KIRJASAMPOKYSELYN RAPORTTI

Transkriptio

1 KIRJASAMPOKYSELYN RAPORTTI SISÄLTÖ Kirjasampo-kyselyn tarve ja tavoite s. 1 Kyselyn toteutus s Vastaajan ja kirjaston taustatiedot s Kaunokirjallisuuden ja kirjailijatiedon tilanne kirjastossa s Kirjasammon käyttö tällä hetkellä s Kirjasampo verkkopalveluna s Kirjasammon hakutoiminto ja hakuominaisuudet s Kirjasammon vuorovaikutteisuus s Kirjasammon rikastetun teoskuvailun hyödyllisyys kirjastotyössä s Kirjasammon suosittelut ja niiden hyödyllisyys s Kirjastojen osallistuminen valtakunnalliseen verkkopalveluun ja Kirjasammon kytkökset muihin palveluihin s. 17 Yhteenveto s. 21 KIRJASAMPO-KYSELYN TARVE JA TAVOITE Kirjastot.fi-Biblioteken.fi:n valtakunnallinen, kaksikielinen kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo.fi-Boksampo.fi on julkistettu syksyllä 11. Kirjastojen kehitystyötä on tehty toistaiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella pääasiassa Turun, Vaasan ja Pietarsaaren kaupunginkirjastoissa. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Kirjasampo.fi Boksampo.fi verkkopalvelun käyttöä kirjastoissa ja käyttää tuloksia apuna kehitettäessä palvelun ominaisuuksia. Tavoitteena on ollut koota kaunokirjallisuuteen ja sen tekijöihin liittyvä tieto yhteen palveluun ja tallentaa se verkkokäyttöön kehitellyllä, semanttisen webin tarpeisiin soveltuvalla SAHAannotointieditorilla ja tuoda monipuolisesti tallennettu tieto monipuolisesti käyttäjille tarjolle sekä suomeksi että ruotsiksi. Vaasan ja Turun kaupunginkirjastoissa on tehty Kirjasampoon liittyvää projektityötä vuodesta 7 lähtien, joten käytännön kokemusta ja omia kehittämistoiveita on kertynyt. Kahden vuoden julkisuuden jälkeen tuli hyvä ajankohta kysellä kirjastoilta miten käytännön asiakaspalvelutyössä suhtaudutaan tähän mennessä toteutettuihin verkkopalvelun ominaisuuksiin. 1

2 Kyselyyn ei sisältynyt kaikkea. On huomattava, että Kirjasammon teoksen sisällönkuvailussa on paljon sellaista kuvailutietoa, jota ei ole muissa verkkopalveluissa käytössä, mutta sen yksityiskohtia ei tässä yhteydessä sisällytetty mukaan koska kysely oli muutenkin paisumassa hyvin laajaksi ja siten hankalaksi vastata. Näitä ovat mm. ontologioiden käyttö asiasanojen sijaan, kuvailukenttien jakaminen fasetteihin (aiheet ja teemat, henkilöt, toimijat, tapahtumapaikat, konkreettiset tapahtumapaikat, tarkka aika sekä päähenkilöiden tai fiktiivisten paikkojen tarkka kuvailu) tai ontologiakäsitteiden esiintyminen suositteluissa tai hakutuloksissa. Kirjailijatiedon sisällöstäkään ei kysytty tarkemmin. Oman kyselyn tai haastattelumuotoisen kartoituksen voisi tarvittaessa kohdistaa tallennustyötä tehneille annotoijille, jotka ovat eri kirjastoista vuodesta 9 lähtien olleet eri pituisia ajanjaksoja mukana tallentamassa omia kokoelmiaan tai kirjailijatietojaan. KYSELYN TOTEUTUS Kysely toteutettiin Kirjastot.fi-kyselyt Biblioteken.fi-enkäten - LimeSurvey-ohjelmalla. Kirjailijatiedon projektikoordinaattori Virva Soikkeli Vaasan kaupunginkirjastosta laati kysymykset projektityöntekijä Elina Kuparin avustamana. Kysymyksiä käsiteltiin Kirjasampo-projektiryhmän kokouksessa ja Kirjasammon toimituskunnan kokouksessa Ruotsinkielisen käännöksen teki Boksampoprojektityöntekijä Anna Gripenberg Pietarsaaren kaupunginkirjastosta. Kysely lähetettiin toukokuun alussa lähinnä samoihin kirjastoihin, joihin on lähetetty Kirjasampo- ja Boksampo -markkinointimateriaalia. Suomenkielisten kirjastojen osoitteisiin 296, suomenruotsalaisiin 91, lisäksi kyselystä tiedotettiin kirjastot.fi ja biblioteken.fi PRO:ssa. Kysely lähetettiin henkilökohtaisesti myös henkilöille, jotka vuosien mittaan ovat olleet annotoimassa alueensa tietoja. Kyselyssä oli 9 kysymysryhmää: 1. Vastaajan ja kirjaston taustatiedot 2. Kaunokirjallisuuden ja kirjailijatiedon tilanne kirjastossa 3. Kirjasammon käyttö tällä hetkellä 4. Kirjasampo verkkopalveluna 5. Kirjasammon hakutoiminto ja hakuominaisuudet 6. Kirjasammon vuorovaikutteisuus 7. Kirjasammon rikastetun teoskuvailun hyödyllisyys kirjastotyössä 8. Kirjasammon suosittelut ja niiden hyödyllisyys 9. Kirjastojen osallistuminen valtakunnalliseen verkkopalveluun ja Kirjasammon kytkökset muihin palveluihin Näissä oli 24 kysymystä vastausvaihtoehtoineen, joissa 58 pakollista ja 15 vapaaehtoista kysymyksen osaa. Vaihtoehtoa en osaa sanoa ei pakollisissa kysymyksissä ollut, koska oletettiin että kaikkia pakollisia kohtia pystyy samanaikaisesti kyselyyn vastatessa testaamaan ja luomaan mielipiteen. Vastauksia saatiin 319. Keskeneräiset vastaukset (177 kpl), joissa monivalinta-arviointeja ei ollut suoritettu, jätettiin analysoimatta. 2

3 Täydellisiä vastauksia saatiin 142, joista 133 suomenkielisistä kirjastoista ja 9 suomenruotsalaisista. Tilanne vastaa vallitsevaa tilannetta esimerkiksi palvelun suomen- ja ruotsinkielisten Facebooktykkääjien keskuudessa. Täydellisesti vastanneet olivat kommentoineet tunnollisesti myös sanallisesti. Koska täydellisten pakollisten vastausten määrä on vakio, on kaavion mittarina vastaajien lukumäärä (). 1. TAUSTATIEDOT VASTAAJAN IKÄ v VASTAAJAN SUKUPUOLI Nainen 86 % Mies 14 % VASTAAJAN TEHTÄVÄNIMIKE KIRJASTOSSA kirjastovirkailija kirjastonhoitaja informaatikko, erikoiskh osastonjohtaja, päällikkö kirjastotoimen johtaja harjoittelija, eläkeläinen Suurin osa vastaajista oli kirjastovirkailijoita tai kirjastonhoitajia. Kaksi harjoittelijaa, eläkeläinen ja virastomestarikin vastasivat, kahdeksan kirjastotoimen johtajaa ja kuusi kirjastonjohtajaa. Lisäksi vastaajina oli suuri joukko osastonjohtajia, päälliköitä eri nimikkeillä, informaatikkoja, pedagogisia informaatikkoja, lastenkirjastonhoitajia ja erikoiskirjastonhoitajia. 3

4 VASTAAJAN MAAKUNTA-ALUE Uusimaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Lappi Itä-Uusimaa Kanta-Häme Etelä-Savo Satakunta Ahvenanmaa Eniten vastaajia oli Uudenmaan alueelta, jossa vastaajat jakautuivat yhdeksälle eri paikkakunnalle ja HelMet-kirjastojen seitsemään eri toimipisteeseen. Kainuu ja Etelä-Karjala olivat ainoat maakunnat, joilta ei tullut yhtään vastausta. Kymmenen kärjestä yhdeksän kirjastoa oli eri ajanjaksoina itse ollut mukana tallentamassa tietoa SAHAan tai saanut koulutusta siihen. VASTAAJAN TYÖTEHTÄVÄT pääasiallisesti kaunokirjallisuusosastolla 18 % kaunokirjallisuus on vain osa työstä 82 % Suurissa kirjastoissa on todennäköisesti kaunokirjallisuusosasto, pienissä kirjastoissa tai lähikirjastoissa tehdään laajemmin töitä ja vain osa siitä keskittyy kaunokirjallisuuteen. 4

5 2. KAUNOKIRJALLISUUDEN JA KIRJAILIJATIEDON TILANNE KIRJASTOSSA KAUNOKIRJALLISUUDEN TEOSTIETO Teostiedon hakulähteenä on ensisijaisesti ylivoimaisimpana kirjastotietokanta. Oman tietokannan lisäksi käytetään rinnalla muitakin kirjastotietokantoja, joissa on hyväksi koettu sisällönkuvailu. Halutun lopputuloksen saavuttamiseksi haku joudutaan tekemään useaan kirjastotietokantaan. Seuraavana hakulähteenä ovat suhteellisen tasaisesti Kirjasampo, kustantajien verkkosivut tai kirjallisuuteen liittyvät erikoissivut kuten risingshadow.fi tai dekkarinetti. Googlen jälkeen on selvä pudotus mutta jonkun verran haetaan myös Wikipediasta ja hyödynnetään kirjallisuusblogeja. Kirja-arvostelut ja hakuteokset mainitaan lähes viimeisimpinä. Muutama mainitsi myös hiljaisen tiedon ja yksi vastaaja kertoi hyödyntävänsä pelkästään vuosien mittaan kerääntynyttä tietoaan. KAUNOKIRJALLISUUDEN TEOSTIEDON HAKULÄHTEET Hiljainen tieto Hakuteokset Blogit Kirja-arvostelut Kustantajien verkkosivut Kirjallisuuden verkkosivut Wikipedia Google Kirjasampo Kirjastotietokanta FIKTIOKIRJAILIJOIDEN BIOGRAFINEN TIETO Haettaessa kirjailijoiden elämäkerrallista tietoa korostui hakulähteenä painettu aineisto kuten Suomen kirjailijat, Suomalaisia nykykirjailijoita, BTJ:n hakuteokset ja erilaiset kirjailijaluettelot. Seuraavina tulivat Google ja Wikipedia sekä muut verkkosivut kuten Kansallisbiografia, Makupalat tai Lukukeskus. Kirjasampo saavutti viidennen sijan, jopa ennen kirjastojen kirjailijasivuja, jotka usein ovat vaikeasti löydettäviä, jos ei tiedä minkä kirjaston sivulta tietoa lähtee etsimään. Todennäköisesti kirjaston alueellista kirjailijasivua käytetään vain juuri siellä omalla alueella, muut eivät sinne välttämättä löydä. Seuraavaksi tulivat kustantajien verkkosivut, kirjastotietokanta ja kirjailijoiden kotisivut. 5

6 Nykykirjailijasivusto Sanojen aika mainittiin useassa vastauksessa, mutta sivujen ylläpito on lopetettu ja niiden sisältö on siirretty Kirjasampoon. Samoin kuin teostiedon yhteydessä, myös elämäkerrallista tietoa haettiin useasta eri lähteestä. FIKTIOKIRJAILIJOIDEN TIEDONHAKULÄHTEET Kirjastotietokanta Kirjailijoiden kotisivut Yleinen biografinen verkkosivu Kustantajien verkkosivut Kirjailijatiedon verkkosivut kirjastoissa Wikipedia Google Kirjasampo Painettu aineisto KIRJASAMMON KÄYTTÖ Kirjasammon käyttö tällä hetkellä ei ollut kovin vilkasta. Suurin osa käytti viikoittain, kerran kuussa tai harvemmin. Kirjallisesta osuudesta oli tulkittavissa, että Kirjasampo on osalle vastaajista vielä vieras tai että Kirjasampo-sivun ajoittainen hitaus ja puutteelliset hakuominaisuudet olivat esteenä sen runsaammalle käytölle. KUINKA USEIN KÄYTÄT KIRJASAMPOA? päivittäin viikoittain kerran kuussa harvemmin en ole käyttänyt, tutustun ensimmäistä kertaa 5 6 6

7 Kirjasampoon oli tutustuttu eniten kirjastot.fi sivujen kautta, kirjastojen verkkosivuilta yleensä, kollegan suosittelemana tai kohdassa Muu eli maakuntakirjastokokouksissa, koulutuksissa tai opiskelun yhteydessä. Kommenteissa saatettiin mainita, että vastaajaa harmitti se, ettei hän tuntenut Kirjasampoa paremmin tai se, että Kirjasammon käyttö jäi vähäiseksi. MITÄ KAUTTA KIRJASAMPO ON TULLUT TUTUKSI? Muu en ole aikaisemmin tutustunut tuttava/kollega suositteli hakukoneen kautta mediasta, lehtijutuista, tms. Kirjastopäiviltä tai kirjamessuilta Facebookista kirjaston verkkosivulta Kirjastot.fi -sivulta KIRJASAMPO VERKKOPALVELUNA Vastaajaa pyydettiin arvioimaan Kirjasampo.fi tai Boksampo.fi -käyttöliittymää ja sen eri ominaisuuksia viiden asteikolla, 1 = samaa mieltä 5 = eri mieltä. Kaikki kysymykset olivat pakollisia ja ensin kysyttiin yleistä mielipidettä Kirjasampo-sivustosta, sen tarkoituksesta, yleisestä toiminnallisuudesta ja imagosta, minkälaiseksi verkkopalveluksi Kirjasampo mielletään. 7

8 TIEDÄN MITÄ KIRJASAMPO-SIVU SISÄLTÄÄ JA MIHIN SIVU ON TARKOITETTU 6 5 samaa mieltä eri mieltä KIRJASAMPO ON SELKEÄ JA HELPPOKÄYTTÖINEN JA SEN OSIOIDEN VÄLILLÄ ON HELPPO LIIKKUA 6 5 samaa mieltä eri mieltä KIRJASAMPO-SIVU TOIMII RIITTÄVÄN NOPEASTI 6 5 samaa mieltä eri mieltä 8

9 KIRJASAMPO ON LUOTETTAVA TIEDONHAKUVÄLINE 6 5 samaa mieltä eri mieltä KIRJASAMPO ON VIIHDYTTÄVÄ KOKONAISUUS JOSTA LÖYTÄÄ SATTUMANVARAISESTI SISÄLTÖJÄ 6 5 samaa mieltä eri mieltä Kyselyn vastaajat tiesivät, minkälaiseen palveluun he olivat tulleet Kirjasampo-sivulle. Google Analyticstilastoinnin mukaan suurin osa kävijöistä kuitenkin päätyy Kirjasampo-sivulle jonkun hakukoneen kautta eli kyselyn lähtökohta vastasi vain tilanteeseen kirjastoissa, ei satunnaisen käyttäjän tilanteeseen. Selkeydessä kovinta kritiikkiä tuli sivuston liian runsaasta sisällöstä ja sivun yleisestä sekavuudesta. Ei hahmotettu mistä ja miten siellä voi hakea eikä sivun osioiden sisältöjä tunnettu tarkemmin. Arviot sivuston toimintanopeudesta nousivat suhteellisen hyväksi mutta moni oli tyytymätön ajoittaiseen hitauteen. Kirjasampoa pidettiin luotettavana tiedonhakuvälineenä, mutta kommenteissa kerrottiin, että Kirjasampoa ei käytetä ensisijaisesti ja ensimmäisenä, vaan etenkin vanhemman aineiston ja kirjailijatiedon hauissa täydentävänä lähteenä. 9

10 KIRJASAMMON ETUSIVU Kirjasammon etusivulle on koottu erilaisia tapoja lähestyä palvelun runsaita sisältöjä. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan etusivun eri elementtejä. Kaavioon otettiin arviot samaa ja lähes samaa mieltä. Vähemmän tärkeä ylitti tärkeän vain kohdissa Kirjastokaistan video ja Tunnistatko tekstin? Tunnistatko tekstissä on hyödynnetty tallennettuja tekstinäytteitä ja ne toimivat lähinnä elementtinä, jolla houkutellaan sivun selaaja syvempään teostietoon. Kirjastokaistan videoita kirjastojen vastaajat mahdollisesti seuraavat myös suoraan Kirjastokaistalta. Kehittäjien tähän asti saama kriittinen palaute on liittynyt usein siihen että ei tiedetä mitä Kirjasammon etusivun runsaalla sisällöllä tehdään, miten sitä pystyy hyödyntämään, sisältöä on liikaa tai sivu näyttää viihdesivustolta. Arvioitaessa etusivun elementtejä yksittäin ne arvioitiin kuitenkin hyvin tärkeiksi. Kansikaruselli, asiasanapilvi, selaile sisältöjä ja ajankohtaisia tapahtumia ylitti 5 % tärkeydessä, YLE:n kirjakalenteri, kirjallisuusartikkeli, päivän täky, aikalaisarvio ja kirjahyllyt ylittivät nekin % tärkeydessä. KIRJASAMMON ETUSIVUN OSIOIDEN TÄRKEYS Selaile sisältöjä Kansikaruselli Asiasanapilvi Ajankohtaisia tapahtumia Ylen kirjakalenteri Kirjallisuusartikkeli Päivän täky Aikalaisarvio Kirjahyllyt Kommentoidut teokset Kirjastokaistan video Tunnistatko tekstin Keskimäärin 5.7 % eli alle seitsemän vastaajaa per arvioitu osio piti etusivun osioita vähemmän tärkeinä.

11 5. HAKU JA HAKUOMINAISUUDET TEOKSEN, KIRJAILIJAN TAI TUOTANNON hakeminen koettiin helpoksi. Kritiikkiä tuli siitä, että kirjailijan tuotanto on aakkosjärjestyksessä, se haluttiin järjestää myös julkaisujärjestykseen. Tuotantolistaus kirjailijan tietojen yhteydessä silloin kun on ollut vain muutama teos, on jäänyt monelta huomaamatta. ASIASANA- TAI VAPAASANAHAKU koettiin vaikeammaksi. Ei tiedetty miten kannattaa hakea, mitä hakusanoja käyttää ja pidettiin hämäävänä, että asiasanahaku hakee kuin vapaasanahaku kaikista kentistä. KANSIKUVAHAUN logiikkaa ei pidetty selkeänä, ei tiedetty mitä hakusanoja voi käyttää eikä tiedetty mihin haku kohdistuu. Kansikuvahaun lajittelua ei pidetty niinkään tärkeänä. Tämä on ymmärrettävää, koska kansikuvien sisällönkuvailua asiasanoin on tehty vain Kirjasammossa eikä vastaajille ollut tuttua hakea kansia kuin asiasanoitettuja teoksia. Lähinnä kuviteltiin että voi hakea sanoilla, jotka esiintyvät nimekkeessä tai tekijän mukaan. Jos ei ole osattu hakea niin ei ole ollut tarvetta lajittelullekaan tekijän, nimekkeen tai vuoden mukaan. Lähinnä näitä ominaisuuksia odotettiin normaaliin hakutulokseen. KIRJASAMMON EM. HAKUTAPOJEN HAKUTULOS ON MIELESTÄNI SELKEÄ 6 5 samaa mieltä eri mieltä JOS HAKU EPÄONNISTUI, siihen kerrottiin esim. seuraavia syitä: kirjastossa normaali tapa hakea sukunimi, etunimi ei tuonut mitään hakutulosta sarjan hakeminen epäonnistui pidettiin epäloogisena, että paikkahaussa tulee myös kustannuspaikkoja haun tarttuminen hämäsi, esim. miehen asema toi myös rautatieaseman ja asiasanahaku toimi kuin vapaasanahaku hakutuloksia pidettiin sattumanvaraisina ja niiden relevanssia pidettiin huonona 11

12 valitettiin että hakutulokseen on yritetty saada liikaa tavaraa ja selkeän vastauksen löytäminen on hankalaa hauilla löytyi nimekkeitä, jotka ovat ikänsä puolesta epäkiinnostavaa aineistoa - kirjastoissa ei ole varastoitu vanhempaa kaunoa ja nyt ne tulevat Kirjasammon haussa sisällönkuvailtuna esille, epäiltiin haluavatko asiakkaat kaukolainata hakutuloslista näyttää kohdan/kohdat mihin haku on tärpännyt ja se on hämännyt, koska on luultu että hakutuloslistan tärppiä klikkaamalla pääsee etenemään huonona pidettiin myös liikkumista valitusta teoksesta takaisin hakutuloksiin pitkät hakutuloslistat aukeavat vain kymmenen tulosta kerrallaan ja jos on klikkaillut listaa ja avannut mielenkiintoisen linkin niin ei palatessaan päädykään listassa siihen mihin jäi, vaan listan alkuun. HAKUUN TOIVOTUT RAJAUKSET JA HAKUTULOKSEN LAJITTELU Ajanjakso, tarkka aika tai aikakausi Vain suomeksi/ruotsiksi ilmestyneisiin Kotimaisiin/ulkom. kirjailijoihin Alueen tai paikkakunnan kirjailijoihin Teoksen tapahtumapaikan mukaan Sivumäärän mukaan Kysymys ei ollut pakollinen ja % eli keskimäärin 9 henkilöä per kysytty rajaus jätti vastaamatta. Vastaajista 8 % ei pitänyt rajauksia tärkeinä. Vapaassa tekstiosuudessa toivottiin lisäksi seuraavia rajauksia tai lajitteluja: ylipäätään toivottiin tarkennettua hakua ja enemmän rajausmahdollisuuksia hakutulos relevanssin lisäksi aakkosjärjestykseen hakutulos järjestykseen alkuteosten kielen mukaan kotimaiset teokset jaoteltuina joko suomeksi tai ruotsiksi ilmestyneisiin kirjailijan tuotanto aakkosjärjestyksen lisäksi julkaisujärjestykseen kirjailijan tuotanto jaoteltuna genren mukaan jaottelu aikuistenkirjoihin/nuortenkirjoihin, myös yksittäisen kirjailijan kohdalla jaottelu naiskirjailijoihin/mieskirjailijoihin jaottelu eläviin/kuolleisiin, nykykirjailijoihin ja klassikoihin esiin ne teokset, joista on kuvaus, arvio, arvostelu tai suosittelu henkilöiden selailu niin, että kaikki ovat aakkosissa tarjolla 12

13 6. VUOROVAIKUTTEISUUS MITEN TÄRKEÄNÄ PIDÄT SIVUSTON VUOROVAIKUTTEISIA OMINAISUUKSIA? Teosten kommentointi Teosten tähditys Jakaminen somessa Omien asiasanojen lisääminen Kirjahyllyjen julkaiseminen Käyttäjätilin luominen Vastaajat arvioivat Kirjasammon vuorovaikutteisia osuuksia huomattavasti varovaisemmin kuin aikaisempia kysymyksiä. Kaaviossa on mukana kolme tärkeimmäksi arvioitua arviota jotta selvemmin näkyisi vastaajien mielipide siitä että sisältöön verrattuna vuorovaikutteisuus ei ole ehdottoman mutta melko tärkeätä. Kommenteissa mainittiin, että vastaajille oli tärkeämpää saada haut toimimaan paremmin, sen jälkeen voi kehittää vuorovaikutteisia ominaisuuksia. Osaltaan arvioihin vaikutti todennäköisesti vastaajien suhtautuminen some-ominaisuuksiin ylipäätään. % vastaajista, keskimäärin 14 henkilöä per osio ei pitänyt vuorovaikutteisuutta tärkeänä. Teosten tähditys ja omien asiasanojen lisääminen eivät vielä ole Kirjasammossa toiminnassa mutta niiden tärkeyttä haluttiin kartoittaa etukäteen. Verkkokirjastoista tuttu tähdittäminen arvioitiin yhtä tärkeäksi kuin teosten kommentointi, joka vaatii toimiakseen käyttäjätilin luomisen. Sitä taas ei pidetty tärkeänä, ehkä ihmiset ovat kyllästyneet rekisteröitymisiin tai sitten halutaan osallistua anonyymina. 7. RIKASTETUN TEOSKUVAILUN HYÖDYLLISYYS KIRJASTOTYÖSSÄ Kirjasampo on edelläkävijä rikastetun teostiedon tarjoajana joten suuri painoarvo kyselyssä kohdistui juuri Kirjasammon sisällönkuvailun hyödyllisyyteen käytännössä, arkisessa kirjastotyössä. Vastaajat arvioivat yksittäisen teostiedon eri ominaisuuksien tärkeyttä siinä järjestyksessä kun ne esiintyvät teossivulla. Kuten etusivun elementitkin, kaikki teoskuvailun ominaisuudet saivat hyviä arvioita ja kaavioon on otettu mukaan kaksi korkeinta arviota. Perinteiset teoksen asiasanat, kuvausteksti, tekijän biografinen tieto ja kansikuvat saivat parhaat arvosanat. Arviointia vähemmän tärkeä oli kussakin osiossa vain muutama kappale. 13

14 Parhaat arvosanat tulivat siis ominaisuuksille, joita tarjotaan varsinkin -luvun teoksista jo lähes kaikissa verkkokirjastoissakin, mutta tekstimuotoisessa palautteessa tuli ilmi, että tässä arvostettiin juuri vanhemman kaunokirjallisuuden teoskuvailuja ja vanhoja kansikuvia, joita ei löydy kirjastotietokannoista. Lisäksi arvostettiin sitä, että kirjailijan elämäkerrallinen tieto oli saatavilla teostiedon yhteydessä. Sanallisessa palautteessa huomioitiin lisäksi erityisen tärkeinä teostiedon linkki tekijänoikeusvapaaseen e-kirjaan, yksittäisten novellien hakumahdollisuus ja saatavuustietojen linkitys kirjastotietokantaan. Yksittäisten novellien lisäksi toivottiin haettavaksi yksittäisiä runonimekkeitä, joita on toistaiseksi tallennettu vain nimellinen määrä sekä enemmän synergiaa suoraan kirjastotietokannan kanssa. MITEN HYÖDYLLISENÄ PIDÄT TEOSTIEDON RIKASTETTUA SISÄLTÖÄ? Ohjeistus Biografinen tieto Asiasanat Kuvaustekstit Käännökset Kansikuvat Aikalaisarvio Saatavuustiedot Linkki artikkeliin Linkki elokuvaan Linkki e-kirjaan Kirja lukijoiden hyllyssä Yksittäiset novellit Runonimekkeet Kokotekstirunot % eli alle 6 henkilöä per osio oli sitä mieltä että kysytty ominaisuus ei ollut tärkeä. 8. KIRJASAMMON SUOSITTELUT JA HYÖDYLLISYYS Vastaajia pyydettiin arvioimaan joko kokemuksen perusteella tai pelkästään ensituntumalla sitä miten hyödyllinen Kirjasampo on kirjastotyössä. 14

15 Hyödyllisimpänä pidettiin rikastettua teostietoa, sitten kirjailijatietoa. Haku-kohdassa hankalaksi arvioitua asiasanahakua pidettiin lopulta kuitenkin hyödyllisenä, samoin kansikuvahakua vaikka muussa yhteydessä ilmaistiin että sitä ei oikein osattu käyttää. MITKÄ KIRJASAMMON OSUUDET OVAT SINULLE TARPEELLISIA TYÖSSÄSI? Rikastettu teostieto Rikastettu kirjailijatieto Asiasana- tai vapaasanahaku Kansikuvahaku % eli alle neljä henkilöä per osio ei pitänyt kysyttyjä ominaisuuksia tarpeellisina omassa työssään. MISSÄ YHTEYKSISSÄ KIRJASAMPO ON OLLUT HYÖDYLLINEN? Etsittäessä ideoita Suositeltaessa asiakkaille lukuelämyksiä Valmisteltaessa kirjavinkkauksia Rakennettaessa näyttelyitä Luotaessa kokoelmaluetteloita % eli alle kuusi henkilöä per osio ei pitänyt Kirjasampoa hyödyllisenä kaunokirjallisuuteen liittyvässä kirjastotyössä. 15

16 Konkreettisia positiivisia esimerkkejä kerrottiin: Kirjasammosta löytyi teoksia tapahtuma-ajaltaan aikakausittain, vanhempiakin teoksia tietyistä teemoista ja esim. dekkareita, joissa on eläin päähenkilönä Kirjasammon kuvailujen perusteella kirjastossa on voitu sijoittaa kirjailijan mukaan hyllytettyjä teoksia genrehyllyihin, joista lainataan reippaammin kuin normihyllyistä Kirjasammon kirjahyllyjen avulla on tuotu esille maakunnan kirjallisuutta Kirjasammossa on hienoja listoja hyödynnettäväksi esim. kirjallisuuspalkinnoista Kirjasammosta löytyy sisältöä jota voi tuoda esiin kirjaston verkkosivulla Kirjasampoa on kätevä suositella kirjaesitelmiä tekeville koululaisille KIRJASAMMON SUOSITTELUT Kirjasampo hyödyntää ontologiatermejä ja koneen älyä teostiedon yhteydessä Katso myös - suosittelussa, jossa kone tekee suosittelut sisällönkuvailusta löytyneiden yhteneväisyyksien perusteella. Suositellun teoksen vieressä olevaa pikku nuolta klikkaamalla näkee, mitkä käsitteet kone on yhdistänyt ja luonut siten suosittelun. Toisaalta teoksen sisällönkuvailussa on kenttä, johon kirjastoammattilaiset tiedontallentajat voivat linkittää samankaltaisen teoksen tai teoksia. Vastaajia pyydettiin arvioimaan näitä suositteluja. KATSO MYÖS -KONESUOSITTELU 6 5 KIRJASTONHOITAJAN TEKEMÄ SUOSITTELU 6 5 hyödyllinen tarpeeton hyödyllinen tarpeeton Suositusjärjestelmiä pidettiin tärkeinä. Ihmisen tekemät suositukset on arvioitu hieman osuvammiksi, mahdollisesti syystä että automatiikka saattaa yhdistää käsitteitä, jotka eivät sisällöllisesti ole niin relevantteja. Ylipäätään erilaisia suositteluja toivottiin kehitettävän ja toteutettavan monipuolisemmin asiakaspalvelukäyttöön. 16

17 9. KIRJASTOJEN OSALLISTUMINEN VALTAKUNNALLISEEN PALVELUUN JA KIRJASAMMON KYTKÖKSET KIRJASTOJEN OSALLISTUMINEN Kirjasampoa on rakennettu kirjastojen yhteiseksi työkaluksi ja sen kehittämiseen on osallistunut moni maakuntakirjasto ja suomenruotsalainen kunnankirjasto tallentamalla oman alueensa tietoja. Vastaajilta kysyttin mielipidettä osallistumisesta valtakunnalliseen palveluun, mutta tämä kysymys ei ollut pakollinen koska vastaaja saattoi olla sellaisessa asemassa ettei hän pystynyt esittämään virallista kirjaston mielipidettä. Vastauksia tuli selvästi vähemmän kuin pakollisiin, keskimäärin noin kolmannes jätti vastaamatta. ALUEELLINEN KIRJAILIJATIETO Kirjasampoon toteutetaan monipuoliset kirjailijatiedon esitystavat ja kirjastoille tarjotaan nykyaikainen verkkotallennusalusta alueen kirjailijatiedolle. KIRJASTOMME HALUAA OSALLISTUA KIRJASAMMON KIRJAILIJAKOKONAISUUTEEN 6 5 samaa mieltä eri mieltä ei vastausta KIRJAVINKIT JA KIRJALLISUUSBLOGIT Kirjastot tekevät tahoillaan kirjavinkkejä ja ylläpitävät blogeja koska niiden jakamiseen ei ole ollut tarvittavaa tekniikkaa eikä rutiineja. Kirjasampoon toteutettaisiin kirjavinkeille ja kirjallisuusblogeille oma osio, jossa ne ovat kaikkien käytössä. 17

18 KIRJASTOMME HALUAA OSALLISTUA KIRJAVINKKIEN JAKAMISEEN KIRJASAMMOSSA 6 5 samaa mieltä eri mieltä ei vastausta KIRJALLISUUSTAPAHTUMAT Kirjastot voivat ilmoittaa kirjallisuustapahtumistaan kirjasampo-saähköpostiin ja ne lisätään toimituksessa Ajankohtaista-osioon. KIRJASTOMME HALUAA ILMOITTAA TAPAHTUMISTA KIRJASAMMOSSA 6 5 samaa mieltä eri mieltä ei vastausta Tiedottamista kommentoitiin siten, että kirjastoille on tärkeää tiedottaa juuri oman alueensa tapahtumista omille asiakkaille, joiden odotetaan osallistuvan niihin. Pelättiin että alueellinen näkyvyys ei ole riittävän hyvä valtakunnallisessa palvelussa ja uskottiin kirjaston verkkosivun tavoittavan juuri ne tärkeät omat asiakkaat. KOULUTUS JA SÄHKÖPOSTITIEDOTUS Sanallisissa kommenteissa tuli esiin, että Kirjasampoa ei vielä oikein tunnettu eikä sen käyttöä hallittu niin sujuvasti, että sitä haluttaisiin käyttää asiakaspalvelussa. Tiedusteltaessa kirjaston koulutustarvetta kolmannes jätti vastaamatta ja % oli samaa mieltä ja 31 % jokseenkin samaa mieltä siitä että koulutusta kirjastoissa tarvitaan. 18

19 Vastaajilta kysyttiin haluavatko he saada sähköpostia Kirjasammon uudistuksista. Kolmannes jätti vastaamatta, mutta 58 % halusi vastaanottaa Kirjasampo-sähköpostia. KIRJASAMMON KYTKÖKSET MUIHIN VERKKOPALVELUIHIN Vastaajia pyydettiin arvioimaan miten tärkeäksi he arvioivat sen, että Kirjasammon data toimii muiden tietojärjestelmien kanssa. Kysymys ei ollut pakollinen ja tarkoituksena oli kerätä mielipiteitä siitä miten vastaaja toivoi omassa käytännön työssä eri järjestelmien toimivan keskenään. Kaavioissa on mukana myös ei vastaajien osuus Kommentteina tuli, että vastaaja ei osannut arvioida tilannetta, ei ollut sellaisessa asemassa että olisi voinut ottaa kantaa tai vastaaja ei tiennyt miten kytkökset konkreettisesti tulisivat toimimaan. Kytköstä omaan kirjastotietokantaan haluttiin selvästi eniten ja siihen vastasi 79 % vastaajista. MITEN TÄRKEÄ ON KIRJASAMMON KYTKÖS KIRJASTOTIETOKANTAAN? 5 tärkeä vähemmän tärkeä ei vastausta Melinda ei vielä ole hahmottunut yleisille kirjastoille, osa ei ollut edes huomannut Lindan vaihtumista Melindaksi. Kolmannes jätti vastaamatta ja mielipiteissä ei otettu tiukkaa kantaa suuntaan tai toiseen. MITEN TÄRKEÄ ON KIRJASAMMON KYTKÖS MELINDAAN? 5 tärkeä vähemmän tärkeä ei vastausta 19

20 Suhtautuminen Finnaan oli hyvin samanlainen kuin Melindaan, reilu kolmannes jätti vastaamatta. MITEN TÄRKEÄ ON KIRJASAMMON KYTKÖS FINNAAN? 5 tärkeä vähemmän tärkeä ei vastausta KIRJASAMPO ITSENÄISENÄ PALVELUNA TAI VAIN DATA KÄYTÖSSÄ MUISSA PALVELUISSA Vastaajia pyydettiin vielä arvioimaan tilannetta, että Kirjasammolla ei olisikaan omaa sivua mutta sen data olisi käytettävissä jonkun muun verkkopalvelun kautta. Tässä kysymyksessä oli suurin vastaamatta jättämisprosentti. 142 vastaajasta 66 eli lähes puolet ei vastannut. Yleisissä kirjastoissa ei vielä ole hahmottunut esimerkiksi Finnan tapa esittää dataa joten on suhteellisen luonnollista että ei ollut helppo arvioida miten Kirjasammon data näkyisi käytännössä haettaessa sitä Finnasta. JOS KIRJASAMPO-SIVUA EI OLISIKAAN MUTTA SEN DATA NÄYTETTÄISIIN EM. PALVELUISSA tärkeä vähemmän tärkeä ei vastausta

21 Vastakkaisesti kysyttiin miten tärkeänä vastaaja pitää sitä, että Kirjasampo.fi toimii itsenäisenä verkkopalveluna toimituksellisine ja vuorovaikutteisine sisältöineen. 34 % jätti vastaamatta ja arviot jakaantuivat ylipäätään suhteellisen tasaisesti. Vastaajista kolmannes arvioi tärkeäksi tai suhteellisen tärkeäksi, kolmannes neutraaliksi ja kolmannes vähemmän tärkeäksi. KIRJASAMPO SÄILYY ITSENÄISENÄ PALVELUNA 5 tärkeä vähemmän tärkeä ei vastausta YHTEENVETO IDEOITA JA TOIVEITA Vapaissa kommenteissa nousi esiin ideoita ja toiveita Kirjasammon kehittämiseksi. Haluttiin nostaa paremmin esiin oma alue, sen kirjailijat ja teokset sekä ylipäätään kirjailijat, joista on runsaasti tietoa, haastatteluja ja artikkeleita. Koska kirjastojen asiakaspalvelussa usein tarvitaan vinkkejä teosten suositteluun toivottiin enemmän apua siihen kun asiakkaat haluavat kirjan joka on samanlainen kuin kirja joka on juuri luettu. Toivottiin lukuneuvoja.blogspot.fi:n kaltaisia vapaamuotoisia asiasanalinkkejä tai helppokäyttöisten kuvakkeiden taakse teemoittain kirjoja. Kaunokin mukaisia ryhmittelyjä toivottiin enemmän tarjolle: genre, teema, toimija, miljöö, aika, mutta esitettiin että verkossa voisi kokeilla myös muodin mukaan muuttuvia genrejä ja ryhmitellä teoksia useampiin genreihin kuin kirjaston hyllyissä. Kirjasampoon toivottiin kotimaisen runouden tietokantaa. Ohjeistusta toivottiin lisää ja siihen toivottiin esimerkkejä siitä miten kannattaa hakea saadakseen toivotun tuloksen. Konkreettisesti ehdotettiin että verkkopalvelulle voitaisiin laittaa kirjastoissa oma Kirjasampo-näyttö kaunokirjallisuuden lähelle asiakkaiden omatoimista selailua varten. 21

22 Moni kirjasto on ollut mukana tiedontallennuksessa, käytännön syistä eri aikoina joten suurta yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ei ole päässyt muodostumaan. Päivittäjien tiiviimpää organisoitumista toivottiin jotta voitaisiin esimerkiksi jakaa kokemuksia ja työkäytäntöjä ja tuntea että tehdään yhdessä työtä joka on tärkeää. BOKSAMPO-kysely Ruotsinkieliseen Boksampo-kyselyyn tuli 9 täydellistä vastausta. Vastaajista vain kaksi ei ollut ollut tekemisissä Boksammon tiedontallennuksen kanssa eli niistä heijastui selvästi se, että Boksampo oli tuttu ja hyväksi koettu verkkopalvelu jonka viat tiedostettiin ja ymmärrettiin että niitä ollaan työstämässä kuntoon. Arviot liikkuivat samoilla linjoilla Kirjasampo-kyselyyn vastanneiden kanssa sillä erotuksella että hyvin harvasta väittämästä oltiin eri mieltä, yleisarvosanaksi Boksampo sai kiitettävän. KIRJASAMPO-kysely Tilanne kirjastoissa on kärjistetysti esittäen ollut hyvin kirjastotietokanta- ja hakuteoslähtöinen, verkosta on otettu apuun kustantaja- ja kirjallisuussivustot sekä Google. Kuvaavaa on ollut että tietoa on haettu useasta eri lähteestä. Kyselyyn vastaajista erottuivat selvästi ne, jotka ovat Kirjasampo.fi-sivun käytön lisäksi jotenkin olleet tekemisissä annotointieditori SAHA:n kanssa ja kokeneet sen, miten monipuolisesti ja joustavasti tietoa pystyy tallentamaan verkkoon. Monelle semanttisen webin tekniikat ja logiikka ovat vielä vieraita, vaikkakin niillä toteutettu Kirjasampo herättää ihastusta. Kirjasampo arvioitiin luotettavaksi tiedonhakuvälineeksi ennemmin kuin viihdyttäväksi kokonaisuudeksi ja siitä palvelun kirjastoammatilliset rakentajat ovat luonnollisesti tyytyväisiä. Viihdyttävyys on hyvä ominaisuus mutta viihdyttävänkin sisällön on oltava luotettavaa kun sitä käytetään työvälineenä. Kirjastoammatilliset ovat tottuneet tekemään hakuja nimettyihin kenttiin ja usean hakusanan kirjoittaminen hakulaatikkoon ei vielä ole yleisesti tuttua. Kirjastoammatilliselle tuskin on vaikea tietää mitä hakusanoja käytetään, lähinnä haun kritisoinneissa saattaa olla kyse hakutuloksen tulkinnan vaikeudesta kuin haun tekemisen vaikeudesta. Hakutulos on kieltämättä sekä suuri että hankala hahmottaa juuri siitä syystä että haku kohdistuu kaikkiin kenttiin. Kirjasampo-sivun ajoittainen hitaus keräsi miinuksia. Rajauksen ja tarkennetun haun puuttuessa mieluummin googletetaan. Sanallisissa kommenteissa tuli selvästi ilmi, että Kirjasampoa ei vielä osattu käyttää. Ei hahmotettu miten paljon sisältöä palvelussa on eikä osattu sujuvasti liikkua sen eri osioiden välillä. Kommenteista oli tulkittavissa, että sisältöä pidettiin hyödyllisenä mutta haussa ja hakutuloksen esittämisessä on vielä puutteita, jotka estävät Kirjasammon sujuvan käytön kirjastotyössä. Kirjasammon runsaus asettaa haasteita Kirjasammon kehitystyöhön. Miten järjestää sivujen elementit, onko parempi siirtää jotain välilehden taakse vai kertoivatko kommentit vain suhtautumisesta uudenlaiseen verkkopalveluun ja on odotettavissa että käyttäjät tottuvat Kirjasammon tapaan tuoda aineistoa esille. Kirjasampoa pidettiin hyvänä sivustona, mutta sen tekninen perusta eli 22