RASKAANA OLEVA HUUMEIDEN KÄYTTÄJÄ ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RASKAANA OLEVA HUUMEIDEN KÄYTTÄJÄ ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAANA"

Transkriptio

1 RASKAANA OLEVA HUUMEIDEN KÄYTTÄJÄ ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAANA Tunnistaminen, elämäntilanteessa tukeminen ja hoitomahdollisuuksien kartoittaminen terveydenhoitajan kokemana Ahonen Tiia Lehtinen Hanna Naumanen Kirsi Räsänen Minna Opinnäytetyö Syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Terveysalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Ahonen Tiia, Lehtinen Hanna, Naumanen Kirsi, Räsänen Minna. Raskaana olevan huumeita käyttävän äidin tunnistaminen, elämäntilanteessa tukeminen ja hoitomahdollisuuksien kartoittaminen terveydenhoitajan kokemana. Pieksämäki s. 6 liitemäärä Diakonia ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, terveysalan koulutusohjelma (AMK) Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia äitiysneuvolassa työskentelevillä terveydenhoitajilla on huumeita käyttävistä raskaana olevista äideistä. Tutkimuksessa käsitellään myös aiheesta nousevia eettisiä kysymyksiä. Teoriaosassa tarkastellaan yhteiskunnallista näkökulmaa huumausaineiden käyttöön, eri huumausaineiden vaikutuksia raskauteen ja äitiyteen, huumeiden käytön tunnistamista sekä terveydenhoitajan auttamismenetelmiä. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen. Terveydenhoitajien kokemusten keräämiseen käytettiin avoimia kysymyksiä sisältäviä kyselylomakkeita, jotka lähetettiin Järvenpään, Joensuun ja Kotkan äitiysneuvolan terveydenhoitajille. Kyselylomakkeessa selvitettiin terveydenhoitajan kokemuksia huumeita käyttävän odottavan äidin kohtaamisesta, tukemisesta, sekä yhteistyötahojen toimivuudesta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin terveydenhoitajan ammatillisen osaamisen kehittämistarvetta sekä eettisiä näkökulmia aiheesta. Saatujen tulosten mukaan terveydenhoitajilla on valmiuksia tunnistaa huumeita käyttävä äiti. Vuorovaikutus ja luottamus koetaan tärkeiksi tekijöiksi hyvän asiakassuhteen synnyssä. Äidin ja perheen kannustus, tukeminen ja moniammatillinen yhteistyö koetaan keskeisimmiksi terveydenhoitajan auttamismenetelmiksi. Yhteistyötahojen toimivuus koetaan yleisesti onnistuneeksi, mutta resurssipula sosiaalitoimessa koetaan kuitenkin usein ongelmalliseksi. Terveydenhoitajilla on ollut koulutusta ja opintokäyntejä, jotka ovat tukeneet ammatillista kehittymistä. Säännöllistä lisäkoulutusta ja selviä toimintamalleja äitien kohtaamisesta kuitenkin kaivattiin. Useat terveydenhoitajat kokivat pakkohoidon hyväksyttäväksi, mutta viimeiseksi keinoksi turvata kehittyvän sikiön hyvinvointi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että huumeiden käytön lisääntyminen maassamme on tuonut ongelman esille myös äitiysneuvoloissa. Asia on otettu huomioon terveydenhoitajien lisäkoulutuksessa ja hoitolinjauksia kehitetään kaiken aikaa. Sikiön oikeudet herättävät kannanottoja syntymättömän lapsen puolesta ja keskustelua auttamiskeinoista onkin tärkeä käydä äidin sekä sikiön hyvinvoinnin takaamiseksi. Avainsanat: huumausaineet, huumeita käyttävä raskaana oleva äiti, sikiö, äitiysneuvola

3 ABSRTACT Ahonen Tiia, Lehtinen Hanna, Naumanen Kirsi, Räsänen Minna Recognition of a Pregnant Mother Using Drugs, Patient Support, Further Counseling Experience by a Public Health Nurse Pieksämäki pages, 6 appendices Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit. The purpose of this scholarly thesis was to study the experiences public health nurses which working at the maternity clinics had from the pregnant mothers using drugs. We also took into consideration some of the ethical issues of this subject. Part of our thesis was to study the effects different drugs have on pregnancy and motherhood, society s perspective on drug use and ways a public health nurse can help. Our research was qualitative. To collect the experiences that the public health nurses had we used open questionnaires which we sent to the nurses at the maternity clinics in Järvenpää, Joensuu and Kotka. In these questionnaires we discovered the experiences which a public health nurse had when facing a pregnant mother using drugs, how to support the patient and effieciency of the health care community to solve this problem. The results showed that nurses had the ability to recognize pregnant mothers who were using drugs. The nurses felt that interaction and trust are very important factors to build a good patient relationship. The integral part of the nurse s duty is to support and encourage the mother and the family to seek further counselling. Overall, the cooperation has been experienced efficient however the lack of staff in social services has often been a problem. To develop their occupational knowledge public health nurses have had continuing education and education visits to different facilities. The public health nurses had the opinion that there is a need for periodical continuing education and for a clearer protocol when addressing pregnant mothers using drugs. Most public health nurses felt forced treatment acceptable as a last resort to ensure healthy development of the fetus. In conclusion the increasing use of drugs in our country has also brought up a problem in our maternity clinics. This problem has been taken into consideration by adding continuing education for public health nurses and by developing resources for the heath care field. Keywords: drugs, pregnant mother using drugs, fetus, maternity clinic

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 HUUMAUSAINEET JA KÄYTÖN LAAJUUS SUOMESSA HUUMAUSAINEPOLITIIKKA Taustatekijät Suomen huumausainestrategia Keskeinen lainsäädäntö HUUMEIDEN KÄYTTÄJIEN HOITOJÄRJESTELMÄT Palveluiden järjestäminen Raskaana olevien äitien asema palvelujärjestelmässä HUUMAUSAINEIDEN VAIKUTUKSET RASKAANA OLEVAAN ÄITIIN JA SIKIÖÖN Kannabisvalmisteet (hasis, marihuana) Amfetamiini Kokaiini ja crack LSD Opiaatit (heroiini, morfiini) TARTTUVAT VIRUSTAUDIT Hepatiitti B (HBV) Hepatiitti C (HCV) HIV HUUMERIIPPUVUUS Psyykkinen riippuvuus Fyysinen riippuvuus Sosiaalinen riippuvuus Riippuvuuden muodostuminen Kokeilu... 28

5 7.4.2 Satunnaiskäyttö Ongelmakäyttö ja riippuvuus Ristiriitavaihe Riippuvuus ja raskaus NAISTEN HUUMEIDEN KÄYTTÖ Tunnuspiirteitä Huumeongelmaisen naisen asema ja ihmissuhteet Asenteet käyttäjää kohtaan HUUMEET JA ÄITIYS Huumeongelma perheessä Vanhemmuus HUUMEITA KÄYTTÄVÄN ODOTTAVAN ÄIDIN TUNNISTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Tunnistamiseen liittyviä vaikeuksia Terveydenhoitajan valmiudet Huumeita käyttävän odottavan äidin tunnuspiirteitä Huumetestit HUUMEONGELMAINEN ODOTTAVA ÄITI ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAANA Kohtaaminen Toivo ja sen ylläpitäminen Yksilöllisyys ja luottamuksellisuus Tavoitteellisuus Kärsivällisyys Ymmärrys Rehellisyys Perhekeskeisyys ja verkostotyö Motivoiva haastattelu Muutoksen eri vaiheissa tukeminen... 53

6 12 HOITOONOHJAUS Hoitosuunnitelma Äitiyspoliklinikan seuranta Tukipalvelut EETTISYYS Sikiön oikeudet Pakkohoito TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusongelmat Tutkimusmenetelmät ja kohderyhmä Tutkimuksen toteutus TULOSTEN ESITTELY Tunnistaminen Käyttäytyminen Äidin ulkoinen olemus ja hyvinvointi Elämänhistoria Kohtaaminen Epäilyksen herääminen ja puheeksi ottaminen Vuorovaikutus Terveydenhoitajan valmiudet Terveydenhoitajan auttamismenetelmät Motivointi Vanhemmuuden tukeminen Yhteistyötahot ja hoitoonohjaus Eettisyys Huumeita käyttävän ihmisen asema yhteiskunnassa Terveydenhoitajien asenteet Työyhteisön asenteet Pakkohoito ja sen vaikutus äitiysneuvolan asiakkuuteen Terveydenhoitajatyön kehittäminen... 76

7 16 POHDINTA Johtopäätökset Tutkimuksen luotettavuus Jatkotutkimusideat Tutkimuksen hyödynnettävyys LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Oulunkylän ensikodin ja Pinjakodin esittely Liite 2: Tutkimuslupa-anomus Liite 3: Saatekirje ja kyselylomake Liite 4: Uusintakyselyn saatekirje Liite 5: Sisällön analyysi Liite 6: Kotkalaisen päihdeperheen hoitomalli (Perho)

8 1. JOHDANTO Huumeiden käytön lisäännyttyä maassamme on selvää, että ongelmat näkyvät yhä enemmän myös äitiysneuvolan arjessa. Neuvolan rooli on tärkeä huumeita käyttävien odottavien äitien tunnistamisessa ja auttamisessa. Terveydenhoitaja on yleensä ensimmäinen ammattihenkilö, jolla on mahdollisuus puuttua äidin tilanteeseen. Halmesmäen tutkimuksen (1999) mukaan äitiysneuvolassa tunnistetaan vain yksi neljästä päihteitä käyttävistä äideistä ja huumeita käyttäviä äitejä vieläkin vähemmän. Vähäinen kokemus huumeriippuvaisista äideistä asiakkaina vaikeuttaa terveydenhoitajan toimintaa, sillä he ovat suhteellisen uusi asiakasryhmä. Tunnistamisen tehostamiseksi on tiedon ja käytännön kohdattava toisensa. Ongelman puheeksi ottaminen ja sen huomiointi nykyistä enemmän ovat äitiysneuvolatyön kannalta tärkeitä asioita. Yleensä huumausaineita käyttävät äidit leimataan vastuuntunnottomiksi ihmetellen kuinka he voivat toiminnallaan vahingoittaa syntymätöntä lastaan. Raskaus on kuitenkin elämänvaihe, jolloin nainen miettii vakavasti irtautumista huumepiireistä. (Holopainen 1998, ) Irtautumisprosessi vie aikaa, ja siihen vaikuttavat monet eri tekijät. Odotusaika saattaa sujua ilman huumeita, mutta lapsen syntymän jälkeen tilanne voi muuttua uudelleen huonompaan. Erityisesti tukiverkoston puuttuessa äidin mahdollisuudet irrottautua huumeista ovat huonommat. Opinnäytetyössämme käsittelemme raskaana olevan äidin huumeiden käytön tunnistamista, elämäntilanteessa tukemista ja terveydenhoitajan käytettävissä olevia yhteistyötahoja. Kartoitamme terveydenhoitajien kokemuksia, asenteita ja valmiuksia kohdata huumeita käyttävä odottava äiti. Lisäksi nostamme esille eettisiä kysymyksiä sekä äidin omasta että terveydenhoitajan työn näkökulmasta. Pohdimme muun muassa sikiön oikeuksia ja äidin pakkohoidon tarpeellisuutta. Otamme kantaa myös huumeiden käyttäjien asemaan yhteiskunnassa sekä terveydenhuollossa. Esille nousee myös huumeongelman moninaisuus raskaana olevan naisen elämässä, koska huumeet vaikuttavat ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Suurin osa huumeita käyttävistä äideistä on eri päihteiden sekakäyttäjiä, mutta tutkimuksessa keskitymme ainoastaan huumausaineisiin.

9 8 Opinnäytetyömme voi toimia äitiysneuvolassa toimivan terveydenhoitajan tietopakettina huumeita käyttävästä raskaana olevasta äidistä asiakkaana, sillä olemme koonneet teoriaosuuteen laajasti tietoa aiheestamme. Opinnäytetyössämme asiakkaalla, äidillä ja huumeongelmaisella äidillä tarkoitamme huumeita käyttävää raskaana olevaa äitiä. Työntekijällä tarkoitamme äitiysneuvolan terveydenhoitajaa. Työssämme käsittelemme huumeita, joilla tarkoitamme laittomia huumausaineita. Päihteillä tarkoitamme huumausaineiden lisäksi myös alkoholia ja lääkkeitä. Äitiysneuvolatyö on yksi osa äitiyshuoltoa, jonka tavoitteena on turvata raskaana olevan naisen ja hänen tulevan lapsensa sekä koko perheen hyvinvointi.

10 9 2 HUUMAUSAINEET JA KÄYTÖN LAAJUUS SUOMESSA Huumausaineilla tarkoitetaan laitonta huumetta. Huumausaineet voidaan jakaa niiden käyttötarkoituksensa perusteella kolmeen ryhmään: aistiharhoja aiheuttaviin aineisiin (kannabis ja LSD), keskushermostoa kiihottaviin aineisiin eli stimulantteihin (amfetamiini ja sen johdonnaiset) ja keskushermostoa lamauttaviin aineisiin (opiaatit). (Kemppinen 1997, 83.) Huumausaineiden esittely ei ole ehdottoman kattava, sillä uusia huumeina käytettyjä aineita tulee jatkuvasti maahamme (Seppälä 2001, 10.) Huumausaineiden käyttäjille tyypillistä on monenlaisten aineiden sekakäyttö sekä turvautuminen erilaisiin korvikkeisiin silloin, kun varsinaisten huumausaineiden saanti on estynyt. Yleensä huumeidenkäyttäjien tupakointi sekä alkoholin käyttö on runsasta, ja reseptilääkkeistä käytetään eniten väärin bentsodiatsepiinijohdoksia, uni- ja rauhoittavia lääkkeitä. (Seppälä 2001, 10.) Stakesin tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2000 vajaa 10 % suomalaisista aikuisista ilmoitti kokeilleensa joskus kannabista. Helsingissä luvut ovat lähes kaksinkertaiset. Kannabiksen, amfetamiinin ja opiaattien käyttö on lisääntynyt tasaisesti koko luvun ajan. Vuosikymmenen puolenvälin jälkeen kovimpien huumeiden osuus lisääntyi huomattavasti ja huumausaineiden käyttö on keskittynyt erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokkaan. (Stakes 2001, 14.) Kannabiksen käyttäjäkunta on laaja ja sen käyttö lisääntyy koko ajan eri sosiaaliryhmissä. Hoitoon hakeutuneiden käyttäjien joukossa yleisin huumausaine on amfetamiini johdoksineen. Huumeiden ongelmakäyttöä on vaikea tilastollisesti luokitella, koska tutkittavia on vaikea tavoittaa. Määrää on yritetty arvioida sairaaloiden hoitoilmoitusrekistereiden, sosiaali- ja terveydenhuollon päihdetapauslaskennan, yksittäisten hoitopaikkojen potilasaineistojen, tartuntatautitilastojen ja kuolemantapauksiin liittyvien huumelöydösten avulla. (Ahtiala, Ruohonen 1998, )

11 10 3 HUUMAUSAINEPOLITIIKKA Suomen huumausainepolitiikan tavoitteena on päihteiden käytön vähentäminen ja ennaltaehkäisy sekä huumeiden käytön aiheuttamien haittavaikutusten minimoiminen (Stakes 2001, 14.) Maamme huumausainepolitiikka perustuu kansainvälisiin YK:n huumausaineita koskevaan yleissopimukseen ja omaan tiukkaan lainsäädäntöömme. Huumepolitiikkaa pyritään ohjaamaan sekä kansallisten että kansainvälisten strategioiden avulla. Strategiat muodostavat huumepolitiikan rakenteen ja erilaiset huumepoliittiset suuntaukset sen toimivuuden. (Soikkeli 2001, 9.) 3.1 Taustatekijät Huumeet ja päihteiden sekakäyttö ovat luvulla esille tulleita ongelmia, ja ne ovat nyt erityisesti puheenaiheina. Suomessa on ollut tarjolla jonkun verran erityishoitoa päihdeongelmasta kärsiville jo noin kolmen vuosikymmenen ajan. Huumausainepolitiikka on muuttunut ongelmien lisääntymisen myötä rankaisevasta ja moralisoivasta enemmän hoidolliseksi. On huomattu, että politiikan avulla ei voida luoda täysin päihteetöntä yhteiskuntaa ja että tärkeää on nyt lievittää myös päihteiden käytön haittoja seurauksia. Tämän päivän raskaana olevan huumeita käyttävän hoito tapahtuu pääasiassa erityisensikodeissa ja sairaaloiden äitiyspoliklinikoilla sekä vauvaosastoilla. (Nätkin 2001, ) 3.2 Suomen huumausainestrategia (1997) Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1996 asettama huumausainepoliittinen toimikunta loi ensimmäisen yhtenäisen ja kattavan ohjelman, josta käyvät selvästi ilmi Suomen linja huumeasioissa ja huumepolitiikan kehittämisen suuntaviivat. Huumausainepolitiikan tavoite toimikunnan mukaan on huumausaineiden käytön ja leviämisen ehkäiseminen siten, että niiden käytöstä ja torjunnasta aiheutuvat taloudelliset, sosiaaliset ja yksilölliset haitat sekä kustannukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Toimikunnan mukaan yksilön kehityksen tukeminen on halvin ja tehokkain huumeongelmien torjunta-

12 11 keino. Huumekoulutus, projektit sekä tiedon antaminen työntekijöille mahdollistaa varhaisen puuttumisen. Joustava hoitoon pääsy, hoitojärjestelmien selkiyttäminen sekä monipuolistaminen takaavat huumeongelmaiselle tarvitsemansa hoidon. (Soikkeli, Hietaniemi 2001, ) Avoin keskustelu, toimintastrategioiden ja -mallien seuraaminen, ennakkoasenteiden kyseenalaistaminen ja uuden tiedon jatkuva hankinta on tärkeää ennaltaehkäisevässä työssä. Moniammatillinen verkostoituva yhteistyö on tavoitteiden saavuttamisen kannalta lähes välttämätöntä. Monissa kunnissa on tällä hetkellä ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, jonka tehtävänä on koota pitkäjänteiseen yhteistyöhön kunnassa kaikki ne tahot, joiden työssä huumeiden käytön ehkäiseminen ja huumeongelmat nousevat esiin (Soikkeli, Hietaniemi 2001, ) Huumausaineiden käyttäjien hoidon tavoitteena tulee olla käytön vähentäminen ja parhaassa tapauksessa sen lopettaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta tarkasteltuna hoidon tehtävänä on terveydellisten haittojen vähentäminen ja henkilön toimintakyvyn turvaaminen sekä hoidon takaaminen yhdenvertaisena riippumatta siitä, missä he asuvat tai mikä heidän sosioekonominen asemansa on. Huumeiden käyttäjien hoidossa on tärkeää, että heidän ongelmiinsa paneudutaan syvällisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriön Komiteanmietintö 1997.) Hoitomotivaation puute on tavallisin hoidon menestyksellisyyttä estävä tekijä, sillä tuloksellinen tuki- ja hoitotyö edellyttää asiakkaalta omaa panosta ja vastuuta hyvinvoinnistaan. Myönteisen yhteistyöilmapiirin luominen mahdollistaa myös huumeidenkäyttöä ehkäisevän tiedon jakamisen. Asiakkaan asemaan ja hyvinvointiin positiivisesti vaikuttavat tukitoimet parantavat hänen edellytyksiään sitoutua hoitoon ja tarjoavat samalla tilaisuuden motivoida häntä. Huumeiden käyttäjien laitoshoitojaksot ovat yhteiskunnalle kalliita ja niihin pääseminen on vaikeutunut monien kuntien osalta niiden säästöohjelmien vuoksi. kuitenkin usein tehokas laitoshoito kävisi ajan mittaan edullisemmaksi kuin pidemmät avohuollon palvelujaksot. Ongelmakohtana ovat olleet eri hoitomuotojen keskinäisen koordinaation sekä hoidon jatkuvuuden ja porrastuksen puutteet. (Sosiaali- ja terveysministeriön Komiteanmietintö 1997.)

13 Keskeinen lainsäädäntö Suomessa voimassa oleva huumausaineita koskeva lainsäädäntö määrittää periaatteessa kaiken laittoman huumausaineisiin liittyvän toiminnan ja käyttämisen kielletyksi sekä rangaistavaksi toiminnaksi. Lainsäädännöllä pyritään ennaltaehkäisemään huumausaineiden laitonta kysyntää sekä tarjontaa ja toteuttamaan Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten velvoitteita. Ne heijastavat myös yhteiskunnassamme vallitsevia arvoja ja tukevat ihmisten huumausaineita vastustavia asenteita. Lainsäädäntö koskee myös työntekijöitä; laki velvoittaa yhteistyöhön eri viranomaisten kanssa ja puuttumaan päihteistä aiheutuviin ongelmiin. (Bergström, Turkama 2001, 97, 103.) Terveydenhoitajan on tärkeä tietää omaa työtään ohjaavat sekä asiakasta koskevat lainsäädännön osa-alueet auttaessaan huumeongelmaista äitiä. Näitä lakeja ovat: raittiustyölaki /828 päihdehuoltolaki /41 rikoslaki / luku lastensuojelulaki /683 mielenterveyslaki /1116 huumausainelaki /693 laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785 sosiaalihuoltolaki /710 laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä /559 (Stakes 2002, Ehkäisevä päihdetyö, lait ja linjat.) Raittiustyön tarkoituksena on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. Valtio ja kunnat vastaavat edellytyksistä tehtävälle raittiustyölle, mutta käytännön raittiustyön tekemisestä vastaavat pääasiassa kunnat sekä raittius- ja kansanterveysjärjestöt. Raittiustyön yleinen johto, ohjaus sekä valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle ja lääninhallituksille. Päihdehuoltolain tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Sen tavoitteena on edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Kuntien tehtävä-

14 13 nä on järjestää päihdehuolto sisällöltään ja laajuudeltaan tarvetta vastaavaksi. Sosiaalilautakunnat ja kunnan muiden viranomaisten velvollisuuteen kuuluu ehkäistä alkoholin ja muiden päihteiden ongelmakäyttöä yleisesti lisäävien olosuhteiden ja elämäntapojen syntymistä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Palvelujen kehittäminen tarpeen mukaisiksi on oleellista ja niiden on oltava monipuolisia, helposti tavoitettavia ja joustavia. Palveluissa on otettava ensisijaisesti huomioon päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu. Tahdosta riippumatonta hoitoa voidaan käyttää, jos vapaa-ehtoisuuteen perustuvat palvelut on koettu riittämättömiksi tai ne eivät ole mahdollisia. Sitä voidaan soveltaa myös päihteiden käytöstä johtuvan välittömän terveysvaaran tai läheisiinsä kohdistuvan fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen väkivaltaisuuden estämiseksi. Päätöksen tahdosta riippumattomasta hoidosta voi antaa terveyskeskuksen vastaava lääkäri tai sairaalan asianomainen ylilääkäri toisen lääkärin lausunnon nojalla viideksi vuorokaudeksi. (Valtion Säädöstötietopankki 2002.) Rikoslaki käsittelee luvussa 50 huumausainerikoksia, jotka koskevat huumausaineen valmistusta, salakuljetusta, myymistä / luovuttamista ja hallussapitoa. Huumausaineen laiton käyttö on aina rangaistavaa. Lastensuojelulaki velvoittaa lapselle oikeuden turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusijan erityiseen suojeluun. Sosiaalilautakunnan ja muiden viranomaisten tehtävänä on seurata ja kehittää lasten sekä nuorten kasvuoloja. Tehtävänä on poistaa kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistä niiden syntymistä. Mielenterveyslaki määrittelee mielenterveystyön toteutumista. Yksilön psyykkistä hyvinvointia, toimintakykyä ja persoonallisuuden kasvua edistetään mielenterveystyön avulla. Mielenterveystyöllä ennaltaehkäistään väestön kasvuoloihin vaikuttamalla mielenterveyshäiriöiden syntymistä ja hoidetaan jo syntyneitä mielenterveysongelmia. Kuntien tehtävänä on huolehtia alueellaan tässä laissa tarkoitettujen mielenterveysongelmien järjestämisestä osana kansanterveystyötä. Huumausainelain mukaan huumausaineen tuotanto, valmistus, maahantuonti, maastavienti, jakelu, kauppa, hallussapito ja käyttö on kielletty muihin kuin lääkinnällisiin, tieteellisiin tai huumausainerikosten ehkäisemistä tai tutkintaa edistäviin tarkoituksiin.

15 14 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista määrittelee, että jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvän kohteluun. Potilaalla on oikeus ymmärrettävään tiedonsaantiin terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, hoitovaihtoehdoista sekä hänen hoitoonsa muista liittyvistä seikoista. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan ja hänellä on oikeus kieltäytyä annettavasta hoidosta. Sosiaalihuoltolaki. Sosiaalihuollolla tarkoitetaan tässä laissa sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Kunnan on pidettävä huolta sosiaalihuollon suunnittelusta ja toteuttamisesta. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa asiakkaan yksilölliset olosuhteet ja erityistarpeet on otettava huomioon. Asiakkaan läheisten ihmissuhteiden turvaaminen on otettava myös huomioon. Lain terveydenhuollon ammattihenkilöistä tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua. laki varmistaa, että laissa tarkoitetulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus ja tarvittavat valmiudet sekä valvonta. Terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat. terveydenhuollon ammattihenkilö on salassapitovelvollinen ja hän ei saa luvatta ilmaista asiakkaasta tietoja, jotka hän on saanut tiedon asemansa tai tehtävänsä perusteella. (Valtion Säädöstötietopankki 2002.)

16 15 4 HUUMEIDEN KÄYTTÄJIEN HOITOJÄRJESTELMÄT 4.1 Palveluiden järjestäminen Päihdehuoltolain mukaan päihteiden ongelmakäytön hoito kuuluu niin sosiaali- kuin terveydenhuoltoaloille, ja sen mukaan kuntien on velvollisuus järjestää tarpeen mukaiset päihdepalvelut joko yleisinä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluina tai tarvittaessa erityispalveluina. Päihteisiin liittyvät akuuttitilanteet sekä osa vieroitushoidosta tapahtuu terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa ja lääkäriasemilla. Sairaalahoitoa tarvitsevat hoidetaan yleissairaaloiden poliklinikoilla ja psykiatrisissa sairaaloissa. Erityispalveluina on järjestetty A-klinikoita ja nuorisoasemia, joiden asiakkaista noin 10 % käyttää huumeita. Muita päihdehuollon erityispalveluja ovat asumispalveluyksiköt, ensisuojat, selviämisasemat sekä päihdehuollon laitospalvelut. Huumeiden käyttäjien hoitoon erikoistuneita on Suomessa vain suurimmilla paikkakunnilla. Lyhytjännitteisyys ei ole vain huumeiden käyttäjän vaan myös palvelujärjestelmän ongelma. Onnistunut vieroitus ei ratkaise vielä huumeongelmaa vaan hoidon tulee jatkua tästä eteenkinpäin. Keskeistä on pitää huumeista irti päässyt pysyvästi irti huumekulttuurista. Retkahdusriski on yleensä suurin siinä vaiheessa, kun käyttäjä vapautuu turvallisista laitosoloista ja palaa arkiseen ympäristöönsä. Tämän vuoksi laitoshoidosta kotiutuvaa pitää auttaa kiinnittymään uudestaan yhteiskuntaan ja luomaan itselleen mahdollisimman huumeita vapaa ympäristö (Hermanson, Sarvanti, 1999, ) 4.2 Raskaana olevien äitien asema palvelujärjestelmässä Sosiaali- ja terveysministeriön huumausaineiden ongelmakäyttäjien hoitoa käsitellyt työryhmä on julkaissut vuonna 2001 muistion, jossa he ovat kehittäneet huumeiden ongelmakäyttäjien hoitoon ja palvelujärjestelmiin kuuluvia tekijöitä. Työryhmä käsittelee muistiossaan mm. raskaana olevien huumeita käyttävien naisten asemaa palvelujärjestelmässä. Muistiossa painotetaan heidän ongelmien tunnistamista, hoitoon ohjausta ja hoitomahdollisuuksien tehostamista nykyisestä tilanteesta huumausaineiden käytöstä johtuen sikiöön kohdistuvien riskien vuoksi. Hoidon suunnittelussa on tarkasteltava koko hoitoketjua raskauden ehkäisystä synnytyksen jälkeiseen tilanteeseen ja myös siitä

17 16 eteenpäin. Kynnys hakeutua hoitoon huumausaineongelmien vuoksi pitää olla riittävän matala ja opioidiriippuvaisia äitejä olisi varauduttava auttamaan myös lääkkeellisillä korvaushoidoilla. (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän muistio 2001.) Sosiaalitoimella on myös suuri merkitys huumausaineita käyttävien raskaana olevien naisten auttamisessa ja heidät pitäisi ottaa erityisen tuen kohteeksi. Hoidon keskittäminen äitiyshuollon erityisyksiköihin takaa parhaan mahdollisen hoidon ja madaltaa kynnystä huumeriippuvaisten raskauden seurannassa käyvien naisten osalta. Tahdosta riippumaton hoito raskauden aikana sikiölle mahdollisesti aiheutuvan vaaran perusteella ei ole nykyisin mahdollista. Työryhmän mielestä pakon käytön lisääminen ei ole järkevää tilanteessa, jossa myönteisiäkään keinoja ei ole vielä riittävästi käytetty. (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän muistio 2001.) 5 HUUMAUSAINEIDEN VAIKUTUKSET RASKAANA OLEVAAN ÄITIIN JA SIKIÖÖN Viidennellä raskausviikolla alkaa kehittyvän sikiön elinten muodostumis- ja erilaistumisvaihe. Elimet valmistuvat 11. raskausviikon loppuun mennessä, jolloin sikiön kehitys on vilkkaimmillaan ja ihmismäiset piirteet hahmottuvat. Huumeiden käytön aiheuttamat vauriot kohdistuvat sillä hetkellä kehittymässä olevaan elimeen tai raajaan. Teratogeenialtistus tässä vaiheessa voi saada aikaan rakenteellisia epämuodostumia, joiden luonne ja vakavuus vaihtelevat riippuen siitä kehitysvaiheesta, jossa sikiö juuri altistusaikana on. (Halmesmäki 1997, 71.) 12. raskausviikolta alkaa vastaavasti muodostuneiden elinten kasvu ja kehitys kohti lopullista toimintamuotoaan. Tämä vaihe jatkuu aivokudoksen osalta aina raskauden loppuun asti ja osin myös sen jälkeenkin. Keskushermosto onkin ulkoisten tekijöiden vaikutuksille herkkä koko raskauden ajan. Mikäli huumeita käyttävä äiti ei ole tiedostanut raskauttaan tai ei välitä, voi sikiötä tuhoava käyttäytyminen jatkua pitkäänkin ja tällöin ennuste huononee. (Halmesmäki 1997, 71.) Huumeita käyttävien äitien vauvoista noin

18 17 neljännes syntyy alipainoisina ja noin neljänneksellä on vaikeita vieroitusoireita (Viisainen 1999, 83). Käytettyjen huumausaineiden vaikutukset sikiöön ja tulevaan lapseen riippuvat käytetystä aineesta, annostuksesta ja altistuksen kestosta. Käytön aiheuttamat muut vaikutukset, kuten äidin huono ravitsemustila ja epäsäännöllinen elämänrytmi vaikuttavat myös haitallisesti sikiöön.(korhonen 1999, 22.) 5.1 Kannabisvalmisteet (hasis, marihuana) Kannabiksen vaikuttava aine on tetrahydrokannabinoli eli THC. Hasiksen ja marihuanan pääasiallinen vaikutus on käyttäjän keskushermostolama, joka saa aikaan mielihyväntunnetta. Käyttäjä on aluksi puhelias, naureskeleva ja aktiivinen sekä hänen aistikokemuksensa voimistuvat. Sen jälkeen vaikutuksen alainen henkilö on jossain määrin poissaoleva ja omissa maailmoissaan, usein myös vetäytyvä ja rauhallinen. Psyykkinen ja motorinen reaktionopeus hidastuvat sekä onnettomuusalttius kasvaa. Kannabiksen imelä tuoksu tarttuu vaatteisiin, hiuksiin ja hengitykseen. (Seppälä 2001, 13.) Krooninen kannabiksen käyttö aiheuttaa äidissä usein masentuneisuutta, ahdistuneisuutta väsymystä, haluttomuutta, velttoutta ja joskus sekavuutta tai paniikkikohtauksia. (Seppälä 2001, 13). Lisäksi on todettu, että hasiksen ja marihuanan käyttö hidastaa henkistä kasvua ja sen pitkäaikainen käyttö voi johtaa yleiseen motivaation puutteeseen ja latergiaan eli sairaalloiseen horrostilaan (Giesekus 1999, 42.) Tunteiden ja mielihyvän kokeminen yleensä vähenee. Pitkään jatkuneen kannabiksen käytön lopettamisen jälkeen on myös kuvattu flashback- ilmiöitä eli kannabishallusinaatioiden uusiutumista. (Seppälä 2001, 13, 14.) THC läpäisee istukan hyvin ja raskauden edetessä yhä helpommin. Kannabinoidit ovat hyvin rasvaliukoisia aineita, jotka kulkeutuvat aivoihin ja raskauden aikana sikiöön. Istukka kerää THC:tä jokaisen käyttökerran aikana ja toimii näin sen varastona. Sen ei ole todettu lisäävän keskenmenon riskiä eikä aiheuttavan sikiölle epämuodostumia. (Halmesmäki 1998 a, 485.) Kuitenkin yhdessä marihuana savukkeessa on viisi kertaa enemmän tervaa ja hiilimonoksidia kuin tavallisessa tupakassa. Hiilimonoksidi supistaa

19 18 napanuoran verenvirtausta ja heikentää sikiön hapensaantia. Vastasyntyneillä esiintyy vieroitusoireita sekä matalaa syntymäpainoa. THC:n haitalliset vaikutukset raskauteen ovat siis mitä ilmeisimmin samanlaisia kuin tupakan. (Halmesmäki 1999, 27.) 5.2 Amfetamiini Suomessa amfetamiini on toiseksi eniten käytetty huumausaine. Narkomaanit käyttävät sitä tavallisemmin injektoimalla suoneen, mutta myös inhaloimalla jauheen nenään tai suun kautta otettuna. Käyttäjä voi olla poikkeavan vilkas, energinen, sanavalmis sekä levoton ja hänen käytöksensä voi olla uhmakkaan vaativaa. Pupillit ovat laajentuneet, verenpaine koholla ja pulssi kiihtynyt. Käyttäjä tuntee olonsa voimakkaaksi, itsevarmaksi ja kykeneväksi. Unentarve ja näläntunne katoavat ja käyttäjä saattaa valvoa useita vuorokausia tuntematta väsymystä. (Ahtiala, Ruohonen 1998, 113.) Valveillaoloaika täytetään kiihkeällä touhuamisella esim. toistuvalla siivoamisella tai tavaroiden järjestämisellä (Alaspää, Kuisma, Rekola, Sillanpää toim. 1999, 417). Ylirasitetun elimistön levontarve lisääntyy sekä käyttäjä on väsynyt ja nukkuu vieroitusoireiden alussa. Herättyään hän kokee itsetuntonsa heikentyneeksi, on epävarmempi, hermostuneempi ja allapäin. Pitkäaikainen käyttäjä ei yksinkertaisesti pysy hereillä eikä saa mitään aikaan ilman amfetamiinia. Aine ei tuo kuitenkaan alun perin saavutettua hyvänolon tunnetta. Pitkäaikainen käyttö aiheuttaa muistihäiriöitä, masennusta, vainoharhaisia ajatuksia, epätoivon tunnetta sekä aistiharhoja, kuten harhaääniä, pelkoa seuraamisesta, vakoilusta tai kätketyistä mikrofoneista. Jotkut käyttäjät ovat joutuneet aineiden käytön jatkuessa amfetamiinipsykoosiin. He kertovat myös amfetamiinin aiheuttamasta tunne-elämän kuoliintumisesta. (Seppälä 2001, 16.) Amfetamiini aiheuttaa usein keskenmenoja raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Aine vie pois nälän tunteen, minkä vuoksi äidin paino nousee raskauden aikana vain muutaman kilon tai ei lainkaan. Äiti ja sikiö kärsivät usein vajaaravitsemuksesta. Sikiön ravinnonsaantia heikentää myös huono verenvirtaus ja sikiön kasvun hidastuminen on yleistä käytön jatkuessa läpi raskauden. Amfetamiini nostaa sekä veren- sekä kohdunsisäistä painetta ja lisää ennenaikaisen lapsivedenmenon riskiä. Yleisimmän ras-

20 19 kauskomplikaation eli istukan irtoamisen uskotaankin aiheutuvan äidin korkeasta verenpaineesta. (Halmesmäki 1998 a, 486.) On yleistä, ettei raskaana oleva äiti huomaa lapsiveden tihkumista tai reagoi siihen, jolloin kohdun ja sikiön infektioriskit kasvavat moninkertaisiksi. Amfetamiinin käyttäjällä ennenaikaisen synnytyksen laukaisevana tekijänä onkin usein infektio. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikalla saatujen kokemusten mukaan, kahdesta kolmeen peräkkäistä päivää kestänyt amfetamiinin käyttö voi laukaista lapsivedenmenon ja synnytyksen käynnistymisen. Synnytys käynnistyykin usein jo noin kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa. (Halmesmäki, Kari 1998, 2109.) Sikiökautisen amfetamiinialtistuksen on todettu aiheuttavan sydänvikoja, pienipäisyyttä ja henkistä jälkeenjääneisyyttä, joiden vaikeusaste riippuu äidin raskausaikana käyttämistä amfetamiini määristä. Suonensisäisen annostelun seurauksena syntyneet häiriöt ovat vakavampia, sillä suoraan suoneen annosteltu amfetamiini läpäisee istukan nopeasti ja johtaa korkeisiin pitoisuuksiin istukassa. (Halmesmäki, Kari 1998, 2109.) 5.3 Kokaiini ja crack Kokaiini on amfetamiinin johdannainen ja crack puolestaan tehdään kokaiinista. Kokaiini ja crack muistuttavat amfetamiinia, mutta niiden vaikutukset ovat voimakkaampia ja lyhytkestoisempia. Aineet aiheuttavat hurmoksen, johon liittyy kuvitelma lähes rajattomista kyvyistä ja menestyksestä kohottaen itsetuntoa. (Giesekus 1999, 39.) Kokaiinia nuuskataan tai käytetään suonensisäisesti. Crack puolestaan poltetaan tupakan joukossa. Crackista vapautuva kokaiiniemäs imeytyy välittömästi keuhkoverenkiertoon, josta se kulkeutuu keskushermostoon yhtä nopeasti kuin suoneen ruiskutettu kokaiini (Seppälä 2001, 20.) Väsymyksen ja nälän tunteet katoavat ja sosiaalinen kanssakäyminen on helpompaa. Käyttäjän hengitys nopeutuu, pulssi kiihtyy sekä silmäterät laajentuvat ja käytön jatkuessa pitkään elimistö väsyy jatkuvaan kiihotustilaan. Olo on masentunut ja tyhjä heti aineen vaikutuksen loputtua. Haittavaikutuksina kokaiinilla ja crackillä on sydämen nopealyöntisyys, verisuonten supistuminen ja verenpaineen nousu. Väitetään, että aineet

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Ensi- ja turvakotien liitto. Sinua. Päihteiden haitat odotusaikana

Ensi- ja turvakotien liitto. Sinua. Päihteiden haitat odotusaikana Ensi- ja turvakotien liitto Sinua Päihteiden haitat odotusaikana Hyvä vauvan odottaja! Raskaus on suuri muutos elämässä. Kahdesta on tulossa kolme, ja se kolmas on aluksi niin avuton, että tarvitsee aikuisen

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Päihteitä Käyttävän n Odottavan Äidin Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä LT, Osastonylilää ääkäri Tiina-Liisa Erkinheimo, synnytys- ja naistentaudit - Päihteitä käyttävän n odottavan äidin

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Terveystieto Anne Partala HUUMEET

Terveystieto Anne Partala HUUMEET Terveystieto Anne Partala HUUMEET PORTTITEORIA PÄIHTEET TIETYSSÄ JÄRJESTYKSESSÄ ELÄMÄÄN: 1. Tupakka ja alkoholi 2. Kannabis tuotteet 3. Vahvemmat huumeet (pienempi kynnys) NARKOMAANI: huumausaineista tullut

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Päihteet väkivallan riskitekijöinä. 8.4.2016 Ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisilaitos Savonlinnan poliisiasema

Päihteet väkivallan riskitekijöinä. 8.4.2016 Ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisilaitos Savonlinnan poliisiasema Päihteet väkivallan riskitekijöinä 8.4.2016 Ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisilaitos Savonlinnan poliisiasema Päihteet Alkoholi Tupakka Lääkeaineet Huumausaineet Mitkä ovat huumausaineita?

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaari, Amsterdam 4.10.2007 Antti Weckroth Riippuvuus tahdon sairautena Benjamin Rush 1812:

Lisätiedot

ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis)

ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis) 4.11.2014 LÄHDE: Cannabis sativa -hamppukasvi - Yleisimmin käytetty huumausaine ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana

Lisätiedot

Koukku asiaa huumeista

Koukku asiaa huumeista Koukku asiaa huumeista Sininauhaliitto Sisältö Lukijalle...3 Älä jää koukkuun!...4 Huumeiden vaikutus...5 Riippuvuus...7 Huumekierre...8 Huumerikokset...9 Yleisiä huumeita...10 Muita huumaavia aineita...14

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Päihdeäiti ja vastasyntynyt. Riitta Marttila Pohjanmaa-hanke koulutuspäivä 3.11.2009

Päihdeäiti ja vastasyntynyt. Riitta Marttila Pohjanmaa-hanke koulutuspäivä 3.11.2009 Päihdeäiti ja vastasyntynyt Riitta Marttila Pohjanmaa-hanke koulutuspäivä 3.11.2009 Huumeiden vaikutukset sikiöön Hasis, marihuana: IUGR, aivojen kehityshäiriöt, gastroskiisi (?) Amfetamiini: IUGR, ennenaikaisuus,

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

VANTAA. KANNABIS Ei mieto eikä vaaraton huume. Tietoa nuorten vanhemmille ja nuorten parissa työskenteleville

VANTAA. KANNABIS Ei mieto eikä vaaraton huume. Tietoa nuorten vanhemmille ja nuorten parissa työskenteleville VANTAA KANNABIS Ei mieto eikä vaaraton huume Tietoa nuorten vanhemmille ja nuorten parissa työskenteleville 1 YLEISTÄ Kannabiksen historia päihdekäytössä on jo tuhansia vuosia vanha. Kannabistuotteita

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016 HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana Paviljonki, Tästä se usein alkaa Hal- polin kävijät 2010 110 kpl 2011 97 kpl 2012 72 kpl 2013 70 kpl 2014 77 kpl 2015 69 kpl Huumeet Joka viides suomalainen

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen

Lisätiedot