SIENET JA PSEUDOMONAS AERUGINOSA UIMALAITOSTEN JA JULKISTEN LIIKUNTAPAIKKOJEN KOSTEISSA TILOISSA SEKÄ YLEISISSÄ SAUNOISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIENET JA PSEUDOMONAS AERUGINOSA UIMALAITOSTEN JA JULKISTEN LIIKUNTAPAIKKOJEN KOSTEISSA TILOISSA SEKÄ YLEISISSÄ SAUNOISSA"

Transkriptio

1 Teija Pitkäkangas SIENET JA PSEUDOMONAS AERUGINOSA UIMALAITOSTEN JA JULKISTEN LIIKUNTAPAIKKOJEN KOSTEISSA TILOISSA SEKÄ YLEISISSÄ SAUNOISSA Opinnäytetyö Ympäristöteknologia Helmikuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Teija Pitkäkangas Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Ympäristöteknologian koulutusohjelma Sienet ja Pseudomonas Aeruginosa uimalaitosten ja julkisten liikuntapaikkojen kosteissa tiloissa sekä yleisissä saunoissa. Tiivistelmä Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, esiintyykö Kokkolan, Kälviän ja Lohtajan alueella sijaitsevissa yleisissä saunoissa, allastiloissa sekä pesu- ja pukutiloissa taudinaiheuttajabakteereita, erityisesti Pseudomonas aeruginosaa. Tarkastuksen kohteina olivat kolmekymmentä ko. alueella toimivaa kuntosalia, yleistä saunaa, liikuntapaikkaa, uimahallia ja allastilaa. Teoriaosuudessa on käyty läpi kosteiden tilojen hygieniaa koskevaa lainsäädäntöä ja kosteissa tiloissa esiintyviä mikrobeja. Teoriaosuudessa on käsitelty myös erilaisia pintamateriaaleja, puhdistusaineita ja - menetelmiä sekä niiden soveltuvuutta kosteiden tilojen käyttöön ja puhdistukseen. Lisäksi laadunvalvontaa on käsitelty omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan näkökulmasta. Kosteiden tilojen pintapuhtausnäytteenotot suoritettiin ennalta ilmoittamatta pääsääntöisesti siivouksen jälkeen sivelymenetelmällä. Näytteet otettiin naisten ja miesten puku- ja pesuhuoneen sekä saunan lattialta, saunan toiseksi ylimmältä lauteelta ja saunan oven kahvasta sekä allastiloista allasportaiden edestä lattialta. Kohteista, joissa ei ollut saunaa, näytteet otettiin wc:n oven kahvasta ja lattiasta. Lisäksi kohteista, joissa oli pelkästään sauna, näytteet otettiin lattialla olevasta muovimatosta. Pintapuhtausnäytteistä määritettiin aerobiset mikro-organismit, hiivat, homeet ja P. aeruginosa. Joissakin kohteissa aerobisten mikro-organismien korkea määrä muodostui hygienian kannalta ongelmaksi. Lisäksi yhden kohteen pukuhuoneen lattialta löytyi P. aeruginosaa. Pukuhuoneiden lattioiden hygienia oli keskimäärin tyydyttävä, pesuhuoneiden lattioiden välttävä, saunojen lattioiden huono, saunojen lauteiden huono, saunan oven kahvojen tyydyttävä, allastilojen hyvä, wc:n lattioiden tyydyttävä ja wc:n oven kahvojen hyvä. Puhtaanapidon osalta parannettavaa oli siivousaineiden- ja menetelmien käytössä sekä omavalvonnan toteutumisessa. Ainoastaan yhdessä kohteessa otettiin puhtaustason varmistamiseksi pintapuhtausnäytteitä. Kosteiden tilojen siivoushenkilökunnan ammattitaitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asiasanat (avainsanat) hygienia, kosteat tilat, sienet, Pseudomonas aeruginosa, laadunvalvonta Sivumäärä Kieli URN 78 s. + liitteet 10 s. Huomautus (huomautukset liitteistä) Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Ohjaavan opettajan nimi Maritta Jokela Opinnäytetyön toimeksiantaja Kokkolanseudun terveyskeskus ky, valvontaosasto

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis February 13, 2009 Author(s) Teija Pitkäkangas Degree programme and option Environmental technology Name of the bachelor's thesis Fungi and Pseudomonas aeruginosa in wet spaces of public swimming pools, sport places and public saunas Abstract The aim of this bachelor s thesis was to study the growth of microbes in public saunas, pool areas, dressing rooms and shower rooms. Thirty places were inspected in Kokkola, Kälviä and Lohtaja. Most of the hygiene samples were taken from floor surfaces, sauna benches and door handles. Bacteria, yeasts, moulds and Pseudomonas aeruginosa were analysed from the samples. The study showed that the main problem of hygiene was the amount of bacteria, but the amount of yeasts and moulds were not very high. Pseudomonas aeruginosa was found only from one dressing room floor. Also place owners themselves should monitor the hygiene levels by taking hygiene samples. Subject headings, (keywords) Hygiene, wet spaces, fungi, Pseudomonas aeruginosa, quality control Pages Language URN 78 p. + app. 10 p. Remarks, notes on appendices Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Tutor Bachelor s thesis assigned by Maritta Jokela Kokkola locality health center of joint municipal authority, Department of Supervision

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KOSTEIDEN TILOJEN HYGIENIAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Terveydensuojelulaki ja -asetus Terveydensuojelulain mukaisten huoneistojen pintapuhtaus Tiloista käyttäjille aiheutuvat mahdolliset haitat tai vaarat Tiloista käyttäjille aiheutuvien haittojen ja vaarojen torjunta YLEISTÄ MIKROBIOLOGIASTA JA TUTKITUISTA BAKTEEREISTA Yleistä mikrobiologiasta Aerobiset mikro-organismit Pseudomonas aeruginosa Hiivat ja homeet Mikrobit ja biofilmi PUHTAANAPITO Lika Puhdistustapahtuma Puhdistustapahtuman osatekijät PESU- JA PUHDISTUSAINEET Pesu- ja puhdistusaineita koskeva lainsäädäntö Merkintämääräykset Tensidit Emäkset Hapot Liuotteet Desinfioivat puhdistusaineet ja desinfektioaineet Entsyymit KOSTEIDEN TILOJEN PINTAMATERIAALIT Keraamiset seinä- ja lattiapäällysteet ja niiden puhdistaminen Saumausaineet Muoviset lattiapäällysteet Kumiset lattiapäällysteet ja niiden puhdistaminen... 30

5 6.5 Puupinnat Saniteettiposliini ja emali KOSTEIDEN TILOJEN SIIVOUS Siivoustyön suunnittelu Ylläpitosiivous Perussiivous Ammattitaitoinen siivoushenkilöstö Siivousmenetelmät Saunojen ja muiden kosteiden tilojen siivousmenetelmät KOSTEIDEN TILOJEN PINTAPUHTAUS Mikrobien viljelyyn perustuvat menetelmät Näytteenottotiheys ja -kohteet Pintojen hygieeniset laatusuositukset KÄYTETYT TUTKIMUSMENETELMÄT Pintapuhtausnäytteet Näytteenottomenetelmä Näytteen käsittely Analyysit Arvosteluasteikko Näytteenottokohteet Kyselytutkimukset TUTKIMUSTULOKSET Puhtausnäytetulokset Pukuhuoneiden lattioiden hygienia Pesuhuoneiden lattioiden hygienia Saunojen lattioiden hygienia Saunojen lauteiden hygienia Allastilojen lattioiden hygienia Saunojen oven kahvojen hygienia Muiden näytteenottokohteiden hygienia Hygieniatutkimuskyselyiden tulokset LAADUNVALVONTA Laitoksen oma laadunvalvonta... 66

6 11.2 Viranomaisvalvonta POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

7 1 JOHDANTO 1 Uimahallit, yleiset saunat, avantouintipaikat ja kuntosalit ovat lähes koko väestölle sopivia virkistäytymis- ja liikuntapaikkoja. Yleisesti voidaan todeta, että kosteat tilat ovat tiloja, joissa käyttäjät voivat huolehtia henkilökohtaisesta hygieniasta ja virkistäytyä. Tilojen käyttäjät edellyttävät, että tilat täyttävät turvalliset ja terveelliset olosuhteet. Kosteat olosuhteet ovat suotuisa elinympäristö mikrobeille ja näin ollen tilojen puhtaanapito edellyttää erikoisosaamista. Saunoihin ja pesutiloihin liittyy suotuisten lämpötila- ja kosteusolojen takia myös hygieniariskejä. Saunojen ja pesutilojen puhtauteen vaikuttavat käyttäjien määrä, toiminta ja henkilökohtainen hygienia. Lisäksi tilojen rakenteet, ilmanvaihto ja siivouksen tehottomuus vaikuttavat puhtauteen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Kokkolan, Kälviän ja Lohtajan alueella sijaitsevien yleisten saunojen, allastilojen sekä pesu- ja pukutilojen pintapuhtautta mikrobiologisesti. Työn avulla pyritään saamaan selville, miten paljon yhteiskäytössä olevissa sivutiloissa (saunoissa, allastiloissa, pesu- ja pukutiloissa) esiintyy taudinaiheuttajabakteereita, erityisesti Pseudomonas aeruginosaa. Tutkimuksen toimeksiantajana on Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymän valvontaosasto, jossa opinnäytetyön tekijä toimii terveystarkastajana. Tutkimuksen tekemiseen on vaikuttanut valvontaosaston aikaisemmissa tutkimuksissa löytyneen Pseudomonas aeruginosan esiintyminen kosteissa tiloissa. Kaikkien yleiseen käyttöön tarkoitettujen kosteiden tilojen hygieniaa ja valvontaa säädellään terveydensuojelulailla. Lain avulla pyritään vähentämään tai poistamaan sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa tilojen käyttäjille terveyshaittaa. Terveydensuojeluviranomaisen tehtävänä on edistää ja valvoa terveydensuojelua mm. ennalta ehkäisemällä kosteissa tiloissa esiintyviä taudinaiheuttajia, jotka saattavat aiheuttaa ihmisille terveyshaittaa, esim. tulehduksia, jalka- ja nivussienivaivoja, infektiota ja märkärupea. Tämän työn teoriaosassa käsitellään yleisesti mikrobiologiaa ja tutkittuja bakteereja, kosteiden tilojen hygieniaa koskevaa lainsäädäntöä sekä tiloista mahdollisesti käyttäjille aiheutuvia haittoja ja vaaroja. Teoriaosassa perehdytään myös puhdistusaineisiin ja -menetelmiin ja niiden soveltuvuuteen sivutilojen puhdistuksessa. Lisäksi käsitel-

8 lään sivutilojen hygienian laatuvaatimuksia ja laadunvalvontaa omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan näkökohdista. 2 Tässä tutkimuksessa ovat mukana kaikki kuntayhtymän terveysvalvonnan tiedossa olevat kohteet, yhteensä 30 kohdetta. Kohteet valitaan siten, että mukana on normaalien yleisten saunojen lisäksi allasosastollisia tiloja sekä avantouintipaikkojen ja kuntosalien kosteita tiloja. Jokaisesta kohteesta otetaan keskimäärin 5 pintapuhtausnäytettä, joista määritetään aerobiset mikro-organismit, Pseudomonas aeruginosa sekä hiivat ja homeet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää yleisten saunojen, allastilojen sekä pesuja pukutilojen pintahygieniaa. Saatujen tulosten pohjalta pyritään selvittämään mm. ovatko käytetyt puhdistusaineet ja -menetelmät sopivia ja riittävän tehokkaita kyseisten tilojen puhdistukseen, onko siivoustiheys riittävä toimintaan nähden, toimiiko kohteissa omavalvonta ja onko laadunvalvonnassa parannettavaa. 2 KOSTEIDEN TILOJEN HYGIENIAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 2.1 Terveydensuojelulaki ja -asetus Kosteiden tilojen hygieniaa ja valvontaa koskevat perusteet säädetään terveydensuojelulaissa (763/1994) ja -asetuksessa (1280/1994). Terveydensuojelulaki antaa yleiset periaatteet yleiseen käyttöön tarkoitettujen kosteiden tilojen hygieenisen tason valvonnalle. Laissa tarkoitettuja kosteita tiloja ovat muun muassa yleiseen käyttöön tarkoitetut uimalat, uimahallit, kylpylät ja saunat sekä vastaavat laitokset mukaan lukien urheilu- ja liikuntatilojen peseytymis- ja pukeutumistilat. Terveydensuojelulain 28 :n mukaan edellä mainitut tilat on suunniteltava, varustettava ja niitä on kunnossapidettävä ja hoidettava siten, ettei siellä oleskeleville aiheudu terveyshaittaa. Toiminnanharjoittajan on pyrittävä ehkäisemään haittojen syntyminen ja takaamaan palveluidensa korkea taso laadunvalvonnan avulla ja/tai yhteistyössä terveydensuojeluviranomaisten kanssa.

9 3 Terveydensuojeluun liittyvässä suunnittelussa ja valvonnassa ylin johto ja ohjaus kuuluvat Sosiaali- ja terveysministeriölle. Läänin alueella terveydensuojelua ohjaa ja valvoo lääninhallitus. Lisäksi lääninhallituksen tehtävänä on arvioida kuntien terveydensuojelun valvontasuunnitelmat ja niiden toteutuminen. Kunnan alueella terveydensuojeluun kuuluvista tehtävistä huolehtii terveydensuojeluviranomainen (lautakunta tai muu monijäseninen toimielin), joka voi siirtää toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle. Terveydensuojelulain mukaisten tehtävien suorittamiseksi terveydensuojeluviranomaisella on oikeus tehdä itse tai teetättää ulkopuolisella asiantuntijalla tarkastuksia ja tutkimuksia sekä ottaa niihin liittyviä edustavia näytteitä. Viranomaistutkimuksia tekevällä laboratoriolla tulee olla tutkimuksen suorittamiseen tarvittava asiantuntemus ja tekniset valmiudet sekä kirjallinen laatujärjestelmä. Terveydensuojeluviranomaisella on oikeus terveyshaitan ehkäisemiseksi tai poistamiseksi antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä. Laajalle alueelle ulottuvan tai milloin se muutoin on merkityksellinen terveydellisen haitan poistamiseksi tai sen syntymisen ehkäisemiseksi määräykset antaa Valvira tai läänin alueella lääninhallitus. Lääninhallitus tai terveydensuojeluviranomainen voi tehostaa antamaansa määräystä tai kieltoa uhkasakolla, teettämisuhalla tai keskeyttämisuhalla. 2.2 Terveydensuojelulain mukaisten huoneistojen pintapuhtaus Terveydensuojelulain 13 edellyttää toiminnanharjoittajaa tekemään kirjallisen ilmoituksen terveydensuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista tai tilojen käyttöönottoa. Tällaisia toimintoja ja tiloja ovat mm. kylpylät, uimahallit, yleiset saunat kuntosalit ja muut sellaiset huoneistot ja laitokset, joiden hygieenisille olosuhteille on asetettava erityisiä velvoitteita. /4, s. 47./ Toiminnanharjoittajan tulee miettiä ilmoituksen tekemisen yhteydessä, miten tilojen puhtautta seurataan, esimerkiksi mikrobiologisesti pintapuhtausnäyttein /1, s. 79/. Terveyden edistämiseksi tarjottavat palvelut tulee järjestää ja hoitaa siten, ettei niiden välityksellä leviä tartuntaa kävijästä toiseen tai aiheudu muuta terveyshaittaa palveluiden käyttäjille /4, s. 47/. Siksi pintojen puhtauden tutkimisella on merkittävä rooli kosteiden tilojen hygienian arvioinnissa /1, s. 77/.

10 4 Pintojen puhtautta voidaan tutkia ottamalla pinnoilta näytteitä erilaisilla menetelmillä. Puhtauden tutkimiseen käytettäviä menetelmiä ovat mikrobien viljelyyn perustuvat menetelmät (sivelymenetelmä ja kosketus- eli kontaktimaljat), ATP -määritysmenetelmät ja valkuaislian osoitustestit. Pintapuhtausnäytteitä voidaan käyttää sekä ihmiseen kohdistuvan terveysvaaran että siivoustoimenpiteiden riittävyyden indikaattoreina. Puhdistustoimenpiteiden riittävyyttä arvioitaessa pintapuhtausnäytteet tulee ottaa puhdistetuilta pinnoilta. Näytteet on hyvä ottaa ennen kuin kosteat tilat avataan asiakkaiden käyttöön, paras ajankohta on yleensä varhain aamulla. Näytteenottopisteiksi tulee valita suurimmalle mikrobikuormitukselle joutuvat pinnat, joiden puhtaanapito saattaa tuottaa ongelmia, kuten lattiat ja erilaiset istuimet, saunan lauteet sekä muut vastaavat kohteet. Puhdistustoimenpiteiden riittävyyden arvioimiseksi pintapuhtausnäytteitä tulisi ottaa 2-4 kertaa vuodessa. Lisäksi pintapuhtausnäytteitä tulee ottaa aina, jos laitoksen toiminnassa tai puhdistusmenetelmissä tapahtuu oleellisia muutoksia. /1, s / 2.3 Tiloista käyttäjille aiheutuvat mahdolliset haitat tai vaarat Yleisissä saunoissa, uimahalleissa, uimaloissa ja kuntosaleilla mahdollisia riskipaikkoja asiakkaille ovat erityisesti kosteiden tilojen pinnoilla viihtyvät erilaiset taudinaiheuttajat kuten bakteerit, virukset, homeet, hiivat, alkueläimet yms. /4, s /. Erityisesti pinnat, joilla kävellään tai istutaan, ovat ongelmallisia terveyshaittojen leviämisen kannalta /1, s. 74/. Kosteiden tilojen pinnoilta asiakkaat voivat saada märkärupea, erilaisia infektioita sekä jalka- tai nivussienivaivoja /4, s. 48/. Eniten ongelmia käyttäjille seuraa kuitenkin Candida-hiivasienen tai rihmasienen aiheuttamasta jalkasienestä. Ihmisistä arviolta puolet kantaa jalkasientä varpaiden väleissä oireettomana. /1, s.74./ Kosteiden tilojen pintojen ja uima-allasveden puhtauden kannalta tärkeä merkitys on käyttäjien omalla hygienialla ja toiminnalla, sillä he itse ovat uima-allasveden ensisijaisia likaajia. Myös pinnoilla oleva lika ja mikrobit ovat lähtöisin pääsääntöisesti heistä itsestään. Mikrobien ja lian määrä pinnoilla ja allasvedessä riippuu mm. käyttäjien lukumäärästä, henkilökohtaisesta hygieniasta, peseytymisestä sekä terveydentilasta. /1, s / Mikäli allasveden laatu on heikentynyt, saattaa siitä aiheutua terveyshaittoja mm. korva-, silmä- ja ihotulehduksia, suolistoinfektioita sekä ylempien ja

11 5 alempien hengitysteiden infektioita. Yleisimmät uima-allasveden välityksellä leviävien infektioiden aiheuttajista ovat Pseudomomas aeruginosa -bakteeri ja Staphylococcus aureus. Siksi näiden mikrobiologisten haitta- ja vaaratekijöiden määrää tulee rajoittaa kyseisissä kohteissa. /1, s. 67./ 2.4 Tiloista käyttäjille aiheutuvien haittojen ja vaarojen torjunta Vaaroja ja haittoja ennaltaehkäistään käyttämällä kosteissa tiloissa hygieenisiä, helposti puhtaana pidettäviä ja kestäviä pintamateriaaleja. Rakenteiden kulmien tulee olla pyöristettyjä ja teräviä kulmia ja ulkonemia tulee välttää. Kosteiden tilojen oikeilla materiaalivalinnoilla ja huolellisella asennuksella estetään turhat liukastumiset ja vesilammikoiden muodostuminen lattioille. /4, s. 49./ Pintojen tulee kestää korkeita lämpötiloja, väljää vettä, tavanomaisia laitossiivouksen työmenetelmiä ja puhdistusaineita. Lattiamateriaalit, lauteet ja muut pintarakenteet eivät saa olla märkänäkään liukkaita eikä niistä saa vapautua ilmaan haitallisia päästöjä. /1, s. 9./ Lattiapintojen liukkautta voidaan vähentää käsittelemällä pinnat esim. kemiallisella aineella. /6, s. 2/. Korroosioherkkien pintamateriaalien puhdistuksessa tulee käyttää emäksisiä pesuaineita ja hyvin vähän aggressiivisia klooreja. Lämpimillä pinnoilla esim. saunan lauteilla tulee välttää klooripitoisia pesuaineita, koska lämmön vaikutuksesta niistä vapautuu hengitysilmaan terveydelle vaarallisia klooriyhdisteitä. /4, s. 49./ Kosteiden tilojen pinnoilta edellytetään korkeaa hygieniaa ja siitä syystä puhtaanapidon tavoitteena on taata käyttäjille turvalliset ja terveelliset puitteet. Säännöllinen ja kävijämäärään nähden riittävä puhdistus lisää tilojen toimivuutta, viihtyisyyttä ja estää liukkausongelmia. Pesu- ja saunatilat siivotaan silloin kun asiakkaat eivät ole paikalla. Puhdistus heti käytön jälkeen on perusteltua, koska lian kuivuminen pinnoille vaikeuttaa puhdistusta ja lisää mekaanisen hankauksen sekä vahvojen puhdistusaineiden käytön tarvetta. /8, s. 1-2./ Kun kosteissa tiloissa on runsaasti kävijöitä tai erityisryhmiä, tarkistussiivouksia tulee tehdä riittävästi /4, s. 49/. Tarkistussiivoukset tehdään pääsääntöisesti asiakkaiden läsnä ollessa, mikä edellyttää siivoushenkilöstöltä asiakkaiden huomioonottamista ja varovaisuutta työvälineiden käytössä /8, s. 2/.

12 Vanhusten ja heikkonäköisten kannalta on tärkeää, että tiloissa on riittävä valaistus. Valaistuksen tulee olla tasainen eivätkä ympäristössä olevat valotiheyserot saa olla liian suuria. /6, s. 2./ 6 Siivousvälineiden hygieenisyys liittyy erittäin oleellisesti myös vaarojen torjuntaan. Likaisilla välineillä siivottaessa voidaan epähygieenisyyttä siirtää paikasta toiseen. Likaisissa siivousvälineissä saattaa esiintyä mm. Pseudomonas aeruginosaa, Staphylococcus aureusta ja E. colia. /4, s. 49./ Ilman ammattitaitoista siivoushenkilöstöä hyväkään siivousohjelma ei toimi. Puhtaustaso saavutetaan ja ylläpidetään, kun henkilöstö käyttää yhtenäisiä ja puhtautta tukevia työtapoja. Lisäksi asiakkaiden käyttäytymistä ja toimintoja ohjaamalla edistetään ja ehkäistään sairauksien ja terveyshaittojen syntymistä. /4, s. 47./ 3 YLEISTÄ MIKROBIOLOGIASTA JA TUTKITUISTA BAKTEEREISTA 3.1 Yleistä mikrobiologiasta Ympäristömme on täynnä erilaista silmälle näkymätöntä elämää. Mikro-organismit vaikuttavat elämäämme kaikkialla. Näitä organismeja kutsutaan yhteisnimellä pieneliöt eli mikrobit. Mikrobeilla tarkoitetaan yksinkertaisia, yleensä yksisoluisia, erilaistumattomia eliöitä, jotka ovat liian pieniä näkyäkseen paljaalla silmällä. Mikrobeihin luetaan kuuluvaksi bakteereja, homeita, hiivoja ja viruksia. /10, s. 1./ Ne ovat vain millimetrin tuhannesosien kokoisia. Kun niitä on runsaasti, miljoonia tai enemmän, ne muodostavat pesäkkeitä, joita voi nähdä paljaalla silmälläkin. /9, s. 18./ Mikrobeista bakteerit muodostavat tunnetuimman ja monipuolisimman ryhmän. Ne ovat yksisoluisia eliöitä, jotka lisääntyvät kahtia jakautumalla hyvinkin nopeasti. /10, s.18./ Näin ollen ne ovat pienimpiä itsenäisesti lisääntyviä organismeja. Bakteerit ovat keskimäärin noin yhden mikrometrin eli tuhannesosamillimetrin mittaisia. Bakteerien solumuodot voivat vaihdella hyvinkin paljon, vaikka suurin osa koostuu erilaisista pyöreiden, soikeiden ja pitkulaisten solumuotojen muunnelmista. Bakteereille kilpailuedun moniin muihin eliöihin nähden antavat niiden väljät toimeentulomahdollisuu-

13 7 det lämpötilan, ph:n, ravinnon ja hapen suhteen. /9, s. 3./ Kun välttämättömät ravinteet ja vesi loppuvat eräät bakteerit muodostavat kestomuotoja eli itiöitä. Bakteeri-itiöt kestävät erittäin hyvin kuumuutta, kuivuutta, säteilyä, desinfiointiaineita sekä happoja. Kestävyys perustuu niiden kemialliseen rakenteeseen. /9, s. 21./ Sienet muodostavat vaihtelevan ja laajan ryhmän tumallisia organismeja. Sienilajeja tunnetaan yli ja ne voidaan jakaa kahteen ryhmään, hiivasieniin ja rihmasieniin. Hiivasienet ovat yksisoluisia, pyöreitä tai ovaalin muotoisia soluja. Rihmasienet ovat monisoluisia sieniä, jotka kasvavat rihmastoina. /9, s. 56./ Sienet ja niihin kuuluvat homeet eroavat bakteereista ensinnäkin siinä, että niissä perimäaines (DNA) on solussa erityisen tumakelmun sisällä. Lisäksi niiden solurakenne on huomattavasti monimutkaisempi kuin bakteerien. Niitä voidaankin siksi pitää bakteereita korkeammalle kehittyneinä mikrobeina. Sienet lisääntyvät myös suvuttomasti. Sienisolu synnyttää uuden solun, joka on edellisen kopio. Vaikka sienet ovat bakteereita suurempia, niitäkään ei näe ilman valomikroskooppia. Sienten kasvu on yleensä hitaampaa kuin bakteerien ja siksi sienten viljelytutkimukset kestävät bakteeriviljelyä kauemmin. /10, s. 23./ Sienistä noin parisataa aiheuttaa tauteja ihmisille ja eläimille /9, s. 57/. Ne aiheuttavat määrällisesti paljon infektioita, lähinnä pinnallisia ihon ja kynsien infektioita. Terveelle ihmiselle ne aiheuttavat harvoin vakavampia sairauksia. Sen sijaan immuunipuutteiset, paljon antibiootteja saaneet sairaalapotilaat voivat saada hengenvaarallisia sieniinfektioita. /10, s. 23./ Latinankielinen sana virus tarkoittaa myrkkyä. Virukset ovat kooltaan pienempiä kuin bakteerit vaihdellen välillä 0,02 0,3 µm. Viruksien rakenne vaihtelee paitsi koon myös muodon ja kemiallisen rakenteen suhteen. /9, s / Virukset tarvitsevat lisääntyäkseen elävän solun, jonka aineenvaihduntaa ne käyttävät hyväkseen /3 s. 2/. Virukset voivat infektoida bakteereja, eläimiä, kasveja ja sieniä /9, s. 66/.

14 3.2 Aerobiset mikro-organismit 8 Aerobiset mikro-organismit ovat bakteereita, jotka luonnostaan kuuluvat ihmisen ympäristöön ja ne kuvastavat yleistä pintojen mikrobiologista puhtautta. Bakteerien joukossa saattaa esiintyä myös taudinaiheuttajamikrobeja. Lämpimissä olosuhteissa bakteerit ovat erittäin nopeita lisääntymään, suotuisissa oloissa jakaantuminen voi tapahtua joka kahdeskymmenes minuutti. Tästä johtuen bakteerit ovat erittäin sopeutumiskykyisiä elinolojen muuttuessa. Vaikka bakteerien rakenne on yksinkertainen, niiden aineenvaihdunta saattaa olla erittäin kehittynyt ja erikoistunut. Siten bakteerit voivat käyttää hyväkseen lähes mitä tahansa orgaanista rakennetta. Lisäksi ihmisistä peräisin oleva lika, kosteus ja riittämätön pintojen puhdistus lisäävät bakteerien kokonaismäärää. / 11, s. 175./ 3.3 Pseudomonas aeruginosa Pseudomonas aeruginosa on gramnegatiivinen aerobinen sauvabakteeri, joka on kasvuolosuhteiden suhteen vaatimaton. Bakteeri vaatii kasvaakseen vain minimalistisesti ravintoa, pysyy hengissä vaihtelevissa lämpötiloissa (4 42 C) ja on luonnostaan resistentti monille antibiooteille ja desinfektioaineille. /11, s. 699./ Se pystyy myös kehittämään nopeasti vastustuskyvyn käytetyille mikrobilääkkeille ja tuottaa itse useita antibiootteja kuten pyosyaniinia ja fenatsiinia. P.aeruginosa tunnetaan patogeenisena lajina, joka on yleensä harmiton maaperän ja suolistoflooran bakteeri. /9, s. 49./ Sitä löytyy laajalti ympäristöstä, kuten uima-altaista, vesistöistä, ruoka-aineista, kosteilta alueilta ja sairaaloiden tai muiden laitosten lattioilta ja pinnoilta /11, s. 699/. Ihmisille bakteeri aiheuttaa pahoja haava- ja muita infektioita ja sen on todettu eniten aiheuttavan sairastumisia uimaveden välityksellä /12, s. 9/. 3.4 Hiivat ja homeet Hiivat ovat tavallisimmin yksisoluisia mikroskooppisen pieniä sieniä, joista muutamaa lajia käytetään leivän kohottamiseen ja alkoholijuomien käyttämiseen. Ne jakautuvat lisääntymistapansa perusteella kahteen ryhmään, itiöllisiin, jotka lisääntyvät suvullisesti, ja itiöttömiin. Molemmissa ryhmissä on runsaasti lajeja. Suurin osa hiivoista

15 kuuluu Ascomycota-kaareen. Jotkin hiivat, kuten Candida albicans, voivat aiheuttaa ihmisille infektioita. /9, s / 9 Kaikki ihmiset altistuvat rihmasienille, mutta vain osa saa tartunnan ja sairastuu näkyvästi. Rihmasienistä eniten infektioita iholle ja limakalvolle aiheuttavat dermatofyytit ja homeet. Niiden aiheuttamat infektiot voidaan jaotella joko taudinaiheuttajan tai sijaintipaikan mukaan. Dermosyytit aiheuttavat silsasairauksia jaloissa, kynsissä, nivusissa ja päänahassa. Ne leviävät helposti mm. saastuneen lattian kautta. /9, s. 62./ Jalkasieni eli jalkasilsa on ihon pinnassa elävä sieni, joka saa ihon kutiamaan voimakkaasti. Jalkasientä esiintyy varpaiden väleissä, nivusissa ja muissa kehon taipeissa. Tavallisin jalkasienen aiheuttaja on Trichophyton rubrum tai Trichophyton mentagrophytes. Jalkasieni tarttuu erityisen helposti julkisissa tiloissa, joissa kävellään paljain jaloin. Tällaisia paikkoja ovat mm. uimahallien ja vastaavien pesutilat. Sienet eivät yleensä tartu saunassa. Jalkasienen tarttumista voidaan ehkäistä huolehtimalla hyvästä jalkahygieniasta. Jalat tulee pestä päivittäin lämpimällä vedellä ja saippualla ja kuivata erityisesti varpaiden välit huolellisesti. /13, s. 1-2./ Homeet ovat mikroskooppisia sieniä, jotka kasvavat monisoluisena rihmastona /15, s.1/. Ne lisääntyvät pääasiallisesti suvuttomien kuroumaitiöiden välityksellä, jotka muodostuvat rihmastojen päissä. Homeet toimivat luonnossa tärkeinä eloperäisen aineksen hajottajina. Ne aiheuttavat myös elintarvikkeiden ja rakenteiden pilaantumista sekä allergiaoireita. /14, s. 1./ Homeita kasvaa luonnossa kaikkialla, missä on kuollutta eloperäistä ainetta. Niitä ei kuitenkaan pysty näkemään paljaalla silmällä, mikäli ne eivät ole muodostaneet homeyhdyskuntaa. Kuitenkin ihmisten kodeissa kosteus- ja lämpöolosuhteet ovat usein riittävän tasaisia homeyhdyskuntien muodostumiselle. Silloin ne voidaan havaita karvaisina tai nukkamaisina kasvustoina ruoassa tai rakenteiden pinnoilla. /15, s. 1./ Jotkut homeet pystyvät kasvamaan jopa +2 C:n lämpötilassa. Jos olosuhteet eivät salli homeen kasvua, se voi pysyä hengissä pitkiä aikoja odottaen niiden muuttumista suotuisiksi. Homeiden kasvulle ehdoton edellytys on happi. Monet homeet tuottavat homemyrkkyjä eli mykotoksiineja, joilla ne estävät kilpailevien mikrobien kasvua.

16 Joidenkin homeiden antibioottiset tai ruoan säilyvyyttä parantavat ominaisuudet perustuvat näihin aineisiin. /15, s. 1./ 10 Homeet lisääntyvät itiöiden avulla. Itiöitä on sekä mitoottisia (yksi solujakautuminen johtaen kahteen soluun) että meioottisia (kaksi solujakautumista johtaen neljään soluun). Itiöt voivat leijua ilmassa erittäin pitkiäkin aikoja ja ne kestävät äärimmäisiä lämpötiloja ja painetta. /15, s. 1./ 3.5 Mikrobit ja biofilmi Mikrobeilla on erilaisia keinoja selvitä hengissä tarttumalla pintamateriaaleihin /22, s. 45/. Tietyt mikrobit voivat muodostaa ympärilleen polysakkaridiverkostoa, jota nimitetään biofilmiksi /4, s. 12/. Mikrobien ympärille muodostuva biofilmikerros koostuu orgaanisen lian lisäksi löyhistä sokeriketjuista /22, s. 45/. Mikrobien kiinnittymistä lisää pintojen epätasaisuus, joka samalla tarjoaa mikrobeille piilopaikkoja sekä edistää likakerrosten kasaantumista. Biofilmimuodostuksella mikrobit suojautuvat pesu- ja desinfiointiaineilta ja siksi haitalliset mikrobit, joskus jopa sairautta aiheuttavat (patogeenit) säilyvät elinkykyisinä. Lisäksi ne aiheuttavat pintamateriaaleille korroosiota sekä rappeutumista. /4, s. 12./ 4 PUHTAANAPITO Uimahallit, kylpylät ja julkiset liikuntapaikat ovat ympärivuotisessa käytössä olevia, lähes koko väestölle sopivia virkistäytymis- ja liikuntapaikkoja. Ne toimivat uimataidon oppimis- ja kehittämispaikkoina, useiden urheilu- ja liikuntaharrastusten järjestämispaikkoina sekä kuntoutuspaikkoina. /1, s. 7./ Kosteiden tilojen käyttötarkoitus edellyttää tiloilta korkeaa hygieniaa. Puhtaanapidon ensisijaisena tavoitteena on taata tilojen käyttäjille turvalliset ja terveelliset olosuhteet. Säännöllinen ja kävijämäärään nähden riittävä puhtaus lisää tilojen toimivuutta, viihtyisyyttä ja on keino estää liukkausongelmia. /1, s. 7./ Puhdistettaviin tiloihin lika tulee yleensä ihmisistä, luonnosta tai ihmisen toimintojen seurauksena erilaisista kemikaaleista esim. pesu- ja puhdistusaineista /1, s. 39/.

17 4.1 Lika 11 Suomen Standardisoimisliiton siivoussanastossa lika määritellään seuraavasti: Lika on pintojen käyttöarvoa alentava epäpuhtaus /16, s. 39/. Lika on karkeasti ottaen väärässä paikassa olevaa häiritsevää ainetta, joka voidaan poistaa siivouksella. Lika kuluttaa pintoja ja pintamateriaaleja, heikentää niiden ulkonäköä ja vaarantaa hygieenisyyttä sekä työturvallisuutta. /20, s. 23./ Lika on koostumukseltaan seos, joka sisältää fysikaalisilta ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan erilaisia aineita /16, s. 43/. Se voi olla olomuodoltaan joko kiinteää, nestemäistä tai kaasumaista. Liassa olevat ainesosat voivat olla vesiliukoisia tai veteen liukenemattomia. /18, s. 37./ Veden vaikutuksesta vesiliukoinen lika, esim. valkuaisaineet, tuore veri, kura ja savi, pehmenee, liettyy tai liukenee siihen. Veteen liukenematonta kiinteää likaa ovat esim. pöly, noki, multa, hiekka ja erilaiset kalkkisaostumat, sekä myös erilaiset rasvat, öljyt ja vahat. Näkyvä lika WC:ssä tai pesutiloissa on roskaa, kuivaa tai märkää irtolikaa sekä kosketuspintoihin kuivunutta tai nihkeäksi jäänyttä likaa. /20, s. 26./ Pesutiloihin huuhtoutuu ihmisestä iholikaa, joka sisältää veteen liukenemattomia aineita, kuten lipidejä, proteiineja ja pigmenttejä sekä kosmeettisia tuotteita. Tämä veteen liukenematon ainesten sekoitus on vaikeasti poistettavissa ja toimii hyvänä kasvualustana mikrobeille. /1, s. 39./ WC:ssä ja pesutiloissa esiintyvät mikrobit eli bakteerit, homeet, hiivat ja virukset ovat näkymätöntä likaa /20, s. 26/. Siivottaviin tiloihin ihmiset tuottavat vuodessa noin 1,5 miljardia kiloa likaa, josta valtaosan muodostavat hiekka, savi ja muu maasta peräisin oleva aines. Pintoja likaavat myös hienojakoinen pöly, savu, hajut ja erilaiset kemikaalit esim. pesu- ja puhdistusaineet sekä ruoanvalmistuksen yhteydessä rasvalika. /1, s. 39./ Epäpuhtauksista noin 80 % kulkeutuu ihmisten ja heidän jalkineidensa, ilmastoinnin sekä tuuletusilman mukana ulkoa sisätiloihin ja tilasta toiseen sekä siirtyy pinnoille tilojen käyttäjistä esimerkiksi hilsepölynä, kosketuksen välityksellä, tahroina tai roskina. Lisäksi lian määrään ja koostumukseen vaikuttaa tilan käyttötarkoitus ja käyttäjien toiminta, vuodenaika, piha-alueen ja sisäänkäyntien suunnittelu sekä rakennuksen ympäristö ja sijainti. /16, s. 36./

18 12 Lika voi kiinnittyä pintaan usealla eri tavalla. Siihen vaikuttavat likahiukkasen muoto ja pinnan rakenne, sähköisyys, ilman suhteellinen kosteus, adsorptio (imeytyminen), väliaine (rasva, öljy) ja kemiallinen reaktio (väriaineet). /1, s. 39./ Hienojakoiset epäpuhtaudet kiinnittyvät pystysuoriin pintoihin, sisustustekstiileihin ja verhoihin imeytymällä ja synteettisiin kuituihin ja muovipintoihin niiden sähköisten ominaisuuksien vuoksi. Pitkään pinnoilla ollut rasva- ja valkuaisainelika kiinnittyy pintamateriaaleihin kemiallisen reaktion avulla. Pesutiloissa saippua ja veden kalsium muodostavat kemiallisesti kivettymiä ns. kalkkisaippuaa ja kalkkikiveä. Kemiallisesti kiinnittyneen lian poistamiseen pinnoilta tarvitaan vahvoja puhdistusaineita ja mekaanista työtä. /18, s. 38./ 4.2 Puhdistustapahtuma Puhdistustapahtumaa voidaan kuvata monien fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden vaikutuksena puhdistettavaan pintaan. Puhdistustapahtumassa käytetään hyväksi kemiallista -, mekaanista - ja lämpöenergiaa lian irrottamiseen (Kuva 1). Puhdistuvuuteen vaikuttavat puhdistettavan pinnan ja lian ominaisuudet, kiinnitystapa sekä puhdistukseen käytetty aika. Lisäksi edellä mainittuihin tekijöihin vaikuttaa lian laatu ja määrä. Toimintaympäristöllä on myös vaikutusta puhdistustapahtumaan mm. kiinteistön sijainnilla, pintamateriaaleilla ja niiden kunnolla, sääolosuhteilla, vuodenajoilla ja tilojen käyttöasteella. /1, s. 8./ KUVA 1. Puhdistustapahtuman osatekijät /19, s. 14/.

19 13 Puhdistustapahtumassa vaikuttavat mekaaniset ja kemialliset tekijät, aika ja lämpötila, joita voidaan yhdessä nimittää puhdistustekijöiksi. Puhdistustapahtumassa kaikki neljä osatekijää vaikuttavat samanaikaisesti, esim. lisättäessä kemiallista puhdistusainetta voidaan mekaanista työtä tai aikaa vähentää. /18, s. 59./ 4.3 Puhdistustapahtuman osatekijät Kemia Vettä ja puhdistusainetta sisältävä pesuliuos vaikuttaa kemiallisesti puhdistustapahtumaan /1, s. 40/. Vedellä on keskeinen tehtävä puhdistustapahtumassa, koska se liuottaa sellaisenaan monentyyppistä likaa pinnoilta, toimii pinnan kostuttajana, lämmön kuljettajana sekä puhdistusaineen liottimena /18, s. 60/. Höyrypesussa vesihöyryn tehtävänä on irrottaa kiinnittynyt tai pinttynyt lika, joka pyyhitään tai imetään pinnalta pois. Menetelmällä säästetään vettä, eikä puhdistusainetta tarvita lainkaan. /16, s. 50./ Painepesussa puolestaan likaan kohdistetaan vesimolekyylien aiheuttamaa mekaanista työtä /1, s. 40/. Pesutapahtumassa puhdistusaineen keskeisenä tehtävänä on irrottaa likaa puhdistettavalta pinnalta. Puhdistusaine alentaa veden pintajännitystä tehokkaasti ja sitoo veden kovuustekijöitä parantaen pesuliuoksen pesuominaisuuksia. Käytettäessä puhdistusainetta liankantokyky paranee ja irronnut lika pysyy pesuliuoksessa tarttumatta takaisin pintaan. /1, s. 40./ Suurta hygieniaa vaativissa tiloissa, mm. uimahalli-, urheiluja saunatiloissa käytetään lisäksi desinfioivia puhdistusaineita /18, s. 69/. ph-arvo ph-arvo ilmaisee puhdistusaineliuoksen emäksisyyttä tai happamuutta asteikolla 0-14, jonka keskipistettä (ph 7) sanotaan neutraalipisteeksi. Aine on sitä happamampi, mitä pienempi sen ph-arvo on ja vastaavasti sitä emäksisempi, mitä suurempi ph-arvo on. /16, s. 103./ Jos puhdistusliuos on neutraalia (ph 7), se sisältää yhtä paljon oksoniumja hydroksidi-ioneja litraa kohti. Oksonium-ionien määrän kasvaessa liuoksen happamuus lisääntyy ja hydroksidi-ionien määrän lisääntyessä liuos muuttuu emäksiseksi. Happamat ja emäksiset puhdistusliuokset poistavat pinnoilta erilaista likaa. Vastaavas-

20 14 ti erilaiset pinnat kestävät eri tavoin kyseisiä puhdistusliuoksia. /18, s. 61./ Mitä vahvempi puhdistusaineliuos on, sitä tehokkaampi ja pintoja syövyttävämpi se on. Emäksisistä puhdistusaineista ammoniakki ja amiinipitoiset ovat pintojen kannalta turvallisia, koska ne huuhtoutuvat helposti ja haihtuvat nopeasti. /17, s. 100./ Pesuliuoksen ph-arvolla onkin suuri merkitys lian irtoamiseen pinnoilta ja niiden kunnossa pitämiseen /1, s. 41/. Huomioimalla puhdistusliuoksen ph-arvo, voidaan päätellä mihin käyttötarkoitukseen se soveltuu parhaiten /16, s. 103/. Aika Puhdistustapahtumaan vaikuttaa oleellisesti puhdistusaineen vaikutusaika puhdistettavalla pinnalla. Puhdistukseen tarvittava aika riippuu lian määrästä ja laadusta, olosuhteista, kuten ph-arvosta, lämpötilasta, käytetystä mekaanisesta menetelmästä sekä puhdistusaineen luonteesta. /1, s. 41./ Lisäksi ajan käyttöön vaikuttavat pintamateriaalien ominaisuudet ja kunto, puhdistusaineen annostelu sekä hankauksen määrä /19, s. 14/. Pinnan ja lian kostuttaminen vaativat oman aikansa samoin pinta-aktiivisten aineiden hakeutuminen raja-pintoihin. Kastuminen on sitä hitaampaa, mitä paksumpi likakerros on. /17, s. 71./ Pidentämällä vaikutusaikaa voidaan puhdistustapahtumasta selvitä hellävaraisia pesuja puhdistusaineita käyttämällä ja vähäisemmällä mekaanisella työllä /17, s. 71/. Lisäämällä pesuliuoksen vaikutusaikaa, ei aina saavuteta kuitenkaan positiivisia tuloksia, sillä hajonnut lika saattaa kerääntyä isommiksi hiukkasiksi ja tarttua uudelleen pintaan. Liian pitkä vaikutusaika aiheuttaa myös ongelmia, jos pestävä pinta ehtii kuivua ennen huuhtelua. Tällöin irronnut lika ja pesuainekomponentit kiinnittyvät takaisin pintaan. /1, s. 41./ Pintojen desinfiointi edellyttää riittävää desinfiointiaineen vaikutusaikaa, jotta aine ehtii tunkeutua mikrobin soluseinämän läpi. Entsyymien aiheuttamat hajoamisreaktiot vaativat myös aikaa usein kymmenistä minuuteista jopa tuntiin. Entsyymeille ei ole hyötyä pitkästä vaikutusajasta, jos pinta ehtii kuivua esim. lattialämmityksen seurauksena. /1, s. 41./

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy) Pesukemian perusteet Veden pesuominaisuudet 1. kostuttaa 2. liuottaa (dipoli) 3. laimentaa 4. liikkuva vesi tekee mekaanista työtä 5. kuljettaa kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm.

Lisätiedot

Uimahallien puhtausnäyteprojekti 2002

Uimahallien puhtausnäyteprojekti 2002 Uimahallien puhtausnäyteprojekti 2002 II Oulun kaupunki F. Ympanstovlrasto ~ Raportti 4/2002 .. SISALLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 Sivu 2. Yleistä 1 3. Projektin toteutus 2 4. Tutkimustulokset 2 5. Tulosten

Lisätiedot

PUHTAANAPIDON HAASTEET. Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat 17.11.2015 TAMPERE TUULA SUONTAMO OY. Tutkittua puhtautta

PUHTAANAPIDON HAASTEET. Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat 17.11.2015 TAMPERE TUULA SUONTAMO OY. Tutkittua puhtautta PUHTAANAPIDON HAASTEET Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat 17.11.2015 TAMPERE TUULA SUONTAMO OY Tutkittua puhtautta Koulutus Konsultointi Puhtausmittaukset Puhtausalan kehittämisprojektit www.suontamo.fi

Lisätiedot

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

MCF HYGIENIAPAKETTI. Bakteerit, hiivat. Homeet, levät, sienet

MCF HYGIENIAPAKETTI. Bakteerit, hiivat. Homeet, levät, sienet Bakteerit, hiivat Homeet, levät, sienet Mitä Hygieniapaketti on ja miten se toimii? MCF Hygieniapaketti on käsittely- ja tuotekokonaisuus, jonka avulla hyvän hygienian ylläpito on taloudellista ja tehokasta!

Lisätiedot

siivous- ja puhdistuskemikaalit siivous- ja puhdistuskemikaalit

siivous- ja puhdistuskemikaalit siivous- ja puhdistuskemikaalit siivous- ja puhdistuskemikaalit siivous- ja puhdistuskemikaalit 2009 2 Kestävän kehityksen puolesta Solmaster Oy on Pohjoismaiden johtava teollisuuskemikaalien ja pinnotteiden valmistaja. Solmaster -tuotteet

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen Olen, työskentelen ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajana Itä- Suomen aluehallintovirastossa. Virkatehtäviini kuuluvat mm. asumisterveysasiat osana lainsäädännössä aluehallintovirastolle annettuja terveydensuojelulain

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Tilat ovat edustavia tai hygieenisesti korkeaa puhtautta vaativia tiloja.

Tilat ovat edustavia tai hygieenisesti korkeaa puhtautta vaativia tiloja. PUHTAUSTASOT JA MÄÄRITELMÄT PUHTAUSTASO 5 / (PUHDAS, HYGIEENINEN) Tilat ovat edustavia tai hygieenisesti korkeaa puhtautta vaativia tiloja. Tilat ovat käytössä päivittäin. Tilojen toiminta edellyttää tiloilta

Lisätiedot

AKTIIVISTA PUHDISTUSTA BIOTEKNOLOGIAN AVULLA

AKTIIVISTA PUHDISTUSTA BIOTEKNOLOGIAN AVULLA aktiiviset bakteerit ja entsyymit AKTIIVISTA PUHDISTUSTA BIOTEKNOLOGIAN AVULLA BAKTEERIARMEIJA, JOKA POISTAA SEKÄ HAJUN ETTÄ LIAN Aktiiviset bakteerit & entsyymit Nilfisk Biobact on ympäristöystävällinen

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EY)

KOMISSION ASETUS (EY) 21.6.2006 Euroopan unionin virallinen lehti L 168/5 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 907/2006, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2006, pesuaineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 648/2004

Lisätiedot

Päivittäinen jalkineiden hoito

Päivittäinen jalkineiden hoito JALKINEIDEN HOITO 1. Perehdy jalkineiden hoidon ohjeisiin. 2. Tunnista jalkineiden materiaali ja puhdista jalkineet ohjeen mukaan. 3. Suojaspray suihkutetaan kengille ulkona. Suihkutusetäisyys kengistä

Lisätiedot

Allasvesihygienia Aquapäivät

Allasvesihygienia Aquapäivät Allasvesihygienia Aquapäivät 26.-27.8.2016 Uima-allasveden laatuvaatimukset ja laadunvalvonta Ilpo Johansson tekninen asiantuntija Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry Elimäenkatu 20 A 00510 Helsinki

Lisätiedot

PUHTAANAPIDON HAASTEET

PUHTAANAPIDON HAASTEET PUHTAANAPIDON HAASTEET UIMAHALLEISSA JA KYLPYLÖISSÄ 9.5.2016 ILOMANTSI PÄIVÄN SISÄLTÖÄ Puhtaanapidon haasteet uimahalliympäristössä Rakenteet ja materiaalit, kiinteistönhoito ja siivous, yhteistyö ja asiakasopastus

Lisätiedot

METALLIEN PESUT PESUKONEILLA

METALLIEN PESUT PESUKONEILLA METALLITUOTTEIDEN MAALAUS KEMIALLISET ESIKÄSITTELYT METALLIEN PESUT PESUKONEILLA Copyright Isto Jokinen 1 METALLIPINTOJEN PESU Metallipinnan pesun tarkoituksena on poistaa pinnalta konversiokäsittelyä

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE ASETUKSEN EY 1907/2006 MUKAAN. Painopäivämäärä: Tarkistuspäivämäärä: Kauppanimi: Tierrafino i-paint

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE ASETUKSEN EY 1907/2006 MUKAAN. Painopäivämäärä: Tarkistuspäivämäärä: Kauppanimi: Tierrafino i-paint Sivu 1/6 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Tuotetunniste: Sakea neste.. Tuotetyyppi: Savipohjainen sisustusmaali sisätiloihin. Käyttö: Ammattimaisten ja tee-se-itse maalareiden

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi: Korrek Vanne ja esipesu (Wheel & Prewash) Päiväys: 19.10.2006 Edellinen päiväys: 20.03.2006 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Kampaamo, parturi, kauneushoitola, jalkahoitola tai tatuointi-/lävistysliike. Espoon seudun ympäristöterveys Ohje 27.4.2009

Kampaamo, parturi, kauneushoitola, jalkahoitola tai tatuointi-/lävistysliike. Espoon seudun ympäristöterveys Ohje 27.4.2009 Kampaamo, parturi, kauneushoitola, jalkahoitola tai tatuointi-/lävistysliike Espoon seudun ympäristöterveys Ohje 27.4.2009 ESPOON KAUPUNKI OHJE 2 (6) ESPOON SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYS KAMPAAMON, PARTURIN,

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Dreumex Classic 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Dreumex Classic 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 113-0,55 113-4,5 113-60, 113-15 1.2 Aineen tai seoksen

Lisätiedot

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

sen merkitys hallin käyttöön

sen merkitys hallin käyttöön Hallin puhtaanapito ja sen merkitys hallin käyttöön Janne Jylkkä Hallimestari Kemin kaupunki KEMIN UIMAHALLI KEMIN UIMAHALLI KEMIN UIMAHALLI KEMIN UIMAHALLI KEMIN UIMAHALLI Rakennettu 1967, arkkitehti

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014 TAIPUISIEN TÄHYSTIMIEN PUHDISTUS JA DESINFEKTIO Taipuisien tähystimien puhdistus tulee aloittaa välittömästi käytön jälkeen. Työntekijän suojavaatetuksena

Lisätiedot

Hygieniariskin hallinta

Hygieniariskin hallinta Tekstiilihuollon hygieniavastaavan koulutus verkossa Toinen luentokerta Keudan aikuisopisto - Palvelualat KEUDA 1 Hygieniariskin hallinta KEUDA 2 1 Hygieniariskin hallinta Vesi Tekstiilit Kontaminoituminen

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

DRYWITE EQUIPMENT SANITIZER TEKNISET TIEDOT

DRYWITE EQUIPMENT SANITIZER TEKNISET TIEDOT DRYWITE EQUIPMENT SANITIZER TEKNISET TIEDOT 1. TIETOJA AINEESTA / VALMISTEESTA JA YHTIÖSTÄ / JÄLLEENMYYJÄSTÄ TUOTTEEN NIMI: EQUIPMENT SANITIZER TUOTEKOODIT: VES25 KEMIALLINEN TUOTENIMI: SEKOITUS KVATERNAARISIA

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen ja/tai seoksen

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE SYMBIO PHYTOGRO

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE SYMBIO PHYTOGRO 1. Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1. Tuotetiedot Tuotteen nimi: Symbio PhytoGro 1.2. Olennaiset aineen tai seoksen tunnistetut käyttötarkoitukset ja sopimattomat käyttötarkoitukset

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Power Pack IB5299. Jos tunnet huonovointisuutta, hakeudu lääkärin hoitoon (ota etiketti mukaan, jos mahdollista).

Power Pack IB5299. Jos tunnet huonovointisuutta, hakeudu lääkärin hoitoon (ota etiketti mukaan, jos mahdollista). Sivu 2/5 päivämäärä 3.2 Seokset KOHTA 4: Ensiaputoimenpiteet 4.1 Ensiaputoimenpiteiden kuvaus Siirrä altistunut henkilö raikkaaseen ilmaan. Huuhtele välittömästi runsaalla vedellä 15 minuuttia silmät avoinna.

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrikitt

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrikitt Industrikitt Sivu 1 / 5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrikitt KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yrityksen tunnistetiedot Julkaisupäivämäärä 27.10.2006 1.1. Tuotetunniste Kauppanimi Industrikitt 1.2 Aineen

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kauneushoitoloiden, tatuointiliikkeiden ja vastaavien tilojen hygieniavaatimukset

Kauneushoitoloiden, tatuointiliikkeiden ja vastaavien tilojen hygieniavaatimukset TERVEYDENSUOJELUN VALVONTAOHJEISTO Versio 1.0 Sivu 1 (9) Päivämäärä 15.12.2014 TO 7.1: Kauneushoitoloiden, tatuointiliikkeiden ja vastaavien tilojen hygieniavaatimukset Laatija Päivi Aalto Hyväksytty Kauneushoitoloiden,

Lisätiedot

Paula Kajankari 2015. LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa

Paula Kajankari 2015. LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa LUMA-kerho Kokeellista kemiaa Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa Tavoite Tavoitteena on osoittaa oppilaille, että luonnontieteiden opiskelu voi olla muutakin kuin kirjasta

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

Siivouspalvelukuvaus Liite 3

Siivouspalvelukuvaus Liite 3 1 Siivouspalvelukuvaus Liite 3 Asiakas Sopimuskohde / osoite Wiitaunioni; siivouspalvelut Kuntoutumiskeskus Miekku Haapaniementie 27 44 500 VIITASAARI Siivottava pinta-ala 440,40 m 2 Työaika on 2,0 h/kerta;

Lisätiedot

Kunnon välineillä siivous sujuu

Kunnon välineillä siivous sujuu Kunnon välineillä siivous sujuu Siivoaminen on tärkeää näkymätöntä työtä, jonka ansiosta pinnat pysyvät hyvinä, viihtyvyys lisääntyy, eivätkä mikrobit pääse lisääntymään. Jotta siivoustyö sujuisi mahdollisimman

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi T7906,T7906.930 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tekstiilihuollon hygieniavastaavan koulutus verkossa

Tekstiilihuollon hygieniavastaavan koulutus verkossa Tekstiilihuollon hygieniavastaavan koulutus verkossa Ensimmäinen luentokerta Keudan aikuisopisto - Palvelualat KEUDA 1 Tekstiilihuollon laadunhallinnan kehitys 2001 Valkopesun laadunvalvonnan nimi muutetaan

Lisätiedot

Sivu 1/5 Käyttöturvallisuustiedote EY 1907/2006 mukaan. Otepäivä 26.10.2010 Revisio 26.10.2010 Kauppanimi: HAGERTY ULTRASONIC JEWEL CLEAN

Sivu 1/5 Käyttöturvallisuustiedote EY 1907/2006 mukaan. Otepäivä 26.10.2010 Revisio 26.10.2010 Kauppanimi: HAGERTY ULTRASONIC JEWEL CLEAN Sivu 1/5 1 Kemikaalin ja sen valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnistustiedot Käyttötarkoitus: Jalometallien tai korujen puhdistus- ja hoitotuote Valmistaja/toimittaja: Hagerty

Lisätiedot

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 32.26808, 26809, 26811 1.2 Aineen tai seoksen

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE ASETUKSEN EY 1907/2006 MUKAAN. Painopäivämäärä: Tarkistuspäivämäärä: Kauppanimi: Tierrafino Listro

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE ASETUKSEN EY 1907/2006 MUKAAN. Painopäivämäärä: Tarkistuspäivämäärä: Kauppanimi: Tierrafino Listro Sivu 1/5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Tuotetunniste: Jauhe eri väreissä. Kauppanimi: Tierrafino Finish. Tuotetyyppi: Savipohjainen stuccolaasti sisätiloihin. Käyttö: Ammatti-

Lisätiedot

PUHTAASTI PAREMPI PINTA

PUHTAASTI PAREMPI PINTA PUHTAASTI PAREMPI PINTA PUHTAASTI PAREMPI PINTA HYVÄ ASIAKAS: Tarjoamme teille uudenlaista pinnoitusta tiloihinne puhtaanapitoa ja hygieenisyyttä helpottamaan. Suomalaisen nanoteknologian huipputuotteilla

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi T7883.930 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

4. ENSIAPUOHJEET 5. OHJEET TULIPALON VARALTA 6. OHJEET ONNETTOMUUSPÄÄSTÖJEN VARALTA 7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI

4. ENSIAPUOHJEET 5. OHJEET TULIPALON VARALTA 6. OHJEET ONNETTOMUUSPÄÄSTÖJEN VARALTA 7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI Kauppanimi: EASYWORK RTVsilikonikumitiiviste Päiväys 1.1.2006 Edellinen päiväys 4.4.2005 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

Lisätiedot

Oulun seudun ympäristötoimi. Raportti 2/2012

Oulun seudun ympäristötoimi. Raportti 2/2012 Oulun seudun ympäristötoimi Raportti 2/2012 Ravintolakeittiön puhtausprojekti 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. PROJEKTIN TOTEUTUS... 1 3. KEITTIÖN PUHTAANAPIDON ARVIOINTI... 2 3.1. Lattia- ja

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Hyväksytty käyttöön Hyväksytty laboratoriokäyttöön Hyväksynyt: Diskteknik / Jasico KAUPPANIMI KÄYTTÖTARKOITUS Ambio Film Puhdistusaine Tuotenumero

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KIILTO KASPERI FORTE 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KIILTO KASPERI FORTE 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Päiväys: 29.3.2010 Edellinen päiväys: 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi

Lisätiedot

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Puhdasvesi-risteily 2016 Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen 22.9.2016 Erja Alanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelulaki

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 60116,60117,3101319 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Päiväys: 3.11.2014 Edellinen päiväys: KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 57676

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 (7) KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste Kauppanimi Artikla-no 3514 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 27. helmikuuta 2003 PE 321.965/8-16 TARKISTUKSET 8-16 Lausuntoluonnos (PE 321.965) John Purvis Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 423027 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi T7803,T7816,T7803.001,T7803.930 1.2 Aineen tai

Lisätiedot

4.1 Ensiaputoimenpiteiden kuvaus Mikäli ilmenee oireita tai kaikissa epäilyttävissä tapauksissa otettava yhteys lääkäriin. 4.1.

4.1 Ensiaputoimenpiteiden kuvaus Mikäli ilmenee oireita tai kaikissa epäilyttävissä tapauksissa otettava yhteys lääkäriin. 4.1. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi VSSEINA ja VSSEINC 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA

PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA 2016 JOHDANTO Projektin tavoitteena oli selvittää kebabravintoloiden kebabin mikrobiologista laatua. Vantaan lisäksi projektiin osallistui Helsingin

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Muut kauppanimet Pätee myös seuraaviin materiaalinumeroihin: 950049; 950098; 950153; 1005077; 950048; 950054;

Lisätiedot

Vaaratilanteiden ehkäiseminen työympäristössä Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki Christer Lundström

Vaaratilanteiden ehkäiseminen työympäristössä Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki Christer Lundström Vaaratilanteiden ehkäiseminen työympäristössä Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki 27.10.2016 - Christer Lundström Vaarasta varoittaminen - varoitusmerkit Fysikaaliset vaarat DPD symboli VANHA Räjähtävät Itsereaktiiviset

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA

MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA Terveydensuojelujaosto 43 16.06.2015 MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA TERVSJST 16.06.2015 43 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4.

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI TROSYD 1 % emulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emulsiovoidetta sisältää 10 mg tiokonatsolia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta

Lisätiedot

1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella 1.2.1 Käyttötarkoitus

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys 22.10.2002 Edellinen päiväys 14.03.1997 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (5) Ympäristölautakunta Ytp/3 10.12.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (5) Ympäristölautakunta Ytp/3 10.12.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (5) 3 Asunto Oy Kotkankatu 1 kuuleminen määräyksestä poistaa asuntoon Tivolitie 4 B 17 terveyshaitta HEL 2013-013664 T 11 02 02 02 Päätösehdotus Taloyhtiö Taustaa

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Päiväys : 12.07.2010 Sivu 1 / 5 1. Aineen tai valmisteen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot Aineen tai valmisteen tunnistus tiedot Aineen ja/tai valmisteen käyttötarkoitus Kiihdytin. Toimialakoodi

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys: 18.01.2003 Edellinen päiväys: 07.04.1995 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

ALLASVEDEN PUHDISTUSTEKNIIKKA

ALLASVEDEN PUHDISTUSTEKNIIKKA ALLASVEDEN PUHDISTUSTEKNIIKKA Uimahallin henkilöstön koulutuspäivät Lapin aluehallintovirasto, Kemi 22-23.10.2015 Timo Erkkilä MIKÄ UIMAVETTÄ LIKAA Ensisijaisesti asiakkaat Veden laatuun vaikuttavat erityisesti:

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT KAUPPANIMI Kotimainen valmistaja / maahantuoja Yritys Scania CV AB Postinumero/toimipaikka 151 87 Södertälje Maa Sweden Sähköposti safety_data_sheet@scania.com

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Refrigeration and Air Conditioning Controls. Vihjeitä asentajille. Käytännön vihjeitä Asennustyön vaatimukset

Refrigeration and Air Conditioning Controls. Vihjeitä asentajille. Käytännön vihjeitä Asennustyön vaatimukset Refrigeration and Air Conditioning Controls Vihjeitä asentajille Käytännön vihjeitä Asennustyön vaatimukset R E F R I G E R A T I O N A N D A I R C O N D I T I O N I N G Sisällys Sivu Asennustyön vaatimukset...

Lisätiedot

Päiväys Edellinen päiväys - 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE HARALDIT OY. AALTOTIE 6

Päiväys Edellinen päiväys - 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE HARALDIT OY. AALTOTIE 6 Kauppanimi: HARDBIO Päiväys 01.02.1996 Edellinen päiväys 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Aineen tai valmisteen

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT WAK Päiväys 29.11.2004 Edellinen päiväys 4.7.1997 1/6 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus Oy x Faintend KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Ltd, Salo KEMIKAALITIETOJEN Fain ILMOITUSLOMAKE Cleaner Products 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Obrännbar stenull

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Obrännbar stenull Obrännbar stenull Sivu 1 / 5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Obrännbar stenull KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yrityksen tunnistetiedot Julkaisupäivämäärä 17.01.2007 1.1. Tuotetunniste Kauppanimi Obrännbar stenull

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote 1907/2006/EY, 31 artikla mukainen Painatuspäivämäärä: Tarkistus:

Käyttöturvallisuustiedote 1907/2006/EY, 31 artikla mukainen Painatuspäivämäärä: Tarkistus: 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi: Foamitvaahtolasi Artikkelinumero: Aineen/valmisteen käyttötarkoitus Rakennusmateriaali Valmistaja/toimittaja:

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen ja/tai seoksen

Lisätiedot

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE Asumisterveysasetus - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2016) Vesa Pekkola

Lisätiedot

KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMIÄ PUHDISTUSAINEIDEN

KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMIÄ PUHDISTUSAINEIDEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMIÄ PUHDISTUSAINEIDEN ph-arvot Neutraali pesuaine Neutraalin puhdistusaineen käyttöliuoksen ph on 6-8 - astianpesuaineet, ikkunanpuhdistusaineet ja pintojen puhdistusaineet. - ovat

Lisätiedot

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 %

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 % Mehiläiset ja taudit Mehiläispesässä on runsaasti hiilihydraatteja, valkuaisia ja rasvoja Lisäksi siellä on suuri joukko tiiviissä kosketuksessa toisiinsa olevia toukkia ja aikuisia mehiläisiä Sama hengitysilma

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan SDS numero: 79881 V001.3 Tarkistuspäivämäärä: 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Aineen tai valmisteen

Lisätiedot

Tarjouspyyntö siivouspalveluista D/192/ /2016 Liite 2.

Tarjouspyyntö siivouspalveluista D/192/ /2016 Liite 2. PUHTAUSTASOLUOKITUS A Ylläpitosiivous Näitä puhtaustasoja sovelletaan tilojen siivouksessa yleisesti. Tasoja sovelletaan niissä tiloissa, joiden osalta muuta ei ole tuotu tarjouspyynnössä tai sen liitteissä

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE UNIVAR GLATTOL 4103 982

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE UNIVAR GLATTOL 4103 982 Tarkistus 04.12.2012 Laadintapäiväys 01 1 / KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste Kauppanimi Tuoteno 301023 1.2 Aineen tai seoksen

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi T7074,T7074.005 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

Väittämä OIKEIN VÄÄRIN

Väittämä OIKEIN VÄÄRIN HYGIENIAOSAAMISTESTI / MALLISARJA I Huomioitavaa: vain yksi vastausrasti / väittämä. Vastausaikaa on 45 minuuttia. Testitilaisuudesta saa poistua aikaisintaan 20 minuutin kuluttua testin aloittamisesta.

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 32.30711, 30715 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

PENOSIL Premium Firestop Heat Resistant Silicone

PENOSIL Premium Firestop Heat Resistant Silicone Päiväys: 30.8.2006 Versio nro: 1 Edellinen päiväys: 1. Kemikaalin ja sen valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnustiedot Kemikaalin kauppanimi: Maahantuoja: OÜ Krimelte Osoite: Suur-Paala

Lisätiedot