Arviointikertomus 2013

Transkriptio

1 Arviointikertomus 2013 Tarkastuslautakunta

2 Sisällys 1. Tiivistelmä Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtävät ja ulkoinen tilintarkastus Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunnan toiminta Arviointikertomusten 2012 tärkeimmät huomiot ja niistä johtuneet toimenpiteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Strategiset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Hallintokuntien tavoitteiden toteutuminen Hallinto-osasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Muut havainnot Seutuyhteistyö Asiakasmaksut arviointikohteena Henkilöstö- ja työhyvinvointi Tarkastuslautakunnan esitys valtuustolle Allekirjoitukset

3 1. Tiivistelmä Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain mukaan arvioida ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lautakunnassa on seitsemän jäsentä ja arviointityön suorittamista varten lautakunta on jakanut jäsenille osastokohtaiset vastuualueet. Tavoitteiden toteutuminen Valtuusto oli asettanut 85 toiminnallista tavoitetta vuodelle Tarkastuslautakunnan arvion mukaan 71 tavoitetta toteutui ja 6 tavoitetta ei toteutunut. Osittain toteutuneiden tavoitteiden määrä oli 8. Tavoitteiden asettaminen Valtuusto hyväksyi uuden kuntastrategian vuosille Kuntastrategiasta johdetut tavoitteet tulisi ilmaista toiminnallisina tavoitteina nykyistä selkeämmin ja ymmärrettävämmin. Hallintokuntien tulisi lisätä toiminnallisten tavoitteiden merkittävyyttä ja mitattavuutta. Kunnan talous Verotulot kasvoivat 10,5 %. Lainamäärä kasvoi 0,1 milj. euroa ja oli 44,2 milj. euroa. Lainakannan keskikorko oli 2,4 %. Kuntamme suhteellinen velkaantuneisuus on 53 %. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin pienempi kuin Pirkkalassa. Henkilöstö Työntekijöitä oli vuoden 2013 lopussa 1352 henkilöä, kasvua vuoden aikana oli 112 henkilöä. Henkilöstöstä määräaikaisia oli 22,5 %. Sivistysosastolla työskenteli kunnan työntekijöistä 44,7 % eli yhteensä 604 henkilöä. Sivistysosaston henkilöstöstä määräaikaisia oli 161 henkilöä. Henkilöstökulut kasvoivat kaikkiaan 8 %. 3

4 2. Tarkastuslautakunta 2.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät ja ulkoinen tilintarkastus Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Kuntalain lisäksi valtuuston hyväksymä Pirkkalan kunnan tarkastussääntö sääntelee tarkastuslautakunnan toimintaa. Lautakunta seuraa myös tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja tekee tarvittaessa esityksiä ulkoisen valvonnan ja sisäisen valvonnan yhteensovittamiseksi ja tilintarkastuksen kehittämisestä. Kunnan tilintarkastajana on toiminut KPMG Julkishallinnon palvelut Oy. Vastuullinen tilintarkastaja on ollut JHTT, KHT tilintarkastaja Leif Erik Forsberg. Tarkastuslautakunta pyysi tilintarkastajia poiketen heidän laatimasta ohjelmasta tarkastamaan vuosittain urakka-asiakirjojen oikeellisuus, erityisesti urakka-aikaiset vakuutukset ja rakennuttajalle annettavat vakuudet Tarkastuslautakunnan kokoonpano Kunnan ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat. Niiden toiminta on kunnan muusta organisaatiosta ja johdosta riippumatonta. Valtuusto on valinnut toimikaudeksi tarkastuslautakunnan, joka on arviointivuoden ajan toiminut seuraavassa kokoonpanossa: Varsinaiset jäsenet Hannu Routamaa, pj Mikko Kuoppa, vpj Ritva Ahola Kati Näsi Jorma Turunen Anita Ranta Matti Pirhonen Henkilökohtaiset varajäsenet Toni Laine Taisto Hillberg ( asti) Markku Kuusjärvi ( lähtien) Kai-Pekka Mattila Jani Nieminen Tiina Ahonen Mari Laiho Elina Kaila Kuntalain mukaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. Lautakunnan esittelijänä on toiminut puheenjohtaja Hannu Routamaa ja sihteerinä hallintopäällikkö Anneli Hakkarainen. Tarkastuslautakunta on arviointityön suorittamista varten jakanut hallinto-organisaation mukaiset päävastuualueet tarkastuslautakunnan jäsenille ja he ovat suorittaneet arviointikäyntejä eri yksiköissä seuraavan työnjaon mukaisesti: Hallinto-osasto Sivistysosasto Perusturvaosasto Tekninen osasto Hannu Routamaa Anita Ranta ja Jorma Turunen Mikko Kuoppa ja Ritva Ahola Kati Näsi ja Matti Pirhonen 4

5 2.3. Tarkastuslautakunnan toiminta Kunnanhallituksen on esitettävä toimintakertomuksessa selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on laadittu toimintakertomuksessa esitettyihin tietoihin ja tarkastuslautakunnan jäsenten suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin perustuen. Lautakunnan jäsenet ovat seuranneet työnjakonsa mukaisesti tarkastuspareina lautakuntien ja hallintokuntien toimintaa. Tarkastusparien muistiot on käsitelty lautakunnassa. Tarkastuslautakunta on teettänyt tilintarkastajalla selvityksiä lautakuntaa kiinnostavista aiheista. Vuoden 2013 toiminnan arviointiin liittyen tarkastuslautakunta on kuullut seuraavia asiantuntijoita Tilintarkastajan tarkastussuunnitelma ja työohjelma 2013, JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg Taloushallinnon ajankohtaiset asiat, talousjohtaja Petri Lätti Terveyspalvelujen ajankohtaiset asiat ja tutustuminen terveyskeskukseen, ylilääkäri Pirkko Ranki Teknisten palveluiden ajankohtaiset asiat ja tutustuminen varastokeskukseen ja työpajaan, tekninen johtaja Korhonen Lukion ajankohtaiset asiat ja tutustuminen lukioon, rehtori Tarja Kivimäki Virkistysalueiden ajankohtaiset asiat, kunnanpuutarhuri Miia Terämä Sosiaalipalveluiden ajankohtaiset asiat, sosiaalityönjohtaja Virpi Kokko Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen ajankohtaiset asiat, Vesilahden tarkastuslautakunnan vierailu, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Antero Saksala ja perusturvajohtaja Paula Paavilainen Hallintopalvelujen ajankohtaiset asiat, pormestari Helena Rissanen Tarkastuslautakunta on hyväksynyt arvioinnin periaatteet valtuustokauden kattavassa työohjelmassaan. Tarkastuslautakunnan työohjelmassa vuotta 2013 koskevat osastokohtaiset arvioinnin painopistealueet ovat seuraavat: Hallinto-osasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto - Strategia - Taloushallinto - Maankäyttö - Ympäristönsuojelu - Sopimukset - Hallinto ja henkilöstö - Ehkäisevä toimeentulotuki - Palveluketjujen toimivuus - Lastensuojelu - Vesilahti yhteistyö - Strategian toteutuminen - Tavoitteiden konkreettisuus ja mitattavuus - Perusopetuksen tuntihinta - Nuorisotoimen hankkeet - Tilojen käyttö - Rakennusvalvonta - Investointien toteutumisen seuranta - Kunnallistekniikan suunnittelun seuranta - Urakkasopimusten oikeellisuuden seuranta Harmaalla väripohjalla esitetään tarkastuslautakunnan johtopäätökset ja havainnot kunkin asian käsittelyn lopussa. Tarkastuslautakunta esittää valtuuston päätettäväksi, että kunnanhallitus, lautakunnat ja muut tilivelvolliset ottaisivat huomioon toiminnassaan arviointikertomuksessa esitetyt havainnot ja esittäisivät lokakuun loppuun mennessä, mihin toimenpiteisiin esitettyjen havaintojen johdosta on ryhdytty. Lautakunta tekee yhteistyötä kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien kanssa. Yhteinen arviointi tehtiin asiakasmaksuista, josta yhteenveto esitetään tässä arviointikertomuksessa. 5

6 3. Arviointikertomusten 2012 tärkeimmät huomiot ja niistä johtuneet toimenpiteet Tarkastuslautakunnan arvioinnin perusteella hallintokunnat ovat ryhtyneet pääosin lautakunnan suositusten mukaisiin toimenpiteisiin, joita lautakunta esitti arviointikertomuksessaan Tarkastuslautakunta käsitteli monia kuntastrategiaan liittyviä asioita arviointikertomuksessaan Hallintoosasto ilmoitti vastauksessaan, että kuntastrategiaa täydennetään sen keskeisiä tavoitteita tarkemmin avaavan ohjelmajohtamisen avulla. Jokainen hallintokunta vie sekä kuntastrategian että sen alaohjelmien sisältämät keskeiset tavoitteet tarvittavine määrärahoineen talousarvioon. Käyttösuunnitelmissa määritellään talousarviossa hyväksytyt tavoitteet yksityiskohtaisesti tavoitteiden toteutuminen, aikataulut, mittarit ja vastuut. Hallinto-osaston vastauksen mukaan tarkastuslautakunnan näkemys huomioidaan vuoden 2014 talousarviota toteutettavien käyttösuunnitelmien valmistelussa. Uuden kuntastrategian päivittämisessä huomioidaan selkeän kielenkäytön vaatimus ja kiinnitetään erityistä huomiota perehdytykseen. Strategian tavoitteet pyritään muotoilemaan siten, että ne ovat pitkäkestoisia ja ohjaavat kunnan toimintaa vähintään valtuustokauden ajan. Tarkastuslautakunta toteaa kokouksessaan , että selvitykset hyväksytään sellaisenaan. Sosiaaliasiamiehen selvityksen mukaan Pirkkalan lastensuojeluprosessia tulee kehittää ja resursoinnin tulee olla sellainen, että selvitys on mahdollista tehdä kolmen kuukauden määräajassa ja että kaikki lastensuojeluilmoitukset voidaan käsitellä seitsemän arkipäivän kuluessa. Perusturvaosasto ilmoitti vastauksessaan, että lastensuojelun resursointia on lisätty. Lisäksi lastensuojelutyön käytäntöjä tullaan vuoden 2013 aikana kehittämään, jotta lastensuojelutarpeen selvitykset saadaan tehtyä lain säätämässä ajassa. Tarkastuslautakunta toteaa kokouksessaan , että sosiaaliasiamiehet ovat erityisen huolissaan Pirkkalan lastensuojelun käsittelyajoista. Lastensuojelun selvityksistä Pirkkala pystyi 2012 tekemään vain 70 % laissa määritellyssä kolmessa kuukaudessa ja lastensuojeluilmoituksista 66 % käsittelemään seitsemän arkipäivän kuluessa. Tarkastuslautakunta suositti asiakastyytyväisyyskyselyjä liikuntatalon palveluista. Sivistysosasto ilmoitti vastauksessaan, että asiakastyytyväisyyskyselyjä tullaan jatkossa tekemään vuosittain kaikista vapaa-aikapalveluista. Tarkastuslautakunta toteaa kokouksessaan , että asiakastyytyväisyyskyselyä vapaaaikapalveluista ei ole tehty. 6

7 4. Tavoitteiden toteutumisen arviointi 4.1. Strategiset tavoitteet Pirkkalan kuntastrategia vuosille hyväksyttiin valtuustossa syyskuussa 2010 ja se ohjasi kunnan toimintaa vielä vuonna Pirkkalan kunnanvaltuusto hyväksyi uuden kuntastrategian vuosille kokouksessaan Strategian kolme päätavoitetta ovat: 1) aktiivinen elinkeinopolitiikka 2) hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat 3) hyvin toimiva kunta. Nämä on purettu eri painopisteiksi. Jokaiselle painopisteelle on määritelty toteuttamisesta vastaava henkilö. Tarkastuslautakunnan mukaan valtuusto on määritellyt päätöksessään sen, että jokainen hallintokunta vie sekä kuntastrategian että sen alaohjelmien keskeiset tavoitteet tarvittavine rahavarauksineen talousarvioon. Tarkastuslautakunta edellyttää, että valtuuston päätöksen mukaisesti asetetaan selkeät ja ymmärrettävät mittarit, joiden avulla se saa tiedon tavoitteiden toteutumisesta Toiminnalliset tavoitteet Valtuusto oli asettanut 85 toiminnallista tavoitetta vuodelle Tarkastuslautakunnan arvion mukaan 71 tavoitetta toteutui ja 6 tavoitetta ei toteutunut. Osittain toteutuneiden tavoitteiden määrä oli 8. Arviointikertomuksessa ei ole selostettu niiden tavoitteiden toteutumista, joista toimintakertomuksessa esitetyt tiedot ovat tarkastuslautakunnan arvion mukaan riittäviä. Kaikkien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista on arvioitu seuraavassa taulukossa. YHTEENVETO TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA 2013 Kokonaistavoitteet Toteutunut Toteutunut osittain Ei toteutunut Hallinto-osasto Vastuuhenkilö Keskusvaalilautakunta Pirkko Ruokonen Tarkastuslautakunta Anneli Hakkarainen 3 3 Kunnanhallitus Helena Rissanen 2 2 Hallinto Olli Niemi Taloushallinto Petri Lätti Henkilöstöhallinto Jenni Harjula Elinkeinotoimi Erkki Korkala 3 3 Työllisyyspalvelut Kimmo Kivinen 3 3 Maankäyttö Matti Jääskeläinen Rakennusvalvonta Juhani Ruponen 1 1 Ympäristönsuojelu Vesa Vanninen 2 2 Perusturvaosasto Vastuuhenkilö Perusturvan hallinto Paula Paavilainen 3 3 Sosiaalipalvelut Virpi Kokko 3 3 Vanhusten palvelut Tuula Jutila 3 3 7

8 Perusterveydenhuolto Pirkko Ranki 3 3 Erikoissairaanhoito Pirkko Ranki 2 2 Ympäristönterveydenhuolto Kirsi Sario Sivistysosasto Vastuuhenkilö Sivistysosaston hallinto Markku Valkamo 3 3 Varhaiskasvatus Liisa Almusa Perusopetus Mika Luukkanen Lukio Tarja Kivimäki 3 3 Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus Tero Saatsi Vapaa-aikapalvelut Tero Satsi 5 5 Tekninen osasto Vastuuhenkilö Tekninen hallinto Jouni Korhonen 2 2 Ruoka- ja puhtauspalvelu Arja Vaarma Tilapalvelu Markku Viinamäki Kunnallistekniikka Mikko Keränen 3 3 Vesihuoltolaitos Jouni Korhonen Taloudelliset tavoitteet Kunnan tilinpäätöksen sisältö on seuraava: 1. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tuloksen muodostumista tilikaudella. 2. Tase kuvaa tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa. 3. Rahoituslaskelma antaa selvityksen varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana, laskelmaa verrataan pankkitileihin ja niiden muutoksiin. 4. Kunnanhallituksen toimintakertomus, jossa selitetään olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa. Kertomus antaa oikean kuvan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. 5. Talousarvion toteutumisvertailu suhteessa edelliseen vuoteen: Verotulojen kasvu oli edelleen vahvaa, kasvu 10,5 %. Kunnallisveron kertymä ylitti talousarvion 3,1 milj. euroa. Toimintakulujen suurin menoerä oli henkilöstökulut, jotka kasvoivat 8,0 % (7,4 %). Kunnan väestö kasvoi 241 hengellä, kasvun ollessa 1,3 % vuoden 2012 lopun tilanteeseen verrattuna. Valtionosuuksia leikattiin ja ne laskivat edellisen vuoden 13,9 milj. euron tasosta 13,0 miljoonaan euroon. Pirkkala maksoi verontasausta muille kunnille 3,9 milj. euroa. Lainamäärä pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 44,1 milj. euroa. Lainakannan keskikorko oli 2,4 %. Investoinneista kunta pystyi rahoittamaan tulorahoituksella 80,7 %, kun edellisen vuoden taso oli 58,0 % Kunnan kassa riitti viime vuonna keskimäärin 22 päivän ajaksi. 8

9 Danske Bankin korkojohdannainen Pirkkalan kunnan lainasalkussa on ollut Danske Bankin kanssa ajalle hyväksytty korkojohdannaissopimus, jonka taustalla oli samalta pankilta otettu laina vuoden 2013 arvolla. Korkojohdannaissopimus perustui ajatukseen että korkokanta tulee nousemaan, josta syystä kunta sopimuksen mukaisesti olisi hyötynyt. Maailman talouden ajautuminen syvään taantumaan aiheutti kuitenkin korkotason jyrkän laskun, mistä syystä vuoden 2013 aikana kyseessä olevan lainan korkotaso nousi 24 %:n tasolle. Tarkastuslautakunta ehdotti tehtäväksi korjaavat toimenpiteet, jotta vältyttäisiin korkean koron maksaminen. Toimenpiteet tehtiin vuoden 2014 puolella. Kuva 1. Pirkkalan kunnan talouden tuloksen vertailu eri vuosina. Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi ,4 20,5 9,5 10,5 0,0 3,5 Kuva 2. Tilikauden tulos miljoonina euroina Pirkkalassa ja lähikunnissa. Kuva 3. Verotulojen kehitys Pirkkalassa. Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi 20,5 20,5 19, ,75 Kuva 4. Tuloveroprosentti 2013 Pirkkalassa ja lähikunnissa. Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi Kuva 5. Verotulot euroa/asukas Pirkkalassa ja lähikunnissa. 9

10 Kuva 6. Investointien tulorahoituksen kehitys Pirkkalassa. Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi ,9 31,1 67,5 77,8 53,3 60, ,1 90,9 94,2 48,5 69,5 86, ,3 67,1 104,5 95,4 53,8 89, ,6 31, ,0 21,9 22, ,4 33,5 87,4 80,7 47,3 36,4 Kuva 7. Investointien tulorahoitus, % Pirkkalassa ja lähikunnissa. Kuva 8. Lainat euroa/asukas Pirkkalassa. Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi Kuva 9. Lainat euroa/asukas Pirkkalassa ja lähikunnissa. 10

11 Kuva 10. Konsernin lainat euroa/asukas Pirkkalassa. Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi Kuva 11. Kuntakonsernin lainat euroa/asukas Pirkkalassa ja lähikunnissa. Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi Kuva 12. Valtionosuudet euroa/asukas Pirkkalassa ja lähikunnissa. Valtionosuuksissa ilmenee, että Pirkkala saa Tampereen seutukunnalla vähiten valtionosuuksia. 5. Hallintokuntien tavoitteiden toteutuminen 5.1. Hallinto-osasto Hallinto-osaston arvioinnin painopistealueina olivat vuonna 2013 strategia, taloushallinto, maankäyttö ja ympäristönsuojelu. Kaavoitus ja maankäyttö 2013 Merkittävimmät Pirkkalan kunnan kaavoitusta ja maankäyttöä koskevat valtuustotason päätökset vuonna Merkittävin päätös tehtiin jolloin hyväksyttiin Pirkkalan kunnan taajamayleiskaava 2020, joka ohjaa kunnan tulevaa asemakaavoitusta kehätien sisäpuolisilla alueilla. Yleiskaavalla varmistetaan ja osoitetaan kunnan kasvun ja kehityksen edellyttämät aluevaraukset. 11

12 Toinen erityisen merkittävä päätös tehtiin , jolloin valtuusto päätti käynnistää kunnanviraston tontin kehittämisen uudisrakentamiseen perustuvan vaihtoehdon pohjalta. Hankkeella tavoitellaan merkittävää keskustan palvelutason nostoa ja vastataan kunnan omiin tilatarpeisiin sekä lisätään keskustan elinvoimaisuutta ja laatutasoa. Elinkeinotoimi Yleisestä suhdannetilanteesta huolimatta Pirkkalassa tehdään poikkeuksellisen paljon elinkeinotoiminnan investointeja, hankitaan yritystontteja, suunnitellaan ja rakennetaan toimitiloja. Vuonna 2013 kunnassa oli eri yrityksillä rakenteilla 20 toimitilahanketta. Toiminta jatkuu edelleen vilkkaana, mikä tulee näkymään lähivuosien työpaikkakehityksessä. Kehitykseen ovat vaikuttaneet mm. seuraavat seikat: Liikenteellinen sijainti Verkostomainen toimintatapa Moottoritien varsien hyödyntäminen rinnakkaisteiden kautta Alueiden profilointi ja keskittymien muodostaminen Nopeat ongelmaratkaisut ja joustava toimintatapa Elinkeinoelämän tarpeet huomioinut pitkäjänteinen maanhankinta ja kaavoitus Linnakallion / Linnakorven alueella on vapaana kaavoitettua maata 42 ha, josta elinkeinotoimen ilmoituksen mukaan neuvottelun alla ha eri yritysten kanssa. Neuvottelun alla olevien hankkeiden työpaikkaodote on n työpaikkaa. Vähä-Vaittin alueelta kunnan omistamista alueista on kaksi tonttia myymättä. Yksityisten toimijoiden rakentamaton alue on 15 ha. Elinkeinotoimen arvio on, että Vähä-Vaittin asemakaavan laajennusosan osalta kunnan investoinnit nousevat n. 4,5 milj. euroon ja tulot n. 6,5-6,8 milj. euroon. Lentokentän yritysalueelta on myymättä 5 tonttia, 3,5 ha. Työpaikkoja alueella on käynnissä olevien investointien jälkeen lähes 300 kpl. Työllisyyspalvelut Pirkkalan kunnan työllistämisohjelman yksi osa-alue on Nuorten Elämänhallinta ja työpajan projektit: Työllisyyspalveluiden alaisella työpajalla jatketaan kahta erillistä Pohjanmaan ELY -keskuksen rahoittamaa hanketta, jotka ovat Nuorten Elämänhallinta-projekti ja Työpajavalmentaja-projekti. Nuorten Elämänhallinta-projekti jatkuu koko vuoden ja ELY -keskuksen avustuksella palkataan määräaikainen palveluohjaaja projektityöntekijäksi. Palveluohjaaja auttaa perusasteen ja toisen asteen nivelvaiheessa olevia syrjäytymisvaarassa olevia nuoria yhdessä perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun viranomaisverkoston kanssa mahdollistamalla suunnitelmallisen koulutuksen esim. työpajalla toteutettavien työelämäpainotteisten oppimisjaksojen myötä. Työpajavalmentaja-projektia jatketaan tällä tietoa kevääseen 2014 asti, jonka jälkeen myönnetty avustus tulee käytetyksi loppuun ja projekti päättyy. 12

13 Nuorten elämänhallinnan tuen-projekti Toiminnan tavoitteet: Tukea oppilaan opintojen suorittamista ja päättötodistuksen saamista. Lisätä oppilaan motivaatiota opiskelua kohtaan, vahvistaa oppilaan elämänhallintaa ja vastuullisuutta sekä itseohjautuvuutta. o o Oppilas pitää päiväkirjaa tekemistään töistä ja oppimistaan asioista. Pajajakson aikana pidetään säännöllisin välein arviointipalaveri, johon osallistuvat pajalta palveluohjaaja, koulusta opettaja, oppilaanohjaaja sekä oppilas itse. Palveluohjaaja ja opettaja pitävät tiivistä yhteyttä, joten toimintaan voidaan tehdä joustavasti muutoksia. Tukitoiminta tapahtuu palveluohjaajan valvonnassa työpajan eri osastoilla. Sisältö on käytännönläheistä työtä työnohjaajan johdolla. Startti Startti on matalan kynnyksen tavoitteellista ja säännöllistä toimintaa Pirkkalalaisille vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat tukea elämäntilanteensa selvittelyyn tulevaisuuden suunnitelmiensa rakentamiseen. Toiminta sisältää tutustumiskäyntejä kouluihin ja työpaikkoihin, vierailevia asiantuntijoita uni-, ravinto- ja asumisasioissa. Tutustutaan eri harrastusmahdollisuuksiin ja opetellaan erilaisia arkielämän taitoja. Startista nuori ohjautuu kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun, kouluun tai työelämään. Toiminta toteutetaan yhteistyössä Nuorten elämän hallinnan tuen-projektin, Pirkkalan etsivän nuorisotyön ja seurakunnan nuorisotyön kanssa. Palveluohjaus Palveluohjauksen tarkoitus on kehittää asiakaslähtöistä palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvää toimintamallia, jonka tavoitteena on nuoren kokonaistilanteen selkeytyminen ja tavoitteellisen suunnitelman tekeminen. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat oppilaitokset, työpaikat, työhallinto, sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto, Kela, mielenterveys- ja päihdepalvelut yms. Työpajan asiakkaat 2013 Alle 17 v 4 henkilöä v 12 henkilöä v 12 henkilöä v 2 henkilöä Nuoria yhteensä 30 henkilöä v 24 henkilöä 50 tai yli 17 henkilöä Asiakkaita yhteensä 71 henkilöä Lopettaneita 2013 yhteensä 48 henkilöä - töihin 11 henkilöä, 22,9 % - koulutukseen 9 henkilöä, 18,7 % - työpajalle 5 henkilöä, 10,4 % - muualle, esim. armeija, työkokeilu, 10 henkilöä, 20,8 % muutti pois - ei tietoa 2 henkilöä, 4,2 % - työtön 11 henkilöä, 22,9 % 13

14 Työmarkkinatuki Pirkkalan Kelalle maksama työmarkkinatuen kuntaosuus oli euroa vuonna 2013 ( euroa vuonna 2012 ja euroa vuonna 2011). Tarkastuslautakunnan mielestä nuorten elämänhallinta ja työpajan projektit ovat erinomaisen hyvin organisoidut ja ne palvelevat nuorten työllistymisessä. Lähitulevaisuus vaatii edelleen lisäpanostusta ko. toimintaan. Valtioneuvoston kehyspäätös vuosille merkitsee kunnille lisää työllistämisvelvollisuutta, kun 300 pv työttömänä olevat tulevat kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin vuoden 2015 alusta Perusturvaosasto Pirkkalan kunnan strategian mukaan perusturvan keskeisenä tavoitteena on kuntalaisista välittäminen ja ympäristöstä huolehtiminen. Kuntalaisfoorumit tuovat kunnan luottamushenkilöille ja kunnan työntekijöille suoraan kuntalaisten äänen kuuluville. Pirkkalalla on hyvä maine laadukkaiden kunnallisten peruspalvelujen joustavana tuottajana. Palveluiden tuottamisen taloudellisuuden ja tehokkuuden vertailussa Pirkkalan kunta on seudullisessa vertailussa kilpailukykyinen. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat olleet Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueen edullisimmat useana vuonna. Vuonna 2012 Pirkkalan kunnan erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 828 /asukas. Vuonna 2013 erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 883 /asukas. 14

15 Perusturvaosasto Perusturvaosasto käsittää vuoden 2013 alusta alkaen Pirkkalan ja Vesilahden kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen sekä ympäristöterveydenhuollon tehtäväalueen. Tarkastuslautakunnan arvioinnin painopistealueina olivat vuonna 2013 sopimukset, hallinto ja henkilöstö, ehkäisevä toimeentulotuki, palveluketjujen toimivuus, lastensuojelu, Vesilahden yhteistyö ja kuntastrategian toteutuminen. Sopimukset Perusturvaosastolla on n. 400 sopimusta yksityisten tai julkisten palveluntuottajien kanssa. Suurin osa ostettavista palveluista on sellaisia, joita kunta ei itse tuota kuten esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelut. Yksityissektorilta hankittavien erikoissairaanhoidon palvelujen avulla on saatu tarjottua kuntalaisille nopeampaan hoitoon pääsyä ja saatu kunnalle säästöjä. Erikoissairaanhoidon ostopalveluja hankittiin vuonna 2013 noin 20 miljoonalla eurolla. Muilla tehtäväalueilla (perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja vanhusten palvelut) ostopalveluja hankittiin noin 7,1 miljoonalla eurolla. Hallinto ja henkilöstö Vuoden 2013 alusta lähtien Vesilahden kunta ja Pirkkala muodostivat Paras -hankkeen edellyttämän yhteistoiminta-alueen. Toiminta on lähtenyt hyvässä yhteistyössä käyntiin. Kaikissa toiminnoissa ei ole pystytty yhdenmukaistamaan toimintamalleja esim. sairaanhoitaja-lääkäripari sekä omaishoidontuen kohdalla, jossa Pirkkalan myöntämä tuki ei ole määrärahasidonnainen. Tämä merkitsee sitä, että Pirkkalassa ja Vesilahdella eivät omaishoidon tukeen oikeutetut ole yhdenvertaisia. Perusturvaosaston vakituisen henkilöstön määrä oli 353 virka- tai työsuhteessa olevaa. Vesilahdelta siirtyi 79 henkilöä Pirkkalan kunnan palvelukseen vuoden 2013 alusta. Henkilöstön lukumäärä oli 468, josta sijaisia oli 107 henkilöä. Oppisopimussuhteisia oli neljä ja muita määräaikaisia neljä. Sairauspoissaolojen kustannukset ovat nousseet yli Henkilöstömäärän kasvu ei tätä yksistään selitä. Sairauksista johtuvien poissaolopäivät ovat lisääntyneet yli 3000 päivällä. Tarkastuslautakunta näkee välttämättömäksi, että työhyvinvointiin tähtääviä toimenpiteitä on entisestään lisättävä. Toistuvien sairaslomien syyt pitäisi selvittää. Toimeentulotuki Toimeentulotukihakemusten käsittelyn tulisi tapahtua 7 vrk:n kuluessa. Pirkkalassa käsittely on ylittynyt, mutta saatu kuitenkin käsiteltyä 10 vrk:n aikana. Käsittelyaikojen ylitykset ovat tapahtuneet alkuvuodesta johtuen henkilöstövajauksesta. Toimeentulotukea sai Pirkkalassa arviointivuonna 565 (495) kotitaloutta ja Vesilahdella 105 (109). Suurin syy toimeentulotukien saajien lukumäärän kasvuun on työttömyyden lisääntyminen. Pirkkala on ainoa kunta Tampereen seudulla, missä ei ole käytössä välitystilimenettelyä toimeentulotukiasioissa. Myös Vesilahdella menettely on käytössä. Sosiaaliasiamiehen mielestä välitystilimenettelyä tulisi harkita koko yhteistoiminta-alueella. 15

16 Sosiaali- ja terveysministeriön suositus on, että kunnat varaisivat määrärahasta 3,3 % ehkäisevään toimeentulotukeen. Pirkkalassa vuoden 2013 lopussa prosentti oli 2,4 (1,4). Prosentit vaihtelevat kuukausittain. Tarkastuslautakunta toteaa, että yhdenmukaisen käytännön aikaansaamiseksi yhteistoimintaalueella Pirkkalassa suositellaan otettavaksi käyttöön välitystilimenettely. Lastensuojelu Lastensuojelussa sosiaaliasiamies on erityisen huolissaan Pirkkalan lastensuojeluasioiden käsittelyajoista. Sosiaaliasiamies toivoo, että kunta varaa lastensuojeluun tarvittavat resurssit, sekä ryhtyy muihin tarvittaviin toimenpiteisiin asioiden korjaamiseksi. Lastensuojeluasiat on käsiteltävä seitsemän arkipäivän kuluessa. Lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä 3 kk:n määräajassa. Pirkkalassa lastensuojeluilmoituksia käsiteltiin 75,8 % (66 %) määräajassa. Lastensuojelutarpeen selvityksiä käsiteltiin 73,7 % (70 %) määräajassa. Parannusta on tapahtunut, mutta tilanne ei ole tyydyttävä. Pirkkalassa huostaanotettujen lasten vanhemmille on laadittu omat asiakassuunnitelmat, josta sosiaaliasiamies toteaa, että ne ovat hyvin laadittuja. Asiakassuunnitelmalla edesautetaan, että lapset voivat mahdollisimman pian palata oman perheen pariin. Tarkastuslautakunta toteaa tyytyväisenä, että asia on Pirkkalassa hoidettu hyvin. Vammaispalvelu Kunta vastaa pääosin vammaispalvelun toteuttamisesta. Erilaisia palveluja ja tukitoimia ovat mm. asunnon muutostyöt, henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut, omaishoidon tuki ja palveluasuminen. Palvelusuunnitelma on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tarpeen ilmennettyä Kuljetuspalvelun järjestäminen on toteutunut yhteistoiminta-alueella 100 % ja henkilökohtainen apu Pirkkalassa 100 % mutta Vesilahdella vain 66 %. Asunnon muutostyöt ovat toteutuneet Vesilahdella 100 % mutta Pirkkalassa vain 70 %. Tarkastuslautakunta toivoo, että yhteistoiminta-alueella noudatetaan laissa määriteltyjä toteuttamisaikoja. 16

17 5.3. Sivistysosasto Sivistysosaston arvioinnin painopistealueina olivat vuonna 2013 tavoitteiden konkreettisuus ja mitattavuus, perusopetuksen tuntihinta, nuorisotoimen hankkeet sekä vapaa-aikapalvelujen tilojen käyttö. Sivistysosaston vuoden 2013 painopisteenä oli uuden lautakuntarakenteen ja hallinnon organisaation yhteensovittaminen. Sivistyslautakunta korvasi aiemmat kasvatus- ja opetus, kirjasto- ja kulttuuri ja liikunta- ja nuorisolautakunnan. Yhden lautakunnan malli on selkeyttänyt päätösprosessia ja lisännyt sivistyslautakunnan päätäntävaltaa. Vuonna 2013 sivistysosastolla oli yhteensä 22 toiminnallista tavoitetta. Tavoitteista 19 toteutui, 2 oli valmisteltu, joiden osalta päätökset siirtyivät vuodelle Yksi tavoite ei toteutunut. Tarkastuslautakunnan yksi tavoite oli arvioida toiminnallisten tavoitteiden konkreettisuutta ja mitattavuutta. Tarkastuslautakunta toteaa, että tavoitteiden asettamista tulee edelleen kehittää entistä konkreettisempaan suuntaan. Sivistysosastolla on luotu ennustemalli, jolla arvioidaan yksityiskohtaisesti talousarvion määrärahojen toteutumista. Vuoden toimintakulut olivat 33,9 milj. euroa, talousarvio 33,9 milj. euroa. Lisämäärärahaa myönnettiin 0,7 milj. euroa, jota ei tarvittu. Kustannuslajien sisällä oli eroja, jotka on tilinpäätöksessä selostettu. Tarkastuslautakunta esittää, että myös palvelujen tuottajilta laskutettavia eriä seurataan tarkemmin jo tilikauden aikana. Myös positiiviset muutokset talousarvioon esitetään raportoinnissa. Poikkeamat talousarvioon tulisi tarkemmin käsitellä ja kirjata pöytäkirjoihin. Henkilöstö Sivistysosastolla oli vakituisia työntekijöitä 443 ja määräaikaisia 161. Sivistysosastolla sairauspoissaolopäivät kokonaisuudessaan vähenivät. 17

18 Varhaiskasvatus Päiväkotien käyttöprosentti oli 88 (86). Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä oli 22 lasta vähemmän kuin talousarviossa oli ennakoitu. Perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt eläköitymisien myötä, eikä uusia hoitajia ole saatu tilalle. Nykyisten hoitajien ryhmät ovat käytännössä täynnä. Päiväkotien täyttö- ja käyttöprosentit syksy 2013, käyttöprosenttitavoite 87 % Käyttö% Täyttö% Pere Killo Pakkalanlyhty Nuoliala Kyösti Kurikansiipi Kurikankulma Kurikanpirtti Kurikan Helmi Puuhalakki Kaikki yhteensä Päiväkotihoidon kustannukset hoitopäivää kohden 2012: Pirkkala oli Vesilahden jälkeen toiseksi kallein. Kustannukset hoitopäivää kohden olivat 80,91 (2011: 80,34 ). Seudun keskiarvo oli 65,65 (2011: 63,82 ). Alhaisimmat kustannukset olivat Ylöjärvellä ja olivat 58,55 (2011: 55,48 ). Päiväkotihoitoon sijoitettujen alle 3-vuotiaiden lasten osuus oli Pirkkalassa korkein 26 %. Korkeampia kustannuksia selittävä tekijä muodostuu henkilöstökustannuksista. Pirkkalassa on tämän vertailun perusteella päiväkotihoito paremmin resursoitu henkilöstön osalta kuin useimmissa seudun kunnissa. Arviointikertomuksen laadintavaiheessa vuoden 2013 lukuja ei ollut saatavilla. Pirkkala on vastuukunta 2013 kustannusvertailun kokoajana, jolloin kustannusten yhteismitallisuuteen voidaan vaikuttaa paremmin. Perusopetus Perusopetuksen kustannukset vuonna 2012 (2013 luvut saatavissa vuodenvaihteessa). Perusopetuksen kustannukset per oppilas ovat Pirkkalassa seutukunnan edullisimmat, ja ovat Perusopetuksen osalta kunnan tiivis yhdyskuntarakenne ja tehokkaassa käytössä oleva kouluverkko ovat suurimpia selittäviä tekijöitä seudun alhaisimpiin kustannuksiin. Kustannuksiin vaikuttavat koulurakennusten käyttöaste, ryhmäkoot ja oppilaskohtaiset kuljetuskustannukset, jotka ovat lyhyiden etäisyyksien vuoksi alhaiset. Pirkkalalaisia yläasteikäisiä opiskelee muualla 103 oppilasta. Suurin syy miksi käydään muualla, on kielten opetus ja musiikki. Pirkkalan 1-9 luokkalaisista % käy koulua omassa kunnassa. Pidennetty oppivelvollisuus on myönnetty 41 oppilaalle, joista 33 on Nuolialassa. Nuolialan koululle on keskitetty vammaisopetus. 18

19 Aamupäivätoiminnassa oli 217 lasta ja iltapäivätoiminnassa 529. Perityt korvaukset sekä valtionosuudet kattavat lähes kaikki kulut. Ohjaajia oli 27, joista 9 vakituista, 9 määräaikaista ja muut 9 olivat joko työkokeilussa, oppisopimuksella, koulutuskokeilussa tai siviilipalvelussa. Lukio Pirkkalassa on lukiolaisia kaikkiaan 424 ( ), joista muualla opiskelee 209, heistä pääosa Tampereella. Sähköinen opetus on lisännyt kiinnostusta Pirkkalan lukiota kohtaan. Oman lukion kiinnostavuutta on kartoitettu vuosittaisten teemakyselyjen kautta. Vapaa-aikapalvelut Liikkumisen verkko on hallintokuntien yhteinen kehittämishanke, jossa laaditaan leikkipuistojen ja ulkoliikuntapaikkojen peruskorjauksen ja investointien suunnitelmat tuleville vuosille. Suunnitelmaa edeltävä kartoitus leikkipuistojen ja ulkoliikuntapaikkojen tilanteesta on aloitettu. Nuorisofoorumi Nuorisofoorumi toimii tällä hetkellä hyvin. Nuorisofoorumi on sama asia kuin tilatoimikunta. Nuoret eivät halunneet käyttää nuorisofoorumi -nimeä, vaan nimesivät fooruminsa tilatoimikunnaksi. Liikuntatoimi Vakituisia ohjattuja liikuntatunteja on ollut 1059 kpl, joilla kävijöitä on ollut yhteensä henkilöä. Liikunnanohjaajia on kolme, asiakaspalvelutyöntekijöitä on neljä, joista yksi on osa-aikainen. Liikuntatoimella aloitti 11 uutta ryhmää helmikuusta 2013 lähtien. Tilojen käyttö Tilojen käyttöä seurataan varauskalenterista, jonka mukaan liikuntatalon tilat ovat käytössä n. 80 %:sti. Liikuntatalon tilat ovat päivisin koulujen käytössä ja iltaisin ja viikonloppuisin liikuntatoimen omien ryhmien, urheiluseurojen sekä erilaisten turnausten ja ottelujen käytössä. Monitoimitilan tilat ovat käytössä 80 %:sti. Tiloissa on nuorten omia tapahtumia sekä paljon muiden toimijoiden järjestämiä tapahtumia. Kahvio palvelee hyvin liikuntatalon kävijöitä ja kokousväkeä. Reipin saunaa hoitavat urheiluseurat ja muut vapaaehtoiset. Saunan käyttöä voitaisiin lisätä, jos vapaaehtoisia hoitajia löytyisi. Reipin tila on vuokrattu yksityiselle yrittäjälle, jonka kanssa yhteistyö toimii hyvin. Nuorisotoimi Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön tavoitteena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa häntä sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille. Pirkkalassa ensisijaiseksi kohderyhmäksi oli vuonna 2013 määritelty alle 25-vuotiaat nuoret, jotka olivat jääneet tai ovat vaarassa jäädä koulutuksen, työelämän tai muiden tarvitsemiensa palvelujen ulkopuolelle. Nuoret voivat olla itse yhteydessä etsivään nuorisotyötekijään tai ohjautua asiakkaiksi yhteistyötahojen kautta. Myös huoltaja, ystävät tai lähipiiri voivat ottaa yhteyttä huolen herätessä nuoren elämäntilanteesta. Vuonna 2013 etsivään nuorisotyöhön on tullut yhteydenottoja ja asiakasohjauksia yhteensä 81. Näistä 57 nuoren kanssa yhteydenotto on johtanut pidempään yhteistyöhön. Yhteistyötä tehdään yli hallintokuntien. Merkittävimpiä yhteistyötahoja ovat oppilaitokset (peruskoulu ja 2:aste) sosiaalitoimi, TE -hallinto, työllisyyspalvelut ja terveyspalvelut. Vuonna 2013 etsivä nuorisotyö on osallistunut myös syksyn kutsuntoihin. 19

20 Tehtäväalueella oli yksi työntekijä. Vuodelle 2014 on saatu toinen työntekijä. Etsivä nuorisotyö tekee yhteistyötä Startti-ryhmän kanssa työllistämisyksikön työpajan ja seurakunnan kanssa. Startti-ryhmä on matalan kynnyksen tavoitteellista ja säännöllistä toimintaa nuorille, jotka tarvitsevat tukea elämäntilanteen selvittelyyn ja tulevaisuuden suunnitelmien rakentamiseen. Muut nuorisotoimen hankkeet ovat - Omin Jaloin työn tavoite on lisätä nuoren itsenäistä ymmärrystä omien valintojen vaikutuksesta nykyhetkeen sekä tulevaisuuteen - ART on Aggressiivisten nuorten kohtaamisen ryhmä, tehdään yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa, jossa vuonna 2013 oli perhe-art ryhmä - Friend on alakouluilla vedettävät ohjelmat, joissa käsitellään kaveruuteen, kiusaamiseen ja sosiaalisiin taitoihin liittyviä asioita, ryhmiä perustetaan tarpeen mukaa, kävijöitä oli Naistenmatkan koululla 25 - Muita pienryhmiä järjestetään aina tarpeen ja kysynnän mukaan Nuorisotoimen tilastoituihin tilaisuuksiin on osallistunut 9685 nuorta. Kulttuuritoimi Reipissä aloitettiin uudenlainen yrittäjävetoinen toimintamalli. Kulttuuritoimi on yhteistyössä yrittäjän kanssa osallistunut tapahtumiin. Kulttuuritoimen tilastoimiin tapahtumiin on osallistunut n kävijää. Toiminta on aktivoitunut elokuussa 2013 aloittaneen kulttuurikoordinaattorin toimesta. Kulttuurisuunnitelma valmistuu Kirjasto Pirkkalalaiset olivat seutukunnan kolmanneksi aktiivisimpia lainaajia (vertailu ). Pirkkala on hankkinut eniten suhteessa asukaslukuun uutta aineistoa, lainan hinta on Pirkkalassa seutukunnan keskiarvon tuntumassa, toiminta on ollut kustannustehokasta. Pirkkalan kirjasto pärjää hyvin asiakas- ja taloudellisuusnäkökulmien osalta seudullisessa vertailussa. Pirkkalassa toimii pääkirjaston lisäksi Nuolialan sivukirjasto. Lainausmäärät selviävät tilinpäätöksestä. Kuva 13. Pääkirjaston sisäkuva. 20