Päivitä. hiv-tietosi ja asenteesi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivitä. hiv-tietosi ja asenteesi"

Transkriptio

1 Päivitä hiv-tietosi ja asenteesi Maailman aids-päivä

2 Maailman aids-päivän ERIKOISJULKAISU JulkaisiJa Positiiviset ry Positiiviset ry on hiv-tartunnan saaneiden, aidsia sairastavien ja heidän läheistensä potilasjärjestö. sosiaali- Ja terveysministeriö tukee maailman aids-päivän erikoisjulkaisua. Henkirievun erikoisnumero Positiiviset ry Paciuksenkaari Helsinki PuH. (09) fax (09) toimitus sini Pasanen ja Positiiviset ry:n tiedotusryhmä Paino Painotalo casper oy 2

3 Päivitä hiv-tietosi ja asenteesi Yhä useammalla Suomessa hiv Hiv-tartunnalle altistamisen ja hivin tartuttamisen kriminalisointi Seksuaalivähemmistöjen oikeudet ja äärivaatimukset Suomalaisten hiv riskit matkaillessa Hiv/aidsin nykytilasta Venäjällä Puhutaanko seksistä? Q&A mitä kaikkea sinä tiedät hivistä? mitkä ovat sinun asenteesi hiviä ja hiv-tartunnan saaneita kohtaan? nämä kysymykset koskettavat niin hivpositiivisia kuin hiv-negatiivisia sekä erityisesti sitä suurta joukkoa ihmisiä, jotka eivät tiedä hiv-statustaan. Hivistä puhuttaessa monet teemat pysyvät samoina vuodesta toiseen: uusia hiv-tartuntoja tulee koko ajan ja samalla hiv-tartunnan saaneiden määrä suomessa kasvaa. ihmisiä kehotetaan hakeutumaan testiin. Hiviin ja hiv-tartunnan saaneisiin liittyvä stigma ei ole kadonnut mihinkään. tällä hetkellä hiv-tartunnan saaneita puhuttaa erityisesti tartuttavuus hivirusmäärän ollessa mittaamattomissa, ikääntyminen ja sen mukanaan tuomat haasteet. Hiviin liittyvä kriminalisointi on pinnalla oleva asia niin suomessa kuin muuallakin maailmassa. suomessa rikosoikeudellinen tilanne on vähintäänkin epäselvä. eikö jokaisella tulisi olla oikeus tietää, miten voi harrastaa seksiä joutumatta rikosoikeudelliseen vastuuseen? ehkä otsakkeena ja viestinä voisi vielä olla, että päivitä myös hiv-statuksesi. Hiv nimittäin tartuu pääasiassa niiltä ihmisiltä, jotka eivät ole tietoisia omasta hiv-tartunnastaan. Hiv-tartunnan saaneiden määrä suomessa kasvaa koko ajan. meillä on saatavilla hyvä lääkitys, joka pidentää elinikää huomattavasti. lääkitys, josta monet eivät kuitenkaan hyödy, koska eivät ole tietoisia hiv-tartunnastaan. maailman aids-päivänä julkaistaan tulokset maailman aids-päivän toimikunnan teettämästä kyselystä, jolla kartoitetaan vuotiailta ihmisiltä tietoja, asenteita ja käytäntöjä hiviin ja hiv-testaukseen liittyen. katso positiiviset.fi tai maailmanaidspaiva.fi Seksuaalioikeudet on makea juttu! seksuaalioikeudet ovat perustavaa laatua olevia ja yleismaailmallisia ihmisoikeuksia. seksuaali- ja lisääntymisoikeudet on tunnustettu ympäri maailmaa osana ihmisoikeuksia. jokaisella hiv-tartunnan saaneella on yhtäläiset oikeudet. seksuaalisuus rakentuu yksilön ja sosiaalisten rakenteiden välisessä vuorovaikutuksessa. seksuaalisuuden täysi kehittyminen on välttämätöntä yksilölliselle, ihmisten väliselle ja yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille. maailman aids-päivän seksuaalioikeudet on makea juttu - tikkareita jaossa ympäri suomea! 3

4 Yhä useammalla Suomessa hiv kirsi liitsola ja Henrikki Brummer-korvenkontio thl, tartuntatautien torjuntayksikkö kaikkiaan suomessa oli vuoden 2009 loppuun mennessä todettu 2590 hivtartuntaa. tartuntojen määrä on ollut kasvussa: 90-luvulla todettiin keskimäärin 80 tartuntaa vuodessa kun 2000-luvulla vastaa luku on lähes kaksi kertaa suurempi (kuva 1). valtaosa 2000-luvun tartunnoista on seksitartuntoja. seksiin liittyvien tartuntojen määrä onkin 2000-luvun taitteesta yli kaksinkertaistunut. miestenvälisen seksin kautta saadut hiv-tartunnat vastaavat yli 40 % kaikista 2000-luvun seksitartunnoista. nämä tartunnat todetaan useimmiten suomalaisilla ja valtaosaltaan suomessa saatuja. Heteroseksitartunnoista merkittodettujen hiv-tartuntojen määrä on ollut nousussa 2000-luvulla suomessa. nousu on kohdistunut seksin kautta saatuihin tartuntoihin. tilastojen mukaan suomessa elää tällä hetkellä noin 2000 hiv-tartunnan saanutta. todellinen luku on luultavasti merkittävästi suurempi, koska arviolta joka kolmas hivpositiivinen euroopassa ei tiedä omasta tartunnastaan. tämä ryhmä jää hoidon ulkopuolelle ja voi tietämättään tartuttaa hiviä. tävä osa (44 %) on todettu ulkomaalaisilla ja tartunta on usein saatu jo ennen suomeen saapumista. myös merkittävä osa suomalaisten heteroseksitartunnoista liittyy matkailuun. ruiskuhuumevälitteisiä tartuntoja on raportoitu 2000-luvulla keskimäärin 22 vuosittain. usean eri tahon yhteistyönä toteutetulla terveysneuvonnalla ruiskuhuumevälitteisten hiv-tartuntojen määrä saatiin laskuun 2000-luvun alussa. tartuntojen määrä on myös onnituttu pitämään matalalla tasolla koko 2000-luvun. tartunnat ovat kuitenkin jääneet korkeammalle tasolle kuin ne olivat ennen vuotta 1998, jolloin hivepidemian ruiskuhuumeiden käyttäjien keskuudessa alkoi. tämä korostaa ajoissa toteutetun ennaltaehkäisevän työn merkitystä. vaikka hiv on suomessa vielä harvinainen sairaus, hivin kanssa elävien määrä kasvaa koko ajan. tämä johtuu toisaalta siitä, että vuosittain todetaan uusia hiv-tartuntoja ja toisaalta tehokkaan lääkehoidon ansiosta saavutetusta pidemmästä eliniästä. tilastojen mukaan suomessa elää tällä hetkellä noin 2000 hiv-positiivista. todellinen luku on todennäköisesti suurempi; arviolta noin 30 4

5 % hiv-tartunnan saaneista euroopassa ei tiedä omasta tartunnastaan. suomessa tämä tarkoittaisi jopa 1000 ihmistä, joilla on hiv-tartunta tietämättään. tutkimusten mukaan valtaosa uusista tartunnoista saadaan henkilöiltä, jotka eivät tiedä omasta tartunnastaan. Hiv-tartuntojen varhainen toteaminen ja hiv-positiivisten hoito ja tukeminen ovat merkittävässä roolissa uusien tartuntojen ehkäisyssä. tilastojen mukaan suomessa hiv-testausaktiivisuus on varsin matalalla tasolla. terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee joulukuussa 2010 suosituksen hiv-testauksen periaatteista. suosituksen tavoitteena on lisästä hiv-testin tarjoamista ja testiin hakeutumista. myöhään todetussa infektiossa ennuste on huonompi tehokkaasta lääkehoidosta huolimatta. suomessa myöhään todettujen hiv-tartuntojen osuus on korkea. vuonna 2009 noin puolet tartunnoista löydettiin vaiheessa, joka nykyisten suositusten mukaan olisi edellyttänyt jo hoidon aloittamista (cd4<350) luvun aids-kuolemista yksi kolmasosa on tapahtunut alle vuoden sisällä hiv-tartunnan toteamisesta. todennäköisesti suuri osa näistä kuolemista olisi voitu välttää, jos tartunta olisi todettu ajoissa. naiset miehet Hiv-tartunnan toteaminen ajoissa ja potilaan sitoutuminen hoitoon ovat hoidon onnistumisen kannalta tärkeitä. Hiv-tartunta on muuttunut tappavasta taudista krooniseksi, seurantaa ja hoitoa vaativaksi sairaudeksi, jossa potilaiden eliniän ennuste on suomessa samaa tasoa kuin väestössä keskimäärin. tämä näkyy ikääntyvien hiv-positiivisten määrän kasvuna. 50 vuotta tai sitä vanhempien suomalaisten hiv-positiivisten määrä on lähes viisinkertaistunut 2000-luvun alusta vuoteen 2009 (kuva 2.). tehokkaan lääkehoidon vaikutukset näkyvät tilastoissa selkeästi myös aids-kuolemien laskuna. aidsiin suomessa oli kuollut yhteensä 285 henkilö vuoden 2009 loppuun mennessä. ennen yhdistelmähoitoja 90-luvulla todettiin keskimäärin 24 aids-kuolemaa vuosittain luvulla aidsin aiheuttamia kuolemia on todettu keskimäärin 7 vuodessa kuva 2. suomalaisten 50-vuotiaden tai sitä vanhempien hiv-tartunnan kanssa elävien kokonaismäärää vuosina (lähde tartuntatautirekisteri) ulkomaalaiset suomalaiset kuva 1. uusien, todettujen hiv-tartuntojen määrä vuosina (lähde tartuntatautirekisteri). 5

6 Hiv-tartunnalle altistamisen ja hivin tartuttamisen kriminalisointi sini Pasanen järjestöpäällikkö, Positiiviset ry Hi-viruksen leviäminen on johtanut eri puolilla maailmaa lukuisiin oikeusjuttuihin. Hiv-tartunnalle altistaminen ja/tai hivin tartuttaminen ovat kriminalisoitu noin 60 maassa ja yhtä monta maata suunnittelee hiv-spesifien lakien käyttöön ottoa. Hivin kriminalisoinnista puhuttaessa viitataan muihinkin lakeihin ja rajoituksiin kuten matkustusrajoituksiin tai lisääntymisoikeuksiin. tässä keskitytään vain seksiteitse tapahtuvaan hiv-tartunnalle altistamiseen ja hivin tartuttamisen kriminalisointiin silloin kun kaksi aikuista ihmistä harrastaa vapaasta tahdosta seksiä yhteisessä ymmärryksessä. 6 kriminalisoinnilla on vaikutuksia niin hiv-tartunnan saaneiden asemaan, ihmisten testiin hakeutumiseen kuin ihmisoikeuksiin. vaikutukset ulottuvat laajemmalti myös ihmisten ajatteluun kansaterveyden edistämistä ja hivin ennaltaehkäisyä haittaavasti. käytännössä mitään hyötyä rikoslain soveltamisesta ei ole pystytty osoittamaan. vaikutukset ovat usein ei-toivottuja ja epätarkoituksenmukaisia. Hivin tartuttamisessa on kyse siitä, että toinen ihminen saa hiv-tartunnan toiselta ihmiseltä harrastaessaan vapaasta tahdosta seksiä. Hiv-tartunnalle altistamisessa on kyse hypoteettisesta riskistä hiv-tartuntaan. olennaiset kysymykset ovat: onko harrastettu suojattua vai suojaamatonta seksiä ja onko hiv-tartunnasta kerrottu. suomessa oikeustilanne asiaan liittyen on jossain määrin sekava ja kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. voiko kukaan kuitenkaan olla erimieltä siitä, että jokaisella suomalaisella olisi oikeus tietää miten harrastaa seksiä joutumatta rikosoikeudelliseen vastuuseen. kuten tässäkin lehdessä on toisaalla todettu, seksuaalioikeudet ovat luonteeltaan perustavaa laatua olevia ja yleismaailmallisia ihmisoikeuksia. myös hiv-tartunnan saaneilla on yhtäläiset oikeudet. ja hiv-tartunta ei ole rikos.

7 oikeustapaukset maailmalla länsimaissa ja erityisesti pohjoismaissa Yksikään maa, jossa prevalenssi on yli hiv-tartuntoja on vähän, mutta 16%, ei ole tuominnut ketään. Global network of People living with Hiv (GnP+) julkaisi heinäkuussa 2010 näissä maissa tuomitaan eniten hivpositiivisia. alhaisella prevalenssilla ja USA:ssa on nostettu syytteitä yli 400 hivpositiivista conviction vastaan. has been record- raportin, Data jossa collected on tarkasteltu through the maailmanlaajuisesti Global tuomioiden Criminalisation määrällä At ei least ole kuitenkaan one HIV-related Scan provides hivin tartuttamiseen a snapshot of the ja incidence todettu olevan of pros- yhteyttä. ed in yhdessä Belarus, mui- Bermuda, Cambodia, Cameroon, Cy- tartunnalle ecutions altistamiseen for HIV exposure liittyviä and oi-transmissiokeudenkäyntejä. the world. raportissa In some on instances, esimer- people kärkipaikkaa have been syytettyjen Turkey ja tuomittujen and Zimbabwe. tartuttamisesta Other countries ja altistamisesta, have pros- koska den pohjoismaiden around kanssa prus, Ethiopia, suomi pitää Hungary, Mauritiuksella Malta, Singapore, päätettiin Slovakia, olla syytämättä kein kerrottu prosecuted eri maiden under ja HIV-speci c maanosien laws. hiv-positiivisten In others, prosecutors have used general criminal laws, usually re- tilastossa. ecuted many more. siitä ei ole mitään hyötyä ennaltaehkäisyn kannalta ja se toimii kansanterveyttä tilanteesta. erittäin huolestuttavaa on, että monissa maissa myös vertikaalinen Muutamia esimerkkejä: haittaavasti. lating to nuisance or assault. Considering prosecution data in epidemiological tartunta on kriminalisoitu eli äidistä lasharvassa, HIV-related tosin lähin prosecutions löytyy ruotsista. for exposure seksitartunnat and transmis- ja altistukset, ness of ja syyttyjen HIV-related 2005 prosecutions. päätös, että The hiv-tartunnasta following ei tarpeen tartunnat. tapaukset ovat onneksi Euroopassa yliedustettuina terms ovat presents hetero- a different Uudessa-Seelannissa picture of the pervasive- tehtiin vuonna sion are distributed unevenly. Although ja tuomittujen most countries joukossa Criminalisation yliedustettuina Index vitse has kertoa been devised jos käyttää by kondomia ranking oikein. have mukaan not initiated jokaisella HIV-related on ovat prosecutions, afrikkalaista 60 alkuperää countries olevat in terms mie- of Lisäksi the number suuseksissä of prosecutions katsotaan riskin ole- huom! unaidsin oikeus saada countries lapsia, and myös judicial hiv-positiivisilla naisilla. victions. Nearly as many have recently enacted or territories have het. recorded con- considered against the van preniin valence pieni, of että HIV-infection hiv-tartunnasta in ei the general population. tarvitse kertoa. are considering enacting HIV-speci c laws that have not alla yet on been kaavio applied. GnP+ :n julkaisusta the Global Criminalisation scan report kaaviossa on esitetty tuomioiden määrät suhteessa hiv-tartunnan saaneiden määrään. tuomiot / hiv-positiivista (noin) Figure 1. Criminalisation Index based on convictions per 1000 PLHIV and HIV prevalence 11 7

8 Pahoinpitely tai pahoinpitelyn yritys suomessa hivin tartuttamisesta tai tartunnalle altistamisesta on tuomittu käyttäen rikoslain 21. luvun niitä säännöksiä, jotka koskevat henkeen ja terveyteen koskevia rikoksia. syytekohtina on joko pahoinpitely tai pahoinpitelyn yritys. suomessa oikeudenkäynnit ovat salaisia ja syytteet yleisen syyttäjän alaisia. artikkelissa the criminalization of Hiv transmission: is it just? pohditaan esimerkin kautta, pitäisikö hiv-infektioon soveltaa rikoslakia. jos henkilö a tietoisena omasta hiv-tartunnastaan harrastaa suojaamatonta seksiä henkilön B kanssa kertomatta hiv-statuksestaan, voidaan teon ajatella olevan vastuuton. kun henkilö asettaa toisen henkilön todelliseen kuoleman tai ruumiillisen vamman vaaraan, voidaan häntä rangaista rikoslain puitteissa. jos otat aseen ja ammut silmät kiinni satunnaisesti ikkunasta kadulle, sinut todennäköisesti tuomitaan jonkinasteisesta rikoksesta. jos luoti osuu johonkin ihmiseen, sinut tuomitaan todennäköisesti henkirikoksesta. joka tapauksessa varmasti jokainen on sitä mieltä, että teko ei ole oikeutettu ja sen ajatellaan olevan rikollista. 8 monissa maissa hivin tartuttamisesta tai tartunnalle altistamisesta tuomitaan samoilla perusteilla ja käyttäen samoja lakipykäliä. olennainen ero hivin tartuttamiseen verrattuna on ihmisten käyttäytyminen. Pahoinpitely kadulla tai ampuminen ikkunasta eivät ole hyväksyttyä käyttäytymistä. erityisesti esimerkin ikkunasta ampuminen on hyvin epäsosiaalista käyttäytymistä. kun kaksi ihmistä harrastaa seksiä, siinä ei ole mitään rikollista saati epäsosiaalista. Päinvastoin. Hiv-infektio ja lääkitys Hi-virus on tunnettu jo 1980-luvun alkupuolelta lähtien, mutta parantavaa hoitoa ei ole. Hiviin on ainoastaan sairauden etenemistä jarruttavia hoitoja. Hoitomuodot ovat kuitenkin kehittyneet huimasti ja hivin tarttumisesta tiedetään koko ajan enemmän. tänä päivänä on jo hyväksytty myös tosiasia, että hi-virus ei selviä ihmisen ulkopuolella toisin kuin esimerkiksi tuberkuloosi tai sikainfluenssa. (viereisellä sivulla on GnP+:n raportista arvioita seksialtistusriskeistä. ) antiretroviraalilääkitysellä virusmäärä saadaan mittaamattomiin ja virusmäärien ollessa mittaamattomissa hivin ei nähdä tarttuvan seksiteitse. varsinaisesti vuonna 2008 alkaneen keskustelun alullepanijoina oli joukko sveitsiläisiä asiantuntijoita, jotka julkistivat nk. swiss statementin. tartuttavuuden ja lääkityksen osalta tulee maailmanlaajuisessa keskustelussa muistaa, että lääkitys ei ole kaikkien saatavilla. suomessa on kuitenkin saatavilla tehokas lääkitys, jolla virusmäärä saada mittaamattomiin. virusmäärän vähetessä veressä, se vähenee myös muissa eritteissä. kenellä on vastuu? omasta hiv-tartunnasta tietäminen lähes kaikissa maissa rikosoikeudelliseen vastuuseen joutuminen edellyttää tietoisuutta omasta hiv-tartunnasta. jotta ihminen voi kertoa hiv-tartunnastaan, hänen täytyy tietää statuksensa. tietoisuus hiv-tartunnasta taas on vahvasti yhteydessä hiv-testaukseen. tutkimuksissa ja kyselyissä on saatu tuloksia siitä, että hiv-testeissä ei käydä koska 1) testausmahdollisuuksia on heikosti saatavilla, 2) henkilökohtaiset seuraamukset saattavat olla katastrofaalisia ja 3) hiv-positiivisuudesta tietäminen johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. näiden lisäksi tiedossa on tietysti, että ihmiset eivät esimerkiksi koe hivin koskettavan heitä. jos haluaa harrastaa suojaamatonta seksi ja välttää rikosoikeudellista vastuuta, paras tapa on jatkaa elämää tietämättömänä omasta hiv-statuksesta. tälläinen ajattelu on kuitenkin kansanterveyden irvikuva. Hiv-tartunnasta kertominen suurin osa rikoslaeista rankaisee tartunnasta kertomatta jättämisen tai kertomisen epäonnistumisesta. myös suomessa tärkein rikosoikeudellinen vastuukysymys liittyy tilanteeseen, jossa tartunnan kantaja salaa hiv-tartuntansa seksikumppaniltaan ja harrastaa suojaamatonta seksiä. Hiv-tartunnasta kertomiseen keskityttäessä tuudittaudutaan vääränlaiseen

9 turvallisuuden tunteeseen niiden keskuudessa, jotka joko ovat tai luulevat olevansa hiv-negatiivisia. suomessa media uutisoi näyttävästi kriminalisointi tapauksia. johtaako tämä ajatteluun ja oletukseen siitä, että kaikkien hivtartunnan saaneiden tulee aina kertoa tartunnastaan? Hiv-tartunnasta kertomisen eli hyvin usein henkilökohtaisen salaisuuden paljastamiseen liittyy monia haasteita. ei voida olettaa, että hiv-tartunnasta kertominen olisi kenellekään helppoa. toiset kertovat aina, mutta on ihmisiä, jotka eivät ole koskaan kertoneet kenellekään omasta tartunnastaan. eikö vastuu ole aina molemmilla? milloin voi tietää varmasti toisen hiv-statuksen? rikoslaki eikä sen soveltaminen vähennä uusia hiv-tartuntoja Halu vähentää hiv-tartuntoja on yhtenä olennaisena tekijänä motivoimassa rikoslain soveltamista hivin tartuttamiseen ja tartunnalle altistamiseen. mikään ei kuitenkaan osoita, että lait vaikuttaisivat olennaisesti hiv-tartunnan saaneiden seksikäyttäytymiseen Seksialtistus (GnP+, lazzarini 2002). kaikki saatavilla oleva aineisto sen sijaan osoittaa, että lakien soveltamisella on päinvastainen vaikutus. tutkimukset myös osoittavat, että hiv tarttuu pääasiassa niiltä, jotka eivät ole tietoisia omasta hiv-tartunnastaan. australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan 30 % uusista tartunnoista msmryhmässä on peräisin niiltä 9 %:lta jotka eivät ole tietoisia omasta tartunnastaan. tosiasia on, että suomessa hyvin harva ihminen tietää varmasti oman hiv-statuksensa. Hiv tarttuu ihmisestä toiseen: veren- tai elinsiirron yhteydessä. suomessa ei ole todettu yhtään veren välityksellä tarttunut hivinfektiota vuoden 1985 jälkeen neulojen ja ruiskujen välityksellä. mahdollisesti myös muut terävät esineet, joiden kautta tapahtuu verikontakti suojaamattomassa seksissä Hiv-positiiviselta äidiltä lapseen raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana. suomessa on pystytty estämään kaikki äidistä lapseen tartunnat, jos äidin hivtartunta on ollut tiedossa. Hivin tarttuminen yhdynnässä ei ole automaattista. lähteestä tai tutkimuksesta riippuen riski vaihtelee alle 0,1 %:sta 3 %:iin. riski riippuu mm. seksitavoista, mahdollisista muista seksitaudeista, ja siitä onko hiv-tartunnan saanut lääkityksellä. virusmäärien ollessa mittaamattomissa tartuntariski on lähes olematon. suojaamaton suuseksi riski saada hiv-tartunta suuseksissä vastaanottavalla osapuolella on välillä 0 1/2500. saavalla osapuolella riski on niin pieni, että todennäköisyyden laskeminen on mahdotonta. tutkijoiden mukaan genitaalialueen ja peräaukon limakalvot ovat herkempiä kuin kurkun limakalvot, ja sylki estää hivin tarttumista. vatsassa ruoansulatusentsyymit tuhoavat hi-viruksen. suojaamaton emätinyhdyntä Hiv-tartunnan riski yksittäisessä emätinyhdynnässä mieheltä naiselle on välillä 1/333 1/1250. riski naisesta mieheen on arvioitu välille 1/263-1/2500. suojaamaton anaaliyhdyntä suojaamattomassa anaaliyhdynnässä eli peräaukkoon tapahtuvassa yhdynnässä on suurin riski saada hiv-tartunta. suojaamattomassa anaaliyhdynnässä vastaanottavalla osapuolella riski saada hiv-tartunta on välillä 1/122 1/70. riski on pienempi, jos vastaanottava osapuoli ei saa siemennestettä peräsuoleensa. riskin on arvioitu tällöin olevan 1/154. riski on sama, oli vastaanottavana osapuolena nainen tai mies. vastaanottavalta osapuolelta tartunnan riski ympärileikatulle sisääntyöntävälle miehelle on arvioitu olevan 1 / 909. ympärileikkaamattomalle miehelle 1/161. 9

10 Virusmäärä, -kuorma tai -pitoisuus (engl. viral load) Suomessa käytetään kaikkia edellä mainittuja sanoja. Hivin tarttuvuuteen vaikuttaa olennaisesti hi-virusmäärä. Virusmäärä on erityisen korkealla hivin tarttumisen jälkeen ja tartunnan alkuvaiheessa. Alkuvaiheen jälkeen virusten määrä vähenee, ja jonkin ajan kuluttua alkaa nousta jälleen. Etenevässä hiv-infektiossa virusmäärä lisääntyy ja loppuvaiheena on aids. Lääkityksen tarkoituksena on pitää virusmäärät alhaalla. Alhainen virusmäärä ja hiv-tartunnan riski Antiretroviraalilääkityksen vaikutus hivin tarttuvuuteen Alhainen virusmäärä vähentää hivin tarttuvuutta huomattavasti. Virusmäärän ollessa mittaamattomissa hi-virusta ei pystytä testein mittaamaan. Tällä hetkellä Suomessa luku on alle 20 kopiota /ml. Tutkijat ehdottavat: hivin tarttumisriski suojaamattomassa seksissä hiv-positiiviselta, jonka virusmäärä on mittaamattomissa, on sama kuin hiv-positiiviselta, jonka virusmäärä on korkea ja joka käyttää kondomia. Tutkimustulokset osoittavat, että antiretroviiralilääkitys vähentää hivin tarttuvuutta 92 %:lla. Tällöin lääkityksen tulee toimia, virusmäärien pitää olla mittamaattomissa eikä ihmisellä saa olla muita seksiteitse tarttuvia tauteja. 10 Vuonna 2009, Geneveläinen tuomioistuin kumosi 18 kuukauden vankilatuomion, joka oli langetettu miehelle hiv-tartunnalle altistamisesta. Tuomioistuin hyväksyi asiantuntijalausunnon professori Hirscheliltä (yksi Swiss statementin kirjoittajista). Lausunnossaan hän todisti, että hivtartunnan riski toimivalla hiv-lääkityksellä on 1 / Prevalenssi = epidemiologiassa käytettävä termi, joka tarkoittaa tietyn taudin tapausten määrää tietyssä ihmisryhmässä tietyllä hetkellä Suurimmassa osassa tapauksista tartunta tapahtuu alkuvaiheessa, jolloin virusmäärät ovat huomattavan korkealla. Ja näissä tapauksissa seksiä harrastetaan täydessä yhteisymmärryksessä. Yksi olennainen kysymys on, miksi hivin tartuttaminen ja /tai tartunnalle altistaminen on haluttu ja halutaan kriminalisoida. Mitään varsinaista hyötyä kriminalisoinnista ei ole pystytty osoittamaan. Sen sijaan rankaisevat hiv-spesifit lait lisäävät stigmaa ja tuhoavat oikeudenkäynteihin joutuneiden ihmisten elämät, mukaan lukien syytetyt, heidän perheensä ja toisinaan myös urhit. Todisteita ei myöskään ole siitä, että laeilla olisi vaikutusta ihmisten seksikäyttäytymiseen. Rikoslain soveltaminen tarjoaa erittäin vähän jos lainkaan hyötyä ennaltaeh- käisyyn tai hivin kanssa elämiseen liittyen. Ennemminkin se mahdollistaa ja ylläpitää stigmatisointia, pelkoa ja vieraantumista. Maailmanlaajuisesti vaikutukset esimerkiksi naisiin saattavat olla katastrofaalisia. Kriminalisointi eriarvoisuuden lisääjänä Alueilla, joissa hivin tartuttamisesta tai tartunnalle altistamisesta on tuomittu, suuri osa tuomioista on kohdistunut ryhmiin, jotka ovat sosiaalisesti ja/tai taloudellisesti haavoittuvassa asemassa. Haavoittuvina ryhminä pidetään yleisesti naisia, miehiä joilla on seksiä miesten kanssa (msm), maahanmuuttajia, seksityöntekijöitä ja lapsia.

11 miesten välinen seksi on kriminalisoitu noin 80 maassa. kaikkialla maailmassa hiv koskettaa merkittävästi msm-ryhmää. kuitenkin pelot, stigma ja suora väkivalta estävät osallistumista hivin ehkäisyyn, testaukseen ja muihin palveluihin. samoin seksityöntekijät kohtaavat stigmaa. monet lait, joita ei ehkä suoranaisesti ymmärretä hivin ehkäisyyn liittyviksi, vaikuttavat suoraan terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen. kriminalisointi estää pääsyä terveys- ja sosiaalipalveluihin, sekä avointen vuorovaikutussuhteiden syntymisen. Hiviin liittyvä kriminalisointi lisää naisten ja lasten haavoittuvuutta hiv-tartunnoille. afrikassa hiville altistamisen ja tartuttamisen kriminalisoivia lakeja on perusteltu sillä, että ne suojelevat naisia. tätä on kuitenkin vaikea hyväksyä perusteluksi alueilla, joissa naiset on marginalisoitu ryhmä ja heitä syrjitään sukupuolen perusteella. valitettavan usein tuomareilla ei ole kokemusta ja kykyä havaita naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja sen vakavuutta. monissa maissa hiv ja aids koskettavat lähes jokaista lasta. aids-orvot, erityisesti nuoret tytöt, saattavat joutua tilanteeseen, jossa ainoa tulonhankkimiskeino on seksin myyminen turisteille. afrikassa sovellettavat lait antavat vanhemmille oikeuden kieltää lasten osallistuminen hiv-valistukseen. keskinäisen vastuun ja yhteisymmärryksen saavuttaminen seksissä voi olla mahdotonta joissakin maissa. jopa laki saattaa määritellä sen, että naisella ei ole oikeutta kieltäytyä seksistä avioliitossa. naiset joutuvat usein hankalaan asemaan. He osallistuvat useammin kuin miehet vapaaehtoiseen hiv-testaukseen, ja ovat siten tietoisia hiv-statuksestaan. Positiivisesta hiv-statuksesta kertominen aviomiehelle saattaa johtaa hylkäämiseen, väkivaltaan, syytöksiin tai mies ei yksikertaisesti usko testitulosta. esimerkiksi ugandassa 21.5% kyselyyn osallistuneista naisista kertoi kokeneensa väkivaltaa kerrottuaan positiivisesta hiv-statuksesta (kielburger, GnP+). myös länsimaissa (usa, kanada, tanska, suomi ja englanti) naisia on syytetty hiv-tartunnalle altistamisesta tai tartuttamisesta. useimmiten media osallistuu tähän keskusteluun hyvin sensaatiohakuisesti. niin kuin suomessakin on käynyt. mitkä ovat olleet hyödyt nimen ja kuvan julkistamisesta? Hiv on virus, ei rikos! 11

12 rangaistus ei ole soveliasta tavallisessa tai tyypillisessä hivin tarttumistapauksessa rikoslain yksi tehtävä on rangaista. monen mielestä ihmistä tulee rangaista, jos hän tietäen omasta hiv-tartunnastaan tartuttaa toiseen hivin harrastamalla suojaamatonta seksiä. joissakin tapauksissa vastaus on kyllä, samaa mieltä. maailmalta löytyy varmasti tapauksia, joissa motiivina on ollut viha tai epätoivo. ihminen, joka tarkoituksellisesti haluaa aiheuttaa harmia ja vahinkoa toiselle, ansaitsee varmasti rangaistuksen. tällaiset tapaukset ovat kuitenkin hyvin harvassa ja aina voidaan kyseenalaistaa se, minkälaisen rangaistuksen. onko rangaistus oikea vastaus tähän käyttäytymiseen? tilanne ja olosuhteet huomioon ottaen olennaisempaa olisi varmasti rohkaista ihmisiä hiv-testiin ja ennaltaehkäisyn pariin. unaids ja monet muut tahot kehoittavat rikoslain ja seoveltamisen rajaamista tapauksiin, joissa ihminen tietää olevansa hiv-positiivinen, hänen tarkoituksenaan on tartuttaa hiv ja tartunta oikeasti tapahtuu. Hiv-tartunnan saaneiden yksi suurimista peloista on, että on ehtinyt vahingossa tartuttaa tai että tartuttaisi jonkun toisen. ihmiset, jotka ovat tietoisia hiv-tartunnastaan harrastavat muita useammin turvaseksia ja käyttävät kondomia yhdynnässä. Kondomi liukuvoiteen kanssa koko yhdynnän ajan käytettynä suojaa tehokkaasti hiviltä ja muilta seksiteitse tarttuvilta taudeilta. On erityisen tärkeää käyttää kondomia ja vesiliukoista tai silikonipohjaista liukuvoidetta silloin, kun on anaaliyhdynnässä miehen kanssa, josta ei tiedä, onko tämä hiv-positiivinen vai ei. Sama koskee tietysti myös tilannetta, jossa jompikumpi tietää olevansa tartunnansaanut. Hiv-testaus on yksi olennainen osatekijä uusien hiv-tartuntojen ehkäisyssä, ja portti hyvän lääkehoidon ja hoidon piiriin. suurin osa ihmisistä harrastaa suojaamatonta seksiä, koska he, ja todennäköisimmin myös heidän kumppaninsa a) nauttivat seksistä enemmän ilman kondomia, b) huomaavat yllättäen haluavansa harrastaa seksiä, eikä kondomia ole saatavilla, c) kokevat kondomin käytön puheeksi oton äärimmäisen hankalaksi ja vaivaannuttavaksi eivätkä halua pilata romanttista hetkeä, d) eivät täysin ymmärrä kondomin käytön tärkeyttä hivin ennaltaehkäisyssä tai e) ihminen kieltää olevansa hiv-positiivinen tai luulee virheellisesti virusmääränsä olevan mittaamattomissa. nykytietämyksen valossa hivin tarttuvuus on äärimmäisen pieni. jos ihminen on lääkityksellä, virusmäärät ovat mittaamattomissa, ei ole muita seksiteitse tarttuvia tauteja eikä ole verikontaktia, hivin tarttuvuus on 1 / ainakin näin todistettiin oikeudenkäynnissä Genevessä. ja saisiko aikuinen ihminen päättää itse seksielämästän? ensisijaisena lähteenä on käytetty: Global network of People living with Hiv, GnP the Global criminalisation scan report documenting trends, presenting evidence. täältä löytyvät lähteet moniin esitettyihin tutkimus ja kyselytuloksiin. colb, s.f. the criminalization of Hiv transmission: is it just? findlaw for legal Professionals, lp.findlaw.com/colb/ html (katsottu ) ryynänen, a oikeudelliset vastuukysymykset. teoksessa tuhkanen, k. (toim.) käsikirja hiv-positiivisille. Positiiviset ry. unaids Policy Brief. criminalisation of Hiv transmission. 12

13 Stigmasta Hiviin liittyvä stigma ei ole vuosien aikana hävinnyt eikä juuri vähentynytkään. Stigmaa esiintyy niin itseen kohdistuvana stigmana, jukisella tasolla kuin institutionaalisella tasolla. Stigma ja stigmatisointi rajoittavat elämää. Stigman vuoksi ei uskalleta hakeutua hiv-testiin eikä kertoa omasta hiv-statuksesta. Hiviin liittyvällä stigmalla on niin sosiaalisia, psykologisia kuin terveydellisiä seurauksia. Ohessa on Hollannissa tehdystä tutkimuksesta hiv-positiivisten kokemuksia stigmasta. Missä paikoissa ja/tai yhteyksissä stigmaa on koettu sekä miten stigma on ilmentynyt. Kyselyyn osallistui yhteensä 667 ihmistä. Missä paikoissa ja yhteyksissä stigmaa esiintyy? Miten stigma ilmenee? 1. media (79.1%) 2. Homoyhteisö (66.7%) 3. satunnaiset tuttavuudet (65.4%) 4. taloudelliset palvelut (58.4%) 5. työ (52.0%) 6. seksikumppani(t) (51.9%) 7. vapaa-ajan aktiviteetit ja harrastukset (40.9%) 8. ystävät (39.3%) 9. laajennettu perhe (39.0%) 10. lähiperhe (34.8%) 11. oma uskonnollinen yhteisö (33.6%) 12. muut hiv-tartunnan saaneet (32.1%) 13. Hammaslääkäri (28.8%) 14. sairaala (26.2%) 15. yleislääkäri (19.2%) 16. koulu (16.7%) Sutterheim, S. E. et al HIV related stigma in the Netherlands. 1. on kehotettu salaamaan hiv-status (54.1%) 2. syyllistäminen (38.2%) 3. kasvanut fyysinen etäisyys (34.4%) 4. välttely (30.9%) 5. liialliset suojaavat tai hygieeniset toimenpiteet (29.5%) 6. on kerrottu, että paljastetaan toisen hivstatus (28.8%) 7. välinpitämättömyys (28.7%) 8. aktiviteeteista poisjättäminen (27.3%) 9. kiusalliset sosiaaliset tilanteet (19.8%) 10. yliystävällinen käyttäytyminen ja liioiteltu kiltteys (19.4%) 11. aggressiivisuus (8.6%) lähes kaikki vastaajat raportoivat sympatiaa ja sosiaalista tukea kerrottuaan hiv-tartunnastaan (91.1%) Sutterheim, S. E. et al HIV related stigma in the Netherlands. 13

14 Huumeista seksiin, vaikenemisesta ja syrjinnästä pienin askelin kohti inhimillisempää yhteiskuntaa: Hiv/aidsin nykytilasta Venäjällä tässä artikkelissa kerrotaan venäjän hiv/aids-tilanteesta ja maan hiv-positiivisten kohtaamista ongelmista. kuvasta piirtyy melko synkkä. osin se johtuu kuvatun todellisuuden synkkyydestä, osin valitusta näkökulmasta, joka keskittyy pääosin ongelmakohtien esiintuomiseen. myös myönteisen kehityksen askeleita tuodaan esiin. artikkelin kirjoittaja tietää, että venäjällä on ongelmien lisäksi korkeatasoista hiv/aidsiin liittyvää osaamista, väsymätöntä työtä sekä varmasti paljon hiv-positiivisten positiivisia kokemuksia. toivottavasti nämä valoisammatkin puolet pääsevät jatkossa entistä paremmin esiin. venäjän hiv-tilanteen yleiskuva itä-euroopan ja keski-aasian maissa on tällä hetkellä käynnissä koko maapallon tasolla nopeimmin kasvava hiv-epidemia. euroopan hiv- ja aids-tilannetta seuraavan eurohiv -keskuksen mukaan vuonna 2006 alueen uusista hiv-tartunnoista enemmistö, noin 70 % todettiin itä-euroopassa. kovinta kasvuvauhti oli venäjällä, josta raportoitiin 65 % itäeuroopan uusista tartunnoista. myös ukrainassa uusien hiv-tapausten määrä oli suuri. 14 itä-euroopan ja venäjän hiv-epidemian taustalla vaikuttaa voimakkaasti neuvostoliiton hajoamista seurannut ruiskuhuumeiden käytön lisääntyminen sekä yhteiskunnan negatiivinen asennoituminen huumeidenkäyttäjiin. ykköshuume on heroiini, jota tulee alueelle afganistanista. venäjällä on arviolta 1,5 3 miljoonaa suonensisäisten huumeiden käyttäjää, joista enemmistö on miehiä. suurin osa venäjän hiv-positiivisista on saanut tartunnan ruiskuhuumeiden käytön välityksellä. viime vuosina kuitenkin heteroseksin kautta saatujen tartuntojen määrä on ollut kasvussa. tässä on kyse paljolti huumeidenkäyttäjien kumppaneista. etenkin naisten tartunnoista suurin osa tulee tällä hetkellä seksiteitse. venäjän virallisten tilastojen mukaan maassa oli vuoden 2008 puoleenväliin mennessä rekisteröity noin hiv-tartuntaa, ja aidsiin kuolleita ihmisiä lähemmäs kansainvälisten arvioiden mukaan hiv-positiivisten määrä venäjällä saattaa kuitenkin olla paljon suurempi, jopa pitkälti toista

15 miljoonaa. tilastojen epätarkkuuteen vaikuttaa yhtenä suurena tekijänä se, että monet hiv-positiiviset eivät hakeudu hiv-testaukseen ja hoidon piiriin. syynä tähän on paljolti hiv-positiivisiin ja huumeidenkäyttäjiin kohdistuvat kielteiset asenteet ja syrjintä, jotka ovat yleisiä venäjällä. yk:n kehitysohjelma undp:n selvityksessä todetaan, että itä-euroopan ja ivy-maiden hiv-positiiviset pelkäävät enemmän hiv-positiivisuuteen liittyvää syrjintää, kuin hiv/ aidsista aiheutuvia seurauksia omalle terveydelleen. tiedon ja keskustelun tyhjiö ennakkoluulojen ja syrjinnän taustalla ennakkoluuloihin ja syrjintään vaikuttaa merkittävästi asiallisen tiedon puute ja siihen liittyvä myytteihin ja väärään tietoon tukeutuminen. venäjällä seksuaalisuus ja huumeet ovat olleet julkisella tasolla pitkään tabuja aiheita, ja niihin liittyvä avoin keskustelu on nuorta. neuvostoliitossa seksistä ja seksuaalisuudesta vaiettiin lähes täysin, mutta samalla seksikäyttäytymisen trendit ovat olleet venäjällä 60- ja 70-luvuilta lähtien samansuuntaiset kuin länsimaissa. seksiä aletaan harrastaa yhä nuorempana, ja kumppaneita on useampia. on todettu että venäjällä seksuaalivallankumous tapahtui päinvastoin kuin länsimaissa. ensi tapahtui käyttäytymistason muutos, jota seurasi vuosikymmenten viiveellä julkisen keskustelun käynnistyminen. Puhe alkoi neuvostoliiton hajottua. länsimaissa seksuaalivallankumoukseen liittyi ja sitä edelsi muutos julkisessa seksuaalisuudesta puhumisessa. venäläisissä kouluissa ei anneta seksuaalikasvatusta, joka on esimerkiksi suomessa osa opetusohjelmaa. seksuaalivalistusta voi olla paikallisesti ja projektiluonteisesti, mutta keskeinen ongelma on, että venäjällä ei ole yhtenäistä opetussuunnitelmaa seksuaalikasvatukseen kouluissa. sitä ei ole myös juurikaan huomioitu opetus- ja terveydenhoitohenkilökunnan koulutuksessa. lisäksi monet tahot venäjällä vastustavat koulussa annettavaa seksuaalikasvatusta, väittäen sen yllyttävän nuoria varhaiseen ja vastuuttomaan seksin harrastamiseen. tämä siitäkin huolimatta, että maailmanlaajuinen kokemus osoittaa juuri päinvastaista. muun muassa venäjän ortodoksisen kirkon kanta on, että seksuaalisuus on perheen sisäinen asia, jota ei voi millään tavalla käsitellä koulussa. viranomaiset ovat joissain tapauksissa kieltäneet jopa sanan kondomi käyttämisen nuorten terveysvalistuksessa. tällaisessa ilmapiirissä tutkittuun tietoon perustuvan seksuaaliopetuksen on ollut vaikea saada jalansijaa. kun nuorten seksuaalikasvatusta ei ole, korostuu hiv-kampanjoiden merkitys. onnistuneita kampanjoita onkin toteutettu venäjällä, mutta väestön asenteiden muutos vie aikaa. Hiv-positiiviset, ruiskuhuumeiden käyttäjät, prostituoidut, vangit ja homoseksuaalit kohtaavat usein syrjintää Hiv-positiiviset, ruiskuhuumeiden käyttäjät, prostituoidut, vangit ja homoseksuaalit kohtaavat venäjällä kielteistä suhtautumista ja syrjintää niin tavallisten ihmisten kuin viranomaisten taholta. erityisesti huumeidenkäyttäjät ja prostituoidut ovat usein joutuneet miliisin hyväksikäyttämiksi. Heitä on pidätetty tekaistuin perustein, minkä jälkeen heiltä on vaadittu muun muassa maksua tai tietoa huumeiden välittäjistä vapautumisen ehtona. lisäksi miliisit ovat pakottaneet prostituoituja seksiin. ruiskujenvaihtopisteet ovat huumeidenkäyttäjille vaarallisia, etenkin öiseen aikaan. niiden lähettyvillä miliisit ovat juuri usein päivystäneet. ruiskujenvaihtopisteitä ei ole muutenkaan venäjällä paljoa suhteutettuna huumeidenkäyttäjien määrään. ruiskujenvaihtopisteiden ja muiden julkisten paikkojen pelkääminen vaikuttaa suoraan siihen, että ruiskuja ei vaihdeta riittävästi, ja ne ovat yhteiskäytössä. kun huumeidenkäyttäjät eivät hakeudu ruiskujenvaihtopisteisiin, he jäävät vaille hiv-valistusta. Pidäte- 15

16 Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maissa on tällä hetkellä käynnissä koko maapallon tasolla nopeimmin kasvava hiv-epidemia. tyksi tuleminen ja vankilaan joutuminen taas voi olla kohtalokasta, koska vankiloissa olosuhteet ovat usein kurjat ja palvelut heikot. Huumeiden käyttö on yleistä vankiloissa, kuten oletettavasti myös suojaamaton seksi. yli 10 % uusista hiv-tartunnoista venäjällä on rekisteröity vankiloissa. ruiskujenvaihtoa ei ole. kaikille vangeille tehdään sisäänotossa hiv-testi, mutta testiin liittyvän neuvonnan on todettu olevan puutteellista. Hiv-positiivisille vangeille suunnattujen palvelujen parantamiseksi on kuitenkin viime vuosina tehty töitä. muun muassa Pietarin aids-keskuksella on ollut yhteistyötä alueen naisvankiloiden kanssa, jonka tuloksena hiv-positiivisten naisvankien olot ovat parantuneet. vuodesta 2006 alkaen on tehty terveystarkastuksia ja tarjottu antiretroviraalihoitoa sitä tarvitseville naisille. on myös havaittu, että tiedon lisääntyminen hivistä parantaa vankilan henkilökunnan ja muiden vankien suhtautumista hivpositiivisiin vankeihin. aikaisemmin 16 hi-virusta kantaneet vangit suljettiin omiin osastoihinsa, mutta nykyään he elävät yhdessä hiv-negatiivisten kanssa. ilmapiirin parantumiseen vaikutti ymmärrys ja kokemus siitä, että samoissa tiloissa oleskelu ei johda hi-viruksen leviämiseen. Huumeidenkäyttäjät kohtaavat syrjintää myös yleisemmin terveydenhuollossa. Hiv-positiivisilta huumeidenkäyttäjiltä on muun muassa useasti evätty antiretroviraalihoito sillä perusteella, että he eivät muka pysty sitoutumaan siihen. muutenkin huumeidenkäyttäjiä saatetaan kohdella ikään kuin he eivät ansaitsisi palveluja. Huumeidenkäyttäjiin kohdistuvat ennakkoluulot ja syrjintä kaksinkertaistuvat, kun he ovat hiv-positiivisia. muita tällaiselle kaksinkertaiselle syrjinnälle altistuvia ryhmiä ovat mm. homoseksuaalit ja prostituoidut. yksi keskeinen hiv-positiivisten syrjinnän taustalla vaikuttava uskomus on, että hiv voi tarttua jokapäiväisessä kontaktissa. jopa terveydenhuollon ammattilaisilla saattaa olla puutteelliset tiedot hiviruksen tartuntatavoista. useissa tapauksissa hiv-positiiviset ovat saaneet terveydenhuollossa osakseen huonoa kohtelua, tai he ovat jääneet kokonaan ilman apua. monet hiv-positiiviset ovat lisäksi kertoneet ongelmista henkilökohtaisessa elämässään. He ovat muun muassa tulleet läheistensä hylkäämiksi kerrottuaan tartunnastaan. myös työpaikoilta on erotettu ihmisiä hiv-positiivisuuden vuoksi. Homoseksuaalit ja muut seksuaalivähemmistöt ovat kohdanneet venäjällä todella voimakasta paheksuntaa ja syrjintää. neuvostoliitossa miesten välinen homoseksuaalisuus oli kriminalisoitu ja lesbous nähtiin mielisairautena. Homoseksuaalisuuden kieltävä laki poistettiin vuonna 1993, ja pientä parannusta asenteissa on tapahtunut. toisaalta homofobiset asenteet ovat edelleen hyvin vahvat, ja homoseksuaalien asema venäläisessä yhteiskunnassa on heikko.

17 useimmat homoseksuaalit eivät uskalla kertoa seksuaali-identiteetistään syrjinnän pelosta. samasta syystä heitä on vaikea saada hiv-testauksen, -neuvonnan ja hoidon pariin. tämä on loukkaus heidän oikeuksiaan kohtaan. samalla bi-seksuaalisten seksikontaktien kautta niin kutsutut msm -miehet (men having sex with men) voivat olla tietämättään siirtämässä hiv-tartuntaa naispuolisille kumppaneilleen ja tätä kautta potentiaalisesti lapsille. seksuaalivähemmistöjen huomioiminen hivin ennaltaehkäisyssä on ollut vähäistä. Hivin ennaltaehkäisy ja haittojen vähentäminen yskähtelee venäjää on kritisoitu siitä, että se ei ole panostanut riittävästi hiv-valistukseen ja haittojen vähentämiseen liittyvien palvelujen käyttöönottoon. venäjä on lisännyt rahoitustaan hiv-työhön, muun muassa nuorten tavoittamisen ja antiretroviraalihoitojen osalta. samalla on kuitenkin merkittävästi leikattu rahoitusta neulojenvaihto-ohjelmille. koska suurin osa venäjän hiv-positiivisista on saanut tartunnan ruiskuhuumeiden käytön välityksellä, neulojen vaihto sekä korvaushoidon tarjoaminen olisivat ratkaisevassa asemassa maan hiv-epidemian suunnan muuttamisessa. Haittojen vähentämisen palvelut ovat kuitenkin kaiken kaikkiaan käynnistyneet hitaasti, ja niiden rahoitus on ollut riittämätöntä. uskomukset siitä, että haittojen vähentämisen ohjelmat lisäisivät huumeiden käyttöä, ovat vahvat. tämä taaskin siitä huolimatta, että maailmanlaajuinen kokemus osoittaa täysin päinvastaista. unaidsin arvion mukaan vuonna 2005 vain 5 % venäjän huumeidenkäyttäjistä oli neulojenvaihto-ohjelmien piirissä. korvaushoitoa ei maassa ole tarjolla, ja se on laitonta. asiasta on käyty kiivasta keskustelua, mutta muutosta ei ole tapahtunut. taustalla vaikuttaa venäjällä vallitseva huumeriippuvuuden hoitotapa, jonka keskiössä on jyrkkä jako parantumiseen tai parantumisen epäonnistumiseen. täydelliseen pidättäytymiseen tähtäävä toiminta ei sovi yhteen haittojen vähentämisen ajattelun kanssa, jossa nähdään erilaisten positiivisten tulosten tärkeys. lisäksi venäjän politiikka suhteessa huumeidenkäyttäjiin on jyrkän kriminalisoivaa, mikä on hivin leviämisen kannalta kohtalokasta, kuten yllä vankiloiden osalta mainittiin. on myös esitetty, että maan huumehoidoissa ei tarjota huumeidenkäyttäjille seksuaaliterveyteen liittyvää neuvontaa, mikä puolestaan edesauttaa hivin siirtymistä huumeidenkäyttäjistä valtaväestöön seksikontaktin välityksellä. Hoidoista ja palveluista venäjällä on tehty viime vuosina paljon työtä antiretroviraalihoitojen takaamiseksi kaikille maan hiv-positiivisille, mutta muutos parempaan tapahtuu hitaasti. vain 16 % edenneen hi-viruksen kantajista sai antiretroviraalihoitoa vuonna luku oli pieni siitäkin huolimatta, että venäjällä hoito on ilmaista. vuonna 2006 venäjällä antiretroviraalihoitoa saaneista henkilöistä vain neljännes oli ruiskuhuumeiden käyttäjiä. syinä tähän olivat huumeidenkäyttäjien pelot leimatuksi ja syrjityksi tulemi- 17

18 Venäjällä taataan odotaville hiv-positiivisille äideille viruslääkitys, joka ehkäisee tarunnan välitymisen lapselle. sesta sekä viranomaisten epäilykset huumeidenkäyttäjien kyvystä sitoutua hoitoon. tässä kohtaa venäjä on taas ummistanut silmänsä kansainväliseltä kokemukselta. on arvioitu, että itse asiassa venäjän kaltaisessa tapauksessa huumeidenkäyttäjien saaminen hoitojen piiriin olisi kaikkein tehokkain ja halvin tapa ehkäistä hiv-tartuntoja. venäjällä palveluja ja hoitoa hivpositiivisille tarjoavat alueelliset aids-keskukset. ne ovat korkeatasoisen osaamisen keskuksia, jotka ovat kehittäneet toimintaansa vastaamaan yhä paremmin hiv-positiivisten tarpeita. esimerkiksi Pietarin aids-keskus on saanut palveluistaan paljon kiitosta. aids-keskuksiin liittyvä ongelma on kuitenkin se, että kun osaaminen ja tieto keskittyvät niihin, paikallisissa terveyskeskuksissa hiviin liittyvä tietämys on usein heikoilla kantimilla. juuri paikallistasolle osaamista pitäisi saada, koska se on taso jolla on parhaat mahdollisuudet tavoittaa ihmisiä. aids-keskusten ja paikallisten terveys- ja sosiaalikeskusten yhteistyötä on kehitetty, mutta tiedonvaihtoa tarvitaan lisää. 18 äiti lapsi-tartunnoista Pietarin aids-keskus on viime vuosina pitänyt toimintansa yhtensä painopisteenä hivin koskettamien perheiden auttamista. Pietarilaisia on huolestuttanut erityisesti äiti lapsi-tartuntojen korkeat määrät. vuonna 2009 julkaistujen tietojen mukaan 6,7 %:ssa tapauksista hi-virus siirtyi hiv-positiivisesta äidistä lapseen. koko venäjän tasolla vastaava luku oli noin 7 %. venäjällä taataan odottaville hiv-positiivisille äideille viruslääkitys, joka ehkäisee tartunnan välittymisen lapselle. Pietarin aids-keskuksen mukaan ongelma on kuitenkin se, että noin 20 % hiv-positiivisista tulevista äideistä saa tietää tartunnastaan vasta tullessaan synnyttämään. juuri ennen synnytystä aloitettu lääkitys ei anna riittävää suojaa viruksen välittymistä vastaan. vasta synnytyssairaalassa tartunnastaan kuulevien naisten määrä on suuri, etenkin kun otetaan huomioon, että venäjällä äitiysneuvolat tarjoavat kaikille raskaana oleville ilmaisen hiv-testin ja neuvontaa hi-viruksesta. äitiysneuvolaan hakeutumattomuuden taustalla on mitä todennäköisimmin epäluottamus viranomaisia kohtaan. Pietarin aids-keskuksen selvityksen mukaan vuonna 2008 hi-virus välittyi 20 hiv-positiiviselta naiselta heidän lapseensa. monet näistä naisista käyttivät suonensisäisiä huumeita ja he olivat olleet aikaisemmin vankilassa. toinen vaihtoehto oli että heidän

19 kumppaninsa oli huumeidenkäyttäjä tai ollut vankilassa. aids-keskuksen mukaan ratkaisuksi ongelmaan tarvitaan hivin ennaltaehkäisyn vahvistamista vankiloissa sekä paikallisten sosiaalija terveyspalvelujen yhteistoiminnan lisäämistä hiv-positiivisten naisten ja perheiden tukemiseksi. ehkäisystä venäjällä: aborttikulttuurista kondomin käyttöön neuvostoliitossa abortti oli yleisin tapa estää ei-toivotun lapsen syntymä. nykyaikaisia ehkäisymenetelmiä ei juuri ollut saatavilla tai niiden käyttöönottoa vaikeutettiin. ehkäisypillerit kiellettiin 70-luvulla ja niiden haittavaikutuksista annettiin virheellistä tietoa. taustalla vaikuttivat neuvosto-venäjän alhaiset syntyvyysluvut ja pelko venäläisen väestön katoamisesta, jos nykyaikaista ehkäisyä käytettäisiin. neuvostoliiton hajotessa suurelle osalle neuvostoliittolaisista naisista oli tehty yksi tai useampi abortti luvun lopulta alkaen modernit ehkäisymenetelmät ovat vallanneet sijaa venäjällä. on esitetty, että maassa ollaan siirtymässä aborttikulttuurista kondomikulttuuriin. aborttien määrät ovatkin laskeneet selvästi, mutta siitä huolimatta abortti on yhä paljon yleisempää venäjällä kuin esimerkiksi länsi-euroopassa. venäläisten naisten ehkäisyn käyttöä selvittäneiden tutkimusten mukaan kondominkäyttö on lisääntynyt selvästi etenkin nuorten naisten keskuudessa. toisaalta epäluotettavat menetelmät - muun muassa keskeytetty yhdyntä ja emättimen huuhtelu - ovat suosittuja. nuorten venäläisten miesten on myös todettu käyttävän halukkaasti kondomia. tietoisuus hiv:stä ja sen ehkäisystä on todennäköisesti lisännyt kondomin käyttöä, etenkin suurissa kaupungeissa. toisaalta ongelmana tuntuu olevan, että yleisestä tietoisuudesta huolimatta venäläiset eivät usein koe hivin koskettavan itseään ja heidän kondominkäyttönsä ei olekaan johdonmukaista. Hivin koetaan koskettavan lähinnä riskiryhmiä, eikä omaa suojautumisen tarvetta ymmärretä tarpeeksi. nuorten seksuaalikasvatus on aina tärkeää, mutta erityisen kipeästi sitä tarvittaisiin venäjällä. tämä siitä syystä että hivillä on maassa hyvin nuoret kasvot. venäjän hiv-positiivisista reilusti yli 80 % on vuotiaita. Jouni sirkiä kirjoittaja toimii projektikoordinaattorina väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikössä kirjallisuutta ja linkkejä: aids. sex. Health. the scientific-popular journal. analiz polozhenia detej v rossijskoj federacii unicef. anttila, m., karvonen, o., sinkkonen, m., tuomi, m., vaittinen, s., vienonen, a Pelot toivo luottamus. näkökulmia luoteis-venäjän hiv- ja aids-kysymykseen. Helsinki. sosiaali- ja terveys-alan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Hiv and aids in russia, eastern europe & central asia dubikaytis, t., Hemminki, e., kuznetsova, o., nikula, m., regushevskaya, e contraceptive use and abortion among women of reproductive age in st. Petersburg, russia. Perspectives on sexual and reproductive Health. volume 41, issue 1. (51-58) Harm reduction developments countries with injection-driven Hiv epidemics. international Harm reduction development Program (ihrd). open society institute. Hiv/aids surveillance in europe. end-year report , no. 75. eurohiv. european centre for the epidemiological monitoring of Hiv/aids. who and unaids collaborating centre on Hiv/aids. kon, igor. Podrostkovaja seksual nost na poroge xxi veka. kirjan täysi internet-versio. ru/book10.html macauley, john. Hiv/aids and undp in the eastern europe and cis region show/0346e6c3-f203-1ee9-b09ba72a54265bb7 mckee, m. & Perlman, f trends in family Planning in russia, Perspectives on sexual and reproductive Health. volume 41, issue 1. (40-50) rotkich, a seksi venäjällä: vapautumista ja vanhoillisuutta. teoksessa korhonen e. (toim.) venäläiset perheet ja seksuaalisuus murroksessa. Helsinki. väestöliitto. rotkich, a the man question : loves and lives in late 20th century russia. Helsinki : Helsin-gin yliopisto. 19

20 bla bla bla bla muista käyttää kondomia! bla bla bla Puhutaanko seksistä? seksuaalineuvonnan mahdollisuudet osana hiv-tartunnan saaneen tukemista seksuaalisuus on erottamaton osa jokaista ihmistä syntymästä aina kuolemaan asti ja hyvän seksielämän katsotaan nykyään kuuluvan jokaiselle. oman itsensä ja kehonsa tunteminen ja hyväksyminen sekä tyydyttävä seksielämä lisäävät muutakin hyvinvointia ja terveyttä. seksuaaliterveys on kykyä nauttia ja kontrolloida seksuaalista ja lisääntymiskäyttäytymistä sosiaalisen ja persoonallisen etiikan mukaisesti. se on vapautta pelosta, häpeästä ja syyllisyydestä, vääristä uskomuksista, ja muista psyykkisistä tekijöistä, jotka ehkäisevät seksuaalivastetta ja seksuaalista kanssakäymistä. seksuaaliterveys on myös vapautta orgaanisista häiriöistä, taudeista ja vajeista, jotka häiritsevät seksuaali- ja lisääntymisfunktioita. maailmanlaajuisesti katsottuna who:n tavoite seksuaaliterveydelle on seksuaalinen hyvinvointi ja harmoninen persoonallisuus, joka arvostaa omaa kehoaan ja kunnioittaa toisen ihmisen ratkaisuja, toimii vastuullisesti sekä kykenee ilmaisemaan rakkautta ja läheisyyttä. yksilö elää omien arvojensa mukaisesti ja pystyy nauttimaan seksuaalisuudestaan läpi elämänsä ehkäisten seksuaalista hyväksikäyttöä, edistäen turvallista ja vastuullista seksuaalikäyttäytymistä. Hiv-tartunnan saaneet joutuvat kohtaamaan meidänkin yhteiskunnassamme stigmatisointia, raskasta sosiaalista leimaamista. stigma sisältää yleensä useita yhteen kietoutuneita negatiivisia mielikuvia, joiden alta yksilön on vaikea tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. viime aikoina media on käsitellyt hiv-tartunnan saaneen seksuaalisuutta lähinnä kriminalisointikysymyksinä. vaarana on, että julkinen sana muokkaa myös hoitotyön ammattilaisten asenteita ongelmakeskeiseksi suhteessa hiv-tartunnan saaneiden seksuaalineuvontaan. vielä huonompi vaihtoehto on, ettei seksuaalisuuteen liittyviä asioita tai ongelmia käsitellä hiv-tartunnan saaneen kanssa muuten kuin nk. turvaseksiohjauksen puitteissa. ihminen jätetään tällöin yksin isojen kysymystensä kanssa. jakamaton häpeä on keskeinen tekijä niin seksuaalisen intohimon kuin erilaisten seksuaalisten toimintahäiriöiden taustalla. Hiv-positiivisuuteen edelleen liittyvä salaaminen aiheuttaa paradoksin: mitä paremmin asian salaa, sitä varmemmin jää paitsi tuesta ja hyväksynnästä, joita tarvitsisi uskaltaakseen olla salaamatta. Häpeän ja syyllisyyden tunteiden käsittely on merkityksellistä, jotta asiakas voisi löytää seksuaalisuudesta voimavaran häpeän lannistavuuden sijaan. ongelmakeskeinen suhtautuminen hiv-tartunnan saaneen seksuaalisuuteen ei luultavasti myöskään lisää ihmisten halukkuutta käydä hiv-testeissä, eikä tue vastuulliseen seksikäyttäytymiseen. 20

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Hiv ja hepatiitit Suomessa

Hiv ja hepatiitit Suomessa Hiv ja hepatiitit Suomessa Karjalan XII Lääketiedepäivät Petroskoi 14.6.2012 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Hiv-tartunnat Suomessa TTR -Yhteensä 2952 tartuntaa -69 % tartunnoista suomalaisilla

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Hiv + ikääntyminen. Sini Pasanen toiminnanjohtaja Positiiviset ry

Hiv + ikääntyminen. Sini Pasanen toiminnanjohtaja Positiiviset ry Hiv + ikääntyminen Sini Pasanen toiminnanjohtaja Positiiviset ry Miksi asia on noussut esiin? Hiv-tartunnan saaneet ikääntyvät lääkityksen ansiosta. 80-luvulla odotettiin pahinta, 90-luvulla tuli toivo

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan

Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan Nuoret keskittyvät kuuntelemaan hiv/aids-aiheisella vertaiskouluttajan tunnilla Umzimkhulun lukiossa. Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan Apple! Ryminää, juoksevia nuoria ja naurua.

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Testataanko samalla hiv

Testataanko samalla hiv Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille 1 Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Uusi kansallinen HIV-strategia ja muuta ajankohtaista HIV-kentällä Valtakunnallinen HIV-koulutus 13.2.2013

Uusi kansallinen HIV-strategia ja muuta ajankohtaista HIV-kentällä Valtakunnallinen HIV-koulutus 13.2.2013 Uusi kansallinen HIV-strategia ja muuta ajankohtaista HIV-kentällä Valtakunnallinen HIV-koulutus 13.2.2013 Kirsi Liitsola, Virologian yksikkö Kansallinen hiv-strategia 2013-2016 Hiv-strategian päivittäminen

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille. PARTNER-tutkimus

Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille. PARTNER-tutkimus Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille PARTNER-tutkimus PARTNER-tutkimus on tutkimus, joka tehdään pareille, joissa: (i) toinen osapuoli on HIV-positiivinen ja toinen

Lisätiedot

Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit

Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit Tehtävän tarkoitus: Oppia, että seksitapoja on paljon erilaisia ja huomioida eri seksitapoihin liittyvät

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Seksuaalisuus osana kokonaisvaltaista hoitotyötä Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Hoitotyössä seksuaalisuuden huomioon ottaminen jää usein muiden terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ LAUSUNTO 11/43/2004 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 20.9.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Asia Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

MISTÄ PUHUTAAN JA MISTÄ VAIETAAN? KOKEMUKSIA HANKALISTA JA HYVISTÄ KESKUSTELUAIHEISTA HIVIIN JA HIVIN KANSSA ELÄMISEEN LIITTYEN

MISTÄ PUHUTAAN JA MISTÄ VAIETAAN? KOKEMUKSIA HANKALISTA JA HYVISTÄ KESKUSTELUAIHEISTA HIVIIN JA HIVIN KANSSA ELÄMISEEN LIITTYEN MISTÄ PUHUTAAN JA MISTÄ VAIETAAN? KOKEMUKSIA HANKALISTA JA HYVISTÄ KESKUSTELUAIHEISTA HIVIIN JA HIVIN KANSSA ELÄMISEEN LIITTYEN Sini Pasanen Järjestöpäällikkö, Positiiviset ry Hiv ja hivin kanssa eläminen

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

PARTNER-tutkimus. Sinua on pyydetty osallistumaan tähän tutkimukseen, koska olet tässä parissa HIV-positiivinen kumppani.

PARTNER-tutkimus. Sinua on pyydetty osallistumaan tähän tutkimukseen, koska olet tässä parissa HIV-positiivinen kumppani. Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-positiiviselle kumppanille PARTNER-tutkimus PARTNER-tutkimus on tutkimus, joka tehdään pareille, joissa: (i) toinen osapuoli on HIV-positiivinen ja toinen

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hivin ABC MAAILMAN AIDS-PÄIVÄN TOIMIKUNTA 2014

Hivin ABC MAAILMAN AIDS-PÄIVÄN TOIMIKUNTA 2014 MAAILMAN AIDS-PÄIVÄN TOIMIKUNTA 2014 Johdanto Ensimmäiset hiv-tartunnat havaittiin Suomessa yli 30 vuotta sitten. Tuolloin tauti eteni useimmiten aids-vaiheeseen ja tartunnan saaneen ennuste oli huono.

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Ruiskuhuumeet ja tartuntataudit

Ruiskuhuumeet ja tartuntataudit Matalan kynnyksen terveysneuvonta: iso apu pienin panoksin Päihdelääketieteen luentosarja torstailuento 8.4.2010 Henrikki Brummer-Korvenkontio HIV-laboratorio / TART Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 8/4/2010

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

Ymmärrämmekö toisiamme

Ymmärrämmekö toisiamme Ymmärrämmekö toisiamme Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Kristiina Salovaara/Filha 1 Kertomus 1 Kyseessä on 23-vuotias turvapaikanhakijana maahan tullut mies, joka asuu

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN NAINEN

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Elämä hiv-positiivisena

Elämä hiv-positiivisena Elämä hiv-positiivisena LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa elämästä hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen kanssa. 2 Miksi

Lisätiedot

Positiivista seksiä. Opas hiv-positiivisille homo- ja bimiehille sekä heidän kumppaneilleen 1

Positiivista seksiä. Opas hiv-positiivisille homo- ja bimiehille sekä heidän kumppaneilleen 1 Positiivista seksiä Opas hiv-positiivisille homo- ja bimiehille sekä heidän kumppaneilleen 1 Sisällysluettelo 4 Positiivista seksiä 5 Kahden kauppa 6 Parisuhteet 7 Hiv ja parisuhteet 7 Hivistä kertominen

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

KUN KÄYTTÄÄ KORTSUA, EI TARVITSE PELÄTÄ SEKSITAUTEJA TAI SUUNNITTELEMATONTA RASKAUTTA!

KUN KÄYTTÄÄ KORTSUA, EI TARVITSE PELÄTÄ SEKSITAUTEJA TAI SUUNNITTELEMATONTA RASKAUTTA! 1 MIKSI KORTSU? Seksitaudit voivat tarttua yhdynnässä ilman kondomia peniksen, emättimen tai peräaukon kautta. Suuseksissä tartunnan voi saada suun tai huulen limakalvoille tai syvälle nieluun. KUN KÄYTTÄÄ

Lisätiedot

Tilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla

Tilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla Tilastotietoa tuberkuloosista Tuberkuloosi maailmalla Tuberkuloosi on huomattava terveydellinen ongelma maailmalla. Tuberkuloosi on yleinen erityisesti alhaisen tulotason maissa ja niissä maissa, joiden

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä

HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä miestenkesken.fi 1 HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä SISÄLLYSLUETTELO Hivin tartuntatavat 4 Turvallinen seksi 4 Anaaliyhdyntä 5 Suuseksi

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä

HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä miestenkesken.fi 1 HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä SISÄLLYSLUETTELO Hivin tartuntatavat 4 Turvallinen seksi 4 Anaaliyhdyntä 5 Suuseksi

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin 5.11.2012 Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin Miksi Pro-tukipiste ry vastustaa seksuaalipalveluiden oston kriminalisointia? 1. Pro-tukipiste ry vastustaa kaikkia sellaisia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola HIV ja ammatilliset kysymykset 15.2.2012 Matti Ristola Perustelut HIV-positiivisten ammatillisiin rajoituksiin Tartunnanvaara Vaikutus toimintakykyyn Hammaslääkärin vastaanottoon liittyneet HIV-tartunnat

Lisätiedot

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Terveysneuvontapäivät Hämeenlinna 3.10.2014 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö 01/14/2009 Esityksen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

SEURANTAKYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN

SEURANTAKYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää seurantakysely säännöllisin, -6 kuukauden väliajoin. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on täytetty,

Lisätiedot

Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen

Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen Erottamaton osa ihmisyyttä ja jokaisen ihmisen perusoikeus Se on miehenä, naisena tai jonakin muuna olemista omalla tavalla tai tyylillä

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

MIESTEN VÄLINEN SEKSI hiv ja muut seksitaudit

MIESTEN VÄLINEN SEKSI hiv ja muut seksitaudit MIESTEN VÄLINEN SEKSI hiv ja muut seksitaudit Riskitöntä elämää ei ole olemassa, mutta on erilaisia tapoja vähentää riskejä merkittävästi. Sama pätee seksielämäänkin. Miesten välisessä seksissä hiv-tartuntariskin

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Ajankohtaista hiv-infektiosta

Ajankohtaista hiv-infektiosta Ajankohtaista hiv-infektiosta 27.8.2012 Esa Rintala Ylilääkäri, infektiolääkäri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri N VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Hiv-tapaukset Suomessa 1990-250 200 193 188 177 187

Lisätiedot

Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.-23. heinäkuuta 2010)

Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.-23. heinäkuuta 2010) P7_TA(2010)0284 Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.-23. heinäkuuta 2010) Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. heinäkuuta 2010 oikeuksiin perustuvista menettelytavoista hiviä ja

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Anu Mällinen Kätilö (YAMK), Seksuaaliterapeutti (NACS), Seksuaaliterveyden asiantuntija (NACS) 2.9.2013, Tampere

Anu Mällinen Kätilö (YAMK), Seksuaaliterapeutti (NACS), Seksuaaliterveyden asiantuntija (NACS) 2.9.2013, Tampere Anu Mällinen Kätilö (YAMK), Seksuaaliterapeutti (NACS), Seksuaaliterveyden asiantuntija (NACS) 2.9.2013, Tampere Olennainen osa ihmisyyttä koko elämän ajan (perustarve) Seksuaalisuus on ihmisen synnynnäinen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta 13.9.2012 II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi, Säätytalo Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä (2008) Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Lukijalle. Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella

Lukijalle. Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella HIV perheessä 1 Lukijalle Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella on hiv-tartunta. Esitteessä käsitellään hivistä puhumista ja tartunnasta kertomista. Tämä esite on

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 9 LAUSUNTO ALOITTEESTA AIDS-TUKIKESKUKSEN HIV- TESTAUKSEN JA KRIISIAVUN TOIMINTAEDELLYTYSTEN SELVITTÄMISESTÄ Terke 2009-2637 Esityslistan asia TJA/9 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Lähisuhdeväkivalta Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Tietoja paperilomakkeen täyttämisestä Kysymyksen jälkeen on merkitty tähti *, jos kyseessä on pakollinen kysymys, johon kaikkien

Lisätiedot

ERIKOISJULKAISU 1.12.2011

ERIKOISJULKAISU 1.12.2011 1 ERIKOISJULKAISU 1.12.2011 JULKAISIJA POSITIIVISET RY Positiiviset ry on hiv-tartunnan saaneiden, aidsia sairastavien ja heidän läheistensä potilasjärjestö. S JA TERVEYSMINISTERIÖ TUKEE M PÄIVÄN ERIKOISJULK

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

SISÄLLYS- LUETTELO 4 11 14 20

SISÄLLYS- LUETTELO 4 11 14 20 Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 Päivystys 0207 465 705 www.aidstukikeskus.fi SISÄLLYS- LUETTELO 4 11 14 20 Hivin tartuntatavat Turvallista seksiä Kondomin oikea käyttö Kondomivinkkejä

Lisätiedot

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18 Sisällys Esipuhe... 11 OSA I SEKSUAALITERAPIAN LÄHTÖKOHDAT.... 15 Seksuaalisuus... 17 Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle.... 18 Turvallinen kiintymyssuhde....

Lisätiedot

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Liisa Laitinen sh, psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti NACS KYS 16.10.2011 1 Seksuaalisuudesta vaginan

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lukijalle. Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella

Lukijalle. Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella HIV perheessä Lukijalle Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella on hiv-tartunta. Esitteessä käsitellään hivistä puhumista ja tartunnasta kertomista. Tämä esite on tehty

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot