Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) Julkinen Kokoustiedot Aika tiistai klo 16:00-18:55 Paikka Vuorikatu 27, 2. kerroksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Niiranen, puheenjohtaja Esa Pitkänen, varapuheenjohtaja Simo Suksi, Rauno Airaksen varajäsen Hanna Happonen Merja Korhonen Allu Koskinen Anton Laakso, poissa Mikko Lankinen Anja Lappi, saapui klo 16:05, 54 Ulla Paasi, Auli Poutiaisen varajäsen Teija Savolainen-Lipponen, saapui klo. 16:05, 54 Muut saapuvilla olleet Harri Auvinen, saapui klo 16:17, 54, poistui klo 18:47 65 Pekka Vähäkangas Janne Hentunen poistui 64 käsittelyn ajaksi, klo 18:23 Heli Norja Raija Heinonen Tanja Niiranen Mirja Wihuri, poistui 54 jälkeen klo 16:25 Essi Hämäläinen, poistui 62 klo 18:10 Iivo Vänskä, poistui 57 jälkeen klo 17:00 Kirsti Turunen Pekka Savolainen kaupunginhallituksen edustaja palvelualuejohtaja, esittelijä hyvinvoinnin edistämisen johtaja hyvinvoinnin edistämisen johtaja talouspäällikkö nuorisovaltuuston edustaja kehityspäällikkö projektipäällikkö kaavoitusarkkitehti rehtori vs. henkilöstö- ja hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Asiat 52-66

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) Julkinen Allekirjoitukset Pekka Niiranen puheenjohtaja Pekka Savolainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, os. Vuorikatu 27, Hanna Happonen Esa Pitkänen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, os. Vuorikatu 27, aulapalvelu, Pekka Savolainen Pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) Julkinen Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 52 54, 57 ja osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin ja koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien ja osalta liite A seuraava valitusosoitus :ien osalta liite B

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 52 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Asukastupa- ja kylätalotoiminnan kehittämissuunnitelma Kansalaisopiston Puistokartanon tilavuokrien tarkistus alkaen Kauppatorin kiinteä leikkipiste Puijon urheilulaakson yleissuunnitelman tarkistus/tilannekatsaus Oikaisuvaatimus / Moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen / Huosioinen - Lapinmäki II / Kansalaisten maastoliikennevalvontayhdistys ry Oikaisuvaatimus / Moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen / Itä-Karttula - Souru / Kansalaisten maastoliikennevalvontayhdistys ry Oikaisuvaatimus Nilsiän kaupungin ympäristölautakunnan valvontajaoston päätökseen / Moottorikelkkareitin virallistaminen, Annamarintie Suuri-Pieksä Moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen / Suonenjoen raja - Leppävirran raja Moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen/lapinmäki - Pieni Neulamäki - Rauhalahti Kuopionlahden matonpesupaikan muutos Jääurheilun harjoitustilavuokra-avustukset / kevät * Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen vuoden 2014 ensimmäinen osavuosikatsaus Tiedonannot Muutoksenhaku ja Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimus / Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Liite B Kuntalain mukainen valitusosoitus 40 Sivu

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Puheenjohtaja Päätösehdotus hyväksyttiin.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat lautakunnan jäsenet Hanna Happonen ja Esa Pitkänen. Päätös Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Päätösehdotus hyväksyttiin.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) Asianro 2115/ /2014 Asukastupa- ja kylätalotoiminnan kehittämissuunnitelma 2020 Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Heli Norja Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut Kuopion kaupunki on yhteistyössä monien toimijoiden kanssa kehittänyt asukaslähtöistä asukastupatoimintaa vuodesta 2001 alkaen. Vuoden 2011 alusta toiminnan kehittämisvastuu siirrettiin asuntotoimesta hyvinvoinnin edistämisen palvelualueelle, kansalaistoiminnan aktivoinnin yksikköön. Asukasyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä on perustettu kaupunkialueelle ja entisiin kuntakeskuksiin 11 asukastupaa -Länsi-Puijo (2001), Petonen (2001), Puijonlaakso (2003), Saarijärvi (2005), Särkiniemi (2008), keskustan asukastupa/järjestötalo Voiportti (2012, KH:n päätös ), Neulamäen asukastupa (2013), Karttulan asukastupa (2013 ja Vehmersalmen asukastupa (2014). Linnanpellolle Niiralan kulman kerrostalon alakertaan avattiin elokuussa 2011 korttelitupa yhdeksän eri tahon toiminnallisena kehittämishankkeena. Asukastupien toiminnalliseen verkostoon kuuluu lisäksi Petoselle 1998 perustettu Setlementti Puijolan Kotikulma ja keskustan Monikulttuurikeskus Kompassi. Nilsiässä järjestöyhteistyönä käynnistynyt asukastupatoiminta on siirtymässä kaupungin asukastupakokonaisuuteen keväällä Päivärannan asukastuvan tarveselvitys on parhaillaan käynnissä. Puijonlaakson asukastuvan kaltaista palvelukeskukseen integroitua toimintaa on esitetty myös Leväsen ja Alavan palvelukeskuksen yhteyteen. Kaikki palvelualueet mutta erityisesti terveyden edistämisen palvelualue ovat esittäneet toiveen kattavan asukastupatupaverkoston rakentamiseksi. Asukastuvilla tapahtuva toiminta on kaikenikäisten sosiaalista syrjäytymistä ja yksinäisyyttä ennalta ehkäisevää, terveyttä ja hyvinvointia monipuolisesti tukevaa sekä asukkaiden omatoimista harrastus- ja virkistystoimintaa edistävää (ks. tutkimus Katja Lötjönen 2009). Yksinäisyyden vaikutusta eri ikäisten hyvinvointiin on tutkittu useissa väitöskirjoissa, esim. Pirjo Tiikkanen (2006) ja Jukka Kangasniemi (2008), Niina Savikko (2008), Niina Junttila(2010). käsitteli kokouksessaan Asukastupa- ja kylätalotoiminnan kehittämissuunnitelmaa. Käydyssä keskustelussa todettiin, että asukastupa- ja kylätalotoiminta on kustannustehokas keino hyvinvointia edistävän ja ennalta ehkäisevän toiminnan järjestämisessä. Asukastuvat toimivat alustana vertaistoiminnan, omaehtoisen terveyden edistämisen ja erityisesti ikääntyvien lähipalvelujen tarjonnalle. Asukastupa- ja kylätaloverkoston sekä niissä tapahtuvan toiminnan kehittämiseen sekä päätöksenteon tueksi toivottiin konkreettista suunnitelmaa ja tarkempaa mallinnusta. käsitteli kokouksessaan asukastupien ja kylätalojen rakennemallin luonnosta. Rakennemalli laitettiin lautakunnan käsittelyn jälkeen laajalle kommenttikierrokselle. Kommenttien

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) 54 jälkeen rakennemalli sekä muu suunnitteluaineisto on koottu Asukastupa- ja kylätalotoiminnan kehittämissuunnitelmaksi Suunnitelma on koottu monivaiheisen selvitystyön ja käytännön toiminnasta saadun tutkimustiedon pohjalta. Tilallista rakennemallia sekä nyt käsillä olevassa kehittämissuunnitelmassa esitettyä kumppanuusmallia on sovellettu jo vuosien aikana uusien toimitilojen suunnittelussa ja uusien asukastupien käynnistämisessä Karttulassa ja Vehmersalmella. Suunnitelmaan on mahdollisuus tehdä tässä vaiheessa pieniä täydennyksiä. Suunnitelmasta on valmisteilla tiivistelmä, joka laitetaan kehittämissuunnitelman lisäksi verkkosivuille. Kehittämissuunnitelma viedään tiedoksi kaupunginhallitukselle, hyvinvointityöryhmälle sekä kaupunkisuunnitteluryhmälle. Vaikutusten arviointi Ilmastovaikutukset neutraalit. Ympäristövaikutukset positiiviset. Ihmisiin kondistuvat vaikutukset positiiviset. Talousvaikutukset positiiviset. Esitys Lautakunta hyväksyy Asukastupa- ja kylätalotoiminnan kehittämissuunnitelman 2020 vietäväksi edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle, hyvinvointityöryhmälle sekä kaupunkisuunnitteluryhmälle. Lautakunta esittää, että toimintaan tarvittava rahoitus huomioidaan vuoden 2015 talousarvion käsittelyssä ja että kaupunki käynnistää selvitystyön kuinka kaupungin uudelleen sijoitettavan henkilöstön työpanosta voidaan jatkossa käyttää asukastuvilla. Liitteet /2014 Asukastupa- ja kylätalotoiminnan kehittämissuunnitelma 2020 Valmistelija Mirja Wihuri puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas päättää hyväksyä hyvinvoinnin edistämisen johtajan esityksen mukaisen asukastupa- ja kylätoiminnan kehittämissuunnitelman 2020 ja vietäväksi edelleen kaupunginhallitukselle, hyvinvointityöryhmälle sekä kaupunkisuunnitteluryhmälle tiedoksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) Asianro 4065/ /2014 Kansalaisopiston Puistokartanon tilavuokrien tarkistus alkaen Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Heli Norja Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut Kuopion kansalaisopisto vuokraa omasta käytöstä vapaana olevia Puistokartanon tiloja vuosittain noin tuntia. Hintoja on syytä tarkistaa nykytasolle. Korotuksia on tehty viimeksi vuonna Uudet hinnat liitteessä. Vaikutusten arviointi Esitys Esitän, että hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevat, kansalaisopiston vuokraamien Puistokartanon tilojen uudet hinnat alkaen. Liitteet /2014 Kuopion kansalaisopiston Puistokartanon tilavuokrat Valmistelija Kirsti Turunen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas päättää hyväksyä hyvinvoinnin edistämisen johtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) Asianro 4212/ /2014 Kauppatorin kiinteä leikkipiste Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut Kaupunkikeskustan vetovoimaryhmä on esittänyt kiinteää leikkipistettä rakennettavaksi Kuopion kauppatorille. Kauppatorin rakennushankkeeseen liittyen Kauppahallin ympäristösuunnitelmaan, (liite) on sisältynyt karuselli leikkiväline Velj miehen aukion levähdyspaikalla. Leikkivälineen perustukset on rakennettu suunnitelman mukaiseen paikkaan. Uudessa Kaupunkiympäristön palvelualueen viher- ja virkistysaluesuunnittelun ( ) täydentämässä Toripaikkajärjestelyt suunnitelmassa, , leikkipiste on sijoitettu Velj miehen aukion läheisyyteen Puijonkadun puoleisen eteläisen porrashuoneen seinustalle. Sen suunniteltu pintaala noin 100 m 2 ja sen pohja on suunniteltu tasattavaksi niin, että Kauppahallin suuntaan viettävällä toripinnalla alueen yläosassa se on toripinnan tasassa ja sen alaosassa on 15 cm:n porrastus. Leikkipiste on suunniteltu rajattavaksi graniittireunakivellä. Leikki- ym. välineet (4 kpl) on esitetty havaintokuvassa. Kaupunkiympäristön palvelualueen viher- ja virkistysaluesuunnittelu on ohjelmoinut suunnitelmat täydennettäväksi leikkipisteen perustusrakenteiden, niiden kiinnitystapojen, joustorakennekerrosten, aitauksen ym. yksityiskohtien osalta sen toteuttamisajankohtaan mennessä. Se on esittänyt leikkipisteen kustannusarvioksi :a ja vuosittaisiksi käyttökustannuksiksi noin :a, jossa on otettu huomioon leikkipisteen ilkivallalle altis sijainti. Alkuperäisessä Kauppahallin ympäristön ympäristösuunnitelmassa, , esitetty leikkipisteestä erillään oleva karuselli leikkiväline tullee toteutetuksi ennen varsinaisen leikkipisteen rakentamista. Leikkipisteen rakentamisen aloittaminen on suunniteltu elo-syyskuun vaihteeseen Uuden leikkipisteen perustaminen edellyttää Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan päätöstä suunnitelman hyväksymisestä ja siten ulkoilu ja virkistys yksikön leikkipaikkaverkoston laajentamisesta sekä ylläpitoresurssien osoittamisesta siihen tai vaihtoehtoisesti verkoston karsimisesta toisaalla. Valmistuttuaan leikkipisteestä muodostuisi vaativa ylläpito- ja valvontakohde. Vaikutusten arviointi Asialla ei ole erityisiä ilmastovaikutuksia ja sen yritysvaikutukset ovat lievästi positiivisia. Esitys Esitän lautakunnan päätökseksi, että Kauppatorille toteutetaan alkuperäisessä suunnitelmassa esitetty karuselli-leikkiväline ja leikkipiste Kaupunkiympäristön palvelualueen viher- ja virkistysaluesuunnittelussa laadittavan yksityiskohtaisen suunnitelman mukaan niin, että sen toteuttamiseksi tarvittava investointimääräraha osoitetaan hankkeeseen liitteen mukaan ja että leikkipaikan ylläpitoa varten osoitetaan käyttötalouteen vuotuinen määräraha.

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) 56 Liitteet /2014 Kauppatorin kiinteä leikkipiste/esittely Valmistelija Janne Hentunen puh Hannu Pöllä puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas päättää hyväksyä hyvinvoinnin edistämisen johtajan esityksen. Päätös Jäsen Savolainen-Lipponen jätti päätösehdotuksesta eriävän mielipiteen ja esitti, että leikkipistettä ei rakenneta. Jäsen Lankinen kannatti jäsen Savolainen-Lipposen esitystä. Päätöksestä äänestettiin. Hankkeen hylkäämistä kannattivat jäsenet Simo Suksi, Merja Korhonen, Mikko Lankinen, Ulla Paasi, Teija Savolainen- Lipponen sekä Pekka Niiranen. Hankkeen toteuttamista kannattivat jäsenet Esa Pitkänen, Hanna Happonen, Allu Koskinen, ja Anja Lappi. Lautakunta hylkäsi karuselli-leikkiväline ja leikkipisteen äänin 6 4.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) Asianro 4219/ /2014 Puijon urheilulaakson yleissuunnitelman tarkistus/tilannekatsaus Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut Taustaa Puijon virkistysmetsien hoito- ja käyttösuunnitelman pohjalta toimi Puijotyöryhmä vuosina Työryhmä määritti Puijon keskeiset kehittämiskohteet. Puijon urheilulaakso on yksi näistä kehittämiskohteista. Arkkitehtitoimisto Risto Vuori Oy on laatinut Puijon urheilualueesta v yleissuunnitelman. Tämän työn tarkoituksena on päivittää yleissuunnitelma vastaamaan 2000 luvun tarpeita ja antamaan lähtökohdan vaiheittain tehtävälle rakennussuunnittelulle ja toteutukselle. Rahoitus Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myönsi joulukuussa 2013 noin euron rahoituksen Kuopion kaupungille Puijon urheilualueen yleissuunnitelman laadintaan. Myönnetty EAKR- ja valtionrahoitus on noin 77 % projektin kokonaiskustannuksista. Projekti on hyväksytty käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä ja siihen on varattu investointimäärärahaa vuosille 2013 ja Tapahtumat Työ tehdään konsulttityönä vuoden 2014 aikana. Konsultiksi on valittu LOCI Maisema-arkkitehdit Oy. Työn aikana selvitetään kaupungin organisaation lisäksi urheiluseurojen, yhdistysten ja yritysten tarpeita ja toiveita siitä, millaisia tila- tai aluevarauksia eri toiminnoille tarvitaan ja minne niitä toivotaan. Kaupunginjohtaja on asettanut työlle projektille ohjaus- ja projektiryhmät. Suunnitteluryhmissä on ollut mukana yritysten ja yhdistysten edustajat, yksi kummastakin kaupungin edustajien lisäksi. Eteneminen Puijon urheilulaakson yleissuunnitelman idealuonnokset esitellään hyvinvoinnin edistämisen lautakunnalle kokouksessa Samat idealuonnokset esitellään sidosryhmille

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) 57 Kaupunginhallitus päättää idealuonnosten pohjalta lähtökohdat, joiden mukaan konsultti laatii suunnitelmaluonnoksen kesä- ja talvikäytöstä. Suunnitelmaluonnos viedään viikolla 39 kaupunginhallituksen suunnittelukokoukseen, hyvinvoinnin edistämisen lautakuntaan ja esitellään kuntalaisille yleisötilaisuudessa. Saatujen kommenttien pohjalta konsultti laatii projekti- ja ohjausryhmien ohjauksessa Puijon urheilulaakson yleissuunnitelman kesä- ja talvikäytöstä. Aikataulun mukaan suunnitelma tuodaan lautakunnalle joulukuussa ja edelleen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi vuoden 2015 alussa. Vaikutusten arviointi Päätösesitys on ilmastopoliittisen ohjelman ja yritysvaikutusten näkökulmasta neutraali. Esitys merkitsee Puijon urheilulaakson yleissuunnitelman tarkistus projektin etenemisen ja idealuonnosten esittelyn tiedoksi. Valmistelija Janne Hentunen puh Paula Pakarinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas päättää hyväksyä hyvinvoinnin edistämisen johtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) Asianro 2307/ /2014 Oikaisuvaatimus / Moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen / Huosioinen - Lapinmäki II / Kansalaisten maastoliikennevalvontayhdistys ry : Palvelupäällikkö Hannu Pöllä Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut Hanke Moottorikelkkareittejä suunnittelee Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen hanke (MoViRa). Hanketta koordinoi ja toteuttaa Kuopion kaupunki ja siinä on mukana Siilinjärvi sekä Koillis-Savon kunnat: Juankoski, Kaavi, Nilsiä, Rautavaara ja Tuusniemi. Hankkeen rahoituksesta 80% on EAKR-rahaa. 20% rahoituksesta saadaan hankkeeseen osallistuvilta kunnilta. Hankkeessa laaditaan reittisuunnitelmia Kuopioon ja Siilinjärvelle. Koillis- Savon reittisuunnitelmat ovat pääosin valmiina, mutta hyväksymisprosessin eri vaiheissa. Reittisuunnitelmat tehdään yhteistyössä maanomistajien kanssa. Tarkoituksena on etsiä yhdessä sellainen reittilinjaus, josta aiheutuu kiinteistölle mahdollisimman vähän haittaa. Suunnittelussa on tarkoitus hyödyntää nykyisiä kelkkauria. Reittejä on kuitenkin osittain linjattava uudelleen. Tällaisia kohtia voivat olla mm. luonnonsuojelullisesti tärkeät alueet, liian lähellä reittejä sijaitseva asutus ja yleisten teiden ylityskohdat. Lisäksi vesistöjen ja peltojen osuutta reitistöstä pyritään vähentämään. Reitti Huosioinen - Lapinmäki -reitti sijaitsee osin entisessä Karttulan kunnassa ja sen pituus on noin 26 km. Reitistä noin puolet on linjattu Huutokoski - Alapitkä -kantaverkkolinjan reuna-alueelle ja loput olemassa olevalle kelkkauralle. Reittiosuus on osa Kuopion alueelle tulevaa, n. 300 km pituista, reittiverkostoa. Moottorikelkkareitti voidaan perustaa maastoliikennelain 1710/95 mukaisesti lainvoimaisen reittisuunnitelman perusteella ja maanomistajan välisellä kirjallisella sopimuksella tai reittitoimituksella. Kuopion moottorikelkkareitti on tarkoitus perustaa hankkeen rahoitusehtojen mukaisesti lainvoimaisen reittisuunnitelman perusteella reittitoimituksella. Maastoliikennelain 15 :n mukaan reittisuunnitelman hyväksymisestä päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Vesialueella olevat reittiosuudet perustetaan epävirallisina urina. Maastoliikennelain 14 :n mukainen reitinpitäjä on Kuopion kaupunki. Vaikutusten arviointi Päätösesitys on ilmastopoliittisesti neutraali ja yritysvaikutuksiltaan positiivinen.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) 58 Esitys Esitän, että hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hyväksyy osaltaan reittisuunnitelman ja esittää sen edelleen ympäristö- ja rakennuslautakunnalle hyväksyttäväksi. Liitteet /2014 Reittisuunnitelma /2014 Yleiskartta /2014 Maanomistajaluettelo Valmistelija Hannu Pöllä puh Essi Hämäläinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas päättää hyväksyä palvelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Projektipäällikkö Essi Hämäläinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo : Jorma Miettinen/Kansalaisten maastoliikennevalvonta ry, Oikaisuvaatimuksen tekijä huomauttaa, että päätös on vastoin maastoliikennelakia, hallintolakia, lunastuslakia, perustuslakia, maanomistajan oikeusturvaa ja Kuopion ilmastopoliittista ohjelmaa. Lisäksi hän huomauttaa, että suunnitelma on taloudellinen riski, reiteille ei ole yleistä tarvetta sekä reittisuunnittelun valmistelu on tehty eritasoisesti. Oikaisuvaatimuksen liitteenä toimitettujen valtakirjojen allekirjoittajista suurin osa ei ole asianosaisena Huosioinen Lapimäki II reittisuunnitelmassa. Ainoat asianosaiset ovat Lapinmäki- ja Lapinpelto tilojen omistajat, joista toinen on antanut luvan suunnitellulle reitille, mikäli sitä ei levennetä hänen puolelleen. Levennystä on ehdotettu tilusrajan toiselle puolelle. Toinen asianosainen ei hyväksy nykyisen uran leventämistä. Hänelle on esitetty, että vain tarvittava minimimäärä puustoa poistetaan. Lisäksi tilan taimikon varjelemiseksi on kaupungin toimesta asennettu varoitusnauhaa koko taimikon matkalle. 1. Maastoliikennelaki Maastoliikennelaki mainitsee moottorikelkkareitin olevan moottorikelkkailuun tarkoitettu tie. Reitiltä poistetaan ajoa haittaavat puut sekä pensaskasvillisuus. Lisäksi kannot ja mahdolliset kivet ja muut vaaralliset maastokohteet

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) 58 poistetaan tai haudataan. Tämä siksi, että lumen alla piilottelevat esteet ovat jopa vaarallisempia kuin puunrungot. Reitti levitetään n. 6 metriseksi, jotta sen huoltaminen olisi helpompaa (mm. tampparin kääntyminen mutkissa sekä aluskasvillisuuden esim. pajun niittotarve). Lisäksi reittileveydellä suojellaan reittiä reunustavaa puustoa. Maastoliikennelaki ei itsessään ota kantaa reitin tasaisuuteen. Ympäristöministeriö on ohjeistanut vuonna 1991 moottorikelkkareittien rakentamista siten, että reitin tasaamista tulisi välttää. Ministeriö on kuitenkin myöhemmin tarkentanut ohjeistustaan sekä Moottorikelkkareittien suunnittelu ja ympäristövaikutukset että Moottorikelkkaväylien tavoiteverkko -julkaisuissa siten, että reitiltä voidaan poistaa vaaralliset kivet ja kannot. Ministeriö on myös antanut kaltevuuskriteerit. Moottorikelkkareittiä on mahdollista käyttää metsänhoidollisiin töihin sekä kesä- että talvikautena. Talvella reitin käytöstä metsänhoidossa on kuitenkin syytä ilmoittaa reitinpitäjälle, jotta tarvittavat varoitusmerkit voidaan asentaa ajoissa ja töistä tiedottaa. Reitti on pyritty suunnittelemaan siten, että puutavaran käsittelyyn jää runsaasti tilaa ja paikkoja puun lastaukseen metsäteiden ja muidenkin teiden varsille. 2. Hallintolaki 6 : Moottorikelkkareitin perustaja/ylläpitäjä on pyrkinyt virallistamisen eri prosessivaiheissa tasapuolisuuteen. Yksityiset maanomistajat ovat olleet samanarvoisia yritysten ja julkisten maanomistajien kanssa. Asianosaisia on kuultu suunnitelman laatimisen eri vaiheissa kirjeitse sekä henkilökohtaisilla tapaamisilla, tarvittaessa myös puhelimitse. Yleinen etu ei aina ole laskettavissa kustannuksin tai numeroin. Kokemus kuitenkin osoittaa, että nykyisiä, paikoin heikkoja ja jopa vaarallisia uria parannettaessa reiteiksi, paitsi kelkkaturmat vähenevät myös ns. villi kelkkailu vähenee. Reittipohjaa ei lunasteta, vaan ainoastaan sen talviaikainen käyttöoikeus. Reittien yleiset suuntaviivat on myös merkitty maakuntakaavaan. Lisäksi niitä on käsitelty myös Pohjois- Savon matkailustrategiassa. 44 : Moottorikelkkareitti on talvitie moottorikelkkailun käyttöön. Reitinpitäjän velvollisuutena on ylläpitää reittiä talvikautena esimerkiksi lanaamalla tai tamppaamalla sekä huolehtia reitin kasvillisuuden raivauksesta sulan maan aikaan. Kesäisin reitti on maanomistajan omassa käytössä. Mikäli reitti vahingoittuu merkittävästi esimerkiksi puunajon seurauksena, siihen pätee yksityistielain 31 (Laki yksityisistä teistä /358, pykälän tarkennus /1079): mikäli tietä on käytetty tavalla, joka on sitä merkittävästi vahingoittanut, on vahingon tehnyt velvollinen korjaamaan tai korvaamaan tehty vahinko. Maanomistajalla on oikeus käyttää reittiä talvellakin esim. puunajoon (ylittää reitti tai kulkea sitä pitkin), mutta tällöin on ilmoitettava reitin pitäjälle, jotta reitin turvallisen käytön vuoksi voidaan asentaa tarvittavat varoitusmerkit tai katkaista reitti kokonaan määräajaksi. Reitin pitäjä ohjeistaa ilmoitusajat erikseen. 45 : Reittejä tarvitaan kokoamaan tällä hetkellä paikoin melko hajanainen moottorikelkkaurasto ja osin myös laiton moottorikelkkailu ylläpidetylle reitistölle, jolloin saadaan vähennetyksi ympäristöhaittoja sekä lisätyksi reittien turvallisuutta ja valvontaa. Lisäksi urien muuttamisella reiteiksi säästetään rahaa. Uran sen ylläpitäjästä riippumattomasta syystä siirtyessä se on rakennettava aina uudestaan. Kelkkareitistö on myös määritelty maakuntakaavassa.

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) 58 Ympäristöministeriö on vuonna 2009 julkaissut moottorikelkkaväylien tavoiteverkkoselvityksen. Selvitys on tehty tarpeesta saada valtakunnallisesti kattava reitistö sekä kerättyä reittitieto yhteen. Lisäksi talvimatkailun merkitystä on haluttu nostaa toimivan kelkkareitistön myötä. 50 : Trafin nettisivuilta löytyvien tilastojen mukaan liikennekäytössä olevien moottorikelkkojen määrä on laskenut. On kuitenkin huomattava, että tilasto on tilanteen mukaan. Viime vuosien lumitilanne on aiheuttanut sen, että kelkkakausi alkaa usein etenkin etelämmässä osassa maata vasta tammikuun puolella. Ei-kelkkakaudeksi liikenteestä poistetut kelkat otetaan siis takaisin liikennekäyttöön vasta ajokauden alettua. Usein kelkka otetaan käyttöön esimerkiksi tammikuussa ja poistetaan käytöstä huhtikuussa. Vakuutussyistä kelkka poistetaan joka kerran rekisteristä. Moottorikelkkojen kokonaismäärä on vuodesta 2000 tasaisesti noussut. Uusien kelkkojen päästöt ovat huomattavasti pienempiä kuin vanhojen kelkkojen. Päästöt eri kelkkatyypeillä ovat myös huomattavan erilaiset. Esimerkiksi 2-tahtisten kelkkojen hiilivetypäästöt ovat lähes 20-kertaiset 4-tahtisiin verrattuna. Trafin tilasto ei erittele kelkkojen vuosimalleja eikä moottorityyppiä. Suhteellisesta vähäliikenteisyydestään huolimatta aikaisemmin samalla alueella ollut moottorikelkkaura ja nyt suunniteltu moottorikelkkareitti on tärkeä yhdysväylä ja alueellisesti merkittävä osa edellisessä kohdassa mainittua Ympäristöministeriön laatimaa moottorikelkkareittien valtakunnallista tavoiteverkkoa. 3. Lunastuslaki/Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta Lunastaminen on mahdollista, kun yleinen tarve sitä vaatii. Moottorikelkkareittiyhteystarpeet ovat maakuntakaavassa. Maankäyttö- ja rakennuslaki 99 :ssä: ministeriö voi antaa kaavan toteuttavalle viranomaiselle oikeuden lunastaa maakuntakaavaan otetun alueen, jos se on tarpeellista maakuntakaavan toteuttamiseksi. Lähtökohtaisesti pyritään löytämään linjaus, joka sopii myös maanomistajalle. Moottorikelkkareitin perustamisessa ei kuitenkaan lunasteta maata, vaan lumipeiteaikainen käyttöoikeus. 4. Perustuslaki Perustuslain 15 :ssä mainitaan lyhyesti omaisuuden suoja ja käsitellään pakkolunastusta. Hankkeessa ei ole kuitenkaan kyse maa-alueen pakkolunastuksesta vaan sen talviaikaisesta käyttöoikeudesta. 5. Maanomistajan oikeusturva Maanomistajan kanssa käydään keskusteluja reittisuunnittelun eri vaiheissa. Ympäristölautakunta asettaa suunnitelman nähtäville, jolloin jokaisella asianosaisella on mahdollisuus kommentoida sitä. Lisäksi asianosaiset voivat kertoa mielipiteensä normaaleja kuntalainmukaisia valituskäytäntöjen mukaan. 6. Taloudellinen riski Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen hankkeen aikataulutus on määritelty siten, että rakentaminen kohdistetaan virallistetuille reiteille, jotka tässä hankevaiheessa sijoittu-

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) 58 vat Koillis-Savoon, ja reittisuunnittelu Kuopion ja Siilinjärven alueelle. Moottorikelkkareittien virallistamisprosessi on aikaa vievä ja on vaarana tai jopa todennäköistä, ettei hankkeen aikana kyetä rakentamaan osioita, missä suunnittelu on aloitettu aivan alusta. EAKR-rahoitus jää niiltä osin käyttämättä ja reittien rakentaminen tulevaisuudessa hankkeeseen osallistuvien kuntien vastuulle. 7. Ilmastopoliittinen ohjelma Moottorikelkan päästöt määritellään tuntipäästöinä, ei kilometriä kohden, kuten esimerkiksi autoissa. Mikäli kelkka pystyy ajamaan nykyisellä huonokuntoisella reitillä 15 km/h, mutta rakennetulla reitillä voi ajaa 45 km/h (yleisnopeusrajoituksen ollessa 60 km/h), voidaan todeta kyseisen kelkan tuottavan päästöjä kolmanneksen aikaisemmasta. Lisäksi moottorikelkkojen päästöt ovat vähäisiä muiden kuin CO- ja HCpäästöjen osalta. Kelkkailun liikennesuorite on 0 % kokonaisliikennesuoritteeseen nähden, joten päästöjen arviointi ei ole tarpeellista reittihankkeen arvostelun tai reittisuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. Moottorikelkkareitit perustetaan korvaamaan olemassa olevat moottorikelkkaväylien runkoreitteinä toimivat moottorikelkkaurat. Virallistetut reitit eivät itsessään lisää alueella olevien moottorikelkkojen määrää, vaan ne kokoavat kelkat yhtenäisille, hoidetuille reiteille. Niiden myötä myös ajo-olosuhteet paranevat, jolloin ajoneuvojen hyötysuhde paranee ja ajon aikana ilmaan päässeiden pakokaasujen määrä vähenee. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna samalla moottorikelkkareitteihin/-uriin kohdistuvalla ajosuoritteella ympäristöpäästöt vähenevät. Rakennetuille reiteille oletetaan ohjautuvan hieman lisää käyttäjiä, minkä perusteella Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymässä projektihakemuksessa todetaan hankkeen olevan ilmastovaikutuksiltaan neutraali. 8. Yleinen tarve Vesialueet ovat etenkin viimevuosina olleet talvisin vaarallisia. Siksi suunnitelmissa pyritään välttämään vesialueiden käyttöä. Suunnitelma, Huosioinen Lapinmäki II, palvelee Kuopion länsipuolisia asukkaita, harrastajia ja yrittäjiä. Jääalueilla moottorikelkalla ajaminen on maastoliikennelain mukaan luvallista, mutta tapahtuu omalla vastuulla. Monet urat päättyvät vesialueisiin, joten reitinpitäjä pyrkii antamaan mahdollisuuden lailliseen siirtymiseen runkoreitille. Valtakunnallista moottorikelkkareittiverkkoa ei ole olemassa vielä. Kuitenkin monet maakunnat ovat ottaneet askeleita verkon kehittämiseen ja reittejä on virallistettu, suunniteltu tai valmisteltu jo melko paljon. Pohjois-Savon alueella esimerkiksi Ylä-Savossa sekä paikoin myös Koillis-Savossa on reittejä jo tehty ja niistä pitkin pääsee siirtymään jo nyt tai tulevaisuudessa kunnasta toiseen. Reitit palvelevat lumiseen aikaan moottorikelkkaharrastajia, mutta ne ovat kaikkina vuoden aikoina jokamiehen oikeuksien piirissä. Reitit siis palvelevat myös ulkoilijoita, pyöräilijöitä ja vaikkapa koiranulkoiluttajia. Alueen tieverkosto ei palvele moottorikelkkoja. Moottorikelkoille on osoitettu tällä hetkellä melko huono ja vaarallinen uraverkosto. Hanke parantaa ver-

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) 58 Vaikutusten arviointi kostoa ja sitä myöten vapaa-ajanharrastamista ja matkailua, sekä kesä- että talviaikaista. Ei ole olemassa tarkkaa määritelmää käsitteelle yleinen liikkumistapa. Moottorikelkka kuuluu moottoriajoneuvoihin, joiksi voidaan lukea paitsi henkilöautot, myös esimerkiksi kuorma-autot, moottoripyörät, traktorit ja mopedit. Mikään näistä ei täytä käsitettä yleinen liikkumistapa. Näille ajoneuvoille on tarjottu erilaisia liikenneväyliä. Moottorikelkkoja on, ja tulee olemaan Kuopion alueella. Hanke on haastatellut sekä harrastajia että safariyrittäjiä ja molempien näkemys on se, että reittejä tarvitaan, jotta reitit ovat turvallisia ja jatkuvia. Reittien hoitamiseen on myös harrastajien intressi. 9. Reittisuunnitelmien valmistelu Oikaisuvaatimuksentekijän vertailemat Tervon raja Ryönänlahti reittiosuus ja Juurusvesi - Suuri-Pieksä reittiosuus eivät ole vertailukelpoiset. Tervonraja Ryönänlahti on Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen hankkeen työryhmä ja Juurusvesi- Suuri-Pieksä on puolestaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen Koillis- Savon täydennyshankkeen suunnittelema. Jälkimmäinen reitti on luovutettu Nilsiän kaupungille vuosia sitten ja viety vasta nyt eteenpäin päätöksenteossa. Mutta koska Huosioinen Lapinmäki II reittisuunnitelman hyväksymispäätöksessä on kyse juurikin Huosioinen Lapinmäki II reittisuunnitelmasta eikä edellä mainituista, on edellä mainittuihin liittyvät kommentit, oikaisuvaatimukset ja valitukset osoitettava niitä käsitteleviin tahoihin. Esitys Esitän, että hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää hylätä oikaisuvaatimuksen perusteettomana. Liitteet /2014 Oikaisuvaatimus /2014 Liite 1 ValKi RiHe, MaKo /2014 Liite 2 ValKi Valitus 2013 MOKE Tervon raja - Ryönänlahti /2014 Vastineet kansalaisten maastoliikennevalvonnan tekemään oikaisuvaatimukseen Valmistelija Hannu Pöllä puh Essi Hämäläinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas päättää hylätä oikaisuvaatimuksen esittelijän esityksen mukaisesti. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) Asianro 2310/ /2014 Oikaisuvaatimus / Moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen / Itä-Karttula - Souru / Kansalaisten maastoliikennevalvontayhdistys ry : Palvelupäällikkö Hannu Pöllä Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut Hanke Moottorikelkkareittejä suunnittelee Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen hanke (MoViRa). Hanketta koordinoi ja toteuttaa Kuopion kaupunki ja siinä on mukana Siilinjärvi sekä Koillis-Savon kunnat: Juankoski, Kaavi, Nilsiä, Rautavaara ja Tuusniemi. Hankkeen rahoituksesta 80 % on EAKR-rahaa. 20 % rahoituksesta saadaan hankkeeseen osallistuvilta kunnilta. Hankkeessa laaditaan reittisuunnitelmia Kuopioon ja Siilinjärvelle. Koillis- Savon reittisuunnitelmat ovat pääosin valmiina, mutta hyväksymisprosessin eri vaiheissa. Reittisuunnitelmat tehdään yhteistyössä maanomistajien kanssa. Tarkoituksena on etsiä yhdessä sellainen reittilinjaus, josta aiheutuu kiinteistölle mahdollisimman vähän haittaa. Suunnittelussa on tarkoitus hyödyntää nykyisiä kelkkauria. Reittejä on kuitenkin osittain linjattava uudelleen. Tällaisia kohtia voivat olla mm. luonnonsuojelullisesti tärkeät alueet, liian lähellä reittejä sijaitseva asutus ja yleisten teiden ylityskohdat. Lisäksi vesistöjen ja peltojen osuutta reitistöstä pyritään vähentämään. Reitti Itä-Karttula - Souru reitti sijaitsee osin entisessä Karttulan kunnassa ja sen pituus on noin 16 km. Reitti on suunniteltu pääosin olemassa olevalle kelkkauralle vain muutamia pieniä muutoksia lukuun ottamatta. Reittiosuus on osa Kuopion alueelle tulevaa, n. 300 km pituista, reittiverkostoa. Moottorikelkkareitti voidaan perustaa maastoliikennelain 1710/95 mukaisesti lainvoimaisen reittisuunnitelman perusteella ja maanomistajan välisellä kirjallisella sopimuksella tai reittitoimituksella. Kuopion moottorikelkkareitti on tarkoitus perustaa hankkeen rahoitusehtojen mukaisesti lainvoimaisen reittisuunnitelman perusteella reittitoimituksella. Maastoliikennelain 15 :n mukaan reittisuunnitelman hyväksymisestä päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Vesialueella olevat reittiosuudet perustetaan epävirallisina urina. Maastoliikennelain 14 :n mukainen reitinpitäjä on Kuopion kaupunki. Vaikutusten arviointi Esitys Päätösesitys on ilmastopoliittisesti neutraali ja yritysvaikutuksiltaan positiivinen. Esitän, että hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hyväksyy osaltaan reittisuunnitelman ja esittää sen edelleen ympäristö- ja rakennuslautakunnalle hyväksyttäväksi.

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) 59 Liitteet /2014 Yleiskartta /2014 Reittisuunnitelma /2014 Maanomistajaluettelo Valmistelija Hannu Pöllä puh Essi Hämäläinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas päättää hyväksyä palvelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin : Jorma Miettinen/Kansalaisten maastoliikennevalvonta ry, Oikaisuvaatimuksen tekijä huomauttaa, että päätös on vastoin maastoliikennelakia, hallintolakia, lunastuslakia, perustuslakia, maanomistajan oikeusturvaa ja Kuopion ilmastopoliittista ohjelmaa. Lisäksi hän huomauttaa, että suunnitelma on taloudellinen riski, reiteille ei ole yleistä tarvetta sekä reittisuunnittelun valmistelu on tehty eritasoisesti. Oikaisuvaatimuksen liitteenä toimitettujen valtakirjojen allekirjoittajat eivät ole asianosaisina Itä-Karttula Souru reittisuunnitelmassa. 1. Maastoliikennelaki Maastoliikennelaki mainitsee moottorikelkkareitin olevan moottorikelkkailuun tarkoitettu tie. Reitiltä poistetaan ajoa haittaavat puut sekä pensaskasvillisuus. Lisäksi kannot ja mahdolliset kivet ja muut vaaralliset maastokohteet poistetaan tai haudataan. Tämä siksi, että lumen alla piilottelevat esteet ovat jopa vaarallisempia kuin puunrungot. Reitti levitetään n. 6 metriseksi, jotta sen huoltaminen olisi helpompaa (mm. tampparin kääntyminen mutkissa sekä aluskasvillisuuden esim. pajun niittotarve). Lisäksi reittileveydellä suojellaan reittiä reunustavaa puustoa. Maastoliikennelaki ei itsessään ota kantaa reitin tasaisuuteen. Ympäristöministeriö on ohjeistanut vuonna 1991 moottorikelkkareittien rakentamista siten, että reitin tasaamista tulisi välttää. Ministeriö on kuitenkin myöhemmin tarkentanut ohjeistustaan sekä Moottorikelkkareittien suunnittelu ja ympäristövaikutukset että Moottorikelkkaväylien tavoiteverkko -julkaisuissa siten, että reitiltä voidaan poistaa vaaralliset kivet ja kannot. Ministeriö on myös antanut kaltevuuskriteerit.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) 59 Moottorikelkkareittiä on mahdollista käyttää metsänhoidollisiin töihin sekä kesä- että talvikautena. Talvella reitin käytöstä metsänhoidossa on kuitenkin syytä ilmoittaa reitinpitäjälle, jotta tarvittavat varoitusmerkit voidaan asentaa ajoissa ja töistä tiedottaa. Reitti on pyritty suunnittelemaan siten, että puutavaran käsittelyyn jää runsaasti tilaa ja paikkoja puun lastaukseen metsäteiden ja muidenkin teiden varsille. 2. Hallintolaki 6 : Moottorikelkkareitin perustaja/ylläpitäjä on pyrkinyt virallistamisen eri prosessivaiheissa tasapuolisuuteen. Yksityiset maanomistajat ovat olleet samanarvoisia yritysten ja julkisten maanomistajien kanssa. Asianosaisia on kuultu suunnitelman laatimisen eri vaiheissa kirjeitse sekä henkilökohtaisilla tapaamisilla, tarvittaessa myös puhelimitse. Yleinen etu ei aina ole laskettavissa kustannuksin tai numeroin. Kokemus kuitenkin osoittaa, että nykyisiä, paikoin heikkoja ja jopa vaarallisia uria parannettaessa reiteiksi, paitsi kelkkaturmat vähenevät myös ns. villi kelkkailu vähenee. Reittipohjaa ei lunasteta, vaan ainoastaan sen talviaikainen käyttöoikeus. Reittien yleiset suuntaviivat on myös merkitty maakuntakaavaan. Lisäksi niitä on käsitelty myös Pohjois- Savon matkailustrategiassa. 44 : Moottorikelkkareitti on talvitie moottorikelkkailun käyttöön. Reitinpitäjän velvollisuutena on ylläpitää reittiä talvikautena esimerkiksi lanaamalla tai tamppaamalla sekä huolehtia reitin kasvillisuuden raivauksesta sulan maan aikaan. Kesäisin reitti on maanomistajan omassa käytössä. Mikäli reitti vahingoittuu merkittävästi esimerkiksi puunajon seurauksena, siihen pätee yksityistielain 31 (Laki yksityisistä teistä /358, pykälän tarkennus /1079): mikäli tietä on käytetty tavalla, joka on sitä merkittävästi vahingoittanut, on vahingon tehnyt velvollinen korjaamaan tai korvaamaan tehty vahinko. Maanomistajalla on oikeus käyttää reittiä talvellakin esim. puunajoon (ylittää reitti tai kulkea sitä pitkin), mutta tällöin on ilmoitettava reitin pitäjälle, jotta reitin turvallisen käytön vuoksi voidaan asentaa tarvittavat varoitusmerkit tai katkaista reitti kokonaan määräajaksi. Reitin pitäjä ohjeistaa ilmoitusjat erikseen. 45 : Reittejä tarvitaan kokoamaan tällä hetkellä paikoin melko hajanainen moottorikelkkaurasto ja osin myös laiton moottorikelkkailu ylläpidetylle reitistölle, jolloin saadaan vähennetyksi ympäristöhaittoja sekä lisätyksi reittien turvallisuutta ja valvontaa. Lisäksi urien muuttamisella reiteiksi säästetään rahaa. Uran sen ylläpitäjästä riippumattomasta syystä siirtyessä se on rakennettava aina uudestaan. Kelkkareitistö on myös määritelty maakuntakaavassa. Ympäristöministeriö on vuonna 2009 julkaissut moottorikelkkaväylien tavoiteverkkoselvityksen. Selvitys on tehty tarpeesta saada valtakunnallisesti kattava reitistö sekä kerättyä reittitieto yhteen. Lisäksi talvimatkailun merkitystä on haluttu nostaa toimivan kelkkareitistön myötä. 50 : Trafin nettisivuilta löytyvien tilastojen mukaan liikennekäytössä olevien moottorikelkkojen määrä on laskenut. On kuitenkin huomattava, että tilasto on tilanteen mukaan. Viime vuosien lumitilanne on aiheuttanut sen, että kelkkakausi alkaa usein etenkin etelämmässä osassa maata vasta tammikuun puolella. Ei-kelkkakaudeksi liikenteestä poistetut kelkat otetaan siis takaisin liikennekäyttöön vasta ajokauden alettua. Usein kelkka otetaan käyttöön esimerkiksi tammikuussa ja poistetaan käytöstä huhtikuussa. Vakuutussyistä kelkka poistetaan joka kerran rekisteristä. Moottorikelkkojen koko-

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) 59 naismäärä on vuodesta 2000 tasaisesti noussut. Uusien kelkkojen päästöt ovat huomattavasti pienempiä kuin vanhojen kelkkojen. Päästöt eri kelkkatyypeillä ovat myös huomattavan erilaiset. Esimerkiksi 2-tahtisten kelkkojen hiilivetypäästöt ovat lähes 20-kertaiset 4-tahtisiin verrattuna. Trafin tilasto ei erittele kelkkojen vuosimalleja eikä moottorityyppiä. Suhteellisesta vähäliikenteisyydestään huolimatta aikaisemmin samalla alueella ollut moottorikelkkaura ja nyt suunniteltu moottorikelkkareitti on tärkeä yhdysväylä ja alueellisesti merkittävä osa edellisessä kohdassa mainittua Ympäristöministeriön laatimaa moottorikelkkareittien valtakunnallista tavoiteverkkoa. 3. Lunastuslaki/Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta Lunastaminen on mahdollista, kun yleinen tarve sitä vaatii. Moottorikelkkareittiyhteystarpeet ovat maakuntakaavassa. Maankäyttö- ja rakennuslaki 99 :ssä: ministeriö voi antaa kaavan toteuttavalle viranomaiselle oikeuden lunastaa maakuntakaavaan otetun alueen, jos se on tarpeellista maakuntakaavan toteuttamiseksi. Lähtökohtaisesti pyritään löytämään linjaus, joka sopii myös maanomistajalle. Moottorikelkkareitin perustamisessa ei kuitenkaan lunasteta maata, vaan lumipeiteaikainen käyttöoikeus. 4. Perustuslaki Perustuslain 15 :ssä mainitaan lyhyesti omaisuuden suoja ja käsitellään pakkolunastusta. Hankkeessa ei ole kuitenkaan kyse maa-alueen pakkolunastuksesta vaan sen talviaikaisesta käyttöoikeudesta. 5. Maanomistajan oikeusturva Maanomistajan kanssa käydään keskusteluja reittisuunnittelun eri vaiheissa. Ympäristölautakunta asettaa suunnitelman nähtäville, jolloin jokaisella asianosaisella on mahdollisuus kommentoida sitä. Lisäksi asianosaiset voivat kertoa mielipiteensä normaaleja kuntalainmukaisia valituskäytäntöjen mukaan. 6. Taloudellinen riski Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen hankkeen aikataulutus on määritelty siten, että rakentaminen kohdistetaan virallistetuille reiteille, jotka tässä hankevaiheessa sijoittuvat Koillis-Savoon, ja reittisuunnittelu Kuopion ja Siilinjärven alueelle. Moottorikelkkareittien virallistamisprosessi on aikaa vievä ja on vaarana tai jopa todennäköistä, ettei hankkeen aikana kyetä rakentamaan osioita, missä suunnittelu on aloitettu aivan alusta. EAKR-rahoitus jää niiltä osin käyttämättä ja reittien rakentaminen tulevaisuudessa hankkeeseen osallistuvien kuntien vastuulle. 7. Ilmastopoliittinen ohjelma Moottorikelkan päästöt määritellään tuntipäästöinä, ei kilometriä kohden, kuten esimerkiksi autoissa. Mikäli kelkka pystyy ajamaan nykyisellä huonokuntoisella reitillä 15 km/h, mutta rakennetulla reitillä voi ajaa 45 km/h (yleisnopeusrajoituksen ollessa 60 km/h), voidaan todeta kyseisen kelkan tuottavan päästöjä kolmanneksen aikaisemmasta.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) 59 - Lisäksi moottorikelkkojen päästöt ovat vähäisiä muiden kuin CO- ja HCpäästöjen osalta. Kelkkailun liikennesuorite on 0 % kokonaisliikennesuoritteeseen nähden, joten päästöjen arviointi ei ole tarpeellista reittihankkeen arvostelun tai reittisuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. Moottorikelkkareitit perustetaan korvaamaan olemassa olevat moottorikelkkaväylien runkoreitteinä toimivat moottorikelkkaurat. Virallistetut reitit eivät itsessään lisää alueella olevien moottorikelkkojen määrää, vaan ne kokoavat kelkat yhtenäisille, hoidetuille reiteille. Niiden myötä myös ajo-olosuhteet paranevat, jolloin ajoneuvojen hyötysuhde paranee ja ajon aikana ilmaan päässeiden pakokaasujen määrä vähenee. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna samalla moottorikelkkareitteihin/-uriin kohdistuvalla ajosuoritteella ympäristöpäästöt vähenevät. Rakennetuille reiteille oletetaan ohjautuvan hieman lisää käyttäjiä, minkä perusteella Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymässä projektihakemuksessa todetaan hankkeen olevan ilmastovaikutuksiltaan neutraali. 8. Yleinen tarve Vesialueet ovat etenkin viimevuosina olleet talvisin vaarallisia. Siksi suunnitelmissa pyritään välttämään vesialueiden käyttöä. Suunnitelma, Itä-Karttula Souru, palvelee Kuopion länsipuolisia asukkaita, harrastajia ja yrittäjiä. Jääalueilla moottorikelkalla ajaminen on maastoliikennelain mukaan luvallista, mutta tapahtuu omalla vastuulla. Monet urat päättyvät vesialueisiin, joten reitinpitäjä pyrkii antamaan mahdollisuuden lailliseen siirtymiseen runkoreitille. Valtakunnallista moottorikelkkareittiverkkoa ei ole olemassa vielä. Kuitenkin monet maakunnat ovat ottaneet askeleita verkon kehittämiseen ja reittejä on virallistettu, suunniteltu tai valmisteltu jo melko paljon. Pohjois-Savon alueella esimerkiksi Ylä-Savossa sekä paikoin myös Koillis-Savossa on reittejä jo tehty ja niistä pitkin pääsee siirtymään jo nyt tai tulevaisuudessa kunnasta toiseen. Reitit palvelevat lumiseen aikaan moottorikelkkaharrastajia, mutta ne ovat kaikkina vuoden aikoina jokamiehen oikeuksien piirissä. Reitit siis palvelevat myös ulkoilijoita, pyöräilijöitä ja vaikkapa koiranulkoiluttajia. Alueen tieverkosto ei palvele moottorikelkkoja. Moottorikelkoille on osoitettu tällä hetkellä melko huono ja vaarallinen uraverkosto. Hanke parantaa verkostoa ja sitä myöten vapaa-ajanharrastamista ja matkailua, sekä kesä- että talviaikaista. Ei ole olemassa tarkkaa määritelmää käsitteelle yleinen liikkumistapa. Moottorikelkka kuuluu moottoriajoneuvoihin, joiksi voidaan lukea paitsi henkilöautot, myös esimerkiksi kuorma-autot, moottoripyörät, traktorit ja mopedit. Mikään näistä ei täytä käsitettä yleinen liikkumistapa. Näille ajoneuvoille on tarjottu erilaisia liikenneväyliä. Moottorikelkkoja on, ja tulee olemaan Kuopion alueella. Hanke on haastatellut sekä harrastajia että safariyrittäjiä ja molempien näkemys on se, että reittejä tarvitaan, jotta reitit ovat turvallisia ja jatkuvia. Reittien hoitamiseen on myös harrastajien intressi.

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) 59 Vaikutusten arviointi 9. Reittisuunnitelmien valmistelu Oikaisuvaatimuksentekijän vertailemat Tervon raja Ryönänlahti reittiosuus ja Juurusvesi - Suuri-Pieksä reittiosuus eivät ole vertailukelpoiset. Tervonraja Ryönänlahti on Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen hankkeen työryhmä ja Juurusvesi- Suuri-Pieksä on puolestaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen Koillis- Savon täydennyshankkeen suunnittelema. Jälkimmäinen reitti on luovutettu Nilsiän kaupungille vuosia sitten ja viety vasta nyt eteenpäin päätöksenteossa. Mutta koska Itä-Karttula - Souru reittisuunnitelman hyväksymispäätöksessä on kyse juurikin Itä-Karttula Souru reittisuunnitelmasta eikä edellä mainituista, on edellä mainittuihin liittyvät kommentit, oikaisuvaatimukset ja valitukset osoitettava niitä käsitteleviin tahoihin. Esitys Esitän, että hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen perusteettomana. Liitteet /2014 Oikaisuvaatimus /2014 Valtakirja Liite 1 ValKi RiHe, MaKo /2014 Liite 2 ValKi Valitus 2013 MOKE Tervon raja - Ryönänlahti /2014 Vastineet kansalaisten maastoliikennevalvonnan tekemään oikaisuvaatimukseen Valmistelija Hannu Pöllä puh Essi Hämäläinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas päättää hylätä oikaisuvaatimuksen esittelijän esityksen mukaisesti. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (41) Asianro 4229/ /2014 Oikaisuvaatimus Nilsiän kaupungin ympäristölautakunnan valvontajaoston päätökseen / Moottorikelkkareitin virallistaminen, Annamarintie Suuri-Pieksä Palvelupäällikkö Hannu Pöllä Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut Vaikutusten arviointi : Kansalaisten Maastoliikennevalvontayhdistys ry, Juhani Stepanoff, Peuli Pitkänen, Jukka Pitkänen, Pieksänkosken Erämiehet. Erkki Partanen, Pentti Pitkänen, Hanna ja Asko Alhoniemi, Pertti Holopainen, Seppo Roivainen, Reino Roivainen, Päivi Heino sekä Jorma ja Sirpa Miettinen ovat tehneet oikaisuvaatimukset Nilsiän kaupungin ympäristölautakunnan valvontajaoston päätökseen Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen -hankkeen henkilöstö on valmistellut vastineet oikaisuvaatimuksen asiakohtiin liitteessä 2. Vastineissa on käsitelty oikaisuvaatimukset kohta kohdalta ja tarvittaessa selvittänyt kiertoreitin mahdollisuutta. Projektipäällikkö Essi Hämäläinen esittelee asiaa kokouksessa. Esitys Esitän, että hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hylkää valvontajaoston päätöksestä Juhani Stepanoffin, Jukka Pitkäsen, Pauli Pitkäsen, Pieksänkosken Erämiesten, Hanna ja Asko Alhoniemen, Kansalaisten Maastoliikennevalvonnan sekä Jorma ja Sirpa Miettisen tekemät oikaisuvaatimukset aiheettomina. Esitän, että Pertti Holopaisen (&Erkki Partasen) tekemä oikaisuvaatimus hyväksytään. Oikaisuvaatimuksentekijä on neuvotellut vaihtoehtoisen reitin, jolle on saatu maanomistajan lupa. Esitän, että Seppo Roivaisen, Reino Roivaisen ja Päivi Heinon oikaisuvaatimus hyväksytään. Suunniteltu reitti kulkisi aiottujen rakennustonttien läpi ja siksi reitille on maanomistajien suostumuksella etsitty vaihtoehtoinen kulkuura. Esitän, että Pentti Pitkäsen oikaisuvaatimus hyväksytään. Oikaisuvaatimuksentekijä on vedonnut erilaisiin ympäristönäkökulmiin ja reitille on neuvoteltu maanomistajien hyväksymä vaihtoehtoinen kulku-ura.