Vesistölämpö 5/ tietää. sivu 55 ALANSA YKKÖNEN. sivu 6. sivu 6 YMPÄRISTÖTEKNIIKKA VIRALLINEN MESSULUETTELO KESKIAUKEAMALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesistölämpö 5/ 2008. tietää. sivu 55 ALANSA YKKÖNEN. sivu 6. sivu 6 YMPÄRISTÖTEKNIIKKA 08 10. 12.9.2008 VIRALLINEN MESSULUETTELO KESKIAUKEAMALLA"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 5/ 2008 Vesistölämpö on Lakeuden urheilu-etappopistolle hallitsee hyvä ratkaisu, lietelogistiikan, Marko Ruti Satu sanoo. Suomijoki tietää. sivu 55 sivulla 36 Haja-asutus korjaa laiskasti jätevesiensä käsittelyä sivu 18 Kaupunkitulva sai Porin varautumaan sivu 24 Espoon vilkkain kiertoliittymä palvelee kahdessa kerroksessa sivu 44 Keski-Eurooppa siirtyy jo passiivitaloista +energia- taloihin sivu 48 Professori Riku Vahala: VESIOSAAMISEMME VIENTILAATUA sivu 6 KUNTA- TEKNIIKKA ESPOOSSA sivu 6 YMPÄRISTÖTEKNIIKKA VIRALLINEN MESSULUETTELO KESKIAUKEAMALLA

2 Tee oikea siirto, valitse ratkaisu! SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Kovaa kulutusta kestävä pumppuratkaisu - ja huoltokin on helpompaa. Ultra V tuo potkua pumppaukseen! Uusi Ultra V -sarja tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä kiinteät aineet. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin, ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: SGN-tekniikka Kysy lisää! S.G. Nieminen Oy SGN-tekniikka PL 15, Espoo (09)

3 SISÄLTÖ 5 / elokuuta 28 Kainuun erämaihin rakennetut retkeilyreitit ovat osa kansainvälisille matkailuapajille tähtäävää Wild Taigaa. Yrittäjien ja kyläyhdistysten yhteismarkkinointia rahoittavat mm. Suomussalmen kunta ja Kuhmon kaupunki. 14 Toimitusjohtaja Martti Lipposen mukaan Lahti Aqua tähtää seudulliseksi yhtiöksi, mahdollisia ovat satelliittikumppanitkin. 44 Kuntatekniikan saavutuksena palkitussa Finnoon kiertoliittymässä kevyt liikenne kulkee turvallisesti alakerrassa. 52 Spittelaun jätevoimala toimii Wienin keskustassa. Laitoksen koristeellinen ulkoasu on Friedensreich Hundertwasserin käsialaa. VESIHUOLTO Professori Riku Vahala haluaa vesilaitosten riskit hallintaan 6 Kriisiviestinnän ohjeistus on valmistumassa 10 Lahti Aqua etsii kumppaneita tositarkoituksella 14 Mäntsälä ryhtyi isäntäkunnaksi, Lapinlahti päätyi Kemiraan 16 Haja-asutuksen jätevesiremontti etenee hitaasti 18 YMPÄRISTÖ Kaupunkitulva sai Porin laatimaan varautumistoimenpiteet 24 Kainuussa luontomatkailun perusta on ekologinen kestävyys 28 Ympäristöjohtaminen haastaa kaupungit 33 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 35 UKTY 40 Kuntien Putkimestarit 42 KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS Finnoon kiertoliittymä on turvallinen ja sujuva 44 ENERGIA Energiaa tuottavia taloja suunnitellaan jo Keski-Euroopassa 48 Kontiolahti kaavoittaa matalaenergiakylää 51 JÄTEHUOLTO Wien on edelläkävijä jätehuollossa 52 Lietelogistiikka pelaa Lakeuden Etapissa Etelä-Pohjanmaalla 51 LUKIJOILTA Kalevi Luoma: Energiatoimistoja tarvitaan nyt 57 Jussi Nevanpää: Vinkkejä passiivitalon rakentajalta 57 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Uraliin 31 Kolumni/Mette Granberg: Hylätty kesälomasuoritus 47 Uutisia 58 Henkilöuutisia 64 Tapahtumia 66 Palveluja 67 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 5/2008 3

4 TOSIMIES EI SOITA! Mutta ksu soittaa aina ennen kuin kaivaa. Meiltä saat johtojen, kaapeleiden ja putkien sijainnit ja kartat. Tarvittaessa näyttäjä tulee paikalle. Sujuvat nettipalvelut: ja JOHTOTIETO OY Maanalaisen johtoviidakon tietopankki

5 KUNTA- TEKNIIKKA ESPOOSSA VIRALLINEN MESSULUETTELO KESKIAUKEAMALLA Kute 508 kansi.indd :54:10 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI - Energia - Geotekniikka - Hankinta - Jätehuolto - Kiinteistöt - Kunnallistekniikka - Käyttö ja kunnossapito - Liikuntapaikat - Tietotekniikka - Vesihuolto - Väylät ja liikenne - Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Haja-asutus korjaa laiskasti jätevesiensä käsittelyä sivu 18 Kaupunkitulva sai Porin varautumaan sivu 24 Espoon vilkkain kiertoliittymä palvelee kahdessa kerroksessa sivu 44 Keski-Eurooppa siirtyy jo passiivitaloista +energia- taloihin sivu 48 VESIOSAAMISEMME VIENTILAATUA sivu 6 5/ 2008 Professori Riku Vahala: Vesistölämpö on Lakeuden urheilu-etappopistolle hallitsee hyvä ratkaisu, lietelogistiikan, Marko Ruti Satu sanoo. Suomijoki tietää. sivu 55sivulla 36 TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Faksi (09) Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Reijo Rosengrén Juhani Sandström Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy, Tuula Vesa Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 65 Vuosikerta 72 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Myyntipäällikkö Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS: Faktor Oy PAINOPAIKKA: Forssan Kirjapaino Oy sivu 6 YMPÄRISTÖTEKNIIKKA Kannen kuva: Seppo Haavisto ISSN X 2. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/ Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Kuntatekniikka 1/2008 PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Kivi, paperi, sakset Vanha loru oli kovassa käytössä perheemme kesälomalla. Joskus arvottiin pelivuoroja ja joskus jopa sitä, kuka sai syödä ylimääräisen annoksen spagettia jauhelihakastikkeen kera. Enemmän tai vähemmän kiistaton tulos saatiin joka kerta. Loru voisi kuulua myös jäte, liete, jätevesi sen verran paljon näiden sivutuotteiden olemusta, keskinäistä juridista asemaa ja ympäristövaikutuksia on viime aikoina puntaroitu. Kyllä se jo yhden lorun väärti olisi. Hiukan selkeyttä lietteen asemaan toi jätelain osittaisuudistuksen määritelmä, jossa asumisessa syntyvä liete määriteltiin aiempaa selkeämmin jätteeksi. Kun sakokaivolietteet saatiin näin ruotuun, neuvonpito siirtyi jätelaitosten ja vesihuoltolaitosten väliseksi. Lietteenkäsittelyähän harjoittavat toistaiseksi lähinnä jätevedenpuhdistamot, eikä jätelaitoksilla ole osaamista tai laitteita tuskin haluakaan uppoutua lietteisiin. Puhdistamoilla taas ei ole velvoitetta käsitellä tai ottaa vastaan muiden tuottamia lietteitä. Yleensä yhteistyö kuitenkin toimii. Tuore ilmiö on myös puhdistamolietteen laajamittainen kumipyöräkuljetus jopa satoja kilometrejä alueellisilta puhdistamoilta jatkokäsittelyyn. Tällä menolla lähestytään pian kiinteän yhdyskuntajätteen kuljetuksista kaatopaikkojen sulkemisten myötä tutuksi tullutta muilutuskulttuuria. Ehkäpä koko lietteenkäsittelyketjun ekotehokkuuttakin on riittävästi tarkasteltu näitä ratkaisuja tehtäessä toivottavasti. Silti lietekysymys kaipaa yhä uusia ratkaisuja. Vesihuoltoala on vuosikymmenet toiminut keskeisenä ympäristönsuojelun edistäjänä. Kunnat vesihuoltolaitoksineen ovat tehneet mittavan työn puhdistamalla tehokkaasti yhdyskuntien jätevedet. Totuus tuppaa nykyään aika ajoin unohtumaan. Lietteen lisäksi tässä numerossa luodaan katsaus vesihuoltoalan ja -laitosten tulevaisuuteen, ja löytyypä passiivienergiataloistakin juttua. Lehti on näyttävästi mukana syyskuun puolivälissä Helsingissä järjestettävissä alan suurtapahtumissa: Ympäristötekniikka 08 -messuilla ja Kuntamarkkinoilla. Sisäisen turvallisuuden ministeriöstä, päivää! Sisäministeriön pelastusosasto on käynnistänyt pelastuslain uudistamisen. Lakiuudistusta valmistelevan työryhmän kokoonpano on luettavissa internetistä. Siihen avoimuus loppuukin. Ministeriöstä näyttää hyvää vauhtia tulevan kirjaimellisesti sisäisen turvallisuuden ministeriö, sillä ryhmään tai sen valmistelujaostoihin ei ole kelpuutettu ketään pelastusosaston ulkopuolelta. Ehkä muiden ministeriöiden tai jopa pelastustoimen rahoittajia ja toimijoita edustavien tahojen mukaan ottaminen koetaan vakavaksi turvallisuusuhaksi lainvalmistelulle. Muut ministeriöt tosin näyttävät tässä suhteessa toimivan kovin varomattomasti. SEURAAVAT NUMEROT AINEISTO ILMESTYY TEEMA Kuntatekniikka 6 / Liikenne, maarakennus, tekniikka ja etiikka Kuntatekniikka 7 / Ympäristö, tietotekniikka, valaistus Kuntatekniikka 8 / Vesihuolto, turvallisuus, julkisten tilojen taide 5

6 Kuntien pitäisi lisätä yhteistyötä vesihuollossa. Päämääränä ei saa olla pikavoitto vaan ratkaisu, joka pitkällä tähtäimellä palvelee kuntalaisia mahdollisimman hyvin, professori Riku Vahala korostaa. 6 Kuntatekniikka 5/2008

7 VESIHUOLTO Professori Riku Vahala: Pienet yksiköt uhka turvallisuudelle kuntayhteistyöstä ratkaisu VESILAITOSTEN RISKIT hallintaan vaikka pakolla TEKSTI Merja Kihl KUVAT Seppo Haavisto Suomessa vesi on halpaa ja sitä riittää, vesihuoltotekniikan professori Riku Vahala vakuuttaa. Silti parantamisen varaa on: lisää tutkimustyötä tarvitaan, ja etenkin pienten laitosten riskit on saatava hallintaan kuntayhteistyötä lisäämällä. Teknillisen korkeakoulun (TKK) vesihuoltotekniikan osastolla on puurrettu vesihuollon parissa jo vuosia. Uusia vereksiä voimia TKK sai vuodenvaihteessa, kun vesiprojektien johtoon astui professori Riku Vahala (42). TKK:n tutkimustyössä on viime aikoina keskitytty siihen, miten vesihuoltoverkostojen toimintaa voitaisiin hallita entistä paremmin. Tutkijat haluavat selvittää muun muassa sitä, miten veden virtausta ja laatua voitaisiin ohjata reaaliaikaisesti. Yksi TKK:n merkittävimmistä tuoreista vesialan hankkeista on ollut Vesikko. Se kesti reilut kaksi vuotta ja loppuraportti julkaistiin kesäkuun lopussa, Vahala kertoo. Vesikko-hankkeessa selvitettiin muun muassa uusia menetelmiä verkostojen vuotovesien havainnoimiseksi ja vuotojen vähentämiseksi. Vuotojen vähentämisessä helposti puhutaan vain veden riittävyyden näkökulmasta. Se on Suomessa aika toissijainen näkökulma, koska meillä on vettä riittävästi ja loppujen lopuksi veden valmistaminen ei ole kovin kallista, Vahala pohtii. Energialaitosten teknologiaa vesilaitoksille Lisäksi Vesikko-hankkeessa tutkittiin teknisiä synergiaetuja energia- ja vesihuoltolaitosten välillä. Suomessahan on perinteisesti hyvää osaamista myös vesihuoltoalan ulkopuolella, esimerkiksi tietotekniikka- ja tietoliikennealoilla. Tavoitteenamme on siirtää kotimaista sähköverkko-osaamista ja sitä varten kehitettyjä menetelmiä ja teknologioita vesihuollon hankkeisiin. Yhtäläisyyksiä on joillain osa-alueilla sen verran paljon, että siirto käy jopa varsin kivuttomasti. Vahalan mukaan TKK:ssa on alkanut Sävel-hanke, jossa tutkitaan vesijohtoverkostojen reaaliaikaista hallintaa. Yhteistyökumppanit ovat Kuopiosta ja Hämeenlinnasta. Sävel-hankkeessa veden laadun hallintajärjestelmien testaus tehdään hyvin pitkälti Kuopion vesilaitoksella. Kuopio on valittu siksi, että siellä on testattu laitteita jo aiemmassa projektissa ja koska veden laadun tutkimuksessa yhteistyökumppanimme on Kansanterveyslaitos. Hydraulisen hallinnan järjestelmää on tarkoitus testata Hämeenlinnan seudun vesilaitoksella. Vahalan harteilla on yhteistyökumppanien ja rahoittajien hankkiminen projekteille. Suomalaista osaamista myös vientiin Suomalaisella osaamisella voisi Vahalan mukaan olla kysyntää myös ulkomailla. Jos ajatellaan Eurooppaa, täällä on hyvin erityyppisiä tilanteita. On vanhoja kaupunkikeskustoja, joiden katujen alla on mieletön määrä eri-ikäistä kaapelia, putkea ja muuta tavaraa. Osa niistä on hyvin huonossa kunnossa. Samanaikaisesti Itä-Euroopassa on laajoja alueita, jotka ovat täysin viemäröimättömiä. Siellä painopiste on lähinnä uudisrakentamisessa ja uuden infrastruktuurin luomisessa. Varmasti suomalaisille on vientimarkkinoita. Meillähän on perinteisiä vahvuusalueita, vaikkapa vesikemikaalit ja flotaatio-osaaminen vesienkäsittelyssä. Suomalainen yritys on johtava vesikemikaalien toimittaja maailmassa. Myös suomalainen muoviputkiteollisuus on vahvoilla, Vahala listaa. Riskienhallinta lakisääteiseksi Vahalan mukaan Suomessa on puhdasta ja laadukasta juomavettä. Jotta näin olisi myös jatkossa, vesilaitoksilla tarvitaan jatkuvaa laaduntarkkailua ja riskien tunnistamista. Kyse on myös riskienhallinnasta. Ensin arvioidaan riskit ja tehdään suunnitelma ongelmien poistamiseksi, Vahala luettelee. Toinen puoli on, miten vesihuoltolaitoksella osataan toimia silloin, kun jotakin on jo mennyt vikaan. Esimerkiksi inhimillisestä virheestä johtuva riski voitaisiin estää teknisesti. Nokian tapauksessa tekninen puoli ei ollut kunnossa, joten inhimillinen erehdys pääsi aiheuttamaan suurta vahinkoa. Joissakin järjestelmissä on monta puskuria, jotka pysäyttävät jossakin tapahtuvan virheen. Yksi tällainen hyvin nopeasti yleistyvä tapa on tuoda jopa lainsäädäntöön pakollista riskinhallintaa ja -arviointia, Vahala pohtii. Kysymys on vain siitä, miten se saadaan mahdollisimman kustannustehokkaaksi varsinkin pienissä kunnissa. Yksilöllinen riskinarviointi kaikkein pienimmissä yksi- Kuntatekniikka 5/2008 7

8 VESIHUOLTO RIKU VAHALA Koulutus valmistui diplomi-insinööriksi 1994 ja väitteli tohtoriksi (TkT) 2006 sivuaineena sekä perus- että jatko-opinnoissa kehitysmaatutkimus väitöskirjan aiheena kaksivaiheinen aktiivihiilisuodatus talousveden valmistuksessa Työhistoria LT-konsultit: suunnittelija TKK: tutkija Helsingin teknillinen oppilaitos: tuntiopettaja Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen vesihuoltoinsinööri , vesiasiain päällikkö TKK:n vesihuoltotekniikan professori lukien Jos haluamme ostaa laboratoriolaitteita, on aina säästettävä projektirahoista. Nytkin on tilauksessa uusi euron laite, koska vanhaan laitteeseen ei saa enää varaosia, Riku Vahala kertoo. köissä tulee kohtuuttoman kalliiksi hyötyyn nähden. Yksinkertaistettua menettelyä pitäisi kehittää. Kuntaliitoksilla eroon liian pienistä yksiköistä Vahalan mukaan kuntien tai niiden vesihuoltolaitosten yhdistyminen parantaisi tilannetta. Kuntien yhdistyminen auttaa jo paljon. Liian pienet yksiköt jarruttavat vesihuollon kehittämistä ja turvallisuuden parantamista. Pitäisi kuitenkin mennä vielä pitemmälle ja perustaa kuntien yhteisiä vesilaitoksia, joihin pystytään palkkaamaan riittävän monipuolisesti ammattitaitoista henkilökuntaa. Suomessa on valtava joukko pieniä vesilaitoksia, joissa on vain yksi osapäiväinen työntekijä. Hänen on käytännön syistä lähes mahdotonta pystyä hallitsemaan kaikkea sitä, mitä vesihuoltolaitoksen pyörittämiseen tarvitaan. Yksi haaste on myös henkilöstön eläköityminen. Siinä haasteena on se, miten osaaminen siirretään kokeneelta henkilöstöltä nuorelle polvelle, Vahala tuumii. Korkeakoulujen yhdistyminen on haaste Parhaillaan on vireillä Aalto-korkeakoulun hanke. Siinä on tarkoitus yhdistää Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdeksi oppilaitokseksi. Hanke on jo jossain määrin vaikuttanutkin vesihuollon opetukseen, Vahala toteaa. Meidän organisaatiotamme on jo uudistettu. Olemme esimerkiksi suurentaneet kurssikokoja ja vähentäneet kurssien määrää, jolloin resursseja on vapautunut tutkimukseen. Samalla on siirrytty kaksivaiheiseen tutkintorakenteeseen. Lisäksi on tehty tiedekuntauudistus. Kaiken kaikkiaan on siis tehty paljonkin valmistelevia uudistuksia säätiörahoitteista mallia varten. Taistelu rahasta mennyt tolkuttomaksi Vahalan mielestä yritysmäinen lähestymistapa ei ole aivan kaikissa asioissa hyväksi. Valtion rahoitustakin tarvittaisiin, jotta tutkimus etenisi ilman että rahaa pitäisi jatkuvasti kerjätä yrityksiltä. Nykyisin tilanne on se, että jos haluamme ostaa laboratoriolaitteita, on aina säästettävä projektirahoista. Nytkin on tilauksessa yksi uusi euron laite, koska vanhaan laitteeseen ei saa enää varaosia. Tekesin rahoitusmalli on muuttunut sikäli paremmaksi, että varoista jää jonkin verran taskunpohjalle, jos hankkeita saadaan läpi. Samaan aikaan taistelu rahasta on kuitenkin mennyt aivan tolkuttomaksi ja byrokraattiseksi. EU-hankkeet tähtäimessä Lyhyen tähtäimen tavoitteena TKK:ssa on Vahalan mukaan saada vesitekniikka yhtenäiseksi yksiköksi. Tarvitaan kriittinen massa jo siihen, että saataisiin isompia hankekokonaisuuksia liikkeelle. Nykyisin meillä on varsin rajalliset mahdollisuudet osallistua esimerkiksi EU-hankkeisiin, koska meillä ei ole riittävästi resursseja. Osallistuminen EU-hankkeeseen vaatii niin paljon taloudellista satsausta ja riskiä, että se ei kovin pienessä yksikössä onnistu. Siksi yksikkökoon kasvattaminen on meillä lyhyen tähtäimen tavoitteena. Pidemmän tähtäimen tavoitteista vesihuoltotekniikan osastolla ei ole vielä ehditty tehdä kovin paljon strategioita. Yksittäinen yksikkö ei juuri voi sooloilla erillään koko laitoksen strategiasta. Kuitenkin esimerkiksi kansainvälistyminen sekä tietysti tutkimuksen laatu on määritelty sellaisiksi elementeiksi, joita TKK pyrkii edistämään, Vahala kertoo. Enemmän varaa toteuttaa omia ajatuksiaan Riku Vahala oli ennen professoriksi ryhtymistään pitkään Vesija viemärilaitosyhdistyksessä. Siirryin takaisin TKK:lle, kun olin ollut jo kymmenen vuotta järjestömiehenä. Se oli sopiva määrä vuosia siinä työssä, Vahala luonnehtii. Toinen motiivi oli varmaankin halu pystyä näyttämään itselleen, että pystyy tekemään erityyppisiä asioita ja menestymään niissä. Lisäksi tällaisessa esimiesasemassa on ehkä vielä enemmän varaa toteuttaa omia ajatuksiaan, Riku Vahala sanoo. 8 Kuntatekniikka 5/2008

9 Yhdyskuntatekniikka Infratech 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Energiahuolto Jätehuolto Katu-, tie- ja liikennetekniikka Konekalusto Mittaustekniikka ja laboratoriopalvelut Satamat ja väylät Informaatiotekniikka Työmaavarusteet Urheilu- ja virkistysalueet Vesihuoltotekniikka Yhdyskuntasuunnittelu Ympäristönsuojelu Varaa osastosi heti syyskuussa Kuntatekniikka 5/

10 Vesilaitoksilla on suhtauduttava vakavasti erityis Kriisiviestinnän ohjeistus TEKSTI Paavo Taipale KUVA Merja Ojala Nokialla viime vuoden lopulla sattuneen vesihuollon vakavan toimintahäiriön jälkimainingeissa on riskienhallinnan kehittämiseen panostettu useilla tahoilla. Samaan aikaan pienehkötkin vesihuollon häiriöt ovat saaneet runsaasti julkisuutta viestimissä. Maa- ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö sekä Vesija viemärilaitosyhdistys yhdessä Kuntaliiton kanssa ovat viestinnässään kehottaneet kuntia ja vesihuoltolaitoksia ottamaan aiempaa vakavammin huomioon vesihuoltopalveluihin liittyvät erilaiset riskit. Huoltovarmuusneuvoston alainen Vesihuoltopooli käynnisti joulukuussa vesihuoltolaitosten kriisiviestinnän kehittämishankkeen. Nokian tapauksen terveydellisiä ja aluetaloudellisia vaikutuksia on analysoitu tutkimuslaitoksissa. Kiinteistöjen vesilaitteiden liitännöissä korjaamista Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti jo joulukuussa kuntien terveydensuojeluviranomaisille toimenpidepyynnön kiinteistöjen vesilaitteiden liitäntöjen teknisen toteutuksen tarkastamiseksi korkeariskisiksi arvioiduissa kiinteistöissä. Tällaisia olivat muun muassa vedenpuhdistuslaitokset, jäteveden puhdistamot ja pumppaamot, runsaasti vettä ja vaihtoehtoisia vesilähteitä käyttävät teollisuuslaitokset, automaattisilla palonsammutusjärjestelmillä ja niiden varavesilähteillä varustetut suuret liike- ja toimistokiinteistöt sekä uimahallit. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus STTV lähetti kuntiin tammikuussa soveltamisohjeet toimenpidepyynnön toteuttamiseksi. Terveydensuojeluviranomaisten tuli tehdä tarkastukset tarvittaessa yhteistyössä vesihuoltolaitoksen, kunnan rakennusvalvontaviranomaisen sekä aluepelastuslaitoksen kanssa ja raportoida havainnoista maaliskuun loppuun mennessä. Työmäärä kunnissa osoittautui huomattavaksi, ja raportoinnin määräaikaa jatkettiin huhtikuun loppuun. Toukokuun lopussa julkistetusta yhteenvetoraportista käy ilmi, että viranomaiset tarkastivat 335 kunnassa lähes kohdetta (kiinteistöä tai niiden vesilaitteen liitäntää). Tarkastuksia oli tehty varsin tasaisesti eri puolilla maata. Vakavampia puutteita havaittiin seitsemässä prosentissa kaikista tarkastetuista kohteista. Tällaisiksi katsottiin sellaiset vesilaitteiden liitännät, joissa viranomaisen käsityksen mukaan rakentamismääräykset olisivat edellyttäneet ns. ilmaväliä, mutta sitä ei ollut. Usein näissä kohteissa oli käytetty takaisinvirtauksen estämiseksi muita keinoja kuten yksisuuntaventtiileitä. Lievempiä puutteita oli 38 prosentissa tarkastuskohteista. Yhteisvaikutus voi heikentää veden laatua On syytä huomata, että tarkastukset tehtiin erityiskohteisiin eivätkä havainnot ole yhteismitallisia. Virheelliset asennukset sinänsä eivät välttämättä aiheuta vesien sekoittumista. Jotta vesien sekoittuminen olisi mahdollista, virheellisen asennuksen lisäksi tarvitaan muita epätavallisia ilmiöitä kuten yhtäaikaisia laitteiden rikkoutumisia, paineen alenemista tai muita muutoksia vesijohtoverkostossa sekä inhimillisiä virheitä. Poikkeuksellisten sattumien summa- Rakentamismääräysten mukaisia määritelmiä takaisinimu Viime vuoden lopulla sattunut Nokian vesikriisi sai alkunsa jätevedenpuhdistamon yhdysventtiilistä, jonka poliisi vei mukanaan. Jäljelle jäi pelkkä putken pää. 1. Ilmaväli (avoin imusuojaus) Ilmaväliä eli avointa imusuojausta käytetään aina silloin, kun on tarpeellista yhdistää vesihuoltolaitokseen liitetty vesilaitteisto muusta vesilähteestä vetensä saavaan vesilaitteistoon. Vesilaitoksesta tuleva vesi ja muusta vesilähteestä tuleva vesi johdetaan säiliöön, josta vesi edelleen pumpataan tarvittavaan laitteistoon. Ilmavälillä tarkoitetaan vesihuoltolaitoksen vesijohdosta vettä tuovan johdon pään ja ylivuodolla varmistetun ylimmän vedenpinnan välistä pystysuoraa etäisyyttä. Säiliön ylivuodon tulee pystyä poistamaan kaksinkertaisesti vesisäiliöön tulevan suurimman virtaaman mukainen vesimäärä. 2. Tyhjöventtiili Tyhjöventtiili on laite, joka vesijohdossa vallitsevassa tietynsuuruisessa alipaineessa avaa yhteyden ympäröivään ilmaan ja estää täten takaisinimun yhteydessä syntyvän lappoilmiön. Tyhjöventtiili on sijoitettava sellaiseen paikkaan, missä ei ole vaaraa terveydelle haitallisten kaasujen pääsylle sen kautta vesijohtoon. Tyhjöventtiiliä käytetään esim. letkuliitäntäkalusteissa. 3. Yksisuuntaventtiili (takaiskuventtiili) Yksisuuntaventtiilin tarkoituksena on sallia veden virtaus vain yhteen suuntaan ja näin estää veden takaisinimeytyminen verkostoon. Mikäli yksisuuntaventtiiliä yksinään käytetään 10 Kuntatekniikka 5/2008

11 VESIHUOLTO tilanteisiin varautumiseen valmistuu syksyllä na verkostoveden laadun heikentyminen voi olla mahdollista. Suhteellisesti eniten puutteellisia liitoksia oli teollisuuskohteissa. Myös jäteveden puhdistamoissa ja pumppaamoissa sekä eräissä erityiskohteissa, kuten uimahalleissa ja pesuloissa, oli huomattava määrä puutteita. Parhaimmin liitosten asianmukaisuudesta oli huolehdittu automaattisia palonsammutusjärjestelmiä vesijohtoverkkoon liitettäessä. Niistäkin 18 prosentissa oli tarkastuksia tehneiden viranomaisten näkemyksen mukaan ainakin lieviä puutteita. Kiinteistö vastaa laitteidensa laadusta Määräysten vastaiset liitokset velvoitettiin korjaamaan viipymättä. On ilmeistä, että kiinteistönomistajat ovat korjanneet puutteellisia liitoksia jo ennen tarkastuksia. Näin ollen vesihuoltopalvelun turvallisuus kuluttajan näkökulmasta on Suomessa keskimäärin viime kuukausina parantunut. Kunnissa tehdyistä tarkastuksista koottu yhteenveto antaa kuitenkin selkeän kuvan siitä, että kiinteistöjen vesilaitteiden liitännät vesijohtoverkkoon ovat olleet talousveden turvallisuuden varmistamiseksi liian usein puutteellisia. Kiinteistön omistaja olipa se sitten julkinen tai yksityinen on aina vastuussa kiinteistönsä vesilaitteiden ja -järjestelmien asianmukaisuudesta ja siitä, etteivät ne aiheuta haitallisia muutoksia veden laatuun. Kiinteistöjen tulee itse tuntea järjestelmänsä ja käyttää tarvittaessa ulkopuolista asiantuntijaa niiden kartoittamiseksi. Kriisiviestinnästä ohjeet tiedottamisen tueksi Vesihuoltopoolin joulukuussa käynnistämässä vesihuollon kriisiviestintäohjeiden kehittämishankkeessa laaditaan viestintäkonsultin avulla selkeät ja yksinkertaiset ohjeet vesihuoltolaitoksille siitä, miten olisi hyvä toimia erityyppisissä vesihuollon erityistilanteissa. Ohjeiden laatiminen nähtiin tarpeelliseksi, koska kaupungin ja vesihuoltolaitoksen viestintää kritisoitiin julkisuudessa laajasti Nokian vesikriisin yhteydessä. Myös vähäisempiin, muissa kunnissa viime aikoina tapahtuneisiin vesihuollon häiriöihin liittyvä viestintä on saanut moitteita asukkailta. Ohjeissa kerrotaan suositeltavat menettelyt eri tilanteissa sekä esitetään valmiit mallit tiedotteita varten. Ohjeistus valmistuu syksyn 2008 aikana. Ohjeistuksen soveltamista tullaan esitelemään muun muassa Vesihuoltopoolin järjestämissä valmiusharjoituksissa sekä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY:n kursseilla. Vesihuoltolaitoksille kaavaillaan lisäksi pakollista varautumissuunnitelmaa, joka sisältäisi myös riskinarvioinnin. Tosin vastaava riskinarviointi oli tehty esimerkiksi Nokialla vain muutama vuosi sitten, mutta vesikriisin aiheuttanutta riskikohdetta ei ollut havaittu. Riskinarviointia tehneet eivät osanneet kuvitellakaan tällaisen riskin olemassaoloa. Kohti kokonaisvaltaista riskienhallintaa Näyttää siltä, että kuntaorganisaatioissa on kyllä syvällistäkin asiantuntemusta eri palvelujen riskeistä ja niiden hallinnasta. Ilmeisesti useissa kunnissa on kuitenkin syytä pohtia kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittämistä. Tällöin poikkihallinnollinen yhteistyö ennaltaehkäisevässä toiminnassa on keskeistä. Poikkeuksellisissa tilanteissa riskien jo realisoiduttua korostuu asiallinen ja oikea-aikainen viestintä. Siihen kuuluu paitsi tiedon jakaminen kuntalaisille myös havaintojen vastaanottaminen kuntalaisilta, palvelujen turvaaminen ja yleinen myötäeläminen. suojauksesta vesilaitteistossa Pumppu Laitteistoon menevä vesi Ylivuodolla varmistettu ylin vedenpinta takaisinimusuojana, tulee sen olla laadultaan testattu ja tarkastettu takaisinimusuojaksi. Yksisuuntaventtiilejä käytetään esim. pesukone- ja palopostiliitännöissä. Muusta kuin vesilaitoksesta tuleva vesi (oma kaivo) Säiliö Ylivuoto 50 mm Vesilaitoksesta tuleva vesi 4. Yksisuuntaventtiili yhdessä tyhjöventtiilin kanssa Joissakin tapauksissa tyhjöventtiiliä käytetään vähentämään yksisuuntaventtiilin kuormaa. Lähde: YM & STTV Esimerkki vesihuoltolaitokselta tulevan veden ja muusta vesilähteestä tulevan veden vesilaitteistojen yhdistämisestä. Kuntatekniikka 5/

12 Tervetuloa 15-vuotiaille Kuntamarkkinoille! Keskiviikkona klo Torstaina klo KUNTATALOLLA, käyntiosoite tapahtuman aikana Alppikatu 1, Helsinki Puheenaiheita: kuntavaalit, ilmastonmuutos, kuntarakenne Sisäänpääsy ja tilaisuudet ovat ilmaisia. Lue lisää Onsdag kl Torsdag kl KOMMUNERNAS HUS, besöksadress under marknaden Alpgatan 1, Helsingfors Samtalsämnen: kommunalvalet, klimatförändringen, kommunstrukturen. Fritt inträde till alla evenemang. Läs mera i TÄRKEÄÄ TIETÄÄ Kysy lisää Markkinointipäällikkö MARIANNE SINKKONEN puhelin (09) ja Kontaktinformation Marknadsschef MARIANNE SINKKONEN tfn (09) och Muista! Ohjelmamuutokset mahdollisia, päivitetty ohjelma löytyy internetistä Rekisteröidy kävijäksi netissä ja tulosta oma nimikorttisi. Ota se mukaan, näin nopeutat sisäänpääsyä! Kuntataloon on helppo tulla myös julkisilla kulkuvälineillä! Bussit 23, 53 ja 503 ajavat aivan Kuntatalon eteen. Katso lisää kartasta > Tietoa Kuntamarkkinoista KULKUYHTEYDET Oma auto kannattaa jättää kotiin, koska parkkipaikkoja ei ole Kuntatalon lähellä. Jos kuitenkin haluat tulla omalla autolla, saat etukäteen tulostetulla nimikortilla maksuttoman pysäköinnin Helsingin Messukeskuksen paikoitusalueelta, josta maksuton kuljetus Kuntataloon tunnin välein, aina puolelta, ensimmäinen klo VIKTIGT ATT VETA Palmia palvelee Sinua Kuntamarkkinoilla Kuntamarkkinoilla kahvila- ja ravintolapalveluista vastaa Palmia. Ravintolat tarjoavat lounasta, salaatteja, suolaista ja makeaa. Kuntamarkkinoiden sivuilla on esitelty ravintolat ja kahvilat sekä tarjottavat tuotteet. Kahviloissa ja ravintoloissa voit maksaa myös etukäteen varatuilla maksulipuilla. Varaukset ja tiedustelut: ja puhelin (09) Observera! Programändringar är möjliga, det uppdaterade programmet finns på nätet på adressen > Svenska > Program Registrera dig som besökare och skriv ut ditt namnkort. Ta namnkortet med dig så kommer du in snabbare. Det är lätt att ta sig till Kommunernas hus också med offentliga kommunikationsmedel! Bussarna 23, 53 och 503 har hållplats alldeles invid Kommunernas hus. För ytterligare information, studera kartan på > Svenska > Om Kommunmarknaden > TRAFIKFÖRBINDELSER Det finns inga parkeringsplatser nära Kommunernas hus så det lönar sig att lämna bilen hemma. Om du emellertid vill komma med egen bil, kan du med ditt utskrivna namnkort parkera din bil avgiftsfritt på Helsingfors Mässas P-plats. varifrån gratis transport ordnas till Kommunernas hus från och med kl 8.30 med en timmes mellanrum. näyttelyosastoja - seminaareja - tietoiskuja utställare - seminarier - informationsinslag

13 Ohjelmamuutokset mahdollisia, päivitetty ohjelma osoitteessa Keskiviikko Kunnan paikkatietopalvelu Klo 9:00-9:30 Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros Kuntaliitto-konserni Projektipäällikkö Pasi Lappalainen, FCG Hyödy laajasta tarjonnastamme! Kuntamarkkinat on yhteistyössä Helsingin Messukeskuksessa pidettävien Ympäristötekniikka 08 - ja liikunta-alan Arena 08 - ammattitapahtumien kanssa. Messut ovat avoinna Maksuton messubussi liikennöi Kuntatalon ja Messukeskuksen välillä Katso tarkempi aikataulu - TOIMIVAN YMPÄRISTÖN RAKENTAJA Kuntamarkkinat nimikortilla sisäänpääsy kaikkiin kolmeen ammattitapahtumaan! Messukeskuksen tapahtumien sisäänpääsy-kortilla pääset myös Kuntamarkkinoille! Ympäristötekniikka 08 on ympäristöalan ainoa ammattitapahtuma Suomessa ja antaa kattavan kuvan alan uusimmista innovaatioista sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Messujen päätemana on ilmastonmuutos. Maksuton seminaariohjelma pureutuu monipuolisesti alan tärkeisiin aiheisiin. Tutustu tarkemmin tarjontaan Avoinna: ke-to klo 9-17 ja pe klo 9-16 Arena08 on uusi ammattitapahtuma sekä kuntapuolen että yksityissektorin liikuttajille, seura-aktiiveille, valmentajille ja työyhteisöjen liikuntapäätöksiä tekeville. Tutustu monipuoliseen ohjelmatarjontaan: Avoinna: ke-to klo ja pe klo 9-16 Håll ett öga på programmet på våra webbsidor: > på svenska Planeko Oy Jätehuollolle yhtenäinen raportoinnin malli Klo 9:45-10:15 Kuntatalo, huone 4.10, 4. kerros Kuntaliitto-konserni Konsultti Satu Hyrkkänen ja johtava konsultti Sara Syyrakki, FCG Efeko Oy Kuntavaalit lokakuussa: Riittävätkö resurssit ratkeavatko rakenteet? Klo 10:00-12:00 Kuntatalo, luentosali, 1. kerros Kuntaliitto-konserni Palvelutarpeen ennakointi Klo 11:00-11:20 Kuntatalo, huone 4.12, 4.kerros Casatino Oy Arkkitehti Mikko Marja-aho, Casatino Oy YTY-sektorin hyviä käytäntöjä case Järvenpää Klo 11:00-11:45 Kuntatalo, huone 3.8, 3. kerros Kuntaliitto-konserni Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila ja tekninen johtaja Jyrki Meronen, Järvenpää Kansainvälisesti palkittu iloq S 10 lukitusjärjestelmä Klo 11:30-11:50 Kuntatalo, huone 4.13, 4. kerros iloq Oy Toimitusjohtaja Mika Pukari, iloq Oy Palvelurakentamisen ABC-malli Klo 11:30-11:50 Kuntatalo, huone 4.12, 4. kerros Casatino Oy Toimitusjohtaja Tino Nurmi, Casatino Oy Rakennusvalvonnan kuntayhteistyön tilanne ja tulevaisuus Klo 12:00-12:45 Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros Kuntaliitto-konserni Arkkitehti Markku Axelsson, Kuntaliitto Energiatehokkuus oppimishaasteena Klo 12:30-12:50 Kuntatalo, huone 4.12, 4. kerros Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy Koulutuspäällikkö Pertti Huhtanen, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy Kuntien energiankäyttö kuntoon! Klo 12:30-12:50 Kuntatalo, Tietokimara, K-kerros Motiva Oy Viestintäjohtaja Päivi Laitila, Motiva Oy Kunta- ja palvelurakenne uudistuu kaupunkiseudulla Klo 13:00-14:45 Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros Kuntaliitto-konserni Elinkeinojohtaja Eero Holstila, Helsingin kaupunki, kaupunginjohtaja Markku Lumio, Vaasa, kunnanjohtaja Jere Penttilä, Pyhäselkä, valtiosihteeri Timo Reina, VM, rakennusneuvos Matti Vatilo, YM Julkisen ja yksityisen maankäytön yhteistyö Klo 15:00-15:45 Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros Kuntaliitto-konserni Maankäyttöinsinööri Matti Holopainen, Kuntaliitto Valokuitu osa kunnallistekniikkaa? Klo 15:00-15:20 Kuntatalo, huone 4.11, 4. kerros Suomen Seutuverkot ry Toiminnanjohtaja Tuija Riukulehto, Suomen Seutuverkot ry Torstai Erityisasumisen seminaari Klo 9:00-9:45 Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros Kuntaliitto-konserni Kehittämispäällikkö Marjaliisa Björkman, Asumispalvelusäätiö (ASPA), osastopäällikkö Janne Peräkylä, Rahaautomaattiyhdistys (RAY) Erityisasumisen viherympäristö -kilpailun 2008 tulosten julkistaminen Klo 10:00-10:45 Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros Kuntaliitto-konserni Kehittyvä VIRVE lisää potilasturvallisuutta ja henkilökunnan työturvallisuutta Klo 10:00-10:20 Kuntatalo, huone 4.13, 4. kerros Suomen Erillisverkot Oy Liiketoimintayksikön päällikkö Matti Oksanen, Suomen Erillisverkot Oy Uudet rahoitusvaihtoehdot kuntien toimitilainvestoinneissa Klo 11:00-12:00 Kuntatalo, huone 3.3, 3. kerros Kuntarahoitus Oyj Toimitusjohtaja Kimmo Lehto, Inspira Oy Energiatodistus puhdasta säästöä Klo 12:00-12:20 Kuntatalo, Tietokimara, K-kerros Motiva Oy Viestintäjohtaja Päivi Laitila, Motiva Oy Klimatarbetet i kommunerna Kl 12:00-13:30 Kommunernas hus, rum 4.15, våning 4 Kommunförbundskoncernen Puolueiden ilmastopaneeli Klo 12:00-14:00 Kuntatalo, luentosali, 1. kerros Kuntaliitto-konserni Ympäristöministeri Paula Lehtomäki, YM, kansanedustajat Christina Gestrin, Rakel Hiltunen, Ville Niinistö, Kimmo Tiilikainen, Pentti Tiusanen ja Henna Virkkunen Eduskunta, toimittaja Kari Rissa Mitä uutta kuuluu jäterintamalle? Klo 13:00-14:30 Kuntatalo, huone 3.6, 3. kerros Kuntaliitto-konserni Ympäristölakimies Leena Eränkö ja ympäristöinsinööri Seija Paajanen, Kuntaliitto Kiinteistöt rahoiksi kunta velattomaksi Klo 14:30-14:50 Kuntatalo, Tietokimara, K-kerros Nova Group Oy Kiinteistösijoitusjohtaja, DI, LKV Erkki O. Auranen, Nova Kiinteistökehitys Oy Kuntaliiton ohjelma Näytteilleasettajan ohjelma På svenska Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö sektorin asioita käsittelevät tilaisuudet Kuntamarkkinoilla

14 Vesilaitokset etsivät kumppaneita tositarkoituksella LAHTI AQUA tähtää seudulliseksi yhtiöksi TEKSTI JA KUVA: Merja Åkerlind Lahden kaupungin vesiyhtiö ja Hollolan kunta tekivät viime vuonna alan ensimmäisen konsessiosopimuksen Suomessa. Osapuolet vastaavat itse omaisuudesta ja investoinneista. Palvelut on keskitetty Lahti Aqualle, joka on vuokrannut Hollolan putkistot ja muun vesihuolto-omaisuuden. Hollolan kunnan vesilaitoksen johtaja Hannu Tuunanen kuvaa palveluyhteistyötä parhaaksi vaihtoehdoksi, kun täydellinen fuusio ei ole onnistunut erilaisten investointitarpeitten takia. Pääomakulut ovat Hollolassa tuplasti raskaammat kuin Lahdessa. Tarvitsemme verkon kasvattamiseen vuosittain kolme miljoonaa euroa eli enemmän kuin oma vesilaitos kerää maksuja, Tuunanen sanoo. Hollolalaisilta puuttui varustustakin, kuten viemärinavausvälineitä, huoltoauto ja tietokoneohjelmistoja. Satojen tuhansien eurojen hankinnat voi unohtaa, kun lahtelaiset vastaavat arjesta ja selvittelevät myös investointitarpeita. Hollolan vesilaitokselle olisi ilman sopimusta tarvittu lisää väkeä, Tuunanen täydentää perustelujaan. Ne vakuuttivat kunnanvaltuuston niin, että sopimus hyväksyttiin viime vuonna yksimielisesti. Vedenhankinta on turvattava Lahti Aqua Oy:n suurin yhteistyöintressi on toimitusjohtaja Martti Lipposen mukaan pääsy mukaan neitseellisille raakavedenhankinta-alueille. Puhdas vesi on varmistettava, kun pohjaveden päällä on pyöritetty sata vuotta teollisuutta, Lipponen korostaa. Jätevesipuolella hyöty tulee volyymin kasvusta. Lisää maksajia tarvitaan, kun puhdistusmääräykset tiukkenevat. Sitä paitsi hollolalaisten jätevedet kuormittivat samaa Porvoonjokea kuin lahtelaisten jo ennen kuin kunta sulki omat puhdistamonsa pari vuotta sitten. Läpinäkyvyys oleellista Lahti ja Hollola olivat tottuneet vesipuolen yhteistyöhön kymmenen aiemman sopimuksen perusteella. Lisäksi kunnilla on vuodesta 1978 ollut yhteinen vedenhankintakuntayhtymä. Salaisen, 15-vuotisen konsessiosopimuksen pykälät takaavat Hollolan edustajille pääsyn talouslukemien taakse niin, ettei vaaraa vääryyksistä tai painostuksesta ole, Tuunanen vakuuttaa. Kustannusten läpinäkyvyyttä ja samalla luottamusta korostaa myös toimitusjohtaja Lipponen. Hän kiittää ensimmäisen raportointikauden kokemuksia erittäin hyviksi. Säästömahdollisuus Hannu Tuunasen mukaan hollolalaiset asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä palveluun. Jotkut to- Pirkkala kokeilee Tampereen siipien suojassa Tampereen Vesi ja Pirkkala ovat kokeilleet palveluyhteistyötä viime syksystä suunnilleen samalla konsessiomallilla kuin Lahti ja Hollola sopimuksellaan tämän vuoden alusta. Parhaillaan Pirkanmaalla viilataan 30-vuotista sopimusta lopulliseen kuntoon. Kolmen vuoden tarkkailujaksolla selvitetään todellisia kustannuksia. Niiden perusteella määritellään Tampereen Veden maksama vuokra ja toisaalta Pirkkalan vesi- ja jätevesimaksujen taso. Koejakso on kompromissi, jolla varmistettiin valtuuston enemmistö sopimuksen taakse, Pirkkalan tekninen johtaja Reijo Leinonen sanoo. Virkamiehet olivat pohtineet yhteistyön uutta askelta jo pidempään. Leinosen mukaan kauempana häämöttää koko alueen vesihuollon yhtenäistäminen. Pirkkala toimii pilottikuntana. Maksuille yhteinen pohja Pirkkala on ostanut vettä Tampereelta vuodesta 1985, sillä kunta on ilman pohjavesiä täysin naapuriensa varassa. Jätevedet on juoksutettu Tampereen puhdistamoille 1990-luvulta lähtien. Viime syksystä alkaen Tampereen Vesi on vastannut myös siitä, että laitokset, putkistot ja vesipalvelut pelaavat Pirkkalan puolella. Lahden ja Hollolan mallista ratkaisu poikkeaa muun muassa siten, ettei Tampereen kunnallinen liikelaitos ottanut vastuulleen Pirkkalan hulevesiä. Tampere ja Pirkkala aikovat yhdenmukaistaa taksat niin, että vastedes Tampereen Vesi perii ja pitää pirkkalalaisten maksut. Alustava suunnitelma lähtee siitä, että pirkkalalaiset maksaisivat vedestä ja jätevedestä 15 prosenttia enemmän kuin tamperelaiset. Yllättäviä pulmia Reijo Leinonen kuvaa koejakson kokemuksia erittäin hyviksi. Ensimmäiseksi hän nostaa esiin toimintavarmuuden: putkivuodot on korjattu heti. Pirkkalalaiset eivät mutise edes siitä, että vesipuolen asiakaspalvelut on keskitetty kokonaan Tampereelle. Pieniä sotimisen aiheita on silti riittänyt, kun Tampere Veden toimitusjohtaja Pekka Pesonen ja Reijo Leinonen ovat vuoden mittaan tavanneet vesiasiain neuvotteluryhmänä. Emme pystyneet ennakoimaan esimerkiksi sitä, miten vaikeaa on tietotekniikan yhteen saattaminen. Vesihuollon suunnitteluohjelman olemme joutuneet Pirkkalassa uusimaan kokonaan, Leinonen kertoo. Tampereen Vesi on esittänyt investointitoiveita käytyään lävitse Pirkkalan laitteistot. Leinonen ei pidä niitä mahdottoman isoina. 14 Kuntatekniikka 5/2008

15 VESIHUOLTO Palveluyhteistyömallin etuihin kuuluu se, että naapurit investoivat myös itse, Lahti Aquan toimitusjohtaja Martti Lipponen sanoo. sin ovat purnanneet maksuista. Hollolalla ei ole varaa alentaa taksoja Lahden tasolle, kun matkaa yhdeltä liitettävältä kohteelta toiselle kertyy usein 300 metriä 30:n sijaan, Tuunanen vastaa. Hänen mukaansa Hollolalle tarjoutuu mahdollisuus säästää vesilaitoksen käyttötaloudessa lähivuodet noin euroa vuosittain. Lahti Aqua perii nimittäin kolmen vuoden ajan kiinteän palvelumaksun. Vasta sen jälkeen tulee mahdollisuus korotuksiin putkistojen pidetessä ja asiakaskunnan laajetessa. Kuntaliitosta ei odotella Konsulttinakin toimineen Martti Lipposen mielestä vesilaitosten institutionaalinen kehitys on Suomessa ollut hämmästyttävän hidasta. Suuri osa on edelleen liikelaitoksia, mutta Lahti perusti osakeyhtiön jo Lipposen johtajakauden aluksi yhtiön nimi muuttui Lahti Aquaksi. Sen alle on perustettu apuyhtiöt omistamiselle ja operatiiviselle toiminnalle, eikä niissä enää ole poliittista hallitusta. Lahti Aqua tähtää seudulliseksi yhtiöksi. Hollolan jälkeen on neuvoteltu Nastolan suunnalla. Seuraavaksi ovi lienee avoinna Asikkalalle ja Orimattilalle. Lipponen pitää mahdollisena myös satelliittikumppaneita. Vesihuolto ei odottele kuntaliitoksia, hän jyräyttää. Lipposen mukaan on parempi sopia erikseen laadukkaista palveluista ja riittävästä investointitasosta kuin ottaa romuja niskaan muitten ratkaisuilla. Tämä on vasta alkua Martti Lipponen uskoo Suomen vesihuollon integroituvan edelleen isommiksi yksiköiksi. Kun ne ovat riittävän suuria, ne voivat herättää kiinnostusta myös ulkomailla. Vesihuollossa on suuria kansainvälisiä toimijoita, joilla on pitkäaikainen ja laaja kokemus sekä riittävät resurssit kehittää ja laajentaa toimialueitaan. Emme me suomalaiset enää ole ihan maailman huippua. Lipposen mukaan itse vettä ei kannata myydä toisten käsiin, sillä se on strateginen voimavara. Pumppua voi pyörittää kuka tahansa. Operatiivinen yhteistyö voikin olla luontevin väylä uusille toimijoille. LIPPOSEN MUUTOSTEESIT Pienen yksikön on vaikea järjestää pitkällä tähtäimellä kyllin laadukasta vedenhankintaa ja jätevedenpuhdistusta. Henkilöstöpula uhkaa myös vesihuoltoa. Tulevaisuus on saneerauspainotteinen. Kun laitoksia ja verkostoja uudistetaan, se on luontevampaa toteuttaa isompina kokonaisuuksina. Toimintavarmuus vaatii kuntien välisiä putkilinjoja. Kiristyvät laatuvaatimukset kasvattavat teknologian ja osaamisen tarvetta. Teknistyminen edellyttää erikoisosaamista ja -työkaluja. Pienet toimijat eivät pysty tehostamaan toimintaansa niin kuin julkisellakin puolella yhä tiiviimmin vaaditaan. Kohtuullinen tuotto ei yksin riitä; jatkossa vaaditaan lisäksi näyttöä toiminnan tehokkuudesta ja tehostamisesta. Kuntatekniikka 5/

16 Suuntana on kuntayhteistyö, Käytämme laadukkaita tuotteita MÄNTSÄLÄ opettelee LAPINLAHTI otti Kemi TEKSTI: Merja Åkerlind KUVA: Mäntsälän Vesi Mäntsälän Vesi isännöi Pornaisten ja Pukkilan vesihuoltoa ja tuskailee laskutuksen ja verotulkintojen kanssa. Lapinlahti kilpailutti vesilaitoksensa toiminnan viime vuonna ja päätyi ottamaan Kemiran jätevesiensä puhdistajaksi. Isäntäkuntamallissa ei ole vikaa, mutta käytäntöä olisin pohtinut etukäteen enemmän, Hanna Yli-Tolppa sanoo. Hän aloitti Mäntsälän Veden toimitusjohtajana tämän vuoden alussa samoihin aikoihin, kun liikelaitos rupesi isännöimään Pornaisten ja Pukkilan vesihuoltoa. Täällä sattui liian monta muutosta liian nopeasti. Myös vesihuoltomestari ja laskutuksen hoitaja vaihtuivat. Yksin työskennelleet asentajat joutuivat totuttelemaan ryhmätyöhön siirryttyään Mäntsälän Veden palvelukseen. Yli-Tolppa itse aloittaisi yhteistyön valmistelun jututtamalla ne, jotka hoitavat laitoksia ja asiakassuhteita. Nyt pääsi käymään niin, että Mäntsälän Vesi lupasi ottaa hoitoonsa naapurienkin laskutuksen, vaikka kunta on keskittänyt omat kassa-asiansa ihan muualle, Keski-Uudenmaan Kuumakuntien yhteiseen talouspalvelukeskukseen. Vesilaskutuksen keskittäminen näyttää lykkääntyvän ensi Muutosten suma tuo ongelmia, mutta myös mahdollisuuden aloittaa puhtaalta pöydältä, toimitusjohtaja Hanna Yli- Tolppa sanoo. vuoden alkuun, koska sille tarvitaan omat atk-ohjelmat ja tottuneet käyttäjät. Veronalaista vai ei? Ihan toinen kysymys on se, onko palveluitten myynti naapurikuntaan tuloveron alaista vai ei. Mäntsälään on saatu vastaukset kyllä ja ei. Oikeata verotulkintaa odoteltaessa Yli-Tolppa haluaisi yhdenmukaistaa käytäntöjä. Kolmen kunnan vesihuollossa käytetään esimerkiksi erilaisia osia. Liittymispisteeksi tulkitaan yhdessä kunnassa tontin raja ja toisessa runkopiste. Tonttisuluista, liittymän avaamisesta ja konetyöstä peritään vielä toistaiseksi eri taksoja. Yli-Tolppa harmittelee sitäkin, ettei sopimus määrittele kyllin tarkoin kustannusten jakoa. Onko kyse Mäntsälän Veden kontolle tulevasta käyttökustannuksesta vai naapurikunnan investoinnista, kun pumppaamolle kunnostetaan huoltotie, yhtenäistetään lukot tai hankitaan karttapohjia? Ongelmat ovat heijastuneet asiakkaittenkin suuntaan sen verran, että taannoin Pukkilassa kaavoitustilaisuus kääntyi keskusteluksi vesihuollosta. 16 Kuntatekniikka 5/2008

17 vaikka mallit vaihtelevat isäntäkunnaksi, ran kumppaniksi Yli-Tolpan mukaan yhteistyö on lähtenyt liikkeelle heikoimmin juuri Pukkilassa, jonne Mäntsälällä ja hänellä itsellään oli entuudestaan vähemmän kontakteja. Tekninen johtaja on kunnanvirastolla vain päivän viikossa, Askolasta vuokrattuna. Parempaa kalliimmalla Yli-Tolpan sormituntumalla palvelun taso ja toimintavarmuus on ensimmäisenä puolena vuonna parantunut. Vesikatkoksia ei ole, ja laatu on pysynyt hyvänä. Jätevesipuolella on jatkuvan päivystyksen ansiosta päästy ylivuodoista. Mahdollisesti se nostaa myös kustannuksia, Hanna Yli- Tolppa arvelee. Kun käytäntö saadaan vähitellen pelaamaan, Itä-Uudenmaan päättäjillä on edessään vielä suuria vesiratkaisuja. Otetaanko kasvualueet kunnallisen verkoston piiriin vai jätetäänkö vastuu asukkaitten vesiosuuskunnille? Tuodaanko Pornaisten jätevedet puhdistettavaksi Mäntsälään ja millä hinnalla? Mistä saviseudulle saadaan taatusti juomavettä? Kemira puhdistaa Lapinlahden jätevedet Lapinlahden kunta kilpailutti viime vuonna vesilaitoksen toiminnan. Lopulta Kemira sai hoitaakseen maitopitäjän jätevedet 6+6 vuoden sopimuksella. Kunnaninsinööri Eero Mykkäsen mukaan kilpailuttamiseen lähdettiin, kun puhdistamonhoitaja oli jäämässä eläkkeelle. Kyselijöitä ilmaantui puolenkymmentä, mutta vain Kemira Water jätti tarjoukset sekä koko vesilaitoksesta että jätevesipuolesta. Hintavertailu osoitti, ettei kunnan kannattanut ulkoistaa kaikkia vesipalveluita. Jätevedenpuhdistamon kunnossapito ja hoito olisi kuitenkin yksityistettynä vähän halvempaa. Yhtiöllä on omat kemikaalit, ja iso talo saa sähköä edullisemmin, Mykkänen arvelee. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti sopimuksen, joka perustuu kiinteään vuosihintaan. Korotusta tietävät hintaindeksin nousu sekä huomattava vesimäärien lisäys. Asiantuntija-apua laitossaneeraukseen Lapinlahdella puhdistetaan tavallista vaikeampia jätevesiä, sillä vuosittaisesta 1,5 miljoonasta kuutiosta tulee 85 prosenttia Valion tehtailta. Uudistuksesta ei ole kantautunut kunnaninsinöörin korviin mitään negatiivista. Mykkänen itse arvioi laadun varmistuneen ja pikkuisen parantuneenkin, sillä Kemiralla on jatkuva päivystys. Muutosta on osaltaan helpottanut se, että kolme kunnan työntekijää siirtyi vanhoin eduin yhtiön palkkalistoille. Mykkänen korostaa asiantuntija-apua, jota Lapinlahti saa Kemiralta suunnitellessaan puhdistamonsa saneerausta ja laajennusta. Noin viiden miljoonan euron hankkeen pitäisi valmistua Pitkän päälle Lapinlahdelle saatetaan johtaa koko Ylä-Savon jätevedet. Se tutkittiin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi jo kymmenen vuotta sitten. Ei ole mitään järkeä, että joka kunnalla on oma pikku putsarinsa, Eero Mykkänen sanoo. Kemira osallistuu kumppanina myös käyttöpuolen kehittämisprojekteihin, esimerkiksi energiansäästömahdollisuuksien etsintään. V SG-VALURAUDALLA MENNÄÄN PITKÄLLE SG-valurauta on vuosi vuodelta vahvistanut mainettaan kestävänä ja luotettavana materiaalina juoma- ja jätevesien paineputkijärjestelmissä. SG-valurauta kestää ja se mukautuu ympäristön moninaisiin vaatimuksiin. SG-VA T LURAUTA Merstolantie 16, HARJAVALTA Nuijamiestentie 3 A, HELSINKI Puh , fax www. sgps.fi Kuntatekniikka 5/

18 Suuri osa vakituisten asuntojen omistajista ei ole JÄTEVESIREMONTTI 18 Kuntatekniikka 5/2008

19 vielä tehnyt mitään aika loppuu 2013 VESIHUOLTO etenee hitaasti haja-asutuksessa Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla on kunkin kiinteistön huolehdittava itse jätevesiensä asetuksenmukaisesta käsittelystä 2014 alkuun mennessä. Monet kunnat ovat ympäristönsuojelumääräyksissään antaneet asetusta täsmentäviä vaatimuksia. Valmista on toistaiseksi tullut aivan liian hitaasti. Suuri osa etenkin vanhojen kiinteistöjen omistajista pitää jätehuoltojärjestelmäänsä vaatimusten mukaisena. Kuitenkin vain noin 20 prosenttia vanhoista järjestelmistä täyttää sellaisenaan asetuksen vaatimukset. Kyselyistä kävi myös ilmi, ettei monilla kiinteistöillä edes tiedetä saostuskaivojen sijaintia. Pirjo Valtakari Erkki Santala, johtava asiantuntija Sanna Vienonen, tutkija Anna Koskinen, harjoittelija Suomen ympäristökeskus Valtioneuvoston voimaan tulleessa asetuksessa (542/2003) annetaan jätevesien käsittelyvaatimukset, joilla halutaan rajoittaa ympäristöön joutuvaa orgaanista ja ravinnekuormitusta sekä suojella pohjavesiä. Perusvaatimukset ovat melko tiukat verrattuna siihen, mihin aiemmin yleisesti käytetyllä menetelmällä eli pelkällä saostuskaivolla päästään. Uudet vaatimukset ovat kuitenkin nykytekniikalla hyvin saavutettavissa. Asetus sisältää eräitä määräaikoja toimenpiteiden toteuttamiselle. Selvitysten tulisi olla jo tehtyinä Ensimmäisenä umpeutui määräaika jätevesijärjestelmää koskevan selvityksen sekä käyttö- ja hoito-ohjeen tekemiseen. Selvitys on yksinkertaisella asemapiirroksella täydennetty kirjallinen kuvaus siitä, miten jätevedet on viemäröity, käsitelty ja johdettu. Selvitys piti tehdä 2005 loppuun mennessä niillä kiinteistöillä, joilla on vesikäymälä. Jos vesikäymälää ei ole mikä on tilanne useimmilla lomaasunnoilla oli selvityksen laatimiselle aikaa 2007 loppuun. Pitkät siirtymäajat Asetuksen mukaiset vaatimukset oli uudisrakentamisessa otettava heti huomioon. Tämä tavoite on pääosin kohtuullisesti toteutunut, koska rakennusvalvonnan on edellytettävä suunnitelmaa jätevesijärjestelmästä rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Jos vanha jätevesijärjestelmä toimii siten, ettei jätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumista, siihen sovelletaan asetuksen siirtymäaikaa. Tällöin sallittu enimmäispäästöjen taso on alitettava kymmenen vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta, siis viimeistään Kymmenen vuoden siirtymäajan katsottiin asetusta valmisteltaessa riittävän jätevesijärjestelmien kuntoon laittamiseen, kun ottaa huomioon myös laitteiden ja materiaalien valmistamisen sekä suunnittelijoiden ja rakentajien saatavuuden. Pitkän siirtymäajan takia ei myöskään olisi kohtuutonta edellyttää tehostettaviksi sellaisia järjestelmiä, jotka olivat suhteellisen uusia asetuksen voimaan tullessa. Osana uudistusta ympäristönsuojelulain 18 :ä täydennettiin siten, että kohtuuttomissa tilanteissa jätevesijärjestelmän to- Kuntatekniikka 5/

20 teuttamiseksi on mahdollista saada jatkoaikaa. Järjestelmän käyttö ja huolto oltava hallinnassa Asetuksen vaatimusten toteuttaminen vähentää ympäristökuormitusta etenkin sellaisissa ympärivuotisissa asunnoissa, joissa jätevesijärjestelmä on rakennettu ehkä vuosikymmeniä sitten eikä mitään parannuksia ole tehty. Tyypillinen tällainen järjestelmä on paikalla rakennettu saostuskaivo, josta jätevesi johdetaan ilman muuta käsittelyä edelleen avo-ojaan. Kun kiinteistölle on tehtävä uusi tai tehostettava vanhaa jätevesijärjestelmää, siitä on tehtävä suunnitelma, joka liitetään maankäyttö- ja rakennuslain nojalla tehtävään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Suunnitelman sisällölle on asetuksessa vaatimuksia, ja suunnittelijan tulee osata asiansa. Rakentamiseen liittyen kiinteistön haltijalla on ennen järjestelmän käyttöönottoa oltava kirjalliset käyttö- ja hoito-ohjeet. Niiden avulla asukkaan on pystyttävä käyttämään järjestelmää suunnitellulla ja vaatimukset täyttävällä tavalla. Mikäli toteutettavaksi valitaan puhdistamo, jonka hoitaminen edellyttää erikoisosaamista, on suositeltavaa tehdä huoltosopimus valmistajan päteväksi toteaman asiantuntijaliikkeen kanssa. Tätä ei asetuksessa kuitenkaan suoraan vaadita, vaan edellytetään yleisesti jätevesijärjestelmän käyttö- ja hoito-ohjeen noudattamista. Vanhoilla kiinteistöillä eteneminen hyvin hidasta Suomen ympäristökeskus SYKE on tehnyt hajajätevesiasetuksen toteutumisesta selvityksen, joka perustuu kahteen talvella toteutettuun kyselyyn. Selvitys osoitti, että suuri osa vakituisten asuntojen omistajista on vielä odottavalla kannalla eikä ole toteuttanut minkäänlaisia toimenpiteitä. Asetuksen vaatiman selvityksen kiinteistön jätevesijärjestelmästä ilmoitti tehneensä noin 60 prosenttia kyselyyn vastanneista. Suurin osa vastanneista aikoo kunnostaa järjestelmänsä 2014 mennessä tai myöhemmin. Yli puolet pitääkin järjestelmäänsä vaatimusten mukaisena. Paikallisten viranomaisten ja alueellisten projektien kokemusten sekä kyselystä tehtyjen päätelmien mukaan kuitenkin vain noin 20 prosenttia vanhoista järjestelmistä näyttäisi sellaisenaan täyttävän asetuksen vaatimukset. Saostussäiliön tyhjennys ainoa kunnostustoimi Etenkin vanhemmat asukkaat haluavat jättää jätevesiasian hoidon jälkipolville tai asunnon uusille omistajille jo kunnostamisen kustannusten takia. Järjestelmän voi kuitenkin kunnostaa tai täydentää kohtuullisen edullisestikin menetelmästä ja vanhan järjestelmän osien kunnosta riippuen. Toisaalta asianmukainen ja toimiva jätevesijärjestelmä vaikuttaa positiivisesti kiinteistön arvoon sen mahdollisessa myyntitilanteessa. Kyselyissä tuli esille puutteita myös jätevesijärjestelmien huollossa. Suurin osa järjestelmistä on rakennettu 1980-luvulla tai aiemmin, ja niiden kunto ja sen myötä puhdistusteho on kärsinyt. Järjestelmiä ilmoitettiin kunnostettavan tarpeen vaatiessa tai säännöllisesti, mutta lähes ainoana menetelmänä mainittiin saostussäiliön tyhjennys. Monilla kiinteistöillä saostussäiliön sijaintiakaan ei edes tiedetä, jolloin sen säännöllinen tyhjentäminen on epätodennäköistä, muista toimenpiteistä puhumattakaan. Kaikki jätevesijärjestelmät edellyttävät kuitenkin ainakin ajoittaista tarkkailua ja säännöllisesti suoritettavia hoito- ja huoltotoimenpiteitä. Eniten ongelmia viemärin tukkeutumisesta Ongelmia viemäröinnin toimivuudessa oli kokenut lähes 10 prosenttia kyselyihin vastanneista. Biologisen prosessin toimintaongelmia ei ole välttämättä edes huomattu, eikä käsitellyn jäteve- 20 Kuntatekniikka 5/2008

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014 Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projekti Vesihuolto 2015 Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Projektin tausta Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014» Lain 5 :stä poistui velvollisuus laatia

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tampereen Tilakeskus Liikelaitos TECHNOPOLIS 23.3.2011 Seutustrategia vs. tekniset palvelut Seudun suurista infrahankkeista

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA. Tekpan seutuseminaari 23.3.2011. Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi

AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA. Tekpan seutuseminaari 23.3.2011. Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA Tekpan seutuseminaari 23.3.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi 1 KÄYNNISSÄ OLEVIA SEUDULLISIA HANKKEITA Sako ja umpikaivolietteiden keräystyön järjestäminen

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Taustaa Pohjaveden puolesta kansalaisaloite (2007) LrV esitys Lpr KH:lle toiminta-alueista 30.3.2010 Lpr Seudun Ympäristötoimen selvitys alueen vesihuollosta

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa

Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2014, WSP Finland Oy Saneeraustarve ja saneerauksien rahoitus Osmo Seppälä toimitusjohtaja 21.10.2014 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 VESILAITOS Reijo Turkki Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 YLEISTÄ Mikkelin vesilaitos on ollut vuodesta 1994 lähtien kunnallinen liikelaitos. Vesilaitos perustettiin Kuntalain mukaisesti kunnalliseksi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Veden hinnan määräytymisperusteet

Veden hinnan määräytymisperusteet Veden hinnan määräytymisperusteet Seminaari 5.11.2015 Säätytalo, Helsinki Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain muutoksista 1.9.2014 Muutoksia maksuja ja taloutta koskeviin

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Timo Heinonen Hallituksen puheenjohtaja, Vesilaitosyhdistys Toimitusjohtaja, HS-Vesi 16.12.2011 1 Timo Heinonen, HS-Vesi, VVY Esityksen sisältö Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo. Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku. Pytty-kampanja. Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY

Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku. Pytty-kampanja. Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku Pytty-kampanja Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Haaste Itämeren pelastamiseksi Turku ja Helsinki ovat sitoutuneet toimiin Itämeren tilan

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi?

Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi? Tiistai 27.11.2012 Vesi-loppuseminaari, Water - Innovation and Business Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi? Riina Liikanen Vesihuoltoinsinööri, TkT 26.11.2012 1

Lisätiedot

SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI

SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI VVY Maailman vesipäivän seminaari Säätytalo, Helsinki 22.3.2011 SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI Osmo Seppälä, toimitusjohtaja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Kansallisvarallisuus ja rakennettu ympäristö

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

Vesiosuuskunta Kimmo Leveelahti, Linnarauniontien VOK. www.linnanrauniontie.fi

Vesiosuuskunta Kimmo Leveelahti, Linnarauniontien VOK. www.linnanrauniontie.fi Vesiosuuskunta Kimmo Leveelahti, Linnarauniontien VOK www.linnanrauniontie.fi Vesiosuuskunta Osakkaidensa omistama vesihuoltoyhtiö Rakentaa vesi- ja viemäriverkoston sekä mahdollisesti valokuituverkon

Lisätiedot

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE Kuopion Veden hanke alkoi 5/2014 Raportti julkaistiin VVY:n sivuilla

Lisätiedot

Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Yhteistyön etuja Talousveden hankinta ja jäteveden puhdistuspalvelun hankinta Ylläpito-

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp Vesihuoltolain uudistus, SVOSK, Kouvola 1.12.2014 OTT Antti Belinskij, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto (vv. lainsäädäntöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö) Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia Tampere 2.12.2008 Jätevesiopas kunnille ja muuta ajankohtaista YM:n työryhmästä Kati Javanainen VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus Syntynyt V-S Agendatoimiston

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittely ; RT-kortin päivitys. DI Erkki Santala Hajaputsari ry.

Haja-asutuksen jätevesien käsittely ; RT-kortin päivitys. DI Erkki Santala Hajaputsari ry. Haja-asutuksen jätevesien käsittely ; RT-kortin päivitys DI Erkki Santala Hajaputsari ry. Miksi päivitys? Ensimmäinen RT-kortti talousjätevesien kiinteistökohtaisesta käsittelystä julkaistiin vuonna 1995.

Lisätiedot

Teknisten palvelujen seutuyhteistyö. Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere

Teknisten palvelujen seutuyhteistyö. Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere Teknisten palvelujen seutuyhteistyö Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere TEKPAn tavoitteet seutustrategiassa Tavoite Seudun suurista

Lisätiedot

Suomen Erillisverkot 10/2015

Suomen Erillisverkot 10/2015 Suomen Erillisverkot 10/2015 Yhteiskunnan turvallisuuden mestari 2 Turvaamassa yhteiskunnan kriittistä johtamista ja tietoyhteiskunnan palveluja - Suomen Erillisverkot -konsernin tehtävänä on turvata yhteiskunnan

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011

Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011 LEMPÄÄLÄN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011 LEMPÄÄLÄN KUNNAN PÄIVITETYN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Teemat Miksi? Julkisen hankkijan mahdollisuudet Toimintaohjelmaehdotus kestävien hankintojen edistämiseksi

Lisätiedot

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI OHJEITA UUDELLE LIITTYJÄLLE 2015 Paavolan Vesi Oy vastaa vesihuollosta eli talousveden toimittamisesta ja jäteveden poisjohtamisesta Siikajoen kunnan alueella.

Lisätiedot

Oivahymy-pilotin kokemukset ja jatkosuunnitelmat. 24.-25.1.2012 Elintarvikevalvonnan valtakunnalliset koulutuspäivät Tampere Ulla Poutiainen, SULO

Oivahymy-pilotin kokemukset ja jatkosuunnitelmat. 24.-25.1.2012 Elintarvikevalvonnan valtakunnalliset koulutuspäivät Tampere Ulla Poutiainen, SULO Oivahymy-pilotin kokemukset ja jatkosuunnitelmat 24.-25.1.2012 Elintarvikevalvonnan valtakunnalliset koulutuspäivät Tampere, SULO Oivahymy Tausta Mitä pilotissa tehtiin Kokemukset pilotista Jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

LIETTEIDEN KERÄYS KEMIÖNSAARESSA

LIETTEIDEN KERÄYS KEMIÖNSAARESSA LIETTEIDEN KERÄYS KEMIÖNSAARESSA Tehtävänä puhtaampi ympäristö LIETEKULJETUKSET HOITUVAT ROUSKIKSEN KANSSA Kemiönsaaressa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus hoidetaan kunnan järjestämänä aivan kuten

Lisätiedot

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kuntatalo, 19.11.2013 Joni Kemppi Tekla Oy Mallipohjaisia ohjelmistotuotteita asiakkaille rakentamisessa sekä energia- ja infratoimialoilla

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

Tekes työpaja 24.11.2009 Hajajätevesien käsittely PUHDASTA VETTÄ? Lisäarvoa asiakassuhteista Liiketoimintaa huolloista ja ylläpidosta ESITTELY

Tekes työpaja 24.11.2009 Hajajätevesien käsittely PUHDASTA VETTÄ? Lisäarvoa asiakassuhteista Liiketoimintaa huolloista ja ylläpidosta ESITTELY www. Sivu 1/8 Tekes työpaja 24.11.2009 Hajajätevesien käsittely PUHDASTA VETTÄ? Lisäarvoa asiakassuhteista Liiketoimintaa huolloista ja ylläpidosta Suomen Vesiosuuskuntien Tuki yhdistys sihteeri, Simo

Lisätiedot

Henkilöstö norm. työaika Iltaisin ja viikonloppuna Miestyö 38,00 /h 76,00 /h Työnjohto I 60,00 /h 120,00 /h Työnjohto II 75,00 /h 150,00 /h

Henkilöstö norm. työaika Iltaisin ja viikonloppuna Miestyö 38,00 /h 76,00 /h Työnjohto I 60,00 /h 120,00 /h Työnjohto II 75,00 /h 150,00 /h VESIHUOLTOLAITOS VESI-JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSAT 1.2.2013 ALKAEN Kuluttaja-asiakkaat (hinnat sis. alv:n 24 %) Vesimaksut /m³ 2,11 Jätevesimaksut /m³ 3,15 Perusmaksu vedestä /vuosi - mittari 15 20 mm -

Lisätiedot

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma (KSH) Perustietoa yhdistyksestä riippumaton kansalaisjärjestö (KSH) perustettu v. 2002 jäseniä lähes 400 yritysjäseniä 18 liikevaihto n. 350 000,

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.9.2014 90 Kunnanhallitus 6.10.2014 225 Kunnanvaltuusto 27.10.2014 63 Voimaantulo 1.1.2015 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2

Lisätiedot

Kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät

Kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät Kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät Lahti 4.9.2012 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 5.9.2012 1 Kunnallisvaalien ehdokkaille Suomen Yrittäjien jäsenille Maksuton näkyvyys

Lisätiedot

Perusmaksut vuodessa (vanha taksa suluissa):

Perusmaksut vuodessa (vanha taksa suluissa): Kunnanhallitus 164 27.10.2014 Kunnanhallitus 184 10.11.2014 Kunnanvaltuusto 45 09.12.2014 Vesimaksutaksan tarkistaminen 2015 169/02.05.00/2011 Kh 27.10.2014 164 Kyyjärven kunnan voimassaolevaa vesimaksutaksaa

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys) Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

TÄMÄ ON SOPIMUSMALLI YHTEISEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ.

TÄMÄ ON SOPIMUSMALLI YHTEISEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ. TÄMÄ ON SOPIMUSMALLI YHTEISEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ. JOHDANTO 1.1.2004 tuli voimaan Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot