Päivitä. hiv-tietosi ja asenteesi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivitä. hiv-tietosi ja asenteesi"

Transkriptio

1 Päivitä hiv-tietosi ja asenteesi Maailman aids-päivä

2 Maailman aids-päivän ERIKOISJULKAISU JulkaisiJa Positiiviset ry Positiiviset ry on hiv-tartunnan saaneiden, aidsia sairastavien ja heidän läheistensä potilasjärjestö. sosiaali- Ja terveysministeriö tukee maailman aids-päivän erikoisjulkaisua. Henkirievun erikoisnumero Positiiviset ry Paciuksenkaari Helsinki PuH. (09) fax (09) toimitus sini Pasanen ja Positiiviset ry:n tiedotusryhmä Paino Painotalo casper oy 2

3 Päivitä hiv-tietosi ja asenteesi Yhä useammalla Suomessa hiv Hiv-tartunnalle altistamisen ja hivin tartuttamisen kriminalisointi Seksuaalivähemmistöjen oikeudet ja äärivaatimukset Suomalaisten hiv riskit matkaillessa Hiv/aidsin nykytilasta Venäjällä Puhutaanko seksistä? Q&A mitä kaikkea sinä tiedät hivistä? mitkä ovat sinun asenteesi hiviä ja hiv-tartunnan saaneita kohtaan? nämä kysymykset koskettavat niin hivpositiivisia kuin hiv-negatiivisia sekä erityisesti sitä suurta joukkoa ihmisiä, jotka eivät tiedä hiv-statustaan. Hivistä puhuttaessa monet teemat pysyvät samoina vuodesta toiseen: uusia hiv-tartuntoja tulee koko ajan ja samalla hiv-tartunnan saaneiden määrä suomessa kasvaa. ihmisiä kehotetaan hakeutumaan testiin. Hiviin ja hiv-tartunnan saaneisiin liittyvä stigma ei ole kadonnut mihinkään. tällä hetkellä hiv-tartunnan saaneita puhuttaa erityisesti tartuttavuus hivirusmäärän ollessa mittaamattomissa, ikääntyminen ja sen mukanaan tuomat haasteet. Hiviin liittyvä kriminalisointi on pinnalla oleva asia niin suomessa kuin muuallakin maailmassa. suomessa rikosoikeudellinen tilanne on vähintäänkin epäselvä. eikö jokaisella tulisi olla oikeus tietää, miten voi harrastaa seksiä joutumatta rikosoikeudelliseen vastuuseen? ehkä otsakkeena ja viestinä voisi vielä olla, että päivitä myös hiv-statuksesi. Hiv nimittäin tartuu pääasiassa niiltä ihmisiltä, jotka eivät ole tietoisia omasta hiv-tartunnastaan. Hiv-tartunnan saaneiden määrä suomessa kasvaa koko ajan. meillä on saatavilla hyvä lääkitys, joka pidentää elinikää huomattavasti. lääkitys, josta monet eivät kuitenkaan hyödy, koska eivät ole tietoisia hiv-tartunnastaan. maailman aids-päivänä julkaistaan tulokset maailman aids-päivän toimikunnan teettämästä kyselystä, jolla kartoitetaan vuotiailta ihmisiltä tietoja, asenteita ja käytäntöjä hiviin ja hiv-testaukseen liittyen. katso positiiviset.fi tai maailmanaidspaiva.fi Seksuaalioikeudet on makea juttu! seksuaalioikeudet ovat perustavaa laatua olevia ja yleismaailmallisia ihmisoikeuksia. seksuaali- ja lisääntymisoikeudet on tunnustettu ympäri maailmaa osana ihmisoikeuksia. jokaisella hiv-tartunnan saaneella on yhtäläiset oikeudet. seksuaalisuus rakentuu yksilön ja sosiaalisten rakenteiden välisessä vuorovaikutuksessa. seksuaalisuuden täysi kehittyminen on välttämätöntä yksilölliselle, ihmisten väliselle ja yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille. maailman aids-päivän seksuaalioikeudet on makea juttu - tikkareita jaossa ympäri suomea! 3

4 Yhä useammalla Suomessa hiv kirsi liitsola ja Henrikki Brummer-korvenkontio thl, tartuntatautien torjuntayksikkö kaikkiaan suomessa oli vuoden 2009 loppuun mennessä todettu 2590 hivtartuntaa. tartuntojen määrä on ollut kasvussa: 90-luvulla todettiin keskimäärin 80 tartuntaa vuodessa kun 2000-luvulla vastaa luku on lähes kaksi kertaa suurempi (kuva 1). valtaosa 2000-luvun tartunnoista on seksitartuntoja. seksiin liittyvien tartuntojen määrä onkin 2000-luvun taitteesta yli kaksinkertaistunut. miestenvälisen seksin kautta saadut hiv-tartunnat vastaavat yli 40 % kaikista 2000-luvun seksitartunnoista. nämä tartunnat todetaan useimmiten suomalaisilla ja valtaosaltaan suomessa saatuja. Heteroseksitartunnoista merkittodettujen hiv-tartuntojen määrä on ollut nousussa 2000-luvulla suomessa. nousu on kohdistunut seksin kautta saatuihin tartuntoihin. tilastojen mukaan suomessa elää tällä hetkellä noin 2000 hiv-tartunnan saanutta. todellinen luku on luultavasti merkittävästi suurempi, koska arviolta joka kolmas hivpositiivinen euroopassa ei tiedä omasta tartunnastaan. tämä ryhmä jää hoidon ulkopuolelle ja voi tietämättään tartuttaa hiviä. tävä osa (44 %) on todettu ulkomaalaisilla ja tartunta on usein saatu jo ennen suomeen saapumista. myös merkittävä osa suomalaisten heteroseksitartunnoista liittyy matkailuun. ruiskuhuumevälitteisiä tartuntoja on raportoitu 2000-luvulla keskimäärin 22 vuosittain. usean eri tahon yhteistyönä toteutetulla terveysneuvonnalla ruiskuhuumevälitteisten hiv-tartuntojen määrä saatiin laskuun 2000-luvun alussa. tartuntojen määrä on myös onnituttu pitämään matalalla tasolla koko 2000-luvun. tartunnat ovat kuitenkin jääneet korkeammalle tasolle kuin ne olivat ennen vuotta 1998, jolloin hivepidemian ruiskuhuumeiden käyttäjien keskuudessa alkoi. tämä korostaa ajoissa toteutetun ennaltaehkäisevän työn merkitystä. vaikka hiv on suomessa vielä harvinainen sairaus, hivin kanssa elävien määrä kasvaa koko ajan. tämä johtuu toisaalta siitä, että vuosittain todetaan uusia hiv-tartuntoja ja toisaalta tehokkaan lääkehoidon ansiosta saavutetusta pidemmästä eliniästä. tilastojen mukaan suomessa elää tällä hetkellä noin 2000 hiv-positiivista. todellinen luku on todennäköisesti suurempi; arviolta noin 30 4

5 % hiv-tartunnan saaneista euroopassa ei tiedä omasta tartunnastaan. suomessa tämä tarkoittaisi jopa 1000 ihmistä, joilla on hiv-tartunta tietämättään. tutkimusten mukaan valtaosa uusista tartunnoista saadaan henkilöiltä, jotka eivät tiedä omasta tartunnastaan. Hiv-tartuntojen varhainen toteaminen ja hiv-positiivisten hoito ja tukeminen ovat merkittävässä roolissa uusien tartuntojen ehkäisyssä. tilastojen mukaan suomessa hiv-testausaktiivisuus on varsin matalalla tasolla. terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee joulukuussa 2010 suosituksen hiv-testauksen periaatteista. suosituksen tavoitteena on lisästä hiv-testin tarjoamista ja testiin hakeutumista. myöhään todetussa infektiossa ennuste on huonompi tehokkaasta lääkehoidosta huolimatta. suomessa myöhään todettujen hiv-tartuntojen osuus on korkea. vuonna 2009 noin puolet tartunnoista löydettiin vaiheessa, joka nykyisten suositusten mukaan olisi edellyttänyt jo hoidon aloittamista (cd4<350) luvun aids-kuolemista yksi kolmasosa on tapahtunut alle vuoden sisällä hiv-tartunnan toteamisesta. todennäköisesti suuri osa näistä kuolemista olisi voitu välttää, jos tartunta olisi todettu ajoissa. naiset miehet Hiv-tartunnan toteaminen ajoissa ja potilaan sitoutuminen hoitoon ovat hoidon onnistumisen kannalta tärkeitä. Hiv-tartunta on muuttunut tappavasta taudista krooniseksi, seurantaa ja hoitoa vaativaksi sairaudeksi, jossa potilaiden eliniän ennuste on suomessa samaa tasoa kuin väestössä keskimäärin. tämä näkyy ikääntyvien hiv-positiivisten määrän kasvuna. 50 vuotta tai sitä vanhempien suomalaisten hiv-positiivisten määrä on lähes viisinkertaistunut 2000-luvun alusta vuoteen 2009 (kuva 2.). tehokkaan lääkehoidon vaikutukset näkyvät tilastoissa selkeästi myös aids-kuolemien laskuna. aidsiin suomessa oli kuollut yhteensä 285 henkilö vuoden 2009 loppuun mennessä. ennen yhdistelmähoitoja 90-luvulla todettiin keskimäärin 24 aids-kuolemaa vuosittain luvulla aidsin aiheuttamia kuolemia on todettu keskimäärin 7 vuodessa kuva 2. suomalaisten 50-vuotiaden tai sitä vanhempien hiv-tartunnan kanssa elävien kokonaismäärää vuosina (lähde tartuntatautirekisteri) ulkomaalaiset suomalaiset kuva 1. uusien, todettujen hiv-tartuntojen määrä vuosina (lähde tartuntatautirekisteri). 5

6 Hiv-tartunnalle altistamisen ja hivin tartuttamisen kriminalisointi sini Pasanen järjestöpäällikkö, Positiiviset ry Hi-viruksen leviäminen on johtanut eri puolilla maailmaa lukuisiin oikeusjuttuihin. Hiv-tartunnalle altistaminen ja/tai hivin tartuttaminen ovat kriminalisoitu noin 60 maassa ja yhtä monta maata suunnittelee hiv-spesifien lakien käyttöön ottoa. Hivin kriminalisoinnista puhuttaessa viitataan muihinkin lakeihin ja rajoituksiin kuten matkustusrajoituksiin tai lisääntymisoikeuksiin. tässä keskitytään vain seksiteitse tapahtuvaan hiv-tartunnalle altistamiseen ja hivin tartuttamisen kriminalisointiin silloin kun kaksi aikuista ihmistä harrastaa vapaasta tahdosta seksiä yhteisessä ymmärryksessä. 6 kriminalisoinnilla on vaikutuksia niin hiv-tartunnan saaneiden asemaan, ihmisten testiin hakeutumiseen kuin ihmisoikeuksiin. vaikutukset ulottuvat laajemmalti myös ihmisten ajatteluun kansaterveyden edistämistä ja hivin ennaltaehkäisyä haittaavasti. käytännössä mitään hyötyä rikoslain soveltamisesta ei ole pystytty osoittamaan. vaikutukset ovat usein ei-toivottuja ja epätarkoituksenmukaisia. Hivin tartuttamisessa on kyse siitä, että toinen ihminen saa hiv-tartunnan toiselta ihmiseltä harrastaessaan vapaasta tahdosta seksiä. Hiv-tartunnalle altistamisessa on kyse hypoteettisesta riskistä hiv-tartuntaan. olennaiset kysymykset ovat: onko harrastettu suojattua vai suojaamatonta seksiä ja onko hiv-tartunnasta kerrottu. suomessa oikeustilanne asiaan liittyen on jossain määrin sekava ja kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. voiko kukaan kuitenkaan olla erimieltä siitä, että jokaisella suomalaisella olisi oikeus tietää miten harrastaa seksiä joutumatta rikosoikeudelliseen vastuuseen. kuten tässäkin lehdessä on toisaalla todettu, seksuaalioikeudet ovat luonteeltaan perustavaa laatua olevia ja yleismaailmallisia ihmisoikeuksia. myös hiv-tartunnan saaneilla on yhtäläiset oikeudet. ja hiv-tartunta ei ole rikos.

7 oikeustapaukset maailmalla länsimaissa ja erityisesti pohjoismaissa Yksikään maa, jossa prevalenssi on yli hiv-tartuntoja on vähän, mutta 16%, ei ole tuominnut ketään. Global network of People living with Hiv (GnP+) julkaisi heinäkuussa 2010 näissä maissa tuomitaan eniten hivpositiivisia. alhaisella prevalenssilla ja USA:ssa on nostettu syytteitä yli 400 hivpositiivista conviction vastaan. has been record- raportin, Data jossa collected on tarkasteltu through the maailmanlaajuisesti Global tuomioiden Criminalisation määrällä At ei least ole kuitenkaan one HIV-related Scan provides hivin tartuttamiseen a snapshot of the ja incidence todettu olevan of pros- yhteyttä. ed in yhdessä Belarus, mui- Bermuda, Cambodia, Cameroon, Cy- tartunnalle ecutions altistamiseen for HIV exposure liittyviä and oi-transmissiokeudenkäyntejä. the world. raportissa In some on instances, esimer- people kärkipaikkaa have been syytettyjen Turkey ja tuomittujen and Zimbabwe. tartuttamisesta Other countries ja altistamisesta, have pros- koska den pohjoismaiden around kanssa prus, Ethiopia, suomi pitää Hungary, Mauritiuksella Malta, Singapore, päätettiin Slovakia, olla syytämättä kein kerrottu prosecuted eri maiden under ja HIV-speci c maanosien laws. hiv-positiivisten In others, prosecutors have used general criminal laws, usually re- tilastossa. ecuted many more. siitä ei ole mitään hyötyä ennaltaehkäisyn kannalta ja se toimii kansanterveyttä tilanteesta. erittäin huolestuttavaa on, että monissa maissa myös vertikaalinen Muutamia esimerkkejä: haittaavasti. lating to nuisance or assault. Considering prosecution data in epidemiological tartunta on kriminalisoitu eli äidistä lasharvassa, HIV-related tosin lähin prosecutions löytyy ruotsista. for exposure seksitartunnat and transmis- ja altistukset, ness of ja syyttyjen HIV-related 2005 prosecutions. päätös, että The hiv-tartunnasta following ei tarpeen tartunnat. tapaukset ovat onneksi Euroopassa yliedustettuina terms ovat presents hetero- a different Uudessa-Seelannissa picture of the pervasive- tehtiin vuonna sion are distributed unevenly. Although ja tuomittujen most countries joukossa Criminalisation yliedustettuina Index vitse has kertoa been devised jos käyttää by kondomia ranking oikein. have mukaan not initiated jokaisella HIV-related on ovat prosecutions, afrikkalaista 60 alkuperää countries olevat in terms mie- of Lisäksi the number suuseksissä of prosecutions katsotaan riskin ole- huom! unaidsin oikeus saada countries lapsia, and myös judicial hiv-positiivisilla naisilla. victions. Nearly as many have recently enacted or territories have het. recorded con- considered against the van preniin valence pieni, of että HIV-infection hiv-tartunnasta in ei the general population. tarvitse kertoa. are considering enacting HIV-speci c laws that have not alla yet on been kaavio applied. GnP+ :n julkaisusta the Global Criminalisation scan report kaaviossa on esitetty tuomioiden määrät suhteessa hiv-tartunnan saaneiden määrään. tuomiot / hiv-positiivista (noin) Figure 1. Criminalisation Index based on convictions per 1000 PLHIV and HIV prevalence 11 7

8 Pahoinpitely tai pahoinpitelyn yritys suomessa hivin tartuttamisesta tai tartunnalle altistamisesta on tuomittu käyttäen rikoslain 21. luvun niitä säännöksiä, jotka koskevat henkeen ja terveyteen koskevia rikoksia. syytekohtina on joko pahoinpitely tai pahoinpitelyn yritys. suomessa oikeudenkäynnit ovat salaisia ja syytteet yleisen syyttäjän alaisia. artikkelissa the criminalization of Hiv transmission: is it just? pohditaan esimerkin kautta, pitäisikö hiv-infektioon soveltaa rikoslakia. jos henkilö a tietoisena omasta hiv-tartunnastaan harrastaa suojaamatonta seksiä henkilön B kanssa kertomatta hiv-statuksestaan, voidaan teon ajatella olevan vastuuton. kun henkilö asettaa toisen henkilön todelliseen kuoleman tai ruumiillisen vamman vaaraan, voidaan häntä rangaista rikoslain puitteissa. jos otat aseen ja ammut silmät kiinni satunnaisesti ikkunasta kadulle, sinut todennäköisesti tuomitaan jonkinasteisesta rikoksesta. jos luoti osuu johonkin ihmiseen, sinut tuomitaan todennäköisesti henkirikoksesta. joka tapauksessa varmasti jokainen on sitä mieltä, että teko ei ole oikeutettu ja sen ajatellaan olevan rikollista. 8 monissa maissa hivin tartuttamisesta tai tartunnalle altistamisesta tuomitaan samoilla perusteilla ja käyttäen samoja lakipykäliä. olennainen ero hivin tartuttamiseen verrattuna on ihmisten käyttäytyminen. Pahoinpitely kadulla tai ampuminen ikkunasta eivät ole hyväksyttyä käyttäytymistä. erityisesti esimerkin ikkunasta ampuminen on hyvin epäsosiaalista käyttäytymistä. kun kaksi ihmistä harrastaa seksiä, siinä ei ole mitään rikollista saati epäsosiaalista. Päinvastoin. Hiv-infektio ja lääkitys Hi-virus on tunnettu jo 1980-luvun alkupuolelta lähtien, mutta parantavaa hoitoa ei ole. Hiviin on ainoastaan sairauden etenemistä jarruttavia hoitoja. Hoitomuodot ovat kuitenkin kehittyneet huimasti ja hivin tarttumisesta tiedetään koko ajan enemmän. tänä päivänä on jo hyväksytty myös tosiasia, että hi-virus ei selviä ihmisen ulkopuolella toisin kuin esimerkiksi tuberkuloosi tai sikainfluenssa. (viereisellä sivulla on GnP+:n raportista arvioita seksialtistusriskeistä. ) antiretroviraalilääkitysellä virusmäärä saadaan mittaamattomiin ja virusmäärien ollessa mittaamattomissa hivin ei nähdä tarttuvan seksiteitse. varsinaisesti vuonna 2008 alkaneen keskustelun alullepanijoina oli joukko sveitsiläisiä asiantuntijoita, jotka julkistivat nk. swiss statementin. tartuttavuuden ja lääkityksen osalta tulee maailmanlaajuisessa keskustelussa muistaa, että lääkitys ei ole kaikkien saatavilla. suomessa on kuitenkin saatavilla tehokas lääkitys, jolla virusmäärä saada mittaamattomiin. virusmäärän vähetessä veressä, se vähenee myös muissa eritteissä. kenellä on vastuu? omasta hiv-tartunnasta tietäminen lähes kaikissa maissa rikosoikeudelliseen vastuuseen joutuminen edellyttää tietoisuutta omasta hiv-tartunnasta. jotta ihminen voi kertoa hiv-tartunnastaan, hänen täytyy tietää statuksensa. tietoisuus hiv-tartunnasta taas on vahvasti yhteydessä hiv-testaukseen. tutkimuksissa ja kyselyissä on saatu tuloksia siitä, että hiv-testeissä ei käydä koska 1) testausmahdollisuuksia on heikosti saatavilla, 2) henkilökohtaiset seuraamukset saattavat olla katastrofaalisia ja 3) hiv-positiivisuudesta tietäminen johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. näiden lisäksi tiedossa on tietysti, että ihmiset eivät esimerkiksi koe hivin koskettavan heitä. jos haluaa harrastaa suojaamatonta seksi ja välttää rikosoikeudellista vastuuta, paras tapa on jatkaa elämää tietämättömänä omasta hiv-statuksesta. tälläinen ajattelu on kuitenkin kansanterveyden irvikuva. Hiv-tartunnasta kertominen suurin osa rikoslaeista rankaisee tartunnasta kertomatta jättämisen tai kertomisen epäonnistumisesta. myös suomessa tärkein rikosoikeudellinen vastuukysymys liittyy tilanteeseen, jossa tartunnan kantaja salaa hiv-tartuntansa seksikumppaniltaan ja harrastaa suojaamatonta seksiä. Hiv-tartunnasta kertomiseen keskityttäessä tuudittaudutaan vääränlaiseen

9 turvallisuuden tunteeseen niiden keskuudessa, jotka joko ovat tai luulevat olevansa hiv-negatiivisia. suomessa media uutisoi näyttävästi kriminalisointi tapauksia. johtaako tämä ajatteluun ja oletukseen siitä, että kaikkien hivtartunnan saaneiden tulee aina kertoa tartunnastaan? Hiv-tartunnasta kertomisen eli hyvin usein henkilökohtaisen salaisuuden paljastamiseen liittyy monia haasteita. ei voida olettaa, että hiv-tartunnasta kertominen olisi kenellekään helppoa. toiset kertovat aina, mutta on ihmisiä, jotka eivät ole koskaan kertoneet kenellekään omasta tartunnastaan. eikö vastuu ole aina molemmilla? milloin voi tietää varmasti toisen hiv-statuksen? rikoslaki eikä sen soveltaminen vähennä uusia hiv-tartuntoja Halu vähentää hiv-tartuntoja on yhtenä olennaisena tekijänä motivoimassa rikoslain soveltamista hivin tartuttamiseen ja tartunnalle altistamiseen. mikään ei kuitenkaan osoita, että lait vaikuttaisivat olennaisesti hiv-tartunnan saaneiden seksikäyttäytymiseen Seksialtistus (GnP+, lazzarini 2002). kaikki saatavilla oleva aineisto sen sijaan osoittaa, että lakien soveltamisella on päinvastainen vaikutus. tutkimukset myös osoittavat, että hiv tarttuu pääasiassa niiltä, jotka eivät ole tietoisia omasta hiv-tartunnastaan. australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan 30 % uusista tartunnoista msmryhmässä on peräisin niiltä 9 %:lta jotka eivät ole tietoisia omasta tartunnastaan. tosiasia on, että suomessa hyvin harva ihminen tietää varmasti oman hiv-statuksensa. Hiv tarttuu ihmisestä toiseen: veren- tai elinsiirron yhteydessä. suomessa ei ole todettu yhtään veren välityksellä tarttunut hivinfektiota vuoden 1985 jälkeen neulojen ja ruiskujen välityksellä. mahdollisesti myös muut terävät esineet, joiden kautta tapahtuu verikontakti suojaamattomassa seksissä Hiv-positiiviselta äidiltä lapseen raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana. suomessa on pystytty estämään kaikki äidistä lapseen tartunnat, jos äidin hivtartunta on ollut tiedossa. Hivin tarttuminen yhdynnässä ei ole automaattista. lähteestä tai tutkimuksesta riippuen riski vaihtelee alle 0,1 %:sta 3 %:iin. riski riippuu mm. seksitavoista, mahdollisista muista seksitaudeista, ja siitä onko hiv-tartunnan saanut lääkityksellä. virusmäärien ollessa mittaamattomissa tartuntariski on lähes olematon. suojaamaton suuseksi riski saada hiv-tartunta suuseksissä vastaanottavalla osapuolella on välillä 0 1/2500. saavalla osapuolella riski on niin pieni, että todennäköisyyden laskeminen on mahdotonta. tutkijoiden mukaan genitaalialueen ja peräaukon limakalvot ovat herkempiä kuin kurkun limakalvot, ja sylki estää hivin tarttumista. vatsassa ruoansulatusentsyymit tuhoavat hi-viruksen. suojaamaton emätinyhdyntä Hiv-tartunnan riski yksittäisessä emätinyhdynnässä mieheltä naiselle on välillä 1/333 1/1250. riski naisesta mieheen on arvioitu välille 1/263-1/2500. suojaamaton anaaliyhdyntä suojaamattomassa anaaliyhdynnässä eli peräaukkoon tapahtuvassa yhdynnässä on suurin riski saada hiv-tartunta. suojaamattomassa anaaliyhdynnässä vastaanottavalla osapuolella riski saada hiv-tartunta on välillä 1/122 1/70. riski on pienempi, jos vastaanottava osapuoli ei saa siemennestettä peräsuoleensa. riskin on arvioitu tällöin olevan 1/154. riski on sama, oli vastaanottavana osapuolena nainen tai mies. vastaanottavalta osapuolelta tartunnan riski ympärileikatulle sisääntyöntävälle miehelle on arvioitu olevan 1 / 909. ympärileikkaamattomalle miehelle 1/161. 9

10 Virusmäärä, -kuorma tai -pitoisuus (engl. viral load) Suomessa käytetään kaikkia edellä mainittuja sanoja. Hivin tarttuvuuteen vaikuttaa olennaisesti hi-virusmäärä. Virusmäärä on erityisen korkealla hivin tarttumisen jälkeen ja tartunnan alkuvaiheessa. Alkuvaiheen jälkeen virusten määrä vähenee, ja jonkin ajan kuluttua alkaa nousta jälleen. Etenevässä hiv-infektiossa virusmäärä lisääntyy ja loppuvaiheena on aids. Lääkityksen tarkoituksena on pitää virusmäärät alhaalla. Alhainen virusmäärä ja hiv-tartunnan riski Antiretroviraalilääkityksen vaikutus hivin tarttuvuuteen Alhainen virusmäärä vähentää hivin tarttuvuutta huomattavasti. Virusmäärän ollessa mittaamattomissa hi-virusta ei pystytä testein mittaamaan. Tällä hetkellä Suomessa luku on alle 20 kopiota /ml. Tutkijat ehdottavat: hivin tarttumisriski suojaamattomassa seksissä hiv-positiiviselta, jonka virusmäärä on mittaamattomissa, on sama kuin hiv-positiiviselta, jonka virusmäärä on korkea ja joka käyttää kondomia. Tutkimustulokset osoittavat, että antiretroviiralilääkitys vähentää hivin tarttuvuutta 92 %:lla. Tällöin lääkityksen tulee toimia, virusmäärien pitää olla mittamaattomissa eikä ihmisellä saa olla muita seksiteitse tarttuvia tauteja. 10 Vuonna 2009, Geneveläinen tuomioistuin kumosi 18 kuukauden vankilatuomion, joka oli langetettu miehelle hiv-tartunnalle altistamisesta. Tuomioistuin hyväksyi asiantuntijalausunnon professori Hirscheliltä (yksi Swiss statementin kirjoittajista). Lausunnossaan hän todisti, että hivtartunnan riski toimivalla hiv-lääkityksellä on 1 / Prevalenssi = epidemiologiassa käytettävä termi, joka tarkoittaa tietyn taudin tapausten määrää tietyssä ihmisryhmässä tietyllä hetkellä Suurimmassa osassa tapauksista tartunta tapahtuu alkuvaiheessa, jolloin virusmäärät ovat huomattavan korkealla. Ja näissä tapauksissa seksiä harrastetaan täydessä yhteisymmärryksessä. Yksi olennainen kysymys on, miksi hivin tartuttaminen ja /tai tartunnalle altistaminen on haluttu ja halutaan kriminalisoida. Mitään varsinaista hyötyä kriminalisoinnista ei ole pystytty osoittamaan. Sen sijaan rankaisevat hiv-spesifit lait lisäävät stigmaa ja tuhoavat oikeudenkäynteihin joutuneiden ihmisten elämät, mukaan lukien syytetyt, heidän perheensä ja toisinaan myös urhit. Todisteita ei myöskään ole siitä, että laeilla olisi vaikutusta ihmisten seksikäyttäytymiseen. Rikoslain soveltaminen tarjoaa erittäin vähän jos lainkaan hyötyä ennaltaeh- käisyyn tai hivin kanssa elämiseen liittyen. Ennemminkin se mahdollistaa ja ylläpitää stigmatisointia, pelkoa ja vieraantumista. Maailmanlaajuisesti vaikutukset esimerkiksi naisiin saattavat olla katastrofaalisia. Kriminalisointi eriarvoisuuden lisääjänä Alueilla, joissa hivin tartuttamisesta tai tartunnalle altistamisesta on tuomittu, suuri osa tuomioista on kohdistunut ryhmiin, jotka ovat sosiaalisesti ja/tai taloudellisesti haavoittuvassa asemassa. Haavoittuvina ryhminä pidetään yleisesti naisia, miehiä joilla on seksiä miesten kanssa (msm), maahanmuuttajia, seksityöntekijöitä ja lapsia.

11 miesten välinen seksi on kriminalisoitu noin 80 maassa. kaikkialla maailmassa hiv koskettaa merkittävästi msm-ryhmää. kuitenkin pelot, stigma ja suora väkivalta estävät osallistumista hivin ehkäisyyn, testaukseen ja muihin palveluihin. samoin seksityöntekijät kohtaavat stigmaa. monet lait, joita ei ehkä suoranaisesti ymmärretä hivin ehkäisyyn liittyviksi, vaikuttavat suoraan terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen. kriminalisointi estää pääsyä terveys- ja sosiaalipalveluihin, sekä avointen vuorovaikutussuhteiden syntymisen. Hiviin liittyvä kriminalisointi lisää naisten ja lasten haavoittuvuutta hiv-tartunnoille. afrikassa hiville altistamisen ja tartuttamisen kriminalisoivia lakeja on perusteltu sillä, että ne suojelevat naisia. tätä on kuitenkin vaikea hyväksyä perusteluksi alueilla, joissa naiset on marginalisoitu ryhmä ja heitä syrjitään sukupuolen perusteella. valitettavan usein tuomareilla ei ole kokemusta ja kykyä havaita naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja sen vakavuutta. monissa maissa hiv ja aids koskettavat lähes jokaista lasta. aids-orvot, erityisesti nuoret tytöt, saattavat joutua tilanteeseen, jossa ainoa tulonhankkimiskeino on seksin myyminen turisteille. afrikassa sovellettavat lait antavat vanhemmille oikeuden kieltää lasten osallistuminen hiv-valistukseen. keskinäisen vastuun ja yhteisymmärryksen saavuttaminen seksissä voi olla mahdotonta joissakin maissa. jopa laki saattaa määritellä sen, että naisella ei ole oikeutta kieltäytyä seksistä avioliitossa. naiset joutuvat usein hankalaan asemaan. He osallistuvat useammin kuin miehet vapaaehtoiseen hiv-testaukseen, ja ovat siten tietoisia hiv-statuksestaan. Positiivisesta hiv-statuksesta kertominen aviomiehelle saattaa johtaa hylkäämiseen, väkivaltaan, syytöksiin tai mies ei yksikertaisesti usko testitulosta. esimerkiksi ugandassa 21.5% kyselyyn osallistuneista naisista kertoi kokeneensa väkivaltaa kerrottuaan positiivisesta hiv-statuksesta (kielburger, GnP+). myös länsimaissa (usa, kanada, tanska, suomi ja englanti) naisia on syytetty hiv-tartunnalle altistamisesta tai tartuttamisesta. useimmiten media osallistuu tähän keskusteluun hyvin sensaatiohakuisesti. niin kuin suomessakin on käynyt. mitkä ovat olleet hyödyt nimen ja kuvan julkistamisesta? Hiv on virus, ei rikos! 11

12 rangaistus ei ole soveliasta tavallisessa tai tyypillisessä hivin tarttumistapauksessa rikoslain yksi tehtävä on rangaista. monen mielestä ihmistä tulee rangaista, jos hän tietäen omasta hiv-tartunnastaan tartuttaa toiseen hivin harrastamalla suojaamatonta seksiä. joissakin tapauksissa vastaus on kyllä, samaa mieltä. maailmalta löytyy varmasti tapauksia, joissa motiivina on ollut viha tai epätoivo. ihminen, joka tarkoituksellisesti haluaa aiheuttaa harmia ja vahinkoa toiselle, ansaitsee varmasti rangaistuksen. tällaiset tapaukset ovat kuitenkin hyvin harvassa ja aina voidaan kyseenalaistaa se, minkälaisen rangaistuksen. onko rangaistus oikea vastaus tähän käyttäytymiseen? tilanne ja olosuhteet huomioon ottaen olennaisempaa olisi varmasti rohkaista ihmisiä hiv-testiin ja ennaltaehkäisyn pariin. unaids ja monet muut tahot kehoittavat rikoslain ja seoveltamisen rajaamista tapauksiin, joissa ihminen tietää olevansa hiv-positiivinen, hänen tarkoituksenaan on tartuttaa hiv ja tartunta oikeasti tapahtuu. Hiv-tartunnan saaneiden yksi suurimista peloista on, että on ehtinyt vahingossa tartuttaa tai että tartuttaisi jonkun toisen. ihmiset, jotka ovat tietoisia hiv-tartunnastaan harrastavat muita useammin turvaseksia ja käyttävät kondomia yhdynnässä. Kondomi liukuvoiteen kanssa koko yhdynnän ajan käytettynä suojaa tehokkaasti hiviltä ja muilta seksiteitse tarttuvilta taudeilta. On erityisen tärkeää käyttää kondomia ja vesiliukoista tai silikonipohjaista liukuvoidetta silloin, kun on anaaliyhdynnässä miehen kanssa, josta ei tiedä, onko tämä hiv-positiivinen vai ei. Sama koskee tietysti myös tilannetta, jossa jompikumpi tietää olevansa tartunnansaanut. Hiv-testaus on yksi olennainen osatekijä uusien hiv-tartuntojen ehkäisyssä, ja portti hyvän lääkehoidon ja hoidon piiriin. suurin osa ihmisistä harrastaa suojaamatonta seksiä, koska he, ja todennäköisimmin myös heidän kumppaninsa a) nauttivat seksistä enemmän ilman kondomia, b) huomaavat yllättäen haluavansa harrastaa seksiä, eikä kondomia ole saatavilla, c) kokevat kondomin käytön puheeksi oton äärimmäisen hankalaksi ja vaivaannuttavaksi eivätkä halua pilata romanttista hetkeä, d) eivät täysin ymmärrä kondomin käytön tärkeyttä hivin ennaltaehkäisyssä tai e) ihminen kieltää olevansa hiv-positiivinen tai luulee virheellisesti virusmääränsä olevan mittaamattomissa. nykytietämyksen valossa hivin tarttuvuus on äärimmäisen pieni. jos ihminen on lääkityksellä, virusmäärät ovat mittaamattomissa, ei ole muita seksiteitse tarttuvia tauteja eikä ole verikontaktia, hivin tarttuvuus on 1 / ainakin näin todistettiin oikeudenkäynnissä Genevessä. ja saisiko aikuinen ihminen päättää itse seksielämästän? ensisijaisena lähteenä on käytetty: Global network of People living with Hiv, GnP the Global criminalisation scan report documenting trends, presenting evidence. täältä löytyvät lähteet moniin esitettyihin tutkimus ja kyselytuloksiin. colb, s.f. the criminalization of Hiv transmission: is it just? findlaw for legal Professionals, lp.findlaw.com/colb/ html (katsottu ) ryynänen, a oikeudelliset vastuukysymykset. teoksessa tuhkanen, k. (toim.) käsikirja hiv-positiivisille. Positiiviset ry. unaids Policy Brief. criminalisation of Hiv transmission. 12

13 Stigmasta Hiviin liittyvä stigma ei ole vuosien aikana hävinnyt eikä juuri vähentynytkään. Stigmaa esiintyy niin itseen kohdistuvana stigmana, jukisella tasolla kuin institutionaalisella tasolla. Stigma ja stigmatisointi rajoittavat elämää. Stigman vuoksi ei uskalleta hakeutua hiv-testiin eikä kertoa omasta hiv-statuksesta. Hiviin liittyvällä stigmalla on niin sosiaalisia, psykologisia kuin terveydellisiä seurauksia. Ohessa on Hollannissa tehdystä tutkimuksesta hiv-positiivisten kokemuksia stigmasta. Missä paikoissa ja/tai yhteyksissä stigmaa on koettu sekä miten stigma on ilmentynyt. Kyselyyn osallistui yhteensä 667 ihmistä. Missä paikoissa ja yhteyksissä stigmaa esiintyy? Miten stigma ilmenee? 1. media (79.1%) 2. Homoyhteisö (66.7%) 3. satunnaiset tuttavuudet (65.4%) 4. taloudelliset palvelut (58.4%) 5. työ (52.0%) 6. seksikumppani(t) (51.9%) 7. vapaa-ajan aktiviteetit ja harrastukset (40.9%) 8. ystävät (39.3%) 9. laajennettu perhe (39.0%) 10. lähiperhe (34.8%) 11. oma uskonnollinen yhteisö (33.6%) 12. muut hiv-tartunnan saaneet (32.1%) 13. Hammaslääkäri (28.8%) 14. sairaala (26.2%) 15. yleislääkäri (19.2%) 16. koulu (16.7%) Sutterheim, S. E. et al HIV related stigma in the Netherlands. 1. on kehotettu salaamaan hiv-status (54.1%) 2. syyllistäminen (38.2%) 3. kasvanut fyysinen etäisyys (34.4%) 4. välttely (30.9%) 5. liialliset suojaavat tai hygieeniset toimenpiteet (29.5%) 6. on kerrottu, että paljastetaan toisen hivstatus (28.8%) 7. välinpitämättömyys (28.7%) 8. aktiviteeteista poisjättäminen (27.3%) 9. kiusalliset sosiaaliset tilanteet (19.8%) 10. yliystävällinen käyttäytyminen ja liioiteltu kiltteys (19.4%) 11. aggressiivisuus (8.6%) lähes kaikki vastaajat raportoivat sympatiaa ja sosiaalista tukea kerrottuaan hiv-tartunnastaan (91.1%) Sutterheim, S. E. et al HIV related stigma in the Netherlands. 13

14 Huumeista seksiin, vaikenemisesta ja syrjinnästä pienin askelin kohti inhimillisempää yhteiskuntaa: Hiv/aidsin nykytilasta Venäjällä tässä artikkelissa kerrotaan venäjän hiv/aids-tilanteesta ja maan hiv-positiivisten kohtaamista ongelmista. kuvasta piirtyy melko synkkä. osin se johtuu kuvatun todellisuuden synkkyydestä, osin valitusta näkökulmasta, joka keskittyy pääosin ongelmakohtien esiintuomiseen. myös myönteisen kehityksen askeleita tuodaan esiin. artikkelin kirjoittaja tietää, että venäjällä on ongelmien lisäksi korkeatasoista hiv/aidsiin liittyvää osaamista, väsymätöntä työtä sekä varmasti paljon hiv-positiivisten positiivisia kokemuksia. toivottavasti nämä valoisammatkin puolet pääsevät jatkossa entistä paremmin esiin. venäjän hiv-tilanteen yleiskuva itä-euroopan ja keski-aasian maissa on tällä hetkellä käynnissä koko maapallon tasolla nopeimmin kasvava hiv-epidemia. euroopan hiv- ja aids-tilannetta seuraavan eurohiv -keskuksen mukaan vuonna 2006 alueen uusista hiv-tartunnoista enemmistö, noin 70 % todettiin itä-euroopassa. kovinta kasvuvauhti oli venäjällä, josta raportoitiin 65 % itäeuroopan uusista tartunnoista. myös ukrainassa uusien hiv-tapausten määrä oli suuri. 14 itä-euroopan ja venäjän hiv-epidemian taustalla vaikuttaa voimakkaasti neuvostoliiton hajoamista seurannut ruiskuhuumeiden käytön lisääntyminen sekä yhteiskunnan negatiivinen asennoituminen huumeidenkäyttäjiin. ykköshuume on heroiini, jota tulee alueelle afganistanista. venäjällä on arviolta 1,5 3 miljoonaa suonensisäisten huumeiden käyttäjää, joista enemmistö on miehiä. suurin osa venäjän hiv-positiivisista on saanut tartunnan ruiskuhuumeiden käytön välityksellä. viime vuosina kuitenkin heteroseksin kautta saatujen tartuntojen määrä on ollut kasvussa. tässä on kyse paljolti huumeidenkäyttäjien kumppaneista. etenkin naisten tartunnoista suurin osa tulee tällä hetkellä seksiteitse. venäjän virallisten tilastojen mukaan maassa oli vuoden 2008 puoleenväliin mennessä rekisteröity noin hiv-tartuntaa, ja aidsiin kuolleita ihmisiä lähemmäs kansainvälisten arvioiden mukaan hiv-positiivisten määrä venäjällä saattaa kuitenkin olla paljon suurempi, jopa pitkälti toista

15 miljoonaa. tilastojen epätarkkuuteen vaikuttaa yhtenä suurena tekijänä se, että monet hiv-positiiviset eivät hakeudu hiv-testaukseen ja hoidon piiriin. syynä tähän on paljolti hiv-positiivisiin ja huumeidenkäyttäjiin kohdistuvat kielteiset asenteet ja syrjintä, jotka ovat yleisiä venäjällä. yk:n kehitysohjelma undp:n selvityksessä todetaan, että itä-euroopan ja ivy-maiden hiv-positiiviset pelkäävät enemmän hiv-positiivisuuteen liittyvää syrjintää, kuin hiv/ aidsista aiheutuvia seurauksia omalle terveydelleen. tiedon ja keskustelun tyhjiö ennakkoluulojen ja syrjinnän taustalla ennakkoluuloihin ja syrjintään vaikuttaa merkittävästi asiallisen tiedon puute ja siihen liittyvä myytteihin ja väärään tietoon tukeutuminen. venäjällä seksuaalisuus ja huumeet ovat olleet julkisella tasolla pitkään tabuja aiheita, ja niihin liittyvä avoin keskustelu on nuorta. neuvostoliitossa seksistä ja seksuaalisuudesta vaiettiin lähes täysin, mutta samalla seksikäyttäytymisen trendit ovat olleet venäjällä 60- ja 70-luvuilta lähtien samansuuntaiset kuin länsimaissa. seksiä aletaan harrastaa yhä nuorempana, ja kumppaneita on useampia. on todettu että venäjällä seksuaalivallankumous tapahtui päinvastoin kuin länsimaissa. ensi tapahtui käyttäytymistason muutos, jota seurasi vuosikymmenten viiveellä julkisen keskustelun käynnistyminen. Puhe alkoi neuvostoliiton hajottua. länsimaissa seksuaalivallankumoukseen liittyi ja sitä edelsi muutos julkisessa seksuaalisuudesta puhumisessa. venäläisissä kouluissa ei anneta seksuaalikasvatusta, joka on esimerkiksi suomessa osa opetusohjelmaa. seksuaalivalistusta voi olla paikallisesti ja projektiluonteisesti, mutta keskeinen ongelma on, että venäjällä ei ole yhtenäistä opetussuunnitelmaa seksuaalikasvatukseen kouluissa. sitä ei ole myös juurikaan huomioitu opetus- ja terveydenhoitohenkilökunnan koulutuksessa. lisäksi monet tahot venäjällä vastustavat koulussa annettavaa seksuaalikasvatusta, väittäen sen yllyttävän nuoria varhaiseen ja vastuuttomaan seksin harrastamiseen. tämä siitäkin huolimatta, että maailmanlaajuinen kokemus osoittaa juuri päinvastaista. muun muassa venäjän ortodoksisen kirkon kanta on, että seksuaalisuus on perheen sisäinen asia, jota ei voi millään tavalla käsitellä koulussa. viranomaiset ovat joissain tapauksissa kieltäneet jopa sanan kondomi käyttämisen nuorten terveysvalistuksessa. tällaisessa ilmapiirissä tutkittuun tietoon perustuvan seksuaaliopetuksen on ollut vaikea saada jalansijaa. kun nuorten seksuaalikasvatusta ei ole, korostuu hiv-kampanjoiden merkitys. onnistuneita kampanjoita onkin toteutettu venäjällä, mutta väestön asenteiden muutos vie aikaa. Hiv-positiiviset, ruiskuhuumeiden käyttäjät, prostituoidut, vangit ja homoseksuaalit kohtaavat usein syrjintää Hiv-positiiviset, ruiskuhuumeiden käyttäjät, prostituoidut, vangit ja homoseksuaalit kohtaavat venäjällä kielteistä suhtautumista ja syrjintää niin tavallisten ihmisten kuin viranomaisten taholta. erityisesti huumeidenkäyttäjät ja prostituoidut ovat usein joutuneet miliisin hyväksikäyttämiksi. Heitä on pidätetty tekaistuin perustein, minkä jälkeen heiltä on vaadittu muun muassa maksua tai tietoa huumeiden välittäjistä vapautumisen ehtona. lisäksi miliisit ovat pakottaneet prostituoituja seksiin. ruiskujenvaihtopisteet ovat huumeidenkäyttäjille vaarallisia, etenkin öiseen aikaan. niiden lähettyvillä miliisit ovat juuri usein päivystäneet. ruiskujenvaihtopisteitä ei ole muutenkaan venäjällä paljoa suhteutettuna huumeidenkäyttäjien määrään. ruiskujenvaihtopisteiden ja muiden julkisten paikkojen pelkääminen vaikuttaa suoraan siihen, että ruiskuja ei vaihdeta riittävästi, ja ne ovat yhteiskäytössä. kun huumeidenkäyttäjät eivät hakeudu ruiskujenvaihtopisteisiin, he jäävät vaille hiv-valistusta. Pidäte- 15

16 Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maissa on tällä hetkellä käynnissä koko maapallon tasolla nopeimmin kasvava hiv-epidemia. tyksi tuleminen ja vankilaan joutuminen taas voi olla kohtalokasta, koska vankiloissa olosuhteet ovat usein kurjat ja palvelut heikot. Huumeiden käyttö on yleistä vankiloissa, kuten oletettavasti myös suojaamaton seksi. yli 10 % uusista hiv-tartunnoista venäjällä on rekisteröity vankiloissa. ruiskujenvaihtoa ei ole. kaikille vangeille tehdään sisäänotossa hiv-testi, mutta testiin liittyvän neuvonnan on todettu olevan puutteellista. Hiv-positiivisille vangeille suunnattujen palvelujen parantamiseksi on kuitenkin viime vuosina tehty töitä. muun muassa Pietarin aids-keskuksella on ollut yhteistyötä alueen naisvankiloiden kanssa, jonka tuloksena hiv-positiivisten naisvankien olot ovat parantuneet. vuodesta 2006 alkaen on tehty terveystarkastuksia ja tarjottu antiretroviraalihoitoa sitä tarvitseville naisille. on myös havaittu, että tiedon lisääntyminen hivistä parantaa vankilan henkilökunnan ja muiden vankien suhtautumista hivpositiivisiin vankeihin. aikaisemmin 16 hi-virusta kantaneet vangit suljettiin omiin osastoihinsa, mutta nykyään he elävät yhdessä hiv-negatiivisten kanssa. ilmapiirin parantumiseen vaikutti ymmärrys ja kokemus siitä, että samoissa tiloissa oleskelu ei johda hi-viruksen leviämiseen. Huumeidenkäyttäjät kohtaavat syrjintää myös yleisemmin terveydenhuollossa. Hiv-positiivisilta huumeidenkäyttäjiltä on muun muassa useasti evätty antiretroviraalihoito sillä perusteella, että he eivät muka pysty sitoutumaan siihen. muutenkin huumeidenkäyttäjiä saatetaan kohdella ikään kuin he eivät ansaitsisi palveluja. Huumeidenkäyttäjiin kohdistuvat ennakkoluulot ja syrjintä kaksinkertaistuvat, kun he ovat hiv-positiivisia. muita tällaiselle kaksinkertaiselle syrjinnälle altistuvia ryhmiä ovat mm. homoseksuaalit ja prostituoidut. yksi keskeinen hiv-positiivisten syrjinnän taustalla vaikuttava uskomus on, että hiv voi tarttua jokapäiväisessä kontaktissa. jopa terveydenhuollon ammattilaisilla saattaa olla puutteelliset tiedot hiviruksen tartuntatavoista. useissa tapauksissa hiv-positiiviset ovat saaneet terveydenhuollossa osakseen huonoa kohtelua, tai he ovat jääneet kokonaan ilman apua. monet hiv-positiiviset ovat lisäksi kertoneet ongelmista henkilökohtaisessa elämässään. He ovat muun muassa tulleet läheistensä hylkäämiksi kerrottuaan tartunnastaan. myös työpaikoilta on erotettu ihmisiä hiv-positiivisuuden vuoksi. Homoseksuaalit ja muut seksuaalivähemmistöt ovat kohdanneet venäjällä todella voimakasta paheksuntaa ja syrjintää. neuvostoliitossa miesten välinen homoseksuaalisuus oli kriminalisoitu ja lesbous nähtiin mielisairautena. Homoseksuaalisuuden kieltävä laki poistettiin vuonna 1993, ja pientä parannusta asenteissa on tapahtunut. toisaalta homofobiset asenteet ovat edelleen hyvin vahvat, ja homoseksuaalien asema venäläisessä yhteiskunnassa on heikko.

17 useimmat homoseksuaalit eivät uskalla kertoa seksuaali-identiteetistään syrjinnän pelosta. samasta syystä heitä on vaikea saada hiv-testauksen, -neuvonnan ja hoidon pariin. tämä on loukkaus heidän oikeuksiaan kohtaan. samalla bi-seksuaalisten seksikontaktien kautta niin kutsutut msm -miehet (men having sex with men) voivat olla tietämättään siirtämässä hiv-tartuntaa naispuolisille kumppaneilleen ja tätä kautta potentiaalisesti lapsille. seksuaalivähemmistöjen huomioiminen hivin ennaltaehkäisyssä on ollut vähäistä. Hivin ennaltaehkäisy ja haittojen vähentäminen yskähtelee venäjää on kritisoitu siitä, että se ei ole panostanut riittävästi hiv-valistukseen ja haittojen vähentämiseen liittyvien palvelujen käyttöönottoon. venäjä on lisännyt rahoitustaan hiv-työhön, muun muassa nuorten tavoittamisen ja antiretroviraalihoitojen osalta. samalla on kuitenkin merkittävästi leikattu rahoitusta neulojenvaihto-ohjelmille. koska suurin osa venäjän hiv-positiivisista on saanut tartunnan ruiskuhuumeiden käytön välityksellä, neulojen vaihto sekä korvaushoidon tarjoaminen olisivat ratkaisevassa asemassa maan hiv-epidemian suunnan muuttamisessa. Haittojen vähentämisen palvelut ovat kuitenkin kaiken kaikkiaan käynnistyneet hitaasti, ja niiden rahoitus on ollut riittämätöntä. uskomukset siitä, että haittojen vähentämisen ohjelmat lisäisivät huumeiden käyttöä, ovat vahvat. tämä taaskin siitä huolimatta, että maailmanlaajuinen kokemus osoittaa täysin päinvastaista. unaidsin arvion mukaan vuonna 2005 vain 5 % venäjän huumeidenkäyttäjistä oli neulojenvaihto-ohjelmien piirissä. korvaushoitoa ei maassa ole tarjolla, ja se on laitonta. asiasta on käyty kiivasta keskustelua, mutta muutosta ei ole tapahtunut. taustalla vaikuttaa venäjällä vallitseva huumeriippuvuuden hoitotapa, jonka keskiössä on jyrkkä jako parantumiseen tai parantumisen epäonnistumiseen. täydelliseen pidättäytymiseen tähtäävä toiminta ei sovi yhteen haittojen vähentämisen ajattelun kanssa, jossa nähdään erilaisten positiivisten tulosten tärkeys. lisäksi venäjän politiikka suhteessa huumeidenkäyttäjiin on jyrkän kriminalisoivaa, mikä on hivin leviämisen kannalta kohtalokasta, kuten yllä vankiloiden osalta mainittiin. on myös esitetty, että maan huumehoidoissa ei tarjota huumeidenkäyttäjille seksuaaliterveyteen liittyvää neuvontaa, mikä puolestaan edesauttaa hivin siirtymistä huumeidenkäyttäjistä valtaväestöön seksikontaktin välityksellä. Hoidoista ja palveluista venäjällä on tehty viime vuosina paljon työtä antiretroviraalihoitojen takaamiseksi kaikille maan hiv-positiivisille, mutta muutos parempaan tapahtuu hitaasti. vain 16 % edenneen hi-viruksen kantajista sai antiretroviraalihoitoa vuonna luku oli pieni siitäkin huolimatta, että venäjällä hoito on ilmaista. vuonna 2006 venäjällä antiretroviraalihoitoa saaneista henkilöistä vain neljännes oli ruiskuhuumeiden käyttäjiä. syinä tähän olivat huumeidenkäyttäjien pelot leimatuksi ja syrjityksi tulemi- 17

18 Venäjällä taataan odotaville hiv-positiivisille äideille viruslääkitys, joka ehkäisee tarunnan välitymisen lapselle. sesta sekä viranomaisten epäilykset huumeidenkäyttäjien kyvystä sitoutua hoitoon. tässä kohtaa venäjä on taas ummistanut silmänsä kansainväliseltä kokemukselta. on arvioitu, että itse asiassa venäjän kaltaisessa tapauksessa huumeidenkäyttäjien saaminen hoitojen piiriin olisi kaikkein tehokkain ja halvin tapa ehkäistä hiv-tartuntoja. venäjällä palveluja ja hoitoa hivpositiivisille tarjoavat alueelliset aids-keskukset. ne ovat korkeatasoisen osaamisen keskuksia, jotka ovat kehittäneet toimintaansa vastaamaan yhä paremmin hiv-positiivisten tarpeita. esimerkiksi Pietarin aids-keskus on saanut palveluistaan paljon kiitosta. aids-keskuksiin liittyvä ongelma on kuitenkin se, että kun osaaminen ja tieto keskittyvät niihin, paikallisissa terveyskeskuksissa hiviin liittyvä tietämys on usein heikoilla kantimilla. juuri paikallistasolle osaamista pitäisi saada, koska se on taso jolla on parhaat mahdollisuudet tavoittaa ihmisiä. aids-keskusten ja paikallisten terveys- ja sosiaalikeskusten yhteistyötä on kehitetty, mutta tiedonvaihtoa tarvitaan lisää. 18 äiti lapsi-tartunnoista Pietarin aids-keskus on viime vuosina pitänyt toimintansa yhtensä painopisteenä hivin koskettamien perheiden auttamista. Pietarilaisia on huolestuttanut erityisesti äiti lapsi-tartuntojen korkeat määrät. vuonna 2009 julkaistujen tietojen mukaan 6,7 %:ssa tapauksista hi-virus siirtyi hiv-positiivisesta äidistä lapseen. koko venäjän tasolla vastaava luku oli noin 7 %. venäjällä taataan odottaville hiv-positiivisille äideille viruslääkitys, joka ehkäisee tartunnan välittymisen lapselle. Pietarin aids-keskuksen mukaan ongelma on kuitenkin se, että noin 20 % hiv-positiivisista tulevista äideistä saa tietää tartunnastaan vasta tullessaan synnyttämään. juuri ennen synnytystä aloitettu lääkitys ei anna riittävää suojaa viruksen välittymistä vastaan. vasta synnytyssairaalassa tartunnastaan kuulevien naisten määrä on suuri, etenkin kun otetaan huomioon, että venäjällä äitiysneuvolat tarjoavat kaikille raskaana oleville ilmaisen hiv-testin ja neuvontaa hi-viruksesta. äitiysneuvolaan hakeutumattomuuden taustalla on mitä todennäköisimmin epäluottamus viranomaisia kohtaan. Pietarin aids-keskuksen selvityksen mukaan vuonna 2008 hi-virus välittyi 20 hiv-positiiviselta naiselta heidän lapseensa. monet näistä naisista käyttivät suonensisäisiä huumeita ja he olivat olleet aikaisemmin vankilassa. toinen vaihtoehto oli että heidän

19 kumppaninsa oli huumeidenkäyttäjä tai ollut vankilassa. aids-keskuksen mukaan ratkaisuksi ongelmaan tarvitaan hivin ennaltaehkäisyn vahvistamista vankiloissa sekä paikallisten sosiaalija terveyspalvelujen yhteistoiminnan lisäämistä hiv-positiivisten naisten ja perheiden tukemiseksi. ehkäisystä venäjällä: aborttikulttuurista kondomin käyttöön neuvostoliitossa abortti oli yleisin tapa estää ei-toivotun lapsen syntymä. nykyaikaisia ehkäisymenetelmiä ei juuri ollut saatavilla tai niiden käyttöönottoa vaikeutettiin. ehkäisypillerit kiellettiin 70-luvulla ja niiden haittavaikutuksista annettiin virheellistä tietoa. taustalla vaikuttivat neuvosto-venäjän alhaiset syntyvyysluvut ja pelko venäläisen väestön katoamisesta, jos nykyaikaista ehkäisyä käytettäisiin. neuvostoliiton hajotessa suurelle osalle neuvostoliittolaisista naisista oli tehty yksi tai useampi abortti luvun lopulta alkaen modernit ehkäisymenetelmät ovat vallanneet sijaa venäjällä. on esitetty, että maassa ollaan siirtymässä aborttikulttuurista kondomikulttuuriin. aborttien määrät ovatkin laskeneet selvästi, mutta siitä huolimatta abortti on yhä paljon yleisempää venäjällä kuin esimerkiksi länsi-euroopassa. venäläisten naisten ehkäisyn käyttöä selvittäneiden tutkimusten mukaan kondominkäyttö on lisääntynyt selvästi etenkin nuorten naisten keskuudessa. toisaalta epäluotettavat menetelmät - muun muassa keskeytetty yhdyntä ja emättimen huuhtelu - ovat suosittuja. nuorten venäläisten miesten on myös todettu käyttävän halukkaasti kondomia. tietoisuus hiv:stä ja sen ehkäisystä on todennäköisesti lisännyt kondomin käyttöä, etenkin suurissa kaupungeissa. toisaalta ongelmana tuntuu olevan, että yleisestä tietoisuudesta huolimatta venäläiset eivät usein koe hivin koskettavan itseään ja heidän kondominkäyttönsä ei olekaan johdonmukaista. Hivin koetaan koskettavan lähinnä riskiryhmiä, eikä omaa suojautumisen tarvetta ymmärretä tarpeeksi. nuorten seksuaalikasvatus on aina tärkeää, mutta erityisen kipeästi sitä tarvittaisiin venäjällä. tämä siitä syystä että hivillä on maassa hyvin nuoret kasvot. venäjän hiv-positiivisista reilusti yli 80 % on vuotiaita. Jouni sirkiä kirjoittaja toimii projektikoordinaattorina väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikössä kirjallisuutta ja linkkejä: aids. sex. Health. the scientific-popular journal. analiz polozhenia detej v rossijskoj federacii unicef. anttila, m., karvonen, o., sinkkonen, m., tuomi, m., vaittinen, s., vienonen, a Pelot toivo luottamus. näkökulmia luoteis-venäjän hiv- ja aids-kysymykseen. Helsinki. sosiaali- ja terveys-alan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Hiv and aids in russia, eastern europe & central asia dubikaytis, t., Hemminki, e., kuznetsova, o., nikula, m., regushevskaya, e contraceptive use and abortion among women of reproductive age in st. Petersburg, russia. Perspectives on sexual and reproductive Health. volume 41, issue 1. (51-58) Harm reduction developments countries with injection-driven Hiv epidemics. international Harm reduction development Program (ihrd). open society institute. Hiv/aids surveillance in europe. end-year report , no. 75. eurohiv. european centre for the epidemiological monitoring of Hiv/aids. who and unaids collaborating centre on Hiv/aids. kon, igor. Podrostkovaja seksual nost na poroge xxi veka. kirjan täysi internet-versio. ru/book10.html macauley, john. Hiv/aids and undp in the eastern europe and cis region show/0346e6c3-f203-1ee9-b09ba72a54265bb7 mckee, m. & Perlman, f trends in family Planning in russia, Perspectives on sexual and reproductive Health. volume 41, issue 1. (40-50) rotkich, a seksi venäjällä: vapautumista ja vanhoillisuutta. teoksessa korhonen e. (toim.) venäläiset perheet ja seksuaalisuus murroksessa. Helsinki. väestöliitto. rotkich, a the man question : loves and lives in late 20th century russia. Helsinki : Helsin-gin yliopisto. 19

20 bla bla bla bla muista käyttää kondomia! bla bla bla Puhutaanko seksistä? seksuaalineuvonnan mahdollisuudet osana hiv-tartunnan saaneen tukemista seksuaalisuus on erottamaton osa jokaista ihmistä syntymästä aina kuolemaan asti ja hyvän seksielämän katsotaan nykyään kuuluvan jokaiselle. oman itsensä ja kehonsa tunteminen ja hyväksyminen sekä tyydyttävä seksielämä lisäävät muutakin hyvinvointia ja terveyttä. seksuaaliterveys on kykyä nauttia ja kontrolloida seksuaalista ja lisääntymiskäyttäytymistä sosiaalisen ja persoonallisen etiikan mukaisesti. se on vapautta pelosta, häpeästä ja syyllisyydestä, vääristä uskomuksista, ja muista psyykkisistä tekijöistä, jotka ehkäisevät seksuaalivastetta ja seksuaalista kanssakäymistä. seksuaaliterveys on myös vapautta orgaanisista häiriöistä, taudeista ja vajeista, jotka häiritsevät seksuaali- ja lisääntymisfunktioita. maailmanlaajuisesti katsottuna who:n tavoite seksuaaliterveydelle on seksuaalinen hyvinvointi ja harmoninen persoonallisuus, joka arvostaa omaa kehoaan ja kunnioittaa toisen ihmisen ratkaisuja, toimii vastuullisesti sekä kykenee ilmaisemaan rakkautta ja läheisyyttä. yksilö elää omien arvojensa mukaisesti ja pystyy nauttimaan seksuaalisuudestaan läpi elämänsä ehkäisten seksuaalista hyväksikäyttöä, edistäen turvallista ja vastuullista seksuaalikäyttäytymistä. Hiv-tartunnan saaneet joutuvat kohtaamaan meidänkin yhteiskunnassamme stigmatisointia, raskasta sosiaalista leimaamista. stigma sisältää yleensä useita yhteen kietoutuneita negatiivisia mielikuvia, joiden alta yksilön on vaikea tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. viime aikoina media on käsitellyt hiv-tartunnan saaneen seksuaalisuutta lähinnä kriminalisointikysymyksinä. vaarana on, että julkinen sana muokkaa myös hoitotyön ammattilaisten asenteita ongelmakeskeiseksi suhteessa hiv-tartunnan saaneiden seksuaalineuvontaan. vielä huonompi vaihtoehto on, ettei seksuaalisuuteen liittyviä asioita tai ongelmia käsitellä hiv-tartunnan saaneen kanssa muuten kuin nk. turvaseksiohjauksen puitteissa. ihminen jätetään tällöin yksin isojen kysymystensä kanssa. jakamaton häpeä on keskeinen tekijä niin seksuaalisen intohimon kuin erilaisten seksuaalisten toimintahäiriöiden taustalla. Hiv-positiivisuuteen edelleen liittyvä salaaminen aiheuttaa paradoksin: mitä paremmin asian salaa, sitä varmemmin jää paitsi tuesta ja hyväksynnästä, joita tarvitsisi uskaltaakseen olla salaamatta. Häpeän ja syyllisyyden tunteiden käsittely on merkityksellistä, jotta asiakas voisi löytää seksuaalisuudesta voimavaran häpeän lannistavuuden sijaan. ongelmakeskeinen suhtautuminen hiv-tartunnan saaneen seksuaalisuuteen ei luultavasti myöskään lisää ihmisten halukkuutta käydä hiv-testeissä, eikä tue vastuulliseen seksikäyttäytymiseen. 20

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Testataanko samalla hiv

Testataanko samalla hiv Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille 1 Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Seksuaalisuus osana kokonaisvaltaista hoitotyötä Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Hoitotyössä seksuaalisuuden huomioon ottaminen jää usein muiden terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 12.11.2008 B6-0584/2008 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS neuvoston ja komission julkilausumien johdosta työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittäjä(t):

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein.

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomi Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomia kutsutaan myös kortsuksi tai kumiksi. Kondomeja myydään monessa

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ LAUSUNTO 11/43/2004 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 20.9.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Asia Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet

Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet Naistentaudit ja synnytykset Naistentautien poliklinikka Noora Puhakka, kätilö AMK, seksuaalineuvoja ja seksuaaliterapeutti Seksuaalineuvonta ja RAISEK - palvelun mahdollisuudet

Lisätiedot

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus Seksuaalioikeudet Seksuaalisuuden myytti Sukupuolisuus ja seksuaalisuus ovat normaali ja olennainen osa ihmisen elämää. Ne kuuluvat jokaisen elämään niihin liittyvine haluineen, toiveineen, mielikuvineen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin 5.11.2012 Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin Miksi Pro-tukipiste ry vastustaa seksuaalipalveluiden oston kriminalisointia? 1. Pro-tukipiste ry vastustaa kaikkia sellaisia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

SEAD. Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille

SEAD. Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille EU-Grundvik -rahoitteinen kehittämishanke osanottajia Belgiasta, Saksasta, Unkarista,

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN MIES

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011)

Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on: 8) toimia kansallisena ihmiskaupparaportoijana, joka: a) seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta 8.2.2016 Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta Tiia Forsström koulutus@sateenkaariperheet.fi Sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten lapsiperheitä Sukupuoli ja sen moninaisuus

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Yksi seksuaaliterveyden määritelmä Seksuaalisuus on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen,

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18 Sisällys Esipuhe... 11 OSA I SEKSUAALITERAPIAN LÄHTÖKOHDAT.... 15 Seksuaalisuus... 17 Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle.... 18 Turvallinen kiintymyssuhde....

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? 2.10.2015 Raija Kerätär www.oorninki.fi Paltamon opetuksia Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Seksistä tauteja. Alueellinen tartuntatautipäivä Tays Erik Mattsson Projektikoordinaattorija seksuaalineuvoja

Seksistä tauteja. Alueellinen tartuntatautipäivä Tays Erik Mattsson Projektikoordinaattorija seksuaalineuvoja Seksistä tauteja Alueellinen tartuntatautipäivä Tays 7.2.2017 Erik Mattsson Projektikoordinaattorija seksuaalineuvoja Sukupuolitaudit vai seksitaudit? Taudit tarttuvat seksiteitse, sukupuolella ei sinänsä

Lisätiedot

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA Seinäjoki 30.9.2009 Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi Homofobia / syrjintä

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot