Allasvesihygienia Aquapäivät

Transkriptio

1 Allasvesihygienia Aquapäivät Uima-allasveden laatuvaatimukset ja laadunvalvonta Ilpo Johansson tekninen asiantuntija Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry Elimäenkatu 20 A Helsinki ilpo.johansson@suh.fi puh

2 Uima-allasveden laatuvaatimusten ja laadunvalvonnan lähtökohdat Terveydensuojelulaki 763/1994 Yleiseen käyttöön tarkoitettuja uimahalleja, kylpylöitä, uimaloita ja saunoja koskien oleelliset kohdat: Ilmoitusvelvollisuus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle laitoksen perustamisesta ja käyttöönotosta Laitos on suunniteltava, varustettava sekä sitä on kunnossapidettävä ja hoidettava siten, ettei siellä oleskeleville aiheudu terveyshaittaa 2

3 Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on valvottava veden laatua. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi kieltää käyttämästä yleistä allasta tarkoitukseensa, jos sen vesi ei täytä terveydellisiä laatuvaatimuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ja ohjeita yleisen altaan veden terveydellisistä laatuvaatimuksista ja säännöllisestä valvonnasta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 315/2002 uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (tästä lisää kalvosta 8 alkaen) 3

4 Hyvä tietää myös: Laki terveydensuojelulain muuttamisesta 285/2006 Allasvesihygieeninen osaaminen Allasveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevillä henkilöillä on laitosteknistä ja allasvesihygieenistä osaamista osoittava Sosiaali- ja terveydenhuollon Tuotevalvontakeskuksen* antama todistus**. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1350/2006 uimahallissa, kylpylässä tai vastaavassa laitoksessa työskentelevältä vaadittavasta laitosteknisestä ja allasvesihygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta. * Nykyisin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ** Nykyisin Vesityökortti (allasvesi) 4

5 Allasvesihygienian peruspilarit 1a) Uimareiden Hygienia 1b) Ammattitaitoinen Siivous 2) Vedenkäsittely - veden mekaaninen puhdistus ja kemikaliointi - järjestelmän mitoitus, huolto ja käyttötarkkailu 3) Kloori - tavoitteena vain pieni määrä oikeassa muodossa olevaa vapaata klooria, jonka tehtävänä on vain pieneliöiden (mikrobien) torjunta 5

6 Miksi vedenkäsittelyä tarvitaan Uimarit likaavat allasvettä. Uimareista tulee allasveteen - lika-aineita ja - mikrobeja Mikrobit voivat aiheuttaa sairauksia. Siksi ne pitää eliminoida välittömästi jo altaassa - allasveden desinfiointi veteen syötettävällä kloorilla 6

7 Kloorin desinfiointikyky riippuu monesta tekijästä - allasveden likaisuudesta - veden ph arvosta Kloori reagoi myös lika-aineiden kanssa - syntyy terveydelle haitallisia aineita (klooriyhdisteitä) - kloorin desinfiointikyky heikkenee Allasvedelle onkin asetettu tiukat laatuvaatimukset - klooridesinfioinnin varmistamiseksi ja - haitallisten eliöiden ja aineiden määrän rajoittamiseksi (STM:n asetus 315/2002) 7

8 Allasveden laatuvaatimukset säännöllisessä valvonnassa (STM:n asetus 315/2002) Veden mikrobipitoisuudelle on 3 laatumuuttujaa: Tavanomaiset bakteerit ympäristöstä ja uimareista Heterotrofinen pesäkeluku 22 C:ssa ja Heterotrofinen pesäkeluku 36 C:ssa Saa olla vesinäytteessä vähäisiä määriä: < 100 pmy/ml. Taudinaiheuttajat, joiden indikaattorina Pseudomonas aeruginosa Ei saa olla vesinäytteessä lainkaan. 8

9 Allasveden fysikaalis-kemiallisille ominaisuuksille on yhteensä 9 laatumuuttujaa, joista 7 koskee kaikkia allasvesiä: Vapaata klooria tulee olla riittävästi mikrobien torjumiseksi. Vapaata klooria ei saa kuitenkaan olla haitallista määrää. Vapaa kloori 0,3-1,2 mg/litra Veden ph-arvon tulee olla sopivalla alueella (riittävän alhainen) klooridesinfioinnin onnistumisen varmistamiseksi. ph-arvo ei voi kuitenkaan olla liian alhainen ( haitalliset yhdisteet, korroosio, saostuksen toiminta). ph 6,5 7,6 9

10 Sidottua klooria (klooriamiineja) ei saa esiintyä terveydelle haitallista määrää. Vapaata klooria tulee olla selvästi enemmän kuin Sidottua klooria (Vapaa/Sidottu 1,5). Sidottu kloori 0,4 mg/litra Vedessä ei saa olla liikaa Sameutta. Sameutta aiheuttava kolloidinen lika-aines antaa suojaa bakteereille ja siten haittaa klooridesinfiointia. Sameus 0,4 FTU 10

11 Vedessä ei saa olla suuria määriä virtsa-ainetta eli Ureaa. Typpipitoinen aine, joka kloorin kanssa tuottaa veteen Sidottua klooria. Ureaa on sekä hiessä että virtsassa. Urea 0,8 mg/litra Vedessä ei saa olla liikaa muuta orgaanista likaa. Orgaanisen lian määrää kuvaa KMnO4-luku. Lähtökohtana trihalometaanien synnyn ehkäisy. KMnO4-luku 10 mg/litra Terveydelle haitallisten Trihalometaanien pitoisuuden tulee pysyä erittäin alhaisena. Laatuvaatimus kloroformille: 50 µg/litra. 11

12 Vauvauintialtaita koskee edellä mainittujen lisäksi 2 laatumuuttujaa: Nitraattia ei saa esiintyä haitallista määrää. Nitraatti 50 mg/litra Allasveden lämpötilan tulee olla vähintään +32 C. (HUOM! Allas on tällöin lämminvesiallas, joten vauvauinnin aikana Vapaa kloori 0,6 mg/litra) 12

13 Uima-allasveden laadunvalvonta; poimintoja: Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on valvottava asetuksessa tarkoitettua allasvettä säännöllisin tutkimuksin. Valvontatutkimusohjelma Laitoksen säännöllistä valvontaa varten laaditaan laitoskohtainen valvontatutkimusohjelma, jossa mm. - Tiedot vastuuhenkilöistä, viranomaisista, laboratoriosta - Tiedot altaista, kävijämääristä, vedenkäsittelystä - Näytteenottosuunnitelma - Häiriötilannesuunnitelma - Käyttötarkkailupäiväkirja - Siivoussuunnitelma 13

14 Valvontatutkimusnäytteiden näytteenottotiheys määräytyy kävijämäärän mukaan. Tärkeimmät muuttujat ovat allaskohtaisia ja otetaan useammin kuin muut, jotka ovat allasryhmäkohtaisia. Näytteet voi ottaa myös laitoksen henkilökunta, jolloin tulokset toimitetaan välittömästi tiedoksi viranomaiselle. Tiedottaminen ja raportointi Laitoksen ylläpitäjän tulee tiedottaa altaan käyttäjille allasveden laadusta (tutkimustulokset näkyvillä) Yhteenveto allasveden laadusta kerran vuodessa terveydensuojeluviranomaiselle 14

15 Käyttötarkkailu Allasveden laadun varmistamiseksi on laitoksen ylläpitäjän tarkkailtava vedenkäsittelyn asianmukaisuutta seuraamalla laitoksen allasveden laatua sekä tarvittaessa paluuveden, poistoveden ja korvausveden laatua - Automatiikan mittareiden tarkkailu - Omat kloori- ja ph- näytteet automatiikan kalibrointi tarvittaessa - Klooripitoisuuden mittaus altaan eri kohdista - Häiriötilanteet ja toimenpiteet niissä - Kemikaalien määrän ja kulutuksen tarkkailu - Virtaamamittareiden tarkkailu (korvausvesi, kierrätys) - Suodattimien vastavirtahuuhtelut 15

16 Vedenkäsittely Lika-aineiden ja haitallisten yhdisteiden poistaminen karkeasuodatus suodatus (nykyisin kvartsihiekkasuodattimilla) - kaksikerrossuodattimessa hiilikerros mukana - usein tehostetaan saostuskemikaalilla (flokkaus) aktiivihiili: aktiivihiilisuodatin tai -pulverisyöttö muut tehostusmenetelmät: otsonointi, UV-valo pohjaimurointi, vesirajan ja kourujen puhdistus suodatuksen kierrätysvirtaama 2 m3 /uimari korvausvesi (uusi vesi) 30 litraa / uimari 16

17 Kemikaalit (yleisimmät) Kloorikemikaalit Natriumhypokloriitti, Kalsiumhypokloriitti Kloorikaasu (huom! Ei juuri enää käytössä) ph:n säätökemikaalit Hapot ph-arvon laskemiseen - Suolahappo, Rikkihappo, Natriumbisulfaatti Alkalit ph-arvon nostamiseen - Sooda, Ruokasooda, Lipeä Saostusaineet Polyalumiinikloridi, myös Alumiinisulfaatti 17

18 18