Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) 67 Kokoustiedot Aika tiistai klo 16:00-19:09 Paikka Vuorikatu 27, 2. kerroksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Esa Pitkänen, varapuheenjohtaja, kokouksen puheenjohtaja Rauno Airas Hanna Happonen, poistui klo Merja Korhonen Allu Koskinen, poistui klo Anton Laakso Mikko Lankinen, poistui klo Anja Lappi Auli Poutiainen Teija Savolainen-Lipponen, saapui klo Muut saapuvilla olleet Harri Auvinen Pekka Vähäkangas Janne Hentunen Heli Norja Jaana Vasankari Raija Heinonen Pekka Savolainen Essi Hämäläinen Lari Tiikasalo Pekka Laasonen Juha Westman kaupunginhallituksen edustaja, saapui klo palvelualuejohtaja, esittelijä hyvinvoinnin edistämisen johtaja hyvinvoinnin edistämisen johtaja tapahtumapalveluiden johtaja talouspäällikkö, poistui klo vs. henkilöstö- ja hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä projektipäällikkö, poistui klo lakimies, poistui klo teatterinjohtaja, poistui klo käyttöpäällikkö, poistui klo Poissa Pekka Niiranen, puheenjohtaja Asiat 67-82

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) 67 Allekirjoitukset Esa Pitkänen puheenjohtaja Pekka Savolainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, Vuorikatu 27, Rauno Airas Merja Korhonen

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) 67 Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, kaupungintalolla, os. Tulliportinkatu 31, 1. kerroksen pääaula, neuvontapiste, Pekka Savolainen Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 67 68, 71, ja osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin 69 ja79, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien 69 ja 79 osalta liite A seuraava valitusosoitus :ien 70 ja osalta liite B

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) 67 Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 67 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan pöytäkirjan nähtävänä pitäminen toimintakaudella * Oikaisuvaatimus / Videoprojektorijärjestelmän täydennyshankinta kaupunginteatterille / Paperipalvelu Koskimo ja Rännäli Oy 5 71 * Seksuaaliterveyden edistämisen hankehakemusten esittely / Turvallisex mimmistä mummoksi ja poijasta vaariksi sekä MAUSTE - maahanmuuttajien seksuaaliterveyden ja turvataito-osaamisen edistäminen Oikaisuvaatimus / Moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen/lapinmäki - Pieni Neulamäki - Rauhalahti / Helvi Heinonen- Tanski Oikaisuvaatimus / Moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen / Suonenjoen raja - Leppävirran raja / Kansalaisten maastoliikennevalvontayhdistys ry Oikaisuvaatimus / Moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen/lapinmäki - Pieni Neulamäki - Rauhalahti / Erkki Kuusisto Oikaisuvaatimus / Moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen/lapinmäki - Pieni Neulamäki - Rauhalahti / Kansalaisten maastoliikennevalvontayhdistys ry Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen vuoden 2014 talousarviomuutosesitys / Jääurheilun harjoitustilavuokrajärjestelmä ja liikuntapaikkojen sisäiset vuokrat Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen vuoden 2015 talousarvion laadinnan tilannekatsaus Stipendianomus urheilumenestyksistä / Kuopion Painonnostajat ry Lausuntopyyntö Kuopion maaseutuohjelmaluonnoksesta / hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan lausunto Valtuustoaloite / Kiusaamisen kitkeminen Kuopion kaupungin työpaikoilta, kouluista, naapuristosta, terveydenhuollosta, harrastuspaikoista, netistä / hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan lausunto Tiedonannot Muutoksenhaku 79 Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimus / Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 70, 72, 73, 74, 75 Liite B Kuntalain mukainen valitusosoitus 61 Sivu

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat lautakunnan jäsenet Rauno Airas ja Merja Korhonen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) Asianro 5011/00.01/2014 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan pöytäkirjan nähtävänä pitäminen toimintakaudella Vs. henkilöstö- ja hallintopäällikkö Pekka Savolainen Kasvun ja oppimisen palvelualue Vaikutusten arviointi Kuopion kaupungin hallintosäännön 13 ( ) mukaan pöytäkirja tarkastetaan ja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Esitys päättää, että lautakunnan tarkastettu pöytäkirja siihen liittyvine oikaisuvaatimusohjeineen ja valitusosoituksineen pidetään yleisesti nähtävänä Kuopion kaupungintalon 1. kerroksen pääaulan neuvontapisteessä, kuukauden 1. ja 3. keskiviikkona klo (kesäaikana ) tai, jos se on pyhä- tai muu vapaapäivä, seuraavana arkipäivänä. Valmistelija Pekka Savolainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas päättää hyväksyä vs. henkilöstö- ja hallintopäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) Asianro 2988/ /2014 Oikaisuvaatimus / Videoprojektorijärjestelmän täydennyshankinta kaupunginteatterille / Paperipalvelu Koskimo ja Rännäli Oy Vaikutusten arviointi Paperipalvelu Koskimo ja Rännäli Oy Paperipalvelu Koskimo ja Rännäli Oy on jättänyt palvelualuejohtajan tekemään videoprojektorin täydennyshankintapäätökseen hankintaoikaisun, jossa vaaditaan, että hankintapäätös oikaistaan siten, että hankintapäätös kumotaan ja täytäntöönpano keskeytetään ja että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Lisäksi hankintaoikaisussa vaaditaan, että kaupunki hyväksyy Paperipalvelu Koskimo ja Rännäli Oy:n tarjouksen edullisimpana. Hankintaoikaisussa katsotaan että hankintapäätös on virheellinen tarjousvertailun osalta. Hankintaoikaisun esittäjä on myös valittanut hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen. Hankintaoikaisun kohteena olevan hankintapäätöksen tarjousvertailussa hinta sai painoarvon 50 pistettä, takuuaika 10 pistettä, tuotetuki 10 pistettä ja huollon ja varaosien saatavuus 20 pistettä. Vertailun perusteella hankintapaikaksi valikoitui AVEK Esitysratkaisut Oy. Hankintahinta on tarjouksen mukaisesti euroa (alv 0 %). Avek Esitysratkaisut Oy sai tarjousvertailussa huoltopalveluiden osalta 18 pistettä ja hankintaoikaisun esittäjä sai 15 pistettä. Paperipalvelu Koskimo ja Rännäli Oy on tarjouksessaan ilmoittanut huoltopalveluista ehdot, joiden mukaan huollon vasteaika on alle 3 vuorokautta ja varaosien saatavuus on taattu 5 vuodeksi ja että varaosien toimitusaika on 2 päivää tilauksesta. Tarjouspyynnössä kohta 4 -huoltopalvelut oli pisteytetty seuraavasti: 4) huoltopalvelut (huollon ja varaosien saatavuus) 20 p - huoltopalveluiden saatavuus alle 3 vuorokautta (10p) - varaosat saatavuus alle 2 vuorokautta (10p) Hankintaoikaisun kohteena olevan hankintapäätöksen tarjousvertailu oli suoritettu virheellisesti ja asiassa suoritettiin uusi tarjousvertailu. Kaikki tarjoajat pystyvät toimittamaan huoltopalvelut siten, että jokaiselle tarjoajalle tulee huoltopalveluiden osalta täydet 20 pistettä. Uuden tarjousvertailun perusteella korkeimmat kokonaispisteet tarjousvertailussa saa Paperipalvelu Koskimo ja Rännäli Oy, jonka tarjous oli myös hinnaltaan halvin. Koska Paperipalvelu Koskimo ja Rännäli Oy:n tarjous on uuden tarjousvertailun perusteella kokonaistaloudellisesti edullisin, tulee alkuperäistä hankintapäätöstä oikaista siten, että hankintapaikaksi valitaan Paperipalvelu Koskimo ja Rännäli Oy.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) 70 Esitys Esitän, että hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää hyväksyä Paperipalvelu Koskimo ja Rännäli Oy:n jättämän oikaisuvaatimuksen videkoprojektorijärjestelmän täydennyshankinnasta kaupunginteatterille ja hankkia kyseisen järjestelmän Paperipalvelu Koskimo ja Rännäli Oy:ltä. Liitteet /2014 Oikaisuvaatimus /2014 Vastinepyyntö /2014 Valitus Viiteaineisto /2014 Viranhaltijapäätös/Videoprojektorijärjestelmän täydennyshankinta /2014 Viranhaltijapäätöksen liite/avek esitysratkaisut /2014 Viranhaltijapäätöksen liite/mediasolution /2014 Viranhaltijapäätöksen liite/paperipalvelut /2014 Viranhaltijapäätöksen liite/starlike /2014 Viranhaltijapäätöksen liite/stigell /2014 Viranhaltijapäätöksen liite/videoprojektorit täydennys pisteytys /2014 Viranhaltijapäätöksen liite/avauspöytäkirja Videoprojektorit täydennys Valmistelija Eila Ruotsalainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas päättää hyväksyä hallintopäällikön esityksen. Päätös Lakimies Lari Tiikasalo poistui kokouksesta klo tämän asian käsittelyn jälkeen. Kaupunginhallituksen jäsen Harri Auvinen saapui kokoukseen klo tämän asian päätöksen jälkeen. Käyttöpäällikkö Juha Westman ja teatterinjohtaja Pekka Laasonen poistuivat kokouksesta klo tämän asian päätöksen jälkeen.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) Asianro 4434/ /2014 Seksuaaliterveyden edistämisen hankehakemusten esittely / Turvallisex mimmistä mummoksi ja poijasta vaariksi sekä MAUSTE -maahanmuuttajien seksuaaliterveyden ja turvataito-osaamisen edistäminen Hyvinvointikoordinaattori Säde Pirttimäki Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut Lehtori Päivi Hoffren, Savonia amk, terveysala a) Turvallisex mimmistä mummoksi ja poijasta vaariksi Savonia amk on hakemassa THL:n terveyden edistämisen määrärahoista seksuaali- ja lisääntymisterveyden painopisteellä hankerahoitusta vuosille Hankkeen vastuuhenkilö on rehtori Mervi Vidgren, Savonia ammattikorkeakoulu. Yhteistyötahot: Savonia -ammattikorkeakoulu, Terveysala, tekniikka ja muotoilu Kuopion kaupunki, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perhesuunnitteluja ikäneuvolat, nuorisotoimi, varhaiskasvatus, asukastuvat, Terve Kuopio kioski ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualue; kansalaistoiminnan aktivointi Herrax- hanke Kuopio Innovation Tyttöjen talot/tuvat, Kuopio, Iisalmi, Leppävirta, Helsinki, Turku, Tampere Itä-Suomen yliopisto Siilinjärvi KYS Tervis- hanke Päämääränä on edistää seksuaaliterveyttä osallistamalla kohderyhmät (tytöt, naiset, erityisesti pojat/miehet ja ikäihmiset) toimintaan ja kehittämällä matalankynnyksen palveluja. Vahvistetaan eri ammattilaisten ja ammattiin valmistuvien seksuaaliterveyden osaamista. Tuotoksena 1)Turvataitojen lisääminen 2) Seksuaalisuusputki; mobiiliteknologian ja muotoilun hyödyntäminen 3) Liikkuva ja eri-ikäisille muuntuva SeksLoota 4) Pop Invastaanotto 5) Koulutus ja koulutusmateriaalin tuottaminen 6) 8lk nuorten seksuaalineuvonta 7) Arviointi, kyselyt ja julkaisut 8) Alueellisten verkostojen yhteistyö. Kouluterveyskyselyt (Kuopio) ja muut tutkimustulokset osoittavat, että poikien ja miesten seksuaalitietoutta (pk pojat 13%,vs tytöt 20%,aol pojat 18% vs tytöt 34%) on vahvistettava ja tyttöjen seksuaalisen häirintää (pk 55%,lukio 51%) ja väkivaltaa (pk/lukio14%, aol19 %), tytöt enemmän kuin pojat) on ennaltaehkäistävä ja saatava vähenemään. Turvataitoja tulee käydä läpi jo päivähoitoikäisten kanssa(mll2014).matalan kynnyksen ja liikkuvien

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) 71 palveluiden avulla mahdollistetaan aktiivinen seksuaalisuus- ja lisääntymisterveyden palvelujen käyttö. Seksuaaliterveyteen liittyvää tietoa tulee välittää eri menetelmillä ja tähän asti nuorten omaa näkökulmaa on painotettu vähän. Nuorten omien tiedontarpeiden tunnistaminen on tärkeää (Rinkinen 2012). Poikien (Kuortti 2012), miesten näkemykset ja vaihdevuosi-ikäisten seksuaalinen haluttomuus(>55 yli 50%) ovat jääneet vähälle huomiolle (Kontula 2008, GSSAB). Ikäihmisten seksuaalisuuden tukemiseen tarvitaan ohjeistuksia ja uusia käytänteitä(thl2014). Pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä seksuaali- ja lisääntymisterveyden tietoutta ja taitoja vähentää seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Tuloksena ovat 1)Opetuksen ja ops:n kehittäminen 2) Hyvät seksuaalisuuden turvataidot varhaiskasvatuksessa ja kouluikäisillä 3) Nuorten ja poikien/miesten oman näkökulman esille tuominen ja hyvät tiedot seksuaaliterveydessä 4) Kehitetään uusia innovatiivisia mobiileja ja muunneltavia matalankynnyksen palveluja 5) Palvelujen kohdentaminen ja helppo muunneltavuus vaihdevuosi-ikäisten ja ikäihmisten seksuaalisuuden tukemiseen sekä syrjäytymisvaarassa oleviin 6) Uudet toimintamallit ja toiminnallisuus tulevat eläviksi niin koulutuksessa kuin käytännön toiminnassa 7) Hanke-, verkosto- ja kolmannen sektorin yhteistyön tuloksena luodaan, juurrutetaan ja levitetään uusia käytänteitä 8) Jatkuvan arvioinnin avulla saadaan tietoa hankkeen vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista 9) Hankkeen avulla yhdistetään eri seksuaaliterveyden edistämisen alueelliset hallinnolliset tahot. Kuopion kaupungin osalta hanke tarkoittaa varhaiskasvatuksen ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, tartuntatautien vastaanoton, perhesuunnitteluneuvolan, Rehti hankkeen, Terve Kuopio -kioskin, ikäneuvolan, asukastupien ja nuorisotoimen henkilöstön sekä hyvinvointikoordinaattorin työpanosta. Työpanos on konkretisoitu hankesuunnitelman budjetissa. b) MAUSTE Maahanmuuttajien seksuaaliterveyden ja turvataitoosaamisen edistäminen hankehakemus. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu on hakemassa THL:n terveyden edistämisen määrärahoista seksuaali- ja lisääntymisterveyden painopisteellä hankerahoitusta vuosille Hankkeen vastuuhenkilö on Latvala Eila, yksikön johtaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Yhteyshenkilö on Riitta Ala-Luhtala, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Päivi Hoffren, lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu. Hankkeessa on tarkoituksena edistää fertiili-ikäisten maahanmuuttajien seksuaaliterveyspalveluiden käyttöä ja parisuhteeseen, vanhemmuuteen sekä turvataitoihin liittyviä seksuaalitietoja ja -taitoja. Hankkeessa vahvistetaan ammattilaisten monikulttuurista seksuaaliterveyden osaamista. Tuotoksena ovat 1) seksuaalikasvatus koulutus ammattihenkilöille 2) malli seksuaaliterveyspalveluista neuvolatyössä (yhtenä osan maahanmuuttajien seksuaaliterveyden edistäminen) 3) erityyppiset vertaisryhmät ja vertaisryhmäkouluttajakoulutus 4) alueelliset ja kansalliset verkostot 5) mobiiliohjauksen hyödyntäminen vertaisryhmissä ja 6) kotimaiset ja kansainväliset julkaisut tuotoksista. Savonia ammattikorkeakoulu toimii partnerina hankkeessa Itä-Suomen alueella ja lehtori Päivi Hoffren seksuaalineuvoja amk, toimii Itä-Suomessa pilottina, koulutusmateriaalien tuottajana yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakou-

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) 71 lun kanssa. Toivoisimme yhteistyötä Kuopion kaupungin neuvolan kanssa (esim. Neulamäki), sekä terveydenhoitaja Leila Savolaisen kanssa, joka kohtaa maahanmuuttaja asiakkaita. Yhteistyötä toivotaan koulutuksien järjestämisessä, niiden vastaanottamisessa ja arvioinnissa. Kuopion kaupungin palvelualuejohtajilta, Markku Tervahaudalta ja Pekka Vähäkankaalta on pyydetty Kuopion kaupungin alustava myönteinen suhtautuminen ja kiinnostus hankehakemuksia kohtaan sekä ehdollista myönteistä päätöstä osallistumisesta työpanoksella hankkeisiin. Vaikutusten arviointi Asia on ilmasto- ja yrityspoliittisesti neutraali. Seksuaaliterveyden edistämisen hankkeet ovat ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta lyhyen ja pitkän aikavälin näkökulmasta positiiviset seurauksiltaan. Yritysvaikutuksiltaan asia on positiivinen. Esitys merkitsee tiedoksi seksuaaliterveyden edistämisen hankehakemukset ja suhtautuu myönteisesti hankehakemuksiin Kuopion kaupungin osalta. Viiteaineisto /2014 Maahanmuuttajien seksuaalisuushankehakemus /2014 Turvallisexhankesuunnitelma /2014 Turvallisex ja maahanmuuttajien seksuaalisuushankkeiden diaesitys Valmistelija Säde Pirttimäki puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Lehtori Päivi Hoffren, Savonia amk, terveysala Paivi.hoffren@savonia.fi puh Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas päättää hyväksyä hyvinvointikoordinaattorin esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) Asianro 4235/ /2014 Oikaisuvaatimus / Moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen/lapinmäki - Pieni Neulamäki - Rauhalahti / Helvi Heinonen-Tanski : Palvelupäällikkö Hannu Pöllä Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut Hanke Moottorikelkkareittejä suunnittelee Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen hanke (MoViRa). Hanketta koordinoi ja toteuttaa Kuopion kaupunki ja siinä on mukana Siilinjärvi sekä Koillis-Savon kunnat: Juankoski, Kaavi, Nilsiä, Rautavaara ja Tuusniemi. Hankkeen rahoituksesta 80 % on EAKR-rahaa. 20 % rahoituksesta saadaan hankkeeseen osallistuvilta kunnilta. Hankkeessa laaditaan reittisuunnitelmia Kuopioon ja Siilinjärvelle. Koillis- Savon reittisuunnitelmat ovat pääosin valmiina, mutta hyväksymisprosessin eri vaiheissa. Reittisuunnitelmat tehdään yhteistyössä maanomistajien kanssa. Tarkoituksena on etsiä yhdessä sellainen reittilinjaus, josta aiheutuu kiinteistölle mahdollisimman vähän haittaa. Suunnittelussa on tarkoitus hyödyntää nykyisiä kelkkauria. Reittejä on kuitenkin osittain linjattava uudelleen. Tällaisia kohtia voivat olla mm. luonnonsuojelullisesti tärkeät alueet, liian lähellä reittejä sijaitseva asutus ja yleisten teiden ylityskohdat. Lisäksi vesistöjen ja peltojen osuutta reitistöstä pyritään vähentämään. Reitti Lapinmäki Pieni Neulamäki - Rauhalahti reitti sijaitsee eteläisen Kuopion alueella ja sen pituus on noin 15 km. Reitti on suunniteltu pääosin olemassa olevalle kelkkauralle. Reittiosuus on osa Kuopion alueelle tulevaa, n. 300 km pituista, reittiverkostoa. Moottorikelkkareitti voidaan perustaa maastoliikennelain 1710/95 mukaisesti lainvoimaisen reittisuunnitelman perusteella ja maanomistajan välisellä kirjallisella sopimuksella tai reittitoimituksella. Kuopion moottorikelkkareitti on tarkoitus perustaa hankkeen rahoitusehtojen mukaisesti lainvoimaisen reittisuunnitelman perusteella reittitoimituksella. Maastoliikennelain 15 :n mukaan reittisuunnitelman hyväksymisestä päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Vesialueella olevat reittiosuudet perustetaan epävirallisina urina. Maastoliikennelain 14 :n mukainen reitinpitäjä on Kuopion kaupunki. Vaikutusten arviointi Esitys Päätösesitys on ilmastopoliittisesti neutraali ja yritysvaikutuksiltaan positiivinen. Esitän, että hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hyväksyy osaltaan reittisuunnitelman ja esittää sen edelleen ympäristö- ja rakennuslautakunnalle hyväksyttäväksi.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) 72 Liitteet /2014 Suunnitelma /2014 Maanomistajataulukko /2014 Yleiskartta Valmistelija Hannu Pöllä puh Essi Hämäläinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas päättää hyväksyä palvelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin : Vastine oikaisuvaatimukseen Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan päätökseen 62 ( ), Lapinmäki Pieni Neulamäki Rauhalahti moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen Helvi Heinonen-Tanski Kuopion kaupungin asukkaana vaatii päivätyssä oikaisuvaatimuksessaan seuraavaa: Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan päätös moottorikelkkareitin Lapinmäki Pieni Neulamäki - Rauha-lahti hyväksymisestä tulee purkaa. Vaatimusta perustellaan 1) hallintolakiin, 2) turvallisuuteen, 3) me-luun, 4) luontoarvoihin ja 5) talouteen vedoten. Vastaamme oikaisuvaatimuksessa oleviin perusteluihin seuraavasti: Reittisuunnitelman hyväksymispäätöstä ei ole tarpeen purkaa, sillä hyvinvoinnin lautakunnan tekemä reittisuunnitelman hyväksyminen on osa reittisuunnitelmien valmistelua. Näin ollen oikaisuvaatimuksessa mainittuihin säädöksiin ja muihin tekijöihin perustuvat vaatimukset voitaisiin jättää tässä vaiheessa suunnitteluprosessia huomioimatta. Reittisuunnitelman lainvoimaisuudesta päättävä viranomainen on Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta. Kyseinen lautakunta huolehtii suunnitelman vireilläolon aikana kaikkien vastineessakin todettujen säädösten toteutumisesta asettaessaan reittisuunnitelman julkisesti nähtäville. Tällöin kaikilla asianosaisilla ja muilla kuntalaisilla on mahdollisuus ottaa kantaa reittisuunnitelmiin. Reittisuunnitelmaa on mahdollista täydentää ja muuttaa em. vireilläolon aikana ja vielä edelleen hyväksymispäätöksen antamisen jälkeen tehtävässä reittitoimituksessa. 1. Hallintolain 41 ; Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, viranomaisen tulee varata

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) 72 näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä.---vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla. Kelkkareittiä suunniteltaessa on otettu yhteyttä yksityisiin maanomistajiin ja kelkkaharrastajiin. Kelkkareitillä, joka kulkee läpi kaupunkilaisten virkistysalueen ja pitkin monien kaupunkilaisten turvallisen koti-, tai työ- ja asiointimatkojen, on erittäin huomattava vaikutus monien kaupunkilaisten elinympäristöön sekä jokapäiväisessä elämässä että vapaa-ajanvietossa. Täten kaupunkilaisilla olisi ehdottomasti oltava oikeus lausua asiasta mielipiteensä ja vaikuttaa asiaan. V: Osallistumismahdollisuus ja mielipiteiden lausumismahdollisuus on taattu kaikille asianosaisille sekä muille kaupungin asukkaille Kuopion ympäristö- ja rakennuslautakunnan ottaessa reitti-suunnitelman (Lapinmäki Pieni Neulamäki - Rauhalahti) viralliseen käsittelyyn ja ilmoittaessaan suunnitelman vireilläolosta. Reittisuunnitelma on edelleen hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan käsittelystä ja päätöksestä huolimatta valmistelun alla ja sitä tullaan täydentämään ennen ympäristö- ja rakennuslautakunnan käsittelyä ja tarvittaessa ko. lautakunnan käsittelyn aikana. Reittisuunnittelun kulku alkaa siitä, että ensimmäiseksi otetaan yhteyttä maanomistajiin, joiden omistamille maille kelkkareittiä suunnitellaan. Kaikkia kaupunkilaisia ei yksinkertaisesti ole ollut mahdollisuutta kuulla suunnittelun alku- ja valmisteluvaiheissa. Kuopion osalta kelkkareittien suunnittelu perustuu kaupungissa valmiina ja käytössä oleviin epävirallisiin kelkkailuuriin, joita on kaupungin alueella Nilsiän alueen urat mukaan lukien lähes 400 km. Moottorikelkkareitin perustamisesta saa lisätietoa esimerkiksi Maanmittauslaitoksen julkaisusta nro 89 Moottorikelkkailureitin perustaminen, Mikko Tallgren, Maanmittauslaitos, Kehittämiskeskus, Helsinki Kyseistä julkaisua on mm. muiden kirjallisuuslähteiden ohella käytetty apuna reittisuunnittelun eri vaiheissa. Reittisuunnittelijana olen sitä mieltä, reittihankkeen alkaessa tiedotus olisi voinut olla aktiivisempaa, mutta suunnittelua on siitä huolimatta tehty olemassa olevien ohjeiden ja lakien mukaisesti. 2. Turvallisuus Kelkkareitti on suunniteltu kulkemaan Lapinmäestä kohti Valkeinen-järveä, edelleen Karttulantien ali linja-autopysäkin kohdalla ja jatkamaan siitä pitkin Väärälahdentietä ja kulkemaan sen jälkeen kaavoitusvaiheessa olevan Pienen Neulamäen läpi ja edelleen Neulalammin länsipuolelta ja Kolmisoppi-järven eteläpuolelta ja edelleen Savon radan ja moottoritien ali, puistoalueiden läpi ja Leväsentien yli ja taas pitkin kevyen liikenteen väyliä ja puistoja Rauhalahteen. Reitti tekee myös lisäpoikkeaman Pilpan ulkoilumajalla. Kävelijät, hiihtäjät ja pyöräilijät, jotka noita väyliä käyttävät, ovat erittäin suuressa vaarassa, koska väylät ovat paikoin kapeita ja kallioiden välissä eikä mm. tunneleihin ajavaa kelkkaa voi aina havaita - erityisesti, jos kelkkoja tulee molemmista suunnista ja aurinko häikäisee näkyvyyttä. Karttulan tien, Savon radan ja moottoritien kohdalla vielä muu liikenne voi vielä haitata moottorikelkan äänen kuulumista.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) 72 Leväsentien alueella ollaan aivan taajaman asutuksen sydämessä, jossa on paljon muuta liikennettä. Hiihtomaaston korkeuserot ovat suhteellisen suuria varsinkin Pienessä Neulamäessä ja Kolmisopessa, joten hiihtäjän ja moottorikelkan yhteentörmäys on varsin todennäköistä. Jos Pieneen Neulamäkeen tulee paljon työpaikkoja, kuten kaupunki kaavailee, työ- ja asiointimatkoja kulkevat ihmiset ovat suuressa vaarassa joutuessaan liikkumaan moottorikelkkojen seassa. V: Kelkkareitti on suunniteltu siten, että Kolmisoppi-järvelle etelästä tultaessa oleva linjaus on uutena reittiyhteytenä osoitettu reitti. Pilpanlahti - Rauhalahti välin osalta reitti on tarkoitus perustaa olemassa olevalle kelkkailu-uralle, jossa nykyisinkin kuljetaan moottorikelkoilla talviaikaan. Liikenneturvallisuusvaikutuksia on suunnittelun aikana ollut mahdotonta tutkia tarkemmin johtuen mm. siitä, että osa reitistä on uutta reittiä. Kelkkamääriä tai kevyen liikenteen määriä sekä kelkkojen vaikutusta liikenneturvallisuuteen ei ole lisäksi voinut tutkia lumettomaan aikaan, sillä mm. kevyen liikenteen määrät poikkeavat toisistaan vuodenajasta riippuen. Talvi 2014 oli lisäksi hyvin vähäluminen, joten kelkkailu ja sen tutkiminen on ollut tuolloin käytännössä mahdotonta. Karttulantien osalta on Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualue antanut lausuntonsa. Karttulantien alikulkuun kelkalla tullessa molemmista suunnista asetetaan alikulkutunnelia koskevat varoitusmerkit samoin kuin kevyttä liikennettä opastetaan asianmukaisin liikennemerkein. Tarvittaessa ajonopeuttakin voi laskea alikulun molemmin puolin. Lisäksi tunneliin tultaessa jo maasto-olosuhteet tekevät sen, että kelkan on hidastettava ajonopeutta. Kelkat ohjataan alikulku-tunnelissa tunnelin toiseen reunaan. Karttulantien vilkkaan liikenteen vuoksi reittiliittymän tulee olla eri tasossa muun ajoneuvoliikenteen kanssa. Liikenteen opastuksen tarkka suunnittelu tehdään vasta reitin rakentamissuunnittelun yhteydessä, ei yleissuunnitelmatasolla. Kolmisopentien, Leväsentien ja Kartanonkadun osalta niin kelkkailun kuin kevyen liikenteen opastus on jo nykyisellään hoidettu niin, että alueella liikkuminen on sääntöjä noudattaen kaikille turvallista. Tiedossamme ei ole, että alueella olisi tapahtunut kelkkailun vuoksi vaaratilanteita tai onnettomuuksia. Myöskään kelkkamelun häiriöistä ei ole ko. alueelta raportoitu. Pienen Neulamäen osayleiskaavan toteutuminen vaikuttaa kelkkareitin sijoittumiseen ko. alueelle. Reittilinjausta on sovitettu kaavaan yhteistyössä yleiskaava-asiantuntijoiden kanssa ja reitti tullaan sijoittamaan kaava-alueen toiminnot huomioiden parhaaseen mahdolliseen paikkaan hyödyntäen ensisijaisesti alueella jo olemassa olevaa metsätieverkkoa. 3. Melu Moottorikelkat aiheuttavat melua, joka voi olla sietämätöntä Väärälahden rannassa olevissa mökeissä sekä Leväsessä, jossa reitti kulkee läpi taajaman ja asukkailla pitäisi olla oikeus oleskella pihoissakin joutumatta kärsimään melusta. Lautakunnan päätöksenteossa käyttämän valmisteluaineiston laatinut valmistelija väheksyy tätä melua muun melun tähden. Melun tiedetään aiheuttavan monia sairauksia ihmisille, joten tuo vähättely ei voi perustua tietoon vaan asenteeseen. V: Kelkkareittisuunnitelmassa on selkeästi esitetty, että kelkkailun aiheuttamista haitoista juuri melu on kaikkein merkittävintä. Melun vaikutusta ei si-

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) 72 ten ole aliarvioitu. Melun häiritsevyyden tutkiminen on vaikeaa, sillä ihmiset kokevat melun eri tavoin. Meluvaikutukset korostuvat erityisesti alueella, missä muutoin on hiljaista. Suunnitellun reitin osalta melun kannalta merkittävin alue on Karttulantien eteläpuolella sijaitsevalla harvaan asutulla alueella. Uusi reitti on kuitenkin pyritty suunnittelemaan niin, että asutukseen jää melun leviämisen ja häiritsevyyden kannalta riittävä suojaetäisyys. Jätekeskuksen suuntaan tultaessa ympäristö muuttuu selkeästi taajama-alueen kaltaiseksi ja mm. Karttulantien liikennevirta aiheuttaa jatkuvan melulähteen tien lähialueelle. Pilpanlahti Rauhalahti välillä reitti sijoittuu jo olemassa olevalle kelkkauralle keskelle taajamatoimintoja. Reittisuunnittelun ohjautuessa Leväsellä nykyiselle kelkkauralle, suositeltava suo-jaetäisyys melun kannalta ei välttämättä ole toteutettavissa. Alueella on muita, kelkkailua huomattavasti merkittävämpiä melun lähteitä kuten Savon rata ja Vt 5. Erityisesti ko. valtatie aiheuttaa tien läheisyydessä vuodenajasta riippumattoman, jatkuvan melulähteen. Kelkkamelu on luonteeltaan hetkittäistä ja kelkkailu on lisäksi sidottu talviaikaan. Suunnittelun aikana ei ole ollut tiedossa, että kelkkamelusta olisi raportoitu häiriöitä Pilpanlahti - Rauhalahti välisellä nykyisellä uralla. Lisäksi on huomioitavaa se, että Pilpanlahti Rauhalahti välisen reitin tullessa virallistamisen piiriin, tutkitaan reittitoimituksessa mm. kelkkailun lähiympäristöön/naapurustoon aiheutuvat melu-vaikutukset tarkoin asemakaavoitettujen alueiden osalta. 4. Luontoarvot Reitti kulkee monien arvokkaiden luontoalueiden läpi, sillä ollaan aivan Kuopion lehtoalueen ytimessä. Luonnonsuojelualueita on jo Lapinmäessä, Valkeinen-järven rannoilla, Väärälahdessa, Pienessä Neulamäessä, Neulalammen rannoilla ja Kolmisopessa. Lehdoissa kasvaa tikankonttia, soikkokaksikkoa, lehtoneidonvaippaa ym. ja puissa elää mm. liito-oravaa. Luonto on monissa paikoissa yhtä arvokasta sekä luonnonsuojelualueilla että niiden ulkopuolellakin. Luontoarvot voivat myös levitä paikasta toiseen. Tästä syystä ei ole järkevää osoittaa arvokasta luontoa toisarvoiseen tarkoitukseen. V: Reittilinjaus on erityisesti uuden linjauksen osalta pyritty suunnittelemaan niin, ettei se kulje Natura- tai muilla luonnonsuojelualueilla. Reittisuunnitelmassa on esitetty selkeästi tiedossa olevat luonnonsuojelualueet sekä mm. liito-oravan esiintyminen. Kaupungin ympäristönsuojelupalvelut tarkistavat lisäksi reittialueen verraten sitä omaan uhanalaisten lajien kartoitustietoon. Lapinmäessä ei ole kaupungin ympäristökeskuksen aineistojen mukaan luonnonsuojelualueita. Nykyisen kelkkauran osalta reitti sijoittuu lyhyen matkaa Kolmisoppi - Neulamäki Natura-alueelle ryhmäpuutarha-alueen eteläpuolella. Reittilinjausta ei ole nähty tarpeelliseksi tältä osin sijoittaa muualle, sillä alueelle on kohdistunut kelkkailua jo useiden vuosien ajan. Kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta tutkii reittisuunnitelman tarkoin sen vireilläolon aikana. Tarvittaessa suunnitelmaa täydennetään luontoarvojen osalta. Reittilinjausta muutetaan tarpeen mukaan. 5. Talous Koko hankkeen rahoitukseen on myönnetty EAKR-tukea, joka kattaa 80% hankkeen kuluista. Tämä tuki on myönnetty kauden varoista, joiden viimeinen käyttöpäivä on Tuki maksetaan puolivuosittaisten

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) 72 Vaikutusten arviointi maksatushakemusten perusteella, joita on tähän mennessä ollut 3. Näissä maksatuksissa tukitoteuma on ollut haetunlainen. Suurin osa hankkeesta (kulutoteumaa ajatellen) on tehty. Kuopion kaupunki on ylläpitänyt ja ylläpitää edelleen alueen moottorikelkkaurastoa. Vanhat urat ovat kapeita ja sijainnin ja erityisesti vesistön ylitysten takia hankalia ylläpidettäviä. Suunnitellut reitit korvaavat nämä vanhat urat, jolloin ylläpitokustannukset eivät lisäänny, vaan pysyvät vähintäänkin samana elleivät suorastaan jopa laske, sillä huoltokoneet pääsevät ajamaan reitin läpi sen sijaan, että niitä pitäisi kuljetella teitä pitkin vesistöjen ja muiden hankalian paikkojen ohi. Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen -hankkeen EAKR-tukihakemuksessa ja projektisuunnitelmassa mainitaan hankkeen toiminnan jakautuvan seuraavasti: Koillis-Savon kunnat, reittien loppuun suunnitteleminen ja rakentaminen sekä Kuopio ja Siilinjärvi, reitistön suunnitteleminen. Hankkeessa ei siis missään vaiheessa ole ollut tarkoitus rakentaa Kuopion ja Siilinjärven reittejä. Tämä pääasiassa hitaan päätöksentekoprosessin takia. Hanke on määritelty hakemuksessa toimintalinja 3:een eli alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamiseen. Siihen löytyy perusteet Itä- Suomen EAKR-toimenpideohjelma julkaisusta sivulta 46 ja 47. Se, että ohjelmasta on annettu hankkeelle rahoitusta, kuluu Pohjois-Savon ELY-keskuksen toiminta-alueeseen. Kuopion kaupunki ei ole päättänyt eikä päätä jatkossakaan Euroopan Unionin eri tukimuotojen jakoperusteita. Reitti on ilmastopoliittisesti neutraali osittain senkin takia, ettei se lisää kelkkaliikennettä, vaan ohjaa sen paremmille ja turvallisemmille reiteille. Reitti ei ole vaikutuksiltaan verrannollinen muihin liikennehankkeisiin, kuten moottoriteihin tai muihin vastaaviin liikenteen uudelleenlinjauksiin. Reittiä on myös mahdollista käyttää kesäaikaiseen virkistäytymiseen jokamiehenoikeuksien mukaan. Oikaisuvaatimuksentekijän mainitsemat liikenneväylät ja liikkumismahdollisuudet Leväseltä Lapinmäkeen eivät salli moottorikelkalla ajamista. Moottorikelkka on käytännössä ainut moottori-ajoneuvo, jolla ei ole moottorikelkkareittien ulkopuolinen tieliikenteessä ajaminen sallittua. Reitti parantaa myös kesäaikaista liikkumista. Esitys Esitän, että hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää hylätä oikaisuvaatimuksen perusteettomana. Liitteet /2014 Oikaisuvaatimus Valmistelija Hannu Pöllä puh Essi Hämäläinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) 72 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas päättää hylätä oikaisuvaatimuksen esittelijän esityksen mukaisesti. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) Asianro 4232/ /2014 Oikaisuvaatimus / Moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen / Suonenjoen raja - Leppävirran raja / Kansalaisten maastoliikennevalvontayhdistys ry : Palvelupäällikkö Hannu Pöllä Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut Hanke Reitti Moottorikelkkareittejä suunnittelee Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen hanke (MoViRa). Hanketta koordinoi ja toteuttaa Kuopion kaupunki ja siinä on mukana Siilinjärvi sekä Koillis-Savon kunnat: Juankoski, Kaavi, Nilsiä, Rautavaara ja Tuusniemi. Hankkeen rahoituksesta 80 % on EAKR-rahaa. 20 % rahoituksesta saadaan hankkeeseen osallistuvilta kunnilta. Hankkeessa laaditaan reittisuunnitelmia Kuopioon ja Siilinjärvelle. Koillis- Savon reittisuunnitelmat ovat pääosin valmiina, mutta hyväksymisprosessin eri vaiheissa. Reittisuunnitelmat tehdään yhteistyössä maanomistajien kanssa. Tarkoituksena on etsiä yhdessä sellainen reittilinjaus, josta aiheutuu kiinteistölle mahdollisimman vähän haittaa. Suunnittelussa on tarkoitus hyödyntää nykyisiä kelkkauria. Reittejä on kuitenkin osittain linjattava uudelleen. Tällaisia kohtia voivat olla mm. luonnonsuojelullisesti tärkeät alueet, liian lähellä reittejä sijaitseva asutus ja yleisten teiden ylityskohdat. Lisäksi vesistöjen ja peltojen osuutta reitistöstä pyritään vähentämään. Suonenjoen raja Leppävirran raja reitti sijaitsee eteläisen Kuopion alueella ja sen pituus on noin 24 km. Reitti on suunniteltu pääosin olemassa olevalle kelkkauralle. Reittiosuus on osa Kuopion alueelle tulevaa, n. 300 km pituista, reittiverkostoa. Moottorikelkkareitti voidaan perustaa maastoliikennelain 1710/95 mukaisesti lainvoimaisen reittisuunnitelman perusteella ja maanomistajan välisellä kirjallisella sopimuksella tai reittitoimituksella. Kuopion moottorikelkkareitti on tarkoitus perustaa hankkeen rahoitusehtojen mukaisesti lainvoimaisen reittisuunnitelman perusteella reittitoimituksella. Maastoliikennelain 15 :n mukaan reittisuunnitelman hyväksymisestä päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Vesialueella olevat reittiosuudet perustetaan epävirallisina urina. Maastoliikennelain 14 :n mukainen reitinpitäjä on Kuopion kaupunki. Vaikutusten arviointi Päätösesitys on ilmastopoliittisesti neutraali ja yritysvaikutuksiltaan positiivinen. Esitys Esitän, että hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hyväksyy osaltaan reittisuunnitelman ja esittää sen edelleen ympäristö- ja rakennuslautakunnalle hyväksyttäväksi.

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) 73 Liitteet /2014 Suunnitelma /2014 Maanomistajataulukko /2014 Yleiskartta Valmistelija Hannu Pöllä puh Essi Hämäläinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas päättää hyväksyä palvelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin : Vastineet oikaisuvaatimuksiin Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan päätökseen 61 ( ), Suonenjoen raja Leppävirran raja moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen Jorma Miettinen/Kansalaisten maastoliikennevalvonta ry, Oikaisuvaatimuksen tekijä huomauttaa, että päätös on vastoin maastoliikennelakia, hallintolakia, lunastuslakia, perustuslakia, maanomistajan oikeusturvaa ja Kuopion ilmastopoliittista ohjelmaa. Lisäksi hän huomauttaa, että suunnitelma on taloudellinen riski, reiteille ei ole yleistä tarvetta sekä reittisuunnittelun valmistelu on tehty eritasoisesti. Oikaisuvaatimuksen liitteenä toimitettujen valtakirjojen allekirjoittajat eivät ole asianosaisena Suonenjoen raja Leppävirran raja reittisuunnitelmassa muutoin kuin kuntalaisina Kansalaisten maastoliikenne-valvonta ry:lle antamalla valtuutuksella. 1.Maastoliikennelaki: - Maastoliikennelaki mainitsee moottorikelkkareitin olevan moottorikelkkailuun tarkoitettu tie. Reitiltä poistetaan ajoa haittaavat puut sekä pensaskasvillisuus. Lisäksi kannot ja mahdolliset kivet ja muut vaaralliset maastokohteet poistetaan tai haudataan. Tämä siksi, että lumen alla piilottelevat esteet ovat jopa vaarallisempia kuin puunrungot. Reitti levitetään n. 6 metriseksi, jotta sen huoltaminen olisi helpompaa (mm. tampparin kääntyminen mutkissa sekä aluskasvillisuuden esim. pajun niittotarve). Lisäksi reittileveydellä suojellaan reittiä reunustavaa puustoa. - Maastoliikennelaki ei itsessään ota kantaa reitin tasaisuuteen. Ympäristöministeriö on ohjeistanut vuonna 1991 moottorikelkkareittien rakentamista siten, että reitin tasaamista tulisi välttää. Ministeriö on kuitenkin

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) 73 myöhemmin tarkentanut ohjeistustaan sekä Moottorikelkkareittien suunnittelu ja ympäristövaikutukset että Moottorikelkkaväylien tavoiteverkko - julkaisuissa siten, että reitiltä voidaan poistaa vaaralliset kivet ja kannot. Ministeriö on myös antanut kaltevuuskriteerit - Moottorikelkkareittiä on mahdollista käyttää metsänhoidollisiin töihin sekä kesä- että talvikautena. Talvella reitin käytöstä metsänhoidossa on kuitenkin syytä ilmoittaa reitinpitäjälle, jotta tarvittavat varoitusmerkit voidaan asentaa ajoissa ja töistä tiedottaa. Reitti on pyritty suunnittelemaan siten, että puutavaran käsittelyyn jää runsaasti tilaa ja paikkoja puun lastaukseen metsäteiden ja muidenkin teiden varsille. 2. Hallintolaki: - 6 : Moottorikelkkareitin perustaja/ylläpitäjä on pyrkinyt virallistamisen eri prosessivaiheissa tasa-puolisuuteen. Yksityiset maanomistajat ovat olleet samanarvoisia yritysten ja julkisten maanomistajien kanssa. Asianosaisia on kuultu suunnitelman laatimisen eri vaiheissa kirjeitse sekä henkilö-kohtaisilla tapaamisilla, tarvittaessa myös puhelimitse. Yleinen etu ei aina ole laskettavissa kustannuksin tai numeroin. Kokemus kuitenkin osoittaa, että nykyisiä, paikoin heikkoja ja jopa vaarallisia uria parannettaessa reiteiksi, paitsi kelkkaturmat vähenevät, myös ns. villi kelkkailu vähenee. Reittipohjaa ei lunasteta, vaan ainoastaan sen talviaikainen käyttöoikeus. Reittien yleiset suunta-viivat on myös merkitty maakuntakaavaan. Lisäksi niitä on käsitelty myös Pohjois-Savon matkailu-strategiassa : Moottorikelkkareitti on talvitie moottorikelkkailun käyttöön. Reitinpitäjän velvollisuutena on ylläpitää reittiä talvikautena esimerkiksi lanaamalla tai tamppaamalla sekä huolehtia reitin kasvillisuuden raivauksesta sulan maan aikaan. Kesäisin reitti on maanomistajan omassa käytössä. Mikäli reitti vahingoittuu merkittävästi esimerkiksi puunajon seurauksena, siihen pätee yksityistielain 31 (Laki yksityisistä teistä /358, pykälän tarkennus /1079): mikäli tietä on käytetty tavalla, joka on sitä merkittävästi vahingoittanut, on vahingon tehnyt velvollinen korjaamaan tai korvaamaan tehty vahinko. Maanomistajalla on oikeus käyttää reittiä talvellakin esim. puunajoon (ylittää reitti tai kulkea sitä pitkin), mutta tällöin on ilmoitettava reitin pitäjälle, jotta reitin turvallisen käytön vuoksi voidaan asentaa tarvittavat varoitusmerkit tai katkaista reitti kokonaan määräajaksi. Reitin pitäjä ohjeistaa ilmoitusajat erikseen : Reittejä tarvitaan kokoamaan tällä hetkellä paikoin melko hajanainen moottorikelkkaurasto ja osin myös laiton moottorikelkkailu ylläpidetylle reitistölle, jolloin saadaan vähennetyksi ympäristöhaittoja sekä lisätyksi reittien turvallisuutta ja valvontaa. Lisäksi urien muuttamisella reiteiksi säästetään rahaa. Uran sen ylläpitäjästä riippumattomasta syystä siirtyessä se on rakennettava aina uudestaan. Kelkkareitistö on myös määritelty maakuntakaavassa. Ympäristöministeriö on vuonna 2009 julkaissut moottorikelkkaväylien tavoiteverkkoselvityksen. Selvitys on tehty tarpeesta saada valtakunnallisesti kattava reitistö sekä kerättyä reittitieto yhteen. Lisäksi talvimatkailun merkitystä on haluttu nostaa toimivan kelkkareitistön myötä : Trafin nettisivuilta löytyvien tilastojen mukaan liikennekäytössä olevien moottorikelkkojen määrä on laskenut. On kuitenkin huomattava, että tilasto on tilanteen mukaan. Viime vuosien lumitilanne on aiheuttanut sen, että kelkkakausi alkaa usein etenkin etelämmässä osassa maata

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) 73 vasta tammikuun puolella. Ei-kelkkakaudeksi liikenteestä poistetut kelkat otetaan siis takaisin liikennekäyttöön vasta ajokauden alettua. Usein kelkka otetaan käyttöön esimerkiksi tammi-kuussa ja poistetaan käytöstä huhtikuussa. Vakuutussyistä kelkka poistetaan joka kerran rekisteristä. Moottorikelkkojen kokonaismäärä on vuodesta 2000 tasaisesti noussut. Uusien kelkkojen päästöt ovat huomattavasti pienempiä kuin vanhojen kelkkojen. Päästöt eri kelkkatyypeillä ovat myös huomattavan erilaiset. Esimerkiksi 2-tahtisten kelkkojen hiilivetypäästöt ovat lähes 20-kertaiset 4-tahtisiin verrattuna. Trafin tilasto ei erittele kelkkojen vuosimalleja eikä moottorityyppiä. Suhteellisesta vähäliikenteisyydestään huolimatta aikaisemmin samalla alueella ollut moottorikelkkaura ja nyt suunniteltu moottorikelkkareitti on tärkeä yhdysväylä ja alueellisesti merkittävä osa edellisessä kohdassa mainittua Ympäristöministeriön laatimaa moottorikelkkareittien valta-kunnallista tavoiteverkkoa. 3. Lunastuslaki/Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta - Lunastaminen on mahdollista, kun yleinen tarve sitä vaatii. Moottorikelkkareittiyhteystarpeet ovat maakuntakaavassa. Maankäyttö- ja rakennuslaki 99 :ssä: ministeriö voi antaa kaavan toteuttavalle viranomaiselle oikeuden lunastaa maakuntakaavaan otetun alueen, jos se on tarpeellista maakuntakaavan toteuttamiseksi. Lähtökohtaisesti pyritään löytämään linjaus, joka sopii myös maanomistajalle. - Moottorikelkkareitin perustamisessa ei kuitenkaan lunasteta maata, vaan lumipeiteaikainen käyttöoikeus. 4. Perustuslaki - Perustuslain 15 :ssä mainitaan lyhyesti omaisuuden suoja ja käsitellään pakkolunastusta. Hankkeessa ei ole kuitenkaan kyse maa-alueen pakkolunastuksesta vaan sen talviaikaisesta käyttöoikeudesta. 5. Maanomistajan oikeusturva - Maanomistajan kanssa käydään keskusteluja reittisuunnittelun eri vaiheissa. Ympäristölautakunta asettaa suunnitelman nähtäville, jolloin jokaisella asianosaisella on mahdollisuus kommentoida sitä. Lisäksi asianosaiset voivat kertoa mielipiteensä normaaleja kuntalain mukaisia valituskäytäntöjen mukaan. 6. Taloudellinen riski - Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen hankkeen aikataulutus on määritelty siten, että rakentaminen kohdistetaan virallistetuille reiteille, jotka tässä hankevaiheessa sijoittuvat Koillis-Savoon, ja reittisuunnittelu Kuopion ja Siilinjärven alueelle. Moottorikelkkareittien virallistamisprosessi on aikaa vievä ja on vaarana tai jopa todennäköistä, ettei hankkeen aikana kyetä rakentamaan osioita, missä suunnittelu on aloitettu aivan alusta. EAKR-rahoitus jää niiltä osin käyttämättä ja reittien rakentaminen tulevaisuudessa hankkeeseen osallistuvien kuntien vastuulle.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) Ilmastopoliittinen ohjelma - Moottorikelkan päästöt määritellään tuntipäästöinä, ei kilometriä kohden, kuten esimerkiksi autoissa. Mikäli kelkka pystyy ajamaan nykyisellä huonokuntoisella reitillä 15 km/h, mutta rakennetulla reitillä voi ajaa 45 km/h (yleisnopeusrajoituksen ollessa 60 km/h), voidaan todeta kyseisen kelkan tuottavan päästöjä kolmanneksen aikaisemmasta. - Lisäksi moottorikelkkojen päästöt ovat vähäisiä muiden kuin CO- ja HCpäästöjen osalta. Kelkkailun liikennesuorite on 0 % kokonaisliikennesuoritteeseen nähden, joten päästöjen arviointi ei ole tarpeellista reittihankkeen arvostelun tai reittisuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. - Moottorikelkkareitit perustetaan korvaamaan olemassa olevat moottorikelkkaväylien runkoreitteinä toimivat moottorikelkkaurat. Virallistetut reitit eivät itsessään lisää alueella olevien moottorikelkkojen määrää, vaan ne kokoavat kelkat yhtenäisille, hoidetuille reiteille. Niiden myötä myös ajo-olosuhteet paranevat, jolloin ajoneuvojen hyötysuhde paranee ja ajon aikana ilmaan päässei-den pakokaasujen määrä vähenee. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna samalla moottorikelkkareitteihin/-uriin kohdistuvalla ajosuoritteella ympäristöpäästöt vähenevät. Rakennetuille reiteille oletetaan ohjautuvan hieman lisää käyttäjiä, minkä perusteella Pohjois- Savon ELY-keskuksen hyväksymässä projektihakemuksessa todetaan hankkeen olevan ilmastovaikutuksiltaan neutraali. 8. Yleinen tarve - Vesialueet ovat etenkin viimevuosina olleet talvisin vaarallisia. Siksi suunnitelmissa pyritään välttämään vesialueiden käyttöä. Suunnitelma, Suonenjoen raja Leppävirran raja, palvelee Kuopion länsipuolisia asukkaita, harrastajia ja yrittäjiä. Reitiltä on yhteydet muualle Sisä-Savon ja Etelä- Savon reitteihin. Jääalueilla moottorikelkalla ajaminen on maastoliikennelain mukaan luvallista, mutta tapahtuu omalla vastuulla. Monet urat päättyvät vesialueisiin, joten reitinpitäjä pyrkii antamaan mahdollisuuden lailliseen siirtymiseen runkoreitille. - Valtakunnallista moottorikelkkareittiverkkoa ei ole olemassa vielä. Kuitenkin monet maakunnat ovat ottaneet askeleita verkon kehittämiseksi ja reittejä on virallistettu, suunniteltu tai valmisteltu jo melko paljon. Pohjois-Savon alueella esimerkiksi Ylä-Savossa sekä paikoin myös Koillis- Savossa on reittejä jo tehty ja niistä pitkin pääsee siirtymään jo nyt tai tulevaisuudessa kunnasta toiseen. - Reitit palvelevat lumiseen aikaan moottorikelkkaharrastajia, mutta ne ovat kaikkina vuoden aikoina jokamiehen oikeuksien piirissä. Reitit siis palvelevat myös ulkoilijoita, kuten pyöräilijöitä ja vaikkapa koiranulkoiluttajia. - Alueen tieverkosto ei palvele moottorikelkkoja. Moottorikelkoille on osoitettu tällä hetkellä melko huono ja vaarallinen uraverkosto. Hanke parantaa verkostoa ja sitä myöten vapaa-ajanharrastamista ja matkailua, sekä kesä- että talviaikaista. - Ei ole olemassa tarkkaa määritelmää käsitteelle yleinen liikkumistapa. Moottorikelkka kuuluu moottoriajoneuvoihin, joiksi voidaan lukea paitsi henkilöautot, myös esimerkiksi kuorma-autot, moottoripyörät, traktorit ja

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (62) 73 mopedit. Mikään näistä ei täytä käsitettä yleinen liikkumistapa. Näille ajoneuvoille on tarjottu erilaisia liikenneväyliä. Moottorikelkkoja on, ja tulee olemaan Kuopion alueella. Hanke on haastatellut sekä harrastajia että matkailuyrittäjiä ja molempien näkemys on se, että reittejä tarvitaan, jotta reitit ovat turvallisia ja jatkuvia. Reittien hoitamiseen on myös harrastajien intressi. 9. Reittisuunnitelmien valmistelu - Reittien suunnittelu tehdään niille annettujen ohjeiden mukaan. Suunnitelmat tarkistetaan suunnittelun kaikissa vaiheissa sekä hyväksymisprosessissa, useampaan kertaan. - Oikaisuvaatimuksentekijän vertailemat Tervon raja Ryönänlahti reittiosuus ja Juurusvesi - Suuri-Pieksä reittiosuus eivät ole vertailukelpoiset. Tervonraja Ryönänlahti on Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen hankkeen työryhmän ja Juurusvesi- Suuri-Pieksä on puolestaan Pohjois-Savon ELYkeskuksen Koillis-Savon täydennyshankkeen suunnittelema. Jälkimmäinen reitti on luovutettu Nilsiän kaupungille vuosia sitten ja viety vasta nyt eteenpäin päätöksenteossa. Mutta koska Suonenjoen raja Leppävirran raja hyväksymispäätöksessä on kyse juurikin Suonenjoen raja Leppävirran raja reittisuunnitelmasta eikä edellä mainituista, on edellä mainittuihin liittyvät kommentit, oikaisuvaatimukset ja valitukset osoitettava niitä käsitteleviin tahoihin. Käyttöoikeus/maaston tasaaminen ym. - Oikaisuvaatimuksen tekijä tulkitsee maastoliikennelakia omasta näkökulmastaan. Projektityöryhmä on varmistanut ympäristöministeriöstä lain tulkinnan ja soveltamisen. YM:n kanssa käytyjä keskusteluja referoidaan vastineissa. - Maastoliikennelain 19 :n 2 momentissa sanotaan, että reitin pitäjällä on oikeus poistaa reitiltä ajoa haittaavia puita, pensaita sekä muita vähäisiä luonnonesteitä. Ympäristöministeriö on ohjeistanut mm. raportissaan 3/2009 Moottorikelkkaväylien tavoiteverkko, että etenkin metsämaastossa reittiä joudutaan jossain määrin tasaamaan kaivinkoneella. Puun poistossa maahan jäävä kanto vaatii koneellisen poiston/kääntämisen, sillä se on vaarallinen lumen alla ollessaan. Reittiä ei erikseen tasata kaivinkoneella, vaan tasaus tarkoittaa tässä tapauksessa lähinnä kantojen ja kivien poistamista tai hautaamista. - Oikaisuvaatimuksen tekijän osoittama KHO:n vuosikirjapäätös 2014/65 (Dnro 428/1/12) jatkuu oikaisuvaatimuksen tekijän valitseman lainauksen jälkeen. Kokonaisuudessaan kyseinen päätöskappale kuuluu näin: Reitinpitäjälle, jona voi toimia lain 14 :n 1 momentin mukaan kunta, kuntayhtymä tai yhteisö tai elinkeinonharjoittaja, ei siirry maapohjan omistusoikeutta tai kiinteistöön kohdistuvaa erityistä oikeutta. Moottorikelkkailureitti merkitsee ainoastaan yleistä oikeutta käyttää lain 13 :n 1 momentin mukaisesti merkitsemällä erotettua maapohjaa moottorikelkkailuun maastoliikennelaissa säädetyin tavoin. Asiassa ei näin ollen ole kysymys perustuslain 15 :n 2 momentissa tarkoitetusta pakkolunastuksesta, eikä reittisuunnitelman hyväksymispäätös ole vastoin perustuslain 15 :n 2 momenttia. KHO:n päätöslauselma ottaa siis kantaa siihen, onko kysees-