R A P O R T T I. Näyttötutkinnot verkkoympäristössä -muistio kokemuksista ja käytännöistä ( ) OPETUSHALL ITUS UTBILDNINGSS T YRELSEN

Transkriptio

1 R A P O R T T I Näyttötutkinnot verkkoympäristössä -muistio kokemuksista ja käytännöistä ( ) OPETUSHALL ITUS UTBILDNINGSS T YRELSEN

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 HANKKEEN VETÄJÄN PUHEENVUORO... 2 TIETOJENKÄSITTELYN AMMATTITUTKINNON VIRTUAALIKOULU... 3 Taustat ja tavoitteet... 3 Toteutus ja tuotokset... 5 Dokumentointi ja arkistointi... 8 Yhteenveto... 8 TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNON VIRTUAALIKOULU... 9 Taustat ja tavoitteet... 9 Syntyneet tuotokset ja saadut kokemukset Dokumentointi ja arkistointi Yhteenveto KORIKORJAUKSEN VIRTUAALIKOULU, AUTOKORJAUSALAN ERIKOISAMMATTITUTKINNOT Taustat ja tavoitteet Toteutus ja tuotokset Dokumentointi ja arkistointi Yhteenveto YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINNON VIRTUAALIKOULU Taustat ja tavoitteet Toteutus ja tuotokset Yhteenveto LOPPUSANAT LIITTEET 1 8

3 1 JOHDANTO Ammatillista aikuiskoulutusta on ollut viime vuosina tarvetta kehittää vastaamaan tämän päivän työelämän haasteita. Näyttötutkintojärjestelmää on vakiinnutettu ja kehitetty työelämälähtöisemmäksi, toteutusmääriä on kasvatettu, toimeenpanon laatua on nostettu ja tunnettavuutta lisätty. Koulutuksen organisointimuotoihin on haettu joustoa ja opetus- sekä opiskelumenetelmiin yksilöllisyyttä ottamalla käyttöön tietoverkkopohjaisia ympäristöjä ja työmenetelmiä. Aikuisten ammatillisessa koulutuksessa tutkintoihin valmistavaa koulutusta järjestetään jo laajalti ja laadukkaasti verkkoympäristöissä. Tätä osaamista hyödynnetään kuitenkin vain harvoin näyttötutkintojen järjestämisessä. Tähän sakka käytettyihin menetelmiin pitäytymiselle on vankat perusteensa, mutta nykyaikaista tieto- viestintätekniikkaa on mahdollista hyödyntää paljon laajemmin myös näytöissä. Tietoverkkoja avukseen käyttävillä opetusteknologisilla ratkaisuilla saavutettaisiin samoja hyötyjä kuin valmistavan koulutuksen verkko-opiskelullakin: henkilökohtaisuutta, joustavuutta, kustannussäästöjä ja mielenkiintoisia oppimiskokemuksia. Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen edellä kuvattuun suuntaan edellyttää yhteistyötä, jossa tutkintotoimikunnat ja työelämän edustajat perehtyvät yhdessä asiaan verkko-oppimista kehittävien oppilaitosten kanssa. Tätä järjestelmää luotiin nyt loppusuoralla olevassa Näyttötutkinnot verkkoympäristössä -hankkeessa ja siinä syntyi asiantuntijafoorumi kehittämään näyttötutkintojärjestelmää, sen ohjausta ja toimeenpanoa nykyaikaista opetus- ja viestintäteknologiaa hyödyntäväksi. Tutkintotoimikunnissa, työpaikoilla ja oppilaitoksissa toimivat asiantuntijat muodostivat yhteisen käsityksen tämän hetkisistä verkkonäyttöjen mahdollisuuksista ja rajoituksista. Näyttötutkinnot verkkoympäristössä -hanke sisältyi aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen virtuaalikoulu hankkeeseen, virtuaalikouluhankkeen toimiessa tässä yhteydessä tulosten jakajana oppilaitosorganisaatioissa. Hankkeen kohderyhmänä olivat ensisijaisesti virtuaaliopetusta kehittävät, aikuisten ammatillista lisäkoulutusta tuottavat ja näyttötutkintoja järjestävät oppilaitokset. Hankkeen hyödynsaajia ovat puolestaan työssäkäyvät näytönantajat ja heidän työnantajansa sekä näyttöjen järjestäjät ja tutkintotoimikunnat. Projektista tuotetaan vuoden 2005 aikana muistio, jossa esitellään verkkonäyttöjen mahdollisuuksia ja rajoituksia sekä annetaan suosituksia ja käytänteitä verkkonäyttöjen toteuttamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Muistiossa kuvataan hankkeessa Näyttötutkinnot verkkoympäristössä läpikäytyjä prosesseja: neljää erilaista aikuisten näyttötutkintoa tai tutkinnon osaa ohjattiin, toteutettiin ja dokumentoitiin käyttäen toteutuksessa apuna tietoverkkoja. Mukana olivat autokorjausalan erikoisammattitutkinnot, taloushallinnon ammattitutkinto, tietojenkäsittelyn ammattitutkinto sekä yrittäjän ammattitutkinto. Muistion tarkoituksena on luoda pohjaa näyttötutkintojen toteuttamiselle verkossa sekä rohkaista eri tutkintojen järjestäjiä yhteistyössä tutkintotoimikuntien kanssa tarjoamaan tutkinnon perusteiden ja näyttöjen järjestämissuunnitelman mukaista tutkinnon tai tutkinnon osan henkilökohtaista suorittamista tietoverkkojen palveluihin ja mahdollisuuksiin tukeutuen. Muistio tarjoaa kokemuksellista tietoa ja näkemyksiä niistä ehdoista, joiden pohjalta tutkintojärjestelmän tavoitteet ja vaatimukset huomioon ottaen näyttöjen toteuttaminen verkkoympäristössä ylipäätään on mahdollista. Tavoitteena on myös ollut, että nyt syntynyt muistio toimii päätöksentekoa helpottavana dokumenttina hankeen

4 2 rahoittajalle opetushallitukselle ja antaa uutta tietoa sen koordinoimien virtuaalikouluhankkeiden suuntaamiselle ja tutkinnon perusteiden kehittämiselle. HANKKEEN VETÄJÄN PUHEENVUORO Paljon on taas opittu, kasvettu ja kehitetty hankkeessa toimittaessa. On luotu uusia toimintamalleja ja verkostoja, joista osa on jo juurtumassa uusiksi käytännöiksi aikuisten näyttöjä järjestettäessä. Nyt päättymässä olevasta hankkeesta päällimmäisinä asioina mielessä ovat oppimis-, oppilaitos- ja toimintakulttuurin muutos etsittäessä, kehitettäessä ja luotaessa uusia käytänteitä aikuisten työelämälähtöisten näyttöjen suorittamiseksi henkilökohtaiset opintiet huomioon ottaen. Käytännön ohjaustyötä tehneiltä on vaadittu kosolti aktiivisuutta ja pioneerihenkeä, jota tarvitaan uusia haasteita sekä muutosvastarintaakin kohdattaessa. Korostetun tärkeiksi ovat tulleet hyvät verkostoitumistaidot, hyvä ihmistuntemus ja ylipäätään taidot tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa vietäessä läpi opintoja uusin keinoin. On tarvittu uudenlaista opettajuutta. On kuitenkin ollut ilo huomata, että ne jotka ovat soveltaneet hankkeessa luomiamme malleja käytännön opetus- ja ohjaustyöhön ovat löytäneet luomistamme menetelmistä todellista apua ja uusia työkaluja avukseen, ja he haluavat käyttää sekä edelleen kehittää niitä myös tulevaisuudessa, vaikka kaikki ei aina olekaan sujunut aivan helposti. Näistä onnistumisen elämyksistä on saatu edelleen uutta voimaa ja ideoita viedä kehitystä eteenpäin toimittaessa jatkuvasti kehittyvässä ja vaativassa aikuisten kouluttamisen maailmassa. Näistä positiivisista kokemuksista on jo poikinut uusiakin kehittämishankkeita. Tekemämme kehitystyö on ollut osa Aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen virtuaalikouluhanketta, ja sen tuloksista on tiedotettu varsinaisten virtuaalikouluhankkeiden kautta. Näin ollen keskeisenä välineenä uusien menetelmien käyttöön otossa on ollut informaatioteknologian mahdollistamat ratkaisut opetustyölle. Informaatioteknologian avulla olemme pyrkineet tarjoamaan mahdollisuuksia ammattitaidon näyttämiselle silloin, kun opiskelulle on tullut ylimääräisiä haasteita pitkien välimatkojen, työkiireiden, perheasioiden tai muiden henkilökohtaisten syiden vuoksi. Se on lisännyt tasa-arvoa ja tarjonnut uusia mahdollisuuksia sekä vaihtoehtoja erilaisissa haastavissa elämäntilanteissa oleville opiskelijoille. Hyvänä esimerkkinä voisi mainita vaikkapa tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon suorittamisen lähes kokonaan verkko-opintona pitkien välimatkojen Pohjois-Suomessa. Lisäksi informaatioteknologia on mahdollistanut sähköisen asioinnin aivan uudella tavalla oppilaitosten, työelämän, tutkintotoimikunnan ja opiskelijoiden välillä. Sähköisen asioinnin edelleen kehittämisessä opiskeluun liittyvien sidosryhmien välillä on varmasti vielä kuitenkin paljon tehtävää, vaikka muutamaksi uudeksi hankkeeksi. Hyvään alkuun hankkeen avulla on kuitenkin päästy.opuksi haluan esittää kiitokset omasta ja työryhmämme puolesta kaikille mukana olleille sekä erityisesti hankkeemme rahoittajalle opetushallitukselle, joka mahdollisti tuellaan näinkin mittavan kehitystyön edustamillemme oppilaitoksille. Erityisesti haluan kiittää tuesta, kannustuksesta ja uskosta nyt kehitettyyn asiaan opetushallituksen edustajia opetusneuvos Seppo Hyppöstä, ylitarkastaja Tuula Sumkinia ja aiemmin projektipäällikön tehtävää hoitanutta, nykyisin Adultan apulaisrehtorina toimivaa, hankkeemme ideoijaa Erkki Salmea. Tähän on tällä kertaa hyvä lopettaa ja tästä on myös hyvä jatkaa eteenpäin. Verkko-opetusterveisin Jyväskylässä

5 3 Juho Kestilä projektipäällikkö, Jyväskylän aikuisopisto TIETOJENKÄSITTELYN AMMATTITUTKINNON VIRTUAALIKOULU Taustat ja tavoitteet Tietojenkäsittelyn ammattitutkintoon liittyvä kehittämistyö aloitettiin kutsumalla kokoon ryhmä, johon kuului oppilaitosten, työelämän ja tutkintotoimikunnan edustajia. Heti aluksi ryhmälle perustettiin verkkotyötila, jossa työskentely aloitettiin rytmittämällä työskentely tukeutumalla käsiteltävän tutkinnonosan rakenteeseen seuraavasti. a) Kuinka voidaan näyttää osaaminen siten, että arviointiryhmä voi todentaa sen sopivana ajankohtana. Asiaa pohdittiin tutkinnon yhteiseen osaan liittyvästä kohdasta: näytön suorittaja on perehtynyt ja ymmärtää tietojenkäsittelyn osana organisaation toimintaa. b) Kuinka voidaan näyttää osaaminen siten, että arviointiryhmä voi todentaa sen sopivana ajankohtana. Asiaa pohdittiin tutkinnon yhteiseen osaan liittyvästä kohdasta: tietää organisaation tietoturvamääräykset. c) Kuinka voidaan näyttää osaaminen siten, että arviointiryhmä voi todentaa sen sopivana ajankohtana. Asiaa pohdittiin tutkinnon yhteiseen osaan liittyvistä kohdista: osaa muodostaa käsityksen omasta roolistaan ja vastuustaan työyhteisössään sekä osaa arvioida omaa ammattitaitoaan ja kantaa vastuuta sen kehittämisestä. d) Kuinka voidaan näyttää osaaminen siten, että arviointiryhmä voi todentaa sen itselleen sopivana ajankohtana. Asiaa pohdittiin tutkinnon yhteiseen osaan liittyvästä kohdasta: osaa työyhteisössä käytössä olevien tietokonelaitteistojen ja oheislaitteiden toiminnan ja osaa työyhteisön työasema- ja palvelinkäyttöjärjestelmän. Tehtäviä työstettiin eri oppilaitosten omissa ryhmissä. Niitä tuotettaessa käytiin verkkodialogia hankkeen eri osapuolten kesken ja tehty työ tarkasteltiin lopuksi yhdessä työelämä- ja toimikuntaedustuksen myötävaikutuksella. Syntyneet tuotokset koostettiin yhdeksi dokumentiksi ennalta määrättyjen aikataulujen ja vastuiden mukaisesti yhteisissä kokouksissa. Tavoitteet Toiminnan kulmakivinä olivat: a) Virtuaalikoulun näyttöjen järjestämissuunnitelma oli lähtökohtana työskentelylle. b) Järjestämissuunnitelman pohjalta syntyy hankkeen tuloksena verkkonäyttöohje, joka toimii myös opiskelijan henkilökohtaisen näyttösuunnitelman pohjana ja yhtenä arvioinnin dokumenttina. c) Näyttöjen järjestämissuunnitelma tehdään niin tyhjentävästi, että vaadittava ammattitaito voidaan osoittaa ja arvioida viestintäteknologiaa käyttäen ilman tähän saakka järjestettyjä näyttötilaisuuksia.

6 4 d) Hankkeessa tuotoksia käytännössä testaavat oppilaitokset tulevat ehdottamaan tutkintotoimikunnalle hyväksyttäväksi kokemustensa pohjalta yhteistä verkkonäyttöjen järjestämissuunnitelmaa, joka voidaan lisätä oppilaitosten näytönjärjestämissuunnitelmiin lisäyksenä tai päivityksenä. Käytännössä se kuitenkin ilmenee tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon uusissa järjestämissopimuksissa mainintana, että hankkeessa luotua verkkonäyttömenetelmää voidaan käyttää näytöissä. e) Verkkonäyttöjen järjestämissuunnitelma tehdään tutkinnon yhteiseen osaan: Tietojenkäsittely organisaation toiminnassa. f) Toimintaa kuvaava muistio toimitetaan hankkeen rahoittajalle opetushallitukselle. Toiminnan riskit, oletukset ja organisaatio Tässä osassa käsitellään asioita, jotka vaikuttavat hankkeen onnistumiseen tai epäonnistumiseen. a) henkilöstön ja toimenkuvien vaihtelut oppilaitoksissa ja sitoutuminen hankkeeseen b) tutkintotoimikuntien työelämäedustajien aktiivinen osallistuminen ja uudistusmieli c) virtuaalikouluja kehittävien oppilaitosten esittämien ideoiden ja ratkaisumallien soveltaminen käytäntöön d) uuden oppimiskulttuurin ottaminen yhdeksi luontevaksi toimintatavaksi ja jatkumoksi oppilaitoksissa e) hyvin ja tarpeeksi laajalti toteutetut verkkonäyttökokeilut f) tehokas sihteerityö muistion kirjoittamisessa Organisaatio Hankkeeseen osallistuvat oppilaitokset ja niiden edustajat Granroth Kari Lahden kauppaoppilaitos Haapanen Arto Adulta Iikkanen Päivi Jyväskylän aikuisopisto Kestilä Juho Jyväskylän aikuisopisto Kurikka Jussi Jyväskylän aikuisopisto Maltamo Pekka Jyväskylän aikuisopisto Mikkonen Janne Jyväskylän aikuisopisto Ojala Alice Jyväskylän aikuisopisto Tuhkanen-Mattila Marja-Sinikka Tampereen aikuiskoulutuskeskus Valtonen Kari Tampereen aikuiskoulutuskeskus Tutkintotoimikunnan edustaja Fyhr Hannu Työelämäedustus Malinen Hannu tutkintotoimikunnan puheenjohtaja. NovoGroup

7 5 Oppisopimusopiskelijoiden omat työpaikat. Toteutus ja tuotokset Suunnitteluvaiheen jälkeen käytännön työ aloitettiin keväällä 2004 aluksi kolmen oppisopimusopiskelijan kanssa, myöhemmin syksyllä mukaan tuli kaksi opiskelijaa lisää ja vuoden 2005 alkupuolella vielä kuusi oppisopimusopiskelijaa. Ensimmäiset näytöt on suunniteltu tehtävän vuoden 2005 aikana. Yksi opiskelijoista on lopettanut opiskelun. Kullekin opiskelijalle perustettiin verkko-oppimisympäristöön omat työtilansa, joiden kautta he keskustelivat oppilaitos- ja työpaikkaohjaajiensa kanssa. Oppimisympäristö toimi samalla tallennuspaikkana näytöksi tarkoitetulle dokumentaatiolle. Tässä hankkeessa ovat olleet käytössä Moodle- ja Optima-oppimisympäristöt. Prosessi käynnistettiin siten, että kunkin opiskelijan kanssa sovittiin tapaaminen, jonka yhteydessä hänelle esiteltiin käytettävä toimintaympäristö ja tarvittavat dokumentit. Sen jälkeen opiskelija aloitti näyttödokumentaation laadinnan työaikataulun ja henkilökohtaisen näyttösuunnitelman tekemisellä. Henkilökohtainen näyttösuunnitelma noudattelee rakenteeltaan tässä hankkeessa tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon työryhmän luomaa verkkonäyttöohjetta (liite 1). Mukana ohjaustoiminnassa on ollut viisi opettajaa. Tuotokset Verkkonäyttömalli Opiskelijan henkilökohtaisen näyttösuunnitelman pohjana toimiva verkkonäyttöohje (liite 1) Muistio Tietojenkäsittelyn ammattitutkinnosta laadittu työmuistio vuoden 2005 aikana Yhteistyöverkosto ja oppimiskulttuurin muutos Työelämän, tutkintotoimikunnan ja oppilaitosten yhteistyöverkosto ja oppilaitosten verkko-opetuskulttuuri kehittäminen Järjestämissopimus, näytöt, valmistava koulutus ja arviointi Virtuaalikouluun liittyvien yleisten näyttökäytänteiden mukaan tutkinnon suorittajan henkilökohtainen näyttösuunnitelma toimitetaan hyväksyttäväksi alan tutkintotoimikunnalle. Käytännössä tutkintotoimikunnan kanssa on sovittu syntyneen verkkonäyttömallin käytöstä seuraavasti: Hankkeessa syntyneen verkkonäyttöohjeen (liite 1) pohjalta opiskelija laatii henkilökohtaisen näyttösuunnitelman yhdessä työelämän ja oppilaitoksen edustajan kanssa. Hyväksytty näyttösuunnitelma toimitetaan sähköpostitse tutkintotoimikunnan puheenjohtajalle ja sihteerille. Oppilaitosten näytönjärjestämissuunnitelmiin kirjataan oma kohtansa verkkonäytöistä eli vuoden 2005 alkupuolella tutkintotoimikunnalle jätetyssä

8 6 järjestämissopimushakemuksessa on oma mainintansa verkkonäyttöjen suorittamisesta. Verkkonäyttösuunnitelmat Jyväskylän aikuisopiston verkkonäyttösuunnitelma noudattelee sisällöltään ilta- ja monimuotokoulutuksina suoritettavien tutkintojen näyttösuunnitelmaa. Oppimisympäristön ja muun sähköisen viestinnän käyttö tekee kuitenkin tällä verkkonäyttömallilla toteutetuista näytöistä omia kokonaisuuksiaan ja ne antavat opiskelijoille paremmat mahdollisuudet opintojen henkilökohtaistamiseen. Näyttösuunnitelmassa kuvataan näytön toteutus, tuotettava näyttöaineisto sekä arvioinnin kohteet ja kriteerit. Henkilökohtaiseen näyttösuunnitelmaan kirjataan tarkemmin, missä, miten ja mitä tutkinnon suorittaja tuottaa sekä millaista aikataulua hän noudattaa. Verkkonäyttömallin pohjalta on luotu autenttinen anonymisoitu henkilökohtainen näyttösuunnitelma (liite 2). Näyttösuunnitelma vastaa verkkoympäristössä toteutettuna näyttöjärjestelyistä kysymyksiin mitä, missä, milloin ja miten, siis tutkintokohtaisessa taulukossa esitetyt tutkinnon tai tutkinnon osan verkkonäytön toteutuksen, näyttöaineiston tai tuotosehdotuksen sekä arvioinnin kohteet ja kriteerit. Näyttöjen henkilökohtaistaminen Tutkinnon järjestäjän edustaja (yleensä vastuukouluttaja) ja tutkinnon tai sen osan suorittaja laativat yhdessä tutkinnon suorittajalle henkilökohtaisen näyttösuunnitelman (HENSU), jossa kuvataan, miten tutkinnon suorittaja osoittaa näytössä tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen. Joissakin tapauksissa henkilökohtaisen näyttösuunnitelman tekoon osallistuu myös tutkinnon suorittajan työpaikan edustaja, vaikka hän ei toimisikaan työntekijän tai työnantajan edustajana näytön arvioinnissa. Hänen läsnäolonsa kuitenkin varmistaa, että kaikki osapuolet ovat selvillä siitä, mitä tutkinnon tai sen osan suorittajalta vaaditaan työssä näytettäväksi. Yleensä työpaikan edustaja pystyy tuomaan näyttösuunnitelman tekoon uusia aiheita, jotka liittyvät yhtäaikaisesti sekä tutkinnon suorittamiseen, että tutkinnon suorittajan oman työn edistämiseen. Lisäksi työpaikan edustajan läsnä ollessa voidaan laatia tarkempi aikataulu näytön toteuttamiselle, jos kyse on esimerkiksi tutkinnon suorittajalle täysin uudesta hankkeesta omalla työpaikalla. Tutkinnon järjestäjä huolehtii, että tutkinnon suorittaja saa tarvitsemansa asiallisen ohjauksen näyttönsä suunnitteluun ja ammattitaitonsa osoittamiseen. Ohjausta antaa se, jolla on riittävät tiedot ammattitutkinnon perusteista ja tutkinnon näyttöjen järjestämisestä sekä näyttötutkintomestarin koulutus. Ohjaaja ei osallistu ohjaamansa tutkinnon suorittajan näyttöjen arviointiin. Valmistava koulutus Valmistavaan koulutukseen osallistuville laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Opiskelija laatii alustavan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) vastuukouluttajan antamien verkko-opintojaksotietojen sekä muun mahdollisen kurssitarjonnan perusteella. Varsinainen hops-keskustelu käydään tämän jälkeen yhdessä vastuukouluttajan kanssa. Hopsissa otetaan huomioon opiskelijan aikaisempi koulutus, suoritetut tutkinnot ja työkokemus, muut tutkinnon suorittamiseen vaikuttavat

9 7 tiedot ja taidot sekä opiskelijan elämäntilanne. Tarkoituksena on siis tarjota opintokokonaisuus, joka opiskelijan on mahdollista suorittaa sovittuna aikana. Hopsiin määritellään lähiopinnot sekä ne verkko-opintojaksot, joille opiskelija osallistuu. Opiskelija voi myös osallistua opintojaksolle kerratakseen joitakin osaamiseensa liittyviä asiasisältöjä, mutta hänen ei välttämättä tarvitse suorittaa koko opintojaksoa tai tehdä itsenäisiä tehtäviä, mikäli hopsissa niin sovitaan. Opiskelija voi valita lähiopintoja oppilaitoksen kurssitarjonnasta myös opintojaksoilta, jotka eivät suoraan kuulu tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon valmistavaan koulutukseen, mutta jotka edesauttavat tutkinnon suorittamisessa. Lähi- ja verkkoopintojaksot opiskelija suorittaa omaan tahtiinsa kuitenkin siten, että ne olisivat valmiina ennen ammattitutkinnon näyttöä. Ennen verkko-opintojakson aloittamista vastuukouluttaja sopii opiskelijan ja opintojakson tutorin kanssa verkkokeskustelun alkamis- ja päättymisajasta. Opintojaksojen itsenäiset tehtävät toimivat taustatietona ammattitutkinnon näyttöjen suorittamiselle. Valmistava koulutus sisältää myös opiskelijan henkilökohtaisen näyttösuunnitelman tekemisen ja sen toteutumisen seurannan. Verkkonäytön prosessikuvaus Prosessikuvaukseemme valitsimme dokumentaation lähteeksi erään oppisopimusopiskelijamme toteutuneen verkkonäytön. Tutkinnon suorittajasta käytetään nimikirjaimia LM. Hän on noin 50-vuotias nainen, joka on suorittanut tietotekniikka-alan lyhytkestoisia koulutuksia ja on ammatiltaan painopinnanvalmistaja. Ammatillista koulutustaan vastaavassa työssä LM ei ole toiminut moneen vuoteen. Hänen työsuhteensa päättyi mahdollisesti ja hän halusi suorittaa tietojenkäsittelyn ammattitutkinnosta verkkonäyttöinä ne osat, jotka hän pystyi tuottamaan oman työnsä kautta. LM on selvittänyt työpaikallaan, että hänellä on lupa toteuttaa näytöt työelämälähtöisinä. LM:ltä on saatu lupa hänen tietojensa käyttöön. Henkilökohtaista näyttösuunnitelmaa laadittaessa vastuukouluttaja ja LM päättivät, että LM pystyy joko suorittamaan täysin tai ainakin osittain syksyn 2004 aikana tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon pakollisen osan näyttökokonaisuudet, jotka käsittelevät tietojenkäsittelyn yhteyttä organisaation toimintaan sekä työyhteisössä toimimista. LM:lle laadittiin näyttöaikataulu, jonka mukaan alustavat sisältösuunnitelmat olivat arvioijien ja ohjaajan katsottavina verkossa mennessä. Näyttöaineiston sovittiin olevan valmiina Aikataulut eivät kuitenkaan pitäneet, ja opiskelijalle laadittiin uusi suunnitelma, jonka mukaan opinnot tulisivat valmiiksi vuoden 2005 aikana. Näyttöjä muiden nyt mukana olevien opiskelijoiden joukossa on kuitenkin jo suoritettu. LM käytti oppimisympäristönään Optimaa. Oppimisympäristössä hänellä on näyttöjä varten kansio, joihin on annettu kirjoitus- ja lukuoikeudet vain hänelle sekä näytön arvioijalle ja ohjaajalle. Kansioon on tallennettu LM:n henkilökohtainen näyttösuunnitelma ja sinne on perustettu keskustelualue näyttöjen arviointikeskustelulle.

10 8 Arviointi Suunnitelma arviointiprosessista Arviointikeskustelu käydään Optima-ympäristössä. Arvioijat perehdytetään tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon perusteisiin, oppilaitoksen järjestämissopimukseen ja verkossa annettaviin näyttöihin sekä LM:n henkilökohtaiseen näyttösuunnitelmaan. He voivat esittää muutoksia tarvittaessa myös hensuun. Arvioijilla on mahdollisuus tutustua "jatkuvan näytön" -periaatteella LM:n tuottamaan näyttöaineistoon ja tarvittaessa kommentoida sitä. Säännöllinen tutustuminen valmistuvaan näyttöön mahdollistaa lopullisen arvioinnin antamisen arviointikeskustelun aikana. Kun näyttökokonaisuus on valmis, tarkoituksena on toteuttaa arviointikeskustelu chatympäristössä. Keskustelulle on kolme tavoitetta: se toimii näyttöjen arviointikeskusteluna, LM:n itsearviointina näyttöjen suorittamisesta sekä kaikkien tahojen arviointina verkkonäyttöprosessista. Koska arvioijat voivat kommentoida näyttöaineistoa jo sen tuottamisen aikana, arviointikeskustelun kohteena on valmiiksi täydennetty ja hyväksytty näyttö. Arviointikeskustelusta laaditaan arviointipöytäkirja, joka tulostetaan ja allekirjoitetaan. Allekirjoitettu arviointipöytäkirja skannataan ja tallennetaan LM:n näyttökansioon. Arvioijien perehdyttämiseen on havaittu tarvittavan paljon aikaa ja toimiva järjestelmä. Myös riittävän ajan varaamista tulee korostaa, sillä kysymyksessä ei ole mikään aivan pieni tehtävä kaikkine kommentointeineen. Dokumentointi ja arkistointi Hyväksytty näyttöaineisto arkistoidaan sähköisessä muodossa ja säilytetään vähintään kaksi kuukautta tutkintotodistuksen saamisesta. Näyttöprosessin aikana käydyistä verkkokeskusteluista laadittu kirjallinen yhteenveto ja lopullisesta arviointikeskustelusta laadittu arviointipöytäkirja arkistoidaan oppilaitoksen käytäntöjen mukaisesti. Yhteenveto Verkkonäyttöihin valmistautuvaa tutkinnon suorittajaa on pystyttävä ohjaamaan tehokkaasti ja laadukkaasti. Kaikki osapuolet on sitoutettava tehtäviinsä, ja heiltä vaaditaan joustavuutta sekä yhteistyökykyä. Tällainen näyttöprosessi voi onnistua vain, jos eri osapuolilla on riittävän kiinteä kontakti toisiinsa. Arvioijien ja tutkinnon suorittajan olisi syytä olla yhteydessä etukäteen vaikkapa webcamin välityksellä, jos henkilökohtainen tapaaminen ei ole mahdollista. Näyttöjen suorittamisen voisi aloittaa käymällä läpi henkilökohtainen näyttösuunnitelma arvioijien kanssa. Ongelmaksi muodostunee tulevaisuudessa se, että tutkintoa suorittavia voidaan ottaa mukaan non stop -periaatteella, mikä vaatii valmistavaan koulutukseen osallistuvilta verkkotutoreilta, vastuukouluttajalta ja arvioijilta joustavuutta tutkinnon suorittajien aikataulujen mukaisesti. Henkilökohtaistamisen onnistuminen vaatiikin toimiakseen suurempaa keskittymistä yhteen tutkinnon suorittajaan kuin tähän saakka yleisesti käytetty, ei-työelämälähtöinen näyttötapa on vaatinut.

11 9 Vastuukouluttajan roolina on toimia koordinoijana. Hänen tulee ymmärtää sekä valmistavan koulutuksen tarve että työelämälähtöisten näyttöjen sisällöt ja synkronoida ne keskenään. Vastuukouluttaja toimii välittäjänä verkkotutoreiden ja tutkinnon suorittajien sekä arvioijien ja tutkinnon suorittajien välillä ainakin niin kauan, kunnes verkkonäyttöprosessista on enemmän kokemusta. Tutkinnon suorittajan oma aktiivisuus ja itseohjautuvuus korostuvat verkkonäytöissä. Hyvin suoritettu orientointi sekä alusta asti mahdollisimman kitkatta toimiva yhteistyö ovat edellytyksiä onnistuneen näytön suorittamiselle. Kokemuksemme mukaan myös ohjaajan aktiivinen rooli ja mukana olo koko prosessin ajan on välttämätöntä. Tulevaisuuden tavoitteeksi asetamme, että tutkinnon suorittaja hops- ja hensukeskustelujen jälkeen ottaisi itse yhteyttä sovitun aikataulun mukaan opintojakson verkkotutoriin ja näytön arvioijiin ja käynnistäisi tätä kautta opintojakson tai näyttökeskustelun. Tämä vaatisi verkko-opintojaksoille erikseen nimetyt pysyvät verkkotutorit sekä säännöllisesti arvioijina toimivat henkilöt. Vastuukouluttajan käytettävissä on oltava työvälineitä, joiden avulla hän pystyy helposti seuraamaan tutkinnon suorittajan etenemistä niin valmistavassa koulutuksessa kuin näyttöjen suorittamisessa. Jyväskylän aikuiskoulutuksessa oli kesäkuun alussa 2005 kahdeksan opiskelijaa suorittamassa tässä hankkeessa kehitetyllä menetelmällä tutkinnon pakollista osaa. Myös muiden tutkinnon osien suorittaminen tämän kaltaisella näyttöjärjestelyllä tuntuu saavan kannatusta, ja alustava suunnittelu asian eteenpäin viemiseksi on jo käynnistetty. Tulossa oleva näyttötutkintotoiminnan kolmen vaiheen henkilökohtaistaminen näyttää myös sopivan ajatusmaailmaltaan yhteen nyt aloitetun verkkonäyttömenetelmän kanssa. TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNON VIRTUAALIKOULU Taustat ja tavoitteet Verkon hyödyntämistä taloushallinnon ammattitutkinnon suorittamisessa on testattu Innofocuksessa syksyllä Seuraavassa on taustaa ja oletuksia ennen testausta, testauksen kulkua ja käytettyjä menetelmiä sekä lopuksi syntyneitä ajatuksia ja johtopäätöksiä. Taustaa ja oletuksia Ammattitutkintoa suoritettaessa lähtökohtana on, että tutkinto suoritetaan kokonaan tai osittain aidoissa työtehtävissä tutkinnon suorittajan omassa työyhteisössä ja että näyttö arvioidaan kolmikantaperiaatteen mukaisesti niin, että ammattitaidon arviointiin osallistuu työnantajan, työntekijän ja oppilaitoksen edustajia. Toinen tärkeä periaate tutkinnon suorittamisessa on henkilökohtaistaminen: tutkinnon suorittajan henkilökohtaisten tarpeiden, tavoitteiden ja tilanteen huomioon ottaminen ja hänen ohjauksensa tutkinnon suorittamisen eri vaiheissa. Kolmantena lähtökohtana tässä hankkeessa ovat näkemykset, että kun valmistava koulutus on järjestetty verkkoa hyödyntäen, verkko välineenä tutkinnon suorittamisessa on luonnollinen jatkumo. Neljänneksi verkkoa voidaan hyödyntää laadukkaasti sekä tutkinnon suorittajan ohjauksessa että työelämän edustajien perehdyttämisessä näyttötutkinnon arviointiin. Seuraavaksi kuvataan sitä, millä tavoin verkkoa oletetaan voitavan käyttää kolmikantaperiaatteen varmistamisessa ja henkilökohtaistamisen toteuttamisessa.

12 10 Keskeistä on perehdyttäminen, jolla tarkoitetaan eri osapuolille annettavaa ohjausta heidän omassa roolissaan osana tutkinnon suorittamista. Tutkinnon suorittajan ohjaus Tutkinnon suorittajan ohjaus alkaa hänen hakeutuessaan suorittamaan tutkintoa tai valmistavaan koulutukseen. Ohjausta annetaan sekä ryhmässä että jokaiselle tutkinnonsuorittajalle henkilökohtaisesti ainakin aina ennen kunkin tutkinnonosan näyttöprosessin alkamista ja tarvittaessa sen kuluessa. Ohjausta antavat valmistavan koulutuksen opettajat sekä näytöstä vastaavat. Ohjausta voi antaa se, joka tuntee taloushallinnon ammattialan sekä näyttötutkintojärjestelmän. Tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta työpaikalla tapahtuvan näytön antamisen suunnitteluun ja aitoihin työtehtäviin liittyvien osaamisnäytteiden määrittelemiseen. Henkilökohtaisen näyttösuunnitelman laatimisen ohjaus Tutkinnon suorittaja osallistuu itse aktiivisesti oman näyttönsä suunnitteluun. Tutkinnon järjestäjä vastaa tutkinnon suorittajan ja hänen työnantajansa perehdyttämisestä ja ohjauksesta suunnittelun ja toteutuksen aikana. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa konkreettisesti sitä, että jokaisen tutkinnon suorittajan osaamisen näyttämistavat sovitaan yksilöllisesti, jolloin ammattitaidon eri osien painotus voi eri tutkinnonsuorittajilla olla erilainen esimerkiksi sen perusteella, millaisessa organisaatiossa osaamisen näytetään. Henkilökohtaistamiseen kuuluu myös tutkinnon suorittaminen henkilökohtaisen aikataulun mukaisesti tutkinnon suorittajan asuinpaikkakunnasta riippumatta. Verkon hyödyntäminen helpottaa näytön henkilökohtaistamista silloin, kun matkat ovat pitkät. Tutkinnon suorittaja saa verkon avulla tukea oman henkilökohtaisen näyttösuunnitelman laatimiseen ja sen toteuttamiseen. Työelämän edustajien ohjaus Taloushallinnon ammattitutkinnon suorittajat työskentelevät hyvin erilaisissa organisaatioissa ja kolmikantaperiaatteen toteutumiselle on sen takia hyvin erilaisia lähtökohtia. Tyypillisiä ammattitaidon arvioijia ovat kollegat, jotka toimivat tutkinnon suorittajan kanssa samoissa tai vastaavissa työtehtävissä ja esimiehet, jotka tarkastelevat toimintaa koko organisaation näkökulmasta. Esimiesarvioija ei välttämättä ainakaan pienessä organisaatiossa ole taloushallinnon ammattialan edustaja. Arviointia voivat tehdä myös tilintarkastajat, sisäiset ja ulkoiset asiakkaat sekä mahdolliset organisaation käyttämän tilitoimiston edustajat. Kun tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa omassa työssään, myös työnantajan ja työntekijän edustajat on perehdytettävä näyttötutkintojärjestelmään, tutkinnossa vaadittavaan ammattitaidon tasoon sekä arviointityöskentelyyn. Sekä tutkinnon suorittajan että hänen työpaikkansa edustajien on tunnistettava ne kriteerit, joiden perusteella tutkinto voidaan suorittaa kussakin työympäristössä. Tutkinnon suorittajan organisaatio sitoutetaan näytön arviointiin perehdyttämällä työelämän edustajat näyttötutkintojärjestelmään ja työelämän rooliin tutkinnon vastaanottamisessa. Käytännössä työpaikkojen edustajia on vaikea saada osallistumaan oppilaitoksessa järjestettäviin yhteisiin perehdytystilaisuuksiin, toisaalta henkilökohtaiset tapaamiset vaativat paljon aikaa oppilaitoksen asiantuntijoilta. Työelämän edustajien perehdyttämisessä näyttötutkintojärjestelmään ja osaamisen arviointiin voidaan hyödyntää verkkoa sekä tiedon jakamisessa että arvioinnin suunnittelussa. Verkkokeskustelua voidaan käydä joustavasti, ja keskustelun lopputulos voidaan kirjata ylös näyttösuunnitelmaan.

13 11 Tutkinnon järjestäjä laatii näyttösuunnitelman opetushallituksen ohjeiden mukaisesti. Näyttösuunnitelmassa on tuotava esiin se, miten verkkoa voidaan hyödyntää tutkinnon suorittamisessa. Taloushallinnon tutkintotoimikunta on etukäteen ottanut kantaa siihen, että tutkinnon suorittajan henkilöllisyys ja hänen aito työpanoksensa on pystyttävä varmistamaan myös verkkonäytössä. Hankkeen konkreettiset tavoitteet Hankkeen välittömänä tavoitteena oli testata verkon hyödyntämistä tutkinnon suorittajien ja arvioijien perehdyttämisessä näyttötutkintojärjestelmään ja taloushallinnon ammattitutkinnon osaamisvaatimuksiin. Lisäksi tavoitteena oli kokeilla näyttötehtävien jakamista sekä osaamisnäytteiden keräämistä ja taltioimista verkon avulla sekä verkon hyödyntämistä näytön arvioinnissa Innofocuksessa syksyllä Välillisenä tavoitteena oli saada kokemusta tutkintojen laadun ja tutkintojen henkilökohtaistamisen varmistamisesta lisäämällä tutkinnon suorittajan ja hänen taustaorganisaationsa tietoa ja näkemystä näyttötutkintojärjestelmästä ja taloushallinnon ammattitutkinnon suorittamisesta aidossa työympäristössä. Toteutus ja tuotokset Hankkeeseen ovat osallistuneet Innofocuksesta Anne Neuvonen ja Eila Shemeikka sekä taloushallinnon tutkintotoimikunnasta Jussi Rönkkö ja Inkeri Liimatainen. Hankkeen www-materiaalin ovat tuottaneet Innofocuksen edustajat yhdessä Dinopro Oy:n kanssa. Hankkeessa on työskennelty pääosin Innofocuksessa, jossa on laadittu www-aineistoa perehdytystä varten sekä kokeiltu käytännössä verkon hyödyntämistä taloushallinnon ammattitutkinnon suorittamisprosessin eri vaiheissa. Tutkintotoimikunnan edustajat ovat osallistuneet työkokouksissa sisällön suunnitteluun ja rajojen asettamiseen. Syntyneet tuotokset ja saadut kokemukset Hankkeen tuotoksena on syntynyt verkkoon perehdytysmateriaali tutkinnon suorittajille ja arvioijille ( Materiaalin avulla selvitetään yleisiä ammattitutkinnon suorittamiseen liittyviä periaatteita sekä annetaan konkreettisia esimerkkejä taloushallinnon ammattitutkinnon suorittamisesta omassa työssä. Perehdytysmateriaali sisältää liitteissä 3, 4 ja 5 esitetyt taloushallinnon ammattitutkinnon osien kirjanpito-, ostotoimintojen taloushallinto ja myyntitoimintojen taloushallinto näyttöaineisto ja tuotosehdotus sekä arvioinnin kohteet ja kriteerit. Hankkeessa tuotettua materiaalia käytettiin Innofocuksessa syksyllä 2004 tutkinnon suorittajien perehdyttämiseen ja henkilökohtaisten näyttösuunnitelmien tekemiseen kirjanpito sekä myyntitoimintojen taloushallinto ja ostotoimintojen taloushallinto -tutkinnonosien näytöissä. Kaikki tutkinnon suorittajat osallistuivat oppilaitoksen järjestämään valmistavaan koulutukseen, joka oli verkon avulla tuettua monimuotokoulutusta. Yksi tutkinnon suorittajista asui koko prosessin ajan ulkomailla. Tutkinnon suorittajista osa näytti osaamisensa omassa työssään, osa teki oppilaitoksen antaman näyttötehtävän. Arvioijina toimivat oppilaitoksen edustajien lisäksi työelämän edustajat, jotka kuitenkaan eivät olleet tutkinnon suorittajien omilta työpaikoilta, vaan oppilaitoksen työelämän yhteistyökumppaneita. Tutkinnon suorittajat ja arvioijat perehdytettiin verkkoaineiston avulla. Tutkinnon suorittajien kanssa käytiin lisäksi henkilökohtaiset keskustelut joko puhelimitse tai verkkoviestimien (chat) avulla. Myös

14 12 arvioijien kanssa käytiin puhelinkeskusteluja käytännön työskentelyyn liittyvistä asioista. Tutkinnon suorittajat tallensivat omat näyttösuunnitelmansa oppimisalustalle niin, että myös arvioijat saattoivat niihin tutustua. Tutkinnon suorittajat saivat tutkinnon suorittamiseen liittyvien tehtävien vastaukset tutkinnon järjestäjän oppimisalustalta ja he palauttivat omat osaamistaan kuvaavat dokumenttinsa samalle alustalle henkilökohtaisiin kansioihin, joihin heidän lisäkseen oli pääsy myös arvioijilla. Kaikki työskentelivät etukäteen sovittujen aikataulujen mukaisesti. Dokumentointi ja arkistointi Arviointi dokumentoitiin sähköisesti tutkinnonjärjestäjän osoittamalla lomakkeella, jossa kuvattiin sanallisesti arviointipäätöksen perustelut ja arviointipäätös. Lisäksi siihen kirjattiin päivämäärä, arvioija tai arvioijat sekä heidän ja tutkinnon suorittajan allekirjoitukset (paperitulosteelle). Arviointilomakkeeseen liitetään arvioinnin muistilista, jolla on varmistettu, että keskeiset osat on otettu arvioinnissa. Tutkintotoimikuntaa varten tarvittavat arviointidokumentit laaditaan ja arkistoidaan opetushallituksen ja tutkintotoimikunnan ohjeiden mukaisesti. Arviointityöskentely Verkkoa käytettiin hyväksi kaikissa arvioinnin vaiheissa. Arvioijat tutustuivat näyttömateriaaliin verkon avulla. Arvioijille annettiin käyttäjätunnukset tutkinnonjärjestäjän oppimisalustalle, jonne tutkinnon suorittajat olivat tallentaneet osaamisdokumenttinsa. Arvioijat tapasivat ennen tutkinnon suorittajien kanssa käytävää näyttökeskustelua. Näyttökeskustelut käytiin joko työpaikoilla tai tutkinnon järjestäjän tiloissa. Ulkomailla asuvan tutkinnon suorittajan kanssa käytiin keskustelua oppimisalustan chat-toimintoa hyödyntäen. Tutkinnon suorittaja kävi keskustelun paikallisen oppilaitoksen edustajan valvonnassa, jotta henkilökohtaisen panoksen aitoudesta voitiin varmistua. Näyttökeskustelun jälkeen arvioijat tekivät arviointipäätöksen. Katso kaaviokuva seuraavalla sivulla.

15 13 Yhteenveto Verkon hyödyntämiseen taloushallinnon ammattitutkinnon suorittamisessa täytyy suhtautua kriittisesti muistaen, että verkon käyttäminen ei ole itse tarkoitus, vaan sen tulee aina tuoda jotakin lisäarvoa ensisijaisesti tutkinnon suorittajalle, mutta mieluummin myös muille prosessiin osallistuville. Verkon hyödyntämisellä voidaan tarkoittaa osittaista verkon hyödyntämistä tai koko näyttöprosessin järjestämistä verkossa. Hyödynnettäessä verkkoa tutkinnon järjestämisessä voidaan taloushallinnon alalla havaita seuraavia riskejä: työpaikan sopivuus näyttöpaikaksi voi jäädä etukäteen varmistamatta tutkinnon suorittaja ei kykene pelkän verkko-ohjauksen avulla suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa tutkintoaan tutkinnon suorittaja ei pysty ilmaisemaan itseään riittävästi verkon avulla näytön toiminnallisuus ei toteudu arviointiin osallistuvien perehdytys ei toteudu suunnitelman mukaisesti Edellytyksinä ja haasteina verkon hyödyntämisessä onnistumiselle ovat esimerkiksi: Taloushallinnon ammattitutkinnon suorittajalle tulee verkkonäytönkin yhteydessä järjestää mahdollisuus suulliseen näyttökeskusteluun, jossa hän voi perustella ja antaa suullisesti lisäselvitystä osaamisnäytteisiinsä. Heikko kyky tuottaa tekstiä tai kuvauksia prosessien etenemisestä omassa organisaatiossa ei saa verkkonäytössäkään muodostua esteeksi taloushallinnon ammattitutkinnon suorittamiselle. Verkkotyöskentelyssä kannattaa käyttää hyväksi kirjallisen kommunikoinnin lisäksi

16 14 myös kuvaa ja ääntä sekä painottaa tutkinnon suorittamisessa aidoissa työtehtävissä osoitettua osaamista. Tutkinnon suorittajan työpaikan sopivuudesta on varmistuttava etukäteen suunnitteluvaiheessa, käytännössä tutkinnon suorittajan, hänen esimiehensä (tai muun henkilön) ja tutkinnon järjestäjän yhteistyöllä. Tutkinnon suorittajan tulee saada riittävästi henkilökohtaista ja konkreettista ohjausta tutkinnon suorittamisen suunnitteluun ja toteutukseen. Tutkinnon suorittajia tulee rohkaista ja ohjata verkkovuoropuheluun tutkinnon suorittamiseen liittyvistä ongelmista myös vertaisryhmän kanssa. Näytön toiminnallisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että ammattitaito osoitetaan pääosin omassa työssä aitoja työtehtäviä tekemällä. Mikäli tutkinto suoritetaan kokonaan verkon välityksellä esim. pitkän välimatkan takia, tulee tutkinnon suorittajan henkilökohtaisesta työskentelystä varmistua esimerkiksi luotettavan yhteistyökumppanin avulla. Tutkinnon suorittajat tottuvat prosessin aikana käyttämään verkkoa ja kommunikoimaan siellä. Arvioitsijoiden työskentelyaika verkossa saattaa jäädä huomattavasti lyhyemmäksi, mutta arviointityöskentelykin vaatii harjoittelua ja työvälineisiin sekä sähköisten dokumenttien tarkasteluun ja tuottamiseen tottumista. Arvioijien voi olla hankalaa muodostaa kokonaiskuvaa tutkinnon suorittamiseen liittyvistä dokumenteista, eikä näytöltä lukeminen välttämättä myöskään ole kaikille mahdollista. Verkon hyödyntäminen kolmikantaperiaatteen toteuttamisessa on suuri haaste ja toisaalta myös hyvä mahdollisuus. Työelämän arvioijien mukaan saaminen ja sitouttaminen tutkinnon arviointiin vaativat vuorovaikutteista toimintaa verkossa. Pelkkä perehdytysmateriaali ei riitä, vaan tarvitaan ohjaavaa ja sitouttavaa työskentelyä ja dialogia verkossa. Sähköisten työvälineiden yleistyminen on jo muuttanut työskentelytapojamme. Sähköisen tunnistuksen ja allekirjoituksen yleistyminen johtavat paperitulosteiden vähenemiseen, kuvayhteyksien yleistyminen ja helpottuminen siihen, että kommunikointi verkon avulla muuttuu jokapäiväiseksi. Oletettavaa on, että taloushallinnon alan sähköistyminen ja automatisoituminen vaikuttavat tutkinnon suorittamiseen yleisesti ja verkossa niin, että entistä tärkeämpää on työelämän arvioijien rooli arvioinnissa: heidän näkemyksensä tutkinnon suorittajan ammatillisesta tekemisestä ja työssä toimimisesta. KORIKORJAUKSEN VIRTUAALIKOULU, AUTOKORJAUSALAN ERIKOISAMMATTITUTKINNOT Taustat ja tavoitteet Korikorjauksen virtuaalikoulu on opetushallituksen ja korikorjauksen ammattilaisten lisäkoulutusta toteuttavien oppilaitosten yhteinen virtuaalikouluhanke, joka käynnistyi vuonna Korikorjauksen virtuaalikouluhankkeen tavoitteena on kehittää virtuaalisia opiskelukäytäntöjä korikorjaus- ja automaalausalan ammateissa toimivien perus- ja täydennyskoulutukseen. Virtuaalikoulun tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia työelämässä oleville korikorjaajille kohottaa ammattitaitoaan ja suorittaa

17 15 automaalarimestarin ja korikorjauksen erikoisammattitutkinto tai niiden osia tietoverkkojen välityksellä ja niitä hyödyntäen. Hankkeen aikana toteutetaan pilottikoulutus, jossa testataan ja kehitetään luotuja toimintamalleja ja oppimismateriaaleja. Automaalarimestarin erikoisammattitutkintoon valmentava koulutus aloitettiin marraskuussa 2003 JAKK:n omana koulutuksena. Yhteisen virtuaalikouluhankkeen käytännön toteutus aloitettiin käynnistämällä autokorimestarin erikoisammattitutkintoon valmentava koulutus VIRKOMAAN osallistuvien oppilaitosten kanssa maaliskuussa Luonnollista jatkuvuutta korikorjauksen virtuaalikouluhankkeelle edustaa tutkinnon osien ja osatutkintojen vastaanottaminen tietoverkkojen välityksellä, verkkonäyttöinä, niiltä osin kuin se on mahdollista tämäntyyppisen käsityöammatin kohdalla. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on selvittää ja kehittää yhteistyössä tutkintotoimikuntien kanssa automaalaukseen ja korikorjaukseen soveltuvia tietoverkkojen kautta toteuttavia näyttötutkintoja ja sillä tavoin luoda lisää joustavuutta tutkintotoimintaan. Hankkeen aikana toteutetaan pilottikoulutus, jossa testataan ja kehitetään luotuja verkkoopiskelumalleja sekä verkko-opiskelumateriaaleja. Verkkonäyttöjen toteutuksessa ja sen viemisessä käytäntöön korostuvat henkilökohtaistamisen lisäksi työelämäyhteydet ja työelämän asettamat vaatimukset ammatillisen osaamisen laajuudelle ja syvyydelle. Tässä hankkeessa selvitetään, mitkä tutkinnon osat tai osatutkinnot soveltuvat toteutettavaksi verkkonäyttöinä. Hankkeen aikana kehitetään ja selkeytetään arviointimenetelmiä siten, että tutkintojen vastaanottotilanteessa samaa arviointikriteeristöä voidaan käyttää sekä kontakti- että verkkonäytöissä. Toiminnan riskit, oletukset ja organisaatio Käsityöammattien näyttöjen liittäminen tietoverkkojen kautta tapahtuvaan tutkintojen vastaanottamiseen lisää tutkinnon järjestäjän vastuuta siitä, että tutkintojen vaatimustaso säilytetään erityisesti arvioitaessa esimerkiksi autokorikorjausalan ammattien ydinosaamista. Henkilökohtaistamisen vieminen tutkintotehtävissä yrityksiin aiheuttaa tutkinnon järjestäjälle tähän saakka käytetyistä, samanlaisilla tehtävillä tehtävistä kirjallisista näyttötehtävistä poiketen runsaasti lisätyötä. Riskinä tehtävien erilaisuuden takia on objektiivisuuden ja tasapuolisuuden säilyttäminen suoritusta arvioitaessa. Todennäköistä on, että myös tämäntyyppisissä käsityöammateissa verkkonäyttöjen osuus lisääntyy tulevaisuudessa verkkoyhteyksien nopeuksien kasvaessa ja reaaliaikaisten suoritusten arviointimahdollisuuksien kehittyessä teknisten ratkaisujen kehittymisen myötä. Ensimmäinen askel verkkonäyttöjen levittämisessä normaaliin jokapäiväiseen toimintaan voidaan aloittaa niistä arvioitavista asioista, joita on tähän saakka tutkittu ja mitattu kirjallisilla tehtävillä. Organisaatio Näyttöjen suunnittelusta ovat vastanneet seuraavat oppilaitokset ja heidän edustajansa yhdessä autokorikorjauksen tutkintotoimikunnan kanssa.

18 16 Oppilaitokset JAKK Jalasjärvi Tapio Heikkinen ja Riku Kangastie TTS Rajamäki Kari Kaaja ja Jorma Rantamäki TAKK Tampere Risto Uusivirta ja Tommi Kettunen RAKK Rovaniemi Raimo Kymäläinen ja Mikko Vähäkuopus Mukaan kutsuttiin seuraavat tutkintotoimikunnan edustajat Hankkeeseen ovat osallistuneet autokorikorjausalan tutkintotoimikunnista Tapio Heikkinen JAKK, Kari Kaaja TTS, Kari Rohkea Autoalan Keskusliitto, Jouko Sohlberg Autokeskus Oy, Jukka Vähäkarvia Metro Auto Oy ja Petja Korhonen Heltec. Lisäksi hankkeen valmisteluissa ovat olleet mukana korikorjauksen virtuaalikouluhankkeessa mukana olevien oppilaitosten edustajat. Koordinaattorina hankkeen ajan on toiminut JAKK, vastuuhenkilönä Tapio Heikkinen. Toteutus ja tuotokset Hanketta on kehitelty yhdessä sekä korikorjauksen että automaalauksen tutkintotoimikunnan kanssa ja tutkintotoimikuntien linjausten mukaisesti. Hankkeessa käsiteltävät automaalarimestarin ja autokorimestarin erikoisammattitutkinnot kuuluvat elokuusta 2005 lähtien tutkintotoimikuntien yhdistymisen jälkeen saman tutkintotoimikunnan toimivallan piiriin, joten toteutuksen periaate on samanlainen molemmissa tutkinnoissa. Hankkeen alkuvaiheessa määriteltiin yhteistyössä korikorjauksen tutkintotoimikunnan kanssa autokorimestarin erikoisammattitutkinnon ja tutkinnon osien soveltuvuus verkkonäyttöihin, taulukko 1. Samaa periaatetta noudatetaan myös automaalarimestarin erikoisammattitutkinnossa. Soveltuvuutta selvitettiin yksinkertaisen lomakkeen avulla, jossa neljä tutkintotoimikunnan jäsentä ilmaisi kantansa niistä tutkinnon osista, jotka heidän mielestään voidaan toteuttaa verkkonäyttöinä; mitkä osat eivät sovi ja mitkä sopivat tietyin edellytyksin. Vastauksista laadittiin yhteinen arvio niistä tutkinnon osista, joita voidaan vastaanottaa verkkonäyttöinä. AUTOKORIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Korikorjaamotoiminnot Tehtävä / kuvaus tehtävästä Ei Kyllä Kyllä, jos 3 1 Hallitsee oman työyhteisönsä työprosessin. Hän tuntee autokorikorjaamon työtehtävien ammatilliset vaatimukset ja osaa järjestellä ja ohjata toimintaa tehokkaasti palvelutarjonnan edellyttämällä tavalla Osaa toimia autokorikorjauksen asiantuntijana korjaamosuunnittelussa yhteistyössä muiden suunnittelijoiden kanssa Osaa tehdä autokorikorjaamon koneiden, välineiden ja työkalujen käyttö- ja hankintasuunnitelmat Taulukko 1 Seuraavaksi laadittiin verkkonäyttöihin soveltuva yhdistetty näyttösuunnitelma / tutkinnon vastaanottolomake, joka toimii samalla tutkinnon vastaanottajan arviointipaperina, taulukko 2

19 17 NÄYTTÖSUUNNITELMA TUTKINNON OSAN NIMI VIRTUAALINEN AUTOKORIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO KORIKORJAAMOTOIMINNOT OSAN AIHE AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVA T/ AJANKOHTA ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT VIRTUAALINEN NÄYTTÖTAPA TAI TUOTOS NÄYTÖN KRITEEREISTÄ ARVO- SANA NÄYTTÖMENETELM ÄT Oman työyhteisön Työpaikalla, todellinen tilanne työprosessin hallinta. Autokorikorjaamon työtehtävien ammatillisten vaatimusten tunteminen Työpaikalla, todellinen tilanne / 20 / 20 Laatu ja taloudellisuus Autovalmistajan ohjeet laitevalmistajan ohjeet työn joutuisuus takuuehdot tunnista ja ymmärtää syyyhteydet eri toimintojen välillä osaa toimia taloudellisesti noudattaa auton valmistajan ohjeita koneiden ja laitteiden turvallinen ja tarkoituksenmukaine n käyttö Työtehtävien järjestely ja ohjaus palvelutarjonnan edellyttämällä tavalla. Autokorikorjaamon koneiden, välineiden ja työkalujen käyttöja hankinta suunnitelmat Työpaikalla, todellinen tilanne Näyttö muodostuu kirjallisesti laadittavasta suunnitelmasta, jossa perustetaan uusi korikorjaamo. Suunnitelmassa esitetään karkea toimintasuunnitelma, työkalujen ja laitteiden hankinta- ja käyttösuunnitelmat sekä investointilaskelmat. / 20 / 20 taloudellisuus sujuvuus työajan hallinta rationaalisuus siisteys ympäristönsuojelu rakennukset ja ympäristöön liittyvät määräykset Työkalu ja laitesuunnitelma Hankintaperustelut ja käyttösuunnitelmat. Laitteiden investointilaskelmat. osaa järjestellä työt rationaaliseksi kokonaisuudeksi osaa laatia suunnitelman korikorjaamon perustamiseksi. Tunnistaa laite- ja työkalutarpeen toimintasuunnitelm an pohjalta sekä pystyy perustelemaan koneiden ja laitteiden tarpeellisuuden toiminnallisiin ja taloudellisiin perusteisiin nojautuen. Portfolio, jossa esitetään täydellinen korjaamon pohjapiirros, koneiden ja laitteiden sijoittelu. Laitteiden hankinnan perustelut ja investointilaskelmat hankittujen laitteiden osalta sekä laitteiden käyttösuunnitelmat. Valmistyö lähetetään toimikunnalle ennen toimikunnan kokousta. Tutkinnon suorittaja esittelee portfolion toimikunnalle. Taulukko 2 Tuotokset Hanke on tähän mennessä tuottanut lähinnä kuvauksia siitä, millaisia osatutkintoja ja niiden tutkintojen osia voidaan ottaa vastaan verkkonäyttöinä. Asia on kuitenkin niin uusi käsityövaltaista ammattia arvioitaessa, että mielipiteiden ristiriitaisuus herättää

20 18 enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Selkeimmät hankkeen tuotokset ovat näyttösuunnitelmalomakkeen laatiminen ja tutkinnon osien avaaminen arviontikriteeristön luomiselle sekä tutkinnonjärjestäjän ja tutkintotoimikunnan yhteinen näkemys siitä, minkä tyyppisiä tutkintoon liittyviä osia voidaan vastaanottaa ja arvioida verkkonäyttöinä. Ensimmäisen verkkonäytön JAKK otti vastaan joulukuussa 2004 automaalarimestarin erikoisammattitutkintoon kuuluvista tutkinnon osista. Verkkonäyttö muodostui niistä osista, joita kontaktinäytön yhteydessä on tähän saakka vastaanotettu ja arvioitu kirjallisilla tehtävillä. Järjestämissopimus, näytöt, valmistavakoulutus ja arviointi Autokorinkorjaus ja -maalausalan tutkintotoimikunta edellyttää jokaiselta järjestämissopimuksen hakijalta kuhunkin tutkintoon erillisen näyttösuunnitelman ja verkkonäyttösuunnitelman. Verkkonäyttösuunnitelmat laaditaan saman periaatteen mukaisesti kuin näyttösuunnitelmat on tähänkin saakka laadittu. Verkkonäyttösuunnitelmat, verkkonäyttöjen järjestämissuunnitelma (näyttösuunnitelma) Tutkintotoimikunnalle järjestämissopimusasiakirjan liitteenä esitettävä verkkonäyttöjen järjestämissuunnitelma (näyttösuunnitelma) tulee laatia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten pohjalta. Suunnitelmassa selvitetään kattavasti tutkinnon järjestäjän taustatiedot, näyttöjen sisältö, näyttöympäristöt, näyttöjen tarjonta ja näyttöjen arviointi sekä henkilökohtaistaminen. Järjestämissopimuksen liitteenä olevan verkkonäyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) tulee perustua näyttötutkinto-oppaassa esitettyyn rakenteeseen ja sisältöön. Suunnitelma tulee laatia niin yksityiskohtaiseksi, että tutkintotoimikunta voi sen perusteella tehdä järjestämissopimuksen. Kaikkien yksittäisten tutkinnonsuorittajien henkilökohtaiset näyttösuunnitelmat toimitetaan tutkintotoimikunnalle ennen verkkonäyttöjen toteutusta. Verkkonäyttöjen järjestämissuunnitelma (näyttösuunnitelma) laaditaan kiinteässä yhteistyössä tutkintotoimikunnan, yritysten tai yhteisöjen työnantaja- ja työntekijäedustajien kanssa. Hyvää verkkonäyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) laadintaa ohjaavat myös tutkinnon järjestäjän arvot sekä käsitys ammattitaidosta. Kaikki tämä ilmenee verkkonäyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) laadukkuutena. Verkkonäyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) sisältö (liite 6). Näyttöjen henkilökohtaistaminen Verkon kautta toteutettavan näytön pohjaksi laaditaan henkilökohtainen näyttösuunnitelma, jossa määritellään yhdessä tutkintotoimikunnan kanssa, mitkä osatutkinnon osat sopivat toteutettavaksi verkon välityksellä. Näyttötutkintoprosessissa henkilökohtaistaminen jaetaan sujuvaksi, kolmivaiheiseksi prosessiksi a. suunnitteluvaihe b. tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaihe c. näyttötutkinnon suoritusvaihe