Positiiviset ry on hiv-tartunnan saaneiden ja heidän läheistensä edunvalvonta- ja vertaistukijärjestö.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Positiiviset ry on hiv-tartunnan saaneiden ja heidän läheistensä edunvalvonta- ja vertaistukijärjestö."

Transkriptio

1

2 Positiiviset ry on hiv-tartunnan saaneiden ja heidän läheistensä edunvalvonta- ja vertaistukijärjestö. Toiminnan tarkoituksena on tarjota tietoa ja tukea hiv-tartunnan saaneille ja heidän läheisilleen. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee maailman aids-päivän erikoisjulkaisua. Positiiviset ry puh. (09) Malminkatu Helsinki Toimitus: Sini Pasanen, Kirsi Parkkinen ja Positiiviset ry:n tiedotustyöryhmä Paino: Painotalo Casper Oy

3 Nolla uutta hiv-tartuntaa, nolla aids-kuolemaa, nolla syrjintaa Sini pasanen toiminnanjohtaja positiiviset ry Getting to Zero on YK:n aidsohjelman (UNAIDS) strategia vuosille Strategian tarkoituksena on vahvistaa globaalia toimintaa hiv-tartuntojen ehkäisyssä ja hoidon, hoivan sekä tuen antamisessa hiv-tartunnan saaneille. Pitkään, yli 20 vuotta, hiv-tartunnan kanssa eläneillä ihmisillä viime kesän kansainvälinen aids-konferenssi sytytti valon tunnelin päähän. Lääkityksen edistysaskeleet ovat olleet huimia harppauksia ja niitä ei varmasti kukaan kiistä. Kukaan tuskin kiistää sitäkään, että hivin kanssa elävien määrä lisääntyy koko ajan vaikka uusien tartuntojen määrä olisikin kääntynyt laskuun. Monet konferenssiin osallistuneet sanoivat, että nyt tuli ensimmäisen kerran tunne, että jonain päivänä hiv on voitettu. Jokin kesän konferenssissa herätti optimismin, vaikka mitään erityistä uutta tietoa ei tullutkaan. Suomessa, jos jossain, olisi mahdollisuus saavuttaa nolla. Miten se olisi mahdollista ja miksi se ei ole mahdollista? Näitä halusimme avata tässä Maailman aids-päivän erikoisjulkaisussa. UNAIDSin strategian tavoitteet ovat: 1. puolittaa seksiteitse tapahtuvat tartunnat; myös nuorten keskuudessa, miehillä joilla on seksiä miesten kanssa ja seksityössä 2. eliminoida äiti-lapsi tartunnat ja vähentää aidsiin liittyviä äitiyskuolemia 3. ehkäistä huumeidenkäyttäjien hiv-tartunnat 4. taata hiv-lääkityksen universaali saatavuus 5. puolittaa hiv-tartunnan saaneiden tuberkuloosikuolemat 6. taata sosiaaliturva ja tarvittava hoiva ja tuki hiv-tartunnan saaneille ja heidän perheilleen 7. puolittaa niiden maiden määrä joissa on vielä hiv-työtä haittaavia lakeja hivin tarttuvuudesta,seksityöstä, huumeiden käytöstä tai homoseksuaalisuudesta 8. puolittaa niiden maiden määrä, joissa vielä on hiviin liittyviä maahantulorajoituksia 9. taata se että maat huomioivat tyttöjen ja naisten erityistarpeet kansallisissa hiv-vasteissaan 10. torjua kaikki sukupuolesta johtuva väkivalta Suomessa Maailman aids-päivänä julkaistavan Suomen hiv-strategian tavoitteeksi on asetettu vähentää uusia hiv-tartuntoja ja hiv-tartunnan aiheuttamaa sairastavuutta ja kuolleisuutta. Lisäksi strategiaa toteuttamalla pyritään minimoimaan hivin vaikutuksia hiv-tartunnan saaneiden, heidän lähipiiriinsä ja yhteiskunnan tasolla. Älä ole nolla nollan tavoittelussa! Lue alkajaisiksi mitä tässä lehdessä kirjoitetaan, käy hiv-testissä, ota selvää ja päivitä tietosi hivistä.

4 Tavoitteena 0 nolla uutta ta rt u n ta a Kirsi Liitsola ja Henrikki Brummer-Korvenkontio, thl Maailmassa elää yli 30 milj. hiv-tartunnan saanutta. Kansainvälisesti kehityksen suunta on kuitenkin ollut hyvä - sekä aidskuolemien, että uusien tartuntojen määrässä on ollut merkittävää laskua sitten epidemian huippuvuosien. Getting to zero, Tavoitteena nolla on kansainvälisen hiv-strategian tavoite. Nollaa tavoitellaan uusissa hiv-tartunnoissa, hiv-positiivisten syrjinnässä ja aids-kuolemissa. Ainoastaan 0+0+0=0. Jokaisen nolla-tavoitteen saavuttaminen edellyttää siis panostamista myös kahteen muuhun. Nolla uutta tartuntaa tavoite muistuttaa meitä siitä, että meillä on jo pitkälti keinot hiv-tartuntojen vähentämiseksi. Uusien tartuntojen määrän kääntäminen laskuun myös Suomessa edellyttää näiden keinojen tehokasta käyttöönottoa. Suomessa oli todettu vuoden 2011 lopussa yhteensä 2952 tartuntaa. Viime vuosina on todettu noin 180 uutta hiv-tartuntaa vuosittain (kuva 1). Suomen hiv-epidemia on keskittynyt selkeästi tiettyihin ryhmiin: miehet joilla on miesten välistä seksiä, ruiskuhuumeita käyttävät, maahanmuuttajat. Merkittävää hivin leviämistä näiden rymien ulkopuolella ei ole havaittu. Koko väestöön kohdistetut ennalta-ehkäisytoimet eivät ole tehokkaita pyrittäessä uusien tartuntojen vähentämiseen. Ennaltaehkäisy tulee suunnata hivin suhteen keskeisiin ryhmiin kuitenkaan syyllistämättä heitä hiv-epidemiasta. Hiv-tartuntojen korkeaan esiintyvyyteen tietyissä ryhmissä on useita syitä. Homo- ja bi-miesten keskuudessa hiv oli jo melko laajasti levinnyt ennen kuin tartunnan aiheuttaja opittiin tuntemaan. Lisäksi anaaliseksiin liittyy kohonnut hiv-tartunnan riski. Ruiskuhuumeita käyttävien hiv-epidemia puhkesi tilanteessa, jossa neulojenja ruiskujen vaihto ja muu terveysneuvonta oli vasta aluillaan. Hiv-tartunnan saaneet maahanmuuttajat ovat puolestaan valtaosin lähtöisin alueilta, joissa hiv-epidemian torjuntatoimet ovat olleet riittämättömiä ja sen seurauksena hivin esiintyvyys korkeaa ja tietoisuus matalaa. Kohdennetun ennaltaehkäisyn lisäksi tulee huolehtia siitä, että koko väestössä on riittävät tiedot seksitaudeista ja niiltä suojautumisesta. Uusien tartuntojen ehkäisyn kannalta tartunnan varhainen toteaminen on myös olennaista. Merkittävä osa hiv-tartunnoista saadaan henkilöiltä, jotka eivät ole tietoisia omasta tartunnastaan. Hiv-testiin hakeutumista ja myös testin tarjoamista pitääkin edelleen tehostaa. Hivin korkean esiintyvyyden ryhmiin liittyvä sosiaalinen stigma saattaa nostaa kynnystä testiin hakeutumiselle perusterveydenhuollossa. Tästä syystä tarvitaan myös hivin keskeisille ryhmille kohdistettua matalankynnyksen testausta ja neuvontaa.

5 Suomessa on viimeisen viiden vuoden aikana raportoitu keskimäärin kahdeksan aids-kuolemaa vuosittain. Nolla aids-kuolemaa on mahdollista saavuttaa hiv-lääkehoidon avulla, jonka myötä hiv on pitkälti muuttunut tappavasta taudista krooniseksi sairaudeksi. Hivtartunnan saaneiden kuolemat johtuvatkin nykyisin etupäässä muista syistä kuin aidsista (kuva 2) Lääkehoidon on osoitettu myös estävän tehokkaasti uusia tartuntoja vähentämällä tartunnan saaneen virusmäärää. Hoidon ja hoivan takaaminen kaikille tartunnan saaneille on myös edellytys uusien tartuntojen vähentämiselle aids-kuolemat muut kuolemat Suomessa elää yli 2000 hivtartunnan saanutta. Nolla syrjintää edellyttää sekä ihmisten hiv-tietoisuuden ja asenteiden parantamista että hiv-tartunnan saaneiden ja hivin suhteen haavoittuvien ryhmien oikeuksien toteutumista Tartunnan saaneisiin ja hivin haavoittuviin ryhmiin kohdistuva syrjintä vähentää testiin ja hoitoon hakeutumista ja lisää riskikäyttäytymistä. Stigman ja syrjinnän vähentäminen onkin hiv-työn keskeisiä tavoitteita ja edellytys onnistuneelle tartuntojen ennaltaehkäisylle. Nolla uutta tartuntaa edellyttää myös, että jokainen ihminen kantaa vastuunsa omasta terveydestään riippumatta siitä, onko hänellä tartunta vai ei kaikki ruiskuhuume miesten välinen seksi heteroseksi muu/ei ilmoitettu Kondomin oikea käyttö suojaa tehokkaasti hiv-tartunnoilta seksikontakteissa ja puhtaat pistovälineen estävät hiviä tarttumista veriteitse.

6 Life

7 Joka vuosi lasta saa hiv -tartunnan. Lapsi voi saada hivin samalla tavalla kuin aikuinenkin, mutta ylivoimainen valtaosa hiv -positiivisista lapsista on saanut tartunnan äidiltään. Niin turhaan, ja niin väärin, sillä tartunnat olisivat estettävissä. Hiv-positiivisia lapsia ei juuri synny siellä, missä on rahaa ja terveydenhoitoa. Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa tartunnan saa vuosittain alle 100 lasta, Afrikassa Hivin tarttuminen äidistä lapseen riippuu ennen kaikkea äidin virusmäärästä synnytyshetkellä ja imettäessä. Jos äiti ei tiedä tartunnastaan eikä saa lääkehoitoa, saa keskimäärin joka kolmas lapsi tartunnan, useampikin, jos lasta imetetään pitkään. Silloin, kun äiti käyttää hiv-lääkkeitä eikä imetä, on tartunnan riski selvästi alle yhden prosentin. Suomessa aloitettiin vuonna 1998 hiv-testin tarjoaminen kaikille odottaville äideille neuvoloissa. Sen jälkeen hiv-positiivisille äideille on Suomessa syntynyt noin 200 lasta. Kukaan ei ole saanut tartuntaa, jos äidin hiv on ollut tiedossa ennen synnytystä. UNAIDS on asettanut tavoitteeksi hiv-positiivisten äitien vauvojen tartuntojen riskin pusertamisen alle viiden prosentin vuoteen 2015 mennessä. Se merkitsisi käytännössä äidistä-lapseen tartuntojen eliminoimista. Miten se voisi olla mahdollista? Koska lapsi saa tartunnan äidiltään, vähentäisi naisten tartuntojen väheneminen myös lasten tartuntoja. Koulutus ja naisten arvostus, itsemäärääisoikeus omasta ruumiistaan ja mahdollisuus kieltäytyä seksistä vähentäisivät naisten tartuntoja. Maailmassa elää tällä hetkellä jo noin 16 miljoonaa naista, joilla on hiv. Heistä suurin osa on sukukypsässä iässä, ja lasten tarve ja kaipuu yhtä suuri kuin kaikilla muillakin naisilla. Miten estää hivin siirtyminen seuraavaan sukupolveen? Odottavalla äidillä on voimakas tarve suojella syntyvää lastaan, ja he tekevät kaikkensa, jotta lapsi ei saisi tartuntaa. Hiv ei tartu lapseen, jos äidin virusmäärä on lääkehoidolla saatu alhaiseksi. Tämä edellyttää lääkkeiden säännöllistä ottamista. Sen voi tehdä vain äiti itse, ja sikäli onkin äidin tehtävä pelastaa lapsensa. Välineet siihen pitäisi saada hänen ulottuvilleen. Ensinnäkin, hiv-positiiviset äidit pitäisi löytää. Tarvittaisiin edes jonkinlainen äitiyshuolto, joka tarjoaisi hiv-testiä jokaiselle maailman odottavalle äidille. Testejä ei pidä kohdentaa niihin, jotka itse arvelevat tai joku muu arvelee heidän saaneen tartunnan, silloin osa positiivisista jää testaamatta. Suomi on hyvä esimerkki: noin odottavaa äitiä testataan vuosittain, ja positiivisia löytyy 20. Jotta löytäisimme nämä 20, on testattava negatiivista. Maissa, joissa hiv on yleinen, ei suhde ole näin jyrkkä, mutta kaikissa maissa on negatiivisia enemmän kuin positiivisia. Meidän on siis testattava negatiivisia, jotta löytäisimme positiiviset. Hiv-positiivisen äidin tulisi saada hyvää yhdistelmälääkitystä, joka ei vaarantaisi äidin terveyttä, raskautta tai sikiön terveyttä. Hänen tulisi saada tietoa hivistä, jotta hän ymmärtäisi lääkkeiden tärkeyden ja kykenisi käyttämään niitä. Lääkkeitä tulisi olla riittävästi saatavilla ilman katkoksia, lääkkeet tulisi saada hänen luokseen ilman kohtuuttomia kävelymatkoja ja aikaa, ja lääkkeiden tulisi olla ilmaisia, jotta vähiä rahoja ei käytettäisi ruokaan lääkkeiden sijasta. Hivin aiheuttaman stigman sijasta naisen tulisi saada tukea tarvitsematta pelätä tulevansa perheensä tai sukunsa hylkäämäksi. Hiv-lääkehoidon tulisi jatkua synnytyksen yli ja imetyksen ajan, jotta vauva ei saisi tartuntaa rintamaidosta. Lääkehoidon tulisi jatkua imetyksen jälkeen, jotta äidin terveys säilyisi ja hän jaksaisi huolehtia lapsestaan. Vauraissa maissa käytetään äidinmaidon korvikkeita, mutta ne eivät ole turvallisia siellä, missä ei ole puhdasta vettä, hygieniaa, pesumahdollisuuksia ja kaupan jakeluverkostoa. Kehitysmaissa on tehty tutkimuksia, joissa on kyetty saavuttamaan kaikki tämä. Äidit ovat tulleet testeihin, käyneet hakemassa lääkkeensä, käyttäneet niitä ohjeiden mukaan ja äiti-lapsi -tartuntojen määrä on näissä projekteissa saatu lähelle länsimaista tasoa. Se on siis mahdollista, kehitysmaassakin, mutta hoito pitäisi levittää tutkimuksista väestöön. Tuntuu mahdottomalta, mutta hiv- lääkkeiden tarjontaa on pystytty levittämään maailmassa enemmän kuin tuntui mahdolliselta muutama vuosi sitten. Onko nolla hiv-positiivista vauvaa mahdollista? Keinoja olisi, mutta niiden käyttämiseen tarvitaan myös halua. Valtioiden johtajien tulisi sitoutua tavoitteeseen. Jos sodat ja korruptio haukkaavat varat, ei niitä riitä terveydenhoitoon. Silti jokainen askel on eteenpäin. Vaikka tavoitteeseen ei päästäisi vuoteen 2015 mennessä, voidaan kuitenkin päästä lähemmäs tavoitetta.

8 nolla TARTUNTAA NOLLA AIDSIA NOLLA KUOLEMAA? Jussi Sutinen Infektiosairauksien erikoislaakari, HYKS Kondomia ei ollut mukana ja Niko sai viime yönä hiv-tartunnan. Mitä Nikon virukselle tapahtuu tämän jälkeen, tulee osaltaan vaikuttamaan UNAIDSin Getting to zero kampanjan onnistumiseen. Kolmen viikon kuluttua Nikolla on kuumetta ja kurkkukipua. Kenelläpä ei talvella olisi. Jos viimeöinen seksikumppani oli Toni, saattavat oireet herättää Nikon mielessä epäilyksen jostain flunssaa vakavammasta. Uskaltautuuko Niko lääkäriin ja kertooko epäilystään? Nikon talvinen kuumetauti tuskin herättää huolta Nikon mielessä, jos viimeöinen seksikumppani ei ollutkaan Toni vaan Mia. Ei tunnu olevan aihetta hiv-testiin. Jos Nikon ja muiden virukset väistävät paljastumisensa heti tartunnan jälkeen, jäävät ne usein tuntemattomiksi mukana kulkijoiksi vuosien ajaksi. Ja joka kerta kondomien unohtuessa tarjotaan virukselle mahdollisuus valloittaa uusi isäntä tai emäntä. Nolla uutta tartuntaa on mahdottomuus niin kauan kuin Nikot, Tonit ja Miat eivät tiedä kantavansa virusta ja jatkavat suojaamattomia seksikontakteja. Vuosien varrella virus tarttui Nikosta kolmeen henkilöön ja heistä taas seitsemän muuta sai tartunnan ja niin edelleen. Ja tämä kaikki sen takia, että Niko ei epäilyksestään huolimatta uskaltautunut testiin alkuvuodesta Talvisen kuumetaudin väistyttyä oireita ei enää ollut ja viime yö unohtui. Viruksen nakerrettua Nikon immuunipuolustusta alkaa hän todennäköisesti kuumeilla, tuntea itsensä väsyneeksi ja laihtua joskus vuoden 2020 kieppeillä. Nikon hakeutuessa lääkäriin toukokuussa 2020 on lääkäreiden herkkyys pyytää hiv-testiä lisääntynyt. Jo nykyäänkin hiv-tartunnan mahdollisuus tulee hoitohenkilökunnalle mieleen varsinkin, jos potilaana on musta maahanmuuttaja tai henkilökunnan silmiin riittävästi päihteiden käyttäjältä tai homomieheltä näyttävä henkilö.

9 Muille diagnostista ja jopa hengenpelastavaa testiä tarjotaan harvemmin. Suomalaiset perheenisät ja äidit jäävät siis selvästi huonommalle hoidolle. Vuonna 2020 Niko on kotipaikkakunnallaan tunnettu kunnallispoliitikko ja perheenisä. Väsymystä selvittelevän lääkärin mielestä hiv-infektio ei vaikuta todelliselta diagnoosivaihtoehdolta, niinpä tutkimukset suuntautuvat muualle. Nikon puolustuskyky jatkaa heikkenemistään. Alkuvuodesta 2021 Nikon vointi edelleen huononee, öisin on vaihdettava tyynyliinaa hikoilun takia ja henkeä ahdistaa tasamaallakin kuumeen lisäksi. Keuhkokuva on vähän poikkeava, mutta antibiootit eivät auta. Helmikuussa Niko joutuu viimein sairaalahoitoon, keuhkoputket tähystetään ja taudin aiheuttajaksi selviää terveille ihmisille harmiton pneumokystissieni. Nyt hoitavalle lääkärille on selvää, että Nikon omassa puolustuskyvyssä on jotain pahasti pielessä. Näin löytyy viime yön tarttunut hiv ja rapautuneen immuunipuolustuksen merkkinä jäljellä olevat 60 auttajasolua. Niko selviää keuhkokuumeestaan. Hivin virusmäärät saadaan tehokkaalla hoidolla matalaksi, jolloin auttajasolut ja puolustuskyky toipuvat. Syksyllä 2021 Niko aloittaa juoksuharjoitukset tähdäten maratonille seuraavana kesänä. Virus löytyy myös Nikon vaimolta Jennalta, jonka auttajasolut ovat normaalit 780. Perheen kaksi leikki-ikäistä poikaa ovat terveitä, mutta vuoden ikäinen pikku- prinsessa on saanut tartunnan. Virus on huonolla tuurilla tarttunut Jennaan viimeisen raskauden aikana äitiysneuvolan hivseulonnan jälkeen. Tuoreen tartunnan aikaansaama korkea virusmäärä johti pikkuprinsessan tartuntaan synnytyksen yhteydessä. Infektiolääkärin on helppo luvata, ettei Jennalle, pikkuprinsessalle tai muillekaan ajoissa diagnosoiduille aids-taudit - saati niihin kuoleminen - ole todellinen uhka. Tämä lupaus koskee kuitenkin vain niitä onnekkaita, joilta tartunta löytyy ajoissa. Tehokkaasta nykyhoidosta huolimatta joka vuosi Suomessa menehtyy yksittäinen henkilö aids:iin, koska hiv-diagnoosi tehdään liian myöhään. Surullisen turhia kuolemia. Jos Niko uskaltautuisi testiin tämän talven aikana, helpottaisi hän myös UNAIDS:n tavoitteiden toteutumista. Infektion seuranta alkaisi ajoissa. Hän tuskin olisi päivääkään sairauslomalla hivin takia. Jenna tulisi Nikon elämään keväällä 2015 eikä säikähtäisi hiv-infektiota, toisin kuin pari edellistä tyttöystävää. Nikolle aloitetun lääkehoidon myötä hänen virusmääränsä laskisi sekä veressä että spermassa ja molemmat lapset saisivat alkunsa luonnonkonstein ilman todellista tartuntariskiä. Kun Jenna ei saisi tartuntaa, syntyisivät lapsetkin varmasti terveinä. Ennen Jennaa olleet tyttö- ja poikaystävät eivät olisi saaneet tartuntaa ainakaan Nikolta. UNAIDS Getting to zero Vahvasta nimestään huolimatta strategian tavoitteet eivät tähtää pelkkään nollaan. Tavoitteena on muun muassa puolittaa seksivälitteiset tartunnat, estää kaikki tartunnat äidistä lapseen sekä kaikki piikkihuumeiden käyttöön liittyvät tartunnat. Aids-kuolemien vähentämisen välttämätön - mutta ei vielä riittävä - edellytys on hivlääkkeiden saaminen kaikkien sitä tarvitsevien käyttöön. Ehdoton edellytys koko strategian onnistumiselle on hiv-positiivisten diagnosoiminen ajoissa. Sitä varten virukselle altistuneiden on ymmärrettävä ja uskallettava hakeutua testiin. Terveydenhuollossa hiv-tartuntaa ei voida hakea pelkästään potilaan oireiden perusteella, koska viruksen kantajat ovat useimmiten vuosien ajan täysin oireettomia. Testiä on oivallettava pyytää myös pelkän altistuksen perusteella, mieluummin liian usein kuin harvoin. Negatiivinen testitulos ei ole hukkaan heitettyä rahaa, koska testaustilanne tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa testattavan riskikäyttäytymiseen ja auttaa häntä pysymään hivnegatiivisena jatkossakin. Hiv-diagnoosi ei saa aiheuttaa turhia rajoituksia seksikäyttäytymisen, perhe-elämän, työn tai muunkaan elämän alueen suhteen. Rikoslain tulkinta ei saa väärin perustein pelottaa altistuneita hakeutumasta testiin eikä estää hiv:n torjuntatyötä seksityöntekijöiden, huumeiden käyttäjien, homo/bimiesten tai muiden ihmisryhmien keskuudessa Suomessa tai muuallakaan maailmassa. Sitä varten UNAIDS:n strategiassa on sen onnistumisen kannalta välttämätön tavoite vähentää hiv-infektioon liittyvää syrjintää.

10

11 Hiv-epidemia on ollut tunnettu jo yli 30 vuotta ja tänä aikana on taudin patogeneesia opittu ymmärtämään ja samalla on voitu kehittää tehokkaita ja turvallisia lääkkeitä. Nykyisin on käytössä yli 30 antivirus-lääkettä ja yhdistelmähoidolla saavutetaan erinomaisia hoitotuloksia. Hyvästä pitkäaikaishoidosta huolimatta elimistöön jäävä HI-virus aktivoituu nopeasti kun hoito keskeytetään, eli nykyhoito ei paranna hiv-infektiota. Tehokkainkaan hoito ei synnytä eikä luo edellytyksiä virus-spesifisen immuunivasteen synnylle, joka pystyisi kontrolloimaan viruksen lisääntymistä ilman lääkehoitoa. Taudin hoito edellyttää elinikäistä lääkehoitoa HI-viruksen ja sairauteen liittyvien muiden komplikaatioiden kontrolloimiseksi. Ongelman voittamiseksi on kokeiltu erilaisia immunologisia interventioita pyrkimyksenä stimuloida hiv-spesifistä immuunivastetta, jolla voitaisi tehokkaasti kontrolloida HI-viruksen lisääntymistä ilman samanaikaista lääkehoitoa. Terapeuttisen hiv-rokotteen kehittäminen on noussut keskeiseen asemaan. Uusi yhteistyöaloite, "The Collaboration for HIV/AIDS Immunological Therapy" (CHAIT) julkistettiin viime heinäkuussa USA:ssa HIV Functional Cure Symposiumin yhteydessä. CHAIT on yhteistyöryhmä, jossa ovat mukana Sveitsin ja Ranskan Rokotetutkimuslaitokset,Boehringer Ingelheim, FIT Biotech, GlaxoSmithKline Vaccines, Sanofi Pasteur ja ViiV Healthcare. Yhteistyössä tullaan tutkimaan ja kehittämään terapeuttista hiv-rokotetta seuraavien strategisten tavoitteiden mukaan. 1. Hiv-spesifisen immuunivasteen parantaminen lääkehoitoa saavilla potilailla optimaalisesti toimivan immuunijärjestelmän palauttamiseksi. 2. HI-viruksen lisääntymisen merkittävä, pitkäaikainen lasku ilman samanaikaista lääkehoitoa. 3. HI-viruksen infektoiman pitkäikäisten muisti CD4 T-soluvarastojen koon merkittävä pienentäminen. Tutkimuksilla pyritään lisäksi selvittämään rokotteella synnytetyn immuunivasteen korrelaatiota piilevästi infektoituneen soluvaraston kokoon ja immuuniaktivaation ja tulehduksen biomarkkereiden muutoksiin. Tuloksia tullaan hyödyntämään määritettäessä virologisia ja immunologisia "mittareita", joita tarvitaan suunniteltaessa kliinisiä faasi IIb/III tutkimuksia kehitettäessä immunologista interventiota hivin funktionaaliseen hoitoon ja hiv-viruksen mahdolliseen hävittämiseen elimistöstä. Kliinisissä kokeissa tullaan testaamaan FIT Biotechin kehittämää FIT-06 terapeuttista hiv-rokotetta. Koska rokete olisi saatavilla? "Tuloksia odotetaan 2-3 vuoden kuluessa. FITin rokotetta testataan CHAITin lisäksi Ranskassa (ANRS) ja UKssa ( Imperial College) terapeuttisessa kliinisessä kokeessa ( Faasi 2). Mikäli kaikki menee hyvin voi rokote olla saatavilla 5 vuoden päästä."

12

13 Moni hiv-positiivinen kokee syrjintää. Syrjintää esiintyy eri tasoilla; sitä voi olla yhteiskunnan rakenteissa, terveydenhuollossa, työ- tai opiskelupaikoissa tai ihmissuhteissa. Syrjintää voi kohdistaa myös itseensä vetäytymällä tilanteista, joissa pelkää tulevansa syrjityksi hiv- positiivisuuden vuoksi. Syrjinnällä on aina negatiivisia vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin: mm. ahdistuneisuutta, masennusta, heikentynyt itsetunto. Syrjintä vaikuttaa ihmisen mahdollisuuksiin elää täysipainoista elämää yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. 80- luvun kauhistuneesta ilmapiiristä on onneksi päästy eteenpäin. Enää ei ehdotella pakollisia eristämis- tai jäljittämistoimenpiteitä. Laki takaa hiv-positiiviselle yhdenvertaiset oikeudet muiden kansalaisten kanssa. Näin siis teoriassa. Käytännössä ongelmia kuitenkin on. Hiv-positiivisella on oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä hyvään kohteluun. Jatkuvasti kuitenkin tulee esiin tilanteita, joissa hiv- positiivisuus on vaikuttanut hoidon ja kohtelun laatuun, ääritapauksissa on jopa kieltäydytty hoitamasta. Erityisen paljon näitä tapauksia on hammashoidon piirissä. Myös pienillä paikkakunnilla asiakkaan hivpositiivisuus aiheuttaa hämmennystä perusterveydenhuollon palveluissa. Hoitotilanteessa on asiakkaan usein vaikea antaa palautetta saamastaan kohtelusta. Hiv-positiivisten ikääntyminen tuo todennäköisesti tullessaan samoja ongelmia vanhustenhoidon parissa. Ensimmäiset tartunnan saaneet vanhainkodeissa ja laitoshoidossa tulevat kohtaamaan tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja. Hiv- positiivisuuteen liitetään paljon erilaisia, usein negatiivisia mielikuvia, jotka vaikuttavat siihen, miten kanssaihmiset tartunnansaaneisiin suhtautuvat. Käsitykset hivistä homojen, narkomaanien ja prostituoitujen sairautena elävät sitkeästi. Seksuaalinen hurjastelu ja piittaamattomuus liitetään usein myös hiv- positiivisiin. Sen tosiasian sisäistäminen, että hiv voi tarttua kehen tahansa, joka koskaan on harrastanut suojaamatonta seksiä, vähentäisi huomattavasti tartunnansaaneisiin kohdistuvia ennakkoluuloja ja syrjintää. Vallalla oleva näkemys kuitenkin on, että hiv on vain pienten erityisryhmien ongelma, eikä voi koskaan koskettaa minua tai minun läheisiäni. Seksuaalioikeudet ovat ihmisen perusoikeuksia ja seksuaalisuus on ihmisen perustarve. Hiv-positiivisen mahdollisuus toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan tämän hetken lain tulkinnan puitteissa on ongelmallinen. Vaikka muut seksiteitse tarttuvat taudit tarttuvat huomattavasti helpommin ja voivat myös aiheuttaa pysyviä ongelmia, ei niitä kohdella samalla tavalla. Hiviin liittyvien oikeudenkäyntien käsittely mediassa on myös omiaan lisäämään hiv-positiivisia kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja. Myös epätietoisuus hivin tartuntatavoista lisää syrjivää kohtelua. Edelleen on paljon ihmisiä, jotka luulevat hivin voivan tarttua vessoista, kättelystä jne. Toisaalta, jos tarttumistapoihin liittyviä väärinkäsityksiä on terveydenhuollossa, onko ihme, että niitä on myös muun väestön keskuudessa. Virusta kohtaan toki pitää säilyttää terve pelko, mutta virusta kantava ihminen ei sitä kohtelua ansaitse. Terveydenhuollon henkilöstöllä on oikeus suojata itsensä tartunnoilta, mutta se on tehtävä asiallisesti, asiaperustein eikä pelosta. Kaikesta tästä syrjinnän määrästä huolimatta voimme uskoa valoisampaan tulevaisuuteen. Asenteita ja pelkoja on saatu paljon vuosien varrella muutettua koulutuksen ja tiedotuksen avulla. Ennakkoluulot eivät muutu silmänräpäyksessä vaan se vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja aina vaan lisää koulutusta ja valistusta. Se vaatii myös rohkeita ihmisiä, jotka ovat valmiita vaikka nimettömänäkin oman tarinansa kautta antamaan kasvot hiville ja näin arkipäiväistämään sitä. Myös palautteen antaminen tilanteista, joissa on kokenut syrjintää, on tärkeää. Palautetta voi antaa myös nimettömästi jälkikäteen tai olla asiasta yhteydessä esimerkiksi Hiv-tukikeskukseen tai Positiiviset ry:hyn. Tulevaisuus, jossa hiv-positiivisuus on vain merkintä sairauskertomuksessa muiden mukana, on mahdollinen. Tulevaisuus ilman syrjintää ei valitettavasti ole ihan nurkan takana, mutta siintää horisontissa.

14

15 hiv-tartunnan saaneiden ajatuksia"nollasta" sissi Poverin Maailman aids-päivän julkaisun teema on 'nolla'. Teema juontaa juurensa Unaidsin ajankohtaisesta Getting to Zero -strategiasta, mutta mitä ajatuksia sana 'nolla' herättää suomalaisten hivpositiivisten mielissä? Onko nolla tartuntaa mahdollista saavuttaa? Positiiviset Kari, Jukka ja Maria keskustelivat aiheesta yhden pöydän ympärillä, kolmesta eri näkökulmasta. Tietoiseksi omasta tartunnasta Jos kaikki olisivat vastuullisia ja tietoisia omasta statuksestaan, olisi mahdollista, että joskus tulevaisuudessa voitaisiin saavuttaa nolla tartuntaa, Maria aloittaa. Hänen mukaansa suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan mene testeihin, koska ei halua tietää. On helpompaa olla tietämättä, kun ei joudu vastuuseen. Helpompi olla katsomatta peiliin, hän toteaa. Marian mukaan tartuntojen kannalta jokaisen, joka harrastaa aktiivisesti seksiä, pitäisi käydä testeissä esimerkiksi kerran vuodessa. Tämä takaisi sen, että jokainen hiv-tartunnan saanut saisi ajoissa tiedon omasta tartunnastaan ja voisi tiedon myötä hoitaa itseään esimerkiksi aloittamalla lääkityksen. Lisäksi testin saamisen pitäisi olla nykyistä helpompaa. Olisiko sitten järkevää saada koko väestön kattava testaus?, Kari pohtii, mutta tyrmää itsekin ajatuksen. Jos menen tänään testeihin ja lennän huomenna viikoksi lomalle, niin eihän se kerro mitään, hän toteaa, mutta toivoo silti, että yhteiskunta jollain tavoin edesauttaisi ihmisten testausta. Kaikkien testaus ei kuitenkaan tunnu olevan avain tartunnan pysäyttämiseen. Olen systemaattista testausta vastaan, koska se luo väärää turvallisuuden tunnetta, Jukka kommentoi. Hänen mukaansa ei edes ole relevanttia, onko yhteiskunnassamme testaamattomia vai ei, niin kauan, kun jokainen pitää itsestään huolen. Hiv-positiiviset tietävät, miten tartunnan leviämisen voi ehkäistä. Riski ovat ne, jotka kuvittelevat olevansa negatiivisia, hän sanoo. Toisaalta Kari myös ihmettelee, minne ne kaikki lähes 200 vuosittain hiv-tartunnan saanutta ihmistä katoaa, joista tilastot kertovat. Valistusta, ei neuvomista Marialle henkilökohtaisesti tärkein 'nolla' on nolla tartuntaa, eli se, ettei hän itse tartuta hiviä muihin. Uskon nolla-tartuntaan tiedon kautta, hän kertoo ja sanoo itse kaipaavansa eniten uusien tietojen yhdenmukaistamista. Tietämättömyys synnyttää vain raivoa eikä vihan kautta voi valistaa ketään, hän toteaa. Esimerkiksi Aurorassa suositellaan, että suuseksissä pitäisi käyttää kondomia, mutta toisaalta myös sanotaan, että eipä se tartu, vaikka et käyttäisi, hän jatkaa. Jukkakin toteaa hivin olevan epämääräinen tauti, koska käytännössä kaikki on mahdollista, mutta riski on olemassa. Jos virallinen tieto on, etten saisi ottaa negatiiviselta suihin ja olen tehnyt sitä monta vuotta ilman, että mitään on tapahtunut, niin kyllä sitä alkaa kyseenalaistaa kaikkea muutakin tietoa, Jukka toteaa. Tulee syyllisyyden tunto, mutta samalla menetän luottamuksen auktoriteetteihin, hän jatkaa. Keskustelijoiden mielestä paras tieto hiv-negatiivisillekin on valistus, ei neuvominen. Mitä enemmän puhetta eri tavoin, sitä helpommin asia menee perille, he toteavat yhteen ääneen. Toisaalta he uskovat myös henkilökohtaisten kontaktien hiv-positiivisiin lisäävän ymmärrystä tartunnasta. Jos ei tunne ketään, se ei kosketa eikä sitä muista, Maria sanoo. Hänen mukaansa kontakteja voi kuitenkin olla vaikea luoda, sillä Suomessa hiv-positiivisia on suhteessa vähän.

16 Irti terveydenhuollon hysteriasta Maria, Kari ja Jukka ovat yksimielisiä siitä, että tavallisen väestön lisäksi myös terveydenhuoltoalan ihmisillä pitäisi olla päivitettyä ja yhdenmukaista faktatietoa. Tämä vähentäisi sitä tiedon puutteesta johtuvaa syrjintää ja jopa hysteeristäkin erityiskohtelua, mihin hiv-positiivinen toisinaan arjessaan törmää. Aurorassa on asiantunti juus, mutta esimerkiksi hammaslääkärin pitäisi hoitaa asiat siten, että kenellä tahansa voisi olla tartunta. Maria myös muistuttaa, että mikäli hiv olisi alun perin ollut tarttuvampi, olisi koko ihmiskunta jo positiivinen. Myös Jukan mielestä on hälyttävää, jos hiv-potilasta varten tehdään huomattavat erikoisjärjestelyt. Se pikemmin vähentää kuin lisää luottamusta hoitohenkilökuntaan, hän sanoo ja kertoo luottavansa suomalaisia huomattavasti enemmän hollantilaisiin hammaslääkäreihin, jotka kohtelevat kaikkia potilaita samoin hygieniakriteerein. Toisaalta Jukka kehuu auliisti entisen kotipaikkakuntansa Sodankylän hoitohenkilökuntaa. Siellä oli tietoa, hän kertoo. Mistä se on sinne tullut, sitä en tiedä, mutta kaikki kiitos siitä. En itse koskaan joutunut neuvomaan missään hiviin liittyvässä, hän muistelee. Karin mukaan maakunnista tulee kuitenkin hyvin ristiriitaista palautetta hivin hoitoon liittyen. Ehkäisy automaatioksi Ehkäisyn keskustelijat kokevat tärkeäksi mutta hankalaksi nollaan johtavaksi keinoksi. Kun puhutaan seksiteitse tarttuvasta tartunnasta ja ihmisen seksuaalisuudesta, ei voida puhua vain heterohomoseksistä vaan kaikesta seksuaalisuuteen liittyvästä, Kari aloittaa. Niin kauan kuin on esimerkiksi 'perheellisiä biseksuaalisia', jotka harrastavat omia seikkailujaan, ei ajatella ehkäisyä, hän toteaa. Myöskään Marian mukaan ihmiset eivät aina toimi rationaalisesti, kun on kyse seksistä ja seksuaalisuudesta. Ajattelen ihmisiä biolgisina olentoina. Useat ratkasumme eivät tule järjen kautta, vaan viestivaistopohjalta, hän sanoo ja toteaa, ettei maailmassa olisi lapsiakaan, ellei näin olisi. Silti Maria toivoisi, että kondomin käyttö tulisi automaatioksi seksuaalisissa kohtaamisissa. Useimmiten mielikuva on, että hiv on narkkareiden tauti ja että sen näkee päältä. Heteropuolella ei tule ekana mieleen, että tartunnan voi saada tavallisesta seksistä, hän toteaa. Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että Suomessa ihmiset eivät ymmärrä tartunnan riskiä. Jos Suomessa ei seksin aikana käytetä kondomia, ajatellaan, että molemmat osapuolet ovat negatiivisia. Ulkomailla sen sijaan ajatellaan, että molemmat ovat positiivisia, Maria toteaa. Kari kuitenkin muistuttaa, että on olemassa useita ihmisiä, jotka haluavat harrastaa seksiä nimenomaan ilman kondomia. Totta, suurin osa ihmisistä olisi varmasti mieluiten käyttämättä kortsua, Maria myöntää, mutta toteaa kondomin estävän myös muiden seksiteitse tarttuvien tautien leviämisen. Hän itse käyttää kondomia, vaikka virukset ovat mittaamattomissa eikä hän siten välttämättä ole tartuntavaarallinen. En halua käyttää hormoneja, joten käytän kondomia, hän kiteyttää.

17 Rakastuminen on riski Jukan mielestä yksi suurimmista tartuntaan johtavista riskeistä on rakastuminen, koska rakastuessa ehkäisy ja turvaseksi pääsevät helposti unohtumaan. Toimin aina turvallisesti, kunnes rakastuin ihanaan, hyvännäköiseen mieheen, hän aloittaa. Metsissä ja baareissa tajuan, että on riski ja käytän kortsua, mutta himassa puhtaiden lakanoiden kanssa tuli tartunta, hän kertoo. Siihen asti Jukka kertoo olleensa täydellinen mallioppilas, kunnes yhtäkkiä turvakäyttäytyminen ei toiminutkaan. En ollut sisäistänyt sitä, hän toteaa. Jukan mukaan ihmisten pitäisi miettiä etukäteen omassa elämässään, mihin vedetään rajat. Pitäisi visualisoida, suostuuko ottamaan suihin, nuolemaan ja niin edelleen. Toiminnan pitäisi olla automaatio, vaikka pää on sekaisin humalasta tai rakastumisesta, hän jatkaa. Myös Marialla on samankaltaisia kokemuksia rakastumisesta, sillä myös hän sai hivin mieheltä, jonka kanssa tuolloin seurusteli. Rakastumiseen liittyy seksuaalinen höyrähtäminen, hän toteaa. Pi-täisi muistaa, ettei rakastuminen ole pelastava voima, joka tuo mukanaan autuuden, hän sanoo ja muistelee, kuinka eräs hänen entisistä, negatiivisista partnereistaan pelkäsi, ettei itse pystyisi huolehtimaan itsestään rakastuneena. Kyllä aina kun rakastuu, haluaa ajatella hyvää eikä halua pilata sitä kysymällä, onko toisella jotain tauteja, Maria toteaa ja kertoo itsekin 17-vuotiaana julistaneensa, ettei voi ymmärtää, ettei käytetä kondomia. Joo, rakastuminen on riski, Jukka kiteyttää. Ja himot kaiken kaikkiaan, hän lisää. Avoimuus normalisoi hiv-kuvaa Jukan, Marian ja Karin mielestä yksi nollan saavuttamisen kannalta merkittävimmistä asioista on paitsi ehkäisy ja tieto, myös avoimuus ja tapa, jolla hivistä puhutaan. Meidän pitäisi puhua taudista rohkeasti ja voimakkaasti, vaikka aina on mahdollisuus, että hylätään,kari aloittaa. Hänen mukaansa on tuotava selkeästi esille, että joukossamme kulkee hiv-positiivisia ja suojaamatonta seksiä harrastavia. Jos saataisiin SPR ja Aurora ja muut vastaavat tahot marssimaan yhdessä saman banderollin alle, niin voitaisiin tuoda esiin 'Positive thinking' -sanomaa, hän visioi. Eikö siten saataisi normalisoitua sitä kuvaa, mikä hivistä on luotu? hän kysyy ja toteaa ihmisillä olevan taudista yhä vahvasti todellisuudesta poikkeava kuva. Karin mukaan ongelma ovat myös hiv-positiiviset itse, jotka jatkuvasti mystifioivat omaa tautiaan. Mariakin huomauttaa, että vaikka vieressä on Viro ja Venäjä, Suomessa eletään yhä lintukodossa. On mummoja ja nuoria, joilla on hiv ja ihmisten pitäisi tietää siitä, Maria toteaa. Hänen mukaansa, mitä enemmän ihmisellä on kokemusta ja tietoa, sitä vähemmän on ennakkoluuloja. Toisaalta asenneilmapiiri Suomessa ei kannusta taudista kertomiseen. Kuka haluaa olla 'hivin kasvot Suomessa'?, hän ihmettelee. Maria uskoo, että mikäli seksuaaliteitse saatu sairaus ei olisi niin suuri häpeä kuin mitä se on, voitaisiin kertomisen kautta saavuttaa nolla tartuntaa. Raamatussakin esiintyvää spitaalia on jälkikäteen epäilty syfilikseksi, mikä puolestaan viittaa siihen, että seksiteitse tarttuvia tauteja on aina pidetty likaisina, hän toteaa. Hivhän on vain virus, mutta se saa ihmisissä aikaan tunnemöykyn, koska se liittyy seksiin, hän jatkaa. Jukka yhtyy Marian ajatukseen ja toteaa, etteivät kehon eritteet, kuten hiki, veri ja sperma yleisesti ottaen saa aikaan positiivisia mielikuvia. Sen lisäksi tautiin liitetään usein homot ja prostituutio, joilla molemmilla on myös omat stigmansa. Kertominen syrjinnän ja torjunnan uhalla Marian mukaan jo se, että pystyisi olemaan omassa ystäväpiirissä avoin, saisi ihmiset ymmärtämään, että kuka tahansa voi olla hiv-positiivinen. Seksikumppaneille hän on kertonut tarunnastaan. Tällä hetkellä osa hänen ystävistään tietää tartunnasta, osa ei. Jukka sen sijaan pyrkii siihen, että kaikki hänen ympärillään tietävät. Kun sain aikoinaan tietää tartunnastani, kerroin heti pomolle ja omalle porukalle töissä. Firman reaktio oli, että jos tarvitset jotain apua, voit käyttää firman resursseja, hän kertoo kokemuksistaan. Moni ei kuitenkaan halua kertoa töissä, koska pelkää työnsä loppuvan. Marian mukaan yksi olennainen syy, miksi esimerkiksi läheisille jätetään kertomatta tartunnasta, on torjunnan pelko. Hänen mielestään onkin merkittävää, millä tavalla kertoo ja missä tilanteessa. Kertominen intiimitilanteessa on vaikeaa, hän sanoo. Kun on itse kertonut tartunnasta häpeillen tai epävarmasti, myös toinen osapuoli on säikähtänyt. Toisaalta, kun on kertonut asiasta itsevarmasti, asia ei ole ollut ongelma myöskään toiselle. Siksi kerron jo ennen sellaisen tilanteen syntymistä, neutraalissa tilassa, hän jatkaa. Kari kertoo kohdanneensa syrjintää

18 gay -yhteisössä, kun on kertonut tartunnastaan. Jos toisessa tai kolmannessa lauseessa kerron, että olen hiv-positiivinen, niin vastaus on usein, että 'kiitti hei', hän toteaa. Hän toivookin, että syrjintä hiv-positiivisia kohtaan joskus vielä nollaantuisi. Kaikki tietävät, että homomaailmassa on hiv-positiivisia, mutta se ei näy arjessa, sanoo myös Jukka. Hänen kokemustensa mukaan suomalaiset eivät ole tottuneet olemaan hivin kanssa tekemisissä ja siksi seksikumppanit lähtevät usein karkuun, kun asiasta kertoo. Siitä huolimatta kertominen tekee seksin huomattavasti helpommaksi. Jukka pohtii voivansa kertoa myös siksi, ettei pelkää torjutuksi tulemista. Olen täysi erakko ja voin olla viikkotolkulla yksin kotona, hän toteaa. Kriminalisointi nollan tiellä Myös hiv-positiivisten kriminalisoinnin toivotaan tulevaisuudessa nollaantuvan. Uskon, että nolla tartuntaa olisi mahdollista, ellei kenenkään positiivisen pitäisi tuntea itseään rikolliseksi, Maria aloittaa. Myös Jukan mukaan Suomen rikoslaki on yksi suurimmista taudin leviämisen edesauttajista. Jos ajattelee rikoslakia, niin ei kannata mennä testeihin. Lakihan on laadittu siten, että jos ei tiedä tartunnasta, on syyntakeeton, hän sanoo. Laki on mielestäni suurin este nolla-tartunnan saavuttamiselle, koska se ylläpitää väärää turvallisuudentunnetta, hän jatkaa. Jukan mielestä hivin tartuttaminen pitäisi dekriminalisoida, oli tilanne mikä tahansa, kunhan se ei ole raiskaus. Tämä tuskin lisäisi riskikäyttäytymistä. Itsehän olemme todella neuroottisia, ettei tartuteta ketään hän sanoo ja muut yhtyvät mielipiteeseen. Jukan mielestä mielenkiintoista on myös se, milloin uhri muuttuu yhteiskunnan silmissä potentiaaliseksi rikolliseksi. Aluksihan lähes jokainen hiv-positiivinen on yhteiskunnan silmissä uhri. On hyväksytympää olla hivpositiivinen, kun olet käytetty. Se on hyväksyttävämpää kuin olla holtiton, Maria toteaa ja kertoo, että tartunnan alkuaikoina häneenkin yritettiin laittaa uhrin roolia. En kuitenkaan missään nimessä halua enää kyseistä roolia. Se on lamauttava rooli, hän toteaa. Niin, noin se on, Jukka myötäilee ja kertoo, että häneltäkin on usein kysytty, mistä hän on sairauden saanut. Verensiirrostako? Kaikkien mielestä on selvää, ettei mitään saisi tartuttaa tietoisesti, mutta se, että entisestä uhrista tehdään rikollinen, ei heidän mukaansa edesauta tartunnasta kertomista eikä sitä kautta myöskään nolla-tartuntojen saavuttamista. Toisiinsa kytkeytyvät nollat Miten nolla tartuntaa, nolla aids-kuolemaa ja nolla syrjintää voitaisiin siis tulevaisuudessa saavuttaa? Ensinnäkin, ihmisten pitäisi käydä testeissä, Jukka aloittaa. Suomessa on varmasti yli 500 tartuntaa, joista ei tiedetä, hän jatkaa. Karinkin toteaa sen, että Suomessa ei ole enää aidskuolemia, olevan tilastollinen vääristymä, sillä ihmiset eivät käy testeissä. On todennäköistä, että ne kaikki, jotka tietävät tartunnastaan, eivät kuole ja päinvastoin, Maria sanoo ja toteaa, että aidsiin voi kuolla vain tietämättömyyttään. Jukka yhtyy hänen väittämäänsä. Testeillä päästään nollaan. Jos kaikki parisuhteessakin elävät kävisivät testeissä, niin sitten siihen päästäisi, Jukka toteaa. Hänen mukaansa kaikista puutteista huolimatta Suomessa on hyvä hoito ja kaikilla hiv-positiivisilla on mahdollisuus lääkkeisiin. Terveydenhoidon kautta voidaan saavuttaa nolla virusta, mikä on sekä Karille että Jukalle henkilökohtaisesti tärkein 'nolla'. Jos virukset pysyvät nollassa, tulevaisuus on erilaista, Jukka sanoo. Keskustelijoiden mukaan tilanne ei Suomessa ole riistäytynyt käsistä kuin muualla maailmassa, joten toivoa nolla-tartunnan saavuttamiseen on. Uskon, että nolla tartuntaa ja nolla kuolemaa voitaisiin saavuttaa ennen kaikkea tiedottamisella ja dekriminalisaatiolla, Jukka sanoo. Hänen mukaan faktat puhuvat puolestaan, mutta ihmisiä ei kuitenkaan tarvitse pelotella. Hivin alkuaikoina suuri osa jengistä kuoli vain shokkiin, Maria täydentää. Jukka, Maria ja Kari ovat yhtä mieltä siitä, että pelottelu ja kieltäminen ovat keinoja, jotka eivät koskaan toimi. Nollaan ei päästä kieltämällä, Jukka täsmentää. Hänen mukaansa nollien saavuttaminen on monimutkainen prosessi, jossa kaikki liittyy kaikkeen. Nollat kytkeytyvät toisiinsa. Nolla syrjinnässä ja kriminalisoinnissa auttaisi saavuttamaan nolla kuolemaa ja tartuntaa, Jukka kiteyttää ja muut nyökkäävät yhteisymmärryksessä.

19 stigma Juha-Erkki Kants / vertais- ja vapaaehtoistyon koordinaattori / Positiiviset ry Stigma on käsite, joka kuvaa sosiaalista ilmiötä. Se on ollut olemassa kauan ennen hi-viruksen löytymistä. Stigma on jonkun johonkin ihmiseen tai ihmisryhmään liitämä ominaisena pidetty huono maine, häpeä tai ominaisuus. Stigmalla eli leimaantumisella tarkoitetaan esimerkiksi jostain sairaudesta, vammasta, ulkonäöstä johtuvaa syrjintää ja ennakkoluulojen kohteeksi joutumista. Stigma ja sen myötä ihmisten syrjintä, hylkääminen, on yhtä totta niin rikkaassa pohjolassa kuin köyhässä etelässäkin. Hiviin ja hiv-tartunnan saaneisiin usein liitetään vastuuntunnoton, moraaliton ja epäluotettava käyttäytymistapa. Hiv ajatellaan usein itseaiheutettuna sairautena moraalittoman käyttäytymisen seurauksena. Hiviin ja hivin kanssa eläviin ihmisiin liitetään usein myös tiettyjä käyttäytymismalleja kuten huumeiden käyttö ja seksityöläisyys sekä homoseksuaalisuus. Edellä mainitut ovat jo valmiiksi stigmatisoituja ryhmiä. Hiviin liittyvä stigma sisältää syyttelyä ja häpeää. Hiviin liittyvään häpeämerkkiin vaikuttavia tekijöitä on useita. Hiv on elämää uhkaava krooninen sairaus eikä parantavaa hoitoa ole vielä löytynyt. Ihmiset pelkäävät hivin tarttumista. Hiv ja ihmiset, jotka elävät hivin kanssa, koetaan uhkana. Hiv-tartunnan saaneet nähdään moraalittomina, vastuuntunnottomina, epäluotettavina, vaarallisina ja jopa likaisina ja heidän odotetaan käyttäytyvän tietyllä tavalla. Ihmiset, jotka elävät hivin kansa leimataan ja kategorisoidaan tiettyyn ryhmään ja heitä ei nähdä kokonaisina ja tavallisina ihmisinä. Hivin stigmatisointi ei omalta osaltaan rohkaise hiv-tartunnan saanutta paljastaman omaa hiv statustaan. Tämä edesauttaa osaltaan taas sitä, että hivin mahdollista olemassaoloa omassa lähi ympäristössään ei välttämättä täysin tiedosteta. Hiv-tartunnan saaneiden ja ihmisten, joilla ei ole tartuntaa, välinen vuorovaikutus voi lisätä ihmisten hiv-tietoutta, joka kannustaa edelleen turvallisempiin seksitapoihin. Leimaaminen toimii myös tehokkaana esteenä hakeutua hiv-testiin. On arvioitu, että varsin merkittävä osa hiv-tartunnoista saadaankin henkilöiltä, jotka eivät ole tietoisia omasta tartunnastaan. Stigmatisointi eli leimaaminen toimii tehokkaana sosiaalisen kontrollin välineenä. Leimaamisen avulla voimme marginalisoida ja syrjäyttää niitä ihmisiä, joilla on jokin tietty piirre tai sairaus. Yksi tapa tehdä eroja on ajatella tai käyttää ilmaisua me ja ne. Se antaa meille mahdollisuuden ajatella, että hiv ei kosketa meitä ja että se koskettaa vain jotain tiettyä ryhmää. Hivin luokittaminen jonkun tietyn ryhmän ongelmaksi ei ole nykyään totuudenmukainen ajattelutapa. Tänä päivänä hiv-tartunnan saaneita on iästä, sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta kaikissa yhteiskuntaluokissa. Ihmisillä on mielipide hivistä, sen tarttumisesta ja hiv-tartunnan saaneista. Ihmiset tarvitsevat ja haluavat selityksiä miksi hiv on olemassa ja miksi jotkut saavat tartunnan? Valitettavan usealla on negatiivinen asenne, joka todennäköisesti johtuu oikean ja asiallisen tiedon puutteesta. Oikean ja asiallisen hiv- tietouden hank-kiminen ja lisääminen uskotaan vähentävän hivin sitigmatisointia. Tietoisuuden lisääminen hivin olemassa olosta sekä vähentämällä hivin ja hiv-tartunnan saaneiden leimaamista voidaan päästä lähemmäksi nollaa tartuntaa. Parantaako hivin ja hiv tartunnan saaneiden leimaaminen kenenkään ihmisen elämänlaatua ja hyvinvointia?

20 nolla nuorten hiv-tartuntaa ONKO SE MAHDOLLISTA? Sari Valoaho Suomen Punainen Risti Hiv/seksuaaliterveystyon koordinaattori UNAIDS:n arvion mukaan vuonna 2011 maailmassa oli 34,2 miljoonaa hiv-tartunnan kantajaa, joista aikuisia oli 30,8 miljoonaa ja lapsia (alle 15-vuotiaita) 2,5 miljoonaa. Uusia tartuntoja todettiin yhteensä 2,5 miljoonaa. Uusista tartunnan saaneista aikuisia oli 2,2 miljoonaa ja lapsia Aidsiin kuoli 1,7 miljoonaa ihmistä. Kuolemia aikuisten keskuudessa todettiin 1,6 miljoonaa ja lasten keskuudessa

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ LAUSUNTO 11/43/2004 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 20.9.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Asia Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Testataanko samalla hiv

Testataanko samalla hiv Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille 1 Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä

Lisätiedot

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2003/2146(INI) 4. marraskuuta 2003 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 12.11.2008 B6-0584/2008 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS neuvoston ja komission julkilausumien johdosta työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittäjä(t):

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Seksioppaan. lisälehdet. Mitä terveydenhoitajasi ei kertonut

Seksioppaan. lisälehdet. Mitä terveydenhoitajasi ei kertonut Seksioppaan lisälehdet Mitä terveydenhoitajasi ei kertonut Alkusanat Seksi on mukava ja terveellinen harrastus. Koska perusasiat, kuten ehkäisy ja seksitaudit, on jo käsitelty terveydenhoitajan antamissa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Seksuaalisuus osana kokonaisvaltaista hoitotyötä Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Hoitotyössä seksuaalisuuden huomioon ottaminen jää usein muiden terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta 8.2.2016 Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta Tiia Forsström koulutus@sateenkaariperheet.fi Sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten lapsiperheitä Sukupuoli ja sen moninaisuus

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille 1. Vaikutusmahdollisuudet Harvoin Joskus Usein, aina En osaa a. Ottaako henkilökunta mielipiteesi ja toiveesi huomioon avun toteuttamisesta? b. Voitko vaikuttaa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Yksi seksuaaliterveyden määritelmä Seksuaalisuus on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja LÄHTÖKOHTA Kampanjaelementit Konseptit HPV-rokote mukaan kansalliseen rokoteohjelmaan Kaikki 11 15-vuotiaat rokotetaan Kampanjoidaan rokotteen ottamisen puolesta Tieto tärkeässä roolissa -> Valittiinpa

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN MIES

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot