Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu
|
|
- Juho Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu Selvitys Jyväskylän yliopistosta ajalla valmistuneiden maisterien sijoittumisesta työelämään Taloustieteiden tiedekunta 6. joulukuuta 2004 Janne Tauriainen
2 Sisältö 1 JOHDANTO KOKO YLIOPISTO TYÖTILANNE KYSELYHETKELLÄ VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖ- JA TYÖTTÖMYYSHISTORIA YLIOPISTO-OPINTOJEN ALOITTAMINEN UUDELLEEN TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA PÄÄAINEET KANSANTALOUSTIEDE Työtilanne kyselyhetkellä Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Tärkeimmät sivuaineet JOHTAMINEN Työtilanne kyselyhetkellä Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Tärkeimmät sivuaineet LASKENTATOIMI Työtilanne kyselyhetkellä Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Tärkeimmät sivuaineet MARKKINOINTI Työtilanne kyselyhetkellä Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Tärkeimmät sivuaineet LIITTEET
3 1 Johdanto Tämän tutkimusraportin tarkoituksena on esitellä Jyväskylän yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelun teettämän sijoittumisenseurantatutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Jyväskylän yliopistosta lukuvuonna valmistuneiden maistereiden työllisyystilannetta opintojen päättymisestä kyselyhetkeen. Tutkimus toteutettiin lähettämällä kohdeajanjaksona valmistuneille maistereille kyselylomake (liite 1), jonka avulla pyrittiin selvittämään kyselyhetken työtilanne sekä valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria. Tarkoitus oli selvittää valmistuneiden työtilanne ja yleisimmät ammattinimikkeet pääaineittain sekä tutkia, millaiset olivat olleet heidän ensimmäiset hetkensä työelämässä. Näitä ensimmäisiä hetkiä valotettiin seuraamalla valmistumisen jälkeisen vuoden ajan työttömyyttä ja työsuhteita, jotka oli jaettu koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin työsuhteisiin. Jako toteutettiin hiukan eri tavalla riippuen tarkastelutasosta. Lisäksi kiinnitettiin huomiota ensimmäisen vuoden sirpalemaisuuteen, eli pyrittiin selvittämään, montako työttömyysjaksoa ja työsuhdetta valmistuneilla oli ollut vuoden aikana. Työsuhteiden lukumäärää ei suoraan kysytty, joten se on kyselylomakkeesta saatujen tietojen perusteella tehty arvio. Kyselyllä kerättiin tietoja myös työnhausta. Tavoitteena oli tutkia, mitkä tekijät vastanneet olivat kokeneet merkityksellisiksi työnhaussa ja miten työtä oli haettu, eli kysyttiin eri työnhakumenetelmien käyttöä ja käytön tuloksellisuutta. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, miten moni vastanneista oli käyttänyt yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelua. Kyselylomakkeen loppuun oli jätetty tilaa kommentoida tutkimusta, koulutusta ja työnsaantia. Tätä mahdollisuutta hyödynsi 46 % vastanneista. Näitä kommentteja käytetään tässä raportissa havainnollistavina esimerkkeinä. Kommentit, myös laitosten opetusta kommentoivat, löytyvät tulosten yhteydestä. Tutkimus suoritettiin postikyselynä. Postitus tapahtui elokuussa 2004; postitusajankohdissa saattoi kuitenkin olla hieman vaihtelua, koska postitus suoritettiin osin tiedekuntien toimesta. Koska tutkimuksessa oli mukana kaikki ajalla valmistuneet maisterit, vastanneiden työssäoloaika vaihteli vuodesta kahteen vuoteen. Kyselylomake suunniteltiin ja toteutettiin Jyväskylän yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelun oman henkilökunnan voimin. Maisterien sijoittumisenseurantatutkimus toteutettiin tänä vuonna kuudetta kertaa tässä laajuudessa. Edellisinä vuosina toteutetut tutkimukset antoivat kallisarvoista tietoa tämän vuoden tutkimuksen toteuttamista varten, mutta luonnollisesti tutkimuksen ja raportin muoto muokkautuu joka vuosi. Kyselyn tuottamat tulokset on analysoitu SPSS (v. 12.0) -tilasto-ohjelmalla. Tunnusluvut, taulukot ja kuvat on pyritty toteuttamaan siten, että ne antavat sekä yleiskuvan valmistuneiden maistereiden työllisyystilanteesta että kertovat yksityiskohtaista tietoa pääaineiden välisistä eroista. Suurin osa tuloksista on esitetty sanallisesti ja taulukkomuodossa. Pääainetasolla jotkin pääaineet jäävät kokonaan käsittelemättä, koska niistä ei ollut tutkimuksen kohdeajanjaksona valmistunut yhtään maisteria tai valmistuneita oli liian vähän, jolloin tuloksia ei voitu käsitellä identifioituvuusongelmien vuoksi. Raportin tuloksia tulkittaessa on syytä huomata, että kyselyn vastausprosentti oli 55. Vastausprosentin pienuus aiheuttaa sen, että raportin tuloksia on syytä pitää enneminkin suuntaa antavina kuin tilastollisina totuuksina. 3
4 Raportissa liikutaan yleiseltä tasolta yksityiskohtaisemmalle tasolle, joten ensin tuloksia tarkastellaan ylimmällä eli koko yliopiston tasolla. Tässä vaiheessa käydään läpi vastanneiden kyselyhetken työtilanne ja valmistumisen jälkeisen vuoden työ- ja työttömyyshistoria. Lisäksi listataan yliopiston korkeapalkkaisimmat koulutusohjelmat ja pääaineet. Tiedekuntakohtaiset tarkastelut jouduttiin hajottamaan eri julkaisuiksi raportin laajuuden vuoksi. Tiedekuntatasolla tutkitaan valmistuneiden maantieteellistä sijoittumista ja kyselyhetken työtilannetta. Lisäksi tutkitaan, mitä työnhakumenetelmiä vastanneet olivat käytteet ja mitkä ominaisuutensa he olivat kokeneet tärkeimmiksi työnhaussa vaikuttaviksi tekijöiksi. Tiedekunnittain tarkastellaan myös yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelun käyttöastetta. Pääainetasolla käydään läpi vastaushetken työtilanne työnantajineen ja ammattinimikkeineen ja muun muassa sekä työn ja koulutuksen vastaavuus. Lisäksi tarkastellaan vastanneiden valmistumisen jälkeisen vuoden työ- ja työttömyyshistoriaa. Kaiken kaikkiaan raportti antaa varsin kattavan kuvan yliopistosta valmistuneiden sijoittumisesta työelämään. Jyväskylässä
5 2 Koko yliopisto Ajanjaksolla valmistui Jyväskylän yliopistosta 1164 maisteria. Heistä 643 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 55. Vastausprosentti oli hiukan edellisvuotta pienempi, jolloin vastausprosentti oli 59. Ahkerimmin kyselyyn vastasivat yhteiskuntatieteellisestä valmistuneet, kun taas laiskimmin vastasivat informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneet. Taulukko 2.1: Vastausprosentit tiedekunnittain Tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen Liikunta- ja terveystieteiden Humanistinen Kasvatustieteiden Matemaattis-luonnontieteellinen Taloustieteiden Informaatioteknologian % Valmistuneet Vastanneet vastanneista Vastaus% ,6 69, ,4 60, ,5 58, ,3 54, ,8 49, ,6 46, ,7 34, ,0 55,2 2.1 Työtilanne kyselyhetkellä Valmistuneista suurin osa oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä, mutta lähes yhtä moni oli määräaikaisessa kokopäivätyössä. Työttömänä oli kyselyhetkellä 4,5 % vastaajista. Taulukko 2.2: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Työttömänä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla Määräaikaisessa osa-aikatyössä Apurahalla työskentely Yrittäjänä Työvoimapoliittisessa koulutuksessa, tukityöllistettynä Muuten työelämän ulkopuolella Päätoimisena opiskelijana Vakituisessa osa-aikatyössä Kahdessa tai useammassa työsuhteessa Tieto puuttuu , ,1 40 6,2 29 4,5 28 4,4 18 2,8 9 1,4 8 1,2 7 1,1 7 1,1 6,9 4,6 2,3 2, ,0 Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden maistereiden työnantaja oli pääsääntöisesti kunta tai kuntayhtymä. Seuraavaksi eniten valmistuneet olivat sijoittuneet yliopistojen tai korkeakoulujen sekä suurten, yli 250 henkilöä työllistävien yritysten palvelukseen. 5
6 Taulukko 2.3: Työnantaja kyselyhetkellä Työnantaja Kunta tai kuntayhtymä Yliopisto/korkeakoulu Suuri yritys, yli 250 työntekijää Tieto puuttuu Pieni yritys, alle 250 työntekijää Järjestö, säätiö tms Valtion virasto Muu Valtionyhtiö tai liikelaitos Useampi työnantaja Oma yritys, toiminimi Valtion tutkimuslaitos , , , ,6 47 7,3 33 5,1 29 4,5 18 2,8 13 2,0 8 1,2 8 1,2 6, ,0 Valmistuneet olivat sijoittuneet maantieteellisesti lähinnä Keski-Suomeen ja Uudellemaalle. Vähiten Jyväskylän yliopiston maistereita oli sijoittunut Kainuuseen. Taulukko 2.4: Kotipaikka kyselyhetkellä Maakunta Keski-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Varsinais-Suomi Kymenlaakso Satakunta Etelä-Karjala Kanta-Häme Lappi Pohjois-Karjala Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa ulkomailla Kainuu , ,1 37 5,8 37 5,8 32 5,0 31 4,8 22 3,4 20 3,1 15 2,3 13 2,0 12 1,9 11 1,7 10 1,6 10 1,6 10 1,6 6,9 3,5 3,5 3,5 1, ,0 Kaikkien kyselyyn vastanneiden keskimääräinen bruttopalkka oli kyselyhetkellä 2254 euroa kuukaudessa. Bruttopalkkojen vaihteluväli oli melko suuri, sillä pienin palkka oli 800 euroa ja suurin palkka 5000 euroa. 6
7 Taulukko 2.5: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta , , ,90 538,12 Yliopiston korkeapalkkaisin pääaine oli toimintaterapia. Parhaiten ansaitsivat kauppatieteilijät, tietotekniikan osaajat ja tietyt kasvatustieteen erikoisosaajat. Taulukko 2.6: Yliopiston korkeapalkkaisimmat pääaineet Pääaine Toimintaterapia Johtaminen Laskentatoimi Markkinointi Fysioterapia Tietojärjestelmätiede Erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutus Yrittäjyys Fysiikka Tietotekniikka Liikuntapedagogiikka Pohjoismainen filologia Kansantaloustiede Journalistiikka Englantilainen filologia Bruttopalkan keskiarvo 2880, , , , , , , , , , , , , , ,86 Valmistuneiden kyselyhetken työ vastasi hyvin heidän koulutusalaa. Vain muutama prosentti vastaajista ilmoitti, että heidän kyselyhetken työ ei vastannut yhtään heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi vastaajien työ vastasi myös hyvin heidän koulutustasoa. Yhteenvetona voidaankin sanoa, että valmistuneet olivat sijoittuneet hyvin koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. 2.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston mukaan vastaajista selvästi suurin osa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Valmistuneiden työttömyys laski tasaisesti ensimmäisen työvuoden aikana. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, jonka määrä kasvoi aluksi nopeasti vuoden alkupuolella ja jonka jälkeen se lähti hienoiseen laskuun. Vakituisen työn määrä puolestaan kasvoi tasaisesti koko vuoden ajan. Sekä vakituinen että määräaikainen työ vastasi suurimmalla osalla vastaajista heidän koulutusta. Osa-aikaista työtä oli tehty hyvin vähän ensimmäisen työvuoden aikana. 7
8 Valmistuneet olivat solmineet yleensä yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Työsuhteita oli solmittu vuoden aikana korkeintaan neljä kappaletta. Lisäksi vastaajista runsas kolme neljäsosaa ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Taulukko 2.7: Työsuhteiden lukumäärä Työsuhdetta Ei yhtään Yksi Kaksi Kolme Neljä Tieto puuttuu 24 3, , ,7 46 7,2 13 2,0 18 2, ,0 Selvästi suurimmalla osalla valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan kolme työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli kuukauden ja vuoden välillä niin, että suurin osa työttömistä oli selvinnyt korkeintaan neljä kuukautta kestävällä työttömyysjaksolla. Taulukko 2.8: Työttömyysperiodien lukumäärä Työttömyysperiodia Ei yhtään Yksi Kaksi Kolme Tieto puuttuu , ,3 33 5,1 6,9 9 1, ,0 2.3 Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Suurin osa vastaajista ilmoitti, että opiskelisivat lisää sivuaineita. Lisäksi valmistuneet vaikuttivat olevan melko tyytyväisiltä tutkintoonsa, sillä vajaa kolmannes suorittaisi nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Pääainetta vaihtaisi vain harva valmistuneista. Taulukko 2.9: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Vaihtaisin pääainetta Muu %
9 3 Taloustieteiden tiedekunta Tässä raportissa käydään läpi taloustieteiden tiedekunnan kyselylomakkeista saadut vastaukset ja raportoidaan tulokset pääaineittain. Loput kyselyn tuloksista löytyy tiedekunnittain raporttisarjan muista julkaisuista. Taulukko 3.1: Vastausprosentit pääaineittain Pääaine Valmistunut Vastannut %:ia vastaajista Vastaus% Laskentatoimi ,5 56,5 Johtaminen a ,5 53,6 Kansantaloustiede ,3 50,0 Yrittäjyys 8 3 6,1 37,5 Markkinointi ,4 33, ,0 46,20 a. Sisältää myös ympäristöjohtamisen tiedot. Taloustieteiden tiedekunnan vastausprosentti oli 46. Ahkerimmin kyselyyn vastasivat yhteisöviestinnältä valmistuneet. Heistä 57 % palautti kyselylomakkeen täytettynä. Laiskimmin vastasivat markkinoinnilta valmistuneet, joista vain kolmasosa palautti kyselylomakkeen. Valmistuneilta tiedusteltiin monenlaisia heidän työtilanteeseen liittyviä asioita. Heiltä tiedusteltiin muun muassa maakuntiin sijoittumista, palkkausta, työllisyys- ja työttömyystilannetta sekä työpaikan saantiin liittyviä asioita. Tuloksista on jätetty pois yrittäjyyden tiedot, koska kyselyyn vastanneita oli liian vähän. Selvästi suurin osa vastaajista oli sijoittunut joko Keski-Suomeen tai Uudellemaalle. Loput vastaajista olivat sijoittuneet tasaisesti eri maakuntiin. Taulukko 3.2: Kotipaikka kyselyhetkellä Maakunta Keski-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Päijät-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa 21 42, ,7 2 4,1 2 4, ,0 Taloustieteiden tiedekunnasta valmistuneiden bruttopalkka oli keskimäärin 2595 euroa kuukaudessa. Parhaiten tienasivat laskentatoimelta valmistuneet, mutta erot eri pääaineiden välillä olivat melko pienet. 9
10 Kuva 3.1: Bruttopalkka kyselyhetkellä Laskentatoimi 2649 Markkinointi 2626 Johtaminen 2598 Yrittäjyys 2547 Kansantaloustiede nykyinen bruttopalkka Suurin osa vastaajista oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä. Vakituisessa kokopäivätyössä oli 61 % vastaajista. Työttömänä oli vajaa 2 % vastaajista. Taulukko 3.3: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Yrittäjänä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla Työttömänä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana 30 61, ,5 3 6,1 2 4, ,0 Valmistuneet arvioivat viestintä- ja vuorovaikutustaidot ja alan työkokemuksen tärkeimmiksi tekijöiksi työpaikan saamisessa. Myös kielitaidolla oli tärkeä merkitys työpaikan hankkimisessa. Järjestökokemuksella ja harrastuksilla oli puolestaan kaikkein vähiten merkitystä kun valmistuneet olivat hakeneet töitä. 10
11 Taulukko 3.4: Työnhaussa tärkeät tekijät Tekijä Viestintä-/vuorovaiktustaidot Alan työkokemus Kielitaito Atk-taidot Organisointikyky Pääaine Sattuma Muu työkokemus Projektiosaaminen Sivuaineet Kansainvälinen työ-/opiskelukokemus Pro gradu Arvosanat Muu koulutus Harrastukset Järjestötoiminta Ei merkitystä Vähän tai jonkin verran merkitystä Varsin paljon tai hyvin merkittävä Yleisimpiä työnhakumenetelmiä olivat lehti-ilmoitukseen vastaaminen ja internetin käyttö. Töitä oli etsitty myös työvoimatoimiston kautta. Työnantajan työtarjous, henkilökohtaiset suhteet ja oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan osoittautuivat kaikkein tehokkaimmiksi työnhakumenetelmiksi, eli työnhaku johti työsuhteeseen. Vain muutama vastaaja sai työpaikan yliopiston Rekrytointipalvelun kautta. Taulukko 3.5: Työnhakumenetelmien käyttö Työnhakumenetelmä Oma-alotteinen yhteydenotto työnantajaan Työnantaja tarjonnut työitä Henkilökohtaiset suhteet Vastannut lehti-ilmoitukseen Yliopiston rekrytointipalvelun kautta Harjoittelun/kesätyön jatkona Internetin kautta Työvoimatoimiston kautta Ei käyttänyt menetelmää, ei saanut työpaikkaa Käyttänyt menetelmää, ei saanut työpaikkaa Käyttänyt menetelmää, saanut työpaikan Valmistuneilta tiedusteltiin, mitkä olivat heidän mielestä tärkeimmät sivuaineet työllistymisen tai työelämän kannalta. Selvästi tärkeimmäksi sivuaineeksi miellettiin laskentatoimi. Seuraavaksi tärkeimpiä sivuaineita olivat markkinointi ja kauppaoikeus. 11
12 Taulukko 3.6: Tärkein sivuaine Sivuaine Laskentatoimi Ei merkitystä Markkinointi Kauppaoikeus Johtaminen Tietojärjestelmätiede Yritysstrategiat Kulttuuripolitiikka Rahoitus Saksankielisten maiden opintokokonaisuus Tietojärjestelmätieteet Työ- ja organisaatiopsykologia Englantilainen filologia Yhteisöviestintä 15 30, ,4 5 10,2 4 8,2 3 6,1 3 6,1 2 4, ,0 Vastaajilta myös tiedusteltiin, mitä he tekisivät, jos he aloittaisivat nyt yliopistoopinnot. Selvästi suurin osa vastaajista opiskelisi lisää sivuaineita. Vastaajat tuntuivat olevan myös melko tyytyväisiä tutkintoonsa, sillä vajaa kolmasosa vastaajista suorittaisi nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Taulukko 3.7: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudestaan Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin pääainetta Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Muu % Taloustieteiden tiedekunnasta valmistuneet olivat käyttäneet melko ahkerasti Tutkimus- ja rekrytointipalvelun palveluja, sillä yli puolet vastaajista ilmoitti käyttäneensä jotakin yksikön tarjoamaa palvelua. Taulukko 3.8: Tutkimus- ja rekrytointipalvelun käyttö Käyttänyt rekrytointipalvelua Kyllä Ei Tieto puuttuu 27 55, , ,0 12
13 4 Pääaineet Tässä luvussa analysoidaan aineisto pääaineittain. Analysoimatta jää kuitenkin yrittäjyys, koska tässä pääaineessa kyselyyn vastanneiden määrä oli niin pieni, että analyysiä ei ole mielekästä tehdä. Lisäksi muutamia pääaineita on yhdistetty toisiinsa, jotta pääaineet saataisiin mukaan analyysiin. 4.1 Kansantaloustiede Ajanjaksolla valmistui 14 henkilöä pääaineena kansantaloustiede. Heistä 7 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 50. Vastausprosentti oli tiedekunnan keskitasoa suurempi Työtilanne kyselyhetkellä Kansantaloustieteeltä valmistuneista yli puolet oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä. Runsas neljännes vastaajista oli määräaikaisessa työsuhteessa, ja työttömän ei ollut yksikään kyselyyn vastaajista. Valmistuneiden työllisyystilanne oli kyselyhetkellä erittäin hyvä. Taulukko 4.1.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana 4 57,1 2 28,6 1 14, ,0 Vastaajat olivat kyselyhetkellä yleensä sovellusasiantuntijoita tai päälliköitä. Taulukko 4.1.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Sovellusasiantuntija Verosihteeri Suunnittelupäällikkö Tutkija Opettaja Talouspäällikkö 2 28,6 1 14,3 1 14,3 1 14,3 1 14,3 1 14, ,0 Kansantaloustieteeltä valmistuneiden työnantaja oli pääsääntöisesti suuri, yli 250 henkilöä työllistävä yritys. Muutama vastaaja oli järjestön tai säätiön tai yliopiston palveluksessa. Eipä olisi uskonut, että kahdella tutkinnolla ja jonkinmoisella työkokemuksella olisi näin vaikeaa saada vakituista työtä. Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2484 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan kansantaloustieteeltä valmistunut ansaitsi runsaat 3000 euroa kuukaudessa. 13
14 Taulukko 4.1.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta , , ,29 445,98 Kansantaloustieteeltä valmistuneiden nykyinen työ vastasi melko hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi hyvin heidän koulutustasoa Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista lähes kolme neljäsosaa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Kansantaloustieteeltä valmistuneiden työttömyys oli hyvin pientä ensimmäisen vuoden aikana. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen tai vakituisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Vakituisten työsuhteiden määrä kasvoi nopeasti vuoden loppupuolella. Osa-aikaista työtä tehtiin hyvin vähän. Valmistuneet olivat solmineet korkeintaan kolme työsuhdetta valmistumista seuraavana vuonna. Lisäksi yli puolet vastaajista ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla kansantaloustieteeltä valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan yksi työttömyysperiodi. Työttömyys kesti korkeintaan kuukauden Tärkeimmät sivuaineet Kansantaloustieteeltä valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Selvästi tärkein sivuaine oli laskentatoimi. Myös tilastotiede mainittiin tärkeäksi sivuaineeksi. Taulukko 4.1.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Laskentatoimi Kulttuuripolitiikka 6 85,7 1 14, ,0 Taulukko 4.1.5: Toiseksi tärkein sivuaine Sivuaine Tilastotiede Tieto puuttuu Menetelmätieteet 3 42,9 3 42,9 1 14, ,0 14
15 Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä kansantaloustieteeltä valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Yli puolet vastaajista ilmoitti, että he opiskelisivat lisää sivuaineita. Vajaa kolmannes vastaajista näytti olevan täysin tyytyväisiä nykyiseen tutkintoonsa, sillä he suorittaisivat nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Taulukko 4.1.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin pääainetta Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Muu % Johtaminen Ajanjaksolla valmistui 28 henkilöä pääaineena johtaminen. Heistä 15 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 54. Vastausprosentti oli tiedekunnan toiseksi korkein Työtilanne kyselyhetkellä Johtamiselta valmistuneista kolme neljäsosaa oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä. Viidennes vastaajista oli määräaikaisessa työsuhteessa, ja työttömänä ei ollut yksikään kyselyyn vastaajista. Valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä erittäin hyvä. Taulukko 4.2.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla 11 73,3 3 20, ,0 Vastaajat olivat kyselyhetkellä pääasiassa assistentteja tai erilaisia päälliköitä. 15
16 Taulukko 4.2.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Assistentti Henkilöstöpäällikkö Myyntiassistentti Henkilöstöneuvottelija Suunnittelija Tekninen asiantuntija Manager Apulaisosastopäällikkö Sijoituspäällikkö Ostoassistentti Projektisihteeri Toimitusjohtaja 3 20,0 2 13, ,0 Johtamiselta valmistuneiden työnantaja oli kyselyhetkellä suuri, yli 250 henkilöä työllistävä yritys. Työpaikan saamiseksi on erittäin olennaista alan työkokemus ja opintojen ajalta (harjoittelu, kesätyö tms.). Siihen kannustakaa kaikkia opiskelijoita. Työnantajien/yritysten tarpeet tulisi huomioida opetussuunnitelmia tehtäessä paremmin. Nykyisin valmistuu korkeakouluista liikaa sellaista ainesta, jolla ei ole työnantajien haluamaa/tarvitsemaa osaamista. Olen itsekin sellainen tapaus ja teen työtä, joka vastaa koulutustani vain osittain. (Ympäristöjohtaminen.) Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2598 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan johtamiselta valmistunut ansaitsi peräti 5000 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.2.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta , , ,13 893,31 Johtamiselta valmistuneiden nykyinen työ vastasi tyydyttävästi heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi tyydyttävästi myös heidän koulutustasoa Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista kaksi kolmasosaa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Johtamiselta valmistuneiden työttömyys oli odotetusti suurempaa vuoden alkupuolella kuin vuoden loppupuolella. Työttömyys laski tasaisesti vuoden aikana niin, että vuoden lopussa vain yksi johtamiselta valmistuneista oli enää työttömänä. Suurin osa vastaajista oli solminut vakituisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutus- 16
17 ta. Määräaikaista työtä tehtiin jonkun verran, mutta osa-aikaista työtä tehtiin hyvin vähän. Valmistuneet olivat solmineet yleensä vain yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Muutama henkilö oli solminut vuoden aikana kaksi työsuhdetta. Lisäksi kolme neljäsosaa vastaajista ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla johtamiselta valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan kaksi työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli kuukauden ja seitsemän kuukauden välillä. Työnsaanti on erittäin vaikeaa ilman henk.koht. suhteita. Kokemusta 200 hakemuksesta ja yhdestä kontaktista, jolloin tärppäsi heti. Työharjoittelu pakolliseksi myös kauppatieteisiin! Tärkeimmät sivuaineet Johtamiselta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Selvästi tärkein sivuaine oli laskentatoimi, mutta myös markkinointi nähtiin tärkeäksi sivuaineeksi. Taulukko 4.2.4: Sivuaine Sivuaine Laskentatoimi Markkinointi Ei merkitystä Englantilainen filologia Saksankielisten maiden opintokokonaisuus Työ- ja organisaatiopsykologia 7 46,7 3 20,0 2 13, ,0 Taulukko 4.2.5: Sivuaine Sivuaine Tieto puuttuu Markkinointi Aikuiskasvatus Kansantaloustiede Tietojärjestelmätiede Ympäristöteknologia 9 60,0 2 13, ,0 Mielestäni yliopistossa tulisi kertoa jo ensimmäisenä vuonna konkreettisista työtehtävistä, joihin voi suuntautua valitsemalla tietyn pääaineen ja siitä millaisia töitä on tarjolla ja millaiset työllistymismahdollisuudet. Nyt pääaine tuli valittua vain fiilispohjalta vailla tietoa siitä mihin tehtäviin ko. ainetta lukemalla voi suuntautua työelämässä. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä johtamiselta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Vajaa puolet vastaajista ilmoitti, että he opiskelisivat lisää sivuaineita. Runsas neljännes vastaajista näytti olevan tyytymättömiä pääaineeseensa, sillä he vaihtaisivat sen johonkin muuhun pääaineeseen. 17
18 Taulukko 4.2.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Vaihtaisin pääainetta Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Muu % Laskentatoimi Ajanjaksolla valmistui 23 henkilöä pääaineena laskentatoimi. Heistä 13 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 57. Vastausprosentti oli tiedekunnan korkein Työtilanne kyselyhetkellä Laskentatoimelta valmistuneista runsas puolet oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä. Neljäsosa vastaajista oli määräaikaisessa työsuhteessa, ja työttömänä oli noin kahdeksan prosenttia vastaajista. Valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä erittäin hyvä. Taulukko 4.3.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Yrittäjänä Työttömänä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla 7 53,8 3 23, ,0 Vastaajat olivat kyselyhetkellä hyvin erilaisissa ammateissa. Taulukko 4.3.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Tieto puuttuu Assistant controller Laskentaekonomi Toimitusjohtaja Assistentti Business analyst Yritystutkija Trainee Päällikkö Kamreeri Verotarkastaja Tuntiopettaja 2 15, ,0 18
19 Laskentatoimelta valmistuneiden työnantaja oli pääsääntöisesti suuri, yli 250 henkilöä työllistävä yritys. Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2650 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan laskentatoimelta valmistunut ansaitsi 3500 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.3.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta , , ,60 574,88 Laskentatoimelta valmistuneiden nykyinen työ vastasi erittäin hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi hyvin heidän koulutustasoa Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista vajaa kaksi kolmasosa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Laskentatoimelta valmistuneiden työttömyys oli odotetusti suurempaa vuoden alkupuolella kuin vuoden loppupuolella. Työttömyys laski nopeasti vuoden alkupuolella niin, että vuoden puolenvälin jälkeen yksikään valmistuneista ei ollut enää työttömänä. Suurin osa vastaajista oli solminut vakituisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Määräaikaista työtä tehtiin jonkun verran, mutta osa-aikaista työtä ei tehty ollenkaan. Valmistuneet olivat solmineet yleensä vain yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Vain yksi henkilö oli solminut kaksi työsuhdetta. Lisäksi lähes kaikki vastaajat ilmoittivat, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla laskentatoimelta valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan yksi työttömyysperiodi. Työttömyyden kesto vaihteli kuukauden ja kuuden kuukauden välillä. Olin koulutustani vastaavassa työssä - - jo kaksi vuotta ennen valmistumistani. Valmistumiseni osui kuitenkin samaan aikaan kuin konsertin laajuiset yt-neuvottelut - -, siksi päädyin työttömäksi ennen nykyistä työtäni yrittäjänä. Kuuden kuukauden loma tuli tuolloin tarpeeseen! Tärkeimmät sivuaineet Laskentatoimelta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Tärkein sivuaine oli kauppaoikeus. Muita tärkeitä sivuaineita olivat tietojärjestelmätiede ja johtaminen. 19
20 Taulukko 4.3.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Ei merkitystä Kauppaoikeus Tietojärjestelmätiede Markkinointi Rahoitus Tietojärjestelmätieteet Yritysstrategiat 4 30,8 3 23,1 2 15, ,0 Ilman alakohtaista työkokemusta, tai hyviä suhteita on valmistuneen hyvin vaikea saada koulutustaan vastaavaa työtä heti. Itselläni aikaisempi tutkinto + hankittu työkokemus sekä kielitaito varmastikin vaikuttivat nopeaan työllistymiseen kauppatiet. maisteriksi valmistumisen jälkeen. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä laskentatoimi valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Runsas kolmannes vastaajista näytti olevan tyytyväisiä nykyiseen tutkintoonsa, sillä he suorittaisivat nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Vajaa kolmannes vastaajista ilmoitti, että he opiskelisivat lisää sivuaineita. Taulukko 4.3.5: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Opiskelisin lisää sivuaineita Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Vaihtaisin pääainetta Muu Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon % Markkinointi Ajanjaksolla valmistui 33 henkilöä pääaineena markkinointi. Heistä 11 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 33. Vastausprosentti oli tiedekunnan pienin Työtilanne kyselyhetkellä Markkinoinnilta valmistuneista vajaa kaksi kolmasosaa oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä. Työttömänä ei ollut yksikään vastaajista. Valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä erittäin hyvä. Taulukko 4.4.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Yrittäjänä 7 63,6 2 18,2 2 18, ,0 20
21 Edelleen painottaisin yliopisto-opiskelun läheisempää otetta työelämään. Esim. taloustieteissä ote on liian teoreettinen, vaikka suurin osa opisk. sijoittuu yritysmaailmaan. Vastaajat olivat kyselyhetkellä ammatiltaan yleensä markkinointipäälliköitä. Taulukko 4.4.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Markkinointipäällikkö Ostoassistentti Työvoimaneuvoja Assistentti Business developement manager Markkinoinnin suunnittelija Marketin communications coordinator Myyntineuvottelija Projektipäällikkö 3 27, ,0 Markkinoinnilta valmistuneiden työnantaja oli pääsääntöisesti pieni tai suuri yritys. Muutama vastaaja oli oman yrityksen palveluksessa. Koulutus on todella teoreettinen. Käytännön yrityselämään liittyviä harjoituksia lisäämällä valmistuvalla olisi enemmän annettavaa työssä heti alusta alkaen. Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2626 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan markkinoinnilta valmistunut ansaitsi 3500 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.4.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta , , ,11 615,93 Markkinoinnilta valmistuneiden nykyinen työ vastasi hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi hyvin myös heidän koulutustasoa Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista kolme neljäsosaa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Markkinoinnilta valmistuneiden työttömyys oli odotetusti suurempaa vuoden alkupuolella kuin vuoden loppupuolella. Työttömyys laski tasaisesti vuoden aikana niin, että vuoden lopussa yksikään markkinoinnilta valmistuneista ei ollut enää työttömänä. Suurin osa työssä olleista vastaajista oli solminut vakituisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Määräaikaista työtä tehtiin hyvin vähän ja osa-aikaista työtä ei ollenkaan. 21
22 Valmistuneet olivat solmineet korkeintaan kaksi työsuhdetta valmistumista seuraavana vuonna. Lisäksi lähes kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla markkinoinnilta valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan kaksi työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli kahden ja viiden kuukauden välillä. Työnsaanti ilman työkokemusta erittäin vaikeaa. Hakijoiden tulee olla kokeneita, mutta nuoria Koulutus aineyhdistelmineen oli loistava. Miten osasinkaan valita juuri oikein Tärkeimmät sivuaineet Markkinoinnilta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Tärkeimpiä sivuaineita olivat johtaminen ja laskentatoimi. Taulukko 4.4.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Johtaminen Laskentatoimi Ei merkitystä Kauppaoikeus Tietojärjestelmätiede Yhteisöviestintä Yritysstrategiat 3 27,3 2 18,2 2 18, ,0 Taulukko 4.4.5: Toiseksi tärkein sivuaine Sivuaine Tieto puuttuu Laskentatoimi Kasvatustiede Psykologia Yhteisöviestintä 6 54,5 2 18, ,0 Työelämään siirtymisvaiheen ohjaus puuttuu yliopistosta. Henkilökohtaiset suhteet ja oma aktiivisuus työnhaussa ratkaisevat. Pääkaupunkiseudulta kaikki ovat saaneet töitä oli ainut neuvo, jonka sain. Omalla kohdallani perhesyyt, lapset ja puolison työ ovat eniten työmahdollisuuksiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä markkinoinnilta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Vastaajat ilmoittivat, että he suorittaisivat nykyisen tutkintonsa sellaisenaan tai opiskelisivat lisää sivuaineita. 22
23 Taulukko 4.4.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Vaihtaisin pääainetta Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Muu %
24 5 Liitteet Liite 1: Kyselylomake KYSELY JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSTA LUKUVUONNA VALMIS- TUNEILLE MAISTEREILLE TAUSTATIEDOT 1. Nimi T-paidan koko 2. Syntymävuosi 3. Sukupuoli 1 Nainen 2 Mies 4. Kotikuntasi ennen opintoja Jyväskylän yliopistossa? 5. Nykyinen kotikuntasi? 6. Opintojen aloitusvuosi ja valmistumisaika (kk/vuosi) 7. Suoritettu tutkinto 8. Pääaine ja koulutusohjelma 9. Opiskelitko tai olitko töissä ulkomailla opintojesi aikana? 1 Kyllä 2 En 10. Olitko mukana ainejärjestössä, ylioppilaskunnassa tai yliopiston hallinnossa? 1 Kyllä 2 En NYKYINEN TILANNE JA VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖHISTORIA 11. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten tämän hetken pääasiallista toimintaasi? 1 Vakituinen kokopäivätyö 7 Työvoimapoliittinen koulutus, tukityöllistetty 2 Määräaikainen kokopäivätyö 8 Päätoiminen opiskelija 3 Vakituinen osa-aikatyö 9 Jatko-opiskelija, tutkijakoulutettava 4 Määräaikainen osa-aikatyö 10 Apurahalla työskentely 5 Yrittäjä 11 Äitiys-, isyys- tai vanhempainloma, hoitovapaa 6 Työtön 12 Muu, mikä? Jos olet tällä hetkellä työttömänä, siirry kysymykseen Nykyinen työnantajasi on 1 Suuri yritys, yli 250 työntekijää 6 Valtion virasto 2 Pieni yritys, alle 250 työntekijää 7 Yliopisto / korkeakoulu 3 Valtionyhtiö tai liikelaitos 8 Valtion tutkimuslaitos 4 Järjestö, säätiö tms. 9 Kunta tai kuntayhtymä 5 Oma yritys, toiminimi 10 Muu, mikä? 13. Nykyinen ammattinimikkeesi? 24
25 14. Vastaako nykyinen työ koulutustasi alaltaan? 1 Kokonaan 2 Osittain 3 Ei lainkaan 15. Vastaako nykyinen työ koulutustasi tasoltaan? 1 Kokonaan 2 Osittain 3 Ei lainkaan 16. Vaadittiinko nykyiseen työhösi ylempi korkeakoulututkinto? 1 Kyllä 2 Ei 17. Nykyinen bruttopalkkasi /kk 18. Mitä olet tehnyt yliopistosta valmistumistasi seuranneina kahtenatoista kuukautena? Ohje: Merkitse jokainen työsuhde tai muu toiminta kronologisessa aikajärjestyksessä. Esimerkki: 1. kuukausi täydennyskoulutus 2. kuukausi työttömyys 3. kuukausi määräaikainen työ 4. kuukausi - A - - vakituinen työ - osa-aikainen työ - määräaikainen työ - työttömyys - täydennyskoulutus - äitiys/isyysloma tai hoitovapaa - jatko-opinnot - toisen alan opinnot - yrittäjänä Vastasiko työ koulutustasi? Kyllä Ei 1. kuukausi 2. kuukausi 3. kuukausi 4. kuukausi 5. kuukausi 6. kuukausi 7. kuukausi 8. kuukausi 9. kuukausi 10. kuukausi 11. kuukausi 12. kuukausi 19. Oletko tehnyt valmistumisesi jälkeen kahta tai useampaa työtä tms. yhtä aikaa? 1 Kyllä, mitä kohdassa 18 mainitsemistasi 2 En 20. Olitko jo töissä kun valmistuit? 1 Kyllä 2 En 25
26 TYÖNHAKUUN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ 21. Arvioi seuraavien tekijöiden merkitystä työpaikan saamiseen omalla kohdallasi? Ei merkitystä Vähän Jonkin Varsin Hyvin verran paljon merkittävä 1 Pääaine Sivuaineet Arvosanat Pro gradu Kielitaito ATK-taidot Alan työkokemus Muu työkokemus Järjestötoiminta Kans.väl. työ/opiskelukokemus Ei merkitystä Vähän Jonkin Varsin Hyvin verran paljon merkittävä 11 Harrastukset Viestintä-/vuorovaikutustaidot Organisointikyky Projektiosaaminen Sattuma Muu koulutus Muu, mikä? Mikä ovat kaksi tärkeintä sivuainettasi työllistymisen tai työelämän kannalta? (Jos vain yhdellä sivuaineella on merkitystä, merkitse vain yksi sivuaine. Jos sivuaineilla ei ole merkitystä, kirjoita Ei merkitystä ) 1 Tärkein sivuaine, mikä? 2 Toiseksi tärkein sivuaine, mikä? 23. Mitä seuraavia työnhakumenetelmiä olet käyttänyt?/minkä avulla olet saanut työpaikan valmistumisesi jälkeen? En käyttänyt Käytin menetelmää Sain työpaikan 1 Vastannut lehti-ilmoitukseen Työvoimatoimiston kautta Oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan Työnantaja tarjonnut työtä Henkilökohtaiset suhteet Yliopiston rekrytointipalvelun kautta Harjoittelun/kesätyön jatkona Internetin kautta Muu, mikä? Käytitkö opiskeluaikanasi yliopiston rekrytointipalvelua? (ohjauspalvelu, koulutus, sähköpostilista tms.) 1 Kyllä, mitä? 2 En 26
27 25. Jos aloittaisit yliopisto-opintosi nyt, mitä tekisit? 1 Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan 2 Vaihtaisin pääainetta 3 Vaihtaisin sivuainetta tai aineita 4 Opiskelisin lisää sivuaineita, mitä? 5 Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon 6 Muu, mikä? KOMMENTTISI KOSKIEN TYÖNSAANTIA, KOULUTUSTASI TAI TÄTÄ TUTKIMUSTA: Kiitos 27
Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu
Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu Selvitys Jyväskylän yliopistosta ajalla 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneiden maisterien sijoittumisesta työelämään Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 6.
LisätiedotJyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu
Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu Selvitys Jyväskylän yliopistosta ajalla 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneiden maisterien sijoittumisesta työelämään Informaatioteknologian tiedekunta 6.
LisätiedotJyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu
Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu Selvitys Jyväskylän yliopistosta ajalla 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneiden maisterien sijoittumisesta työelämään Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotJyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu
Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu Selvitys Jyväskylän yliopistosta ajalla 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneiden maisterien sijoittumisesta työelämään Kasvatustieteiden tiedekunta 6. joulukuuta
LisätiedotJyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu
Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu Selvitys Jyväskylän yliopistosta ajalla 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneiden maisterien sijoittumisesta työelämään Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
LisätiedotI TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen
1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston
LisätiedotSijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA
Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012
LisätiedotJyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu
Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu Selvitys Jyväskylän yliopistosta ajalla 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneiden maisterien sijoittumisesta työelämään Humanistinen tiedekunta 6. joulukuuta
LisätiedotKANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen
KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys
LisätiedotProjektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland
Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon
LisätiedotAsiantuntijana työmarkkinoille
Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.
LisätiedotYTM. Politiikkatieteet
YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o
LisätiedotKYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA
Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon
LisätiedotSIJOITTUMISSEURANTA 2011
SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT
LisätiedotTEK Työttömyystutkimus 2013-2014
TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen
LisätiedotJyväskylän yliopistosta vuonna 2005 valmistuneiden maistereiden sijoittumisenseuranta
Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelut Jyväskylän yliopistosta vuonna 005 valmistuneiden maistereiden sijoittumisenseuranta Jutta Tuomela Sisällysluettelo Johdanto...4. Koko yliopisto...5...
LisätiedotKauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain
Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotKooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua
Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä
LisätiedotViiden vuoden jälkeen
Viiden vuoden jälkeen Jyväskylän yliopistosta vuonna 2000 valmistuneiden maistereiden työllistyminen Piia Lavikainen Tutkimusraportti 20.6.2006 Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelut Tiivistelmä
Lisätiedot4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE
1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn
LisätiedotKansainvälinen politiikka
Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotMaisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla
Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2005 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotJyväskylän yliopisto Tutkimus- ja työelämäpalvelu
Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja työelämäpalvelu Selvitys Jyväskylän yliopistosta ajalla..996-3.2.2000 valmistuneiden tohtorien sijoittumisesta työelämään ~ Koko yliopisto & tiedekunnat~ 3. helmikuuta
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen
LisätiedotFSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta
LisätiedotSijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ
Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen Vuonna 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet yhteiskuntatieteiden maisterit PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto
LisätiedotKirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008
Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013
TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin
LisätiedotKysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille
Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?
LisätiedotTampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015
Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29
LisätiedotSijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli
Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten
LisätiedotViisi vuotta työelämässä
SEFEN RAPORTTEJA 5/2011 Viisi vuotta työelämässä Vuonna 2005 KTM-tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille Antti Raita SUOMEN EKONOMILII INLANDS EKONOMFÖRBUN SEFE & AARRESAARI ERKOSTO Sisältö
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2010 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN
TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2010 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN TAMPEREEN YLIOPISTO Ura- ja rekrytointipalvelut Huhtikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 3 I TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA
LisätiedotFSD2539 Joensuun yliopistosta vuosina 2003-2006 valmistuneiden kandidaattien ja maistereiden työllistyminen
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2539 Joensuun yliopistosta vuosina 2003-2006 valmistuneiden kandidaattien ja maistereiden
LisätiedotTohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta
Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotMaisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla
Jyrki Ollikainen & Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2003 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon
LisätiedotKieliä Jyväskylän yliopistossa
ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Taloustieteiden tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Taloustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
LisätiedotMTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015
MTI- opetuksen tulevaisuus yhdessä tehden Metsätalousinsinöörien AMK- opetuksen kehittämisseminaari 29.10.2015 Tutkija Eila Lautanen, TTS Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 1. vastaajajoukon kuvaus
LisätiedotTyöttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain
Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12
LisätiedotKirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008
Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotKirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008
Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot
LisätiedotUraseuranta aineisto
Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin
LisätiedotLASKENTATOIMI JA RAHOITUS (KTM)
LASKENTATOIMI JA RAHOITUS (KTM) Vuosi valmistumisen jälkeen Viisi vuotta valmistumisen jälkeen Vuosina 2009 2013 valmistuneet Vuosina 2001 2005, 2007, 2009 valmistuneet n=98, vastausprosentti 37 n=157,
LisätiedotTOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ. Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta
TOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta Juha-Matti Ritvanen Turun yliopiston julkaisusarja 1/2012 TOHTORIT
LisätiedotSijoittumiskysely nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintokoulutuksesta 2008-2012 valmistuneille - Perusraportti (muokattu)
Sijoittumiskysely nuoriso ja vapaaajanohjauksen perustutkintokoulutuksesta 2008 2012 valmistuneille Perusraportti (muokattu) 1. Sukupuoli Mies 0 1 2 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 14 15 16 17 18 19 20 21 22 2
LisätiedotValtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)
Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet
LisätiedotAvoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015
Avoin yliopisto abeille Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Oman opiskelualan etsiminen: Mahdollisuus tutustua yliopistoopiskeluun sekä eri koulutusaloihin ja oppiaineisiin Valmistautuminen
LisätiedotIltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013
Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti
LisätiedotPirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET
Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti
LisätiedotKirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008
Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot
LisätiedotTekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry
Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen
LisätiedotSijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla
Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut
LisätiedotUraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta
Opintopalvelut Suunnittelija Outi Suorsa Uraseuranta 18 tuloksia vuonna 13 valmistuneiden uraseurannasta Uraseuranta 18 toteutettu syksyllä 18 valtakunnallisena kysely lähetetty kaikille vuonna 13 päättyvän
LisätiedotVuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ
Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista Kaisa Kivelä Työelämä ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT
LisätiedotHumanistinen tdk Yhteensä Näistä naisia Naisten osuus % K M L T K M L T K M L T
Jyväskylän yliopisto Opiskelijarekisterit 25.1.2012, Tapani Harden, Mirja Tervo Suoritetut tutkinnot ja naisten osuuss suorittajista v. 2011 tiedekunnittain ja pääaineittain K= kanditaatin tutkinto, M=maisterin
LisätiedotJyväskylän yliopisto Opiskelijarekisterit , Tapani Harden, Mirja Tervo
Jyväskylän yliopisto Opiskelijarekisterit 25.1.2010, Tapani Harden, Mirja Tervo Suoritetut tutkinnot v. 2009 tiedekunnittain ja pääaineittain, naisten osuus tutninnon suorittajista K=alempi tutkinto, M=maisterin
LisätiedotHumanistinen tdk Yhteensä Näistä naisia Naisten osuus % K M L T K M L T K M L T
Jyväskylän yliopisto Opiskelijarekisterit 20.1.2011, Tapani Harden, Mirja Tervo Suoritetut tutkinnot v. 2010 tiedekunnittain ja pääaineittain: naisten suorittamien tutkintojen osuus K=alempi tutkinto,
LisätiedotSijoittumisseuranta vuonna 2011 Metropoliasta valmistuneille
Sijoittumisseuranta vuonna 2 Metropoliasta valmistuneille Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Metropolia Ammattikorkeakoulu 7.4.23 www.metropolia.fi VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Metropolia Ammattikorkeakoulu
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotVuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot
Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotSijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen. Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus
Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen KM Kasvatustiede, Aikuiskasvatus ja Mediakasvatus Vuonna 2008 Lapin yliopistosta valmistuneet maisterit Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut
Lisätiedot10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen
10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä
LisätiedotVuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista PÄÄAINEENA MATKAILUTUTKIMUS
Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista Kaisa Kivelä Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1
LisätiedotKauppakorkeakoulusta vastavalmistuneiden tyypillisiä ammattinimikkeitä
Kauppakorkeakoulusta vastavalmistuneiden tyypillisiä ammattinimikkeitä Johtaminen Aluepäällikkö Apulaisosastopäällikkö Asiakkuuspäällikkö Business manager Client manager Henkilöstöassistentti Henkilöstöneuvottelija
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotSijoittumisen yhteisseuranta
Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen
LisätiedotJyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016)
Jyväskylän yliopistosta vuonna 11 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 16) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 4 valmistuneista) Vastaajien
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotOPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely
OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.
LisätiedotYlemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012
Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007
KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 QUESTIONNAIRE: FSD2709 DOCTORAL GRADUATES OF YEARS 2004-2005: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2007
LisätiedotLÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille
LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,
LisätiedotKotimainen kirjallisuus
Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen
LisätiedotVIESTINNÄN AMMATTILAISET 2015. 12.11.2015 Katja Mikkonen Taloustutkimus Oy
VIESTINNÄN AMMATTILAISET 21 12.11.21 Katja Mikkonen Taloustutkimus Oy Tutkimuksen toteutus Tarkoitus Selvittää viestinnän työnkuvan ja palkkojen kehitystä sekä kartoittaa ammattiosaamista. Kohderyhmä ProComin,
LisätiedotIsännöinnin laatu 2015
Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä
LisätiedotTietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto
Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotVASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK
VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotVuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista POLITIIKKATIETEET JA
Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista Kaisa Kivelä Työelämä ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT
LisätiedotPeda-forum Lappeenranta 28.5.2014
Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014 työpaja Helsingissä 4.2.2014 Piirros: Linda Saukko-Rauta Niin opiskelijat kuin työnantajatkin tuntuvat olevan epätietoisia siitä, mitä opiskelijoista oikeasti valmistuu
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotTekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014
Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
LisätiedotSuomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas
Suomi vuonna 2030 Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013 Hannu Saarikangas Liiton koulutuspolitiikka Toinen liiton edunvalvonnan painopisteistä Hyvä koulutus edellytys työllistymiselle
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotYliopistokoulutus 2013
Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00
LisätiedotTulevaisuuden teologi
Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36
LisätiedotPalkka ja luontaisedut
Palkka ja luontaisedut Palkansaajilta kysyttiin: Kuukausiansiot veroja vähentämättä elokuussa 2015 Bruttopalkka ikälisineen Luontaisetujen raha-arvo (=verotusarvo) Kertaluonteinen tulospalkkauserä viimeisen
Lisätiedot