Aktiivinen ja passiivinen tupakointi aiheuttavat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aktiivinen ja passiivinen tupakointi aiheuttavat"

Transkriptio

1 Sepelvaltimotaudin riskitekijät lapsilla ja nuorilla Suomalaisten lasten ja nuorten tupakointi Katariina Kallio ja Eero Jokinen Suomalaisista 16-vuotiaista nuorista lähes kolmannes tupakoi päivittäin ja vielä useammat tupakoivat satunnaisesti. Poikien tupakointi on runsaampaa kuin tyttöjen, mutta erityisesti nuorissa ikäryhmissä tyttöjen tupakointi lisääntyy voimakkaasti vuotiaista nuorista 75 % hyväksyy satunnaisen tupakanpolton. Mitä nuorempana tupakointi aloitetaan, sitä suuremmat ovat siitä johtuvat terveyshaitat ja sitä vaikeampaa on tupakoinnin lopettaminen. Tupakoinnin vähentämistyössä tulisi panostaa erityisesti nuorten tupakoimattomuuden edistämiseen. Aktiivinen ja passiivinen tupakointi aiheuttavat merkittäviä terveyshaittoja ja kuolleisuutta. Tupakoinnin arvioidaan aiheuttavan Suomessa yli ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Suomalaisten miesten tupakointi vähentyi 1990-luvulla, mutta naisten tupakointi pysyi entisellä tasolla. Nuorten ja erityisesti tyttöjen tupakointi on runsasta ja se on vielä lisääntymässä. Tupakointi lisää huomattavasti sairastuvuutta sydän- ja verisuonitauteihin, ja sen terveyshaitat välittyvät monen eri mekanismin kautta. Aktiivisen tupakoitsijan riski sairastua sepelvaltimotautiin on 1,5 2,5-kertainen tupakoimattomaan verrattuna ja passiivisesti tupakansavulle altistuvan riski 1,25-kertainen. Monet lapset altistuvat jo varhain tupakansavulle, ja tämä on merkittävä terveysriski. Lasten passiivisesta ja aktiivisesta tupakoinnista ja sen vaikutuksista verenkiertoelimistöön on tehty melko vähän tutkimuksia. Kuitenkin tiedetään, että mitä nuorempana tupakointi aloitetaan, sitä suuremmat ovat terveyshaitat ja sitä vaikeampaa on tupakoinnin lopettaminen. Niinpä tupakoinnin ehkäisy tulee suunnata lapsiin, jotka eivät vielä ole aloittaneet, ja vanhempiin vaikuttamalla on pyrittävä saamaan aikaan lapsille savuton ympäristö. Aikuisten tupakointi Suomalaisten aikuisten tupakointi on vähentynyt viime vuosikymmeninä luvulla lähes 80 % miehistä ja 10 % naisista tupakoi. Vuonna 1999 päivittäin tupakoivia miehiä oli 27 %. Valitettavasti suomalaisnaisten tupakointi on lisääntynyt niin, että nykyään tupakoivien naisten osuus on noin 20 % (Helakorpi ym. 1999). Miesten tupakointi on vähentynyt vuotiaiden ikäryhmässä erityisesti 1980-luvun puolivälistä alkaen (Byckling ja Sauri 1985) ja samanikäisten naisten tupakointi pysynyt entisellä tasolla. Tämän vuoksi nuorten miesten ja naisten tupakoinnin välinen ero on kaventunut eniten. Vuonna vuotiaista miehistä 18 % tupakoi päivittäin ja 15 % satunnaisesti. Naisilla vastaavat luvut olivat 21 ja 11 %. Länsi-Euroopan maihin verrattuna suomalaisten aikuisten tupakointitilanne on hyvä. Maailman tupakointitilastossa suomalaiset miehet on arvioitu sijaluvulle 80 ja naiset sijaluvulle 40 (World Health Organization 1997). Vuonna 1999 tehtyyn Suomen aikuisväestön terveyskäyttäytymistä koskevaan kyselytutkimukseen vastasi yli henkilöä. Vastausten mukaan tupakoivista miehistä 42 % poltti päi- Duodecim 2001;117:

2 vittäin savuketta ja 26 % 1 14 savuketta. Naisilla vastaavat osuudet olivat 36 % ja 40 %. Päivittäin tupakoivista 79 % oli huolissaan tupakoinnin vaikutuksesta terveyteen. Yli puolet ilmoitti haluavansa lopettaa tupakanpolton, mutta vain kolmasosa arveli pystyvänsä siihen. Viidennes miehistä ja melkein kolmannes naisista oli yrittänyt vakavasti lopettaa tupakanpolton viimeisen puolen vuoden aikana (Helakorpi ym. 1999). Nuorten tupakointi Huolestuttavinta tupakointitilastoissa on nuorten tupakointi. Se on Suomessa paljon yleisempää kuin lähes kaikissa muissa Euroopan maissa. Suomessa tupakointi aloitetaan muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen nuorena. Nuorten terveyskäyttäytymistä koskevan WHO:n tutkimuksen mukaan päivittäin tupakoivia 15-vuotiaita oli vuosina eniten Grönlannissa, Saksassa ja Unkarissa. Suomi oli kahdeksannella sijalla ja suomalaisten takana olivat mm. muut Pohjoismaat, monet Itä-Euroopan maat sekä Yhdysvallat ja Kanada. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan suomalaiset 12-vuotiaat eivät vielä juuri tupakoi. Neljätoistavuotiaista noin 15 % tupakoi päivittäin, tytöistä hieman useampi kuin pojista. Kuudentoista vuoden iässä jo lähes kolmasosa sekä tytöistä että pojista käyttää tupakkatuotteita säännöllisesti. Kaikkein suurin määrä tupakoivia nuoria on 18-vuotiaiden poikien ryhmässä. Heistä yli 35 % tupakoi päivittäin. Poikien tupakointi on siis vielä hieman runsaampaa kuin tyttöjen, mutta tyttöjen tupakointi on lisääntynyt eniten, erityisesti nuorissa ikäryhmissä luvulla nuorten tupakoinnissa ei tapahtunut suuria muutoksia luvun alussa nuorten tupakointi oli vielä runsaampaa kuin nykyään. Hyvin alkaneen vähenemissuuntauksen jälkeen tupakoivien nuorten määrä oli luvun loppuun mennessä taas suurentunut nykyiselle tasolle. Kouluterveys tutkimuksessa (Rimpelä ym. 2000) todettiin, että kahdeksatta luokkaa ja lukiota käyvistä nuorista tupakoi päivittäin viidennes, yhdeksäsluokkalaisista lähes kolmannes ja ammattikoululaisista melkein puolet. Kun mukaan laskettiin satunnaisemmin tupakoivat, lakossa olevat ja jo lopettaneet, saatiin täysin tupakoimattomien määriksi kahdeksannella luokalla 45 %, yhdeksännellä luokalla ja lukiossa 37 % ja ammattikoulussa 22 %. Kouluterveystutkimuksen kyselyyn vastasi v yli nuorta ympäri Suomea. Säännöllisesti tupakoivista alle 18-vuotiaista yli 90 % on ostanut itse tupakkansa. Useimmin ostoksilla käydään kioskissa ja kaupassa, ja myös kavereilta ostetaan tupakkaa. Tupakan ostamisen koki helpoksi % nuorista. Tupakkaa poltetaan pääasiassa koulussa ja koulumatkalla. Vanhemmat eivät tiedä koululaisen tupakoinnista %:ssa tapauksista. Nuuskan käyttö on Suomessa harvinaisempaa. Yli 14-vuotiaista pojista noin 4 % käyttää nuuskaa päivittäin ja 7 15 % on kokeillut sitä yli 50 kertaa. Tytöistä 99 % ei ole käyttänyt lainkaan nuuskaa. Kuitenkin purutupakan ja nuuskan sekä myös itse käärittyjen savukkeiden käyttö on yleistynyt huolestuttavasti nuorten ja myös urheilijoiden keskuudessa. Turkulaisessa STRIP-projektissa on myös selvitetty lasten ja heidän vanhempiensa tupakointitottumuksia. Alun perin yli tuhannen lapsen ja perheen aineistosta on 11 seurantavuoden jälkeen mukana noin 700 lasta perheineen. Aineiston lasten ollessa viisivuotiaita heidän äideistään 10 % ja isistään 20 % tupakoi. Lasten ollessa kahdeksanvuotiaita osuudet olivat 9 ja 17,5 %. STRIP-tutkimuksen aineistossa tupakointi on vähäisempää kuin Suomessa keskimäärin ja miesten tupakointi on vähentynyt kolmen viime vuoden aikana. Tutkimuksessa mukana olleista vanhemmista 70 % on joskus kokeillut tupakointia ja keskimäärin ensimmäinen kokeilu on tehty 14 vuoden iässä. Ensimmäisen tupakan on tarjonnut kaveri tai kaveriporukassa on yhdessä päätetty kokeilla. Passiivinen tupakointi Aikuiset. Ympäristön tupakansavulle altistuu kotona puolison tai jonkun muun henkilön tupakoinnin takia noin 13 % suomalaisista aikui K. Kallio ja E. Jokinen

3 sista eli henkilöä (Kemiallisten aineiden terveysvaaran arviointineuvosto 2000). Kotialtistuksen tasosta Suomessa ei ole mittaustietoja. Kotona tupakoi noin 19 % aikuisväestöstä (Helakorpi ym. 1999). Suomalaisten aikuisten altistuminen tupakansavulle työpaikoilla on pysynyt olennaisesti vähäisempänä vuoden 1995 tupakkalain jälkeen. Vuonna 1999 tupakoimattomista miehistä 8 % ja naisista 3 % joutui työskentelemään vähintään tunnin päivässä tupakansavuisissa työtiloissa. Tupakoivien ryhmässä osuudet olivat 37 ja 17 % (Helakorpi ym. 1999). Lapset. STRIP-tutkimuksessa kahdeksanvuotiaiden lasten äideistä 16 % ja isistä 25 % ilmoitti olleensa savuisissa tiloissa kolmen edellisen päivän aikana. Keskimääräinen altistusaika näinä päivinä oli molemmissa ryhmissä noin neljä tuntia. Vanhempien ilmoituksen mukaan 7 % lapsista altistui tupakansavulle kolmen edellisen päivän aikana ja altistusaika oli keskimäärin kolme tuntia. Pohjoismaisen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista lapsista 7 % altistuu viikoittain kotona tupakansavulle (Lund ym. 1998). Tupakoivien vanhempien perheissä neljäsosa lapsista altistui. Muissa Pohjoismaissa passiivinen tupakka-altistus oli selvästi yleisempää. Yksinhuoltajaperheiden lapset altistuivat passiivisesti tupakansavulle yleisemmin muissa Pohjoismaissa kuin Suomessa. Toisen tutkimuksen mukaan yksinhuoltajien lasten riski altistua passiivisesti tupakansavulle oli suurempi kuin kahden vanhemman perheissä Suomessa. Riski oli suurentunut myös lapsilla, joiden vanhemmilla ei ollut ammattikoulutusta (Jaakkola ym. 1994). Kaikissa Pohjoismaissa vanhemmat olivat yrittäneet muuttaa tupakointitottumuksiansa lastensa vuoksi. Lapsiperheissä tupakointi onkin harvinaisempaa kuin muissa kotitalouksissa. Silti on arvioitu, että Suomessa alle 15- vuotiasta lasta altistuu viikoittain tupakansavulle kotona. Kaikissa Pohjoismaissa arviolta yli 1,1 miljoonaa alle 12-vuotiasta altistuu säännöllisesti tupakansavulle passiivisesti. Tämä tapahtuu pääasiassa kotona. Nuorilla kotia tärkeämpi altistumisympäristö ovat vapaa-ajan toiminnot, kuten ystävien seura ja diskot. Ympäristön tupakansavu Tupakansavu koostuu hiukkasista, aerosoleista ja kaasuista. Sivusavuksi kutsutaan tupakansavua, jota tupakoitsija ei itse vedä keuhkoihinsa. Sen osuus tupakansavusta on %. Pääsavu, jonka osuus on %, on tupakoitsijan uloshengittämää savua. Sivu- ja pääsavu sisältävät samoja yhdisteitä, mutta ne poikkeavat olennaisesti toisistaan eri yhdisteiden suhteellisten osuuksien ja absoluuttisten pitoisuuksien Nikotiiniriippuvuus kehittyy yllättävän helposti. suhteen. Erilaisten lämpötilaolosuhteiden takia sivusavu sisältää paljon enemmän haitallisia altisteita kuin pääsavu. Sivusavussa on mm. tervaa kolme kertaa, nikotiinia seitsemän kertaa, bentseeniä viisi kertaa ja nitrosoamiineja 100 kertaa enemmän. (Kemiallisten aineiden terveysvaaran arviointineuvosto 2000). Tupakansavussa on tunnistettuja yhdisteitä yli 4 000, joista lähes 200 tiedetään ihmiselle haitalliseksi ja yli 40 on luokiteltu syöpää aiheuttaviksi. Tupakansavun kaasufaasin tärkeimmät aineet ovat häkä, hiilidioksidi, hiilivedyt, typen oksidit, typpihapoke, nikotiini ja erilaiset emäkset. Kiinteän faasin yhdisteitä ovat mm. epäorgaaniset suolat, hiilivedyt, sterolit, rasvahapot ja styreeni. Sisäilman nikotiinista 90 % on kaasufaasissa, vaikka nikotiini on savun syntyessä hiukkasfaasissa. Yhdessä tupakassa on mg tervaa, mg häkää ja 0,7 2,9 mg nikotiinia. Nikotiini ja kotiniini Nikotiinin puoliintumisaika elimistössä on noin kaksi tuntia, minkä vuoksi sitä ei voida käyttää passiivisen altistuksen mittarina. Kotiniini on nikotiinin pidempiaikainen aineenvaihduntatuote, jota syntyy maksassa hapettumalla ja erittyy virtsaan. Kotiniinin puoliintumisaika on noin 20 tuntia, joten se kuvaa parhaiten viimeisten 2 3 Suomalaisten lasten ja nuorten tupakointi 1371

4 vuorokauden aikaista altistumista. Kotiniini on eniten tutkittu tupakansavun biomarkkeri (Benowitz 1999). Kotiniini on tupakalle spesifinen, ja sen analysointimenetelmät ovat nykyään herkkiä. Tupakoitsijalla tyypillinen veren kotiniinipitoisuus on 300 ng/ml, mikä vastaa nikotiinin saantimäärää 24 mg/vrk eli noin rasiallista savukkeita päivässä. Englantilaisessa tutkimuksessa passiivisesti runsaasti altistuvilla ravintolatyöntekijöillä syljen kotiniinipitoisuus oli välillä 2,2 31,3 ng/ml. Suurimman kotiniiniarvon arvioidaan vastaavan nikotiinin saantia 2,5 mg/ vrk eli kahden ja puolen savukkeen aktiivista polttamista (Jarvis ym. 1992). Kansainvälisen syöpätutkimuslaitoksen IACR:n toteuttamassa monikeskustutkimuksessa mitattiin tupakoimattomalta naiselta virtsan kotiniinipitoisuus. Keskiarvo oli 6 ng/ml ja vaihteluväli 2,7 18 ng/ml. Kotiniinipitoisuuksien todettiin suurenevan lineaarisesti altistuksen lisääntyessä. Altistumista kotona kuvasi parhaiten aviomiehen polttamien savukkeiden määrä ja työpaikka-altistumista sen kesto (Riboli ym. 1990). Lapsilla passiivista tupakka-altistusta on mitattu mm. Englannissa. Jarvis ym. (2000) määrittivät vuotiaiden nuorten syljen kotiniinipitoisuuksia vuosina Ensimmäisenä vuonna kotiniinipitoisuuksien keskiarvo oli 0,96 ng/ml ja viimeisenä 0,52 ng/ml. Kotiniiniarvoa yli 15 ng/ml pidettiin aktiivisen tupakoinnin raja-arvona. Tupakoimattomissa kodeissa todettiin luonnollisesti pienimmät kotiniiniarvot. Äidin tupakointi oli merkityksellisempää lapsen altistumiselle kuin isän, ja molempien vanhempien tupakoidessa altistuminen oli suurinta. Tutkijat totesivat, että lasten passiivinen altistuminen tupakansavulle on vähentynyt kymmenessä vuodessa lähes puoleen. Syinä olivat tupakoivien vanhempien vähentyminen ja julkisilla paikoilla toteutetut kiellot. Kuitenkaan ei ole mitään näyttöä siitä, että tupakoivissa kodeissa olisi vähennetty tupakan polttamista lasten läsnäollessa. NHANES III -tutkimuksessa on selvitetty Yhdysvaltojen väestön altistumista tupakansavulle (Pirkle ym. 1996). Vuosina mukana oli yli yli nelivuotiasta lasta ja aikuista. 91,7 %:lla kaikista aineiston henkilöistä todettiin mitattavissa oleva seerumin kotiniiniarvo. Ilmoitettu altistuminen tupakansavulle oli vähäisempää. Sosioekonomisilla tekijöillä, kuten lyhyellä koulutuksella, yksin asumisella, alkoholin runsaalla kulutuksella ja kodissa tupakoivien määrällä, oli selvä yhteys lisääntyneeseen altistumiseen. Tutkijat päättelivät, että monet passiivista tupakointia mitanneet kyselytutkimukset ovat saattaneet antaa liian pienen arvion tupakansavu-altistuksesta. Tarvitaan myös lisätutkimuksia selvittämään terveysriskin astetta tietyillä kotiniinitasoilla. Passiivinen tupakointi ja ateroskleroosi. Passiivisella tupakoinnilla on useita vaikutuksia verenkiertoelimistöön (taulukko). Tupakan savu aiheuttaa monella eri mekanismilla, joista kaikki eivät vielä ole tunnettuja. Kuitenkin tiedetään, että karsinogeeniset PAH-yhdisteet, kuten bentso(a)pyreeni, sitoutuvat kolesteroliin ja kulkeutuvat siten verisuonen endoteelin läheisyyteen, aiheuttaen solutuhoa ja hyperplasiaa. Seurauksena on endoteelivaurio, joka taas on merkittävä ensiaskel ateroskleroosin synnyssä. Kun lisäksi verihiutaleiden yhteenliimautuvuus on lisääntynyt, verihiutaleet kiinnittyvät herkemmin endoteelivauriokohtiin ja lisäävät sileälihassolujen proliferaatiota verisuonen seinämässä. LDLkolesterolin suurentuneet ja HDL-kolesterolin pienet arvot edistävät ateroskleroosin kehittymistä. Eläinkokeissa on todettu jo lyhytaikaisen altistuksen tupakansavulle nopeuttavan ateroskleroottista prosessia. Vaikutus on tupakansavun ainesosien suoraa vaikutusta, ei esimerkiksi katekoliamiinien lisääntymisestä johtuvaa. Myöskään häkä ei liene vaikuttava aine. Syöpää aiheuttavat aineet toimivat ainakin mitogeeneina edistäen sileälihassolujen kasvua (Glanz ja Parmley 1995). Passiivisen tupakoinnin yhteyttä sydän- ja verisuonitautien sairastumisriskeihin selvitettiin epidemiologisten tutkimusten meta-analyysissä (Thun ym. 1999). Analysoiduissa 17 tutkimuksessa oli mukana yhteensä yli elinikäisesti tupakansavulle altistunutta tupakoimatonta aikuista, joilla ilmeni yhteensä yli sepelvaltimotapahtumaa. Passiivisesti tupakansavulle altistuneen suhteellinen riski saada iskee K. Kallio ja E. Jokinen

5 minen sydänsairaus oli tutkimuksen mukaan 1,25-kertainen altistumattomaan verrattuna. Monella eri tutkimusmenetelmällä on päädytty arvioon, jonka mukaan passiivinen altistuminen lisää akuutin sepelvaltimotautitapahtuman riskiä %, mikä on noin puolet aktiivisen tupakoinnin aiheuttamasta riskistä, vaikka yleensä altistuminen tupakan haitallisille aineille on vain 1 % aktiivisen tupakoitsijan saamista määristä. Toistaiseksi ei epidemiologisten tutkimusten perusteella voida arvioida sitä tupakansavupitoisuutta, jossa sydäntautiriski alkaa lisääntyä. Kokeellisissa tutkimuksissa jo varsin pienet eli yleisesti tupakointitiloissa esiintyvät pitoisuudet aiheuttavat selviä häiriöitä sydän- ja verenkiertoelimistössä. Osa näistä vaikutuksista voi olla korjaantuvia. Tupakoinnin aloittaminen Tupakointi aloitetaan yleensä vuotiaana, mutta pieni ryhmä lapsia aloittaa tupakkakokeilut jo 7 8-vuotiaana. Harva aloittaa enää 18. ikävuoden jälkeen. Aloittamiseen ei ole yhtä ainoaa selitystä. Tietoisuus terveysriskeistä ei estä nuorta kokeilemasta. Mitä enemmän lapsella tai nuorella on tupakoivia kavereita ja mahdollisuuksia tupakointiin, sitä todennäköisemmin hän alkaa tupakoida. Kokeilut ovat aina sosiaalinen tapahtuma, ja useimmiten nuori ajautuu tupakoivaksi ilman varsinaista aloittamispäätöstä. Muita tupakoinnin aloittamiseen vaikuttavia tekijöitä on kuvailtu kirjallisuudessa runsaasti. Vanhempien ja erityisesti sisarusten tupakointi vaikuttaa aloittamiseen, samoin harrastukset, liikunnan vähäisyys ja huono itsetunto. Tupakan mainonnalla, hinnalla ja saatavuudella on merkitystä kuten myös koulun ja opettajien asenteella sekä yhteiskunnan suhtautumisella tupakointiin. Miksi nuori tupakoi? Yhden näkemyksen mukaan tupakointiin johtavat riskiperhe, toveripaine ja mielihyvän tuntemus. Kouluterveystutkimuksessa on todettu, että lasten päihteidenkäytön riskiä lisäävät perheen ongelmat, kuten työttömyys, taloudelliset vaikeudet ja päihteet, lapsen omat ongelmat, kuten mielenterveyden häiriöt, viihtymättömyys ja huono menestys Taulukko. Passiivisen tupakansavulle altistumisen vaikutukset verenkiertoelimistöön. Hapen kuljetus ja käyttö Verihiutaleiden aktivaatio Fibrinogeenin määrä LDL-kolesterolin määrä HDL-kolesterolin määrä LDL:n hapettuminen Verisuonten endoteelivälitteinen laajenemiskyky Verisuonten intima-mediakerroksen paksuus PAH-yhdisteiden aiheuttama suora verisuonten endoteelivaurio Sepelvaltimotaudin riski (25 30 %) koulussa, oppimishäiriöt ja huonot sosiaaliset taidot, sekä kavereiden päihteidenkäyttö (Rimpelä ym ja P. Terho, henkilökohtainen tiedonanto). Näistä huolimatta sosiaalinen paine on tärkein tupakoinnin aloittamiseen vaikuttava tekijä. Lähinnä tupakoinnin jatkamiseen vaikuttavat nopeasti kehittyvä nikotiiniriippuvuus sekä mielihyvän tavoittelu. Tupakointi saattaa nuoren mielestä parantaa sosiaalista asemaa, lisätä puoleensavetävyyttä ja olla seikkailu. Tupakan avulla nuori voi mielestään kestää paremmin elämän kurjuutta, poistaa ahdistusta sekä vähentää stressiä ja rentoutua. Kun tupakoinnin aloittamista halutaan vähentää, on varmasti tärkeätä vaikuttaa mahdollisuuksien mukaan kaikkiin edellä mainittuihin asioihin. Aluksi tupakkaa kokeillaan yhden savukkeen verran. Harva nuori pitää tupakan mausta. Tupakointi opitaan harjoittelemalla eli noin 2 50 tupakkaa polttamalla. Erään luokittelun mukaan nuori on tupakoiva, kun hän on polttanut yli 50 savuketta tai tupakoi yli 50 kertaa viikossa. Nikotiiniriippuvuus kehittyy kuitenkin jo muutaman savukkeen polttamisen jälkeen. Se voi olla yhtä voimakas kuin heroiiniriippuvuus. Suurin osa nuorista yrittää lopettaa tai haluaisi lopettaa tupakanpolton jossain vaiheessa muttei onnistu siinä nikotiiniriippuvuuden vuoksi. Kouluterveys tutkimuksessa Turussa yli vuotiasta nuorta vastasi kyselyyn (Rimpelä ym. 1996), jonka tulosten mukaan satunnaisen tupakoinnin hyväksyi 74 % vastaajista. Kannabistuotteiden satunnaisen käytön hyväksyi 18 %. Harva huumeidenkäyttäjä ei ole koskaan tupakoinut, ja kovempiin huumeisiin siirrytään usein kannabistuotteiden kautta. Suomalaisten lasten ja nuorten tupakointi 1373

6 Nuorten tupakoinnin vähentäminen on tärkeätä myös huumeidenkäytön vähentämiseksi. Tupakoinnin vähentäminen Nuorten tupakoinnin vähentämiseksi on luvulta lähtien toteutettu eri maissa useita koulujen terveyskasvatusohjelmia. Julkaistuissa tutkimuksissa kohderyhmänä ovat useimmiten olleet vuotiaat nuoret. Yksi terveyskasvatusohjelmien teema on ollut sosiaalisten paineiden hallinta. Teoreettisena taustana on ollut Banduran sosiaalisen oppimisen teoria ja Mc- Guiren informaatioprosessimalli. Vuonna 1978 Evans kuvasi tupakointiin liittyviä sosiaalisia paineita aiheuttavia tekijöitä, joiksi hän katsoi kaverit, vanhemmat ja joukkoviestimet. Tupakoinnin vähentämiseksi nämä paineet pitäisi tunnistaa ja sitten harjoitella selviytymään niistä. Seuraavana vuonna McAlister kehitti näitä teemoja. Hänen mukaansa tärkeitä tekijöitä terveyskasvatusohjelmissa ovat ryhmässä toimiminen ja vertaisjohtajat, ryhmän yhteinen sitoumus olla polttamatta ja roolipelit. Mm. yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa Know Your Body, Oslon nuorisotutkimuksessa ja Pohjois-Karjalan nuorisoprojektissa sovellettiin näitä aiheita koulujen terveyskasvatusohjelmiin. Pohjois-Karjala-projektin tupakkainterventio toteutettiin 1970-luvun lopussa kahden vuoden aikana kahdessa koulussa. Neuvontakertoja oli yhteensä kymmenen ja vertaisjohtajat toimivat ryhmänvetäjinä. Projektissa toteutettiin myös monia tupakoinninlopettamiskampanjoita, joissa käytettiin apuna mm. joukkoviestimiä. Neljän vuoden seurannassa tulokset olivat hyviä: tupakoivia oli interventioryhmässä 27 % ja verrokkiryhmässä 37 % (Vartiainen ym. 1986). Kahdeksan vuoden kuluttua vaikutti siltä, että neuvonnasta hyötyivät erityisesti ne, jotka olivat intervention alkaessa tupakoimattomia. Pitkäaikaistulokset ovat myös olleet positiivisia. Viidentoista vuoden kuluttua interventioryhmässä oli 22 % vähemmän tupakoitsijoita. Monien muiden kouluohjelmien tehon arviointia vaikeuttaa pitkäaikaistulosten puuttuminen. Parhaita tuloksia on saavutettu sosiaalisten paineiden hallintaan liittyvillä ohjelmilla. Toinen menetelmä tupakoinnin vähentämiseksi ovat olleet elämäntaitoja opettavat ohjelmat, joiden taustalla ovat Banduran sekä Eriksonin ja Rosenbergin kehitysteoriat (Bandura 1977, Botvin 1986). Näiden mukaan olennaista on itseluottamuksen vahvistaminen, sosiaalisten taitojen oppiminen ja sosiaalisen ahdistuksen vähentäminen. Myös ns. affektiivisia ohjelmia on ollut käytössä nuorten tupakoinnin vähentämiseksi. Niissä pyritään vaikuttamaan henkilökohtaisiin syihin aloittaa tupakointi. Tärkeää on lisätä itsetuntoa, taitoa tehdä päätöksiä ja asettaa päämääriä sekä stressinhallintakykyä. Uudemmissa ehkäisytutkimuksissa on todettu, että neuvonta on aloitettava ennen kuin lapset ovat iässä, jossa tupakointi yleensä aloitetaan. Salmisen ja Airaksisen (1997) mukaan terveyskasvatuksen yleensä tulee liittyä arkielämän tilanteisiin sekä sisältää selkeitä suosituksia ja vaihtoehtoisia toimintatapoja mutta ei pelottelua. Viestin attraktiivisuutta parantavat huumori ja elävyys. Positiivinen palaute on erityisen tärkeätä. Epsteinin ym. (2000) tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että nuorten päätöksentekotaitoja on lisättävä ja itsetunnon kohottaminen on olennaista nuorten tupakoinnin vähentämisessä. Kellamin ja Anthonyn (1998) tutkimuksessa poikien tupakoinnin aloittamista pystyttiin vähentämään, kun jo ala-asteella puututtiin huonoon käytökseen ja huonoon koulumenestykseen. Daltonin ym. (1999) tutkimuksen tulos oli, että tupakoinnin haitallisista vaikutuksista kertominen ei vaikuta aloittamispäätökseen. Ehkäisyyn tulisi löytää keinoja, joilla voidaan puuttua nuorten positiivisiin odotuksiin ja jopa harhaluuloihin, jotka liittyvät tupakointiin. Huomionarvoista on, että monella kouluohjelmalla on ollut myönteinen vaikutus poikien tupakointiin, mutta ei välttämättä tyttöjen, joten ilmeisesti neuvontaan tulisi kehittää erilaiset menetelmät tyttöjä ja poikia varten. Voisi myös olettaa, että yksilölliset erot ovat suuria, joten neuvonnan yksilöllisyydestä olisi hyötyä. STRIP-projektissa suunniteltu yksilöllinen tupakoinnin ehkäisy on aloitettu 9,5-vuotiaille lapsille vuonna Neuvonta toteutetaan puolen vuoden välein keskustelemalla lapsen kanssa noin 15 minuuttia. Teemoina ja tehtävinä ovat mm. passiivisen altistuksen välttäminen 1374 K. Kallio ja E. Jokinen

7 ja terveyshaitat, itsetunto, riippuvuus, tupakasta kieltäytymisen harjoittelu ja päätöksenteko. Tavoitteena on lähestyä aihetta positiivisesti eli keskittyä mieluummin tupakoimattomuuden hyviin seurauksiin kuin pitkän ajan kuluttua ilmeneviin haittavaikutuksiin. Myös nuorten esikuvia ja tupakan piilomainontaa on tarkoitus käsitellä. Sargentin ym. (2001) tuoreen tutkimuksen mukaan 85 %:ssa vuosina maailmanlaajuisesti suosituista elokuvista poltettiin tupakkaa ja tupakkamerkki näkyi 28 %:ssa elokuvista. Neljä eniten myytyä tupakkamerkkiä näkyivät useimmin valkokankaalla, ja juuri suositut pääosien esittäjät olivat usein tupakoitsijoita. Useat suomalaiset järjestöt, kuten Keuhkovammaliitto, Sydänliitto, ETRA, Elämäntapaliitto ja Suomen ASH ovat tuottaneet hyvää materiaalia tupakoinnin ehkäisyn ja lopettamisen tueksi. Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on kouluohjelma nuorten tupakoinnin vähentämiseksi, ja päihteettömyyteen tähtäävä Lions Quest -niminen elämänhallinnan ohjelma on käytössä monissa kouluissa ympäri Suomea. Tieteellisiä tutkimuksia esimerkiksi näiden ohjelmien hyödyllisyydestä ei tietääksemme ole tehty. Monessa tupakoinnin ehkäisyä koskevassa tutkimuksessa on päädytty toteamaan, että monia erilaisia neuvontatapoja ja keinoja tarvitaan. Parhaat tulokset syntyvät eri alojen ja tahojen yhteistyöllä. Sekä yksilöllisillä että koulujen neuvontaohjelmilla on paikkansa, mutta lisäksi tarvitaan myös terveydenhuollon ammattilaisten jatkuvaa työtä ja yhteisön toimenpiteitä. Myös erilaiset kampanjat ja joukkoviestimet ovat sanoman välittäjinä hyödyllisiä. Sosiaali- ja terveysministeriön toimenpideohjelmassa (1997), joka tähtää verenkiertoelinten terveyden edistämiseen, otettiin kantaa myös tupakoinnin vähentämiseen. Ohjelmassa todetaan mm., että koti ja vanhemmat vastaavat ensisijaisesti tupakoinnin aloittamisen ehkäisystä. Kuitenkin myös koulujen tulee nähdä terveyden ja tupakoimattomuuden edistäminen yhteiskunnallisena tehtävänään. Opetuksessa tulisi terveyttä edistävän tiedon ohella tukea lapsen ja nuoren itsetuntoa ja rohkeutta tehdä valintoja. Kodin ja koulun yhteistyömuotoja on syytä kehittää. Myös nuorten harrastetoimintaa tarjoavien järjestöjen tulisi sisällyttää tavoitteisiinsa tupakoimattomuuden edistäminen ja tarjota nuorille myönteisiä esikuvia. Suurimmat voitot tupakoinnin vähentämisessä on Suomessakin saavutettu lainsäädäntötoimin. Näitä ovat tupakointikiellot julkisilla paikoilla ja vuoden 1995 tupakkalaki työpaikkojen savuttomuuden aikaansaamiseksi. Vielä ei ole tehty tutkimuksia siitä, miten tupakan myynnin ikärajan muuttaminen 18 vuoteen on vaikuttanut nuorten tupakointiin. Kodeissa tupakointi on vähentynyt, mutta siinä on vielä parantamisen varaa. Tärkein ja vaikein haaste lienee kuitenkin edelleen nuorten tupakoinnin vähentäminen ja erityisesti tupakoinnin aloittamisen ehkäisy. Kirjallisuutta Bandura A. Social learning theory. Englewood Cliffs, NJ, Prentice Hall, Benowitz HL. Biomarkers of environmental tobacco smoke exposure. Environ Health Pespect 1999;107 Suppl 2: Botvin GJ. Substance abuse prevention research: recent developments and future directions. J Sch Health 1986;56(9): Byckling T, Sauri T. Atherosclerosis precursors in Finnish children and adolescents. XII. Smoking, behaviour and its determinants in year-old subjects. Acta Paediatr Scand 1985;318 (Suppl): Dalton MA, Sargent JD, Beach ML, Bernhardt AM, Stevens M. Positive and negative outcome expectations of smoking: implications for prevention. Prev Med 1999;29: Epstein JA, Griffin KW, Botvin GJ. A model of smoking among inner-city adolescents: the role of personal competence and perceived social benefits of smoking. Prev Med 2000;31: Evans RI, Rozelle RM, Mittelmark MB, Hansen WB, Banel AL, Havis J. Deterring the onset of smoking in children: knowledge of immediate psychological effects and coping with peer pressure, media pressure, and parent modelling. J Appl Soc Psychol 1978;8: Feldman J, Shenker R, Etzel RA, ym. Passive smoking alters lipid profiles in adolescents. Pediatrics 1991;88: Glanz SA, Parmley WW. Passive smoking and heart disease. Mechanisms and risk. JAMA 1995;273: Helakorpi S, Uutela A, Prättälä R, Puska P. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B19/1999. Iso H, Shimamoto T, Sato S, Koike K, Iida M, Komachi Y. Passive smoking and plasma fibrinogen concentrations. Am J Epidemiol 1996; 144: Jaakkola N, Ruotsalainen R, Jaakkola JJK. What are the determinants of children s exposure to environmental tobacco smoke at home? Scand J Soc Med 1994;2: Jarvis MJ, Foulds J, Feyerabend C. Exposure to passive smoking among bar staff. Br J Addict 1992;87: Jarvis MJ, Goddard E, Higgins V, Feyerabend C, Bryant A, Cook DG. Children s exposure to passive smoking in England since the 1980 s: cotinine evidence from population surveys. BMJ 2000; 321: Suomalaisten lasten ja nuorten tupakointi 1375

8 Kellam SG, Anthony JC. Targeting early antecedents to prevent tobacco smoking: findings from an epidemiologically based randomized field trial. Am J Public Health 1998;88: Kemiallisten aineiden terveysvaaran arviointineuvosto (KATA). Tieteellinen perustelukatsaus ympäristön tupakansavun terveyshaitoista Lehto A-M, Sutela H. Tehokas, tehokkaampi, uupunut. Työolotutkimusten tuloksia Työmarkkinat. Tilastokeskus Lund KE, Skrondal A, Vertio H, Helgason AR. Children s residential exposure to environmental tobacco smoke varies greatly between the Nordic countries. Scand J Soc Med 1998;2: McAlister A, Perry C, Maccoby N. Adolescent smoking: onset and prevention. Pediatrics 1979;63: Moskowitz WB, Mosteller M, Schieken RM, ym. Lipoprotein and oxygen transport alterations in passive smoking preadolescent children: the MCV Twin Study. Circulation 1990;81: Pirkle JL, Flegal KM, Bernert JT, Brody DJ, Etzel RA, Maurer KR. Exposure of the US population to environmental tobacco smoke. The third national health and nutrition examination survey, 1988 to JAMA 1996;275: Riboli E, Preston-Martin S, Saracci R, ym. Exposure of non-smoking women to environmental tobacco smoke: a 10 country collaborative study. Cancer Causes Control 1990;1: Rimpelä M, Luopa P, Jokela J, Liinamo A, Siivola M, Terho P. Kouluterveys tutkimus. Koulukokemukset, terveys ja terveystottumukset Turussa huhtikuussa 1996: Perusraportti. Turun kaupungin terveydenhuollon julkaisuja n:o 6:1996. Rimpelä M, Luopa P, Orre S, Jokela J, Pietiläinen V. Kouluterveys Stakesin julkaisuja Salminen M, Airaksinen M. Terveyskasvatuskampanjoiden vaikuttavuus lähtökohtana McGuiren informaatioprosessimalli. Sosiaalilääk Aikak 1997;34: Sargent JD, Tickle JJ, Beach ML, Dalton MA, Ahrens MB, Heatherton TF. Brand appearances in contemporary cinema films and contribution to global marketing of cigarettes. Lancet 2001;357: Sosiaali- ja terveysministeriö. Toimenpideohjelma suomalaisten sydänja verisuoniterveyden edistämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1997:27. Thun M, Henley J, Apicella L. Epidemiologic studies of fatal and non fatal cardiovascular disease and ETS exposure from spousal smoking. Environ Health Perspect 1999;107 Suppl 6: Vartiainen E, Pallonen U, McAlister A, Koskela K, Puska P. Four-yearfollow-up results of the smoking prevention program in the North Karelia Youth Project. Prev Med 1986;15: Word Health Organisation. Tobacco or health: a global status report. Geneva: WHO, KATARIINA KALLIO, LL, tutkijalääkäri Turun yliopisto, Sydäntutkimuskeskus Kiinamyllynkatu Turku EERO JOKINEN, dosentti, ylilääkäri HYKS:n lasten ja nuorten sairaala PL 281, HUS 1376

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Diat: Patrick Sandström, Erityisasiantuntija, Filha ry,

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Uudet nikotiinituotteet koukuttavat Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Tupakoinnin suosio laskenut Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt ja myös naisten tupakointi

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

Dia-esitys vanhemmil e (esimerkiksi vanhempainiltaan) Yläkoulu Diojen sisällöt Dia 1: Dia 2:

Dia-esitys vanhemmil e (esimerkiksi vanhempainiltaan) Yläkoulu Diojen sisällöt Dia 1: Dia 2: Dia-esitys vanhemmille (esimerkiksi vanhempainiltaan) Yläkoulu Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Vinkkejä vanhemmille Diojen sisällöt Dia 1: Pohja nuoren tupakoimattomuudelle luodaan jo

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Vinkkejä vanhemmille

Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Vinkkejä vanhemmille Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Vinkkejä vanhemmille Tupakointi on erittäin vaarallista kasvaville ja kehittyville lapsille ja nuorille Lapsi altistuu tupakan myrkyille Passiivisen tupakoinnin

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuoret ja nuuska Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuuskan suosio on kasvanut viime aikoina huolestuttavasti erityisesti poikien keskuudessa. Nuuska mielletään usein tiettyjä urheilulajeja harrastavien poikien

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40

Lisätiedot

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Antero Heloma, THL 4.12.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Päivittäisen tupakoinnin yleisyys työikäisen aikuisväestön keskuudessa vuosina 1960 2013 ja

Lisätiedot

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Tupakka globaalisti riski nro 1 WHO 2009 Työterveyslaitos / Harri Vainio / 11.5.2010 2 Terveyshaitat kasvussa

Lisätiedot

Tarkastelukohteena terveys

Tarkastelukohteena terveys Tarkastelukohteena terveys Tupakointi ei ole painonhallintakeino: Teini-iässä runsaasti tupakoivilla on muita suurempi riski aikuisiän vyötärölihavuuteen Tytöillä teinitupakointi on yhteydessä aikuisiän

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. PowerPoint-esitys esim. vanhempainiltaan: Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Diojen sisällöt.

Vinkkejä vanhemmille. PowerPoint-esitys esim. vanhempainiltaan: Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Diojen sisällöt. PowerPoint-esitys esim. vanhempainiltaan: Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Vinkkejä vanhemmille Diojen sisällöt Dia 1: Pohja nuoren tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. On tärkeää,

Lisätiedot

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina.

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina. Tupakka-koukussako? Testaa, minkälainen tupakoitsija olet Tyyppi A: Et harkitse lopettamista, se on sinulle suuri nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet kenties yrittänyt t kerran

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015 Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950 1960 1970

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Nuuskatupakka vahingoittaa elimistöä

Nuuskatupakka vahingoittaa elimistöä Nuuskatupakka vahingoittaa elimistöä dos, el Kristiina Patja Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen terveyskeskus Tupakka, nikotiini ja media Kenen sanoja valitsemme? Haitallinen - vähemmän haitallinen haitaton?

Lisätiedot

Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v)

Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 Miehet Naiset 20 10 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2005 2010 2011 Satu Helakorpi, Anna-Leena Holstila, Suvi Virtanen, Antti Uutela Suomalaisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Ohjelma Riippuvuus Käypä hoito Työkaluja vuorovaikutukseen ja motivaatioon Menetelmäharjoitus/keskustelu

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Ohjelma Ajankohtaiskatsaus tupakka, nuuska ja sähkösavuke Tupakoinnin haitat ja lopettamisen

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n

Lisätiedot

Savuton sairaala- toimintaohje

Savuton sairaala- toimintaohje KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Savuton sairaala- toimintaohje päivitys vuosille 2013 2015 Johdanto Tupakan kulutus on parhaiten ehkäistävissä oleva yksittäinen kuolleisuuden ja työkyvyttömyyden syy maailmassa.

Lisätiedot

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Koulun ja kodin yhteistyö

Koulun ja kodin yhteistyö Koulun ja kodin yhteistyö Tupakka esille vanhempainilloissa Yläkouluikä on tupakoinnin aloittamisen kannalta kriittistä aikaa. Tupakointia kokeillaan ja säännöllinen tupakointi alkaa yleensä yläkouluiässä.

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Uudet (tupakka)tuotteet uudet ongelmat? Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Uudet (tupakka)tuotteet uudet ongelmat? Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Uudet (tupakka)tuotteet uudet ongelmat? Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tupakkalain määritelmiä (TupL 2 ) Tupakka = tupakkakasvien lehdistä, varsista ja rungoista valmistettua tai niitä

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa?

Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Kansanterveyspäivä, Helsinki 23.11.2012 Kansantautien (elintapasairauksien)

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot

Taustatietoa Nuorten päihteettömyyden tukeminen -vanhempainiltamallista:

Taustatietoa Nuorten päihteettömyyden tukeminen -vanhempainiltamallista: Taustatietoa Nuorten päihteettömyyden tukeminen -vanhempainiltamallista: Hyödynnettävyys: sijoitettavissa koulun jo olemassa oleviin vanhempainiltoihin tai -tapaamisiin Tavoite: vahvistaa huoltajien kielteistä

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Vinkkejä vanhemmille

Nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Vinkkejä vanhemmille Nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Vinkkejä vanhemmille Tupakointi on erittäin vaarallista kasvaville ja kehittyville lapsille ja nuorille 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Tupakaton nuoruus - mission possible

Tupakaton nuoruus - mission possible Tupakaton nuoruus - mission possible Tupakkahaittojen ehkäisyn tiimi, THL Haittojen ehkäisemisen ryhmä, STM 19.9.12 www.thl.fi/tupakka 1 Tässä esityksessä saat vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Miten

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

ZA4887. Flash Eurobarometer 253 (Survey on tobacco) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4887. Flash Eurobarometer 253 (Survey on tobacco) Country Specific Questionnaire Finland ZA4887 Flash Eurobarometer 253 (Survey on tobacco) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 253 SURVEY ON TOBACCO Smoking behaviour Q1 Kun ajatellaan savukkeiden, sikareiden tai piipun polttamista,

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016 Tupakoimaton KYS Toimenpideohjelma 2016 Laatija: Versionumero: 1.1 Päivämäärä: 6.4.2016 Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtoryhmä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Toimenpideohjelma 1.0 2 (11) Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Preventio perusterveydenhuollossa, Hjelt Instituutti, Helsinki 21.10.2011 Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Kari Reijula professori Helsingin yliopisto Miten TTH toimii tupakoinnin vieroituksessa?

Lisätiedot

Savuton työpaikka. Kiinteä osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka. Kiinteä osa työhyvinvointia Savuton työpaikka Kiinteä osa työhyvinvointia Sisällys Savuton työpaikka 2 Savuton työpaikka 3 Miten savuton työpaikka saadaan aikaan? 5 Työpaikka on savuton 6 Paras Savuton Työpaikka -kilpailu 7 Stumppi

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Tupakointi ja tupakoinnin lopettaminen Suomessa - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 20.5.

Tupakointi ja tupakoinnin lopettaminen Suomessa - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 20.5. Tupakointi ja tupakoinnin lopettaminen Suomessa - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 20.5.2013 Ohjelma Ajankohtaiskatsaus Tupakkariippuvuus Tupakoinnin terveysvaikutukset

Lisätiedot

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot