KROOPINSUON ALUEEN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS

Transkriptio

1 PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KROOPINSUON ALUEEN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS asemakaavan selostus

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Kyrön taajama, Kroopinsuon alueen asemakaavan laajennus ja muutos Pöytyän kunta, Kyrön asemakaava-alue, korttelit 216, 217, 218, 219, 222, 223 Selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan laatija aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu Pöytyän kunta, kaavoituspalvelut Riihikosken virastotalo, Yläneentie 11 b, RIIHIKOSKI puhelin: , sähköposti: Asemakaavan vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on kuulutettu Asemakaavan hyväksyminen Pöytyän kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan Lainvoimaisuus Asemakaavan lainvoimaisuudesta on kuulutettu KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Asemakaavoitettava ja asemakaavaltaan osin muutettava alue sijaitsee Kyrön taajaman keskustan tuntumassa, Oravakorventien ja Tervaojantien välissä olevilla pelto- ja metsäpalstoilla. Alueella on myös Kroopinsuon tilan vanha pihapiiri rakennuksineen. Eteläsivultaan alue rajoittuu Junnimäen ja Junnilan asuntoalueisiin. Asemakaavoitetulla alueella korttelissa 219 on yksi omakotitalo. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 9,54 hehtaaria, josta uutta asemakaavaa tulee noin 5,41 hehtaarille. 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Asemakaava on nimetty alueen karttanimen Kroopinsuo mukaan. Kroopinsuonimi korvaa nimen Junnimäki asemakaavan muutosalueella kortteleissa 216, 217 ja 218 Asemakaavahankkeen pääasiallisena tavoitteena on lisätä pientalotonttien tarjontaa Kyrön taajamassa. Alueen sijainti on taajamarakenteessa tähän käyttötarkoitukseen varsin keskeinen, ja se soveltuu hyvin läheisten pientaloalueiden jatkoksi. Alueen rakentumisen myötä voidaan myös laajentaa virkistysalueita ja täydentää kevyen liikenteen reitistöjä. Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 2

3 1.4 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN NIMI JA TARKOITUS LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA 4 2 TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA 4 3 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOTTEIDEN TOTEUTUMINEN 5.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 5.7 NIMISTÖ 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVATJA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 3

4 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1 osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Luontoarvojen perusselvitys 2012, Suomen Luontotieto Oy Liite 3 Kyrön meluselvitys, FCG Planeko Oy, 2009 Liite 4 Junninmäen alueen asemakaavan laajennus ja muutos, Tärinäselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2013 Liite 5 kooste asemakaavan muutoksen luonnoksesta saaduista lausunnoista ja mielipiteistä Liite 6 havainnekuva Liite 7 rakennustapaohjeet Liite 8 asemakaavamerkinnät ja asemakaavamääräykset Liite 9 kooste asemakaavan muutoksen ehdotuksesta saaduista lausunnoista ja muistutuksista Liite 10 asemakaavan seurantalomake 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASEL- VITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Selvitys 1 Tärinäselvitys, Geomatti Oy, TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Pöytyän kunnanhallitus päätti laittaa asemakaavan laadinnan vireille ja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) Alueelta laadittu asemakaavaluonnos pidettiin MRL 62 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä Asemakaavan ehdotus pidettiin MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä Pöytyän kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan ASEMAKAAVA Asemakaavahankkeen pääasiallisena tavoitteena on lisätä pientalotonttien tarjontaa Kyrön taajamassa. Alueen rakentumisen myötä voidaan myös laajentaa virkistysalueita ja täydentää kevyen liikenteen reitistöjä. Suunniteltavalla asemakaava-alueella ovat korttelit 216, 217, 218, 219, 222 ja 223, lisäksi on erityis- (ET, EV), katu-, virkistys (VL, VU), maa- ja metsätalousalueita (M). Korttelit sisältävät pientalojen (AO, AP) tontteja, joita on yhteensä 34. Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 4

5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on ollut lähes kokonaan maa- ja metsätalouskäytössä. Itälänsisuunnassa alue jakaantuu useisiin erityyppisiin osasiin. Läntisimpänä on Tervaojantie, jonka varrella on iäkästä pientaloasutusta. Suunnittelualueella on sijainnut 1940-luvulla rakentunut Kroopinsuon maatilan (kiinteistörekisterissä Helkaviita) pihapiiri. Huonokuntoiset rakennukset ovat olleet pitkään käyttöä vailla, ja ne aiotaan purkaa vuoden 2018 aikana. Idän suunnassa on viljeltyjä peltopalstoja, jotka reunustavat puustoista moreenimäkeä Suunnittelualueen kaakkoisosaan asemakaavoitetulle uudelle pientalojen asuntoalueelle on jo rakennettu kunnallistekniikka. Korttelin 219 tontille 5 on rakenteilla omakotitalo. näkymä suunnittelualueelle idän suunnasta (Suomen Ilmakuva Oy) Luonnonympäristö Alue jakaantuu pelto- ja metsäpalstoihin. Suurin osa suunnittelualueesta on viljelyksessä olevaa peltoa. Alueen keskellä olevassa, pintamuodoltaan ympäristöstään hieman kohoavassa metsäsaarekkeessa kasvaa lähinnä kuusia ja mäntyjä. Vähäinen Kroopinoja virtaa alueen poikki savikkoon uurtuneessa notkossa. Viljelykset ulottuvat lähes puron uomaan asti, joten luonnonvarasta kasvustoa ei juuri ole. Vuonna 2012 tehdyssä luontoinventoinnissa (Suomen Luontotieto Oy) suunnittelualueelta ei löytynyt sellaisia merkittäviä luontoarvoja, jotka voisivat vaikuttaa alueen asemakaavoitukseen. Inventointi kattaa alueen eteläosan. Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 5

6 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Asemakaavoituksen kohteena on yksi Kyrön keskustaa reunustavista asuntoalueista, joiden jälkeen taajama vaihtuu maaseuduksi. Yhteys päätiestöön tapahtuu kokoojakatujen kautta, joita ovat Tervaojantie ja Oravakorventie. Alueella olevilla virkistysalueilla on merkitystä myös kevyen liikenteen reitteinä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueen länsiosassa on Kroopinsuon maatilan pihapiiri, joka on ollut pitkään asumaton. Jälleenrakennuskauden tyyliä edustava, osittain jo sortunut asuinrakennus on 1940-luvulta. Piha reunustaa lisäksi kaksi talousrakennusta. Suunnittelualueella ei tiedetä olevan muinaismuistoja. Suunnittelualueeseen sisältyvä pelto ja metsäsaareke Kroopinsuon tilan entinen asuinrakennus Kroopinojaa suunnittelualueen pohjoisosassa Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 6

7 Rakenteilla olevia omakotitaloja kortteleissa 220 ja 219. Virkistys Kroopinojan ympäristö on merkitty asemakaavaan virkistysalueeksi (VL). Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueen eteläpuolella on kapea virkistysaluekaistale, jolla kulkee vanha tilustie. Palvelut Suunnittelualue tukeutuu läheisiin Kyrön taajaman kaupallisiin ja julkisiin palveluihin. Työpaikat Suunnittelualueella ei ole työpaikkoja. Liikenne Alueen länsiosasta on kulkuyhteys Tervaojantielle ja itäosasta Oravakorventielle. Molemmat kadut johtavat Ollilantielle, ja sieltä edelleen Kyrön taajaman keskustaan. Tekninen huolto Kortteli 219 on liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin. Nykyinen vesi- ja viemäriverkosto ulottuu suunnittelualueen eteläpuolisiin kortteleihin. Alueella kulkee suurjännitelinjoja. Kaduista on rakennettu Pikkupellontien ja Korpikuusentie. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Rautatieliikenteestä aiheutuu alueelle meluhäiriötä ja maaperän tärinää. Melusta ja tärinästä on teetetty erilliset selvitykset, jotka ovat luettavissa selostuksen liitteissä Maanomistus Alue on Pöytyän kunnan ja yksityisten omistuksessa. Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 7

8 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ote maakuntakaavasta Maakuntakaava Loimaan seudun maakuntakaava vahvistettiin Ympäristöministeriössä Kaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen alueella (A). Alue sisältyy raideliikenteeseen tukeutuvaan taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueeseen (oranssi ympyrä). Yleiskaava Kyrön taajamaan ei ole laadittu osayleiskaavaa. Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 8

9 ote asemakaavayhdistelmästä (ei mittakaavassa) ja suunnittelualueen alustava rajaus (punainen viiva) Asemakaava Korttelit sisältyvät Pöytyän kunnanvaltuuston hyväksymään asemakaavaan. Siinä korttelialueet ovat asuinpientalojen korttelialueita (AO) ja erillispientalojen korttelialueita (AP). Kaavaa muutetaan lisäksi virkistysalueilla (VL), maa- ja metsätalousalueilla (M) sekä katualueilla. Suunnittelualueen pohjoisosa on vielä asemakaavoittamatonta. Rakennusjärjestys Alueella noudatetaan Pöytyän kunnan rakennusjärjestystä, joka on tullut voimaan Pohjakartta SKM Gisair Oy:n laatima pohjakartta on hyväksytty Maanmittauslaitoksessa (MML 3971/050101/2013). Käytetty koordinaattijärjestelmä on ETRS- GK23 ja korkeusjärjestelmä N2000. Tonttijako ja kiinteistörekisteri Alue on Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä kiinteistörekisterissä. Rakennuskiellot Alueelle ei ole asetettu rakennuskieltoja. Lähiympäristön kaavatilanne Alueen etelä- ja länsipuolella on eri-ikäisiä kaava-alueita. Rautatien puolella on 1970-luvulla laadittu asemakaava, johon sisältyy suuri toteutumaton teollisuuskortteli. Etelän puolella on pientalojen asuntoalueita. Junnilan asemakaava (mm. korttelit 47 ja 145) hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna 2010 ja Junnimäen laajennus (korttelit 48, 220 ja 221) hyväksyttiin vuonna Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 9

10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavahankkeen pääasiallisena tavoitteena on lisätä pientalotonttien tarjontaa Kyrön taajamassa. Alueen sijainti on taajamarakenteessa tähän käyttötarkoitukseen varsin keskeinen, ja soveltuu hyvin läheisten pientaloalueiden jatkoksi. Alueen rakentumisen myötä voidaan myös laajentaa virkistysalueita ja täydentää kevyen liikenteen reitistöjä. Suunnittelualueeseen sisältyy Pöytyän kunnan etuosto-oikeudella vuonna 2015 hankkimia kiinteistöjä (Helkaviita, Helkaviita II) yhteispinta-alaltaan noin 3,4 hehtaaria sekä vuonna 2018 ostettu kiinteistö (Kruopinsuo 2), pinta-alaltaan noin 1,7 hehtaaria. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Pöytyän kunnanhallitus teki päätöksen asemakaavan laadinnan aloittamisesta kokouksessaan OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osalliset mainitaan selostuksen liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Vireilletulo Asemakaavahankkeen vireilletulosta kuulutettiin Auranmaan Viikkolehdessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut saatavissa Pöytyän kunnassa koko kaavoitustyön ajan. Osallisilla on kaavaa valmisteltaessa mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta sen nähtävilläolon aikana. Saadun palautteen pohjalta laadittu asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus asemakaavasta sen nähtävilläolon aikana (MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja asemakaavaa tarvittaessa tarkistetaan. Pöytyän kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan, minkä jälkeen kaavaan tyytymätön voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvotteluja järjestetään kaavatyön aikana valmisteluvaiheessa ja asemakaavan muutoksen ehdotuksen oltua julkisesti nähtävänä (MRA 26 ), mikäli neuvottelujen käyntiin katsotaan olevan tarvetta. Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 10

11 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Pöytyän kunnan tavoitteena on lisätä erityisesti omakotitaloille soveltuvien pientalotonttien tarjontaa Kyrön taajamassa. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavan mukaan aluetta voidaan käyttää taajamatoimintoihin. 4.5 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavoittamattoman suunnittelualueen soveltuvuutta pientalorakentamiseen ryhdyttiin selvittämään, kun joulukuussa 2014 tehdyn kiinteistökaupan myötä Pöytyän kunnalle avautui mahdollisuus etuosto-oikeuden käyttöön. Myydyt kiinteistöt sijaitsivat asuntoalueeksi vuonna 2013 asemakaavoitetun Junnimäen alueen vierellä, ja niiden todettiin soveltuvan luontevasti sen jatkeeksi. Maakuntakaavassa kaupan kohde sisältyi Kyrön taajama-alueeseen. Kunnan etuostooikeuden käyttö ( ) johti oikeusprosessiin, minkä lopuksi Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen ( ), että etuosto-oikeuden käyttö maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamiseen oli oikeutettua. Maankäytöllisesti oikeuden päätös merkitsi samalla, että asuntorakentamiseen soveltuvaa maata oli etuosto-oikeudella hankittua aluetta laajemmalti. Nimittäin sen itä- ja eteläpuolella olevalla kiinteistöllä, johon maa-alueet oli alun perin tarkoitus liittää. Maanomistajan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen kunta osti tämän peltopalstan kesäkuussa 2017, ja suunnittelualueesta tuli näin omistukseltaan yhtenäinen. Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 11

12 Junnimäen asuntoalueen läntisintä osaa, jossa ovat korttelit 216, 217 ja 218, ei ole vielä alettu rakentaa. Sille ei ole myöskään tehty kunnallistekniikkaa. Kunnalle hankittujen lisäalueiden myötä syntyi mahdollisuus muotoilla korttelirakenne kokonaan uudelleen jo asemakaavoitetullakin alueella. Luonnoksen mukainen Kroopinojantien siirto pohjoisemmaksi vähentää sille tulevien tonttiliittyminen määrää ja mahdollistaa lyhyiden tonttikatujen rakentamisen. Kroopinojaan laskevaan loivaan rinteeseen saadaan uusi, länteen avautuva asuntokortteli. Laajentunut suunnittelualue mahdollistaa uuden läpikulkuyhteyden Korpikuusentien ja Kroopinojantien välille, mikä edistää mm. turvallisuutta. Taajaman pääväyliin kuuluvalta Ollilantieltä on Tervaojantietä kulkien matkaa suunnittelualueelle noin 600 metriä. Tervaojantie täytyy kunnostaa koko pituudeltaan vastaamaan kokoojakadun standardia. Raskasta liikennettä tulee maatalousajosta, minkä lisäksi on varauduttava rautatien puolella olevan laajan rakentumattoman teollisuusalueen tarpeisiin. Tervaojantie on nyt noin parinkymmenen pientalokiinteistön käytössä. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueella on 12 rakentamatonta asuntotonttia, joiden määrää voidaan kasvattaa tällä kaavoitushankkeella noin kolmeenkymmeneen. Katurakentamisen kustannusten ja tulevan käyttöasteen kannalta asuntoalueiden laajentaminen on perusteltua Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Alueelle tulee kuusi pientalojen korttelia (AP, AO), joissa on yhteensä 34 tonttia. Tonttien koko vaihtelee noin m 2 välillä. Tonteista yksi on jo rakennettu (219-5). Tervaojantien ja Oravakorventien arvioidaan kokoojakatuina välittävän myös uusilta kortteleilta tulevan liikennemäärän lisäyksen. Tällöin edellytetään kuitenkin, että Tervaojantie on peruskunnostettu. Kroopinojan varsi merkitään suojaviheralueeksi (EV). Uusien ja vanhojen korttelialueiden välillä oleva virkistysalue (VL) laajenee, mikä lisää alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Suunnittelualueen länsiosaan sijoitetaan urheilu- ja virkistyspalveluiden alue (VU), joka on tarkoitettu lähikorttelien käyttöön. Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 12

13 Asuntoalueen laajentumista edelleen pohjoisen suuntaan ei pidetä enää mahdollisena useistakin syistä, kuten rautatien läheisyys, kokoojakatujen suunnittelemattomuus laajempaa käyttöä varten ja etäisyyden kasvaminen keskustaan. Maakuntakaavassa merkintä muuttuu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Asemakaavan valmisteluvaiheessa pidettiin julkisesti esillä..201 päivätty luonnos Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja -arvioinnin tulokset Asemakaavaa on arvioitu Pöytyän kunnan hallinnollisessa ja teknisessä palvelukeskuksessa. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Osallisten mielipiteet on pyritty ottamaan huomioon valintoja tehtäessä ja asemakaavaratkaisua kehitettäessä. Asemakaavan luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet - Asemakaavan luonnoksen kehittäminen - Asemakaavan ehdotuksesta saadut lausunnot ja mielipiteet - Asemakaavan ehdotukseen tehdyt muutokset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Pöytyän kunnanhallituksen päätökset - asemakaavan laadinnan aloittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen asemakaavan luonnoksen asettaminen julkisesti nähtäville asemakaavan ehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville esitys asemakaavan hyväksymisestä kunnanvaltuustolle..201 Pöytyän kunnanvaltuuston päätökset - asemakaavan hyväksyminen..201 (KV ). SELOSTUKSEN KOHDAT 5 JA 6 TÄYTETÄÄN EHDOTUSVAIHEESSA. Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 13