VIITTOMAKIELENTULKKI JA ASIOIMISTULKKI SOSIAALITYÖNTEKIJÄN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIITTOMAKIELENTULKKI JA ASIOIMISTULKKI SOSIAALITYÖNTEKIJÄN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 VIITTOMAKIELENTULKKI JA ASIOIMISTULKKI SOSIAALITYÖNTEKIJÄN NÄKÖKULMASTA Saskia Farin Kati Koivuniemi Mira Suomela Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö

2 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC TURKU TRAINING UNIT Farin, Saskia Koivuniemi, Kati Suomela, Mira Social Workers view of Sign Language Interpreters and Community Interpreters Autumn 2001 Pages: 39 Appendices: 4 The purpose of this paper was to examine how the social workers see a sign language interpreter and a community interpreter. In this study the term community interpreter was used to mark a spoken language interpreter.the aim was to find out if their views of the two interpreters differ significantly. The assumption was that community interpreters are valued more and their work is better known than that of the sign language interpreters. This study also wanted to survey whether there was a need for more information of interpreters role in social service situations. There were not any former studies on this particular subject but there were some studies discussing community interpreters and interpreting. The questionnaire was partly based on one of the former studies on community interpreting. The head of the Turku centre of interpretation was interviewed to get a wider vision of community interpreting. The survey was carried out using a quantitative method in the autumn of The questionnaires were sent to social workers in three cities in Finland. The questionnaires included likert scales requiring the respondents to indicate their level of agreement with 16 statements pertaining to sign language interpreters and community interpreters. A total number of 52 questionnaires was sent of which 36 questionnaires were returned. There were two comparison groups in the study: sign language interpreters and community interpreters. The results were analysed by comparing these two groups. A summary of the given responds was made. The results showed that there was not a remarkable distinction in the way the respondents valued the interpreters. In all, both comparison groups were perceived almost equal. However, sign language interpreters were slightly more respected. Most of the respondents were interested in getting more information about interpreters, interpreting, the Deaf and immigrant communities. This thesis proved that the interpreters have succeeded in gaining reputation as highly skilled professionals. However the social workers knowledge of the interpreters could still be improved. Keywords: community interpreter, interpreting, sign language interpreter, social worker The Thesis is deposited in Diaconia Polytechnic, the library of Turku Training Unit.

3 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/TURUN YKSIKKÖ Farin, Saskia Koivuniemi, Kati Suomela, Mira Viittomakielentulkki ja asioimistulkki sosiaalityöntekijän näkökulmasta Turku s. 4 liitettä Yhteiskunnassamme on vähemmistöjä, jotka eivät osaa enemmistön kieltä, mutta jotka tarvitsevat samoja palveluita kuin valtaväestö. Tulkkausta tarvitaan, jotta vähemmistöryhmät voisivat olla tasa-arvoisia muiden kanssa. Viittomakielentulkki toimii linkkinä kuuron vähemmistön ja kuulevan enemmistön välillä. Hän joutuu työssään tekemisiin monien eri viranomaisten kanssa. Tämä työ tarkastelee asiakaspalvelussa toimivien sosiaalityöntekijöiden tietoutta ja mielipiteitä viittomakielentulkeista ja asioimistulkeista sekä tulkkaustilanteista. Työ pyrkii kartoittamaan sosiaalityöntekijöiden näkemystä tulkin roolista asiakastilanteessa eli sitä, pidetäänkö tulkkeja avustajina vai ainoastaan kielenkääntäjinä. Erityisen kiinnostuksen kohteena oli se, miten sosiaalityöntekijät arvostivat tulkkien työtä. Tarkoituksena oli myös selvittää, haluavatko sosiaalityöntekijät saada enemmän tietoa tulkin työstä ja tulkin välityksellä toimimisesta, sillä tiedottaminen on olennainen osa tulevaa työtämme. Opinnäytetyö tehtiin kyselytutkimuksena syksyllä Otos käsitti kolmen suuren kaupungin, Oulun, Tampereen ja Turun sosiaalitoimistojen työntekijät. Lähetimme 52 kyselyä, joista palautettiin 36. Näistä käsittelimme 33 kyselyä. Työn päätulokset osoittavat, että sosiaalityöntekijät pitävät viittomakielentulkkia ja asioimistulkkia lähes tasavertaisina. Vastaajat tuntevat tulkin roolin ja luottavat heidän ammattitaitoonsa. He olisivat myös kiinnostuneita saamaan lisää tietoa tulkkauksesta, viittomakielestä, kuuroista ja maahanmuuttajista. Tutkielmasta saadun tiedon perusteella tiedottamisessa voidaan kiinnittää erityistä huomiota niihin asioihin, jotka ovat jääneet epäselviksi tulkkipalvelun käyttäjille. Asiasanat: tulkit, tulkkaus, sosiaalityöntekijät Säilytyspaikka: DIAK Turun yksikön kirjasto

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TULKKAUS Tulkin ominaisuudet Tulkin työnkuva ja tulkkaustilanteet Laki tulkkipalveluista Viittomakielentulkit Viittomakielentulkkien koulutus Viittomakielentulkkien asiakkaat Asioimistulkit Asioimistulkkien koulutus Asioimistulkkien asiakkaat TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusongelmat Taustatietokysymykset ja väittämät TUTKIMUKSEN TULOKSET JA ANALYSOINTI Väittämien tulokset Väittämien analysointi POHDINTA LÄHTEET...37 LIITTEET

5 2 1. JOHDANTO Koulutuksemme alusta lähtien olemme saaneet kuulla alaamme koskevista väärinkäsityksistä. Yleisin harhaluulo on ollut se, että viittomakielentulkki on kuuron henkilökohtainen avustaja, joka hoitaa asiat kuuron puolesta. Kuurous nähdään elämää rajoittavana tekijänä. Tämän vuoksi halusimme kartoittaa asiakaspalvelualojen työntekijöiden mielipiteitä ja käsityksiä tulkeista, koska ammattikuntamme on jatkuvasti tekemisissä näiden alojen kanssa. Tässä tutkielmassa keskitymme ainoastaan tulkkauksiin sosiaalitoimistoissa. Mielenkiinnosta otimme mukaan myös asioimistulkit ja vertailimme heidän sekä viittomakielentulkkien tunnettavuuttaan ja arvostusta. Työssämme asioimistulkeilla tarkoitetaan minkä tahansa puhutun kielen tulkkeja. Meidän näkökulmastamme molemmat tulkit tekevät samaa työtä eri kommunikaatiomenetelmillä. Oletimme, että sosiaalityöntekijöiden mielestä viittomakielentulkkien ja asioimistulkkien työssä on muutakin eroa kuin kommunikaatiotavat. Tutkimuksen tarkoituksena oli ottaa selvää, miten eri tulkkien arvostus ja ammattitaito sosiaalityöntekijöiden mielestä eroaa, vai eroaako se lainkaan. Halusimme myös tietää, pidetäänkö tulkkeja luotettavina alansa ammattilaisina ja millaisena heidän roolinsa asiakastilanteessa nähdään. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää tulkkien ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyön parantamisessa Viittomakielentulkkia ja asioimistulkkia vertailevia tutkimuksia ei ole aikaisemmin tehty. Viittomakielentulkkeja ja heidän työtään koskevia tutkielmia ovat esimerkiksi Satu Junton Laatu kehittämisnäkökulmana viittomakielentulkin työssä ja Kaija-Liisa Hirvosen, Sanna Hynysen ja Virpi Savolaisen tutkielma Kartoitus viittomakielentulkin työstä. Asioimistulkkeja ja heidän työtään käsitteleviä tutkielmia on tehty useita. Näistä esimerkkeinä Annika Forsanderin tutkielma Asioimistulkin monet roolit ja Laura Varankin Asioimistulkkaus lääkärin ja potilaan välisessä viestinnässä.

6 3 2. TULKKAUS Tulkkausta on tarvittu siitä lähtien, kun eri kulttuurit ovat halunneet olla vuorovaikutuksessa keskenään esimerkiksi kauppaa käydessään. Pohlingin (1971, 125) mukaan vanhimmat merkinnät kielen kääntäjistä lienevät vuoden takaisesta Egyptistä. Silloisen Egyptin ja Nubian rajalla asui ihmisiä, jotka osasivat puhua molempien alueiden kieltä. Näistä ihmisistä tuli tärkeitä kaupankäynnin välittäjiä, joita kutsuttiin dragomaaneiksi, eli tulkeiksi. Tulkit olivat tarpeellisia Egyptin rajojen ulkopuolelle suuntautuvilla karavaani- ja muilla matkoilla. (Ojanen Saresvuo 1988, 14.) Osapuolten puhuessa samaa kieltä kommunikointi on helppoa, mutta kun osapuolet eivät ymmärrä toistensa kieltä, kommunikointi vaikeutuu, ja silloin tarvitaan tulkkausta. Tulkki toimii kielen ja kulttuurin välittäjänä ja tuo mukanaan oman lisänsä kommunikoinnin verkostoon työstämällä viestiä objektiivisesti kahteen suuntaan oman persoonansa kautta. (Diakonia-ammattikorkeakoulun opinto-opas , 94.) Tulkkausta on yritetty määritellä monin eri tavoin. Yhteistä nykyisille määritelmille on se, ettei enää puhuta rajoitetusti sanojen vaihdosta tai edes välttämättä kielijärjestelmän tai koodin vaihdosta toiseen, koska oivalletaan, että sanottu ei ole samaa kuin tarkoitettu, ja ymmärtäminen on vielä eri asia. Min jar-belorutsevin (1969a: 13 14) mukaan ymmärtämisen kannalta tärkeää ovat kommunikaatiotilanne, osapuolten vuorovaikutussuhde, ilmeet, eleet sekä puheen foneettiset piirteet, ts. monet muut seikat sanojen ohella. (Ojanen Saresvuo 1988, 9 10.) Perinteisesti tulkkaus on jaettu konsekutiivi- ja simultaanitulkkaukseksi. Konsekutiivitulkkauksessa tulkataan toiselle kielelle välittömästi puhejakson jälkeen. Tulkattavien jaksojen pituus vaihtelee tilanteen, puhujan ja joskus jopa tulkin mukaan. Useimmiten puhuja on jaksottanut puheensa tulkille sopiviin ajatuskokonaisuuksiin, mutta joskus puhejakso saattaa olla koko puheen mittainen (Ojanen Saresvuo 1988, 21). Tulkin näkökulmasta ajatuskokonaisuuksien tulkkaaminen on helpompaa kuin lyhyiden puhejaksojen. Kokematon tulkinkäyttäjä saattaa erehtyä luulemaan juuri päinvastaista.

7 4 Lyhyissä puhejaksoissa ajatus katkeaa ja lauseet ovat irrallaan kontekstista. Puheen oikean jaksottamisen myötä tulkki saa selkeän kokonaiskuvan ja hän voi tiivistää puheen rakennetta sekä poistaa turhat toistot, miettimistauot ja puheen rönsyilyn. Näin tulk-kauksen kesto saattaa olla noin 75 % alkuperäisen puheen pituudesta. Puhejaksojen ollessa pitkiä asioimistulkit voivat käyttää hyväkseen tekemiään muistiinpanoja. Muistiinpanojen tekemisessä on tiettyjä yleisiä periaatteita, mutta viime kädessä jokaisen tulkin on luotava oma yksilöllinen, juuri omaa muistiaan tukeva tekniikka. (Ojanen Saresvuo 1988, 22, 29, 110.) Viittomakielentulkit eivät juurikaan voi käyttää muistiinpanoja, koska he työskentelevät pääosin simultaanisesti tulkaten ja vain harvoin käytetään konsekutiivitulkkausta. Yleensä viittomakielentulkit työskentelevät yksin, mutta joskus heillä on mahdollisuus tulkata parin kanssa. Paritulkkaustilanteessa toinen tulkeista voi tarvittaessa tehdä muistiinpanoja. Simultaanitulkkausta kutsutaan myös samanaikaistulkkaukseksi, sillä viive puhujan ja tulkin tuotoksen välillä on vain muutamia sekunteja. Konsekutiivitulkkaukseen verrattuna simultaanitulkkaus säästää huomattavasti aikaa. Yleensä simultaanitulkeille on varattu erilliset tulkkauskopit, joissa he kuulevat puheen kuulokkeiden kautta ja tulkkaavat sen eteenpäin mikrofonien välityksellä. (Nordbäck-Linder 1972, 26.) Viittomakielen visuaalisuudesta johtuen tulkki ei käytä tulkkauskoppeja, vaan valitsee paikkansa asiakkaan tarpeiden mukaan. On suositeltu, että pitkissä tilaisuuksissa olisi ainakin kaksi tulkkia, sillä hyvän tulkkaustason ylläpitämisaika on maksimissaan puoli tuntia (Mp) Tulkin ominaisuudet Tulkeilta vaaditaan monenlaisia ominaisuuksia. Pelkkä hyvä kielitaito ei riitä, vaikka se onkin yksi ensisijaisista vaatimuksista. Hyvä tulkki hallitsee yleiskielen, tunnistaa tyylilajit ja osaa käyttää niitä hyväkseen tulkkauksessa. Hänellä on myös taito havaita ja välittää nonverbaalista viestintää. (Kääntäjä 7/1995, 10.) Tulkin tärkeimmät edellytykset ovat hyvä kuulo ja selkeä puhe. Tosin kuurosokeiden vapaa-ajan tulkkeina voivat toimia myös kuurot tulkit (Pelkonen Laurén 1994, 8).

8 5 Kielellisten taitojen lisäksi tulkin täytyy tuntea tulkkaustekniikka, ammattietiikka ja oma ammattiroolinsa. Sen lisäksi puhe- ja kuuntelemisen taito sekä sosiaalinen älykkyys korostuvat tulkin ammatissa. Tulkin tulee esiintyä varmasti ja luottamusta herättävästi. (Kääntäjä 1995 n:o 7, 10.) Koska tulkki on kahden kielen ja kulttuurin asiantuntija, hänen tulee olla herkkä havaitsemaan asiakkaidensa maailmankuvaan ja kulttuuriin liittyviä tärkeitä elementtejä, kuten tabuja tai kielikuvia (Gentile Ozolins Vasilakakos 1996, 66, 67) Tulkin työnkuva ja tulkkaustilanteet Tutkielmassamme käytämme vain puhutun kielen tulkeista termiä asioimistulkki, vaikka viittomakielentulkitkin tulkkaavat asioimistilanteissa. Tutkielmaamme varten meidän oli kuitenkin valittava puhuttujen kielten tulkeille jokin yhtenäinen termi, joten päädyimme sanaan asioimistulkki. Tulkki on tulkkaustilanteessa avainasemassa, mutta taustahenkilönä (Saresvuo Ojanen 1988, 11). Tulkki on kielenkääntämisen asiantuntija, jonka tehtävä on välittää informaatiota puolueettomasti ja luottamuksellisesti. Jos viranomainen ja asiakas eivät kulttuurisista syistä ymmärrä toisiaan, tulkki voi molempien kulttuurien asiantuntijana helpottaa kommunikaatiota. Sekä viittomakielentulkeilla että asioimistulkeilla on ammattisäännöstöt, jotka on luotu turvaamaan sekä tulkkien että asiakkaiden oikeuksia. Säännöissä mainitaan muunmuassa vaitiolovelvollisuus ja puolueettomuus. Puolueettomuudella tarkoitetaan sitä, että tulkki ei asetu kenenkään puolelle eikä anna omien asenteidensa tai mielipiteidensä vaikuttaa tulkkaukseen. Säännöstöjen mukaan tulkki ei saa käyttää hyväkseen tulkkauksesta saatua tietoa eikä myöskään ottaa vastaan tehtävää, johon hänellä ei ole pätevyyttä. (Liite 1. Viittomakielentulkin ammattisäännöstö, Liite 2. Asioimistulkin ammattisäännöstö.) Viittomakielentulkkien eettisissä säännöissä mainitaan lisäksi kuulovammaisten asiakkaiden itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja tulkin

9 6 ammattitaidon jatkuva kehittäminen. Erona asioimistulkkien ammattisäännöstöön on myös 10. artikla Jos tulkki toimii sellaisessa asiakastyössä, jossa asiakkaat ovat myös tulkkipalvelun käyttäjiä, hän toimii niin, että ammattiroolit eivät sekoitu. Molempien tulkkien säännöstöissä mainitaan erikseen, kuinka menetellään, jos tulkki rikkoo sääntöjä. (Viittomakielentulkin ammattisäännöstö.) Tulkki ei ole avustaja. Tulkin ammattisäännöstön ja tulkkirekisterin säännöstön mukaan tulkki on puolueeton, eikä neuvominen kuulu tulkin tehtäviin (Suomen Kuurosokeat ry 1998, 14). Esimerkiksi sairaaloissa tulkin rooli voi hämärtyä siten, että tulkin ajatellaan olevan avustaja ja hänelle määrätään potilaan hoidossa avustavia tehtäviä. (Gentile ym. 1996, 31). Tulkin täytyy itse huolehtia siitä, että kaikki osapuolet tietävät mitä tulkin rooliin kuuluu. Tulkkaustilanteina voivat olla erilaiset virastokäynnit, asioinnit lääkärillä, oikeudenkäynnit, kongressit ja julkiset tilaisuudet. Sekä viittomakielentulkkien että asioimistulkkien työ on vaativaa ja raskasta, mutta asioimistulkkien työssä se korostuu. Haastattelimme Turun seudun tulkkikeskuksen johtajaa Marjatta Niemistä saadaksemme ajankohtaista tietoa asioimistulkkauksesta. Hän kertoi asioimistulkin työn olevan rankkaa, koska pakolaisasiakkaiden kanssa on lähes aina kyse ongelmista kun tulkkia tarvitaan. Pakolaisuuteen liittyy aina erilaisia tragedioita. Pakolaiset ovat saattaneet asua kymmenenkin vuotta pakolaisleirillä erossa perheestään ja jotkut heistä ovat ehkä olleet vankilassa tai joutuneet kidutuksen kohteeksi. Nämä kokemukset heijastuvat tulkkaustilanteisiin ja saattavat vaikeuttaa tilanteen sujumista. Raskaan työn lomassa mukavia tulkkaustilanteita ovat esimerkiksi lasten neuvolakäynnit ja synnytykset. (Marjatta Niemisen haastattelu 2001.) Viittomakielentulkkien työ ei ole yhtä ongelmakeskeistä kuin asioimistulkkien työ, sillä viittomakielentulkeilla tulkkaustilanteet vaihtelevat perhejuhlista ja harrastuksista opiskelutulkkaukseen. Vaihtelevuus johtuu kuuron asiakkaan oikeudesta itse päättää, millaisiin tilanteisiin hän tulkin tilaa. Pakolaisten tilanne on toinen, koska tulkin tilaa viranomainen. (Marjatta Niemisen haastattelu 2001.)

10 Laki tulkkipalveluista Kuulovammaisten oikeus tulkkipalveluun perustuu vammaispalvelulakiin (Suomen Kuurosokeat ry 1998, 8). Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380 toteaa seuraavaa: 1 Lain tarkoitus. Tämän lain tarkoitus on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (Suomen laki II 1998 So 214 1, 1556). Lakeja on useita ja ne määrittelevät tulkin käytön laillisen oikeuden. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /759 toteaa tulkkipalveluista seitsemännessä (7.) pykälässä näin: Tulkkipalveluihin kuuluu työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi suoritettava viittomakielellä tai muilla kommunikaatiota selventävillä menetelmillä tapahtuva tulkkaus (Suomen laki II 1998 So 215 7, 1559). Kuulovammaisia koskevia lakeja ovat hallintomenettelylaki /598, kielilaki 1922/148 ja laki potilaan oikeuksista /785 (Pelkonen Laurén 1994, 15). Ulkomaalaisia koskevia lakeja ovat kielilaki 1922/148, hallintomenettelylaki 1982/598, esitutkintalaki 1987/449, ulkomaalaislaki 1991/378 ja sosiaalihuoltolaki 1982/710. Pohjoismainen kielisopimus vuodelta 1987 sisältää periaatteen, että kaikilla pohjoismaiden kansalaisilla on oikeus Pohjoismaiden alueella käyttää viranomaisten kanssa äidinkieltään joko suullisesti tai kirjallisesti. (Forsander 1996, 8 9.) Suomi on sitoutunut kansainvälisissä sopimuksissa takaamaan tulkkipalvelut esimerkiksi yleissopimuksessa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi. (Tulkkikoulutustyöryhmän muistio 1993, 15.) Maahanmuuttajia ja pakolaisia koskevista asioista valtakunnallisella tasolla päättää työministeriön maahanmuutto- ja työlupa-asiat tiimi. Paikallisesti asioita hoitavat TEkeskukset (työvoima- ja elinkeinokeskukset). Ne vastaavat muun muassa rahoituksesta sekä neuvottelusta kuntien kanssa. Ministeriö vastaa myös tulkkipalveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä. Pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin verrattuna muilla maahanmuuttajilla on heikommat mahdollisuudet saada tulkkipalvelua, koska kukin

11 8 viranomaistaho joutuu itse maksamaan palvelusta. Marjatta Nieminen kommentoi asioimistulkkipalvelun toteutumista näin: Kunnalliset tulkkikeskukset antavat maksuttomia tulkkaus- ja käännöspalveluja sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisille sekä kotouttamiseen liittyviin palveluihin silloin, kun asiakkaana on pakolainen tai turvapaikanhakija. Muut viranomaiset, kuten poliisi ja oikeuslaitos saavat tulkkaus- ja käännöspalvelut maksua vastaan. Kotouttamislain mukaiset palvelut sisältävät muun muassa vanhempainillat ja opettajan ja vanhempien henkilökohtaiset tapaamiset. (Marjatta Niemisen haastattelu 2001.) Täytyy muistaa, että ilmaisen tulkkipalvelun saavat vain turvapaikanhakijat ja pakolaisstatuksen saaneet henkilöt. Avioliiton kautta maahan muuttaneet joutuvat maksamaan tulkkipalvelusta. Yleensä opiskelua varten ei anneta tulkkeja, ainoastaan joissain poikkeustapauksissa voidaan toimia toisin. Asioimistulkin peruskuukausipalkka vaihtelee 7761mk/kk ja 9818mk/kk välillä sekä tuntipalkka 80mk/h ja 160mk/h välillä. Jos tulkilla on kokemusta ja hän on korkeasti koulutettu saa hän työssäolovuosiltaan korotusta kuukausipalkkaansa. Tuntipalkka kokeneella ja korkeasti koulutetulla tulkilla voi nousta jopa 230mk/h. (Marjatta Niemisen haastattelu 2001.) Viittomakielinen tulkkipalvelu on kuulovammaiselle ilmaista. Palvelun maksaa kuulovammaisen kotikunnan sosiaalitoimisto. Tulkin palkka koostuu tulkkaustuntien palkasta, matka-ajan palkasta sekä matkakorvauksista. (Pelkonen Laurén 1994, 8.) Erityisalojen Toimihenkilöliiton ERTO:n suositusten mukaan perustuntipalkka on 99,60 mk, johon suositellaan maksettavan iltalisää 15% klo ja yölisää 30% klo Vaativan työn lisää maksetaan kokous- ja kongressitulkkauksista, taktiiliviittomisesta (kädestä käteen viittomisesta kuulonäkövammaiselle) ja vieraan kielen tulkkauksesta. Kuurosokean opastuksesta suositellaan maksettavaksi 15% opastuslisä. Sunnuntaina tai muuna juhlapäivänä maksetaan tuntipalkka kaksinkertaisena. (Viittomakielentulkkien palkkasuositus , 3.) 2.4. Viittomakielentulkit Kuurojen ja kuurosokeiden tulkkipalvelu tuli maassamme voimaan invalidihuoltolakiin tehdyllä muutoksella (Leppänen Hassinen 1984). Aikaisemmin

12 9 tulkkeina ovat toimineet kuurojen omaiset, ystävät ja palveluiden parantuessa viittomakielentaitoiset työntekijät. Ystävien ja omaisten käyttäminen tulkkina on saattanut kuurot riippuvuuteen ja kiitollisuudenvelkaan, mikä on aiheuttanut ongelmia molemmille osapuolille. Sukulaiset eivät kunnioittaneet kuurojen itsemääräämisoikeutta vaan hoitivat asiat heidän puolesta. Myös tulkkaamisen taso on vaihdellut suuresti, koska ystäviltä ja omaisilta ei voida vaatia tulkin ammattitaitoa. Näiden syiden vuoksi on Kuurojen Liiton tavoitteena ollut jo 1950-luvulta lähtien saada tulkkipalvelu järjestettyä yhteiskunnan varoilla. (Leppänen Hassinen 1984, 1, 2.) Nykyään viittomakielentulkkina toimiva henkilö on käynyt viittomakielentulkin koulutuksen ja on hyväksytty tulkkirekisteriin (Pelkonen Laurén 1994, 8). Viittomakielentulkin voi tilata alueellisesta tulkkikeskuksesta, joita on 21 ympäri maata, tai ottamalla suoraan yhteyttä tulkkiin. Yhteystiedot löytyvät Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän pitämästä tulkkirekisteristä, jonka saa sosiaalitoimistosta, tulkkikeskuksesta, Kuulonhuoltoliiton piiritoimistosta tai kuuroutuneiden toimistosta Viittomakielentulkkien koulutus Ensimmäiset tulkkikurssit järjestettiin vuonna Tulkkien tarpeen jatkuvasti kasvaessa koulutus muuttui vähitellen. Vuonna 1983 tulkkikoulutuksesta tuli kouluhallituksen alainen ja se muuttui yksivuotiseksi. Koulutuspaikkoina toimivat Turun kristillinen opisto ja Kuopiossa Pohjois-Savon kansanopisto. Koulutuksen muuttuessa kaksivuotiseksi vuonna 1986 lisättiin pääsyvaatimuksiin ylioppilastutkinnon suorittaminen. Jälleen vuonna 1988 opintoihin lisättiin yksi vuosi. Näin kuljettiin kohti vuotta 1998 ja nykyistä kolmen ja puolen vuoden eli 140 opintoviikon ammattikorkeakoulututkintoa. (Päivi Homin luennot 1999.) Koulutuspaikkoina toimivat edelleen Turku, nyt Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikkönä, ja Kuopio Humanistisen ammattikorkeakoulun yksikkönä. Vuonna 2001 aloitettiin tulkkikoulutus myös Helsingissä Humanistisen ammattikorkeakoulun alaisuudessa. Turun koulutusohjelma mainitsee tavoitteeksi vuorovaikutuksen toimivuuden, tasaarvoisuuden sekä niiden edistämisen. Tavoitteena on myös antaa tulkeille taito arvioida valmiutensa toimia puolueettomasti kuurojen ja kuulevien asiakkaiden välillä. Tulkki ei

13 10 anna omien mielipiteidensä, asenteidensa tai tietojensa vaikuttaa tulkkaukseen. (DIAK opinto-opas , ) Tärkeintä on hyvän viittomakielentaidon omaksuminen sekä viittomakielisen yhteisön ja kulttuurin tuntemus. ( HUMAK opinto-opas Humanistisen ammattikorkeakoulun www-sivu ) Turussa opintokokonaisuuksia on neljä: perusopinnot 15 opintoviikkoa, ammattiopinnot 100 opintoviikkoa, vapaasti valittavat opinnot 10 opintoviikkoa ja opinnäytetyö 15 opintoviikkoa. Opistotason tulkkikoulutuksen suorittaneet saivat automaattisesti luvan viittomakielen opettamiseen, mutta ammattikorkeakoulun myötä koulutus muuttui muun muassa siten, että opiskelijat eivät saa lupaa viittomakielen opettamiseen. Nyt opiskelijat valitsevat neljästä vaihtoehdosta yhden, johon he haluavat syventyä. Vaihtoehdot ovat: viittomat kommunikaation tukena (antaa pätevyyden viittomien opetukseen), viittomakieli, kääntäminen ja tulkkaus sekä tulkkaus kuuroutuneille ja kuurosokeille. (DIAK opinto-opas , 93, 117.) Kuopiossa ja Helsingissä opintokokonaisuudet jakautuvat hieman eri tavalla. Kaikille yhteisiä Humanistisen ammattikorkeakoulun opintoja on 10 opintoviikkoa, samaten vapaasti valittavia opintoja on 10 opintoviikkoa. Opinnäytetöille ja suuntautumisopinnoille on molemmille varattu 20 opintoviikkoa. Suuntautumisopinnot ovat samat kuin Diakonia-ammattikorkeakoulussa, mutta erona on se, että HUMAK:n opiskelijoilla on mahdollisuus valita pedagogiset opinnot, jotka suoritettuaan he saavat pätevyyden viittomakielen opettamiseen. Viittomakielen ja suomen kielen opintoja on 30 opintoviikkoa ja saman verran on kääntämisen ja tulkkauksen opintoja. Työoppimiseen voi käyttää opintoviikkoa. ( HUMAK opinto-opas Humanistisen ammattikorkeakoulun www-sivu ) Viittomakielentulkkien asiakkaat Viittomakielentulkin asiakkaita ovat huonokuuloiset, kuuroutuneet, kuurot ja kuulonäkövammaiset. Huonokuuloisena pidetään henkilöä, joka kuulee kuulolaitteella ja kommunikoi yleensä puheella. Kommunikoinnin apuna hän voi käyttää huuliolukua, viitottua puhetta tai viittomakieltä. Kuuroutunut henkilö puolestaan on menettänyt kuulonsa puheen oppimisen jälkeen eikä saa puheesta selvää edes kuulolaitteen avulla.

14 11 Kommunikoinnin tukimenetelminä hän voi käyttää viitottua puhetta, viittomakieltä ja huuliltalukua, kuten huonokuuloisetkin. Muita tukimenetelmiä ovat sormiaakkoset ja kirjoitustulkkaus. (Topo Heiskanen Rautavaara Hannikainen-Ingman Saarikalle- Tiilikainen 2000, 13, 55.) Henkilö on kuuro, jos hän on menettänyt kuulonsa ennen puheen oppimista tai syntynyt kuurona. Hän saattaa kuulla kovia ääniä tai puheen piirteitä, mutta hän ei saa selvää puheesta kuulokojeenkaan avulla. Kuuron äidinkieli on viittomakieli. (Topo ym. 2000, 69.) Puhuttaessa ryhmänä henkilöistä, joilla on vakava-asteinen kuulo-näkövamman yhdistelmä, käytetään nimitystä kuurosokeat, koska halutaan korostaa kaksoisvamman vakavuutta. Kuurosokeat itse ovat nimenomaan tätä halunneet. (Leppänen Hassinen 1984, 7.) Osalla kuurosokeista on jäljellä näön ja/tai kuulon jäänteitä, mutta osa on täysin kuuroja ja sokeita. Vammojen yhdistelmä vaikeuttaa näkövammaisten tai kuulovammaisten palvelujen soveltuvuutta kuurosokeille. Ongelmia esiintyy kommunikoinnissa, tiedon saannissa ja orientoitumisessa. (Topo ym. 2000, 85.) Tulkkaustapa riippuu kuurosokean toiveista sekä vamman laadusta. Tapoja voivat olla viittomakieli, viitottu puhe, taktiiliviittominen ja puhe, joko toistaen puhetta tai käyttämällä induktiotulkkausta. Muita tapoja ovat sormiaakkoset, suuraakkoset, pistekirjoitus ja kirjoittaminen tietokoneella, tulkkauslaitteella tai käsin. (Suomen Kuurosokeat ry 1998, 17, 20.) Usein unohtuu se tosiseikka, että viittomakielentulkkien asiakkaita ovat myös kuulevat henkilöt, kuten viranomaiset, muiden palveluiden tuottajat ja yksityishenkilöt (Forsander 1996, 7) Asioimistulkit Suomessa pakolaisten ja maahanmuuttajien määrä lisääntyi huomattavasti 1990-luvun alussa. Samalla tulkkauksen ja tulkkien tarve kasvoi. Suomeen tulleet ihmiset puhuivat harvinaisia, yleensä Euroopan ulkopuolisia kieliä, joiden taitajia ei Suomesta silloin löytynyt. Niinpä tulkkeja jouduttiin kouluttamaan nopeasti sellaisista henkilöistä, joiden kielitaito ja kulttuurintuntemus jollain tapaa riittivät tulkkina toimimiseen. Nykyään

15 12 toiminta on hyvin organisoitua ja työllistää suuren määrän maahanmuuttajia. (Kääntäjä 1998, 6.) Tulkkikoulutustyöryhmän mukaan asioimistulkkaus tarkoittaa tulkkausta tilanteissa, joissa viranomainen ja yksityishenkilö tarvitsevat apua kommunikoidakseen keskenään (Forsander 1996, 7). Viranomainen tilaa tulkin alueellisesta asioimistulkkikeskuksesta. Kunnallisia tulkkikeskuksia on Helsingissä, Lahdessa, Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Lisäksi Suomessa toimii muutamia yksityisiä tulkkikeskuksia. Jos tulkkikeskusta ei ole, tulkkipalvelut hankitaan omalla alueella toimivilta freelance-tulkeilta. (Forsander 1996, 21.) Joillakin viranomaisilla on lista tulkeista, joita he käyttävät mieluiten. Esimerkiksi poliisilaitoksissa toimitaan tällä tavalla. (Forsander 1996, ) Sekä viranomaiset että tulkit hyötyvät tällaisesta järjestelystä. Yhteistyön jatkuessa saavutetaan molemminpuolinen luottamus toisen ammattitaitoa kohtaan. Lisäksi säästetään aikaa, kun joka kerta ei tarvitse perehdyttää uutta työntekijää yhteisen tilanteen hoitamiseen Asioimistulkkien koulutus Ennen vuonna 1994 voimaan tullutta ammattitutkintolakia tulkkien pätevyyttä ja työskentelyä ei valvonut kukaan. Kuka tahansa vähänkin kielitaitoinen sai toimia tulkkina, eikä tulkin ammattinimikettä oltu suojattu mitenkään. Alan koulutus on vaihdellut suuresti, koska alalla ei ole vakiintunutta opetussuunnitelmaa. (Kääntäjä 6/1998, 6.) Monet asioimistulkit eivät ole saaneet tulkkikoulutusta, vaan he osaavat tarvittavan kielen joko äidinkielenään tai ovat sen muuta kautta oppineet. Koska pelkkä kielitaito ei riitä, tulkeiksi haluavat testataan tulkkikeskuksen toimesta kaksivaiheisessa kokeessa sekä kirjallisesti terminologian että teknisesti tulkkauksen osalta. Testaajina ovat tulkkikeskuksen käännösvastaava, suomen kielen asiantuntija ja tulkki, joka osaa testattavan kielen. (Turun seudun tulkkikeskuksen toimintakertomus 2000, 2.)

16 13 Yliopistotason koulutusta tarjotaan Helsingin, Joensuun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistoissa. Keskimäärin tulkkauksen opintoja on oppilaitoksesta sekä kielestä riippuen 10 opintoviikkoa. Koulutusohjelmat sisältävät myös tulkkausta tukevia harjoitteluja, kuten erikoisalojen ja suomen kielen opintoja. Yleisimpiä tulkkauskursseja ovat tulkkauksen teoria, konsekutiivi- ja simultaanitulkkausharjoitukset ja neuvottelutulk-kauksen opinnot. (Reiman 1991, 17.) Kieliharjoittelut kuuluvat olennaisesti sekä pää- että sivukielen opintoihin. Kieliharjoittelujaksot ovat vähintään kuukauden mittaisia. Yleisimmin opiskelijat menevät opiskelemaan johonkin ulkomaiseen korkeakouluun esimerkiksi Sokratesvaihdon kautta. (Turun yliopiston kääntämisen ja tulkkauksen keskuksen www-sivu ) Kääntäjän ja tulkin koulutus on monipuolinen. Tutkinnon suorittaneet saavat valmiudet monenlaisiin työtehtäviin. Varsinaisen kääntäjän ja tulkin tehtävien lisäksi he voivat tehdä markkinointi- ja myyntityötä, toimistotyötä, konsultointia ja tutkijan työtä. Heidän erikoisalaansa ovat työtehtävät, jotka vaativat äidinkielen ja vieraan kielen hallintaa sekä kansainvälisen viestinnän tuntemusta. (Turun yliopiston kääntämisen ja tulkkauksen keskuksen www-sivu ) Turun yliopiston kääntämisen ja tulkkauksen keskus järjestää kahdeksan kuukauden mittaisia konferenssitulkkauskursseja tulkeille. Perusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä riittävä kielitaito. Lisäksi soveltuvuuskokeissa mitataan hakijoiden yleissivistystä ja soveltumista tulkiksi. Kursseja on järjestetty vuodesta 1995 lähtien ja niiden tarkoituksena on saada lisää tulkkeja EU:n ja kansainvälisen kaupan palvelukseen. (Turun yliopiston kääntämisen ja tulkkauksen keskuksen www-sivu ) Asioimistulkin ammattitutkinto hakee vielä muotoaan ja tutkintojärjestelmän vakiintuminen kestänee vielä muutamia vuosia. Tällä hetkellä tutkinnon tavoitteena on varmistaa asioimistulkkien ammattitaito ja yhtenäistää koulutus. Tutkintojärjestelmä on tarkoitettu pätevöitymismahdollisuudeksi ammattitaidon ja koulutuksen hankkimistavasta riippumatta. Opetushallituksen nimittämä ammattitutkintotoimikunta valvoo tutkinnon suunnittelua ja toteutusta sekä solmii näyttökokeen

17 14 järjestämissopimukset. Kokeessa on kaksi osiota, kirjallinen ja suullinen, jotka testaavat tulkin ammattitaitoa. Ammattitaitovaatimuksia ovat: 1. Tulkin roolin ja etiikan tuntemus 2. Tulkkauskielten ja -kulttuurien hallinta ja tuntemus 3. Tulkattavien alojen ammattisanaston ja fraseologian (sanontojen ja lausetapojen) hallinta 4. Tulkkaustekniikan hallinta 5. Tulkkaustilanteen hallinta Kuvaa asioimistulkkauksesta kielitaitoisten ihmisten sivubisneksenä halutaan muuttaa ammattimaisempaan suuntaan. (Kääntäjä 1998, 6.) Asioimistulkkien asiakkaat Turun seudun tulkkikeskuksen vuoden 2000 toimintakertomuksen mukaan tulkkaustunteja kertyi yhteensä Yleisimpiä kieliä olivat arabia, albania ja venäjä. Harvinaisimpina kielinä mainitaan azeri, bengali, tamili ja thai (Turun seudun tulkkikeskuksen toimintakertomus 2000.) EU-kielten, esimerkiksi englanti, saksa, ranska, tulkkauksia tekevät yleensä yksityiset firmat, jotka veloittavat palveluistaan oman harkintansa mukaan. Tunnetuimpina yksityisinä käännös- ja tulkkausyrityksinä mainittakoon Lingua Nordica Helsingissä sekä Pasanet ja Hermeneus Turussa. (Marjatta Niemisen haastattelu 2001.) Pakolaisena pidetään henkilöä, joka on joutunut jättämään kotimaansa suojautuakseen vainolta, väkivallalta tai sodankäynniltä eikä hän tule uudessa maassa toimeen ilman apua. Jos hän palaa kotimaahansa tai alkaa selviytyä omin avuin turvapaikkamaassaan, hän menettää pakolaisstatuksensa. (Hakovirta 1989, 7 8.) Suomen kielen perussanakirja määrittelee turvapaikanhakijaksi henkilön, joka hakee turvapaikkaoikeutta. Turvapaikkaoikeus tarkoittaa sitä, että henkilöllä on oikeus oleskella maassa mahdollisista luovutuspyynnöistä huolimatta. Turvapaikkaoikeus voidaan myöntää henkilölle, joka on paennut vieraaseen maahan poliittisen vainon takia. (Haarala toim. 1994, 372.)

18 15 Viranomaispuolella yleisimpiä asiakkaita ovat terveystoimen, sosiaalitoimen ja vastaanottokeskusten työntekijät. Myös poliisi, mielenterveysala ja oikeuslaitos työllistävät tulkkeja jonkin verran. (Turun seudun tulkkikeskuksen toimintakertomus 2000, 6.) 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Viittomakielentulkki toimii yhteistyössä monien eri alojen työntekijöiden kanssa. Yleisiä tulkkauspaikkoja ovat sairaalat, työvoimatoimistot, KELA ja sosiaalitoimistot. Jokainen vaihtoehto olisi ollut mielenkiintoinen tutkimuskohde, mutta keskusteltuamme Turun tulkkikeskuksen johtajan Marjatta Niemisen kanssa valitsimme kohteeksemme sosiaalitoimistot. Valinnan ratkaisi se, että asioimistulkkeja tarvitaan sosiaalitoimistoissa huomattavasti enemmän kuin työvoimatoimistoissa tai KELAssa. Viittomakielentulkeilla tällaista selkeää eroa ei ollut, joten sosiaalitoimistot sopivat tarkoitukseemme parhaiten. Otimme tutkimukseen mukaan asioimistulkit viittomakielentulkkien lisäksi, koska halusimme vertailla näiden kahden alan tunnettavuutta. Meillä on jo jonkin verran harjoittelusta saatua kokemusta työelämästä. Lisäksi olemme tehneet jonkin verran tulkkauksia itsenäisesti ja siitä syystä kiinnostuimme siitä, mitä palvelualojen työntekijät tietävät tai millaisia käsityksiä heillä on tulkeista. Lyhyen uramme aikana olemme saaneet kuulla vaihtelevia kommentteja ammatistamme ja olemme törmänneet toistuvasti samoihin väärinkäsityksiin, kuten esimerkiksi viittomakielen kansainvälisyyteen. Jotkut ihmiset ajattelevat viittomakielentulkin työn olevan erityisen helppoa, koska siinä ei heidän mielestään tarvitse muuta kuin heilutella vähän käsiä. He eivät ole tulleet ajatelleeksi, että tulkkausprosessi vaatii paljon muutakin kuin vain käsien liikuttelua. Toiset taas eivät voi uskoa, että viittomakielentulkki on oikea ammatti, vaan ajattelevat tulkkauksen olevan vapaaehtoistyötä vammaisten auttamiseksi. Nämä väärinkäsitykset antoivat osaltaan alkusysäyksen tutkia jonkin ammattiryhmän mielipiteitä ja käsityksiä viittomakielentulkeista.

19 16 Toteutimme tutkimuksen kvantitatiivisena survey-tutkimuksena elo-syyskuussa Tämänkaltaisessa tutkimuksessa tietystä ihmisjoukosta poimitaan otos ja jokaiselta yksilöltä kerätään aineisto standardoidussa muodossa. Yleensä tutkimus toteutetaan käyttämällä kyselylomaketta tai strukturoitua haastattelua. Kyselytutkimuksen etuna on mahdollisuus kerätä laaja tutkimusaineisto suhteellisen nopeasti ja vaivattomasti. Tällaisen tutkimuksen haittapuolia ovat kuitenkin vastausten kato ja epävarmuus siitä, kuinka vakavasti vastaajat ovat suhtautuneet tutkimukseen. (Hirsjärvi Remes Sajavaara 1997, 122, 182.) Alkuperäinen tarkoitus oli tehdä kysely neljässä eri kaupungissa. Otos pieneni kuitenkin koskemaan kolmea kaupunkia ajanpuutteen ja lupahakemuksien viipymisen takia. Tätä opinnäytetyötä ajatellen otos oli kuitenkin kattava. Kaupungit joihin kyselyitä lähetettiin, olivat Oulu, Tampere ja Turku. Lupa tutkimuksen tekoon anottiin Tampereen ja Turun sosiaalitoimelta. Oulu ei vaatinut erillistä lupaa. Toimitimme kyselyt toimistojen johtaville sosiaalityöntekijöille, jotka jakoivat kyselyt työntekijöille ja palauttivat ne. Vastausaikaa annettiin noin kolme viikkoa. (Liite 3. Tutkimuslupahakemus.) Kaavakkeita lähetettiin yhteensä 52 kappaletta ja määräaikaan mennessä saimme takaisin 36 vastausta ja näin vastausprosentiksi tuli 69 %. Vastausprosentti valikoimattomalle ryhmälle tehdyssä kyselyssä jää usein vain prosenttiin, mutta jollekin tietylle, aiheesta kiinnostuneelle, erityisryhmälle lähetetyn kyselyn vastausprosentti voi olla jonkin verran korkeampi (Hirsjärvi Remes Sajavaara 1997, 192.) Näin ollen saamamme vastausprosentti oli hyvä. Jouduimme hylkäämään kaavakkeista yhden, koska siitä puuttui yksi sivu. Kaksi kaavaketta saapui myöhässä, joten jätimme ne käsittelemättä Tutkimusongelmat Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sosiaalityöntekijöiden suhtautumista tulkkeihin ja heidän työhönsä. Halusimme selvittää, onko heidän mielestään viittomakielentulkeilla ja asioimistulkeilla huomattavia eroja esimerkiksi

20 17 ammattitaidossa tai arvostetaanko heitä eri tavalla. Peruskysymyksiksi voimme nimetä seuraavat: 1. Onko viittomakielentulkkien ja asioimistulkkien arvostus erilaista? 2. Onko viittomakielentulkkien ja asioimistulkkien ammattitaidoissa eroavaisuuksia? 3. Pidetäänkö viittomakielentulkkeja ja asioimistulkkeja luotettavina? 4. Millaisena tulkin rooli nähdään? 3.2. Taustatietokysymykset ja väittämät Kysely oli kaksiosainen (Liite 4. Kyselykaavake). Kyselyn laatimisessa käytimme apuna osia Annika Forsanderin tutkimuksesta Asioimistulkin monet roolit Kyselyn aluksi vastaajilta kysyttiin tietoja heidän taustastaan. Halusimme tietää vastaajien iän, sukupuolen, heidän koulutuksensa ja montako vuotta he ovat työskennelleet alalla, sillä ajattelimme niiden seikkojen vaikuttavan vastaajan mielipiteisiin ja tietoihin. Tärkeää oli tietää, onko vastaajilla lähipiirissään kuuroja tai maahanmuuttajia ja onko heillä kokemusta tulkeista, sillä uskoimme sen vaikuttavan tulkkitarpeeseen ja suhtautumiseen viittomakielentulkkeihin sekä asioimistulkkeihin. Henkilökohtaisten kontaktien kautta vastaaja on ehkä saanut positiivisen tai negatiivisen käsityksen itsestään kuuron tai maahanmuuttajan kanssa kommunikoijana sekä mielikuvan viittomakielentulkeista ja asioimistulkeista. Samasta syystä uskomme lähipiirin ihmiskontaktien myös helpottavan asiakasryhmien kohtaamista tulkin välityksellä, koska ennestään tutut asiat tuntuvat turvallisilta. Halusimme selvittää, ovatko vastaajat saaneet koulutusta tulkinkäyttöön tai tulkinkäyttäjiin ja onko mahdollisesta koulutuksesta ollut hyötyä. Vastausten perusteella odotimme saavamme tietoa tiedottamisen tarpeellisuudesta ja koulutuksen hyödyllisyydestä tai hyödyttömyydestä. Taustatietokysymysten päätarkoitus oli selvittää, onko monivalintakysymyksiin vastattu mielipiteiden vai kokemuksen ja tiedon perusteella. Viimeisillä kysymyksillä halusimme valmistaa vastaajaa toisen osan

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi LAATUKÄSIKIRJA 2015 www.tulkkauspalvelut.fi SISÄLLYSLUETTELO Tulkkauspalvelun esittely 2 Toiminnan kuvaus 3 Tulkkimme & kielet 4 Laatu ja laadun mittaaminen 5 Yhteystiedot 6 TULKKAUSPALVELUN ESITTELY Oulan

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Puhevammaisten tulkkauspalvelusta Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 1.9.2010.

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA 1/7 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli mies nainen 2. Syntymävuosi 3. Asumismuoto itsenäisesti omassa asunnossa (esim. vuokralla) vanhempien luona

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Aika: 25.11.2013 klo 10.00-15.35 Paikka: Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Osallistujat: Sirpa Laurén (puheenjohtaja),

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002

FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007. Kaisu Puttonen

Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007. Kaisu Puttonen Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007 Kaisu Puttonen Tulkkipalvelukartoitus Kartoitus tehty yhtstyössä Vammaisalan sosiaalityön ja erityisosaamisen kehittämishankkeen kanssa. Hankkeen yhtenä tavoitteena

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

b. Kuulovammaisten tulkkauspalvelu, kirjoitustulkkaus (Tulkin tiedot 5b -lomake)

b. Kuulovammaisten tulkkauspalvelu, kirjoitustulkkaus (Tulkin tiedot 5b -lomake) Kansaneläkelaitos Tarjouspyyntö Terveysosasto Henkilöstö Liite 5 Kela 62/331/2013 TULKKAUSPALVELUA TUOTTAVA HENKILÖSTÖ 1. Vähimmäisvaatimukset Tulkilta edellytettävä(t) tutkinto/tutkinnot tulee olla suoritettuna

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto. Pirjo Viinikainen, kouluttaja, Jyväskylän aikuisopisto

Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto. Pirjo Viinikainen, kouluttaja, Jyväskylän aikuisopisto Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto Näyttötutkinnon tutkinnon perusteet 2006 Taustaa 1990-luvulla AAC-lis lisäkoulutusta 2001 puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkinnon perusteet Toteutus

Lisätiedot

KANNANOTTO hallituksen esitykseen laiksi vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta

KANNANOTTO hallituksen esitykseen laiksi vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta Sosiaali- ja terveysministeriölle KANNANOTTO hallituksen esitykseen laiksi vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä haluaa kunnioittaen esittää kannanottonsa uuteen tulkkauspalvelulakiin.

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen Mira Pihlaja Kouvolan SVAyhteyshenkilöpäivät Ma 19.3.2007 AMK-kartoitus Tavoitteista: - Selvittää yhteneväisyyksiä opinnoissa (perus&ammatilliset)

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Määritelmä Tulkkaus ja etätulkkaus

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston

Lisätiedot

HUMANISTINEN JA KASVATUSALA

HUMANISTINEN JA KASVATUSALA HUMANISTINEN JA KASVATUSALA HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN YLEISET VALINTAPERUSTEET VUONNA 2014 OPISKELIJAVALINTA Humanistisen ja kasvatusalan opiskelijavalinta on kaksivaiheinen. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Myynnin Pyöreä Pöytä

Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Arvostus Suomessa Havaintoja selvityksestä keväällä 2009 Petteri Laine, Customer Centric Selling Finland Petteri.laine@customercentric.fi 050 3229107 Sisältö Miksi Myynnin

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Tulkkiprofiili Puhevammaisten tulkit

Tulkkiprofiili Puhevammaisten tulkit in ilmoitettujen tietojen perusteella asiakkaan tulkkitilaukseen etsitään asiakkaalle sopiva tulkki 1 perustiedot Sukunimi ja etunimet Työnantaja/toiminimi Tulkki toimii seuraavilla välitysalueilla Etelä-Suomi

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Näyttötutkinnon perusteet

Näyttötutkinnon perusteet Näyttötutkinnon perusteet ASIOIMISTULKIN AMMATTITUTKINTO 2006 MÄÄRÄYS 42/011/2006 OPETUSHALLITUS ISBN 952 13 3090 2 (nid.) ISBN 952 13 3091 0 (pdf) 1 Dno 42/011/2006 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA. Puhevammaisten tulkkauksen erikoistumisopinnot 30 op

OPETUSSUUNNITELMA. Puhevammaisten tulkkauksen erikoistumisopinnot 30 op Puhevammaisten tulkkauksen erikoistumisopinnot 30 op sivu 1 (19) Amk:n hallitus 10.4.2013 Liite x OPETUSSUUNNITELMA Puhevammaisten tulkkauksen erikoistumisopinnot 30 op Hanna Putkonen-Kankaanpää Marja

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Tulkin kanssa työskentely

Tulkin kanssa työskentely Tulkin kanssa työskentely Sisällysluettelo Johdanto 3 Miksi ja milloin minun tulisi käyttää tulkkausta? 4 Tulkkaustyypit 6 Tulkkausmenetelmät 9 Tulkin tehtävä mitä voin odottaa tulkilta? 11 Miten varmistat

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 6/2013 Aika: 2.9.2013 klo 10-16 Paikka: Osallistujat: Poissa Tulkit Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Sirpa Laurén

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki.

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. 1 TULKKITOIMINNAN YHTEISTYÖRYHMÄ Pöytäkirja1/2012 Aika 6.2.2012 klo 10 16 Paikka Läsnä Poissa Tulkit Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. Laurén Sirpa (puheenjohtaja),

Lisätiedot

Opas tulkkauspalvelusta

Opas tulkkauspalvelusta Opas tulkkauspalvelusta Tulkkauspalvelun järjestäminen kuuluu Kelalle ja perustuu lakiin vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta. Laki tuli voimaan 1.9.2010. Kaikki tulkkauspalveluun liittyvät päätökset

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Asioimistulkin ammattisäännöstö

Asioimistulkin ammattisäännöstö Asioimistulkin ammattisäännöstö Asioimistulkkaus on viranomaisen tai yksityisen tahon ja asiakkaan välisen asioimisdialogin (haastattelun, kuulustelun, neuvottelun, tiedustelun, selvitys- ja tiedonvälityskeskustelun

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

LUPA TULKATA TULKKIEN AUKTORISOINNISTA JA REKISTERÖINNISTÄ

LUPA TULKATA TULKKIEN AUKTORISOINNISTA JA REKISTERÖINNISTÄ Sarja F. Katsauksia ja aineistoja 8, 2012 Virpi Thurén LUPA TULKATA TULKKIEN AUKTORISOINNISTA JA REKISTERÖINNISTÄ humak Humanistinen ammattikorkeakoulu Sarja F. Katsauksia ja aineistoja 8, 2012 HUMANISTINEN

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

FSD1259 Sopimuspalokuntatutkimus 2002 : kuntien valtuutetut

FSD1259 Sopimuspalokuntatutkimus 2002 : kuntien valtuutetut KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1259 Sopimuspalokuntatutkimus 2002 : kuntien valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 Kevään 2015 yhteishaussa on humanistisen ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot