Vesistölämpö 5/ tietää. sivu 55 ALANSA YKKÖNEN. sivu 6. sivu 6 YMPÄRISTÖTEKNIIKKA VIRALLINEN MESSULUETTELO KESKIAUKEAMALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesistölämpö 5/ 2008. tietää. sivu 55 ALANSA YKKÖNEN. sivu 6. sivu 6 YMPÄRISTÖTEKNIIKKA 08 10. 12.9.2008 VIRALLINEN MESSULUETTELO KESKIAUKEAMALLA"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 5/ 2008 Vesistölämpö on Lakeuden urheilu-etappopistolle hallitsee hyvä ratkaisu, lietelogistiikan, Marko Ruti Satu sanoo. Suomijoki tietää. sivu 55 sivulla 36 Haja-asutus korjaa laiskasti jätevesiensä käsittelyä sivu 18 Kaupunkitulva sai Porin varautumaan sivu 24 Espoon vilkkain kiertoliittymä palvelee kahdessa kerroksessa sivu 44 Keski-Eurooppa siirtyy jo passiivitaloista +energia- taloihin sivu 48 Professori Riku Vahala: VESIOSAAMISEMME VIENTILAATUA sivu 6 KUNTA- TEKNIIKKA ESPOOSSA sivu 6 YMPÄRISTÖTEKNIIKKA VIRALLINEN MESSULUETTELO KESKIAUKEAMALLA

2 Tee oikea siirto, valitse ratkaisu! SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Kovaa kulutusta kestävä pumppuratkaisu - ja huoltokin on helpompaa. Ultra V tuo potkua pumppaukseen! Uusi Ultra V -sarja tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä kiinteät aineet. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin, ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: SGN-tekniikka Kysy lisää! S.G. Nieminen Oy SGN-tekniikka PL 15, Espoo (09)

3 SISÄLTÖ 5 / elokuuta 28 Kainuun erämaihin rakennetut retkeilyreitit ovat osa kansainvälisille matkailuapajille tähtäävää Wild Taigaa. Yrittäjien ja kyläyhdistysten yhteismarkkinointia rahoittavat mm. Suomussalmen kunta ja Kuhmon kaupunki. 14 Toimitusjohtaja Martti Lipposen mukaan Lahti Aqua tähtää seudulliseksi yhtiöksi, mahdollisia ovat satelliittikumppanitkin. 44 Kuntatekniikan saavutuksena palkitussa Finnoon kiertoliittymässä kevyt liikenne kulkee turvallisesti alakerrassa. 52 Spittelaun jätevoimala toimii Wienin keskustassa. Laitoksen koristeellinen ulkoasu on Friedensreich Hundertwasserin käsialaa. VESIHUOLTO Professori Riku Vahala haluaa vesilaitosten riskit hallintaan 6 Kriisiviestinnän ohjeistus on valmistumassa 10 Lahti Aqua etsii kumppaneita tositarkoituksella 14 Mäntsälä ryhtyi isäntäkunnaksi, Lapinlahti päätyi Kemiraan 16 Haja-asutuksen jätevesiremontti etenee hitaasti 18 YMPÄRISTÖ Kaupunkitulva sai Porin laatimaan varautumistoimenpiteet 24 Kainuussa luontomatkailun perusta on ekologinen kestävyys 28 Ympäristöjohtaminen haastaa kaupungit 33 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 35 UKTY 40 Kuntien Putkimestarit 42 KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS Finnoon kiertoliittymä on turvallinen ja sujuva 44 ENERGIA Energiaa tuottavia taloja suunnitellaan jo Keski-Euroopassa 48 Kontiolahti kaavoittaa matalaenergiakylää 51 JÄTEHUOLTO Wien on edelläkävijä jätehuollossa 52 Lietelogistiikka pelaa Lakeuden Etapissa Etelä-Pohjanmaalla 51 LUKIJOILTA Kalevi Luoma: Energiatoimistoja tarvitaan nyt 57 Jussi Nevanpää: Vinkkejä passiivitalon rakentajalta 57 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Uraliin 31 Kolumni/Mette Granberg: Hylätty kesälomasuoritus 47 Uutisia 58 Henkilöuutisia 64 Tapahtumia 66 Palveluja 67 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 5/2008 3

4 TOSIMIES EI SOITA! Mutta ksu soittaa aina ennen kuin kaivaa. Meiltä saat johtojen, kaapeleiden ja putkien sijainnit ja kartat. Tarvittaessa näyttäjä tulee paikalle. Sujuvat nettipalvelut: ja JOHTOTIETO OY Maanalaisen johtoviidakon tietopankki

5 KUNTA- TEKNIIKKA ESPOOSSA VIRALLINEN MESSULUETTELO KESKIAUKEAMALLA Kute 508 kansi.indd :54:10 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI - Energia - Geotekniikka - Hankinta - Jätehuolto - Kiinteistöt - Kunnallistekniikka - Käyttö ja kunnossapito - Liikuntapaikat - Tietotekniikka - Vesihuolto - Väylät ja liikenne - Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Haja-asutus korjaa laiskasti jätevesiensä käsittelyä sivu 18 Kaupunkitulva sai Porin varautumaan sivu 24 Espoon vilkkain kiertoliittymä palvelee kahdessa kerroksessa sivu 44 Keski-Eurooppa siirtyy jo passiivitaloista +energia- taloihin sivu 48 VESIOSAAMISEMME VIENTILAATUA sivu 6 5/ 2008 Professori Riku Vahala: Vesistölämpö on Lakeuden urheilu-etappopistolle hallitsee hyvä ratkaisu, lietelogistiikan, Marko Ruti Satu sanoo. Suomijoki tietää. sivu 55sivulla 36 TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Faksi (09) Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Reijo Rosengrén Juhani Sandström Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy, Tuula Vesa Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 65 Vuosikerta 72 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Myyntipäällikkö Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS: Faktor Oy PAINOPAIKKA: Forssan Kirjapaino Oy sivu 6 YMPÄRISTÖTEKNIIKKA Kannen kuva: Seppo Haavisto ISSN X 2. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/ Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Kuntatekniikka 1/2008 PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Kivi, paperi, sakset Vanha loru oli kovassa käytössä perheemme kesälomalla. Joskus arvottiin pelivuoroja ja joskus jopa sitä, kuka sai syödä ylimääräisen annoksen spagettia jauhelihakastikkeen kera. Enemmän tai vähemmän kiistaton tulos saatiin joka kerta. Loru voisi kuulua myös jäte, liete, jätevesi sen verran paljon näiden sivutuotteiden olemusta, keskinäistä juridista asemaa ja ympäristövaikutuksia on viime aikoina puntaroitu. Kyllä se jo yhden lorun väärti olisi. Hiukan selkeyttä lietteen asemaan toi jätelain osittaisuudistuksen määritelmä, jossa asumisessa syntyvä liete määriteltiin aiempaa selkeämmin jätteeksi. Kun sakokaivolietteet saatiin näin ruotuun, neuvonpito siirtyi jätelaitosten ja vesihuoltolaitosten väliseksi. Lietteenkäsittelyähän harjoittavat toistaiseksi lähinnä jätevedenpuhdistamot, eikä jätelaitoksilla ole osaamista tai laitteita tuskin haluakaan uppoutua lietteisiin. Puhdistamoilla taas ei ole velvoitetta käsitellä tai ottaa vastaan muiden tuottamia lietteitä. Yleensä yhteistyö kuitenkin toimii. Tuore ilmiö on myös puhdistamolietteen laajamittainen kumipyöräkuljetus jopa satoja kilometrejä alueellisilta puhdistamoilta jatkokäsittelyyn. Tällä menolla lähestytään pian kiinteän yhdyskuntajätteen kuljetuksista kaatopaikkojen sulkemisten myötä tutuksi tullutta muilutuskulttuuria. Ehkäpä koko lietteenkäsittelyketjun ekotehokkuuttakin on riittävästi tarkasteltu näitä ratkaisuja tehtäessä toivottavasti. Silti lietekysymys kaipaa yhä uusia ratkaisuja. Vesihuoltoala on vuosikymmenet toiminut keskeisenä ympäristönsuojelun edistäjänä. Kunnat vesihuoltolaitoksineen ovat tehneet mittavan työn puhdistamalla tehokkaasti yhdyskuntien jätevedet. Totuus tuppaa nykyään aika ajoin unohtumaan. Lietteen lisäksi tässä numerossa luodaan katsaus vesihuoltoalan ja -laitosten tulevaisuuteen, ja löytyypä passiivienergiataloistakin juttua. Lehti on näyttävästi mukana syyskuun puolivälissä Helsingissä järjestettävissä alan suurtapahtumissa: Ympäristötekniikka 08 -messuilla ja Kuntamarkkinoilla. Sisäisen turvallisuuden ministeriöstä, päivää! Sisäministeriön pelastusosasto on käynnistänyt pelastuslain uudistamisen. Lakiuudistusta valmistelevan työryhmän kokoonpano on luettavissa internetistä. Siihen avoimuus loppuukin. Ministeriöstä näyttää hyvää vauhtia tulevan kirjaimellisesti sisäisen turvallisuuden ministeriö, sillä ryhmään tai sen valmistelujaostoihin ei ole kelpuutettu ketään pelastusosaston ulkopuolelta. Ehkä muiden ministeriöiden tai jopa pelastustoimen rahoittajia ja toimijoita edustavien tahojen mukaan ottaminen koetaan vakavaksi turvallisuusuhaksi lainvalmistelulle. Muut ministeriöt tosin näyttävät tässä suhteessa toimivan kovin varomattomasti. SEURAAVAT NUMEROT AINEISTO ILMESTYY TEEMA Kuntatekniikka 6 / Liikenne, maarakennus, tekniikka ja etiikka Kuntatekniikka 7 / Ympäristö, tietotekniikka, valaistus Kuntatekniikka 8 / Vesihuolto, turvallisuus, julkisten tilojen taide 5

6 Kuntien pitäisi lisätä yhteistyötä vesihuollossa. Päämääränä ei saa olla pikavoitto vaan ratkaisu, joka pitkällä tähtäimellä palvelee kuntalaisia mahdollisimman hyvin, professori Riku Vahala korostaa. 6 Kuntatekniikka 5/2008

7 VESIHUOLTO Professori Riku Vahala: Pienet yksiköt uhka turvallisuudelle kuntayhteistyöstä ratkaisu VESILAITOSTEN RISKIT hallintaan vaikka pakolla TEKSTI Merja Kihl KUVAT Seppo Haavisto Suomessa vesi on halpaa ja sitä riittää, vesihuoltotekniikan professori Riku Vahala vakuuttaa. Silti parantamisen varaa on: lisää tutkimustyötä tarvitaan, ja etenkin pienten laitosten riskit on saatava hallintaan kuntayhteistyötä lisäämällä. Teknillisen korkeakoulun (TKK) vesihuoltotekniikan osastolla on puurrettu vesihuollon parissa jo vuosia. Uusia vereksiä voimia TKK sai vuodenvaihteessa, kun vesiprojektien johtoon astui professori Riku Vahala (42). TKK:n tutkimustyössä on viime aikoina keskitytty siihen, miten vesihuoltoverkostojen toimintaa voitaisiin hallita entistä paremmin. Tutkijat haluavat selvittää muun muassa sitä, miten veden virtausta ja laatua voitaisiin ohjata reaaliaikaisesti. Yksi TKK:n merkittävimmistä tuoreista vesialan hankkeista on ollut Vesikko. Se kesti reilut kaksi vuotta ja loppuraportti julkaistiin kesäkuun lopussa, Vahala kertoo. Vesikko-hankkeessa selvitettiin muun muassa uusia menetelmiä verkostojen vuotovesien havainnoimiseksi ja vuotojen vähentämiseksi. Vuotojen vähentämisessä helposti puhutaan vain veden riittävyyden näkökulmasta. Se on Suomessa aika toissijainen näkökulma, koska meillä on vettä riittävästi ja loppujen lopuksi veden valmistaminen ei ole kovin kallista, Vahala pohtii. Energialaitosten teknologiaa vesilaitoksille Lisäksi Vesikko-hankkeessa tutkittiin teknisiä synergiaetuja energia- ja vesihuoltolaitosten välillä. Suomessahan on perinteisesti hyvää osaamista myös vesihuoltoalan ulkopuolella, esimerkiksi tietotekniikka- ja tietoliikennealoilla. Tavoitteenamme on siirtää kotimaista sähköverkko-osaamista ja sitä varten kehitettyjä menetelmiä ja teknologioita vesihuollon hankkeisiin. Yhtäläisyyksiä on joillain osa-alueilla sen verran paljon, että siirto käy jopa varsin kivuttomasti. Vahalan mukaan TKK:ssa on alkanut Sävel-hanke, jossa tutkitaan vesijohtoverkostojen reaaliaikaista hallintaa. Yhteistyökumppanit ovat Kuopiosta ja Hämeenlinnasta. Sävel-hankkeessa veden laadun hallintajärjestelmien testaus tehdään hyvin pitkälti Kuopion vesilaitoksella. Kuopio on valittu siksi, että siellä on testattu laitteita jo aiemmassa projektissa ja koska veden laadun tutkimuksessa yhteistyökumppanimme on Kansanterveyslaitos. Hydraulisen hallinnan järjestelmää on tarkoitus testata Hämeenlinnan seudun vesilaitoksella. Vahalan harteilla on yhteistyökumppanien ja rahoittajien hankkiminen projekteille. Suomalaista osaamista myös vientiin Suomalaisella osaamisella voisi Vahalan mukaan olla kysyntää myös ulkomailla. Jos ajatellaan Eurooppaa, täällä on hyvin erityyppisiä tilanteita. On vanhoja kaupunkikeskustoja, joiden katujen alla on mieletön määrä eri-ikäistä kaapelia, putkea ja muuta tavaraa. Osa niistä on hyvin huonossa kunnossa. Samanaikaisesti Itä-Euroopassa on laajoja alueita, jotka ovat täysin viemäröimättömiä. Siellä painopiste on lähinnä uudisrakentamisessa ja uuden infrastruktuurin luomisessa. Varmasti suomalaisille on vientimarkkinoita. Meillähän on perinteisiä vahvuusalueita, vaikkapa vesikemikaalit ja flotaatio-osaaminen vesienkäsittelyssä. Suomalainen yritys on johtava vesikemikaalien toimittaja maailmassa. Myös suomalainen muoviputkiteollisuus on vahvoilla, Vahala listaa. Riskienhallinta lakisääteiseksi Vahalan mukaan Suomessa on puhdasta ja laadukasta juomavettä. Jotta näin olisi myös jatkossa, vesilaitoksilla tarvitaan jatkuvaa laaduntarkkailua ja riskien tunnistamista. Kyse on myös riskienhallinnasta. Ensin arvioidaan riskit ja tehdään suunnitelma ongelmien poistamiseksi, Vahala luettelee. Toinen puoli on, miten vesihuoltolaitoksella osataan toimia silloin, kun jotakin on jo mennyt vikaan. Esimerkiksi inhimillisestä virheestä johtuva riski voitaisiin estää teknisesti. Nokian tapauksessa tekninen puoli ei ollut kunnossa, joten inhimillinen erehdys pääsi aiheuttamaan suurta vahinkoa. Joissakin järjestelmissä on monta puskuria, jotka pysäyttävät jossakin tapahtuvan virheen. Yksi tällainen hyvin nopeasti yleistyvä tapa on tuoda jopa lainsäädäntöön pakollista riskinhallintaa ja -arviointia, Vahala pohtii. Kysymys on vain siitä, miten se saadaan mahdollisimman kustannustehokkaaksi varsinkin pienissä kunnissa. Yksilöllinen riskinarviointi kaikkein pienimmissä yksi- Kuntatekniikka 5/2008 7

8 VESIHUOLTO RIKU VAHALA Koulutus valmistui diplomi-insinööriksi 1994 ja väitteli tohtoriksi (TkT) 2006 sivuaineena sekä perus- että jatko-opinnoissa kehitysmaatutkimus väitöskirjan aiheena kaksivaiheinen aktiivihiilisuodatus talousveden valmistuksessa Työhistoria LT-konsultit: suunnittelija TKK: tutkija Helsingin teknillinen oppilaitos: tuntiopettaja Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen vesihuoltoinsinööri , vesiasiain päällikkö TKK:n vesihuoltotekniikan professori lukien Jos haluamme ostaa laboratoriolaitteita, on aina säästettävä projektirahoista. Nytkin on tilauksessa uusi euron laite, koska vanhaan laitteeseen ei saa enää varaosia, Riku Vahala kertoo. köissä tulee kohtuuttoman kalliiksi hyötyyn nähden. Yksinkertaistettua menettelyä pitäisi kehittää. Kuntaliitoksilla eroon liian pienistä yksiköistä Vahalan mukaan kuntien tai niiden vesihuoltolaitosten yhdistyminen parantaisi tilannetta. Kuntien yhdistyminen auttaa jo paljon. Liian pienet yksiköt jarruttavat vesihuollon kehittämistä ja turvallisuuden parantamista. Pitäisi kuitenkin mennä vielä pitemmälle ja perustaa kuntien yhteisiä vesilaitoksia, joihin pystytään palkkaamaan riittävän monipuolisesti ammattitaitoista henkilökuntaa. Suomessa on valtava joukko pieniä vesilaitoksia, joissa on vain yksi osapäiväinen työntekijä. Hänen on käytännön syistä lähes mahdotonta pystyä hallitsemaan kaikkea sitä, mitä vesihuoltolaitoksen pyörittämiseen tarvitaan. Yksi haaste on myös henkilöstön eläköityminen. Siinä haasteena on se, miten osaaminen siirretään kokeneelta henkilöstöltä nuorelle polvelle, Vahala tuumii. Korkeakoulujen yhdistyminen on haaste Parhaillaan on vireillä Aalto-korkeakoulun hanke. Siinä on tarkoitus yhdistää Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdeksi oppilaitokseksi. Hanke on jo jossain määrin vaikuttanutkin vesihuollon opetukseen, Vahala toteaa. Meidän organisaatiotamme on jo uudistettu. Olemme esimerkiksi suurentaneet kurssikokoja ja vähentäneet kurssien määrää, jolloin resursseja on vapautunut tutkimukseen. Samalla on siirrytty kaksivaiheiseen tutkintorakenteeseen. Lisäksi on tehty tiedekuntauudistus. Kaiken kaikkiaan on siis tehty paljonkin valmistelevia uudistuksia säätiörahoitteista mallia varten. Taistelu rahasta mennyt tolkuttomaksi Vahalan mielestä yritysmäinen lähestymistapa ei ole aivan kaikissa asioissa hyväksi. Valtion rahoitustakin tarvittaisiin, jotta tutkimus etenisi ilman että rahaa pitäisi jatkuvasti kerjätä yrityksiltä. Nykyisin tilanne on se, että jos haluamme ostaa laboratoriolaitteita, on aina säästettävä projektirahoista. Nytkin on tilauksessa yksi uusi euron laite, koska vanhaan laitteeseen ei saa enää varaosia. Tekesin rahoitusmalli on muuttunut sikäli paremmaksi, että varoista jää jonkin verran taskunpohjalle, jos hankkeita saadaan läpi. Samaan aikaan taistelu rahasta on kuitenkin mennyt aivan tolkuttomaksi ja byrokraattiseksi. EU-hankkeet tähtäimessä Lyhyen tähtäimen tavoitteena TKK:ssa on Vahalan mukaan saada vesitekniikka yhtenäiseksi yksiköksi. Tarvitaan kriittinen massa jo siihen, että saataisiin isompia hankekokonaisuuksia liikkeelle. Nykyisin meillä on varsin rajalliset mahdollisuudet osallistua esimerkiksi EU-hankkeisiin, koska meillä ei ole riittävästi resursseja. Osallistuminen EU-hankkeeseen vaatii niin paljon taloudellista satsausta ja riskiä, että se ei kovin pienessä yksikössä onnistu. Siksi yksikkökoon kasvattaminen on meillä lyhyen tähtäimen tavoitteena. Pidemmän tähtäimen tavoitteista vesihuoltotekniikan osastolla ei ole vielä ehditty tehdä kovin paljon strategioita. Yksittäinen yksikkö ei juuri voi sooloilla erillään koko laitoksen strategiasta. Kuitenkin esimerkiksi kansainvälistyminen sekä tietysti tutkimuksen laatu on määritelty sellaisiksi elementeiksi, joita TKK pyrkii edistämään, Vahala kertoo. Enemmän varaa toteuttaa omia ajatuksiaan Riku Vahala oli ennen professoriksi ryhtymistään pitkään Vesija viemärilaitosyhdistyksessä. Siirryin takaisin TKK:lle, kun olin ollut jo kymmenen vuotta järjestömiehenä. Se oli sopiva määrä vuosia siinä työssä, Vahala luonnehtii. Toinen motiivi oli varmaankin halu pystyä näyttämään itselleen, että pystyy tekemään erityyppisiä asioita ja menestymään niissä. Lisäksi tällaisessa esimiesasemassa on ehkä vielä enemmän varaa toteuttaa omia ajatuksiaan, Riku Vahala sanoo. 8 Kuntatekniikka 5/2008

9 Yhdyskuntatekniikka Infratech 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Energiahuolto Jätehuolto Katu-, tie- ja liikennetekniikka Konekalusto Mittaustekniikka ja laboratoriopalvelut Satamat ja väylät Informaatiotekniikka Työmaavarusteet Urheilu- ja virkistysalueet Vesihuoltotekniikka Yhdyskuntasuunnittelu Ympäristönsuojelu Varaa osastosi heti syyskuussa Kuntatekniikka 5/

10 Vesilaitoksilla on suhtauduttava vakavasti erityis Kriisiviestinnän ohjeistus TEKSTI Paavo Taipale KUVA Merja Ojala Nokialla viime vuoden lopulla sattuneen vesihuollon vakavan toimintahäiriön jälkimainingeissa on riskienhallinnan kehittämiseen panostettu useilla tahoilla. Samaan aikaan pienehkötkin vesihuollon häiriöt ovat saaneet runsaasti julkisuutta viestimissä. Maa- ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö sekä Vesija viemärilaitosyhdistys yhdessä Kuntaliiton kanssa ovat viestinnässään kehottaneet kuntia ja vesihuoltolaitoksia ottamaan aiempaa vakavammin huomioon vesihuoltopalveluihin liittyvät erilaiset riskit. Huoltovarmuusneuvoston alainen Vesihuoltopooli käynnisti joulukuussa vesihuoltolaitosten kriisiviestinnän kehittämishankkeen. Nokian tapauksen terveydellisiä ja aluetaloudellisia vaikutuksia on analysoitu tutkimuslaitoksissa. Kiinteistöjen vesilaitteiden liitännöissä korjaamista Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti jo joulukuussa kuntien terveydensuojeluviranomaisille toimenpidepyynnön kiinteistöjen vesilaitteiden liitäntöjen teknisen toteutuksen tarkastamiseksi korkeariskisiksi arvioiduissa kiinteistöissä. Tällaisia olivat muun muassa vedenpuhdistuslaitokset, jäteveden puhdistamot ja pumppaamot, runsaasti vettä ja vaihtoehtoisia vesilähteitä käyttävät teollisuuslaitokset, automaattisilla palonsammutusjärjestelmillä ja niiden varavesilähteillä varustetut suuret liike- ja toimistokiinteistöt sekä uimahallit. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus STTV lähetti kuntiin tammikuussa soveltamisohjeet toimenpidepyynnön toteuttamiseksi. Terveydensuojeluviranomaisten tuli tehdä tarkastukset tarvittaessa yhteistyössä vesihuoltolaitoksen, kunnan rakennusvalvontaviranomaisen sekä aluepelastuslaitoksen kanssa ja raportoida havainnoista maaliskuun loppuun mennessä. Työmäärä kunnissa osoittautui huomattavaksi, ja raportoinnin määräaikaa jatkettiin huhtikuun loppuun. Toukokuun lopussa julkistetusta yhteenvetoraportista käy ilmi, että viranomaiset tarkastivat 335 kunnassa lähes kohdetta (kiinteistöä tai niiden vesilaitteen liitäntää). Tarkastuksia oli tehty varsin tasaisesti eri puolilla maata. Vakavampia puutteita havaittiin seitsemässä prosentissa kaikista tarkastetuista kohteista. Tällaisiksi katsottiin sellaiset vesilaitteiden liitännät, joissa viranomaisen käsityksen mukaan rakentamismääräykset olisivat edellyttäneet ns. ilmaväliä, mutta sitä ei ollut. Usein näissä kohteissa oli käytetty takaisinvirtauksen estämiseksi muita keinoja kuten yksisuuntaventtiileitä. Lievempiä puutteita oli 38 prosentissa tarkastuskohteista. Yhteisvaikutus voi heikentää veden laatua On syytä huomata, että tarkastukset tehtiin erityiskohteisiin eivätkä havainnot ole yhteismitallisia. Virheelliset asennukset sinänsä eivät välttämättä aiheuta vesien sekoittumista. Jotta vesien sekoittuminen olisi mahdollista, virheellisen asennuksen lisäksi tarvitaan muita epätavallisia ilmiöitä kuten yhtäaikaisia laitteiden rikkoutumisia, paineen alenemista tai muita muutoksia vesijohtoverkostossa sekä inhimillisiä virheitä. Poikkeuksellisten sattumien summa- Rakentamismääräysten mukaisia määritelmiä takaisinimu Viime vuoden lopulla sattunut Nokian vesikriisi sai alkunsa jätevedenpuhdistamon yhdysventtiilistä, jonka poliisi vei mukanaan. Jäljelle jäi pelkkä putken pää. 1. Ilmaväli (avoin imusuojaus) Ilmaväliä eli avointa imusuojausta käytetään aina silloin, kun on tarpeellista yhdistää vesihuoltolaitokseen liitetty vesilaitteisto muusta vesilähteestä vetensä saavaan vesilaitteistoon. Vesilaitoksesta tuleva vesi ja muusta vesilähteestä tuleva vesi johdetaan säiliöön, josta vesi edelleen pumpataan tarvittavaan laitteistoon. Ilmavälillä tarkoitetaan vesihuoltolaitoksen vesijohdosta vettä tuovan johdon pään ja ylivuodolla varmistetun ylimmän vedenpinnan välistä pystysuoraa etäisyyttä. Säiliön ylivuodon tulee pystyä poistamaan kaksinkertaisesti vesisäiliöön tulevan suurimman virtaaman mukainen vesimäärä. 2. Tyhjöventtiili Tyhjöventtiili on laite, joka vesijohdossa vallitsevassa tietynsuuruisessa alipaineessa avaa yhteyden ympäröivään ilmaan ja estää täten takaisinimun yhteydessä syntyvän lappoilmiön. Tyhjöventtiili on sijoitettava sellaiseen paikkaan, missä ei ole vaaraa terveydelle haitallisten kaasujen pääsylle sen kautta vesijohtoon. Tyhjöventtiiliä käytetään esim. letkuliitäntäkalusteissa. 3. Yksisuuntaventtiili (takaiskuventtiili) Yksisuuntaventtiilin tarkoituksena on sallia veden virtaus vain yhteen suuntaan ja näin estää veden takaisinimeytyminen verkostoon. Mikäli yksisuuntaventtiiliä yksinään käytetään 10 Kuntatekniikka 5/2008

11 VESIHUOLTO tilanteisiin varautumiseen valmistuu syksyllä na verkostoveden laadun heikentyminen voi olla mahdollista. Suhteellisesti eniten puutteellisia liitoksia oli teollisuuskohteissa. Myös jäteveden puhdistamoissa ja pumppaamoissa sekä eräissä erityiskohteissa, kuten uimahalleissa ja pesuloissa, oli huomattava määrä puutteita. Parhaimmin liitosten asianmukaisuudesta oli huolehdittu automaattisia palonsammutusjärjestelmiä vesijohtoverkkoon liitettäessä. Niistäkin 18 prosentissa oli tarkastuksia tehneiden viranomaisten näkemyksen mukaan ainakin lieviä puutteita. Kiinteistö vastaa laitteidensa laadusta Määräysten vastaiset liitokset velvoitettiin korjaamaan viipymättä. On ilmeistä, että kiinteistönomistajat ovat korjanneet puutteellisia liitoksia jo ennen tarkastuksia. Näin ollen vesihuoltopalvelun turvallisuus kuluttajan näkökulmasta on Suomessa keskimäärin viime kuukausina parantunut. Kunnissa tehdyistä tarkastuksista koottu yhteenveto antaa kuitenkin selkeän kuvan siitä, että kiinteistöjen vesilaitteiden liitännät vesijohtoverkkoon ovat olleet talousveden turvallisuuden varmistamiseksi liian usein puutteellisia. Kiinteistön omistaja olipa se sitten julkinen tai yksityinen on aina vastuussa kiinteistönsä vesilaitteiden ja -järjestelmien asianmukaisuudesta ja siitä, etteivät ne aiheuta haitallisia muutoksia veden laatuun. Kiinteistöjen tulee itse tuntea järjestelmänsä ja käyttää tarvittaessa ulkopuolista asiantuntijaa niiden kartoittamiseksi. Kriisiviestinnästä ohjeet tiedottamisen tueksi Vesihuoltopoolin joulukuussa käynnistämässä vesihuollon kriisiviestintäohjeiden kehittämishankkeessa laaditaan viestintäkonsultin avulla selkeät ja yksinkertaiset ohjeet vesihuoltolaitoksille siitä, miten olisi hyvä toimia erityyppisissä vesihuollon erityistilanteissa. Ohjeiden laatiminen nähtiin tarpeelliseksi, koska kaupungin ja vesihuoltolaitoksen viestintää kritisoitiin julkisuudessa laajasti Nokian vesikriisin yhteydessä. Myös vähäisempiin, muissa kunnissa viime aikoina tapahtuneisiin vesihuollon häiriöihin liittyvä viestintä on saanut moitteita asukkailta. Ohjeissa kerrotaan suositeltavat menettelyt eri tilanteissa sekä esitetään valmiit mallit tiedotteita varten. Ohjeistus valmistuu syksyn 2008 aikana. Ohjeistuksen soveltamista tullaan esitelemään muun muassa Vesihuoltopoolin järjestämissä valmiusharjoituksissa sekä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY:n kursseilla. Vesihuoltolaitoksille kaavaillaan lisäksi pakollista varautumissuunnitelmaa, joka sisältäisi myös riskinarvioinnin. Tosin vastaava riskinarviointi oli tehty esimerkiksi Nokialla vain muutama vuosi sitten, mutta vesikriisin aiheuttanutta riskikohdetta ei ollut havaittu. Riskinarviointia tehneet eivät osanneet kuvitellakaan tällaisen riskin olemassaoloa. Kohti kokonaisvaltaista riskienhallintaa Näyttää siltä, että kuntaorganisaatioissa on kyllä syvällistäkin asiantuntemusta eri palvelujen riskeistä ja niiden hallinnasta. Ilmeisesti useissa kunnissa on kuitenkin syytä pohtia kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittämistä. Tällöin poikkihallinnollinen yhteistyö ennaltaehkäisevässä toiminnassa on keskeistä. Poikkeuksellisissa tilanteissa riskien jo realisoiduttua korostuu asiallinen ja oikea-aikainen viestintä. Siihen kuuluu paitsi tiedon jakaminen kuntalaisille myös havaintojen vastaanottaminen kuntalaisilta, palvelujen turvaaminen ja yleinen myötäeläminen. suojauksesta vesilaitteistossa Pumppu Laitteistoon menevä vesi Ylivuodolla varmistettu ylin vedenpinta takaisinimusuojana, tulee sen olla laadultaan testattu ja tarkastettu takaisinimusuojaksi. Yksisuuntaventtiilejä käytetään esim. pesukone- ja palopostiliitännöissä. Muusta kuin vesilaitoksesta tuleva vesi (oma kaivo) Säiliö Ylivuoto 50 mm Vesilaitoksesta tuleva vesi 4. Yksisuuntaventtiili yhdessä tyhjöventtiilin kanssa Joissakin tapauksissa tyhjöventtiiliä käytetään vähentämään yksisuuntaventtiilin kuormaa. Lähde: YM & STTV Esimerkki vesihuoltolaitokselta tulevan veden ja muusta vesilähteestä tulevan veden vesilaitteistojen yhdistämisestä. Kuntatekniikka 5/

12 Tervetuloa 15-vuotiaille Kuntamarkkinoille! Keskiviikkona klo Torstaina klo KUNTATALOLLA, käyntiosoite tapahtuman aikana Alppikatu 1, Helsinki Puheenaiheita: kuntavaalit, ilmastonmuutos, kuntarakenne Sisäänpääsy ja tilaisuudet ovat ilmaisia. Lue lisää Onsdag kl Torsdag kl KOMMUNERNAS HUS, besöksadress under marknaden Alpgatan 1, Helsingfors Samtalsämnen: kommunalvalet, klimatförändringen, kommunstrukturen. Fritt inträde till alla evenemang. Läs mera i TÄRKEÄÄ TIETÄÄ Kysy lisää Markkinointipäällikkö MARIANNE SINKKONEN puhelin (09) ja Kontaktinformation Marknadsschef MARIANNE SINKKONEN tfn (09) och Muista! Ohjelmamuutokset mahdollisia, päivitetty ohjelma löytyy internetistä Rekisteröidy kävijäksi netissä ja tulosta oma nimikorttisi. Ota se mukaan, näin nopeutat sisäänpääsyä! Kuntataloon on helppo tulla myös julkisilla kulkuvälineillä! Bussit 23, 53 ja 503 ajavat aivan Kuntatalon eteen. Katso lisää kartasta > Tietoa Kuntamarkkinoista KULKUYHTEYDET Oma auto kannattaa jättää kotiin, koska parkkipaikkoja ei ole Kuntatalon lähellä. Jos kuitenkin haluat tulla omalla autolla, saat etukäteen tulostetulla nimikortilla maksuttoman pysäköinnin Helsingin Messukeskuksen paikoitusalueelta, josta maksuton kuljetus Kuntataloon tunnin välein, aina puolelta, ensimmäinen klo VIKTIGT ATT VETA Palmia palvelee Sinua Kuntamarkkinoilla Kuntamarkkinoilla kahvila- ja ravintolapalveluista vastaa Palmia. Ravintolat tarjoavat lounasta, salaatteja, suolaista ja makeaa. Kuntamarkkinoiden sivuilla on esitelty ravintolat ja kahvilat sekä tarjottavat tuotteet. Kahviloissa ja ravintoloissa voit maksaa myös etukäteen varatuilla maksulipuilla. Varaukset ja tiedustelut: ja puhelin (09) Observera! Programändringar är möjliga, det uppdaterade programmet finns på nätet på adressen > Svenska > Program Registrera dig som besökare och skriv ut ditt namnkort. Ta namnkortet med dig så kommer du in snabbare. Det är lätt att ta sig till Kommunernas hus också med offentliga kommunikationsmedel! Bussarna 23, 53 och 503 har hållplats alldeles invid Kommunernas hus. För ytterligare information, studera kartan på > Svenska > Om Kommunmarknaden > TRAFIKFÖRBINDELSER Det finns inga parkeringsplatser nära Kommunernas hus så det lönar sig att lämna bilen hemma. Om du emellertid vill komma med egen bil, kan du med ditt utskrivna namnkort parkera din bil avgiftsfritt på Helsingfors Mässas P-plats. varifrån gratis transport ordnas till Kommunernas hus från och med kl 8.30 med en timmes mellanrum. näyttelyosastoja - seminaareja - tietoiskuja utställare - seminarier - informationsinslag

13 Ohjelmamuutokset mahdollisia, päivitetty ohjelma osoitteessa Keskiviikko Kunnan paikkatietopalvelu Klo 9:00-9:30 Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros Kuntaliitto-konserni Projektipäällikkö Pasi Lappalainen, FCG Hyödy laajasta tarjonnastamme! Kuntamarkkinat on yhteistyössä Helsingin Messukeskuksessa pidettävien Ympäristötekniikka 08 - ja liikunta-alan Arena 08 - ammattitapahtumien kanssa. Messut ovat avoinna Maksuton messubussi liikennöi Kuntatalon ja Messukeskuksen välillä Katso tarkempi aikataulu - TOIMIVAN YMPÄRISTÖN RAKENTAJA Kuntamarkkinat nimikortilla sisäänpääsy kaikkiin kolmeen ammattitapahtumaan! Messukeskuksen tapahtumien sisäänpääsy-kortilla pääset myös Kuntamarkkinoille! Ympäristötekniikka 08 on ympäristöalan ainoa ammattitapahtuma Suomessa ja antaa kattavan kuvan alan uusimmista innovaatioista sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Messujen päätemana on ilmastonmuutos. Maksuton seminaariohjelma pureutuu monipuolisesti alan tärkeisiin aiheisiin. Tutustu tarkemmin tarjontaan Avoinna: ke-to klo 9-17 ja pe klo 9-16 Arena08 on uusi ammattitapahtuma sekä kuntapuolen että yksityissektorin liikuttajille, seura-aktiiveille, valmentajille ja työyhteisöjen liikuntapäätöksiä tekeville. Tutustu monipuoliseen ohjelmatarjontaan: Avoinna: ke-to klo ja pe klo 9-16 Håll ett öga på programmet på våra webbsidor: > på svenska Planeko Oy Jätehuollolle yhtenäinen raportoinnin malli Klo 9:45-10:15 Kuntatalo, huone 4.10, 4. kerros Kuntaliitto-konserni Konsultti Satu Hyrkkänen ja johtava konsultti Sara Syyrakki, FCG Efeko Oy Kuntavaalit lokakuussa: Riittävätkö resurssit ratkeavatko rakenteet? Klo 10:00-12:00 Kuntatalo, luentosali, 1. kerros Kuntaliitto-konserni Palvelutarpeen ennakointi Klo 11:00-11:20 Kuntatalo, huone 4.12, 4.kerros Casatino Oy Arkkitehti Mikko Marja-aho, Casatino Oy YTY-sektorin hyviä käytäntöjä case Järvenpää Klo 11:00-11:45 Kuntatalo, huone 3.8, 3. kerros Kuntaliitto-konserni Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila ja tekninen johtaja Jyrki Meronen, Järvenpää Kansainvälisesti palkittu iloq S 10 lukitusjärjestelmä Klo 11:30-11:50 Kuntatalo, huone 4.13, 4. kerros iloq Oy Toimitusjohtaja Mika Pukari, iloq Oy Palvelurakentamisen ABC-malli Klo 11:30-11:50 Kuntatalo, huone 4.12, 4. kerros Casatino Oy Toimitusjohtaja Tino Nurmi, Casatino Oy Rakennusvalvonnan kuntayhteistyön tilanne ja tulevaisuus Klo 12:00-12:45 Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros Kuntaliitto-konserni Arkkitehti Markku Axelsson, Kuntaliitto Energiatehokkuus oppimishaasteena Klo 12:30-12:50 Kuntatalo, huone 4.12, 4. kerros Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy Koulutuspäällikkö Pertti Huhtanen, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy Kuntien energiankäyttö kuntoon! Klo 12:30-12:50 Kuntatalo, Tietokimara, K-kerros Motiva Oy Viestintäjohtaja Päivi Laitila, Motiva Oy Kunta- ja palvelurakenne uudistuu kaupunkiseudulla Klo 13:00-14:45 Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros Kuntaliitto-konserni Elinkeinojohtaja Eero Holstila, Helsingin kaupunki, kaupunginjohtaja Markku Lumio, Vaasa, kunnanjohtaja Jere Penttilä, Pyhäselkä, valtiosihteeri Timo Reina, VM, rakennusneuvos Matti Vatilo, YM Julkisen ja yksityisen maankäytön yhteistyö Klo 15:00-15:45 Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros Kuntaliitto-konserni Maankäyttöinsinööri Matti Holopainen, Kuntaliitto Valokuitu osa kunnallistekniikkaa? Klo 15:00-15:20 Kuntatalo, huone 4.11, 4. kerros Suomen Seutuverkot ry Toiminnanjohtaja Tuija Riukulehto, Suomen Seutuverkot ry Torstai Erityisasumisen seminaari Klo 9:00-9:45 Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros Kuntaliitto-konserni Kehittämispäällikkö Marjaliisa Björkman, Asumispalvelusäätiö (ASPA), osastopäällikkö Janne Peräkylä, Rahaautomaattiyhdistys (RAY) Erityisasumisen viherympäristö -kilpailun 2008 tulosten julkistaminen Klo 10:00-10:45 Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros Kuntaliitto-konserni Kehittyvä VIRVE lisää potilasturvallisuutta ja henkilökunnan työturvallisuutta Klo 10:00-10:20 Kuntatalo, huone 4.13, 4. kerros Suomen Erillisverkot Oy Liiketoimintayksikön päällikkö Matti Oksanen, Suomen Erillisverkot Oy Uudet rahoitusvaihtoehdot kuntien toimitilainvestoinneissa Klo 11:00-12:00 Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros Kuntarahoitus Oyj Toimitusjohtaja Kimmo Lehto, Inspira Oy Energiatodistus puhdasta säästöä Klo 12:00-12:20 Kuntatalo, Tietokimara, K-kerros Motiva Oy Viestintäjohtaja Päivi Laitila, Motiva Oy Klimatarbetet i kommunerna Kl 12:00-13:30 Kommunernas hus, rum 4.15, våning 4 Kommunförbundskoncernen Puolueiden ilmastopaneeli Klo 12:00-14:00 Kuntatalo, luentosali, 1. kerros Kuntaliitto-konserni Ympäristöministeri Paula Lehtomäki, YM, kansanedustajat Christina Gestrin, Rakel Hiltunen, Ville Niinistö, Kimmo Tiilikainen, Pentti Tiusanen ja Henna Virkkunen Eduskunta, toimittaja Kari Rissa Mitä uutta kuuluu jäterintamalle? Klo 13:00-14:30 Kuntatalo, huone 3.6, 3. kerros Kuntaliitto-konserni Ympäristölakimies Leena Eränkö ja ympäristöinsinööri Seija Paajanen, Kuntaliitto Kiinteistöt rahoiksi kunta velattomaksi Klo 14:30-14:50 Kuntatalo, Tietokimara, K-kerros Nova Group Oy Kiinteistösijoitusjohtaja, DI, LKV Erkki O. Auranen, Nova Kiinteistökehitys Oy Kuntaliiton ohjelma Näytteilleasettajan ohjelma På svenska Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö sektorin asioita käsittelevät tilaisuudet Kuntamarkkinoilla

14 Vesilaitokset etsivät kumppaneita tositarkoituksella LAHTI AQUA tähtää seudulliseksi yhtiöksi TEKSTI JA KUVA: Merja Åkerlind Lahden kaupungin vesiyhtiö ja Hollolan kunta tekivät viime vuonna alan ensimmäisen konsessiosopimuksen Suomessa. Osapuolet vastaavat itse omaisuudesta ja investoinneista. Palvelut on keskitetty Lahti Aqualle, joka on vuokrannut Hollolan putkistot ja muun vesihuolto-omaisuuden. Hollolan kunnan vesilaitoksen johtaja Hannu Tuunanen kuvaa palveluyhteistyötä parhaaksi vaihtoehdoksi, kun täydellinen fuusio ei ole onnistunut erilaisten investointitarpeitten takia. Pääomakulut ovat Hollolassa tuplasti raskaammat kuin Lahdessa. Tarvitsemme verkon kasvattamiseen vuosittain kolme miljoonaa euroa eli enemmän kuin oma vesilaitos kerää maksuja, Tuunanen sanoo. Hollolalaisilta puuttui varustustakin, kuten viemärinavausvälineitä, huoltoauto ja tietokoneohjelmistoja. Satojen tuhansien eurojen hankinnat voi unohtaa, kun lahtelaiset vastaavat arjesta ja selvittelevät myös investointitarpeita. Hollolan vesilaitokselle olisi ilman sopimusta tarvittu lisää väkeä, Tuunanen täydentää perustelujaan. Ne vakuuttivat kunnanvaltuuston niin, että sopimus hyväksyttiin viime vuonna yksimielisesti. Vedenhankinta on turvattava Lahti Aqua Oy:n suurin yhteistyöintressi on toimitusjohtaja Martti Lipposen mukaan pääsy mukaan neitseellisille raakavedenhankinta-alueille. Puhdas vesi on varmistettava, kun pohjaveden päällä on pyöritetty sata vuotta teollisuutta, Lipponen korostaa. Jätevesipuolella hyöty tulee volyymin kasvusta. Lisää maksajia tarvitaan, kun puhdistusmääräykset tiukkenevat. Sitä paitsi hollolalaisten jätevedet kuormittivat samaa Porvoonjokea kuin lahtelaisten jo ennen kuin kunta sulki omat puhdistamonsa pari vuotta sitten. Läpinäkyvyys oleellista Lahti ja Hollola olivat tottuneet vesipuolen yhteistyöhön kymmenen aiemman sopimuksen perusteella. Lisäksi kunnilla on vuodesta 1978 ollut yhteinen vedenhankintakuntayhtymä. Salaisen, 15-vuotisen konsessiosopimuksen pykälät takaavat Hollolan edustajille pääsyn talouslukemien taakse niin, ettei vaaraa vääryyksistä tai painostuksesta ole, Tuunanen vakuuttaa. Kustannusten läpinäkyvyyttä ja samalla luottamusta korostaa myös toimitusjohtaja Lipponen. Hän kiittää ensimmäisen raportointikauden kokemuksia erittäin hyviksi. Säästömahdollisuus Hannu Tuunasen mukaan hollolalaiset asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä palveluun. Jotkut to- Pirkkala kokeilee Tampereen siipien suojassa Tampereen Vesi ja Pirkkala ovat kokeilleet palveluyhteistyötä viime syksystä suunnilleen samalla konsessiomallilla kuin Lahti ja Hollola sopimuksellaan tämän vuoden alusta. Parhaillaan Pirkanmaalla viilataan 30-vuotista sopimusta lopulliseen kuntoon. Kolmen vuoden tarkkailujaksolla selvitetään todellisia kustannuksia. Niiden perusteella määritellään Tampereen Veden maksama vuokra ja toisaalta Pirkkalan vesi- ja jätevesimaksujen taso. Koejakso on kompromissi, jolla varmistettiin valtuuston enemmistö sopimuksen taakse, Pirkkalan tekninen johtaja Reijo Leinonen sanoo. Virkamiehet olivat pohtineet yhteistyön uutta askelta jo pidempään. Leinosen mukaan kauempana häämöttää koko alueen vesihuollon yhtenäistäminen. Pirkkala toimii pilottikuntana. Maksuille yhteinen pohja Pirkkala on ostanut vettä Tampereelta vuodesta 1985, sillä kunta on ilman pohjavesiä täysin naapuriensa varassa. Jätevedet on juoksutettu Tampereen puhdistamoille 1990-luvulta lähtien. Viime syksystä alkaen Tampereen Vesi on vastannut myös siitä, että laitokset, putkistot ja vesipalvelut pelaavat Pirkkalan puolella. Lahden ja Hollolan mallista ratkaisu poikkeaa muun muassa siten, ettei Tampereen kunnallinen liikelaitos ottanut vastuulleen Pirkkalan hulevesiä. Tampere ja Pirkkala aikovat yhdenmukaistaa taksat niin, että vastedes Tampereen Vesi perii ja pitää pirkkalalaisten maksut. Alustava suunnitelma lähtee siitä, että pirkkalalaiset maksaisivat vedestä ja jätevedestä 15 prosenttia enemmän kuin tamperelaiset. Yllättäviä pulmia Reijo Leinonen kuvaa koejakson kokemuksia erittäin hyviksi. Ensimmäiseksi hän nostaa esiin toimintavarmuuden: putkivuodot on korjattu heti. Pirkkalalaiset eivät mutise edes siitä, että vesipuolen asiakaspalvelut on keskitetty kokonaan Tampereelle. Pieniä sotimisen aiheita on silti riittänyt, kun Tampere Veden toimitusjohtaja Pekka Pesonen ja Reijo Leinonen ovat vuoden mittaan tavanneet vesiasiain neuvotteluryhmänä. Emme pystyneet ennakoimaan esimerkiksi sitä, miten vaikeaa on tietotekniikan yhteen saattaminen. Vesihuollon suunnitteluohjelman olemme joutuneet Pirkkalassa uusimaan kokonaan, Leinonen kertoo. Tampereen Vesi on esittänyt investointitoiveita käytyään lävitse Pirkkalan laitteistot. Leinonen ei pidä niitä mahdottoman isoina. 14 Kuntatekniikka 5/2008

15 VESIHUOLTO Palveluyhteistyömallin etuihin kuuluu se, että naapurit investoivat myös itse, Lahti Aquan toimitusjohtaja Martti Lipponen sanoo. sin ovat purnanneet maksuista. Hollolalla ei ole varaa alentaa taksoja Lahden tasolle, kun matkaa yhdeltä liitettävältä kohteelta toiselle kertyy usein 300 metriä 30:n sijaan, Tuunanen vastaa. Hänen mukaansa Hollolalle tarjoutuu mahdollisuus säästää vesilaitoksen käyttötaloudessa lähivuodet noin euroa vuosittain. Lahti Aqua perii nimittäin kolmen vuoden ajan kiinteän palvelumaksun. Vasta sen jälkeen tulee mahdollisuus korotuksiin putkistojen pidetessä ja asiakaskunnan laajetessa. Kuntaliitosta ei odotella Konsulttinakin toimineen Martti Lipposen mielestä vesilaitosten institutionaalinen kehitys on Suomessa ollut hämmästyttävän hidasta. Suuri osa on edelleen liikelaitoksia, mutta Lahti perusti osakeyhtiön jo Lipposen johtajakauden aluksi yhtiön nimi muuttui Lahti Aquaksi. Sen alle on perustettu apuyhtiöt omistamiselle ja operatiiviselle toiminnalle, eikä niissä enää ole poliittista hallitusta. Lahti Aqua tähtää seudulliseksi yhtiöksi. Hollolan jälkeen on neuvoteltu Nastolan suunnalla. Seuraavaksi ovi lienee avoinna Asikkalalle ja Orimattilalle. Lipponen pitää mahdollisena myös satelliittikumppaneita. Vesihuolto ei odottele kuntaliitoksia, hän jyräyttää. Lipposen mukaan on parempi sopia erikseen laadukkaista palveluista ja riittävästä investointitasosta kuin ottaa romuja niskaan muitten ratkaisuilla. Tämä on vasta alkua Martti Lipponen uskoo Suomen vesihuollon integroituvan edelleen isommiksi yksiköiksi. Kun ne ovat riittävän suuria, ne voivat herättää kiinnostusta myös ulkomailla. Vesihuollossa on suuria kansainvälisiä toimijoita, joilla on pitkäaikainen ja laaja kokemus sekä riittävät resurssit kehittää ja laajentaa toimialueitaan. Emme me suomalaiset enää ole ihan maailman huippua. Lipposen mukaan itse vettä ei kannata myydä toisten käsiin, sillä se on strateginen voimavara. Pumppua voi pyörittää kuka tahansa. Operatiivinen yhteistyö voikin olla luontevin väylä uusille toimijoille. LIPPOSEN MUUTOSTEESIT Pienen yksikön on vaikea järjestää pitkällä tähtäimellä kyllin laadukasta vedenhankintaa ja jätevedenpuhdistusta. Henkilöstöpula uhkaa myös vesihuoltoa. Tulevaisuus on saneerauspainotteinen. Kun laitoksia ja verkostoja uudistetaan, se on luontevampaa toteuttaa isompina kokonaisuuksina. Toimintavarmuus vaatii kuntien välisiä putkilinjoja. Kiristyvät laatuvaatimukset kasvattavat teknologian ja osaamisen tarvetta. Teknistyminen edellyttää erikoisosaamista ja -työkaluja. Pienet toimijat eivät pysty tehostamaan toimintaansa niin kuin julkisellakin puolella yhä tiiviimmin vaaditaan. Kohtuullinen tuotto ei yksin riitä; jatkossa vaaditaan lisäksi näyttöä toiminnan tehokkuudesta ja tehostamisesta. Kuntatekniikka 5/

16 Suuntana on kuntayhteistyö, Käytämme laadukkaita tuotteita MÄNTSÄLÄ opettelee LAPINLAHTI otti Kemi TEKSTI: Merja Åkerlind KUVA: Mäntsälän Vesi Mäntsälän Vesi isännöi Pornaisten ja Pukkilan vesihuoltoa ja tuskailee laskutuksen ja verotulkintojen kanssa. Lapinlahti kilpailutti vesilaitoksensa toiminnan viime vuonna ja päätyi ottamaan Kemiran jätevesiensä puhdistajaksi. Isäntäkuntamallissa ei ole vikaa, mutta käytäntöä olisin pohtinut etukäteen enemmän, Hanna Yli-Tolppa sanoo. Hän aloitti Mäntsälän Veden toimitusjohtajana tämän vuoden alussa samoihin aikoihin, kun liikelaitos rupesi isännöimään Pornaisten ja Pukkilan vesihuoltoa. Täällä sattui liian monta muutosta liian nopeasti. Myös vesihuoltomestari ja laskutuksen hoitaja vaihtuivat. Yksin työskennelleet asentajat joutuivat totuttelemaan ryhmätyöhön siirryttyään Mäntsälän Veden palvelukseen. Yli-Tolppa itse aloittaisi yhteistyön valmistelun jututtamalla ne, jotka hoitavat laitoksia ja asiakassuhteita. Nyt pääsi käymään niin, että Mäntsälän Vesi lupasi ottaa hoitoonsa naapurienkin laskutuksen, vaikka kunta on keskittänyt omat kassa-asiansa ihan muualle, Keski-Uudenmaan Kuumakuntien yhteiseen talouspalvelukeskukseen. Vesilaskutuksen keskittäminen näyttää lykkääntyvän ensi Muutosten suma tuo ongelmia, mutta myös mahdollisuuden aloittaa puhtaalta pöydältä, toimitusjohtaja Hanna Yli- Tolppa sanoo. vuoden alkuun, koska sille tarvitaan omat atk-ohjelmat ja tottuneet käyttäjät. Veronalaista vai ei? Ihan toinen kysymys on se, onko palveluitten myynti naapurikuntaan tuloveron alaista vai ei. Mäntsälään on saatu vastaukset kyllä ja ei. Oikeata verotulkintaa odoteltaessa Yli-Tolppa haluaisi yhdenmukaistaa käytäntöjä. Kolmen kunnan vesihuollossa käytetään esimerkiksi erilaisia osia. Liittymispisteeksi tulkitaan yhdessä kunnassa tontin raja ja toisessa runkopiste. Tonttisuluista, liittymän avaamisesta ja konetyöstä peritään vielä toistaiseksi eri taksoja. Yli-Tolppa harmittelee sitäkin, ettei sopimus määrittele kyllin tarkoin kustannusten jakoa. Onko kyse Mäntsälän Veden kontolle tulevasta käyttökustannuksesta vai naapurikunnan investoinnista, kun pumppaamolle kunnostetaan huoltotie, yhtenäistetään lukot tai hankitaan karttapohjia? Ongelmat ovat heijastuneet asiakkaittenkin suuntaan sen verran, että taannoin Pukkilassa kaavoitustilaisuus kääntyi keskusteluksi vesihuollosta. 16 Kuntatekniikka 5/2008

17 vaikka mallit vaihtelevat isäntäkunnaksi, ran kumppaniksi Yli-Tolpan mukaan yhteistyö on lähtenyt liikkeelle heikoimmin juuri Pukkilassa, jonne Mäntsälällä ja hänellä itsellään oli entuudestaan vähemmän kontakteja. Tekninen johtaja on kunnanvirastolla vain päivän viikossa, Askolasta vuokrattuna. Parempaa kalliimmalla Yli-Tolpan sormituntumalla palvelun taso ja toimintavarmuus on ensimmäisenä puolena vuonna parantunut. Vesikatkoksia ei ole, ja laatu on pysynyt hyvänä. Jätevesipuolella on jatkuvan päivystyksen ansiosta päästy ylivuodoista. Mahdollisesti se nostaa myös kustannuksia, Hanna Yli- Tolppa arvelee. Kun käytäntö saadaan vähitellen pelaamaan, Itä-Uudenmaan päättäjillä on edessään vielä suuria vesiratkaisuja. Otetaanko kasvualueet kunnallisen verkoston piiriin vai jätetäänkö vastuu asukkaitten vesiosuuskunnille? Tuodaanko Pornaisten jätevedet puhdistettavaksi Mäntsälään ja millä hinnalla? Mistä saviseudulle saadaan taatusti juomavettä? Kemira puhdistaa Lapinlahden jätevedet Lapinlahden kunta kilpailutti viime vuonna vesilaitoksen toiminnan. Lopulta Kemira sai hoitaakseen maitopitäjän jätevedet 6+6 vuoden sopimuksella. Kunnaninsinööri Eero Mykkäsen mukaan kilpailuttamiseen lähdettiin, kun puhdistamonhoitaja oli jäämässä eläkkeelle. Kyselijöitä ilmaantui puolenkymmentä, mutta vain Kemira Water jätti tarjoukset sekä koko vesilaitoksesta että jätevesipuolesta. Hintavertailu osoitti, ettei kunnan kannattanut ulkoistaa kaikkia vesipalveluita. Jätevedenpuhdistamon kunnossapito ja hoito olisi kuitenkin yksityistettynä vähän halvempaa. Yhtiöllä on omat kemikaalit, ja iso talo saa sähköä edullisemmin, Mykkänen arvelee. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti sopimuksen, joka perustuu kiinteään vuosihintaan. Korotusta tietävät hintaindeksin nousu sekä huomattava vesimäärien lisäys. Asiantuntija-apua laitossaneeraukseen Lapinlahdella puhdistetaan tavallista vaikeampia jätevesiä, sillä vuosittaisesta 1,5 miljoonasta kuutiosta tulee 85 prosenttia Valion tehtailta. Uudistuksesta ei ole kantautunut kunnaninsinöörin korviin mitään negatiivista. Mykkänen itse arvioi laadun varmistuneen ja pikkuisen parantuneenkin, sillä Kemiralla on jatkuva päivystys. Muutosta on osaltaan helpottanut se, että kolme kunnan työntekijää siirtyi vanhoin eduin yhtiön palkkalistoille. Mykkänen korostaa asiantuntija-apua, jota Lapinlahti saa Kemiralta suunnitellessaan puhdistamonsa saneerausta ja laajennusta. Noin viiden miljoonan euron hankkeen pitäisi valmistua Pitkän päälle Lapinlahdelle saatetaan johtaa koko Ylä-Savon jätevedet. Se tutkittiin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi jo kymmenen vuotta sitten. Ei ole mitään järkeä, että joka kunnalla on oma pikku putsarinsa, Eero Mykkänen sanoo. Kemira osallistuu kumppanina myös käyttöpuolen kehittämisprojekteihin, esimerkiksi energiansäästömahdollisuuksien etsintään. V SG-VALURAUDALLA MENNÄÄN PITKÄLLE SG-valurauta on vuosi vuodelta vahvistanut mainettaan kestävänä ja luotettavana materiaalina juoma- ja jätevesien paineputkijärjestelmissä. SG-valurauta kestää ja se mukautuu ympäristön moninaisiin vaatimuksiin. SG-VA T LURAUTA Merstolantie 16, HARJAVALTA Nuijamiestentie 3 A, HELSINKI Puh , fax www. sgps.fi Kuntatekniikka 5/

18 Suuri osa vakituisten asuntojen omistajista ei ole JÄTEVESIREMONTTI 18 Kuntatekniikka 5/2008

19 vielä tehnyt mitään aika loppuu 2013 VESIHUOLTO etenee hitaasti haja-asutuksessa Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla on kunkin kiinteistön huolehdittava itse jätevesiensä asetuksenmukaisesta käsittelystä 2014 alkuun mennessä. Monet kunnat ovat ympäristönsuojelumääräyksissään antaneet asetusta täsmentäviä vaatimuksia. Valmista on toistaiseksi tullut aivan liian hitaasti. Suuri osa etenkin vanhojen kiinteistöjen omistajista pitää jätehuoltojärjestelmäänsä vaatimusten mukaisena. Kuitenkin vain noin 20 prosenttia vanhoista järjestelmistä täyttää sellaisenaan asetuksen vaatimukset. Kyselyistä kävi myös ilmi, ettei monilla kiinteistöillä edes tiedetä saostuskaivojen sijaintia. Pirjo Valtakari Erkki Santala, johtava asiantuntija Sanna Vienonen, tutkija Anna Koskinen, harjoittelija Suomen ympäristökeskus Valtioneuvoston voimaan tulleessa asetuksessa (542/2003) annetaan jätevesien käsittelyvaatimukset, joilla halutaan rajoittaa ympäristöön joutuvaa orgaanista ja ravinnekuormitusta sekä suojella pohjavesiä. Perusvaatimukset ovat melko tiukat verrattuna siihen, mihin aiemmin yleisesti käytetyllä menetelmällä eli pelkällä saostuskaivolla päästään. Uudet vaatimukset ovat kuitenkin nykytekniikalla hyvin saavutettavissa. Asetus sisältää eräitä määräaikoja toimenpiteiden toteuttamiselle. Selvitysten tulisi olla jo tehtyinä Ensimmäisenä umpeutui määräaika jätevesijärjestelmää koskevan selvityksen sekä käyttö- ja hoito-ohjeen tekemiseen. Selvitys on yksinkertaisella asemapiirroksella täydennetty kirjallinen kuvaus siitä, miten jätevedet on viemäröity, käsitelty ja johdettu. Selvitys piti tehdä 2005 loppuun mennessä niillä kiinteistöillä, joilla on vesikäymälä. Jos vesikäymälää ei ole mikä on tilanne useimmilla lomaasunnoilla oli selvityksen laatimiselle aikaa 2007 loppuun. Pitkät siirtymäajat Asetuksen mukaiset vaatimukset oli uudisrakentamisessa otettava heti huomioon. Tämä tavoite on pääosin kohtuullisesti toteutunut, koska rakennusvalvonnan on edellytettävä suunnitelmaa jätevesijärjestelmästä rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Jos vanha jätevesijärjestelmä toimii siten, ettei jätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumista, siihen sovelletaan asetuksen siirtymäaikaa. Tällöin sallittu enimmäispäästöjen taso on alitettava kymmenen vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta, siis viimeistään Kymmenen vuoden siirtymäajan katsottiin asetusta valmisteltaessa riittävän jätevesijärjestelmien kuntoon laittamiseen, kun ottaa huomioon myös laitteiden ja materiaalien valmistamisen sekä suunnittelijoiden ja rakentajien saatavuuden. Pitkän siirtymäajan takia ei myöskään olisi kohtuutonta edellyttää tehostettaviksi sellaisia järjestelmiä, jotka olivat suhteellisen uusia asetuksen voimaan tullessa. Osana uudistusta ympäristönsuojelulain 18 :ä täydennettiin siten, että kohtuuttomissa tilanteissa jätevesijärjestelmän to- Kuntatekniikka 5/

20 teuttamiseksi on mahdollista saada jatkoaikaa. Järjestelmän käyttö ja huolto oltava hallinnassa Asetuksen vaatimusten toteuttaminen vähentää ympäristökuormitusta etenkin sellaisissa ympärivuotisissa asunnoissa, joissa jätevesijärjestelmä on rakennettu ehkä vuosikymmeniä sitten eikä mitään parannuksia ole tehty. Tyypillinen tällainen järjestelmä on paikalla rakennettu saostuskaivo, josta jätevesi johdetaan ilman muuta käsittelyä edelleen avo-ojaan. Kun kiinteistölle on tehtävä uusi tai tehostettava vanhaa jätevesijärjestelmää, siitä on tehtävä suunnitelma, joka liitetään maankäyttö- ja rakennuslain nojalla tehtävään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Suunnitelman sisällölle on asetuksessa vaatimuksia, ja suunnittelijan tulee osata asiansa. Rakentamiseen liittyen kiinteistön haltijalla on ennen järjestelmän käyttöönottoa oltava kirjalliset käyttö- ja hoito-ohjeet. Niiden avulla asukkaan on pystyttävä käyttämään järjestelmää suunnitellulla ja vaatimukset täyttävällä tavalla. Mikäli toteutettavaksi valitaan puhdistamo, jonka hoitaminen edellyttää erikoisosaamista, on suositeltavaa tehdä huoltosopimus valmistajan päteväksi toteaman asiantuntijaliikkeen kanssa. Tätä ei asetuksessa kuitenkaan suoraan vaadita, vaan edellytetään yleisesti jätevesijärjestelmän käyttö- ja hoito-ohjeen noudattamista. Vanhoilla kiinteistöillä eteneminen hyvin hidasta Suomen ympäristökeskus SYKE on tehnyt hajajätevesiasetuksen toteutumisesta selvityksen, joka perustuu kahteen talvella toteutettuun kyselyyn. Selvitys osoitti, että suuri osa vakituisten asuntojen omistajista on vielä odottavalla kannalla eikä ole toteuttanut minkäänlaisia toimenpiteitä. Asetuksen vaatiman selvityksen kiinteistön jätevesijärjestelmästä ilmoitti tehneensä noin 60 prosenttia kyselyyn vastanneista. Suurin osa vastanneista aikoo kunnostaa järjestelmänsä 2014 mennessä tai myöhemmin. Yli puolet pitääkin järjestelmäänsä vaatimusten mukaisena. Paikallisten viranomaisten ja alueellisten projektien kokemusten sekä kyselystä tehtyjen päätelmien mukaan kuitenkin vain noin 20 prosenttia vanhoista järjestelmistä näyttäisi sellaisenaan täyttävän asetuksen vaatimukset. Saostussäiliön tyhjennys ainoa kunnostustoimi Etenkin vanhemmat asukkaat haluavat jättää jätevesiasian hoidon jälkipolville tai asunnon uusille omistajille jo kunnostamisen kustannusten takia. Järjestelmän voi kuitenkin kunnostaa tai täydentää kohtuullisen edullisestikin menetelmästä ja vanhan järjestelmän osien kunnosta riippuen. Toisaalta asianmukainen ja toimiva jätevesijärjestelmä vaikuttaa positiivisesti kiinteistön arvoon sen mahdollisessa myyntitilanteessa. Kyselyissä tuli esille puutteita myös jätevesijärjestelmien huollossa. Suurin osa järjestelmistä on rakennettu 1980-luvulla tai aiemmin, ja niiden kunto ja sen myötä puhdistusteho on kärsinyt. Järjestelmiä ilmoitettiin kunnostettavan tarpeen vaatiessa tai säännöllisesti, mutta lähes ainoana menetelmänä mainittiin saostussäiliön tyhjennys. Monilla kiinteistöillä saostussäiliön sijaintiakaan ei edes tiedetä, jolloin sen säännöllinen tyhjentäminen on epätodennäköistä, muista toimenpiteistä puhumattakaan. Kaikki jätevesijärjestelmät edellyttävät kuitenkin ainakin ajoittaista tarkkailua ja säännöllisesti suoritettavia hoito- ja huoltotoimenpiteitä. Eniten ongelmia viemärin tukkeutumisesta Ongelmia viemäröinnin toimivuudessa oli kokenut lähes 10 prosenttia kyselyihin vastanneista. Biologisen prosessin toimintaongelmia ei ole välttämättä edes huomattu, eikä käsitellyn jäteve- 20 Kuntatekniikka 5/2008

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Oppaan tarve (1/2) Laajojen vettä läpäisemättömien pintojen kasvu lisää ja nopeuttaa pintavaluntaa ja voimistaa äärevöitymistä. Hulevesien

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro Tekesin Vesi-ohjelman ja Suomen Akatemian yhteinen seminaari: Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? Suomen Kansallismuseo 23.11.2009 Sopeutumistarpeet ja varautuminen

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 VESILAITOS Reijo Turkki Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 YLEISTÄ Mikkelin vesilaitos on ollut vuodesta 1994 lähtien kunnallinen liikelaitos. Vesilaitos perustettiin Kuntalain mukaisesti kunnalliseksi

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 Mikkeli Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681) Vesihuoltolaitoksen palvelujen

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

5. Eriytetyt tilinpäätökset

5. Eriytetyt tilinpäätökset 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Vesihuoltolaitos: kirjanpidollisesti eritytetty taseyksikkö Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitos on laskennallisesti kunnan toiminnasta eriytetty taseyksikkö. Toiminnasta

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class-tiloihin sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

Kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät

Kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät Kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät Lahti 4.9.2012 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 5.9.2012 1 Kunnallisvaalien ehdokkaille Suomen Yrittäjien jäsenille Maksuton näkyvyys

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Elisa Oyj (0116510 6) PL 1, 00061 ELISA jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja.

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Kh 26. HEINÄVEDEN KUNTA Viranomainen. Kunnanhallitus 21.1.2008 VALTUUSTOALOITE HAJA-ASUTUSALUEEN OSOITEJÄRJESTELMÄN MUUTTAMISES- TA

Kh 26. HEINÄVEDEN KUNTA Viranomainen. Kunnanhallitus 21.1.2008 VALTUUSTOALOITE HAJA-ASUTUSALUEEN OSOITEJÄRJESTELMÄN MUUTTAMISES- TA HEINÄVEDEN KUNTA Viranomainen Kunnanhallitus 21.1.2008 39 VALTUUSTOALOITE HAJA-ASUTUSALUEEN OSOITEJÄRJESTELMÄN MUUTTAMISES- TA Kh 26 Valmistelija: kunnansihteeri Sinikka Lappalainen, Kermanrannantie 7,

Lisätiedot

VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa

VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa Vuokranantaja Vuokralainen Savonlinnan kaupunki y 0166906-4 jäljempänä kaupunki Olavinkatu 27 57130 Savonlinna BG-liikekiinteistöt Oy y 2191695-8

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

Turvallisuuden bisnesmalli

Turvallisuuden bisnesmalli Turvallisuuden bisnesmalli 19.4.2013 STM, esote Minä Valtioneuvoston palveluiden ja järjestelmien turvallisuus Puolustusvoimien tietoturvallisuuden toimialajohtaja Alma Median turvallisuuspäällikkö Professori

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3

Lisätiedot

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA 5.6.2014

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA 5.6.2014 Kokousaika Torstai 5. kesäkuuta 2014 kello 18.00 21.10 Kokouspaikka Kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Läsnä Poissa Jari Laurila pj x Esko Syrjälä j. x Kimmo Kupi j. x Pirjo

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Tarkistettu 2.1.2013 TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Arvoisa vastaanottaja Vuoden 2013 valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Nro 8/2013. Torstai 7.11.2013 kello 17.30-18.15. Kunnanvirasto. Kunnanhallituksen huone.

Tekninen lautakunta Nro 8/2013. Torstai 7.11.2013 kello 17.30-18.15. Kunnanvirasto. Kunnanhallituksen huone. RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU Tekninen lautakunta Nro 8/2013 KOKOUSTIEDOT Aika Torstai 7.11.2013 kello 17.30-18.15. Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Liite nro Asia nro Kunnanvirasto. Kunnanhallituksen huone.

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke

Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke Kestävää kasvua ympäristönkunnostuksesta Jarno Laitinen Projektipäällikkö Pirkanmaan ELY-keskus Tampere Pilaantuneet maa-alueet Suomessa Maaperän tilan tietojärjestelmässä

Lisätiedot

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto 8.3.2014 Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue 11.3.2014 Pekka Salminen 1 VAADITTAVAT LUVAT Uudisrakentamisen

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKOUKSEN AVAUS 4 2. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 4 4. NTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 4 5. LUOVIEN ALOJEN YRITYSTOIMINNAN KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Nummimäen vesiosuuskunta varautumissuunnitelma

Nummimäen vesiosuuskunta varautumissuunnitelma Nummimäen vesiosuuskunta varautumissuunnitelma 30.12.2016 Versionhallinta: Muutospäivä: Muutos: Muutoksen tekijä: Laatimiseen osallistuneet yhteistyötahot: Hanna Nieminen, hankekoordinaattori, Nurmijärven

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski Suomen alueella Nina Pimiä Projekti insinööri 29.1.2016 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

PKS-YMPÄRISTÖPALVELUT tilannekatsaus

PKS-YMPÄRISTÖPALVELUT tilannekatsaus PKS-YMPÄRISTÖPALVELUT tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 30.9.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen PKS neuvottelukunta päätti 12.2.2008, että pääkaupunkiseudun kaupunkien nykyiset vesi- ja viemärilaitostoiminnot

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

LUP toiminnasta 2013

LUP toiminnasta 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ajankohtaisasioita Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen nuohoojien opintopäivä 29.11.2012 Fiskars V-P Ihamäki

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut Vesihuoltomaksut 1 VESIHUOLTOMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymisestä ja käytöstä tässä taksassa lueteltuja maksuja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA Kirsi Järvinen ympäristötarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tahvolan Omakotiyhdistys ry:n vuosikokous 15.2.2012 VESIHUOLTOLAKI (119/2001)

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Valmisteilla: Kunteko 2020

Valmisteilla: Kunteko 2020 Valmisteilla: Kunteko 2020 Liikkeelle sopimuskirjauksesta Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta 27.4.2016 Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan kohtuullistettavan ja selkeytettävän Hallitusohjelman kirjaus

Lisätiedot

Jalasjärven kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone. Läsnä: Hannu-Pekka Kivistö Jalasjärvi, puheenjohtaja

Jalasjärven kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone. Läsnä: Hannu-Pekka Kivistö Jalasjärvi, puheenjohtaja 1 Aika: 30.4.2013 klo 10.00 12.10 Paikka: Jalasjärven kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone Läsnä: Hannu-Pekka Kivistö Jalasjärvi, puheenjohtaja Jari Isohella Kurikka, 1. varapj Markku Rintamäki Seinäjoki,

Lisätiedot

Ohje talous- tai allasvesihygieenisen osaamisen osoittavan todistuksen suorittamisesta

Ohje talous- tai allasvesihygieenisen osaamisen osoittavan todistuksen suorittamisesta 28.5.2007 Ohje talous- tai allasvesihygieenisen osaamisen osoittavan todistuksen suorittamisesta Yleistä Talousvettä toimittavassa laitoksessa tai uimahalleissa ja kylpylöissä tai vastaavissa työskentelevällä,

Lisätiedot

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Puhdasvesi-risteily 2016 Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen 22.9.2016 Erja Alanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelulaki

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

Laatua verkkoonlaajakaistaseminaari. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton! Tervetuloa! Kuinka pohjoisen tietoliikenneyhteydet

Laatua verkkoonlaajakaistaseminaari. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton! Tervetuloa! Kuinka pohjoisen tietoliikenneyhteydet Kuinka pohjoisen tietoliikenneyhteydet toteutetaan laadukkaasti? Kuka rakentaa, minne ja millä rahoituksella? Tule kuulemaan asiantuntijoiden näkemykset laadukkaiden tietoliikenneyhteyksien toteuttamisesta

Lisätiedot