hoitopalvelut HUOM. Tämän kysymyksen yhteydessä voit valita useamman vaihtoehdon. Merkitse rasti ruutuun niiden hoitopaikkaryhmien kohdalle, mitä asiakas käyttää huumausaineiden tai muiden päihteiden käyttönsä vuoksi samanaikaisesti tullessaan hoitoon nykyisen kalenterivuoden aikana. 8. Mitä kautta asiakas on ohjautunut hoitoon? * Mitä kautta asiakas on ensisijaisesti ohjautunut hoitoon? Tullut oma-aloitteisesti hakeutunut hoitopaikkaan ilman lähetettä (ei puhelinlähetettä tai kirjallista lähetettä) tai läheisten ohjausta / saattamista Perhe, ystävät perhe tai ystävät ovat olleet merkittävästi ohjaamassa / saattamassa asiakasta hoitopaikkaan Terveyskeskus* tullut terveyskeskuksen lähettämänä Sairaala* tullut sairaalan lähettämänä Yksityislääkäri* tullut yksityislääkärin lähettämänä Kouluterveydenhuolto* tullut kouluterveydenhuollon lähettämänä Poliisi* tullut poliisin lähettämänä / poliisin saattamana ilman muuta viranomaislähetettä, tai ohjautunut hoitoon muiden lainvalvontaviranomaisten kautta (esim. tuomioistuin, kriminaalihuoltoyhdistys, vankila, terveydenhuollon oikeusturvakeskus) Päihdehuollon avopalvelu* tullut päihdehuollon avopalveluiden lähettämänä Päihdehuollon laitos* tullut päihdehuollon laitoshoitopaikan lähettämänä Lastensuojelu* tullut lastensuojelun lähettämänä Terveysneuvontapiste* tullut huumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteestä ohjattuna /lähetettynä/saatettuna Muu sosiaalitoimi* tullut muusta kuin em. sosiaalitoimen toimipisteistä lähetettynä Muu terveydenhuolto* tullut muusta kuin em. terveydenhuollon toimipisteistä lähetettynä Työnantaja* tullut työnantajan lähettämänä

8 Muu tähän on mahdollista kirjoittaa ennakkovalinnasta poikkeava vaihtoehto (esimerkiksi ehkäisevää päihdetyötä tekevä tai puhelinpalveluja tarjoava järjestö) Ei tietoa asiakkaan hoitoonohjautumistavasta ei ole tietoa Valitse se vaihtoehto, jonka kautta asiakkaan hoitoon hakeutuminen on tapahtunut. Mikäli asiakasta on ohjattu hoitoon useampaa kautta, valitse vain yksi hoitoon hakeutumistapa, eli se, mikä näistä on ollut asiakkaan kannalta tärkein tämänkertaisen hoitoon hakeutumisen toteutumisessa. Viranomaisten (*) osalta lähettäminen voi tapahtua joko puhelimitse tai kirjallisesti annetulla lähetteellä. Mikäli asiakas on tullut tahdosta riippumattomaan hoitoon, lähettäväksi tahoksi merkitään se terveydenhuollon taho, josta lähete on tehty. Poliisia ei tällöin merkitä lähettäväksi tahoksi, vaikka poliisi olisi mukana saattamassa potilasta hoitoon. ASIAKKAAN SOSIAALISET TILANNETIEDOT Asiakkaan sosiaalista tilannetta kuvaavia tietoja kerätään ongelmakäyttöön mahdollisesti liittyvien sosiaalisten haittojen kartoittamiseksi. Osa huumeiden ongelmakäyttäjistä on moniongelmaisia, joilla voi olla runsaasti esimerkiksi mielenterveyteen, perhesuhteisiin, asumiseen, ja toimeentuloon liittyviä ongelmia. Osa on myös sosiaalisesti syrjäytyneitä. Nämä asiakkaat tarvitsevat usein monien eri hoitopalvelujen yhteensovittamista. Sosiaalisen tilanteen kartoittaminen on tärkeää myös siksi, että päihdehuoltolain mukaan palveluja on annettava myös päihteiden ongelmakäyttäjän perheelle sekä hänen läheisilleen henkilön ja muiden hänen läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen mukaan. Vankilassa olevien osalta tarkastellaan ennen vankilatuomiota ollutta siviilielämän tilannetta asumistilanteen, taloudessa olevan toisen päihdeongelmaisen sekä työtilanteen osalta. 9. Asumistilanne: * Mikä on asiakkaan tämänhetkinen asumistilanne? Omassa/vuokra-asunnossa asuu omassa tai vuokra-asunnossa tai asuu vakituisesti esim. avopuolison omassa tai vuokra-asunnossa (on pysyvä osoite) Vanhempien luona asuu vanhempien tai muiden lähiomaisten (esim. isovanhempien) kanssa Ystävien luona asuu ystävän tai ystävien kanssa tai asuu epäsäännöllisesti eri ystävien luona eri ajankohtina Solu/alivuokralainen asuu solu/alivuokralaisena tai asuu vakituisesti jossakin yhteisössä tai hotellissa Tukiasunto asuu tukiasunnossa, perhekodissa, yhteisökodissa tai vastaavassa. Asunnoton henkilö on vailla vakituista asuntoa, eikä hänellä ole tilapäistäkään asuntoa: hänellä kirjaimellisesti ei ole kattoa päänsä päällä (ns. metsien miehet, kaduilla ja porttikäytävissä asuvat) Laitos asuu jossakin laitoksessa Asuntola asuu asuntolassa tai yömajassa Ei tietoa ei tietoa henkilön asumismuodosta Tällä kysymyksellä kartoitetaan asumistilannetta hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden ajalta. Mikäli asumistilanne on tänä aikana muuttunut, merkitään asumistilanteeksi se, mikä on ollut juuri hoitoon hakeutumista edeltänyt tilanne. HUOM. Vankilassa olevat: kysymys tarkoittaa siviilitilannetta ennen vankilaan tuloa

9 10. Siviilisääty * Mikä on asiakkaan tämänhetkinen siviilisääty? Naimaton mukana myös avoliitosta eronnut, jos erosta ei ole jäänyt mitään laillisia velvoitteita (esimerkiksi huoltajuus) Avoliitto/avioliitto on avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa Asumuserossa tai muuten erillään asuu kumppanistaan erillään eri paikkakunnalla, vaikka on esimerkiksi avioliitossa Eronnut avioliitosta eronnut tai myös avoliitosta eronnut, jos erosta on jäänyt laillisia velvoitteita (esim. huoltajuus tms.) Leski avio/avopuoliso on kuollut ja asiakas asuu yksin Ei tietoa asiakkaan siviilisäädystä ei ole tietoa Tähän merkitään asiakkaan tämänhetkinen siviilisäädyn muoto. Siviilisäädyn kysymisen lisäksi on hyvä keskustella asiakkaan ihmissuhteista laajemmin. Osalla päihdeongelmaisista läheiset ihmissuhteet voivat olla hyvin rikkinäisiä tai läheinen ihmissuhde puuttuu kokonaan tai ihmissuhteet rajoittuvat esim. toisiin huumeiden käyttäjiin. Sosiaalisen tuen tarve on suuri päihteiden käytöstä irrottautuessa. 11. Taloudessa toinen päihdeongelmainen * Asuuko asiakkaan kanssa samassa taloudessa henkilöitä (esim. puoliso, vanhemmat tai kaverit), joilla on alkoholi-, huume- tai sekakäyttöongelmia? Huumeongelma jos asuinkumppani, jonka kanssa asuu samassa taloudessa, käyttää ongelmallisella tavalla huumeita. Alkoholiongelma jos asuinkumppani käyttää ongelmallisella tavalla alkoholia, mutta ei ole huumeiden ongelmakäyttäjä Sekakäyttöongelma jos asuinkumppani käyttää ongelmallisella tavalla alkoholia ja/tai lääkkeitä ja/tai huumeita tai taloudessa asuvilla on erilaisia päihdeongelmia (alkoholi- ja huumeongelmia) Ei päihdeongelmaa asiakkaan taloudessa olevilla asuinkumppaneilla ei ole päihteiden ongelmallista käyttöä tai ongelmakäytön päättymisestä on kulunut ainakin vuosi. Ei toista henkilöä ei toista henkilöä samassa taloudessa, asiakas asuu yksin, on laitoksessa tai on asunnoton Ei tietoa asiakkaan kanssa samassa taloudessa asuvien henkilöiden päihteiden ongelmakäytöstä ei ole tietoa Asiakkaan kanssa on hyvä kartoittaa hänen elämäntilannettaan myös siltä kannalta, millaista hänen läheistensä päihteiden käyttö on. Vanhempien päihteiden käyttö voi vaikeuttaa nuoren omaa selviytymistä päihdeongelmastaan. Pitkään huumeita käyttäneen ihmissuhteet saattavat vähitellen kapeutua toisten huumeongelmaisten kanssa solmittuihin parisuhteisiin tai kaverisuhteisiin huumeyhteisössä. Mikäli asiakas asuu yksin, on laitoksessa tai on asunnoton, valitse vaihtoehto "ei toista henkilöä samassa taloudessa". Ongelmakäyttö = säännöllinen, toistuva tai jatkuva huumeiden käyttö tai alkoholin käyttö jatkuvasti yli alkoholin suurkulutuksen riskirajojen. Miehillä suurkulutuksen riskirajana on 7 annosta kerralla juotuna ja viikkotasolla 24 annosta. Naisilla suurkulutuksen riskirajana on 5 annosta kerralla juotuna ja viikkotasolla 16 annosta. HUOM. Vankilassa olevat: kysymys tarkoittaa siviilitilannetta ennen vankilaan tuloa.

10 12. Asiakkaalla alle 18-vuotiaita lapsia * Onko asiakkaalla alle 18-vuotiaita lapsia? Jos alle 18-vuotiaita lapsia on, missä lapset ovat? Lapset samassa taloudessa lapset asuvat samassa taloudessa Ei lapsia asiakkaalla ei ole alle 18-vuotiaita lapsia Lapset sijoitettu asiakkaan alle 18-vuotiaat lapset on sijoitettu tilapäisesti tai pysyvästi (lastensuojelun toimenpiteitä) Lapset asuvat muualla lapset eivät ole sijoitettuja, mutta asuvat muualla kuin asiakkaan omassa taloudessa Muu, mikä? jos lapset eivät sijoitu edellä mainittuihin luokkiin, esimerkiksi osa lapsista on sijoitettu ja osa on kotona, valitaan tämä kohta ja kirjoitetaan tarkennus siitä, mikä tilanne on Ei tietoa ei tietoa asiakkaan alle 18-vuotiaista lapsista 13. Työvoimaan kuuluminen * Mikä on asiakkaan työtilanne? aikana, Työssä asiakas on osa- tai kokoaikatyössä tai hän saa sairauspäivärahaa. Myös henkilö, joka saa kuntoutusrahaa työsuhteeseen liittyvän päihdekuntoutuksen merkitään työssä olevaksi. Työtön asiakas on työtön. Myös henkilö, joka saa kuntoutusrahaa työttömyyden aikaisen päihdekuntoutuksen aikana, merkitään työttömäksi. Opiskelija asiakas on päätoiminen opiskelija tai koululainen Kotiäiti/-isä asiakas on kotona, eikä ole aktiivinen työnhakija Eläke asiakas on sairaus-, työkyvyttömyys- tai muulla eläkkeellä Muu, mikä? mikään edellisistä vaihtoehdoista ei kuvaa asiakkaan tilannetta. Täsmennä lyhyesti, mikä asiakkaan tilanne on (esimerkiksi samanaikaisesti osaaikaeläkkeellä ja työssä) Ei tietoa asiakkaan työtilanteesta ei ole tietoa Tällä kysymyksellä erotetaan työssä käyvät, työttömät ja työvoimaan kuulumattomat, eli opiskelijat, kotiäidit/-isät ja eläkeläiset, jotka eivät kuulu työvoimaan, mutta eivät ole myöskään työttömiä. Kohtaan "muu, mikä" on lisäksi mahdollista lisätä mainittujen vaihtoehtojen ulkopuolella oleva vaihtoehto. HUOM. Vankilassa olevat: kysymys tarkoittaa siviilitilannetta ennen vankilaan tuloa 14. Koulutustaso (ylin loppuun suoritettu) * Mille koulutustasolle asiakas sijoittuu ylimmän loppuun suorittamansa koulutuksen pohjalta? Peruskoulu kesken asiakkaalla on peruskoulu vielä kesken tai hän ei ole saanut perus- tai kansakoulun päästötodistusta Peruskoulu asiakas on käynyt peruskoulun tai kansa-/kansalaiskoulun tai keskikoulun Keskiaste asiakas on ylioppilas tai hänellä on 1-3-vuotista koulutusta vaativa ammattitutkinto. Tähän luokkaan kuuluu myös loppuun suoritettu ja keskiasteen tutkintoa vastaavaan tutkintoon johtanut oppisopimuskoulutus. Keskiasteen tutkinnoksi tulkitaan tutkinto, jossa henkilöllä on yhteensä vuotta koulutusta peruskoulun alettua; esim vuotiset ammattitutkinnot Korkea-aste Korkea-aste jakautuu neljään eri asteeseen: 1) alin korkea-asteen tutkinto, johon kuuluu 2-3 vuotta koulutusta keskiasteen jälkeen eli vuotta

11 peruskoulun aloittamisen jälkeen; esim. teknikko, agronomi, hortonomi, artenomi, sairaanhoitaja 2) alempi korkeakouluasteen tutkinto, joita ovat esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot 3) ylempi korkeakouluasteen tutkinto,joita ovat ylemmät korkeakoulututkinnot 4) tutkijakoulutusasteen tutkinto, joita ovat lisensiaatti- ja tohtoritutkinnot Muu, mikä? Käytä tätä silloin, jos mikään edellisistä ei sovi kuvaamaan asiakkaan tilannetta, tai et tiedä, mihin luokkaan asiakkaan suorittama koulutus luokitellaan. Merkitse tähän kuitenkin myös se loppuun suoritettu peruskoulutus, joka asiakkaalla on, esim. "lukio + kesken jäänyt oppisopimuskoulutus". Ei tietoa asiakkaan koulutustaustasta ei ole tietoa Merkitse koulutustaso ylimmän loppuun suoritetun koulutuksen mukaan. Mikäli asiakkaan peruskoulu on kesken, sitä varten on erillinen vaihtoehto. 3 HUUMEHOIDON HOITOTIETOLOMAKE, OSA 2/2 AINEIDEN ONGELMAKÄYTTÖ Ainekohtaista ongelmakäyttöä erittelemällä pyritään muodostamaan systemaattinen kuva asiakkaan päihdekäyttäytymisestä sekä lääkkeettömien että lääkkeillä suoritettavien hoitotoimien perustaksi. Monien päihteiden käyttäjien käyttö on ns. sekakäyttöä, jolloin eri päihteitä käytetään joko samanaikaisesti tai vuorotellen. Hoitoon hakeutumiseen johtaneen ensisijaisen/toissijaisen ym. päihteen määrittely saattaa tuntua sekä asiakkaasta että työntekijästä vaikealta silloin, jos asiakas käyttää runsaasti monia päihteitä. Päihteiden käytön ongelmallisuuden arviointi auttaa kuitenkin asiakasta jäsentämään tilannettaan ja arvioimaan päihteiden käyttöönsä liittyviä ongelmia. a. Päihdeluokitus * Mikä on asiakkaan päihdeongelman kannalta ensisijainen / toissijainen / kolmanneksi ongelmallisin / neljänneksi ongelmallisin / viidenneksi ongelmallisin päihde hänen hakeutuessaan hoitoon? Asiakkaan ongelmapäihteiden järjestäminen tärkeysjärjestykseen perustuu arviointihaastattelussa syntyneeseen käsitykseen. Lomakkeeseen voi merkitä viisi eri päihdettä ongelmallisuusjärjestyksessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asiakkaan käyttämät kaikki mahdolliset päihteet tulisi merkitä lomakkeeseen, vaan vain "hoitoon hakeutumiseen johtaneet ongelmapäihteet". Yksittäistä kokeiluluonteista käyttökertaa ei ole mielekästä merkitä "ongelmapäihteeksi", mikäli käyttö ei ole jatkunut. Myös esimerkiksi kannabiksen kokeilukäytön vuoksi omaistensa hoitoon ohjaamien nuorten osalta on tärkeää arvioida yhdessä sitä, onko hoitoon hakeutumiseen ensisijaisena syynä kannabis vai laajemmin päihteiden sekakäyttö. Tällöin ensisijaisena hoitoon hakeutumiseen johtaneeksi päihteeksi saattaa hahmottua alkoholin säännöllinen käyttö ja siihen liittyvinä toissijaisina päihteinä nuoren käyttämät huumeet. Päihteiden ongelmallisuuden arviointi voi tuntua myös asiakkaasta vaikealta, koska päihteidenkäyttö saattaa muuttua jatkuvasti. Arviossa voi tällöin painottaa hoitoon hakeutumisen ajankohtaa ja sitä edeltänyttä kuukautta arviointiajankohtana. Arvion tekeminen asiakkaan kanssa yhdessä jäsentää tilannetta myös asiakkaalle.

12 Asiakkaan käyttämistä päihteistä käytetään liitteenä 2 (huumeiden ongelmakäyttöön liittyvät ainekoodit) olevan koodiluettelon mukaisia ainekoodeja. Yksikön valinnan mukaan on mahdollista käyttää perustason koodeja tai tarkemmin eriteltyjä koodeja. Esim. Asiakas on hakeutunut hoitoon heroiinin vieroitusoireiden vuoksi, mutta käyttää myös jatkuvasti kannabista ja satunnaisesti bentsodiatsepiineja: 1. päihde = 111, 2. päihde = 600, 3. päihde = 220, ja 4. 5 päihteen osalta kohta jätetään tyhjäksi tai vedetään viiva tähän kohtaan paperilomakkeissa. Sähköisessä huumehoitotietolomakkeessa voidaan valita tyhjiin kohtiin vaihtoehto "ei päihteen käyttöä" (em. esimerkissä 4. ja 5. päihteen osalta) merkiksi siitä, että päihdetaulukko on käyty kokonaan läpi. 15. Ensisijainen hoitoon hakeutumiseen johtanut päihde Päihdekoodi XXX (ks. liite 2) ensisijainen päihde, jonka käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi asiakas on pääasiassa hakeutunut tai ohjattu hoitoon Mikäli asiakkaalla useita ongelmapäihteitä, pyritään haastattelemalla selvittämään se, mikä päihde hoitoon hakeutumisen hetkellä on eniten ongelmia tuottava, ja se merkitään 1. päihteeksi. Alkoholi merkitään 1. päihteeksi vain, jos asiakkaan päihteiden ongelmakäytössä on keskeisenä myös huumausaine tai lääkeaine. Jos ensisijaista päihdettä on vaikea nimetä, mutta asiakas on kuitenkin käyttänyt päihteitä viimeisen 30 päivän aikana ennen hoitoon hakeutumista, merkitään 1. päihteeksi tuona aikana käytetty tärkein päihde. Jos asiakas on ollut päihteetön viimeisen kuukauden aikana ennen nykyisen kalenterivuoden aikaista hoitoon hakeutumista, merkitään 1. päihteeksi se, jota viimeksi on käytetty 1. päihteenä. Opiaattiriippuvaisten lääkehoidossa olevilla "tarkemmin määrittelemätön opiaatti" (100) merkitään ensisijaiseksi päihteeksi silloin, kun asiakkaalla ei ole ollut todettua opiaattien päihdekäyttöä viime aikoina. Mahdolliset opiaattihoidon aikaiset oheispäihteet, jonka vuoksi asiakas on saattanut hakeutua päihdehoitoon, merkitään tällöin päihteeksi. Bentsodiatsepiineja käyttävillä bentsodiatsepiini määritetään tärkeimmäksi päihteeksi, jos asiakas on hakeutunut hoitoon lääkkeen käyttöön liittyvien päihdeongelmien takia tai lääkeongelma on todettu tärkeimmäksi päihdeongelmaksi arvioinnin yhteydessä. Tässä tapauksessa ongelmaksi voidaan katsoa yliannostelutyyppinen "väärinkäyttö" ja/tai riippuvuusongelmat, jos asiakas on niiden takia hoidossa. Mikäli potilas kuitenkin saa jollain muulla indikaatiolla esimerkiksi bentsodiatsepiineja ja käyttää niitä hoitotarkoituksessa ohjeiden mukaisesti, ei tällaista lääkkeen käyttöä katsota ongelmakäytöksi. Ensisijaisen päihteen osalta tarkennetaan lisäksi tähän päihteeseen liittyvä asiakkaan tavallisin käyttötapa, käyttökerrat kuluneen kuukauden aikana, aineen säännöllisen käytön kesto sekä ikä, jolloin asiakas käytti tätä ainetta ensimmäisen kerran (ks. ohjeet seuraavilla sivuilla). 16. Toissijainen päihde Päihdekoodi XXX (ks. liite 2) toiseksi ongelmallisin päihde asiakkaan hoitoon hakeutumiseen johtaneena päihteenä Jos alkoholi on määritelty 1. päihteeksi, 2. päihde on aina merkittävä mukaan. Alkoholin merkitseminen 1. päihteeksi edellyttää siis sitä, että huumausaine tai lääkeaine on merkittävä osa asiakkaan päihdeongelmaa.

13 17.1 Kolmas päihde 17.2 Neljäs päihde Viides päihde Toissijaisen päihteen osalta tarkennetaan lisäksi tähän päihteeseen liittyvä asiakkaan tavallisin käyttötapa, käyttökerrat kuluneen kuukauden aikana, aineen säännöllisen käytön kesto sekä ikä, jolloin asiakas käytti tätä ainetta ensimmäisen kerran (ks. ohjeet seuraavilla sivuilla). Päihdekoodi XXX (ks. liite 2) kolmanneksi ongelmallisin päihde asiakkaan hoitoon hakeutumiseen johtaneena päihteenä Kolmannen päihteen osalta kysytään lisäksi tähän aineeseen liittyvä asiakkaan tavallisin käyttötapa (ks. seuraava ohje) Päihdekoodi XXX (ks. liite 2) neljänneksi ongelmallisin päihde asiakkaan hoitoon hakeutumiseen johtaneena päihteenä Päihdekoodi XXX (ks. liite 2) viidenneksi ongelmallisin päihde asiakkaan hoitoon hakeutumiseen johtaneena päihteenä b. Käyttötapa * Millä tavalla asiakas tavallisimmin käyttää ensisijaista, toissijaista ja kolmatta käyttämäänsä päihdettä? 1 = iv./im./sc. asiakas käyttää päihdettä suonensisäisesti (iv.), lihakseen pistämällä (im.) tai ihon alle pistämällä (sc.), esimerkiksi amfetamiinin pistäminen suoneen 2 = polttamalla asiakas käyttää päihdettä polttamalla, esimerkiksi kannabiksen polttaminen 3 = suun kautta asiakas käyttää päihdettä suun kautta, esimerkiksi syömällä pillereitä tai juomalla opiaattiteetä tai pipetoimalla Subutexia suun limakalvoille 4 = nenän kautta asiakas käyttää ainetta nenän kautta, esimerkiksi. nuuskaamalla amfetamiinia 5 = muu asiakas käyttää päihdettä muulla tavalla, esimerkiksi sivelemällä sitä limakalvoille tai iholle 99 = ei tietoa asiakkaan käyttämän päihteen käyttötavasta ei ole tietoa Kunkin päihteen osalta valitaan vain yksi vaihtoehto sarakkeen alla olevan luokituksen mukaan ja se valitaan ensisijaisen (ja toissijaisen sekä kolmannen) päihteen vallitsevan käyttötavan mukaisesti hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden ajalta. c. Käyttökerrat kuluneen kuukauden aikana * Miten usein asiakas on käyttänyt päihdeongelmansa kannalta ensisijaista ja toissijaista päihdettä viimeisen kuukauden aikana? 1 = 1 x/vk tai harvemmin kerran viikossa tai harvemmin 2 = 2 6/vk vähintään kahtena ja enintään kuutena päivänä viikossa 3 = joka päivä käyttö on päivittäistä 4 = ei käyttöä asiakas ei ole käyttänyt kyseistä päihdettä viimeisen kuukauden aikana

14 99 = ei tietoa asiakkaan ensisijaisesti ja toissijaisesti käyttämän ongelmapäihteen käyttötiheydestä ei ole tietoa Alkoholin osalta yhdeksi ongelmakäyttöön liittyväksi kerraksi luokitellaan suurkulutukseen yltävän (miehet 7 annosta, naiset 5 annosta) alkoholimäärän nauttiminen vuorokauden aikana. Jos päihteiden käyttö jatkuu kerrallaan useita päiviä (esim. alkoholi- tai amfetamiinikierre), lasketaan viimeisen kuukauden käyttöpäivien määrä ja sijoitetaan arvio käyttökerroista tuloksen mukaan kohtaan 2 tai kohtaan 3. d. Säännöllisen käytön kesto * Miten pitkään asiakas on käyttänyt ensisijaisesti ja toissijaisesti käyttämäänsä päihdettä säännöllisesti? XX säännöllisen käytön kesto vuosina 99 = ei tietoa ei tietoa säännöllisen käytön kestosta Huumeiden osalta käytön säännöllisyyden arvioimiseksi voi asiakkaan kanssa arvioida ensin kokeilu- ja satunnaiskäytön kestoa, ja sen jälkeen arvioida "säännöllisen käytön" kestoa, jos säännöllisen käytön keston alkua on muuten vaikea arvioida. Säännöllisen käytön arvioinnin lähtökohtana voi käyttää myös huumeiden osalta ongelmakäytön" tai"riippuvuuskäytön keston arviointia. Lääkkeiden käytön osalta arvioidaan lääkkeiden ongelmakäytön kestoa, eikä tähän sisällytetä sitä ajanjaksoa, jolloin asiakas on ennen ongelmakäytön alkua käyttänyt lääkkeitä asianmukaisesti lääkärin ohjeen mukaan. Jos alkoholi luetaan 1. tai 2. päihteeksi, alkoholin käytön osalta säännölliseksi käytöksi katsotaan alkoholin käyttö siitä lähtien, kun se on säännölliseksi muututtuaan alkanut aiheuttaa haittoja ( harmfull use ), esimerkiksi ihmissuhteissa tai työssä. Tähän merkitään käytön kesto kokonaisina vuosina, paitsi nuorten (alle 25- vuotiaiden) osalta puolen vuoden tarkkuudella, esimerkiksi 1,5 vuotta (alle 25- vuotiailla) tai 2 vuotta (25-vuotiailla ja vanhemmilla). e. Missä iässä käytti ensi kerran * Minkä ikäisenä asiakas kokeili ensimmäisen kerran ensisijaista ja toissijaista ongelmapäihdettä? XX ikä, jolloin päihteen ensimmäinen kokeilu tapahtui 99 = ei tietoa ei tietoa päihteen ensimmäiseen kokeilukertaan liittyvästä iästä Asiakkaan päihteidenkäytön taustahistoria f. Missä iässä käytti ensi kerran alkoholia? * Minkä ikäisenä asiakas kokeili ensimmäisen kerran alkoholia? XX ikä, jolloin asiakas kokeili ensimmäisen kerran alkoholia 99 = ei tietoa ei tietoa alkoholin ensimmäiseen kokeilukertaan liittyvästä iästä g. Missä iässä käytti ensi kerran huumaus- tai lääkeainetta? * Minkä ikäisenä asiakas kokeili ensi kerran mitä tahansa huumaus- tai lääkeainetta päihtymistarkoituksessa?

15 XX ikä, jolloin asiakas kokeili ensimmäisen kerran mitä tahansa huumausainetta tai lääkeainetta päihtymistarkoituksessa 99 = ei tietoa ei tietoa minkä tahansa huumausaineen tai lääkeaineen päihdekäytön ensimmäiseen kokeilukertaan liittyvästä iästä h. Päihteettömät kuukaudet kuluneen vuoden (12 kk) aikana * Miten monta kuukautta asiakas on ollut päihteetön tämänkertaista hoitoon hakeutumista edeltäneen 12 kuukauden aikana? XX (kuukaudet 0 12 kk) niiden kuukausien määrä, jolloin asiakas on ollut päihteetön tämänkertaista hoitoon hakeutumistaan edeltäneen 12 kuukauden aikana 99 = ei tietoa ei tietoa päihteettömien kuukausien määrästä Aika lasketaan kuukausissa viimeisen vuoden ajalta. Päihteettömäksi ajaksi hyväksytään vähintään kuukauden (= 4 viikkoa) kestänyt päihteetön/ongelmaton jakso: 1) Päihteettömyydeksi tulkitaan täydellinen pidättäytyminen laittomien huumausaineiden käytöstä. 2) Uni- ja rauhoittavien lääkkeiden osalta päihteettömyydeksi tulkitaan ongelmia aiheuttamaton lääkärin määräämien ohjeiden mukainen lääkkeiden käyttö. 3) Opiaattiriippuvaisten lääkkeellisessä hoidossa olevilla päihteettömyydeksi tulkitaan STM:n asetuksen mukainen ja lääkärin ohjeiden mukaisesti toteutettu lääkehoito. Mikäli asiakas kuitenkin käyttää mainitun hoidon aikana esimerkiksi hoidossa käytettäviä lääkeaineita pistämällä, tämä tulkitaan päihdekäytöksi. 3) Alkoholin osalta päihteettömyydeksi tulkitaan alkoholin haittoja aiheuttamaton käyttö. Tällä tarkoitetaan, ettei alkoholinkäyttö ole johtanut päihtymystilaan eikä se ole ollut pakonomaista. Alkoholin käyttäminen kohtuudella (miehillä alle 7 ja naisilla alle 5 ravintola-annosta) erilaisissa sosiaalisissa juhlatilanteissa katsotaan haitattomaksi käytöksi. Työntekijän arvio. LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ OSANA HOITO-OHJELMAA Päihteiden käyttäjien vieroitus- ja katkaisuhoidossa käytettävistä lääkeaineista kirjataan tähän kohtaan sellaiset keskeisimmät, kyseisessä hoitoyksikössä asiakkaalle nykyisen hoitojakson aikana määrätyt lääkeaineet ja niiden käyttötarkoitukset, jotka liittyvät huumausaineiden tai muiden päihteiden käyttöön. Lääkeaineita koskeva lista on liitteenä 3. Tällä kysymyksellä halutaan selkeästi erottaa korvaushoitoa tai muuta lääkehoitoa kyseisessä hoitoyksikössä annetulla määräyksellä saavat asiakkaat niistä, jotka käyttävät mainittuja aineita hoito-ohjelmien vastaisesti tai jotka saavat ko. lääkehoidon muualta kuin kyseisestä hoitoyksiköstä. Tähän kohtaan kirjataan vain se lääkehoito, jota yksikkö antaa omissa tiloissaan. Yksikön ei tule merkitä tähän jonkin toisen hoitopaikan antamaa lääkehoitoa, vaikka se olisi osa asiakkaan sovittua kokonaishoito-ohjelmaa. Tällainen tilanne saattaa olla esimerkiksi opiaattiriippuvaisten lääkkeellisessä vieroitus-, korvaus- tai ylläpitohoidossa olevilla asiakkailla, jotka saattavat käyttää heidän lääkehoidostaan vastaavan ja sitä toteuttavan yksikön lisäksi myös jonkin toisen päihdehoitoyksikön palveluja. Tällöin vain hoidosta vastaava ja sitä toteuttava yksikkö merkitsee asiakkaan opiaattiriippuvaisten lääkehoitoa saavaksi asiakkaaksi. Jos asiakkaan opiaattiriippuvaisten lääkehoidon järjestelyissä tehdään esimerkiksi asiakkaan kesäloman aikana erityisjärjestelyjä esimerkiksi sopimalla asiakkaan opiaattiriippuvaisten lääkehoidon toteuttamisesta tilapäisesti toisen hoitoyksikön toimesta, tietoja asiakkaan lääkehoidosta ei kerätä tilapäisesti hoitoa toteuttavan yksikön osalta huumehoidon

16 tietojärjestelmää varten. Opiaattiriippuvaisten lääkehoidosta ensisijaisesti vastaava yksikkö merkitsee asiakkaan opiaattiriippuvaisten lääkehoitoa saavaksi asiakkaaksi. a. Käytetyn lääkkeen ainekoodi * Mitä lääkeaineita on käytössä asiakkaan lääkehoitona? lääkeainekoodi XXX (ks. liite 3) lääkeainekoodi ensimmäisen, toisen ja kolmannen hoidossa käytetyn lääkkeen osalta Kohtaan on annettu mahdollisuus merkitä kolme hoidossa keskeistä lääkeainekoodia. Mainitut aineet merkitään tärkeysjärjestyksessä: ensin kohta ja tarvittaessa kohta ja Mikäli asiakas saa opiaattilääkehoitoa, merkitään ko. lääkehoito kohtaan 18.1 (1. lääkeainekoodi). Lääkeainelista on Suomessa käytössä olevien lääkevalmisteiden mukainen. b. Hoitomuoto * Millainen hoitomuoto on kyseessä käytettäessä edellä mainittua lääkeainetta? Vieroitushoito lääkeaineiden käyttö vieroitushoidossa valitaan vaihtoehdoksi silloin, kun kyseessä on 1) STM:n asetuksen (289/2002) mukainen opiaattiriippuvaisten vieroitushoito, jossa lääkehoitona on buprenorfiini tai metadoni ja hoidon kesto on korkeintaan 1 kuukautta ja hoidon tavoitteena on päihteettömyys. tai 2) vieroitushoito, jossa käytetään bentsodiatsepiineja, lofeksidiinia, klonidiinia, salpaajia tai aversiivisia lääkeaineita. Korvaushoito lääkeaineiden käyttö korvaushoidossa valitaan vaihtoehdoksi silloin, jos kyseessä on STM:n asetuksen (689/2002) mukainen opiaattiriippuvaisten korvaushoito, jossa lääkehoitona on buprenorfiini tai metadoni, ja hoidon kesto on yli 1 kuukautta ja hoidon tavoitteena on päihteettömyys. Muu lääkeaineiden käyttö muuna hoitomuotona valitaan silloin, jos kyseessä on 1) STM:n asetuksen (289/2002) mukainen opiaattiriippuvaisten ylläpitohoito, jossa lääkehoitona on buprenorfiini tai metadoni, hoidon kesto on yli 1 kuukautta ja hoidon tavoitteena on haittojen vähentäminen ja elämänlaadun parantaminen. 2) muu kuin em. vieroitus- tai korvaushoito tai opiaattiriippuvaisten ylläpitohoito HUUMEIDEN KÄYTTÖÖN LIITTYVÄ RISKIKÄYTTÄYTYMINEN Huumeiden käyttöön liittyvässä riskikäyttäytymisessä tarkastellaan huumeiden pistämistä, pistämisessä käytettävien välineiden yhteiskäyttöä, veriteitse leviäviä tartuntatauteja sekä B- hepatiittirokotusten saamista. On tärkeää, että kysymykset käydään läpi kaikkien asiakkaiden kanssa, vaikka asiakas ei hoitoon hakeutumishetkellä käyttäisikään mitään huumetta ensisijaisesti pistämällä. Monien kaveripiirissä saattaa olla muita pistämällä huumeita käyttäviä, jolloin asiakas saattaa satunnaisesti käyttää pistämällä huumeita kavereidensa kanssa, ja myös välineiden yhteiskäyttöä on saattanut esiintyä. Asiakkaalle tulee antaa haastattelun yhteydessä kirjallista ja suullista tietoa pistämiseen liittyvistä riskeistä ja niiden välttämisestä. Asiakkaan kanssa tulee selvittää hepatiitteihin ja HIVinfektioon liittyvien verikokeiden ottamisen tarve ja ohjata hänet tarvittaessa verikokeisiin. Lisäksi

17 asiakkaalle tai hänen läheisilleen tulee antaa tarvittaessa B-hepatiittirokotus yleisen rokotusohjelman mukaisesti. 19a-c. Iv. käyttö (sisältää suonensisäisen käytön lisäksi myös lihakseen ja ihon alle pistämisen) Tässä kohdassa tarkastellaan pistämällä tapahtunutta käyttöä. Suonensisäisen (iv.) käytön lisäksi samaan luokkaan kuuluvaksi lasketaan myös lihakseen (im.) ja ihon alle (sc.) pistäminen. Diabeetikon insuliinihoito ei kuitenkaan kuulu tähän mukaan. 19a Kuluneen kuukauden aikana * Onko asiakas käyttänyt jotakin päihdettä suonensisäisesti, lihakseen tai ihon alle pistämällä hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana? Kyllä asiakas on käyttänyt huumeita pistämällä hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana Ei asiakas ei ole käyttänyt pistämällä huumeita hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana Ei tietoa ei tietoa asiakkaan huumeiden pistämisestä hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana 19b Joskus elämän aikana * Onko asiakas joskus elämänsä aikana käyttänyt jotakin päihdettä suonensisäisesti, lihakseen tai ihon alle pistämällä? Kyllä asiakas on joskus elämänsä aikana käyttänyt pistämällä huumeita. Ei asiakas ei ole koskaan käyttänyt pistämällä huumeita Ei tietoa ei ollenkaan tietoa asiakkaan huumeiden pistämisestä 19c Ikä, jossa ensi kerran iv. käyttöä? * Missä iässä asiakas käytti ensimmäisen kerran jotakin huumetta suonensisäisesti, lihakseen tai ihon alle pistämällä? XX-vuotiaana ikä, jolloin asiakas ensimmäisen kerran käytti jotakin huumetta pistämällä Ei tietoa ei tietoa asiakkaan pistämällä tapahtuneen huumeiden käytön aloittamisiästä 20a-b. Neulojen ja ruiskujen yhteiskäyttö Tässä kohdassa tarkastellaan asiakkaan käyttämien ruiskujen ja neulojen sekä pistämisessä käytettyjen muiden välineiden (klikkikupit yms.) yhteiskäyttöä sekä kuluneen kuukauden aikana että joskus tapahtunutta yhteiskäyttöä. Neulojen tai ruiskujen yhteiskäytön lisäksi on tärkeä keskustella myös huumeliuoksen valmistamiseen liittyvistä tavoista, koska myös injisoitavan liuoksen valmistaminen samassa kupissa ja sen ottaminen omilla neuloilla on yhteiskäyttöä. 20a Kuluneen kuukauden aikana * Onko asiakas käyttänyt hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana yhteisiä ruiskuja tai neuloja tai muita yhteisiä pistämiseen käytettäviä välineitä? Kyllä asiakas on käyttänyt yhteisiä ruiskuja ja neuloja tms. hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana Ei asiakas ei ole käyttänyt yhteisiä ruiskuja ja neuloja tms. hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana

18 Ei tietoa ei tietoa asiakkaan ruiskujen ja neulojen tms. yhteiskäytöstä hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana 20b Joskus elämän aikana * Onko asiakas joskus elämänsä aikana käyttänyt yhteisiä ruiskuja ja neuloja tai muita yhteisiä pistämiseen käytettäviä välineitä? Kyllä asiakas on joskus elämänsä aikana käyttänyt yhteisiä ruiskuja ja neuloja tms. Ei asiakas ei ole koskaan käyttänyt yhteisiä ruiskuja ja neuloja tms. Ei tietoa ei tietoa asiakkaan ruiskujen ja neulojen tms. yhteiskäytöstä 21. Tarttuvat taudit (HIV ja maksatulehdukset A-, B- ja C-hepatiitti) ja B-hepatiittirokotus 21a HIV-infektio 21b A-hepatiitti 21c B-hepatiitti 21d C-hepatiitti * Onko asiakkaalta otettu kukin edellä mainittu virustesti ja perustuuko testitulos dokumentoituun tietoon (esimerkiksi mainintaan lähetteessä tai yksikössä otettuun laboratoriotestin tulokseen) vai pelkästään asiakkaan itsensä ilmoittamaan tietoon? Testitulos Asiakkaalta on otettu edellä mainittu virustesti, ja testituloksesta on dokumentoitu tieto (esim. maininta lähetteessä tai yksikössä otetun laboratoriotestin tulos) 1 = positiivinen testitulos asiakkaalta otettu vasta-ainetesti on positiivinen ilmentäen akuuttia infektiota, joskus sairastettua infektiota tai A- tai B-hepatiitin osalta mahdollisesti myös A- tai B-hepatiittirokotteen kautta saatua suojaa. B- hepatiittirokotteen kautta saatu suoja voidaan erottaa seuraavan kysymyksen avulla. HIV-infektion osalta sylkitestin tuloksen on oltava varmennettu muulla menetelmällä. 2 = negatiivinen testitulos asiakkaalta on otettu kyseiseen infektioon liittyvä vastaainetesti/-testejä, ja testien tulos on aina ollut negatiivinen 3 = testattu, mutta ei tietoa asiakkaalta on otettu kyseiseen infektioon liittyvä vasta-ainetesti/-testejä, mutta niiden tuloksesta ei ole tietoa 4 = ei koskaan testattu asiakkaalta ei ole koskaan otettu kyseiseen infektioon liittyvää vasta-ainetestiä 99 = ei tietoa tietoa ei ole siitä, onko asiakkaasta koskaan otettu kyseiseen infektioon liittyviä vasta-ainetestejä Kysymyksellä selvitetään toisaalta sitä, onko asiakkaalta joskus otettu näihin tarttuviin tauteihin liittyvät verikokeet (vasta-ainetesti) ja toisaalta sitä, onko asiakas joskus sairastanut tai sairastaako tällä hetkellä jotakin tai joitakin näistä infektioista. Kysymyksessä ei erotella esimerkiksi hepatiitteihin liittyvää akuuttia ja kroonista taudin vaihetta. Kysymyksessä tarkastellaan hoitoon tulotilannetta, ei myöhemmin hoidon aikana otettuja testejä Itseilmoitettu testitulos Paperilomakkeet: * Merkitse tähän kohtaan rasti, jos kohtaan merkitty testitulos perustuu vain asiakkaan itse ilmoittamaan testitulokseen, josta ei ole dokumentoitua tietoa (esim. ei

19 merkintää lähetteessä tai ei tietoa hoitoyksikössä otetuista testeistä ja niiden tuloksista). Sähköinen lomake: * Valitse tartuntatautitestien vastausten osalta tiedon lähteeksi joko "vastaus varmistettu testillä" (=dokumentoitu tieto joko lähetteestä tai tieto hoitoyksikössä otetusta testistä) tai "itseilmoitettu tulos (=ei dokumentoitua tietoa)". 21e B-hepatiittirokote * Onko asiakas saanut B-hepatiittirokotteen? Mikäli asiakas on saanut B- hepatiittirokotteen, miten monta annosta rokotetta asiakas on saanut koko kolmen rokotteen (0, 1 ja 6 kk) sarjasta? Yksi annos asiakas on saanut ensimmäisen rokoteannoksen (0 rokote) Kaksi annosta asiakas on saanut toisen rokoteannoksen (1 kk) Kolme annosta asiakas on saanut kolmannen rokoteannoksen (6 kk) Tehoste asiakas on saanut jo B-hepatiittitehosteen (annetaan yleensä 5 10 vuoden kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta; joskus tehoste annetaan myös silloin, jos henkilöstä kolmannen rokoteannoksen jälkeen otetun vasta-ainetestin vastaainetaso ei ole kohonnut) Ei rokotettu asiakasta ei ole rokotettu ollenkaan B-hepatiittia vastaan Ei tietoa asiakkaan B-hepatiittirokotuksesta ei ole tietoa Kysymyksessä tarkastellaan hoitoon tulotilannetta, ei alkaneen hoidon aikana saatuja rokotteita. Jos asiakkaan hoitojakso kuitenkin jatkuu edelliseltä kalenterivuodelta, tilannetta tarkastellaan kyseisen uuden kalenterivuoden ensimmäisen avohoitokäynnin tai laitoshoidon osalta vuoden alussa olevan tilanteen mukaan. LISÄOSIO: OPIAATTIRIIPPUVAISTEN LÄÄKEHOIDON TARPEEN ARVIOINTI- TAI LÄÄKEHOITOJAKSO (STM:n asetus 289/2002) TÄSSÄ HOITOYKSIKÖSSÄ Opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointia tai opiaattilääkehoitojaksoa koskeva lisäosio täytetään vain silloin, kun asiakkaan nykyisen hoitojakson hoitomuotona kyseisessä hoitoyksikössä on opiaattilääkehoidon tarpeen arviointi tai opiaattiriippuvaisille tarkoitettu vieroitus- korvaus- tai ylläpitohoito, jossa lääkityksenä käytetään buprenorfiinia tai metadonia (STM:n asetus 289/2002). Lisäosiota ei täytetä sellaisten asiakkaiden osalta, joiden nykyisenä hoitomuotona on jokin muu kuin opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointijakso tai buprenorfiiinilla tai metadonilla tapahtuva vieroitus-, korvaus- tai ylläpitohoito. Lisäosion tietoja ei täytetä aiempienkaan opiaattilääkehoitojaksojen tai niiden tarpeen arvioinnin (STM:n asetukset tai määräykset) osalta, jos asiakas on nyt ei-opiaattilääkehoitoavusteisella hoitojaksolla, vaikka asiakkaalla olisi ollut ennen nykyistä hoitojaksoa opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointi- tai lääkehoitojakso. 22 Aikaisemmin saatu STM:n asetusten tai määräysten (asetus 289/2002 tai aiemmat asetukset ja määräykset) mukainen opiaattilääkehoito

20 * Onko asiakas saanut ennen tämän hetkistä opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointia tai opiaattilääkehoitoa STM:n asetusten tai määräysten mukaista opiaattilääkehoitoa? Kyllä asiakas on saanut aikaisemmin STM:n asetusten tai määräysten mukaista opiaattilääkehoitoa Ei asiakas ei ole aikaisemmin saanut STM:n asetusten tai määräysten mukaista opiaattilääkehoitoa. Mikäli asiakas on ollut hoidossa esimerkiksi ulkomailla tai saanut muuta, ei mainittujen ohjeiden mukaista opiaattilääkehoitoa, myös silloin valitaan tämä vaihtoehto Ei tietoa ei tietoa asiakkaan aikaisemmin saamasta STM:n asetusten tai määräysten mukaisesta opiaattilääkehoidosta Kohta 22 täytetään kaikkien niiden asiakkaiden osalta, joiden nykyisen hoitojakson hoitomuotona on opiaattiiriippuvaisten lääkehoidon arviointijakso tai lääkehoito Opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointijakso tässä hoitoyksikössä 23 Jonotusaika lääkehoidon tarpeen arviointiin * Miten pitkään asiakas on jonottanut tämän hetkiselle opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointijaksolle? XX viikkoa merkitse tähän kokonaisina viikkoina se aika, joka on kulunut lähetteestä (lähetteen päivämäärä) opiaattiriippuvaisten hoidon tarpeen arviointiin, siihen asti kun asiakas on aloittanut hoidon tarpeen arviointijakson tässä hoitoyksikössä. Sovittu siirtyminen toisesta hoitopaikasta asiakas on siirtynyt sovitusti toisesta hoitopaikasta jatkamaan opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointiaan nykyisessä hoitopaikassa Ei tietoa jonotusajan pituudesta ei ole tietoa Mikäli asiakas on tullut ensin ei-opiaattilääkehoitoavusteiseen hoitoon kyseiseen yksikköön ja hänestä päätetään tehdä hoitojakson yhteydessä opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointi (dokumentoitu, esim. maininta epikriisissä) samassa hoitoyksikössä, tämä arviointijakso käsitellään erillisenä jaksona, ja jonotusaika merkitään tällöin nollalla. Mikäli asiakkaan opiaattilääkehoidon tarpeen arviointi jatkuu edelliseltä kalenterivuodelta samassa hoitoyksikössä, jätä kohta täyttämättä. 24a Tilanne opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointijakson (tai kalenterivuoden) päättyessä tässä hoitoyksikössä * Millainen päätös opiaattiriippuvaisten lääkehoidosta tehtiin opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointijakson päättyessä kyseisessä yksikössä? Mikäli kyseessä on kalenterivuoden yli samassa hoitoyksikössä jatkuva opiaattilääkehoidon tarpeen arviointijakso, vaihtoehdoksi valitaan "arviointijakso jatkuu tässä hoitoyksikössä kalenterivuoden yli". Kielteinen päätös opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arvioinnissa tehtiin kielteinen päätös tässä hoitoyksikössä Myönteinen päätös opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arvioinnissa tehtiin myönteinen päätös tässä hoitoyksikössä Arviointijakso jatkuu tässä hoitoyksikössä kalenterivuoden yli opiaattiriippuvaisten lääkehoidosta ei ole tehty päätöstä, koska arviointijakso jatkuu kalenterivuoden yli tässä hoitoyksikössä