1.4 KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS

Transkriptio

1 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty emoyhteisö Espoon kaupunki ja tytäryhteisöt, kuntayhtymät, joissa Espoon kaupunki on jäsenenä, sekä osakkuusyhteisöt. Kuntayhtymät on yhdistelty omistusosuuden mukaan. Tytäryhteisöt Yhtiöt Säätiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt Yhteensä 21 kpl* 4 kpl 10 kpl 20 kpl 55 kpl *sisältää Espoon Toimitilat Oy:n 100 %:sti omistaman Koy Kielaksen Konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjen yhteisöjen yksityiskohtaisemmat tiedot on esitetty konsernin liitetiedoissa Konsernin toiminnan ohjaus Konsernijohto vastaa kaupunkikonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Vuonna 2012 kaupungin konsernijohtoon kuuluivat kaupunginhallitus ja sen konsernijaosto, kaupunginjohtaja, toimialajohtajat ja rahoitusjohtaja. Valtuusto määrittelee konserniyhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Espoo-strategian yhteydessä. Kaupunginhallitus vastaa konserniohjauksen ja konsernivalvonnan järjestämisestä sekä konserniohjauksen periaatteiden ja konsernille asetettavien tavoitteiden valmistelusta. Kaupunginhallituksen konsernijaosto hoitaa valtuuston ja kaupunginhallituksen linjausten mukaisesti konserni- ja yhteisöohjaukseen liittyvät tehtävät sikäli, kun ne eivät kuulu kaupunginjohtajalle tai toimialajohtajalle. Konsernijaosto myös valmistelee kaupunginhallitukselle konserni- ja yhteisöohjausta koskevat asiat. Kaupunginjohtaja vastaa kaupungin konserni- ja yhteisöohjauksesta sekä konsernivalvonnasta siltä osin, kuin tätä ei ole annettu toimialajohtajien tehtäväksi Yhteisöille asetetut tavoitteet, niiden toteutuminen ja arviointi Yhtenäisten vakioitujen taloudellisten tulostavoitteiden asettaminen konserniyhteisöille on haasteellista, sillä yhteisöt ovat toiminnaltaan ja taloudeltaan hyvin erilaisia. Tästä johtuen on päädytty antamaan vain merkittävimmille yhteisöille tulostavoitteita. Tulostavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia ja niiden toteutumisesta on raportoitu valtuustolle kaksi kertaa vuodessa talouden ja toiminnan seurantaraporttien yhteydessä.

2 ESPOON KAUPUNKI 38 Vuonna 2012 konserniyhteisöille oli asetettu 14 tulostavoitetta, jotka olivat valtuustoon nähden sitovia. Toimialoilla oli myös yhteinen tulostavoite liittyen PKS-yhteisöjen sekä muiden merkittävimpien yhteisöjen kanssa sovittaviin tulostavoitteisiin. Lisäksi konserniohjaukselle asetettiin tulostavoite, joka koski konsernin ohjauskäytäntöjen määrittelyjä ja työtapoja Espoon Asunnot Oy:n tulostavoitteet koskivat vuosi- ja peruskorjauksia ja niiden rahoitusta, asuntojen käyttöastetta, turvallisuusohjelman toteuttamista sekä asuntotuotantoa. Länsimetro Oy:n tulostavoite koski metron rakentamisen etenemistä sopimusten, aikataulun ja budjetin mukaisesti. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle sekä HUSille asetetut tavoitteet liittyivät tuottavuuden parantamiseen, kustannustason hallintaan, palvelutasoon ja yhteistyöhän Espoon kaupungin kanssa. Koulutuskuntayhtymä Omnian tulostavoite koski vaikuttavuuden parantamista ja Metropolia ammattikorkeakoulun tulostavoite kampusratkaisujen kehittymistä. Yhteisöjen 15 tulostavoitteesta saavutettiin 12 ja 2 jäi toteutumatta. Koulutuskuntayhtymä Omnia vaikuttavuusmittarit jäivät osittain tavoitteesta ja Metropolian kampusratkaisusta ei ole tehty päätöksiä, joten sen osalta toteutumista ei voida arvioida. Konserniohjaustietojen organisoinnin osalta tulostavoite ei toteutunut, sillä järjestelmäratkaisut siirtyivät keväälle 2013 ja yhtenäiset työkäytännöt liittyvät olennaisesti työkalun käyttöön. Tulostavoitteiden tarkempi erittely on tuloskorteissa Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Länsimetro Oy rahoittaa investointiaan kaupunkien takaamilla lainoilla ja vuoden lopussa lainaa oli nostettuna kaikkiaan 260 milj. euroa. Metrotunneleista louhittiin vuoden aikana 48 prosenttia ja vuoden päättyessä tunnelista oli louhittuna 75 prosenttia eli metriä. Tunnelit kohtasivat kaupunkien rajalla marraskuussa. Rakennussuunnittelun painopiste on siirtynyt louhinnoista asemien ja tunnelien rakennesuunnitteluun. Espoon alueella työt ovat käynnissä koko linjalla. Vuoden 2013 aikana kaikki asemien rakennusurakat tullaan kilpailuttamaan. Espoon Toimitilat Oy:n elinkaarihankkeiden 1. ryhmä on siirtynyt ylläpitoon. 2.ryhmään kuuluu Espoonlahden, Karakallion ja Mainingin koulun ja lukion peruskorjaus. Espoonlahden koulun ja lukion osalta hanke on alkanut kesäkuussa Karakallion koulu on alkanut 1/2013 ja Mainingin koulu alkaa 1/2014. Mårtensbron skola och daghem valmistui vuonna Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n laajennuksesta, jonka mukaan yhtiö toteuttaa ensimmäisessä vaiheessa noin pysäköintipaikkaa. Keskushuollon. Pysäköintipaikkoja tarvitaan jo ensimmäisessä vaiheessa alun perin arvioitua enemmän, koska Tapiolan keskukseen ollaan kaavoittamassa enemmän rakennusoikeutta kuin pysäköintiyhtiötä perustettaessa kaavailtiin. Kaupungin panostuksella luodaan edellytyksiä keskuksen kehittämiselle metron rakentamisen edellyttämässä aikataulussa. Kaupungin rahoitusosuus on muutosten jälkeen 25 milj. euroa, joka rahoitetaan pysäköintiyhtiön ottamalla kaupungin takaamalla lainalla. Kaupunki hoitaa rahoitusosuutensa pysäköintiyhtiössä yhtiön ottamalla kaupungin takaamalla lainalla. Esitys kaupungin takauksen nostosta 25 milj. euroon hyväksyttiin valtuustossa Kaupunginhallitus päätti perustaa kiinteistöyhtiön rakennuttamaan, omistamaan ja hallinnoimaan Espoon sairaalan kiinteistöä. Kaupunki on merkinnyt kaikki Kiinteistö Oy Espoon sairaalan osakkeet. Kaupunginhallitus päätti ostaa selvitystilassa olevalta Espoon Virastotalo Oy:ltä sen omistamat Kiinteistö Oy Espoon Keskuksen Pysäköintitalon osakkeet, jotka oikeuttavat yhteensä noin k-m 2 :n suuruisten paikoitustilojen hallintaan paikoitusyhtiön rakennuksissa. Pysäköintiyhtiön osakkeista oli kaupungin suorassa omistuksessa entuudestaan 55 prosenttia.

3 ESPOON KAUPUNKI 39 Kaupunginhallitus päätti , että Espoon kaupunki on valmis jatkamaan neuvotteluja Kiinteistö Oy Biomedicum Helsingin osakkeiden myynnistä Helsingin yliopiston rahastoille. Espoon kaupunki on KOY Biomedicumin osaomistaja osakasyhteenliittymän kautta yhdessä mm. Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa. Yhteisomistuksen osuus koko yhtiön osakekannasta on 4,04 prosenttia eli 603 osaketta, josta Espoon kaupungin osuus on 67 osaketta. Espoon Virastotalo Oy on purkautunut vapaaehtoisen selvitysmenettelyn kautta ja selvitysmies on esittänyt lopputilityksen kokouksessa Yhtiön purkautuminen on rekisteröity kaupparekisteriin Yhtiön toimialana on ollut hallita Espoon 40. kaupunginosan korttelissa tonttia numero 1 vuokraoikeuden nojalla sekä omistaa ja hallita sille rakennettua toimisto- ja liiketaloa. Rakennuksen arvoksi on arvioitu 0 euroa ja rakennuksesta on tehty purkulupahakemus. Tilakeskuksen kokonaan omistaman Espoon Virastotalo Oy:n osakkeisiin ei liity tulonodotuksia ja omistuksella ei ole arvoa. Osakkeiden kirjanpitoarvo 2,366 milj. euroa on alaskirjattu valtuuston päätöksellä Seurantaraportti 1:n yhteydessä. Kaupunginhallitus päätti perustaa venäjänkielisiä kulttuuri- ja kotouttamispalveluja tuottavan Cultura-säätiön yhdessä valtion ja Helsingin, Vantaan, Tampereen, Turun, Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkien, Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten liitto ry:n ja Suomi-Venäjä seura ry:n kanssa. Säätiön tarkoituksena on toteuttaa valtion kotouttamisohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä venäjänkielisen väestön osalta. Kaupunginhallitus päätti perustaa yleishyödyllisen yhtiön rakennuttamaan, omistamaan ja hallinnoimaan erityisryhmille tarkoitettuja Elä ja asu -seniorikeskuksia sekä muita kaupungin yleishyödyllisiä yksiköitä. Kaupunki merkitsee kaikki yhtiön osakkeet. Kaupunginhallitus päätti Spinno-seed Oy:n omistuksesta luopumisesta. Päätöshetkellä Espoon kaupunki omisti 20,1 prosenttia Spinno-seed Oy:n osakkeista. Yhtiön muut osakkeenomistajat olivat Helsingin kaupunki (37,1 %), Vantaan kaupunki (14,3 %) sekä Suomen valtion Finnvera Oyj:n kautta omistama Veraventure Oy (28,5 %). Yhtiön toimintaedellytykset edellä kuvatulla omistusrakenteella olivat de minis -asetuksen johdosta olennaisesti heikentyneet aiempaan tilanteeseen verrattuna. Spinno-seed Oy:n osakkeenomistajana jatkaminen ei enää muuttuneessa toimintaympäristössä palvellut Espoon kaupunkia eikä strategisia tavoitteita. Helsingin ja Vantaan kaupungit päätyivät osakeomistuksesta luopumiseen vastaavanlaisin perustein. Kaupunginhallitus päätti ostaa SRV:ltä 50 prosentin osuuden KOY Espoon terminaalista. Kiinteistö Oy Espoon terminaali omistaa Helsingin Kampissa sijaitsevan Espoon terminaalirakennuksen. Rakennuksen ja siihen liittyvien ajoyhteyksien tarvitsemat Espoon ja Helsingin kaupunkien omistamat maaalueet on vuokrattu Espoon terminaalin käyttöön saakka. Kiinteistö Oy Espoon terminaali on luovuttanut terminaalirakennuksen Helsingin kaupungin ja Espoon kaupunkien käyttöön 30 vuodeksi yhteensä ,50 euron suuruista ennakkomaksua vastaan, jonka kaupungit ovat maksaneet SRV Rakennus Oy:lle kiinteistön käyttöoikeudesta. Kaupan lopputuloksena Espoon bussiterminaalin tilat Helsingin Kampissa ja niiden omistukseen oikeuttava Kiinteistö Oy Espoon terminaalin osakekanta siirtyvät Espoon ja Helsingin kaupunkien yhteisomistukseen. Omistusmuutoksella ei ole välitöntä vaikutusta Espoon ja Helsingin jo nyt maksamiin terminaalin ylläpito- ja käyttökustannuksiin. Kaupunki merkitsi 552 uutta osaketta Nuuksiokeskus Oy:n osakeannissa , jolloin Espoon kaupungin omistusosuus nousi 20,7 prosenttiin. Yhtiön pääosakas on Metsähallitus. Kaupunginhallitus päätti kokouksessa luopua Active Life Oy:n omistuksesta. Espoon kaupunki oli perustamassa vuonna 2008 Active Life Village Oy:tä. Voittoa tavoittelemattoman kehitysyhtiön tavoitteena on ollut verkottaa alan toimijoita ja luoda näiden kanssa uusia hyvinvointipalveluratkaisuja. Tavoitteena on lisäksi ollut se, että yhtiö pystyy myyntituotoillaan toimimaan pitkäjänteisesti, eikä ole riippuvainen toimintaavustuksista. Yhtiö ei pystynyt kasvattamaan liiketoimintaansa siten, että se pystyisi kattamaan kulunsa myyntitoiminnalla. Kannattavan liiketoiminnan kehittäminen olisi vaatinut kokonaan uusien ja nykyisten tuotteiden ja palvelujen kehittämisen, niiden myynti- ja markkinointityön sekä tuotteiden ja palveluiden toimittamisen sekä näihin liittyvät vastuut, eikä kyseinen panostus olisi ollut Espoon strategisten linjausten mukaista.

4 ESPOON KAUPUNKI 40 Patentti- ja rekisterihallitus merkitsi kaupparekisteriin Espoonkruunu Oy:n yhtiöjärjestyksen muutoksen. Toiminimi muutettiin Espoon Asunnot Oy:ksi. Nimenmuutos perustuu ylimääräisen yhtiökokouksen päätökseen Espoonkruunun sopimuksissa uusi toiminimi otettiin käyttöön välittömästi. Toiminimeä lukuun ottamatta mikään muu yhtiön tietoihin liittyvä asia ei muuttunut, yritystunnus ja Espoonkruunu Oy:n nimissä olevat sopimukset ja muut sitoumukset säilyivät ennallaan. Yhtiö on myös rekisteröinyt aputoiminimen Espoonkruunu, mikä mahdollistaa entisellä nimellä toimimisen. Kaupunginhallitus päätti , että kaupunki liittyi Kuntien Tiera Oy:n osakkaaksi. Espoon kaupungista tulee Tieran suurin yksittäinen omistaja. Tieran toiminta-ajatuksena on muodostaa asiakkaiden kesken kansallinen osaamisverkosto, joka tavoittelee prosessien, tietojärjestelmien ja toimintatapojen yhtenäistämistä. Tiera organisoi yhteistoiminnan sekä toimii prosesseja tukevien ICT-ratkaisujen tehokkaana toteuttajana. Espoo tukee kaupunkien välistä ICT-yhteistyötä toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi ja palveluja tukevien parempien ratkaisujen kehittämiseksi. Tällä hetkellä Tiera on ainoa toimija joka pystyy konkreettisesti kehittämään, ottamaan käyttöön ja hallinnoimaan kuntien yhteisiä it-palveluja. Kaupunginhallitus päätti perustaa Urhea-säätiön yhdessä mm. Suomen Olympiakomitean, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen sekä Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa. Säätiön tarkoituksena on tukea ja kehittää pääkaupunkiseudulla opiskelevan urheilijan opiskelun ja urheilun yhteensovittamista sekä luoda edellytyksiä, kehittää ja tukea erityisesti huipulle tähtäävien ja huipulla olevien urheilijoiden päivittäistä valmentautumista ja kokonaisvaltaista kehittymistä urheilijan polulla Konsernilainat Konsernin lainakanta oli noin milj. euroa ja se kasvoi edellisvuodesta n. 184 milj. euroa. Lainakanta asukasta kohden oli euroa kun se edellisvuonna oli euroa. Kaupunki toteutti länsimetroon ja koulujen peruskorjauksiin liittyviä investointeja tytäryhtiöidensä kautta n. 70 milj. eurolla. Suurin osa konsernin lainakannasta koostui Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän, Espoon Asunnot Oy:n, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Espoon Toimitilat Oy:n ja Länsimetron vieraasta pääomasta.

5 ESPOON KAUPUNKI Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Toimivallan ja vastuun jako konserniohjauksessa Valtuuston päätöksen mukaisesti valtuusto määrittelee konserniyhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Espoo-strategian yhteydessä ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle osana seurantajärjestelmää. Valtuusto on päättänyt konserniohjauksen järjestämisestä siten, että kaupunginhallitus vastaa konserniohjauksen ja konsernivalvonnan järjestämisestä sekä konserniohjauksen periaatteiden ja konsernille asetettavien tavoitteiden valmistelusta. Kaupunginhallituksen konsernijaosto hoitaa valtuuston ja kaupunginhallituksen linjausten mukaisesti konserni- ja yhteisöohjaukseen liittyvät tehtävät sikäli, kun ne eivät kuulu kaupunginjohtajalle tai toimialajohtajalle sekä valmistelee kaupunginhallitukselle konserni- ja yhteisöohjausta koskevat asiat. Konserniesikunnan toimintaohjeen 3 :n mukaan konserniohjausryhmä vastaa toiminnan ja talouden seurannasta, omistajapolitiikan sekä konserniohjauksen valmistelusta ja sen toimeenpanon ohjauksesta ja seurannasta. Konserniohjausta ja -valvontaa toteutetaan myös toimialoilla ja vastuu on jakautunut sen mukaisesti, miten toimivalta on määritelty yhteisöjen osalta (Konsernijaosto ). Espoo-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt noudattavat kaupunginhallituksen hyväksymää Hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevaa ohjetta. Kaupungin osakkuusyhtiöissä ja muissa yhtiöissä kaupungin edustajan tulee pyrkiä siihen, että ohjetta noudatetaan soveltuvin osin. Hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskeva ohje ohjaa myös kaupunkia yhtiökokouksessa edustavia ja muita kunnan puolesta omistajaohjausta käyttäviä. Ohjeen tarkoituksena on yhtenäistää ja vakiinnuttaa konserniohjauksen kannalta konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden johtamis- ja hallintokäytännöt ja siten varmistaa, että tytäryhtiöissä toteutuvat terveet liikeperiaatteet, riittävä avoimuus, tulostietojen oikeellisuus, asianmukainen sisäinen valvonta sekä riskien hallinta. Ohjeella myös tuetaan sitä, että kaupungin omistuksia hoidetaan tarkoituksenmukaisesti, luotettavasti ja tehokkaasti Espoo konsernin kokonaisetu turvaten. Ohjeistuksessa otetaan myös kantaa siihen, mistä asioista yhteisön tulee hankkia ennakkokäsitys omistajalta. Merkittävimpien tytäryhteisöjen hallitusten jäsenille sekä operatiiviselle johdolle, konsernijaostolle sekä kaupungin johtoryhmälle järjestettiin vuodenvaihteessa koulutus hyvästä hallitustyöskentelystä. Koulutukseen osallistui reilut 30 henkilöä. Koulutuksessa käytiin läpi sekä juridinen pohja että kaupunkikonsernin omistajaohjaukselliset periaatteet. Alkuvuodesta 2013 suunniteltiin tytäryhteisöille vastaavanlainen koulutus, joka toteutetaan syksyllä Säätiöille on suunniteltu vastaava koulutus samalle syksylle. Koulutuksia tullaan järjestämään säännöllisesti myös jatkossa ja niiden kautta huolehditaan, että kaikki uudet hallitusjäsenet osallistuvat koulutuksiin. Tämä tukee myös hallitusjäsenten toimimista ja osaamista hallitustyöskentelyssä. Kehittämiskohteet konserniohjauksessa liittyvät edelleen sisäisen tiedonkulun kehittämiseen sekä roolien ja vastuiden selventämiseen. Vuonna 2013 tullaan valmistelemaan omistajaohjauspolitiikan ja konserniohjeiden uudistamista. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Kaupunginhallituksen konsernijaosto määrää kaupungin edustajan yhteisöjen ja säätiöiden yhtiö- ja vuosikokouksiin ja vastaaviin sekä antaa toimiohjeet edustajille. Konsernijaosto voi siirtää toimivaltaansa kaupunginjohtajalle tai toimialajohtajalle (Kaupunginhallituksen johtosääntö 4 5-kohta).

6 ESPOON KAUPUNKI 42 Lisäksi on voimassa konsernijaoston päätös : Kaupungin edustajien nimeämistä ja toimiohjeiden antoa koskevan toimivaltuuden jako kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien kesken. Kyseinen päätös on täydentynyt erillispäätöksillä, joita on tehty yhtiöitä perustettaessa. Tavoitteena toimivaltuuden jakamisessa oli säilyttää toimivaltuus konsernijaostolla ns. strategisten yhteisöjen osalta. Konsernijaoston alaisten yhtiöiden hallituspaikat jaetaan puolueiden kesken paikkajakotoimikunnassa. Ohjeet on annettu tarvittavassa aikataulussa ja ne ovat olleet riittäviä. Konsernijohdon ja edustajien välistä yhteydenpitoa tullaan edelleen tiivistämään mm. yhteisillä tapaamisilla. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Konserniyhteisöjen tulostavoitteiden toteutumiset on arvioitu tuloskorteissa sekä konsernitarkastelun aiemmassa kappaleessa. Tulostavoitteiden seuranta on vastuutettu tuloskorttien avulla eri toimialoille. Seuranta tapahtuu kaupungin normaalien talouden ja toiminnan seurantajärjestelmien mukaisesti. Valtuuston käsittelyyn seurantatiedot tuodaan kaksi kertaa vuodessa, ja tilanteista. Lisäksi valtuustoon tuodaan ennakkotieto tilinpäätöksestä tilanteesta. Kaupunginhallitukseen seurantatiedot tuodaan kolme kertaa vuodessa, 30.4., ja tilanteista. Konsernijohdon ohjaus, valvonta ja raportointi tulostavoitteista on ollut riittävää. Vuonna 2012 lähes kaikki tulostavoitteet toteutuivat ja toteutumatta jääneet tulostavoitteet ovat liittyneet Metropolian kampusratkaisuihin ja Omnian työllistyneiden määrään tulosrahoitusmittarissa. Niiden osalta suorat vaikuttamismahdollisuudet ovat haasteellisia. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhteisöille asetettujen tulostavoitteiden seurannan lisäksi yhteisöt antavat puolivuotiskatsaukset, jossa taloudellisten lukujen ja ennusteiden lisäksi yhtiöt antavat selvityksen mahdollisista merkittävistä rahoituksellisista ja toiminnallisista muutoksista. Muutoksilla tarkoitetaan niitä asioita, jotka poikkeavat normaalista vuosisuunnitelmasta. Konserniesikunta vastaa puolivuotiskatsauksiin liittyvien seurantatietojen yhteenvedoista, tarvittavista analyyseistä ja mahdollisten jatkotoimenpiteiden organisoinnista. Konserniohjauksessa tarvittavien tietojen ylläpitämistä varten on käynnissä Sharepoint työtilakehitys, jonka avulla seurantatieto saadaan ajantasaiseen ja sähköiseen muotoon. Työtilan kehitys on aloitettu ja se saadaan käyttöön loppukeväästä Lisäksi konserniohjausryhmässä aloittaa huhtikuun alussa controller, joka tulee vahvistamaan konserniohjauksen kehittämistä. Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö Konserniesikunnan rahoitusryhmä vastaa konsernipankista, johon ovat liittyneet lähes kaikki tytäryhtiöt. Lisäksi rahoitusryhmä kilpailuttaa tytäryhteisöjen pitkäaikaisen varainhankinnan ja antaa tytäryhteisöille sijoituspalveluja. Hankintapalvelut ovat kilpailuttaneet hankintasopimukset siten, että tytäryhteisöt voivat halutessaan liittyä niihin. Lisäksi useat kaupungin yksiköt antavat tarvittaessa asiantuntijapalveluja tytäryhteisöille. Tytäryhtiöiden taloushallintopalvelut ja tilintarkastuspalvelut kilpailutettiin vuoden 2013 alussa. Taloushallintopalvelut hoidetaan jatkossa keskitetysti, millä varmistetaan kokonaistaloudellisuus, yhteiset toimintatavat ja raportoinnin sujuvuus emolle.

7 ESPOON KAUPUNKI 43 Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Espoo-konsernin hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevan ohjeen mukaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä tulee noudattaa kulloinkin voimassa olevaa kaupungin riskienhallinta- ja omistajapolitiikkaa sekä sisäisen valvonnan yleisohjetta. Kaupunginhallituksen hyväksymän riskienhallintapolitiikan tavoitteena on, että kaupunkikonsernin toimialoilla, liikelaitoksilla, tytäryhtiöillä ja soveltuvin osin muilla konserniyksiköillä on käytössään menetelmä, jolla tavoitteita uhkaavia riskejä hallitaan. Tytäryhteisöiden hallitusten on huolehdittava siitä, että yhteisön toiminnan tavoitteita uhkaavia riskejä tunnistetaan ja arvioidaan, ja niiden hallintaa seurataan. Konsernivalvonnan prosessien myötä on tytäryhteisöjen toiminnan toteutumista sekä siten myös riskejä seurattu säännöllisesti. Riskienhallinnan toteuttamisen valvonta toteutuu myös yhteisöjen hallinnossa toimivien kaupungin edustajien kautta. Tärkeimmiltä tytäryhteisöiltä pyydetään tarvittaessa erillisiä selvityksiä isoimpiin kaupungin seurantaraportteihin. Konsernin tytäryhteisöissä ei ole tilikaudella raportoitu toteutuneeksi ennakoimattomia merkittäviä riskejä. Osa tytäryhtiöistä on käyttänyt apuna konserniesikunnan riskienhallinta- ja turvallisuustyötä suunnittelevaa ja ohjaavaa henkilöstöä. Kaupunkikonsernin vakuutuksia on käyty läpi koko konsernin näkökulmasta ja tuleva vakuutuskilpailutus kattaa myös tytäryhteisöt tarkoituksenmukaisin osin. Konsernivalvonnan näkökulmasta tytäryhtiöiden riskienhallinnan järjestelmällisyydessä on kuitenkin vielä kehitettävää. Tulevina vuosina luodaankin menettelytapoja joilla tytäryhteisöjen riskejä, niiden hallintaa ja raportointia dokumentoidaan entistä tarkemmin, mutta kuitenkin mahdollisimman suoraviivaisesti siten, että toiminnan laajuus ja luonne huomioidaan.

8 ESPOON KAUPUNKI 44 Espoon kaupungin konsernirakenne TYTÄRYHTEISÖT Yhtiöt Espoon Asunnot Oy Espoon Matkailu Oy Espoon Toimistotalo Oy Kaupinkallion Paikoitustalo Oy KOY Espoon elä ja asu KOY Espoon Keskuksen Pysäköintitalo KOY Espoon sairaala KOY Espoon Suviniityn Pysäköinti KOY Espoon Toimitilat KOY Jousenpuiston Pysäköinti KOY Koskelonteollisuus 3 KOY Olarinluoma 15 KOY Opinmäen Kampus KOY Otaniemen tiedeasunnot KOY Sokinsuonkuja 4 KOY WLC Leppävaaran Pysäköinti Oy Länsimetro Oy Tapiolan Urheilutalo Oy WeeGee Oy Espoon Virastotalo Oy (purkautunut v.2012) Säätiöt Espoon Taide- ja Tietotekniikkasäätiö Espoon Kaupunginteatterisäätiö Helinä Rautavaaran etnografisen museon säätiö Espoon taidemuseosäätiö 20 4 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGINJOHTAJA LAUTAKUNNAT TOIMIALOJEN JOHTAJAT TOIMIALAT KUNTAYHTYMÄT Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Kårkulla samkommun Eteva Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia EVTEK kuntayhtymä Samkommunen för Västra Nylands folkhögskola Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Uudenmaan liitto OSAKKUUSYHTEISÖT Asunto Oy Raijalax Greater Helsinki Promotion Oy KOY Espoon Asematori KOY Espoon terminaali 10 KOY Merenpauhu KOY Merenselkä KOY Soukan Liiketalo KOY Soukan Pienteollisuustalo LAUREA-ammattikorkeakoulu Oy Metropolia Ammatti-korkeakoulu Oy Nuuksiokeskus Oy Otahalli Oy Otaniemen kehitys Oy Papinniityn Paikoitus Oy Suurpellon jätehuolto Oy Suurpellon markkinointi Oy Tapiolan Harjoitusareena Oy Tapiolan Keskuspysäköinti Oy Tapiolan Teollisuustalo Oy Valurinkujan Paikoitus Oy 20

9 ESPOON KAUPUNKI Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA euroa euroa Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 19 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 7-47 Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 42,4 42,8 Vuosikate/Poistot, % 111,6 126,3 Vuosikate, euroa/asukas 1 1 Kunnan asukasmäärä

10 ESPOON KAUPUNKI 46 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 19 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 46,3 61,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 43,6 51,6 Lainanhoitokate 1,0 1,0 Kassan riittävyys, pv 0 0

11 ESPOON KAUPUNKI 47 KONSERNITASE euroa VASTAAVAA euroa euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Muu vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

12 ESPOON KAUPUNKI 48 VASTATTAVAA euroa euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Säätiöiden ja yhdistysten peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 56,7 59,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 84,9 78,7 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas 1 3 Konsernin lainat, euroa/asukas 6 5 Konsernin lainakanta , Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä