Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus"

Transkriptio

1 Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus

2 Toimituskunta: Batulo Essak, Kaisa Kallio, Marjukka Koivisto, Tuula Seppänen-Leiman, Tiina Vatanen Kuvitus: Petteri Tikkanen Ulkoasu ja taitto: Mikko Hed & Laura Takatalo, Neodesign Paino: Printservice, Helsinki 2008

3 Tarve tämän esitteen tekemiselle nousi HUS:in lasten- ja nuortensairaalan henkilökunnalta. Esite toteutettiin yhteistyössä HUS:in ja Aids-tukikeskuksen hiv-hoitotyön asiantuntijoiden kanssa. Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa joko vanhemmalla, nuorella tai lapsella on hiv-tartunta sekä ammattilaisille, jotka kohtaavat näitä perheitä työssään. Esitteessä käsitellään hivistä puhumista ja tartunnasta kertomista. Perheet, joita hiv koskettaa, voivat olla suomalaisia tai monikulttuurisia perheitä. 3

4 Perheet, joita hiv koskettaa, ovat enimmäkseen sellaisia, joissa toisella tai molemmilla vanhemmilla on hiv. Hiv-positiivisten nuorten ja lasten osuus on alhainen verrattuna kaikkiin hiv-tartunnan saaneisiin. Hiv-tartunnan saaneiden äitien riski tartuttaa virus raskauden aikana syntymättömään lapseen on hyvin pieni ennaltaehkäisevän lääkehoidon ansiosta. Hiv-tartunta koskettaa yhä useampaa perhettä tulevaisuudessa. Seksin välityksellä saatujen hiv-tartuntojen määrä länsimaissa on jatkanut kasvuaan viime vuosien aikana, ennaltaehkäisevästä työstä ja valistuksesta huolimatta. Lääkehoidon kehittymisen myötä hiv-tartunnan saaneet elävät pidempään ja terveempinä kuin aiemmin. Monet heistä perustavat perheen ja hankkivat lapsia. Monikulttuurisen väestön osuus hivtartuntojen joukossa suurenee vuosittain, koska useat tulevat alueilta, joissa hiviruksen esiintyvyys on yleistä. 4

5 5

6 Perheessä hivistä puhuminen saattaa olla vaikeaa johtuen yleisestä asenteesta ja ennakkoluuloista hiviä kohtaan. Myös tietämättömyys sekä virheellinen tieto aiheesta saattaa vaikeuttaa puhumista. Uskomukset ja ennakkoluulot koskien sairauksia vaihtelevat eri kulttuurien mukaan. Tästä johtuen suhtautuminen ja reaktiot hiv-tartuntaa kohtaan ovat voimakkaita yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. Joissakin kulttuureissa hivin uskotaan olevan Jumalan rangaistus vääristä teoista ja johtavan kuolemaan. Tämänlainen tieto ja kokemus hivistä säilyvät myös Suomeen tultaessa ja siksi olisikin tärkeää, että hivistä kerrottaessa oikeat tiedot ja niiden ymmärtäminen taataan kieliongelmasta ja kulttuuritaustasta huolimatta. Vaikka hiv-tartunnasta kertominen omalle perheelle saattaa olla vaikeaa, perheenjäseniltä saatava tärkeä tuki ja apu voi auttaa peloista, yksinäisyydestä ja epätoivosta selviämiseen. Perhe on parhaimmillaan hiv-tartunnan saaneelle se kantava voima, joka auttaa jaksamaan jokaisessa päivässä ja kannustaa suunnittelemaan tulevaisuutta. Ammattilaiset esimerkiksi terveydenhuollossa tai Aids-tukikeskuksessa voivat tukea suomalais- ja monikulttuurisia perheitä heidän pohtiessaan kertomista ja antaa tietoa hivistä sekä sen hoidosta Suomessa. 6

7 Hi-virus (Human Immunodeficiency Virus) eli ihmisen immuunikatovirus on elimistön puolustusjärjestelmää tuhoava virus. Hi-virus tunkeutuu tietyntyyppisiin valkosoluihin ja tuhoaa niitä. Virus kykenee muuntautumaan perimältään isäntäsolunsa kaltaiseksi ja siksi sitä on vaikea tuhota lääkkeillä. Hiv-tartunnan saaneella elimistön oma puolustuskyky heikkenee vähitellen ja ilman lääkitystä hän altistuu monille erilaisille sairauksille. Hiv-infektion pitkälle edennyttä vaihetta kutsutaan aidsiksi. Hiv ja aids eivät ole sama asia, eikä läheskään kaikilla hiv-positiivisilla ole aidsia. Aids-diagnoosi tehdään vasta sitten, kun elimistön puolustuskyky on selkeästi heikentynyt ja tartunnan saaneelle tulee jokin hi-virukseen liittyvistä oheistaudeista, esimerkiksi keuhkokuume ja ylähengitystieinfektiot, aivokalvontulehdus, aivokuume, sylkirauhastulehdukset tai suun sienitulehdukset. 7

8 Miten hiv tarttuu? Hi-virus tarttuu heikosti. Se ei ole kovinkaan elinkykyinen elimistön ulkopuolella, koska virus tarvitsee elääkseen ihmisen ja ihmissoluja. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, vaan tarvitsee siirtyäkseen limakalvo- tai verikontaktin. Käytännössä viruksen siirtyminen elimistöön on mahdollista vain suoran verenkiertoon pääsyn tai suojaamattoman seksikontaktin kautta. Hi-viruksen tartuntatavat ovat: suojaamaton seksi hiv-positiivisen kanssa hi-virusta sisältävä verensiirto hi-virusta sisältävät neulat ja ruiskut ja pistovälineiden käyttö äidistä lapseen; raskauden aikana tai synnytyksen ja imetyksen yhteydessä Hiv-tartunnan toteaminen Tartunta todetaan hiv-testillä. Suomessa käytössä olevat testit ovat enimmäkseen vasta-ainetestejä. Hiv-testiin kannattaa hakeutua aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua mahdollisesta tartuntariskistä. Testi tehdään joko pikatestinä sormenpäästä tai suoni-verinäytteenä. Suomessa testejä tehdään perusterveydenhuollossa, julkisella sektorilla sekä kolmannella sektorilla, mm. Aids-tukikeskuksessa ja SPR:ssä. 8

9 9

10 Testiin hakeutuminen voi pelottaa, mutta oman terveyden takia ja muiden suojaamiseksi on tärkeää tietää tartunnasta. Yhden perheenjäsenen ollessa positiivinen tulisi harkita onko muiden perheenjäsenten syytä käydä hiv-testissä. Pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla hiv-tartunta todetaan yleensä maahantulon jälkeen tehtävässä terveystarkastuksessa, jolloin myös sopeutuminen Suomeen on hyvin aikaisessa vaiheessa. Tiedon saaminen omasta hiv-tartunnasta voi laukaista pelkoja kuolemasta, lapsettomuudesta, hylätyksi tulemisesta niin perheessä kuin yhteisössäkin sekä oleskeluluvan menettämisestä. Tartunnan saanut joutuu samanaikaisesti sopeutumaan sekä uuteen kulttuuriin että käsittelemään tietoa hiv-tartunnasta. 10

11 Kun vanhemmalla on hiv-tartunta Hiv-tartunnan saaneet vanhemmat pohtivat, tulisiko heidän kertoa lapsilleen tartunnasta ja mikä olisi sopiva ajankohta kertomiselle. Useimmat vanhemmat haluavat turvata lapsilleen huolettoman ja turvallisen lapsuuden ja nuoruuden. Vanhemmat voivat ajatella, ettei heidän terveydentilansa kuulu lapsille eivätkä he halua kuormittaa lapsiaan surullisilla ja vaikeilla asioilla. He voivat pelätä lapsen joutuvan eristetyksi tai syrjityksi, jos tieto tartunnasta leviää. Vanhemmat voivat arastella lasten mahdollisesti esittämiä vaikeita kysymyksiä: Kuinka sait tartunnan? Kuoletko sinä? Onko minulla tartunta? Koska hiv-tartunta ei näy päällepäin ja siihen on tehokas lääkehoito, vanhemmat voivat ajatella, ettei tartunnasta tarvitse kertoa. Lapset ovat kuitenkin viisaita ja ymmärtävät asioita, joista vanhemmilla ei ole aavistustakaan. Lapset voivat huomata jonkin asian painavan vanhempiaan. He voivat nähdä, kuinka vanhemmat ottavat 11

12 lääkkeitä ja ovat joskus surullisia tai peloissaan. Jos lapsen kanssa ei puhuta asioista, lapsi voi kuvitella aiheuttaneensa itse pahaa mieltä tai huolta vanhemmilleen. Lapsi ymmärtää perheessä olevan asioita, joista ei puhuta ja yrittää itse arvailla, mitä ne ovat. Joskus tieto vanhemman hiv-tartunnasta voi tulla lapsen tai nuoren tietoon vahingossa, esimerkiksi jonkun muun kertomana. Vaikeistakin asioista puhuminen yhdessä perheen kanssa kantaa lapsia ja nuoria läpi elämän paremmin kuin puhumattomuus. Sairaudesta on hyvä kertoa pikkuhiljaa ja antaa sairaudelle nimi vasta, kun tuntee itse olevansa siihen valmis ja lapsi on tarpeeksi vanha käsittämään asian. Pienelle lapselle ei tarvitse kertoa kaikkea, mutta murrosikäisen on hyvä tietää jo enemmän perheen asioista. Kertomisen yhteydessä turvallinen ilmapiiri ja lapsen tukeminen on tärkeää. Lapsen on hyvä saada tieto siitä, että sairauteen on olemassa lääkitys, jonka avulla vanhempi voi elää normaalia elämää. Kun lapsella on hiv-tartunta Kun lapsella on hiv-tartunta, on tartunnasta kerrottaessa huomioitava hänen ikänsä ja kehitystasonsa sekä kykynsä käsitellä asioita ja sanoja. Lapsen on kuitenkin hyvä tietää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa omaan terveyteensä vaikuttavista asioista, jotta hän voisi huolehtia itsestään ja ymmärtää esimerkiksi, miksi käydään säännöllisissä lääkärintarkastuksissa ja seurataan verinäytteitä. Lääkitys on helpompi toteuttaa, kun lapsi tietää, miksi hän ottaa lääkkeitä ja miksi niiden ottaminen tarkalleen oikein ja oikeaan aikaan on tärkeää. Tietäessään tartunnastaan lapsi osaa toimia myös oikein veritartunnan riskitilanteissa (esim. nenäverenvuoto tai avohaava). 12

13 Näistä voidaan puhua etukäteen ja lapselle voidaan neuvoa, miten toimia näissä tilanteissa hätääntymättä. Kun nuorella on hiv-tartunta Nuoret pohtivat paljon omaa itseään, minäkuvaansa ja tulevaisuuttaan. Nuoruuteen kuuluu epävarmuus ja usein vielä kehittymätön itsetunto. Yksi suurimmista hivpositiivisen nuoren kysymyksistä on: Olenko minä normaali ja onko tämä, mikä minulle tapahtuu, normaalia? Pitkäaikaissairaus on aina haaste nuoruudessa. Hiv-tartunnan kanssa elämiseen kuuluu paljon epävarmuutta: omasta tulevaisuudesta, omassa kehossa tapahtuvista asioista, toisten suhtautumisesta itseen, siitä kuka on ja millaiseksi on kasvamassa. Murrosiässä nuori irtaantuu vanhemmistaan ja suhde vanhempiin voi rakoilla. Murrosikään kuuluu kapinointi sekä vanhempia, että auktoriteetteja vastaan ja monenlaisten asioiden kyseenalaistaminen. Kotona tehtävät asiat koetaan usein pakon sanelemiksi. Hiv- tartunnan saaneen nuoren tapauksessa pakolla voidaan tarkoittaa esimerkiksi säännöllisen hoidon ja lääkityksen noudattamista. Nuorelle on tärkeää tulla hyväksytyksi omassa kaveripiirissään. Nuori voi haluta salata hiv-tartunnan ystäviltään tai hän miettii, kenelle voisi asiasta kertoa. Pelko ymmärryksen ja hyväksymisen puutteesta tartunnan paljastumisen jälkeen on suuri. Tämä rajoittaa usein ystäväpiiriä ja vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin. Monikulttuuristen perheiden lapset ja nuoret ovat eri asemassa kuin suomalaiset. He tasapainottelevat kahden kulttuurisesti erilaisen ympäristön välillä, toisaalta oman 13

14 14

15 perheen ja uudessa kotimaassa muodostuneen sosiaalisen ympäristön ja ystäväpiirin kanssa. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkemykset, vanhemmuus ja sukupuolierot vaikuttavat uuteen kulttuuriin sopeutumiseen ja nuoren identiteetin muodostumiseen. Hiv-positiivisen nuoren on tärkeää ymmärtää, mitä vaikutuksia hänen hiv-positiivisuudellaan on seksuaalisuuteen ja seksuaalikäyttäytymiseen. Ensimmäiset seksuaalikokemukset ovat jokaiselle nuorelle mullistavia kokemuksia sekä fyysisesti että psyykkisesti. Kun lisänä on seksuaaliteitse tarttuva tauti, on tilanne paljon monimutkaisempi. On tärkeää, että hiv-positiivinen nuori saa tarvittavan tiedon turvallisesta seksuaalikäyttäytymisestä hyvissä ajoin ennen sukupuolisuhteen aloittamista, jotta nuori osaa suojata sekä itseään että mahdollisia kumppaneitaan. Nuorten velvollisuudesta kertoa hiv-tartunnasta seksikumppaneilleen voidaan olla montaa mieltä. Hiv-tartunnan salailu ei kuitenkaan edistä nuorten välistä luottamuksellista, avointa ja turvallista sukupuolisuhdetta. Kenen tulisi kertoa hiv-positiiviselle nuorelle seksuaalisuuteen ja turvaseksiin liittyvistä asioista? Nuoren tulisi voida pohtia näitä asioita turvallisessa ja neutraalissa ympäristössä. Nuoren voi olla vaikea puhua avoimesti vanhempiensa kanssa arkaluontoisista tai hämmentävistä asioista. Tässä yhteydessä sopivampi taho on esimerkiksi kouluterveydenhoitaja tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Hoidosta vastaavan tahon on hyvä varmistaa, onko näistä asioista puhuttu nuoren kanssa sekä missä ja miten niistä on puhuttu. Tyttöjä tulisi valmentaa kuukautisiin liittyvissä kysymyksissä jo hyvissä ajoin ennen oletettua kuukautisten alkamisajankohtaa. Tällöin painotetaan hygieniasta huolehtimista, ja opastetaan, miten käytetyt terveyssiteet pakataan roskiin. Kuukautisten 15

16 yhteydessä voidaan käydä läpi myös äidiksi tuloa ja raskautta. Tähän aiheeseen voidaan palata myös useasti jälkeenpäinkin. On tärkeää viestiä nuorelle, että lasten hakkiminen on mahdollista tulevaisuudessa hiv-tartunnasta huolimatta. 16

17 Asioiden kertominen ei käy kerralla. Kertominen on polku, jonka kulkemista jatketaan pikkuhiljaa eteenpäin. Lasta tai nuorta on hyvä valmistella ja kertoa sairaudesta ensin yleisellä tasolla, ennen kuin sille antaa nimen hiv. Aluksi voi miettiä, mitä lapsi tai nuori tietää yleensä sairastamisesta ja sairauksista. Onko hän kuullut TV:stä tai lukenut jostain hivistä tai aidsista? Kertominen on hyvä ajoittaa sellaiseen hetkeen, jolloin lapsen tai nuoren elämässä ei ole tapahtumassa muita suuria asioita kuten muutto, kaveripiirin vaihdos tai murrosiän kuohunta. Aina näin ei voida tehdä, esim. jos lapsi tai nuori saa tiedon tartunnastaan juuri tällöin. Kertomisessa on hyvä käyttää sanoja ja mielikuvia, jotka ovat lapselle tai nuorelle tuttuja. Asioista tulee puhua niiden oikeilla nimillä, kuten veritartunta, virus, bakteeri, elimistön puolustusjärjestelmä jne. On hyvä tarkistaa, mitä lapsi tai nuori käsittää esimerkiksi veritartunnalla, ja selittää vaikeita sanoja tarkemmin. Mielikuvitusta voi käyttää hyväksi esimerkiksi kuvailemalla alle kouluikäiselle verisuonten ja solujen 17

18 toimintaa vertaamalla niitä vaikkapa jokeen ja sillä liikkuviin merirosvoaluksiin. On hyvä myös miettiä etukäteen mahdollisia kysymyksiä. Lapsen tai nuoren kanssa on hyvä käydä läpi myös se, että hiv sairautena voi herättää erilaisia pelkoja muissa ihmisissä ja voi aiheuttaa syrjintää. Lasta tai nuorta voi opastaa, ettei hiv-tartunnasta tarvitse kertoa kaikille. Yhdessä hänen kanssaan voidaan pohtia, kenelle asiasta voisi kertoa. Esimerkiksi päiväkodissa, koulussa ja harrastusten parissa on hyvä olla joitakin asiasta tietäviä aikuisia, joiden kanssa lapsi tai nuori voi puhua asiasta turvallisesti ja luottamuksellisesti. On hyvä myös pohtia, minkälaisia reaktioita voi aiheutua, jos tietoa tartunnasta ei pysty pitämään itsellään. Lapset tai nuoret reagoivat kertomiseen hyvin erilailla oman persoonallisen tapansa mukaan. Lapsi tai nuori voi innostua kyselemään tai voi vaieta täysin, eikä halua välttämättä puhua koko asiasta. Reaktiona voi olla myös täysi hiljaisuus, itku tai tolaltaan joutuminen. Myös muihin asioihin keskittyminen on yhdenlainen reaktio. Toiset voivat olla helpottuneita ja joku voi taas miettiä asiaa ja haluaa pohtia sitä uudelleen yhdessä toisen ihmisen kanssa. Tärkeintä on hyväksyä reaktiot ja vastata niihin asianmukaisesti. Vaikka lapsi tai nuori ei itse ottaisi asiaa uudelleen esiin, on siihen hyvä palata jonkin ajan kuluttua. Voi vaikka tiedustella, onko lapsi tai nuori ymmärtänyt mistä keskusteltiin tai onko hänellä siitä kysymyksiä. Asia, josta on vaiettu pitkään voi aluksi tuntua oudolta ja tarvitaan aikaa hyväksyä se. Lapselle tai nuorelle on hyvä kuitenkin tarjota mahdollisuuksia puhua siitä, eikä vain odottaa, että hän itse ottaa sen esille. 18

19 Hiv-tartunnan kanssa voi viettää normaalia elämää. Hiv-positiivinen ihminen ei aiheuta tartuntariskiä ympäristölleen, sillä hiv ei tartu tavallisessa kanssakäymisessä, esimerkiksi halaamalla, suukottelemalla, yhteisistä saniteettitiloista tai astioista. Hivpositiivinen ihminen voi huoletta asua samassa taloudessa muiden kanssa, laittaa ruokaa, harrastaa yhdessä jne. Hiv-positiiviset lapset voivat käydä päiväkodissa, kerhoissa ja koulussa, kuten muutkin ikäisensä lapset. He voivat myös osallistua erilaisiin aktiviteetteihin, kuten käydä uimassa, urheilla ja osallistua päiväkodin tai koulun retkiin. Suomessa ei ole todettu yhtään tapaturmaisesti lapsesta toiseen saatua hivtartuntaa. Päiväkodeilla ja koululla tulisi olla ohjeistus erilaisia riskitilanteita varten, kuten pureminen, tappelunujakat ja haavat. Käytännössä kouluterveydenhoitaja vastaa koulunsa terveydenhuollosta ja opastaa riskitilanteissa sekä mahdollisessa veritartuntaan liittyvässä tilanteessa. Tarvittaessa voidaan olla yhteydessä hivtartunnan saanutta nuorta hoitavaan sairaalaan mahdollisia lisäohjeistuksia varten. 19

20 Kenen on hyvä tietää lapsen tai nuoren tartunnasta kodin ulkopuolella? Kertomiselle Suomessa ei ole mitään velvoitetta, mutta luottamukselliset välit päiväkodissa ja koulussa auttavat lasta tai nuorta itseään sekä ympäristöä ymmärtämään hiv-tartuntaa paremmin. Ammattilaisten on hyvä tehdä yhteistyötä päiväkoti- tai kouluikäisen hiv-positiivisen lapsen tai nuoren kohdalla ja koota häntä tukevat tahot yhteen. Verkostopalaverin koollekutsuja on usein koulun terveydenhoitaja tai sairaalan työntekijä. Vanhempien lisäksi verkostoon tulisi liittää päiväkoti tai koulu sekä terveydenhuolto ja muiden mahdollisten tahojen, esimerkiksi Aids-tukikeskuksen edustaja. Yhteistyön tai verkostoitumisen tarkoituksena on poistaa hiv-tartuntaan liittyviä pelkoja ja tuoda asiatietoa päiväkoti- tai koulumaailmaan. Tärkeintä on, että lasta tai nuorta hoitava henkilökunta saa asianmukaista tietoa ja että henkilökunnalla on tiedossaan lapsen tai nuoren hoidosta vastaavan terveydenhuollon yksikön yhteystiedot. Koulun ja päiväkodin henkilökuntaa sekä muita toimijoita, jotka ovat tekemisissä hiv-tartunnan saaneiden kanssa, sitoo vaitiolovelvollisuus. Lapsen tai nuoren terveystietoja ei saa luo-vuttaa eteenpäin ilman vanhempien kirjallista lupaa. 20

21 21

22 Varhain aloitetulla lääkityksellä voidaan rajoittaa viruksen aiheuttamia haittoja lapsen tai nuoren elimistölle, vaikka hän alkaisikin oireilla vasta vuosien kuluttua tartunnan saamisesta. Lääkityksen aloittamisen ajankohtaan vaikuttavat oireet ja vaikea immuunipuolustuksen heikkeneminen eli auttajasolujen (CD-4) määrän nopea väheneminen. Lääkityksen aloittamista pohditaan aina yksilöllisesti. Lapsen tai nuoren ja huoltajien on oltava valmiita vuosia jatkuvaan lääkitykseen ja ymmärrettävä säännöllisesti otettavan lääkehoidon merkitys elämälle ja tulevaisuudelle. Epäsäännöllinen lääkitys saattaa johtaa lääkkeen tehon heikentymiseen. Murrosiässä voidaan kapinoida kroonisten sairauksien lääkehoitoa vastaan ja nuori voi kieltäytyä hiv-lääkityksestään. Tässä vaiheessa nuoren hoitoketjun pitäisi tiivistää yhteistyötä. Omista ajatuksista on hyvä puhua omahoitajan, lääkärin tai Aidstukikeskuksen työntekijän kanssa. Nuoren omia mielipiteitä täytyy kuunnella, mutta aikuisen tehtävänä on perustellusti kertoa, miksi lääkityksen noudattaminen ja säännöllisyys on tärkeää. 22

23 23

24 Lapsen tai nuoren kanssa on hyvä käydä konkreettisesti läpi, miten hän esimerkiksi kuljettaa mukanaan lääkkeitä, miten säännöllisesti hän muistaa ottaa lääkkeet sekä missä ja milloin hän niitä ottaa. Kavereiden kanssa aikaa vietettäessä voi lääkityksen toteuttaminen käydä hankalaksi, siitä tulee epäsäännöllistä tai se jää kokonaan pois. Ongelmia aiheutuu esimerkiksi siitä, että kaveripiiri ei tiedä lapsen tai nuoren hivpositiivisuudesta ja hän pyrkii salaamaan käyttämänsä lääkityksen muilta. Yhdessä hoitotahon ja esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa on hyvä pohtia myös näitä asioita. 24

25 Hiv-tartunnan saaneet saavat hoitoa ja heidän tilaansa seurataan sairaalan poliklinikalla infektiolääkärin toimesta. Kun tartunta todetaan, ohjataan tartunnan saanut lähetteellä paikkakunnasta riippuen oikeaan hoitopaikkaan. Vastaanottokäynneillä seurataan infektion ja elimistön puolustuskyvyn tilaa. Lääkityksen aloituksen jälkeen seurataan sen toteutumista ja tehoa virukseen. Lasten ja nuorten kohdalla seurataan myös kasvua ja kehitystä. Hoidon tavoitteena on tukea asiakasta tuntemaan oma sairautensa ja miten hän voi vaikuttaa omaan terveyteensä ja sen ylläpitoon. Sairaalassa tehdään moniammatillista yhteistyötä asiakkaan terveyden edistämiseksi. Hoitotiimiin voivat osallistua tarpeen mukaan esimerkiksi sosiaalityöntekijä, psykologi, fysioterapeutti ja ravitsemusterapeutti. Sairaalasta hiv-positiivinen lapsi tai nuori voidaan ohjata kolmannen sektorin toimijoiden palveluiden piiriin. Lapset käyvät sairaalaseurannan lisäksi normaalisti lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon käynneillä. Sairaalasta voidaan olla vanhempien luvalla yhteydessä neuvolaan, päiväkotiin ja kouluterveydenhuoltoon. 25

26 Nuorten hoidon siirtoa lasten- ja nuortensairaalasta aikuispuolelle tulee suunnitella huolellisesti ja yksilöllisesti. On suositeltavaa, että siirto tehdään yhteistyössä esimerkiksi aiemman hoitopaikan sairaanhoitajan kanssa, joka osallistuu nuoren kanssa ensimmäiselle aikuispuolen poliklinikkatapaamiselle. Hoidon siirtyminen aikuispuolelle merkitsee suurempaa hoitovastuuta nuorelle: hänen on kyettävä huolehtimaan säännöllisistä poliklinikkakäynneistä ja lääkityksestä. Hyvin suunniteltu ja toteutettu hoidon siirto edistää nuoren sitoutumista hoitosuhteeseen aikuispuolella. Aids-tukikeskus Aids-tukikeskus on kolmannen sektorin järjestö, joka tarjoaa palveluita hiv-positiivisille asiakkaille ja heidän läheisilleen sekä tartuntaa pelkääville. Aids-tukikeskuksella on toimipisteet Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Aids-tukikeskuksen matalan kynnyksen palveluita ovat hiv-testaus sekä puhelinja nettineuvonta. Hiv-testeissä voi käydä kaikissa tukikeskuksen toimipisteissä varaamalla ajan puhelinneuvonnasta. Puhelinneuvonta toimii ma - pe klo numerossa ja nettineuvonta osoitteessa Muita Aids-tukikeskuksen palveluita ovat kriisi- ja tukikeskustelut sekä terapiapalvelut, sosiaaliohjaus ja sopeutumisvalmennuskurssit. Sekä suomalaisille, että monikulttuurisille perheille järjestetään kohdennettuja sopeutumisvalmennuskursseja. Lisäksi hiv-positiivisille lapsille ja nuorille järjestetään vuosittain toiminnallinen kesäleiri ja vertaistukitapaamisia mahdollisuuksien mukaan. Uusille hiv-tartunnan saaneille pyritään järjestämään inforyhmä Helsingissä keväisin ja syksyisin. 26

27

28 Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Aids-tukikeskus Vaihde Neuvonta ja ajanvaraus

Lukijalle. Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella

Lukijalle. Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella HIV perheessä Lukijalle Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella on hiv-tartunta. Esitteessä käsitellään hivistä puhumista ja tartunnasta kertomista. Tämä esite on tehty

Lisätiedot

Lukijalle. Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella

Lukijalle. Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella HIV perheessä 1 Lukijalle Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella on hiv-tartunta. Esitteessä käsitellään hivistä puhumista ja tartunnasta kertomista. Tämä esite on

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Elämä hiv-positiivisena

Elämä hiv-positiivisena Elämä hiv-positiivisena LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa elämästä hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen kanssa. 2 Miksi

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan

Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan Nuoret keskittyvät kuuntelemaan hiv/aids-aiheisella vertaiskouluttajan tunnilla Umzimkhulun lukiossa. Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan Apple! Ryminää, juoksevia nuoria ja naurua.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 9 LAUSUNTO ALOITTEESTA AIDS-TUKIKESKUKSEN HIV- TESTAUKSEN JA KRIISIAVUN TOIMINTAEDELLYTYSTEN SELVITTÄMISESTÄ Terke 2009-2637 Esityslistan asia TJA/9 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Testataanko samalla hiv

Testataanko samalla hiv Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille 1 Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Hivin ABC MAAILMAN AIDS-PÄIVÄN TOIMIKUNTA 2014

Hivin ABC MAAILMAN AIDS-PÄIVÄN TOIMIKUNTA 2014 MAAILMAN AIDS-PÄIVÄN TOIMIKUNTA 2014 Johdanto Ensimmäiset hiv-tartunnat havaittiin Suomessa yli 30 vuotta sitten. Tuolloin tauti eteni useimmiten aids-vaiheeseen ja tartunnan saaneen ennuste oli huono.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito

Lisätiedot

Suojaa itsesi! PERUSTIETOA SEKSITAUDEISTA

Suojaa itsesi! PERUSTIETOA SEKSITAUDEISTA Suojaa itsesi! PERUSTIETOA SEKSITAUDEISTA Lukijalle Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa hiv-tartunnasta sekä muista seksiteitse tarttuvista taudeista ja kannustaa hakeutumaan seksitautitesteihin tarvittaessa.

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Ymmärrämmekö toisiamme

Ymmärrämmekö toisiamme Ymmärrämmekö toisiamme Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Kristiina Salovaara/Filha 1 Kertomus 1 Kyseessä on 23-vuotias turvapaikanhakijana maahan tullut mies, joka asuu

Lisätiedot

Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille. PARTNER-tutkimus

Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille. PARTNER-tutkimus Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille PARTNER-tutkimus PARTNER-tutkimus on tutkimus, joka tehdään pareille, joissa: (i) toinen osapuoli on HIV-positiivinen ja toinen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa

MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa Lapsen nimi: Henkilötunnus: Kotiosoite: HUOLTAJIEN YHTEYSTIEDOT: Osoite: Email: Osoite: Email: Lapsen hoitoaika: Lapsen sairastuessa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Hiv + ikääntyminen. Sini Pasanen toiminnanjohtaja Positiiviset ry

Hiv + ikääntyminen. Sini Pasanen toiminnanjohtaja Positiiviset ry Hiv + ikääntyminen Sini Pasanen toiminnanjohtaja Positiiviset ry Miksi asia on noussut esiin? Hiv-tartunnan saaneet ikääntyvät lääkityksen ansiosta. 80-luvulla odotettiin pahinta, 90-luvulla tuli toivo

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola HIV ja ammatilliset kysymykset 15.2.2012 Matti Ristola Perustelut HIV-positiivisten ammatillisiin rajoituksiin Tartunnanvaara Vaikutus toimintakykyyn Hammaslääkärin vastaanottoon liittyneet HIV-tartunnat

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

PARTNER-tutkimus. Sinua on pyydetty osallistumaan tähän tutkimukseen, koska olet tässä parissa HIV-positiivinen kumppani.

PARTNER-tutkimus. Sinua on pyydetty osallistumaan tähän tutkimukseen, koska olet tässä parissa HIV-positiivinen kumppani. Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-positiiviselle kumppanille PARTNER-tutkimus PARTNER-tutkimus on tutkimus, joka tehdään pareille, joissa: (i) toinen osapuoli on HIV-positiivinen ja toinen

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä Kouluterveydenhuolto pulmien Elina Hermanson selvittäjänä LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.10.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Hiv ja hepatiitit Suomessa

Hiv ja hepatiitit Suomessa Hiv ja hepatiitit Suomessa Karjalan XII Lääketiedepäivät Petroskoi 14.6.2012 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Hiv-tartunnat Suomessa TTR -Yhteensä 2952 tartuntaa -69 % tartunnoista suomalaisilla

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Perusasiat Totta ja tarua Tarua. Totta

Perusasiat Totta ja tarua Tarua. Totta Perusasiat ja tarua Tarua Hiviin ja aidsiin liittyy paljon väärinkäsityksiä. Kaikki hivistä tai aidsista kuulemasi tiedot eivät ole totta. Tämä esitteessä kerrotaan, mikä on totta ja mikä on tarua. Hiv-hoidolla

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Sinulle, joka olet juuri saanut tiedon HIV-positiivisuudetasi. Suomen HIV/aids -sairaanhoitajayhdistys ry

Sinulle, joka olet juuri saanut tiedon HIV-positiivisuudetasi. Suomen HIV/aids -sairaanhoitajayhdistys ry Sinulle, joka olet juuri saanut tiedon HIV-positiivisuudetasi Suomen HIV/aids -sairaanhoitajayhdistys ry 1 3 4 4 5 6 6 7 7 8 8 8 9 9 9 9 10 11 11 12-13 14 SISÄLLYSLUETTELO HIV ja aids HI-viruksen tartuntatavat

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot