Torstai kello Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

Transkriptio

1 Viranomainen TUUSNIEMEN KUNTA Tekninen lautakunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3 / 2014 KOKOUSAIKA Torstai kello KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Taisto Kröger Tauno Lempinen Johanna Joukanen-Miettinen Minna Koistinen Antti Kuronen Markku Suni Marja Sutinen Toni Auvinen Pirjo Smolander Jarkko Toivanen Teuvo Nissinen Paula Matilainen puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen kunnanjohtaja kh:n puheenjohtaja kh:n edustaja esittelijä / sihteeri valmistelija LAILLISUUS JA PÄÄTÖS- VALTAISUUS Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) 23 Teknisellä osastolla maaliskuun 27. päivään mennessä. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Taisto Kröger Tuusniemi / 2014 Teuvo Nissinen PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Tuusniemi Teuvo Nissinen, teknisen ltk:n sihteeri

2 Tekninen lautakunta (1/2) TIETOIMITUSAVUSTUSHAKEMUSTEN KÄSITTELY Tekn. ltk 23 Tietoimitusavustukset vuoden 2013 tietoimituskustannuksiin ovat olleet haettavina saakka. Avustusta voi saada joko tiekunnan perustamiseen tai tiekunnan yhdistämiseen. Aiempina vuosina on hyväksytty seuraavat jakoperusteet: 1. Tiekunnan osakkaana sitä perustettaessa tulee olla vähintään yhden ympärivuotisen asutun talouden. 2. Avustuskustannuksiin hyväksytään seuraavat kustannukset: maanmittaustoimiston toimituksesta lähettämä lasku uskottujen miesten palkkiot uskottujen miesten matkakorvaukset tietoimitusjaoston toimituksesta lähettämä lasku 3. Maaoikeuden ja Korkeimman oikeuden kustannuksia ei hyväksytä avustuksen piiriin. 4. Tiekunnan osakkaille henkilökohtaisesti aiheutuneita kustannuksia ei hyväksytä avustuksen piiriin. 5. Tiekunnille toimituksessa maapohjasta maksettaviksi määrättyjä korvauksia ei hyväksytä avustuksen piiriin. 6. Avustuksen suuruus määräytyy seuraavasti: sellaiset tiekunnat, jotka eivät täytä perusparannuksen valtionavun ehtoja, saavat avustusta 50 % hyväksytyistä kustannuksista. sellaiset tiekunnat, jotka täyttävät perusparannuksen valtionavun ehdot, saavat avustusta 75 % hyväksytyistä kustannuksista. Määräaikaan mennessä on saapunut kaksi hakemusta: Lapinjärventie niminen yksityistie, jonka pituus on 1,98 km (0,98 km viimeiseen ympärivuotiseen talouteen) ja sen varressa on kaksi ympärivuotista taloutta. Tiekunta on perustettu Maanmittausinsinöörin toimituksessa Yksityistietoimituksen kustannukset ovat olleet 1.240,00 euroa.

3 Tekninen lautakunta (2/2) Tekn. ltk 23 jatkuu Kirveslahdentie niminen yksityistie, jonka pituus on 1,5 km (1,35 km viimeiseen ympärivuotiseen talouteen). Tiekunta on perustettu Tielautakunnan toimituksella Yksityistietoimituksen kustannukset ovat olleet 300,00 euroa. Talousarviossa tieavustuksiin ja tietoimituksiin on osoitettu euron määräraha. Esitys: Lautakunta päättää hyväksyä avustusten jakoperusteet ja myöntää tietoimitusavustusta tietoimituskustannuksista seuraaville yksityistien tiekunnille: Lapinjärventie 620 euroa (avustus 50 %) Kirveslahdentie 150 euroa (avustus 50 %). Päätös:

4 Tekninen lautakunta KUNNAN YKSITYISTIEAVUSTUKSET Tekn. ltk 24 Avustukset ovat olleet haettavina tammikuun alusta helmikuun 14. päivään Hakemuksia tuli 170 kpl, yhteispituudeltaan 239,73 km. Ympärivuotisia talouksia avustettavien teiden varrella on yhteensä 419 kpl. Avustuksiin on kuluvan vuoden talousarviossa varattu euroa. Summasta esitetään varattavaksi 500 euroa Pahkasalon jäätien kunnossapitoon Kaasilansalmen yksityistien tieavustuksen yhteydessä. Ko. jäätie palvelee kunnan jätevedenpuhdistamon kunnossapidossa ja tarkkailussa sekä palvelee kuntalaisia talvella merkittävässä määrin oikotienä Etelä-Tuusniemelle. Lisäksi summasta vähennetään tietoimitusavustukset, yhteensä 770 euroa. Edellä mainittujen vähennysten johdosta jää määrärahasta jaettavaksi yksityistieavustuksiin euroa, joka jaetaan kokonaisuudessaan. Avustettava vähimmäismatka on 300 m ja tien vaikutusalueelle on oltava vähintään yksi ympärivuotisesti asuttu talous. Kunnossapitoavustusten jakoperusteet lautakunta on hyväksynyt kokouksessaan Esitys: Lautakunta päättää hyväksyä liitteen (liite 1) mukaiset, vahvistettujen jakoperusteiden mukaisesti lasketut tieavustusten euromääräiset arvot. Päätös:

5 Tekninen lautakunta KAAVOITUSKATSAUS Tekn. ltk 25 Vuoden 2000 alussa tulleen Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan tulee kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista lähiaikoina tulevista kaava-asioista. Kaavoituskatsaus on laadittu Kaavoituskatsaus on nähtävillä Tuusniemen nettisivuilla ja teknisen toimen ilmoitustaululla. Esitys: Lautakunta päättää merkitä kaavoituskatsauksen tietoonsa saatetuksi. Päätös:

6 Tekninen lautakunta (1/2) LAUSUNTO KUOPION HALLINTO-OIKEUDELLE / MARKKU HÄTISEN VALITUS MOOTTORIKELKKAREITTISUUNNITELMA VÄLILLÄ SOITTU JUOJÄRVI - HEINÄVEDEN RAJA Tekn. ltk 26 Tuusniemen kunnan ympäristölautakunta on hyväksynyt kokouksessaan maastoliikennelain 15 :n mukaisen moottorikelkkareittisuunnitelman välillä Soittu Juojärvi Heinäveden raja sekä 14 :n mukaiseksi reitinpitäjäksi Tuusniemen kunnan. Markku Hätinen on jättänyt Tuusniemen kunnan ympäristölautakunnalle oikaisuvaatimuksen, joka on päivätty Oikaisuvaatimus koskee tilaa Palokangas ( ). Maanomistaja katsoo, että reitti on rakennettava Luostaritien varteen: Suunnittelijan olisi nähtävä kauemmaksi tulevaisuuteen kuin muutama vuosi ja huomattava, että kaikista edullisinta on jos maantie, vesijohto, kelkkareitti ja tulevaisuudessa myös sähkölinja kulkevat samaa käytävää pitkin. Suomessa on markkinoilla routaeristyslevyjä, joita hyväksi käyttäen saadaan vesijohto pysymään sulana. Tekninen lautakunta on kokouksessaan päättänyt seuraaviin seikkoihin perustuen pitää reitin suunnitelman mukaisessa kohdassa oikaisuvaatimuksesta huolimatta. Reittisuunnitelmassa huomioitiin vaihtoehtoisesti sijoittaa reitti Luostaritien varteen vesijohtolinjalle, mutta reitti linjattiin toisaalle seuraavista syistä: reitti olisi ollut sijoitettava maantien ja vesijohdon väliin raviojan viereen, sillä vesijohdon yläpuolella kulkeva reitti aiheuttaa vesijohdolle jäätymisvaaran. Vesijohdon eristäminen ei ole mahdollista kelkkareitin rakentamisen yhteydessä. Lisäksi Luostaritien varressa on vakituista asutusta ja reitti on sen vuoksi jouduttu linjaamaan kauemmaksi Luostaritiestä eikä vesijohtolinjasta näin ollen ole ollut hyötyä. Sähkölinjojen johtoalueille kelkkareittejä voidaan sijoittaa silloin kun sähkölinja on varmennettu, linja ei kulje peltojen yli eikä sijaitse liian lähellä asutusta.

7 Tekninen lautakunta (2/2) Tekn. ltk 26 jatkuu Markku Hätinen on tehnyt valituksen Kuopion hallinto-oikeudelle teknisen lautakunnan tekemästä päätöksestä. Valituksessaan Hätinen esittää kaksi asiaa Päätöksen mukana on minulle lähetetty virheellinen valitusosoitusohje. Miksi kelkkareitti on suunniteltu maantien varteen vain osan matkaa. Mahdollisesti edullisin reitti on jatkaa maantien vartta Pahakorpi paikalle ja siitä oikaista suunnitellulle reitille. Kuopion hallinto-oikeus pyytää teknisen lautakunnan lausuntoa Hätisen valituksesta mennessä. Ympäristönsuojelusihteerin lausuntoehdotus Tekninen lautakunta päättää esittää lausuntonaan seuraavaa: Valituksen kohta 1, virheellinen valitusosoitus. Lautakunta toteaa, että virheellinen valitusosoitus on lähetetty epähuomiossa. Valitusosoitus on muutoin oikein, mutta lomake on vanhentunut lomakkeessa mainitun hallinto-oikeuden oikeudenkäyntimaksun osalta. Valituksen kohta 2, reitin sijainti. Lautakunta toteaa, että jo reitin suunnitteluvaiheessa on huomioitu vaihtoehtoisesti sijoittaa reitti Luostaritien varteen vesijohtolinjalle, mutta reitti on linjattu toisaalle seuraavista syistä: reitti olisi ollut sijoitettava maantien ja vesijohdon väliin raviojan viereen, sillä vesijohdon yläpuolella kulkeva reitti aiheuttaa vesijohdolle jäätymisvaaran. Vesijohdon eristäminen ei ole mahdollista kelkkareitin rakentamisen yhteydessä. Luostaritien varressa on vakituista asutusta ja reitti on sen vuoksi jouduttu linjaamaan kauemmaksi Luostaritiestä eikä vesijohtolinjasta näin ollen ole ollut hyötyä. Sähkölinjojen johtoalueille kelkkareittejä voidaan sijoittaa vain silloin kun sähkölinja on varmennettu, linja ei kulje peltojen yli eikä sijaitse liian lähellä asutusta. Maantienvarressa moottorikelkkojen valot voivat häikäistä maantiellä kulkevia autoilijoita ja näin ollen aiheuttaa vaaratilanteita. Esitys: Lautakunta päättää hyväksyä ympäristönsuojelusihteerin tekemän lausuntoehdotuksen. Päätös:

8 Tekninen lautakunta (1/5) LAUSUNTO KUOPION HALLINTO-OIKEUDELLE / KANSALAISTEN MAASTOLIIKENNEVALVONTAYHDISTYS RY:N VALITUS MOOTTORIKELKKAREITTISUUNNITELMA VÄLILLÄ SOITTU JUOJÄRVI - HEINÄVEDEN RAJA Tekn. ltk 27 Tuusniemen kunnan ympäristölautakunta on hyväksynyt kokouksessaan maastoliikennelain 15 :n mukaisen moottorikelkkareittisuunnitelman välillä Soittu Juojärvi Heinäveden raja sekä 14 :n mukaiseksi reitinpitäjäksi Tuusniemen kunnan. Tekninen lautakunta on kokouksessaan 11/2013 ( ) käsitellyt oikaisuvaatimuksia, jotka koskivat jo hyväksyttyä reittisuunnitelmaa. Oikaisuvaatimusten joukossa ei ollut Kansalaisten maastoliikennevalvontayhdistys ry:n oikaisuvaatimusta. Kansalaisten maastoliikennevalvontayhdistys ry on tehnyt valituksen teknisen lautakunnan päätöksistä, jotka koskevat näitä oikaisuvaatimuksia. Asianosaisten valtuuttamana Kansalaisten maastoliikennevalvontayhdistys ry vaatii, että Tuusniemen teknisen lautakunnan päätökset on kumottava lainvastaisena. Valtuutuksen ovat antaneet seuraavat asianosaiset: Peltoniemi 8:137 Anita ja Hannu Hallikainen (Eeva Karvosen oikaisuvaatimus), Pesäjärvi 3:53 ja Tienväli 3:35 Metsäyhtymä Hirvonen, jonka asiainhoitajana valtakirjan on allekirjoittanut Raija Ikonen sekä Etelälahti 3:78 Airaksinen Juhani, Airaksinen Tuula, Airaksinen Markus, Airaksinen Mirka sekä Airaksinen Matti. Kuopion hallinto-oikeus pyytää teknisen lautakunnan lausuntoa Kansalaisten maastoliikennevalvontayhdistys ry:n valituksesta mennessä. Ympäristönsuojelusihteerin lausuntoehdotus: Lautakunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Peltoniemi tilan 8:137 omistajien Anita ja Hannu Hallikaisen osalta (Eeva Karvosen oikaisuvaatimus) reitti on mahdollista siirtää kulkemaan tilojen rajoja pitkin kuten teknisen lautakunnan päätöksessä on esitetty. Tilan Etelälahti , osalta ei maanomistajatietojen mukaan (Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmä KTJ) valtuuttajien ilmoittama tilatunnus ole asianosaisena ko. reittisuunnitelmassa. Lisäksi Etelälahti- tila Rn:o 3:78 ei ole jättänyt oikaisuvaatimusta aiemmin ympäristölautakunnan tekemästä reittisuunnitelman hyväksymispäätöksestä.

9 Tekninen lautakunta (2/5) Tekn. ltk 27 jatkuu Metsäyhtymä Hirvosen osalta reittisuunnitelman laatija on esittänyt jo muistutusvaiheessa perustelut, miksi reittiä ei ole linjattu Metsäyhtymän esittämällä tavalla. Reitin sijoittamisessa Luostaritien varteen ilmeni seuraavia haittoja: Reitti olisi sijoitettava maantien ja vesijohdon väliin raviojan viereen, jolloin kelkkojen valot häiritsisivät maantiellä tapahtuvaa liikennöintiä. ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue vastustaa tällaista reitin sijoittamista. Kelkkareitti väkisinkin tieliittymien ja maastoesteiden takia paikoin ylittäisi vesijohdon, mistä aiheutuisi vesijohdolle jäätymisvaaraa, sillä kallion takia vesijohto ei ole kaikilta osin routarajan alapuolella. Vesijohdon eristäminen ei ole mahdollista kelkkareitin rakentamisen yhteydessä. Lisäksi asuttujen talojen takia kelkkareitti olisi kuitenkin kierrettävä kauempaa, joten niiltä osin ei vesijohtolinjasta olisi hyötyä. Tavoitteena on ollut, ettei moottorikelkkareitti sijaitse 150 metriä lähempänä vakituista asutusta. Reittitoimituksessa reittialuetta ei pakkolunasteta, vaan reitinpitäjä saa talviaikaisen käyttöoikeuden reitille lumipeitteisenä aikana. Reitti merkitään kiinteistörekisteriin ja maanomistajalle maksetaan korvaukset reitin aiheuttamista haitoista. Maanomistajalle aiheutuva huomattava haitta on oikeuskäytännössä määritelty kiinteistön arvon alenemisena % verran. Moottorikelkkareitti voidaan perustaa riippumatta maa-alueen omistajan tai haltijan suostumuksesta, jos reitin perustaminen on tarpeen yleisen kulkuyhteyden luomiseksi tai yleisen virkistyskäytön kannalta. Tuusniemen kelkkareitit ovat osa laajempaa seutukunnallista tärkeää Koillis-Savon reitistöä, joten reitti on yleisen kulkuyhteyden kannalta tarpeellinen kulkuväylä. Kansalaisten maastoliikennevalvontayhdistys ry:n vaatimuksien osalta tekninen lautakunta esittää seuraavaa: 1. Vastoin maastoliikennelakia Maastoliikennelaki mainitsee moottorikelkkareitin olevan moottorikelkkailuun tarkoitettu tie. Reitiltä poistetaan ajoa haittaavat puut sekä pensaskasvillisuus. Lisäksi kannot ja mahdolliset kivet ja muut vaaralliset maastokohteet poistetaan tai haudataan. Tämä siksi, että lumen alla piilottelevat esteet ovat jopa vaarallisempia kuin puunrungot. Reitti levitetään n. 6 metriseksi, jotta sen huoltaminen olisi helpompaa (mm. tampparin kääntyminen mutkissa sekä alus kasvillisuuden esim. pajun niittotarve). Lisäksi suojellaan reittiä reunustavaa puustoa.

10 Tekninen lautakunta (3/5) Tekn. ltk 27 jatkuu Maastoliikennelaki ei ota kantaa reitin tasaisuuteen. Moottorikelkkareittiä on mahdollista käyttää metsänhoidollisiin töihin sekä kesä että talvikautena. Talvella reitin käytöstä metsänhoidossa on kuitenkin syytä ilmoittaa reitinpitäjälle, jotta tarvittavat varoitusmerkit voidaan asentaa ajoissa ja töistä tiedottaa. Reitti on pyritty suunnittelemaan siten, että puutavaran käsittelyyn jää runsaasti tilaa ja paikkoja puunlastaukseen metsäteiden ja muidenkin teiden varsille. Ympäristöministeriö on ohjeistanut vuonna 1991 moottorikelkkareittien rakentamista siten, että reitin tasaamista tulisi välttää. Ministeriö on myöhemmin tarkentanut ohjeistustaan sekä Moottorikelkkareittien suunnittelu ja ympäristövaikutukset että Moottorikelkkaväylien tavoiteverkko -julkaisuissa siten, että reitiltä voidaan poistaa vaaralliset kivet ja kannot. Ministeriö on myös antanut kaltevuuskriteerit. Nelitahti kelkkojen sekä uudella tekniikalla toteutettujen 2-tahtikelkkojen yleistyessä päästöjen arvellaan pienenevän. Vähemmän päästöjä tuottavat moottorikelkat tulevat yleistymään sitä mukaa kun kelkkakalusto vanhenee jo siitäkin syystä, että 2006 ovat astuneet voimaan EU:n päästörajoitukset uusille kelkoille. Rajoitukset ovat tiukentuneet portaittain siten, että jo vuonna 2012 kaikkien uusien kelkkojen oli täytettävä tiukimmat päästökriteerit. Moottorikelkkojen liikennesuorite on 0 % kokonaisliikennesuoritteeseen nähden, joten kelkkailusta aiheutuvien päästöjen arviointi ei ole tarpeellista reittisuunnitelmien hyväksymisen kannalta. Reittisuunnitelmassa on haluttu yleispiirteisesti selvittää kelkkailun aiheuttamia päästöjä reittihankkeessa mukana olevissa kunnissa, jotta asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus vertailla päästöjä esimerkiksi muun liikenteen aiheuttamiin päästöihin. Reittejä tarvitaan kokoamaan tällä hetkellä paikoin melko hajanainen moottorikelkkaurasto ja osin myös laiton moottorikelkkailu yllä pidetylle reitistölle, jolloin saadaan vähennetyksi ympäristöhaittoja sekä lisätyksi reittien turvallisuutta ja valvontaa. Virallistetut reitit eivät itsessään lisää alueella olevien moottorikelkkojen määrää, vaan ne kokoavat kelkat yhtenäisille, hoidetuille reiteille. Niiden myötä myös ajo olosuhteet paranevat, jolloin ajoneuvojen hyötysuhde paranee ja ajon aikana ilmaan päässeiden pakokaasujen määrä vähenee. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna samalla moottorikelkkareitteihin/ uriin kohdistuvalla ajosuoritteella ympäristöpäästöt vähenevät. Rakennetuille reiteille oletetaan ohjautuvan hieman lisää käyttäjiä, minkä perusteella Pohjois Savon ELY keskuksen hyväksymässä projektihakemuksessa todetaan hankkeen olevan ilmastovaikutuksiltaan neutraali.

11 Tekninen lautakunta (4/5) Tekn. ltk 27 jatkuu Lisäksi urien muuttamisella reiteiksi säästetään rahaa, kun uran siirtyessä se on rakennettava aina uudestaan. Kelkkareitistöjä on myös määritelty maakuntakaavassa. Ympäristöministeriö on vuonna 2009 julkaissut moottorikelkkaväylien tavoiteverkkoselvityksen. Selvitys on tehty tarpeesta saada valtakunnallisesti kattava reitistö sekä kerättyä reittitieto yhteen. Lisäksi talvimatkailun merkitystä on haluttu nostaa kelkkareittien myötä. 2. Tuusniemi on perustellut reittejä myös liikenneturvallisuudella Moottorikelkkareitit lisäävät yleistä turvallisuutta oleellisesti verrattuna tilanteeseen, missä vastaava moottorikelkkailun liikennemäärä ohjautuisi hallitsemattomasti valvomattomille epävirallisille urille. Suunnittelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota kohtiin, joissa reitti risteää muiden ulkoilureittien ja teiden kanssa. Yleisten teiden ylityksistä on pidetty katselmus Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurin vastuualueen edustajan kanssa. Yleisille teille, joilla on reitin ylityspaikka, asennetaan liikennemerkit yleiselle tielle sekä reitille varoittamaan risteyskohdasta. Urastolla kyseisiä merkkejä ei välttämättä ole ollut ja uran siirtyessä ylityskohdat voivat muuttua. Virallistetulla reitillä ylityskohdat pysyvät paikoillaan. 3. Vastoin hallintolakia 6, 19, 44, 45, 50 6 : Reitinpitäjätaho on pyrkinyt eri päätäntäprosesseissa tasapuolisuuteen. Yksityiset maanomistajat ovat olleet samanarvoisia yritysten ja julkisten maanomistajien kanssa. Asianosaisia on kuultu jokaisessa suunnitelman vaiheessa kirjeitse sekä henkilökohtaisilla tapaamisilla, tarvittaessa myös puhelimitse. Yleinen etu ei aina ole laskettavissa kustannuksin tai numeroin. Kokemus kuitenkin osoittaa, että nykyisiä, paikoin heikkoja ja jopa vaarallisia uria paranneltaessa reiteiksi, paitsi kelkkaturmat vähenevät myös ns. villi kelkkailu vähenee. Reittipohjaa ei lunasteta, vaan ainoastaan talviaikainen käyttöoikeus. 45 : Reittejä tarvitaan kokoamaan tällä hetkellä paikoin melko hajanainen moottorikelkkaurasto ja osin myös laiton moottorikelkkailu ylläpidetylle reitistölle, jolloin saadaan vähennetyksi ympäristöhaittoja sekä lisätyksi reittien turvallisuutta ja valvontaa. Lisäksi urien muuttamisella reiteiksi säästetään rahaa. Uran siirtyessä se on rakennettava aina uudestaan. Kelkkareitistöjä on myös määritelty maakuntakaavassa. Ympäristöministeriö on vuonna 2009 julkaissut moottorikelkkaväylien tavoiteverkkoselvityksen. Selvitys on tehty tarpeesta saada valtakunnallisesti kattava reitistö sekä kerättyä reittitieto yhteen. Lisäksi talvimatkailun merkitystä on haluttu nostaa kelkkareittien myötä.

12 Tekninen lautakunta (5/5) Tekn. ltk 27 jatkuu 50 : Trafin nettisivuilta löytyvien tilastojen mukaan liikennekäytössä olevien moottorikelkkojen määrä on laskenut. On kuitenkin huomattava, että tilasto on tilanteen mukaan. Viime vuosien lumitilanne on aiheuttanut sen, että kelkkakausi alkaa usein etenkin etelämmässä osassa maata vasta tammikuun puolella. Ei kelkkakaudeksi liikenteestä poistetut kelkat otetaan siis takaisin liikennekäyttöön vasta ajokauden alettua. Moottorikelkkojen kokonaismäärä on vuodesta 2000 tasaisesti noussut. Uusien kelkkojen päästöt ovat huomattavasti pienempiä kuin vanhojen kelkkojen. Päästöt eri kelkkatyypeillä ovat myös huomattavan erilaiset. Esimerkiksi 2 tahtisten kelkkojen hiilivetypäästöt ovat lähes 20 kertaiset 4 tahtisiin verrattuna. Trafin tilasto ei erittele kelkkojen vuosimalleja eikä moottorityyppiä. Suhteellisesta vähäliikenteisyydestään huolimatta aikaisemmin samalla alueella ollut moottorikelkkaura ja nyt suunniteltu moottorikelkkareitti on tärkeä yhdysväylä Heinäveden ja Tuusniemen välillä ja osa edellisessä kohdassa mainittua Ympäristöministeriön laatimaa moottorikelkkareittien valtakunnallista tavoiteverkkoa. Tämän suunnitelman reitti on ns. jatkoyhteys viralliseen reittiin Tuusniemen keskustasta, joka on jo rakennettu. Tuusniemen kunnan alueen moottorikelkkareitit ovat myös jatkoa jo suunnitelluille Juankosken ja Kaavin reiteille. 4. Vastoin lunastuslakia Moottorikelkkareitin perustamisessa ei kuitenkaan lunasteta maata, vaan talviaikainen käyttöoikeus. Yksityiselle maanomistajalle reitit voivat tuoda enemmän hyötyä kuin haittaa esim. kelkkailun ohjautuessa taimikoista reitille ja tarvittaessa reittien tilustiekäytöstä. 5. Vastoin perustuslakia Perustuslain 15 :ssä mainitaan lyhyesti omaisuuden suoja ja käsitellään pakkolunastusta. Hankkeessa ei ole kuitenkaan kyse pakkolunastuksesta vaan talviaikaisesta käyttöoikeudesta. Reittisuunnitelma Soittu Juojärvi - Heinäveden raja, on tehty maanomistajien kanssa yhteistyössä, sekä lakeja ja asetuksia, luontoarvoja ja hyvää virkamiestapaa noudattaen. Esitys: Lautakunta päättää hyväksyä ympäristönsuojelusihteerin tekemän lausuntoehdotuksen. Päätös:

13 Tekninen lautakunta (1/3) LAUSUNTO KUOPION HALLINTO-OIKEUDELLE / METSÄYHTYMÄ HIRVOSEN VALITUS MOOTTORIKELKKAREITTISUUNNITELMA VÄLILLÄ SOITTU JUOJÄRVI - HEINÄVEDEN RAJA Tekn. ltk 28 Tuusniemen kunnan ympäristölautakunta on hyväksynyt kokouksessaan maastoliikennelain 15 :n mukaisen moottorikelkkareittisuunnitelman välillä Soittu Juojärvi Heinäveden raja sekä 14 :n mukaiseksi reitinpitäjäksi Tuusniemen kunnan. Metsäyhtymä Hirvonen on jättänyt Tuusniemen kunnan ympäristölautakunnalle oikaisuvaatimuksen, joka on päivätty Oikaisuvaatimus koskee tiloja Pesäjärvi ( ) ja Tienväli ( ) Tekninen lautakunta on kokouksessaan päättänyt pitää reitin suunnitelman mukaisessa kohdassa oikaisuvaatimuksesta huolimatta. Metsäyhtymä Hirvonen on tehnyt valituksen Kuopion hallintooikeudelle teknisen lautakunnan tekemästä päätöksestä. Valituksessaan Metsäyhtymä Hirvonen vaatii, että hallinto-oikeus 1. Kumoaa Tuusniemen kunnan ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan moottorikelkkareitin reittisuunnitelmaa koskevan päätöksen 2. Velvoittaa Tuusniemen kunnan teknisen lautakunnan ratkaisemaan kyseisen moottorikelkkareitin reittisuunnitelman huomioon ottaen valittajan ehdotuksen reitin sijoittamisesta Luostaritien varteen 3. Velvoittaa Tuusniemen kunnan korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomitsemispäivästä lukien. Valittaja esittää vaatimuksen perusteina, että Tuusniemen kunnan ympäristölautakunnan tekemä päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Päätös on lainvastainen ja loukkaa kuntalaisten yhdenvertaisuutta. Kuopion hallinto-oikeus pyytää teknisen lautakunnan lausuntoa Metsäyhtymä Hirvosen valituksesta mennessä.

14 Tekninen lautakunta (2/3) Tekn. ltk 28 jatkuu Ympäristönsuojelusihteerin lausuntoehdotus Tekninen lautakunta päättää esittää lausuntonaan seuraavaa: Päätöksen tekeminen virheellisessä järjestyksessä: Metsäyhtymää on kuultu reittisuunnittelun alusta lähtien. Maanomistajille on järjestetty alueittain suunnitteluiltoja, joissa he ovat voineet osallistua reitin suunnitteluun. Tuusniemellä reittisuunnittelun pohjalta on pidetty iltatilaisuus syksyllä 2009 ja sen lisäksi maanomistajien kanssa on oltu yhteydessä puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse. Heille on lähetetty tiedote sekä kartta suunnitellusta linjauksesta, jolloin ovat voineet kommentoida suunnitelmaa ja esittää siihen omia ehdotuksia. Viimeisin reittiä koskeva kuuleminen on lähetetty Kuopion kaupungin toimesta syksyllä 2013, johon metsäyhtymä on vastannut kirjeellä ( ). Reittisuunnitelman hyväksymisen vireilläolosta on kuulutettu Reittisuunnitelman hyväksymisessä on noudatettu ohjeistusta maastoliikennelain mukaisesta menettelystä (liite 2). Reittisuunnittelussa on pyritty huomioimaan maanomistajien toiveet ja ehdotukset mahdollisuuksien mukaan. Kuitenkin reitin sijoittamisessa Luostaritien varteen ilmeni seuraavia haittoja: Reitti olisi sijoitettava maantien ja vesijohdon väliin raviojan viereen, jolloin kelkkojen valot häiritsisivät maantiellä tapahtuvaa liikennöintiä. ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue vastustaa tällaista reitin sijoittamista. Kelkkareitti väkisinkin tieliittymien ja maastoesteiden takia paikoin ylittäisi vesijohdon, mistä aiheutuisi vesijohdolle jäätymisvaaraa, sillä kallion takia vesijohto ei ole kaikilta osin routarajan alapuolella. Vesijohdon eristäminen ei ole mahdollista kelkkareitin rakentamisen yhteydessä. Lisäksi asuttujen talojen takia kelkkareitti olisi kuitenkin kierrettävä kauempaa, joten niiltä osin ei vesijohtolinjasta olisi hyötyä. Tavoitteena on ollut, ettei moottorikelkkareitti sijaitse 150 metriä lähempänä vakituista asutusta. Lainvastaisuus: Reittisuunnitelma Soittu Juojärvi - Heinäveden raja, on tehty maanomistajien kanssa yhteistyössä, sekä lakeja ja asetuksia, luontoarvoja ja hyvää virkamiestapaa noudattaen.

15 Tekninen lautakunta (3/3) Tekn. ltk 28 jatkuu Moottorikelkkareitit perustetaan korvaamaan olemassa olevat moottorikelkkaväylien runkoreitteinä toimivat moottorikelkkaurat. Virallistetut reitit eivät itsessään lisää alueella olevien moottorikelkkojen määrää, vaan ne kokoavat kelkat yhtenäisille, hoidetuille reiteille. Niiden myötä myös ajo olosuhteet paranevat, jolloin ajoneuvojen hyötysuhde paranee ja ajon aikana ilmaan päässeiden pakokaasujen määrä vähenee. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna samalla moottorikelkkareitteihin/ uriin kohdistuvalla ajosuoritteella ympäristöpäästöt vähenevät. Rakennetuille reiteille oletetaan ohjautuvan hieman lisää käyttäjiä, minkä perusteella Pohjois Savon ELY keskuksen hyväksymässä projektihakemuksessa todetaan hankkeen olevan ilmastovaikutuksiltaan neutraali. Reittitoimituksessa reittialuetta ei pakkolunasteta, vaan reitinpitäjä saa talviaikaisen käyttöoikeuden reitille lumipeitteisenä aikana. Yksityiselle maanomistajalle reitit voivat tuoda enemmän hyötyä kuin haittaa esim. kelkkailun ohjautuessa taimikoista reitille ja tarvittaessa reittien tilustiekäytöstä. Reitti merkitään kiinteistörekisteriin ja maanomistajalle maksetaan korvaukset reitin aiheuttamista haitoista. Maanomistajalle aiheutuva huomattava haitta on oikeuskäytännössä määritelty kiinteistön arvon alenemisena % verran. Moottorikelkkareitti voidaan perustaa riippumatta maa-alueen omistajan tai haltijan suostumuksesta, jos reitin perustaminen on tarpeen yleisen kulkuyhteyden luomiseksi tai yleisen virkistyskäytön kannalta. Tuusniemen kelkkareitit ovat osa laajempaa seutukunnallista tärkeää Koillis-Savon reitistöä, joten reitti on yleisen kulkuyhteyden kannalta tarpeellinen kulkuväylä. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Tekninen lautakunta katsoo, että Tuusniemen kunta ei ole velvollinen korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikuluja, koska kunta ei ole toiminut projektin vetäjänä eikä reitin suunnittelijana. Esitys: Lautakunta päättää hyväksyä ympäristönsuojelusihteerin tekemän lausuntoehdotuksen. Päätös:

16 Tekninen lautakunta (1/3) LAUSUNTO KUOPION HALLINTO-OIKEUDELLE / ANNELE TOLOSEN VALITUS MOOTTORIKELKKAREITTISUUNNITELMA VÄLILLÄ SOITTU JUOJÄRVI - HEINÄVEDEN RAJA Tekn. ltk 29 Tuusniemen kunnan ympäristölautakunta on hyväksynyt kokouksessaan maastoliikennelain 15 :n mukaisen moottorikelkkareittisuunnitelman välillä Soittu Juojärvi Heinäveden raja sekä 14 :n mukaiseksi reitinpitäjäksi Tuusniemen kunnan. Annele Tolonen on jättänyt Tuusniemen kunnan ympäristölautakunnalle oikaisuvaatimuksen, joka on päivätty Oikaisuvaatimus koskee tilaa Rasimäki ( ). Maanomistaja ei hyväksy reitin sijoittamista metsätilalleen suunnitelman mukaisesti. Tekninen lautakunta on kokouksessaan päättänyt pitää reitin suunnitelman mukaisessa kohdassa oikaisuvaatimuksesta huolimatta. Tilan Rasimäki 8:125 ohittaminen on käytännössä vaikeaa, koska tila sijaitsee maanteiden Luostaritie ja Levälahdentie välissä ja kelkkareitti voidaan perustaa lain mukaan myös yleisen kulkuyhteyden luomiseksi. Maanomistajille maksettavat korvaukset määrittää maanmittaustoimisto reittitoimituksen yhteydessä. Annele Tolonen on tehnyt valituksen Kuopion hallinto-oikeudelle teknisen lautakunnan tekemästä päätöksestä. Valituksessaan Tolonen vaatii osaltaan teknisen lautakunnan päätöksen kumoamista. Kuopion hallinto-oikeus pyytää teknisen lautakunnan lausuntoa Hätisen valituksesta mennessä.

17 Tekninen lautakunta (2/3) Tekn. ltk 29 jatkuu Ympäristönsuojelusihteerin lausuntoehdotus Tekninen lautakunta päättää esittää lausuntonaan seuraavaa Reitinpitäjätaho on pyrkinyt eri päätäntäprosesseissa tasapuolisuuteen. Yksityiset maanomistajat ovat olleet samanarvoisia yritysten ja julkisten maanomistajien kanssa. Asianosaisia on kuultu jokaisessa suunnitelman vaiheessa kirjeitse sekä henkilökohtaisilla tapaamisilla, tarvittaessa myös puhelimitse. Yleinen etu ei aina ole laskettavissa kustannuksin tai numeroin. Kokemus kuitenkin osoittaa, että nykyisiä, paikoin heikkoja ja jopa vaarallisia uria paranneltaessa reiteiksi, paitsi kelkkaturmat vähenevät myös ns. villi kelkkailu vähenee. Reittipohjaa ei lunasteta, vaan ainoastaan talviaikainen käyttöoikeus. Moottorikelkkareittiä on mahdollista käyttää metsänhoidollisiin töihin sekä kesä että talvikautena. Talvella reitin käytöstä metsän hoidossa on kuitenkin syytä ilmoittaa reitinpitäjälle, jotta tarvittavat varoitusmerkit voidaan asentaa ajoissa ja töistä tiedottaa. Reitti on pyritty suunnittelemaan siten, että puutavaran käsittelyyn jää runsaasti tilaa ja paikkoja puun lastaukseen metsäteiden ja muidenkin teiden varsille. Valtakunnallista moottorikelkkareittiverkkoa ei ole olemassa vielä. Kuitenkin monet maakunnat ovat ottaneet askeleita verkon kehittämiseen ja reittejä on virallistettu, suunniteltu tai valmisteltu jo melko paljon. Pohjois-Savon alueella esimerkiksi Ylä-Savossa sekä paikoin myös Koillis-Savossa on reittejä jo tehty ja niitä pitkin pääsee siirtymään jo nyt tai tulevaisuudessa kunnasta toiseen. Reitit palvelevat lumiseen aikaan moottorikelkkaharrastajia, mutta ne ovat kaikkina vuoden aikoina jokamiehen oikeuksien piirissä. Reitit siis palvelevat myös ulkoilijoita, pyöräilijöitä ja vaikkapa koiranulkoiluttajia Alueen tieverkosto ei palvele moottorikelkkoja. Moottorikelkoille on osoitettu tällä hetkellä melko huono ja vaarallinen uraverkosto. Hanke parantaa verkostoa ja sitä myöten vapaa-ajanharrastamista ja matkailua, sekä kesä- että talviaikaista.

18 Tekninen lautakunta (3/3) Tekn. ltk 29 jatkuu Tällä reittisuunnitelmalla on kelkkailu pyritty ohjaamaan alueille, jossa se ei vaaranna olemassa olevia luontoarvoja. Kelkkailu tukeutuu ennemminkin luonnon tarjoamaan mahdollisuuteen liikkua lumiseen aikaan maastossa kuin muihin vetovoimatekijöihin, esimerkiksi hiljaisuuteen. Riistanhoitopiirin kautta on selvitetty metson soidinpaikat eikä tiedossa olevia soidinpaikkoja sijoitu reitin vaikutusalueelle. Yleisesti kelkkailun aiheuttamat häiriöt on pyritty minimoimaan ennakoimalla suunnittelussa myös tulevat asuinalueet ja muut maankäyttötarpeet. Reittien linjauksessa on otettu huomioon erilaiset suojelualueet, suojeluohjelmiin ja Natura-ehdotukseen sisältyvät kohteet, pohjavedenottamot, tärkeät pohjaveden muodostumisalueet sekä muut erityisessä käytössä olevat alueet. Suunnittelussa on pyritty myös siihen, että reitti aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa maanomistajille. Esitys: Lautakunta päättää hyväksyä ympäristönsuojelusihteerin tekemän lausuntoehdotuksen. Päätös:

19 Tekninen lautakunta TEKNISEN JOHTAJAN VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Tekn. ltk 30 Teknisen johtajan viranhaltijapäätökset saatetaan tiedoksi ja hyväksytään aina seuraavassa kokouksessa, jonka jälkeen viranhaltijapäätökset asetetaan nähtäville yhdessä lautakunnan pöytäkirjan kanssa. Edellisen kerran viranhaltijapäätökset on saatettu lautakunnalle tiedoksi ( :t 7 12/2014). Kokouksessa esitellään teknisen johtajan päätökset ajalta ( :t 13 16/2014). Esitys: Lautakunta päättää merkitä tietoonsa saatetuksi ja hyväksyä teknisen johtajan tekemät viranhaltijapäätökset yllä mainitulta ajalta. Päätös:

20 Tekninen lautakunta TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT Tekn. ltk Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Tuusniemi Aluehallintoviraston päätös Tuusniemen ala- ja yläkoulun sisäilman seurantamittaus tammikuu 2014 Suomen Sisäilmakeskus Oy Tuusniemen kunnan jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tarkkailu Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n lausunto Esitys: Lautakunta päättää merkitä ko. asiat tietoonsa saatetuksi. Päätös: