Kääntämisen nykyiset ja tulevat haasteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kääntämisen nykyiset ja tulevat haasteet"

Transkriptio

1 Tuula Humphreys ja Leena Salmi Turun yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Ranskan oppiaine Kääntämisen nykyiset ja tulevat haasteet 1. Johdanto Arjessa ympärillämme on paljon tekstejä. Silmäilemme tekstejä heti aamulla heräämisen jälkeen shampoopullon kyljestä tai muropaketin etiketistä; näemme ulkomaalaisen poliitikon suomeksi tekstitetyn haastattelun aamu-tv:n uutisista tai kuulemme sen ulkomaankirjeenvaihtajan selostamana radiosta; työ- tai koulumatkalla selaamme kännykän suomenkielistä valikkoa, kadulla vilkaisemme kansainvälisen yhtiön kosmetiikkamainosta, aseman ohi kulkiessamme kuulemme kuulutuksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Päivän aikana käymme lukuisilla monikielisillä www-sivustoilla ja käytämme suomeksi käännettyä tekstinkäsittelyohjelmaa, kotimatkalla vilkaisemme kansainvälisen yrityksen kosmetiikkamainosta kadunvarressa, kotona kenties selailemme uuden keittiövälineen käyttöohjetta ja päivän päätteeksi rentoudumme katsoen suomeksi tekstitettyä tvsarjaa. Kaikki nämä lukemamme tai silmäilemämme tekstit ovat käännöksiä. (Vrt. Teva 2004: 23 24) Edellisen perusteella vaikuttaa siltä, että kohtalaisen suuri osuus kaikista kohtaamistamme teksteistä on käännetty jostain toisesta kielestä. Muutamien Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan (Salmi 2010, Vihonen & Salmi 2007, Mäkisalo 2006) käännösten osuus on reilu kolmasosa. Yliopistoopiskelijoiden yhden päivän aikana pitämissä tekstipäiväkirjoissa käännöksiksi mainittiin erityisesti tv-tekstitykset, (kauno)kirjallisuus, pakkausten tuoteselosteet ja erilaiset ohjetekstit (Paloposki 2007). Käännöksiä löytyi myös www-sivuilta, viranomaisteksteistä ja aikakauslehdistä, joista jotkut ovat lähes kokonaan käännettyjä. Suomalaisessa yhteiskunnassa käännöksiä on kaikkialla ympärillämme, koska maamme kaksi virallista kieltä ovat ns. pieniä kieliä verrattuna maailmankieliin, joilla on enemmän puhujia. Mitä on kääntäminen? Yksinkertaistettuna se on prosessi, jonka lopputuloksena yhdellä kielellä kirjoitettu teksti on tuotettu toisella kielellä kirjoitetussa muodossa. Kääntäminen ei kuitenkaan ole kielen kääntämistä, vaan tekstiin sisältyvien merkitysten. Tavoitteena on muuntaa yhdellä kielellä ilmaistut asiat toisenkielisiksi siten, että sama merkitys säilyy. Yleensä puhutaan kääntämisestä, kun kyse on kirjoitetusta tekstistä, ja tulkkauksesta, kun kyse on puheesta. Tosin esimerkiksi elokuvien ja tv-ohjelmien kohdalla, kun siirretään puhuttua tekstiä kirjoitetuksi, puhutaan audiovisuaalisesta kääntämisestä, mutta kuulovammaisille tarkoitettua puheen muuttamista tekstiksi kutsutaan kirjoitustulkkaukseksi. Lisäksi puhutaan lähtö- tai lähdekielestä sekä tulo- tai kohdekielestä. Lähdekieli (ransk. langue de départ tai langue source) on kieli, jolla teksti on alun perin kirjoitettu tai puhuttu; kohdekieli (ransk. langue d arrivée tai langue cible) taas tarkoittaa kieltä, jolle käännetään tai tulkataan. Kaikissa kielissä ei myöskään tehdä eroa suullisen ja kirjallisen kääntämisen välillä: esimerkiksi viron kielessä molemmista käytetty verbi on tõlkida.

2 2 Kääntäminen ei ole pelkkää sanojen panemista peräkkäin. Ammattimainen kääntäminen on myös vaativampaa kuin mikä tahansa arkipäiväinen kielenkäyttö ja vaatii kielitaidon lisäksi myös käännöstekniikan hallintaa, käännöstaitoa (Tommola 2003: 10). Se vaatii myös käännettävään asiaan tai aihepiiriin perehtymistä. Kääntämiseen kuuluu aina kulttuuriin liittyvien seikkojen huomioon ottaminen. Kääntäminen liittyy aina johonkin tilanteeseen, ja kääntämisessä on läsnä yleensä vähintään kaksi eri kulttuuria. Mitään kieltä ei ole olemassa kulttuurittomassa tyhjiössä. 2. Kääntämisen historiaa Kääntäminen on ikivanhaa toimintaa. Kääntäjät ovat hamasta muinaisuudesta lähtien välittäneet tietoa kielestä ja kulttuurista toiseen. He ovat luoneet kirjoitustapoja, sanastoja ja kirjakieliä. Suullinen kääntäminen eli tulkkaus on ollut olemassa paljon ennen kirjallista kääntämistä. On hyvin todennäköistä, että tulkkausta on harjoitettu yhtä kauan kuin edes jonkinlaisia kieliä on ollut olemassa. Konkreettisia todisteita sekä suullisesta että kirjallisesta kääntämisestä muinaisina aikoina on löytynyt pääasiassa Egyptistä ja Mesopotamiasta. Käännöstoiminnan historiaa voidaan lukea Egyptin faaraoiden hautamonumenttien seiniltä ja Lähi-idässä esiin kaivetuista savitauluista. Tulkkien ammattikunnan historia on todella pitkä. Egyptistä on löydetty merkintöjä tulkeista jo kolmannella vuosituhannella ekr. rakennetuista hautamuistomerkeistä. (Saksa 2004: 17 19) Vanhimmat konkreettiset todisteet kirjallisesta kääntämisestä on löydetty Mesopotamiasta eli Kaksoisvirran maasta, joka sijaitsi nykyisen Irakin alueella. Siellä asuivat sumerilaiset ( ekr.), joiden asuinsijoilta on löytynyt mittava määrä kirjallisuutta. Sumerilaisten nuolenpääkirjoituksella täyttämät savitaulut sisältävät alkuperäisen kirjallisuuden ohella myös käännöksiä ja kääntämistä koskevaa aineistoa. Sumerilaisten käännöstoiminnan uskotaan alkaneen 1900-luvulla ekr. (Saksa 2004: 20 22) Monet Antiikin Kreikan ja Rooman teksteistä ovat säilyneet jälkipolville ainoastaan kääntämisen ansiosta. Rooman valtakunnan hajottua Euroopassa vallitsi pitkään sekasorto, mutta Arabiassa Antiikin tekstejä käännettiin arabiaksi 700- ja 800-luvuilla. Bagdadissa toimi ns. Viisauden talo, jonne kerääntyi oppineita. He käänsivät arabiaksi mm. Antiikin tähtitiedettä (Ptolemaios), matematiikkaa (Pythagoras), lääketiedettä (Hippokrates, Galenos) ja filosofiaa (Platon, Aristoteles). (Saksa 2004: 44 47, Delisle ja Woodsworth 1995: ) Kun arabit valloittivat osan nykyistä Espanjaa 700-luvulla, heidän tekemänsä arabiankieliset käännökset kulkeutuivat Eurooppaan mm. Cordobaan ja Toledoon. Monet Antiikin teksteistä säilyivät vain näinä arabiankielisinä käännöksinä. Espanjassa käännettiin niitä ja luvuilla Euroopan tuolloiselle yhteiselle sivistyskielelle, latinaksi. Kääntäjiä tuli eri puolilta Eurooppaa, mm. Ranskasta, Saksasta ja Englannista. Kääntäminen tapahtui usein ryhmätyönä ja usein paikallisen välityskielen, kastilian kautta (Saksa 2004: 51 54, Delisle ja Woodsworth 1995: ). Maailman käännetyin kirja on Raamattu. Vanhan testamentin tekstien kääntämisen aloittivat juutalaiset jo kauan ennen ajanlaskumme alkua, ennen kuin Raamattu nykymuodossaan oli edes syntynyt. Kääntäminen oli erityisen ongelmallista, koska kyseessä oli pyhänä ja loukkaamattomana

3 3 pidetty Jumalan sana. Sen siirtäminen toiselle kielelle koettiin jopa lain rikkomiseksi. Ensimmäiseltä vuosisadalta ekr. peräisin oleva taru kertoo, että taivas pimeni kolmeksi päiväksi, kun pyhiä kirjoituksia alettiin kääntää. (Saksa 2004: 24) Raamatun kääntämisen ongelmista on kiistelty jo yli 2000 vuotta. Kääntäminen on aina haastava tehtävä, sen vaikeampi, mitä kauempana lähde- ja kohdekieli ovat toisistaan. Raamatun osalta kääntämisen vaikeutta lisää vielä se, ettei sen alkukieliä, Vanhan testamentin hepreaa ja Uuden testamentin kreikkaa puhu sellaisenaan enää kukaan. Niinpä Raamattu nykyisin käännetään useimmiten ryhmätyönä. Ryhmään kuuluu eksegetiikan eli Raamatun selitysopin tuntijoita sekä lähde- ja kohdekielten asiantuntijoita, ja käännösten ensimmäisiä versioita luetetaan palauteryhmillä mm. seurakunnissa (Toivanen 1985). Näin vastuu jakautuu tasaisemmin, tulkinnanvaraisuuksia voidaan punnita monipuolisemmin, ja suuren kääntäjäjoukon on helpompi vastata yleisön antamaan palautteeseen, joka toisinaan on ollut rajuakin. Vuonna 2004 Raamattu tai ainakin yksi sen kirjoista oli käännetty 2377 kielelle. (Liljeström 2007) Suomessa Raamatun kääntämisellä on ollut erittäin suuri merkitys, sillä käännöksen mukana syntyi Suomeen kirjakieli ja suomenkielinen kirjallisuus Mikael Agricolan tekemän Uuden testamentin käännöksen myötä. Agricola (n ) oli ensimmäinen suomen kielen kääntäjä sanan varsinaisessa merkityksessä. Ennen Agricolaa Suomessa oli käännetty mitättömän vähän. Suomeksi oli ilmeisesti käännetty vain kirkonmenoissa tarvittuja tekstejä. Nimenomaan käännöstensä kautta Agricolasta tuli se, minä hänet yleisesti tunnetaan: suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isä. Agricolan aikomus oli kääntää koko Raamattu, mutta hänen noustuaan Turun piispaksi ajanpuute ja myös taloudelliset vaikeudet estivät hankkeen viemisen loppuun. Uuden testamentin käännös valmistui vuonna 1548, ja lisäksi Agricola käänsi noin neljänneksen Vanhasta testamentista sekä virsiä ja muuta kirkollista kirjallisuutta. Agricolalla oli lähtötekstinään useita Raamatun käännöksiä. Hänellä oli ainakin kaksi kreikan- ja ruotsinkielistä, yksi latinankielinen ja yksi saksankielinen käännös. Sanakirjoja hänellä ei ollut, vaan sanojen merkityksiä oli etsittävä eri lähteitä vertaillen. Agricola kamppaili monenlaisten kielioppi-, sanasto- ja tyylivaikeuksien kanssa. Hänen teksteissään on kömpelyyksiä ja vierasperäisyyksiä, mutta valtaosa hänen ratkaisuistaan jäi elämään. Hän joutui myös luomaan uusia sanoja, varsinkin abstrakteja termejä kuten hengellinen, inhimillinen tai omatunto. Vielä uusimmassakin suomenkielisessä Raamatun käännöksessä, joka julkaistiin vuonna 1992, rakenteissa ja sanoissa näkyy Agricolan kynänjälki. Mikael Agricolan jälkeen kääntäminen Ruotsi-Suomessa oli pitkään vähäistä. Kääntämistä harjoitettiin lähinnä kirkon piirissä. Lakikieltä kuitenkin kehitettiin ja se vakiintuikin ainakin joksikin aikaa, kun Ruotsin yleiseksi ja pysyväksi tarkoitettu laki suomennettiin ja painettiin vuonna (Saksa 2004: 65 70) Suomeksi kääntämistä alettiin harjoittaa suuremmassa määrin vasta 1800-luvun puolenvälin jälkeen Venäjän vallan aikana. Tuolloin suomenmieliset fennomaanit ryhtyivät vaatimaan suomalaisuuden edistämistä. Heidän toiveensa oli, että suomenkielisten saatavilla olisi hyödyllistä, tietoja antavaa kirjallisuutta heidän omalla kielellään. He halusivat myös kehittää suomen kieltä ja näin tehdä siitä koulutetun eliitin kielen. Vuonna 1872 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julisti kilpailun saadakseen aikaan täysi-arvoisia, erittäinkin lausekeinonsa puolesta oivallisia suomennoksia

4 4 etevistä vieraskielisistä kirjateoksista. Tästä aloitteesta lähti liikkeelle laajamittainen suomentaminen. Käännöksistä saivat virikkeitä omat kansalliset kirjailijamme, jotka kehittivät suomen kieltä edelleen. (Saksa: ) Käännösten kieli ei aina kuitenkaan ollut kovin korkeatasoista. Ammattikääntäjiä ei ollut. Usein käännöksiä tekivät vieraiden kielten opettajat, joiden mielestä kääntäminen oli kielten ja kirjallisuuden oppimista. Toisaalta suomenkielen puhtauden vaalijat Elias Lönnrot etunenässä puhdistivat suomea siihen pesiytyneistä käännöslainoista. Kun suomenkielinen kaunokirjallisuus ja 1900-lukujen taitteessa pääsi todella alkuun, kaunokirjallisten käännösten taso nousi huomattavasti, koska useat kirjailijat, kuten Eino Leino, L. Onerva, Paavo Cajander tai Otto Manninen, jotka omissa kirjoissaan käyttivät suomea elävästi ja uudistavasti, ryhtyivät myös kääntämään. (Saksa 2004: 75 76, 114) 3. Kääntämisen eri lajeja Käännökset voidaan karkeasti jakaa kahteen eri lajiin: 1) painettujen tekstien eli kirjallisuuden ja asiatekstien käännökset sekä 2) lokalisointi ja audiovisuaaliset käännökset. Kaikkia näitä kääntäjän pitää käsitellä eri tavoin Painetut tekstit: kirjallisuus ja asiatekstit Painetut tekstit voidaan jakaa edelleen kahteen alalajiin: kirjallisuuteen ja asiateksteihin. Kirjallisuus jakautuu kaunokirjallisiin teksteihin sekä tieto- ja oppikirjoihin. Moni nuori haaveilee ryhtyvänsä kaunokirjallisuuden kääntäjäksi, mutta kaunokirjallisuuden kääntäjinä toimii kääntäjistä vain murto-osa. Suomessa tosin julkaistaan vuosittain suhteellisesti paljon kirjoja. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi on vähitellen noussut maailman johtavien kirjantuottajamaiden joukkoon. Esimerkiksi vuonna 2006 Suomessa julkaistiin 2,6 kirjanimikettä asukasta kohden. Asukaslukuun suhteutettu kirjantuotanto on Suomessa Euroopan unionin maiden korkein ja maailman toiseksi korkein heti Islannin jälkeen. On kuitenkin otettava huomioon, että vaikka kirjoja julkaistaan paljon, suurin osa niistä on kotimaisia. Vuonna 2005 Suomessa ilmestyi lähes kirjanimikettä, mutta näistä vain 17 % oli käännöskirjallisuutta. Kun vielä lisätään, että kaksi kolmasosaa käännöskirjallisuudesta on tietokirjallisuutta, ei kaunokirjallisuuden osuus ole kovin suuri, ei varsinkaan ranskalaisen kaunokirjallisuuden. Enemmistö kaunokirjallisista käännöksistä on alun perin englanninkielistä kirjallisuutta. (Tilastokeskus 2007) 2000-luvulla Suomessa on ilmestynyt vuosittain alun perin ranskankielistä romaania. Jos mukaan lasketaan myös tietokirjat, runot, näytelmät ja sarjakuvat, nimikkeitä on tietenkin enemmän. Esimerkiksi vuonna 2004 julkaistiin 116 alun perin ranskankielistä kirjaa, joista vain 10 oli romaaneja. (Tienari 2009) Tieto- ja oppikirjat vaativat kääntäjiltään aivan erilaista lähestymistapaa kuin kaunokirjallisuus. Tieto- ja oppikirjojen tärkein tehtävä on välittää tietoa. Kaunokirjallisissa teksteissä taas tyylilläkin on merkitystä. Tietenkin myös sisältö on tärkeää, mutta jos kirjailija on käyttänyt tietynlaista tyyliä tai hyvin värikästä kieltä, kääntäjän ei pidä yrittää häivyttää niitä tekstiä selventääkseen. Alkuperäisen kielen kulttuuriin liittyviä ilmiöitä ei aina tarvitse erikseen selittää, vaan ne voidaan jättää tekstiin sellaisenaan tuomaan siihen alkuperäisväriä. Kaikilta kääntäjiltä vaaditaan hyvää

5 5 kielitajua, mutta aivan erityisen tärkeää tyylitaju on kaunokirjallisuuden kääntäjälle, jolta vaaditaan myös tyylien ja murteiden hallintaa sekä kosolti kirjallista lahjakkuutta. Suomalaista kirjallisuutta saksaksi kääntävä Stefan Moster on ilmaissut asian näin: Kirjallisuuden kääntäjän täytyy tehdä kirjallisuutta sanataidetta. (Fili 2011). Tietokirjoissa käytetyn kielen pitää puolestaan olla selkeää yleiskieltä, jota on helppo lukea ja hahmottaa. Koska tietokirjojen asiasisältö saattaa olla hyvinkin monimutkaista, ei tekstin ymmärtämistä pidä enää vaikeuttaa monimutkaisilla lauserakenteilla. Tärkeintä on, että lukijat ymmärtävät tekstin oikein. Tekstin tyyliseikat eivät ole yhtä tärkeitä, joten esimerkiksi sanojen toistamista ei aina tarvitse välttää. Saman asian ilmaiseminen monella eri tavalla saattaa johtaa siihen, että lukija ymmärtää kyseessä olevan monta eri asiaa, jolloin tieto- tai oppikirja ei enää täytä tehtäväänsä. Eniten kääntäjiä kuitenkin työllistää asiatekstien kääntäminen. Asiateksteillä tarkoitetaan sellaisia kirjoitettuja tekstejä, jotka ovat sisällöltään muuta kuin fiktiivisiä (esimerkiksi romaanit tai runous) ja muussa kuin kirjallisuuden muodossa (esimerkiksi tietokirjallisuus). Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton www-sivuilla annetaan seuraavia esimerkkejä siitä, mitä tekstilajeja asiateksteihin tyypillisesti sisältyy: raportit, vuosikertomukset, käyttöohjeet, lehdistötiedotteet, lehtiartikkelit, esitteet ja todistukset (SKTL 2011). Asiateksteihin liittyy tiiviisti myös erikoisalan käsite. Koska kääntäjän on tunnettava käännettävän tekstin aihepiiriä, useimmat kääntäjät erikoistuvat johonkin tai muutamaan erikoisalaan. Erikoisaloja ovat esimerkiksi erilaiset tekniikan alat kuten tietotekniikka, konetekniikka tai rakentaminen; lääketiede, lääketeollisuus; tiede ja luonnontieteet; yhteiskunta ja lainsäädäntö; kauppa ja talous, pankki- ja vakuutusala; mainonta ja markkinointi tai turismi, kulttuuri ja taiteet. Tietyn erikoisalan tekstit ovat usein tyypillisesti tiettyä tekstilajia (ransk. genre), esimerkiksi kaupan ja talouden tekstit ovat erilaisia yritysten vuosikertomuksia, raportteja tai yhtiöjärjestyksiä. Toisaalta kansainväliseen kaupankäyntiin liittyvät myös erilaiset yritysten väliset sopimukset, jotka kuuluvat myös lain erikoisalan piiriin. Lääketeollisuudessa käännetään esimerkiksi paljon toiseen maahan markkinoille tulevien lääkkeiden tuotetietoja. Lääketieteessä käännettävät tekstit voivat olla vaikkapa potilaskertomuksia tai lääketieteellisten mittauslaitteiden käyttöohjeita. Käyttöohjeet ovat oma tekstilajinsa, joita puolestaan on monella tekniikan erikoisalalla arkipäiväisestä kulutuselektroniikasta asiantuntijoiden laitteisiin. Eräänlaisia käyttöohjeita ovat myös matkaoppaat ja esitteet, joita tarvitaan matkailussa. Taiteisiin ja kulttuuriin liittyviä tekstejä puolestaan ovat museoiden esitteet ja taidenäyttelyjen luettelot. Virallisten asiakirjojen kääntäminen on myös oma erikoisalansa. Asiakirjoista tarvitaan käännöksiä silloin, kun ihmiset siirtyvät maasta toiseen ja heidän pitää todistaa jokin asia, esimerkiksi suorittamansa tutkinto tai saamansa avioero, toisen maan viranomaiselle. Jotta viranomainen voi luottaa siihen, että käännös varmasti vastaa alkuperäistä, käännöksen tekijän pitää olla viranomaisten hyväksymä. Suomessa tällaista kääntäjää kutsutaan nimellä auktorisoitu kääntäjä, ja auktorisoitua kääntämistä säädellään lailla. Laki uudistettiin nykyiseen muotoonsa vuonna Oikeuden toimia auktorisoituna kääntäjänä voi saada, jos läpäisee erityisen auktorisoidun kääntäjän tutkinnon. Siihen sisältyy ammattitietouden sekä kieli- ja käännöstaidon testausta, ja tutkintoja järjestetään vuosittain. Tutkinnon hyväksyy Opetushallituksen yhteydessä toimiva auktorisoitujen

6 6 kääntäjien tutkintolautakunta. Oikeutta toimia auktorisoituna kääntäjänä voi anoa myös ylemmän korkeakoulututkinnon perusteella. Tällöin tutkintoon pitää sisältyä vähintään 60 opintopisteen laajuiset käännöstieteen opinnot, joihin sisältyvät vähintään kuuden opintopisteen laajuiset auktorisoidun kääntämisen opinnot. (Opetushallitus 2011) Kääntäjiä toimii siis hyvin monilla aloilla ja monenlaisten tekstien parissa. Hyvä yleisesitys kääntäjän työstä löytyy alan ammattijärjestön, Akavan erityisalojen sekä Käännösalan ammattilaiset KAJ ry:n julkaisemasta lehtisestä Miksi kääntäjiä tarvitaan (2011), joka on saatavilla KAJ:n wwwsivuilla (ks. lähdeluettelo) Lokalisointi ja av kääntäminen Yksi nopeasti kehittyvä käännöstoiminnan ala on lokalisointi (ransk. localisation) eli kotoistus. Lokalisoinnilla tarkoitetaan sitä, että käännettäessä tekstejä muutetaan niin, että ne soveltuvat uuteen toimintaympäristöön. Kyse voi olla hyvinkin yksinkertaisesta asiasta, esimerkiksi tekstissä mainitut dollarit muutetaan euroiksi suomalaisia lukijoita varten. Useimmiten kuitenkin lokalisoinnista puhuttaessa tarkoitetaan digitaalisen sisällön, kuten tietokoneohjelmien tai internetsivustojen, kääntämistä toiselle kielelle ja mukauttamista toisessa kulttuurissa toimivaksi (Salmi 2008: 56). Näistä käännöksistä ainakin osa voidaan myös luokitella audiovisuaalisiksi käännöksiksi. Lokalisointi keskittyy lähdekielisen aineiston sovittamiseen kohdekielen kulttuuriin ja tapoihin. Lokalisoinnin laajin osa-alue on tietenkin ohjelmistoissa tai www-sivuilla esiintyvän tekstin, esimerkiksi ohjelman ikkunoiden nimien ja komentojen kääntäminen, mutta siihen kuuluu myös esimerkiksi päiväysten, kellonaikojen, nimien ja kuvallisten symbolien sovittaminen kohdealueen käytäntöihin ja sääntöihin. Audiovisuaalinen kääntäminen on nopeasti laajeneva ala. Sitä alettiin tarvita jo silloin, kun äänielokuva keksittiin 1920-luvun lopulla. Se laajeni television myötä 1950-luvulta alkaen ja on kehittynyt edelleen cd-rom- ja dvd-tekniikoiden yleistyttyä. Suomessa ala kasvoi vasta ja luvuilla, jolloin lisääntyneen kysynnän vuoksi perustettiin useita audiovisuaalisia käännöksiä tarjoavia yksityisiä yrityksiä. Jo pitkään toimineita, ja tämän takia myös tunnetuimpia, audiovisuaalisia kääntäjiä ovat televisiokääntäjät ja elokuvakääntäjät. Myöhemmin ovat alalle tulleet dvd-kääntäjät, Cd-romien ja yritysvideoiden kääntäjät, internetsivujen kääntäjät ja pelikääntäjät. Vähemmän tunnettuja audiovisuaalisia kääntäjiä ovat oopperoiden ja teatteriesitysten kääntäjät. (Av-kääntäjät 2011) Audiovisuaalisessa kääntämisessä on kaksi päälajia: tekstitys (ransk. sous-titrage) ja dubbaus (ransk. doublage). Tekstityksessä elokuvan tai tv-ohjelman puhe on käännetty kuvan alalaitaan tekstiksi. Dubbauksessa käännös on puhuttu ja katsoja kuulee sen alkuperäisen puheen sijasta. Tekstityksessä alkuteksti on katsojan kuultavissa, ja koska tekstitykselle ruudulla tai valkokankaalla varattu tila on rajallinen, käännös on usein tiivistelmä puheesta. Dubbauksessa puolestaan voidaan sisällöstä välittää enemmän. Tekstitys on kustannuksiltaan edullisempaa ja yksinkertaisempaa toteuttaa, koska käännettyä tekstiä varten ei tarvita puhujaa ja puheen äänittäjää. Tekstitystä käytetään mm. tästä syystä usein pienillä kielialueilla kuten Pohjoismaissa, missä vain lastenohjelmia dubataan. Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa puolestaan käytetään enemmän dubbausta. (Vertanen 2007: )

7 7 Audiovisuaalinen kääntäminen eroaa muista kääntämisen lajeista siinä, että tekstiä käännettäessä on aina pidettävä mielessä myös siihen liittyvä kuva. Televisiokääntäjällä on tilaa kaksi riviä, joille kummallekin mahtuu noin 30 merkkiä. Suomalaisilla elokuvakääntäjillä tila on vielä rajoitetumpi, koska Suomessa näytettävissä elokuvissa tekstitys on useimmiten kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi. Niinpä on itsestään selvää, ettei alkuperäisen, näissä tapauksissa useimmiten puhutun tekstin, kaikkia vivahteita voi ilmaista käännöksessä. Taitava audiovisuaalinen kääntäjä kuitenkin pystyy muutamalla sanalla tuomaan esiin viestin ytimen, varsinkin kun kuva tukee viestin perille menoa. 4. Kääntäjä työssä Mistä kääntäjä saa toimeentulonsa? Kääntäjä voi toimia, kuten kuka tahansa ammatinharjoittaja, joko toisen palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Toisen palveluksessa kääntäjiä työskentelee Suomessa esimerkiksi valtion ja kuntien hallinnossa, kuten ministeriöissä tai kaupunkien palveluksessa. Näiden kääntäjien työkielinä ovat erityisesti suomi ja ruotsi, usein myös englanti. He kääntävät erilaisia viranomaistekstejä: mietintöjä, lakitekstejä, tiedotteita yms. Merkittävä asiatekstien kääntäjien työllistäjä on Euroopan unioni. Euroopan unioniin kuuluu 27 valtiota, ja unionissa on tällä hetkellä 23 virallista kieltä, koska alusta lähtien periaatteena on ollut se, että unionin virallisia kieliä ovat kaikkien jäsenvaltioiden kielet. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki unionin lainsäädäntö (esim. perussopimukset, asetukset, direktiivit ja päätökset) julkaistaan kaikilla virallisilla kielillä ja tekstit ovat myös lainvoimaisia kaikilla virallisilla kielillä. Euroopan unionin toimielimet työllistävät yli 4300 kääntäjää, joista suurin osa, noin 1700 kääntäjää, työskentelee Euroopan komissiossa (Euroopan komissio 2011). Euroopan komission käännöstoimen pääosasto onkin maailman suurimpia käännöspalveluita. Esimerkiksi vuonna 2008 siellä käännettiin yli sivua tekstiä, josta suomen kielelle käännettiin reilusti yli sivua. Noin 26 % teksteistä käännätettiin alihankintana ulkopuolisilla käännöstoimistoilla tai freelancekääntäjillä. (Euroopan komissio 2009: 6-8). EU-kääntäjänä toimiakseen ei siis välttämättä tarvitse muuttaa Brysseliin tai Luxemburgiin. Edellä käsiteltiin julkisella sektorilla toimiva kääntäjiä. Myös yksityinen sektori työllistää suuren määrän kääntäjiä. Joissakin kansainvälisissä tai kansainvälistä kauppaa tekevissä yrityksissä on kääntäjiä töissä, tosin nykyään vähenevässä määrin, koska yritykset usein keskittyvät ns. ydinosaamiseensa, esimerkiksi tietyn tuotteen valmistukseen ja markkinointiin, ja ostavat muut siihen liittyvät toiminnot kuten käännökset yrityksen ulkopuolelta käännöstoimistoista. Siksi nimenomaan kääntämiseen erikoistuneet käännöstoimistot ovatkin suuri kääntäjien työllistäjä. Käännöstoimistot tuottavat kieli- ja käännöspalveluita, eli niistä voi esimerkiksi ostaa tekstille käännöksen tai tarkistuttaa vieraalla kielellä laaditun tekstin kieliasun. Kieli- ja käännöspalvelut ovat kasvava ala: tällaisia palveluja tarjoavien yritysten (engl. language service providers) maailmanlaajuisten markkinoiden arvioitiin vuonna 2009 olleen noin 15 miljardia dollaria (Beninatto & Kelly 2009), ja Euroopan unionin jäsenvaltioissa noin 9 miljardia dollaria (Language Technology Centre 2009: 20). Käännöstoimistoja on hyvin monenkokoisia yhden tai kahden hengen toimistoista suuriin yrityksiin, joilla on toimipisteitä useissa eri maissa ja useilla eri mantereilla.

8 8 Kääntäjä voi tehdä töitä myös itsenäisenä ammatinharjoittajana, freelancerina. Käännöstoimistot teettävät osan asiakkaille myymistään käännöksistä alihankintana tällaisilla freelance-kääntäjillä, mutta freelance-kääntäjä voi myydä käännöstyön asiakkaalle myös suoraan. Melko uusi ilmiö lokalisoinnissa ja joillakin muillakin kääntämisen aloilla erityisesti internetin välityksellä on ei-ammattimaisten kääntäjien esiintulo; tätä ilmiötä käsitellään tarkemmin Yves Gambier n artikkelissa (2012). 5. Kääntäjän työvälineistä Miten kääntämistä sitten käytännössä tehdään? Sellainen käsitys on vanhentunut, että kääntäjä istuisi kammiossaan ja suoltaisi tekstiä kynällä paperille silloin tällöin sanakirjaa vilkaisten. Kääntäjän tärkein työväline on tietokone. Sen avulla kääntäjä paitsi kirjoittaa tekstinsä, tekee myös tiedonhakua käännettävän tekstin aihepiiristä internet-sivuilta, etsii tietoa lähde- ja kohdekielen sanoista yksi- ja monikielisistä sanakirjoista, sanastoista tai tekstikorpuksista, joita hänellä on joko internetissä tai cd-rom-levyllä, tai etsii käännettävälle tekstille jo käännettyjä vastineita käännösmuistiohjelman avulla, ja tarkistuttaa lopuksi käännöksensä oikolukuohjelmalla. Kääntämisen yhteydessä puhutaankin tietokoneavusteisesta kääntämisestä (engl. computer-assisted tai computer-aided translation). Sillä tarkoitetaan edellä mainittujen apuvälineiden ja tietokoneohjelmien käyttöä apuna kääntämisessä. Käännösmuistiohjelmat ovat olennainen osa asiatekstien kääntämistä. Käännösmuistilla tarkoitetaan tietokoneelle tallennettua tekstitietokantaa, joka sisältää aiemmin tehtyjä käännöksiä lähdeteksteineen. Tekstit on tallennettu siten, että jokainen lähdekielinen tekstikatkelma eli segmentti on yhteydessä vastaavaan kohdekieliseen segmenttiin (yksi segmentti on useimmiten pisteeseen päättyvä virke). Kun kääntäjä etenee käännettävässä tekstissä, käännösmuistiohjelma etsii samalla, löytyykö muistista samoja tai lähes samoja virkkeitä kuin käännettävässä tekstissä on. Jos niitä löytyy, ohjelma tuo ruudulle muistista löytyvän kohdekielisen segmentin. Kääntäjä voi sitten hyväksyä sen sellaisenaan, jos lähdekielinen teksti oli sama kuin muistissa, tai muokata sitä haluamallaan tavalla, jos lähdekielisessä tekstissä ja muistista löytyvässä tekstissä on eroja. Käännösmuistin käyttäminen voi nopeuttaa kääntäjän työtä huomattavasti silloin, kun käännettävänä on uusi versio aikaisemmasta tekstistä tai kun tekstissä itsessään on toistoa. Esimerkkejä tällaisesta ovat vaikkapa tietokoneohjelman käyttöohje, kun ohjelmasta tulee markkinoille uusi versio, jossa vain muutama toiminto on muuttunut, tai EU-säädös, jossa samat ilmaukset toistuvat. Toinen tietokoneavusteisen kääntämisen muoto on konekääntäminen. Tämän tekstin lukijat ovat varmaankin joskus kokeilleet internetistä löytyviä ilmaisia konekäännösohjelmia kuten Google Translatoria. Konekääntämistä on kehitetty jo 1940-luvulta alkaen, mutta toistaiseksi tietokone ei ole vielä korvannut ihmiskääntäjää. Konekääntäminen kuitenkin toimii melko hyvin joillakin aloilla ja joidenkin kielten välillä. Kun kielet ovat rakenteeltaan samankaltaisia, kuten vaikkapa romaaniset kielet ranska, italia ja espanja, konekääntäminen onnistuu paremmin kuin silloin kun kielet ovat hyvin erilaisia, kuten ranska ja suomi. Suurilla kielialueilla konekääntämisen kehittämiseen on panostettu enemmän kuin pienillä kielialueilla: esimerkiksi ranska-englanti -käännöskoneelle on maailmassa huomattavasti suuremmat markkinat kuin ranska-suomi -käännöskoneelle. Tästä syystä

9 9 myös Internetin konekääntimet onnistuvat paremmin kääntämään tekstiä ranskasta englanniksi kuin ranskasta suomeksi. Jälkimmäisessä tapauksessa siitä on usein enemmän hupia kuin hyötyä, etenkin molempia kieliä osaavalle. Huonokin konekäännös voi kuitenkin auttaa lukijaa ymmärtämään esimerkiksi tekstin aihepiirin silloin, kun lukija ei osaa kieltä, jolla teksti on alun perin kirjoitettu. Konekääntäminen onnistuu myös silloin, kun käännettävänä olevat tekstit käsittelevät jotakin suppeaa aihepiiriä ja niissä käytetty sanavarasto ja kielelliset ilmaukset ovat rajallisia. Tällaisista teksteistä esimerkkejä ovat säätiedotukset ja laitteiden varaosaluettelot. Uusimmissa ohjelmissa yhdistetään käännösmuisti- ja konekäännösteknologiaa: jos käännettävänä olevalle segmentille ei löydy käännösmuistista vastineita, ohjelmaan sisältyvä konekäännössovellus tekee käännöksen ja tarjoaa sitä ohjelmaa käyttävälle kääntäjälle. Kääntäjä voi tämän jälkeen muokata ehdotusta haluamallaan tavalla, ja se tallentuu lopuksi ohjelman käännösmuistiin. Joissakin käännösmuistiohjelmissa hyödynnetään myös www-sivuilla sijaitsevia käännösmuisteja. 6. Kääntäjien koulutus Monet maallikot kuvittelevat, että kääntäjäksi ryhtymiseen riittää, kunhan osaa kohtuullisen hyvin kahta kieltä. Jos vieraita sanoja tulee vastaan, niin ainahan voi käyttää sanakirjoja apuna. Näin yksinkertaista kääntäminen ei kuitenkaan ole. Kääntäjän tarvitsemia taitoja käsitellään tarkemmin Yves Gambier n artikkelissa (2012, luku 6: Compétences du traducteur). Suomessa kääntäjiä koulutetaan yliopistoissa. Tämä ei kuitenkaan ole tilanne kaikkialla, vaan eri maissa koulutus on järjestetty eri asteilla, useimmiten kuitenkin joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Suomessakin koulutus aloitettiin ensin opistotasoisissa kieli-instituuteissa, joista ensimmäiset perustettiin 1966 Turkuun ja Tampereelle, myöhemmin Savonlinnaan ja Kouvolaan. Vuonna 1981 kieli-instituutit liitettiin yliopistoihin, Savonlinna Joensuun yliopistoon ja Kouvola Helsingin yliopistoon. Nykyään Savonlinnan koulutusyksikkö on siirretty myös fyysisesti Joensuuhun ja Kouvolan yksikkö Helsinkiin. Tampereen ja Turun yliopistojen kääntäjänkoulutusyksiköt on myös hyväksytty eurooppalaiseen European Master s in Translation (EMT) -verkostoon (ks. myös Gambier 2012: luku 6). Turun yliopistossa kääntämistä opiskellaan kielten oppiaineissa kääntämisen ja tulkkauksen linjoilla; Turussa voi opiskella englannin, espanjan, italian, ranskan ja saksan kääntämistä. Ranskan oppiaineessa linjavalinta kääntämisen ja kielen linjojen välillä tehdään jo pääsykokeessa. Ensimmäinen opiskeluvuosi eli perusopinnot ovat ranskan molemmille linjoille yhteiset, mutta sen jälkeen aletaan erikoistua valitun linjan opintoihin. Humanistisilla aloilla suomalaiset yliopistotutkinnot sisältävät yhden pääaineen opinnot ja useamman sivuaineen opinnot. Kaikilla jonkin kielen kääntämistä pääaineenaan opiskelevilla on yhtenä sivuaineenaan suomen kieli: kuten alussa mainittiin, kääntämisessä on aina mukana (vähintään) kaksi kieltä. Suomen lisäksi opiskelija voi valita sivuaineet oman kiinnostuksensa ja osaamisensa mukaan. Joihinkin aineisiin, kuten muihin kieliin, pitää hakea opiskeluoikeutta tätä varten järjestetään sivuaineiden pääsykokeita syyslukukauden alussa toisissa aineissa on vapaa sivuaineen opiskeluoikeus eli riittää, kun ilmoittautuu aineen kursseille. Koska sivuaineiden osuus kandidaatin tutkinnosta on yli puolet, sivuainevaihtoehtoja on syytä olla mietittynä jo yliopistoon

10 10 hakiessa. Sivuaineina kannattaa opiskella niitä aloja, joihin haluaa kääntäjäksi valmistuttuaan erikoistua. 7. Tulkkauksesta Tulkkaus on suullista kääntämistä, ja kuten edellä on mainittu, se on paljon vanhempaa toimintaa kuin kirjallinen kääntäminen. Tulkkausviestintä voidaan jaotella useilla eri tavoilla. On olemassa kaksi eri tulkkauslajia: asioimistulkkaus (ransk. interprétation de communauté) ja konferenssitulkkaus (ransk. interprétation de conférence). On myös kaksi eri tulkkausmenetelmää: konsekutiivitulkkaus (ransk. interprétation consécutive) ja simultaanitulkkaus (ransk. interprétation simultanée). Lisäksi voimme jaotella tulkkausviestinnän myös viestintätyypin (monologi / dialogi) tai viestintäetäisyyden (lähitulkkaus / etätulkkaus) mukaan. (Hietanen 2004: ) Seuraavaksi käsitellään näitä termejä tarkemmin Asioimistulkkaus Asioimistulkkaus on viranomaisen tai yksityisen tahon ja maahanmuuttajan, pakolaisen tai muun ulkomaalaisen keskustelun eli dialogin tulkkausta. Tulkkausta tarvitaan laajasti kaikissa arkipäivän tilanteissa kuten lääkärikäynneillä, vanhempainilloissa, sosiaalitoimistossa, poliisilaitoksella, oikeudenkäynneissä, jne. (Leinonen 2004: ) Menetelmältään asioimistulkkaus on useimmiten konsekutiivitulkkausta eli peräkkäistulkkausta. Konsekutiivitulkkauksessa puhuja ja tulkki puhuvat vuorotellen. Ensin puhuja esittää oman puhejaksonsa ja sitten tulkki tulkkaa sen. Asioimistulkin on siis hallittava kahta kieltä niin hyvin, että pystyy tulkkamaan molempiin kieliin päin. Tulkattavat ajatuskokonaisuudet vaihtelevat muutamasta sanasta kokonaiseen 4 10 minuutin puheenvuoroon. Tulkin suoritus on pääasiassa kuuntelemisen ja mieleen painamisen varassa, joten hyvä muisti on tulkille elintärkeä. Pitkien tai muuten hankalien jaksojen tarkka tulkkaus edellyttää lisäksi muistiinpanojen tekemistä. Konsekutiivitulkit käyttävät järjestelmällistä muistiinpanotekniikkaa, jonka he ovat harjoitelleet juuri tätä viestintämuotoa varten. Asioimistulkkaus voi olla joko lähitulkkausta tai etätulkkausta. Lähitulkkauksessa tulkki ja viestintäosapuolet ovat samassa tilassa, kun taas etätulkkauksessa tulkki ei ole henkilökohtaisesti paikalla vaan tulkkaa puhelimen tai verkon kautta. Puhelimen kautta tulkkaaminen on tulkin kannalta vaikeaa, koska ymmärtämisen kannalta tärkeä näköyhteys puuttuu. Se on kuitenkin edullinen ja nopea tulkkausmuoto ja siksi lisääntymässä. Nykyisin verkkoyhteydet alkavat olla melko luotettavia, joten tulkkaus voidaan hoitaa niiden avulla niin, että näköyhteys tulkin ja puhujien välillä säilyy. Eniten Suomessa tarvitaan asioimistulkkeja niin sanotuissa maahanmuuttajakielissä kuten arabia tai kurdi. Tarvetta on myös venäjää ja ranskaa taitaville asioimistulkeille. Pätevistä asioimistulkeista on Suomessa pulaa. Joidenkin harvinaisten kielten ollessa kyseessä ammattitaitoista tulkkia ei aina ole mahdollista löytää. Asioimistulkkien koulutusta ollaan tehostamassa. Tähän asti koulutuksesta ovat vastanneet lähinnä aikuiskoulutuskeskukset, mutta nykyisin sitä on myös ammattikorkeakouluissa. Asioimistulkkausta ei siis opeteta yliopistotasolla.

11 Konferenssitulkkaus Konferenssitulkkauksella tarkoitetaan konferenssiviestinnän tulkkausta, jolloin tulkki on mukana kansainvälisissä kokouksissa tai poliittisissa tapahtumissa. Tulkkauksen kohteena voivat siis olla konferenssiesitelmät, esitelmäkeskustelut, paneelikeskustelut, lehdistötilaisuudet, jne. Konferenssitulkkaus on ensisijaisesti monologien tulkkausta simultaanimenetelmällä eli samanaikaistulkkauksena. Siinä puhuja ja tulkki puhuvat samanaikaisesti. Simultaanitulkkauksessa tulkit istuvat erillisissä tulkkikopeissa, kuulevat puhujan sanoman kuulokkeiden kautta ja samanaikaisesti välittävät sen eteenpäin toisella kielellä mikrofonin kautta kokousosanottajien kuulokkeisiin. Simultaanitulkkaus voi tapahtua myös ilman teknisiä apuvälineitä. Tällöin on kyse niin sanotusta kuiskaustulkkauksesta. Tulkki seisoo tai istuu kuiskausetäisyydellä kuulijoihinsa. Hän kuuntelee puhetta ja kuiskaa sitä samanaikaisesti kuulijoilleen. Tämä rajoittaa tulkkauksen varassa olevien kuulijoiden määrän korkeintaan kolmeen. Konferenssitulkkaus voi olla myös konsekutiivista ja siihen voi sisältyä dialogeja. Esimerkiksi esitelmän jälkeiset kyselytilaisuudet ovat selkeästi dialogeja, jotka tulkataan konsekutiivisesti. Konferenssitulkkauksessa päämääränä on yleensä tiedon välittäminen puhujalta yleisölle. Sen tarkoituksena on kasvattaa tietomäärää ja ymmärrystä. Tuloksena ei välttämättä ole suora toiminta niin kuin asioimistulkkauksessa. Konferenssitulkkaus on yhteistyötä. Pienin ja kiintein yhteistyökuvio on tulkkipari. Jokaista kokouskieltä varten on vähintään kaksi tulkkia, jotka istuvat samassa tulkkikopissa. Toisen tulkatessa toinen on lepovuorossa. Lepovuorossakaan oleva tulkki ei kuitenkaan saa nukahtaa, vaan hänenkin pitää tarkkaavaisesti kuunnella puhetta ja tarpeen vaatiessa auttaa tulkkipariaan. Tavallisesti yhden tulkin puheenvuoro kestää noin 20 minuuttia, jonka jälkeen osia vaihdetaan. Tulkilta vaaditaan suurelta osin samoja edellytyksiä kuin kääntäjältäkin: erinomaista kielitaitoa ja tyylitajua, kulttuurin tuntemusta ja tiedonhakutaitoa, samoin kuin hyvää yleissivistystä ja kiinnostusta uusiin asioihin. Mutta tulkilta vaaditaan muutakin. Hyvä muisti tuli jo mainittua; selkeä puhetapa ja artikulaatio ovat itsestään selviä. Tulkin ammatti edellyttää myös hyvää keskittymiskykyä ja hermojen hallintaa. Tulkkaus on niin vaativaa työtä, että aina ei voi onnistua sataprosenttisesti; tällöin hyvä itsetunto on oiva apu. Tulkin taidoista tärkein on suullinen viestintätaito. Viestintätaito sisältää monenlaisia asioita. Se on tilannetajua, kuuntelemisen taitoa, analysointitaitoa, asiasisältöjen oivaltamista, toisen ihmisen ja hänen mielipiteidensä kunnioittamista, puhumisen taitoa. Tällaisia ominaisuuksia vaaditaan hyvältä tulkilta. Usein sanotaan, että tulkiksi synnytään, ei opita. Tietenkin luontainen soveltuvuus on tärkeää, mutta koulutuksella keskinkertaisiakin ominaisuuksia voidaan kehittää paremmiksi. Yhtä totta on kuitenkin myös se, että kaikista ammattikääntäjistä ei koskaan voi tulla ammattitulkkeja Viittomakielen tulkkaus, kirjoitustulkkaus ja kuvailutulkkaus Suomessa alettiin 1900-luvun loppupuolella järjestelmällisesti kehittää vammaisille tarkoitettuja tulkkauspalveluja. Tunnetuin näistä on viittomakielen tulkkaus. Viittomakielen tulkit työskentelevät tilaisuuksissa, joihin osallistuu kuulovammaisia. He tulkkaavat puhutusta kielestä viittomakieleen ja

12 12 viittomakielestä puhuttuun kieleen. Kyseessä on siis simultaanitulkkaus. Puhetta tulkataan viittomakielen avulla myös eri kielille, sillä vaikka monet eleet ja viittomat ovat yleisesti tunnettavissa maasta ja kulttuurista riippumatta, ei ole olemassa yhtä universaalia viittomakieltä, jota kaikki ymmärtäisivät. (Suomen viittomakielen tulkit 2011) Viittomakielen tulkkaus on siis tarkoitettu kuulovammaisille. Siitä on olemassa myös toinen muoto, taktiiliviittominen eli kädestä käteen viittominen, jota käyttävät kuurosokeat. Taktiiliviittomisessa kuurosokean kädet ovat viittojan käsien päällä ja hän seuraa viittomista tuntoaistin avulla. Kaksi muuta vammaisille tarkoitettua tulkkauspalvelua ovat kirjoitustulkkaus ja kuvailutulkkaus. Kirjoitustulkkauksessa tulkki välittää puhujan suullisen viestin kirjoitettuun muotoon. Kirjoitustulkkaus on yhden kielen sisäistä tulkkausta. Pyrkimyksenä on puheen saattaminen kirjoitettuun muotoon mahdollisimman täydellisesti joko tietokoneella tai käsin kirjoittaen. Kirjoitustulkatessaan tulkki muokkaa kuulemaansa luettavassa muodossa helpommin ymmärrettäväksi. Hän ei kuitenkaan puutu puheen sisältöön tai sävyyn. Kirjoitustulkkaus on simultaanitulkkausta, tulkki siis kirjoittaa kuulemaansa yhtä aikaa puhujan puhuessa. Usein puhenopeus ylittää kirjoitusnopeuden, joten puhetta pitää tiivistää. Tämän takia kirjoitustulkkauksessa käytetään usein lyhenteitä tai erityisesti tätä varten kehitettyä ohjelmaa. Kirjoitustulkkausta käyttävät pääasiassa vaikeasti huonokuuloiset sekä kuuroutuneet. (Suomen kirjoitustulkit ry. 2011) Kuvailutulkkaus puolestaan on tarkoitettu näkövammaisille. Sillä tarkoitetaan jonkin tapahtuman tai asian visuaalisen puolen kuvailua. Se voi siis olla teatterissa tai elokuvissa näyttelijän ilmeiden ja eleiden kuvailua. Asiantunteva kuvailutulkki tietää, milloin olla hiljaa, jotta itse teatteriesityksen tai elokuvan seuraaminen ei häiriintyisi. Kuvailutulkkausta voidaan käyttää esimerkiksi myös taidenäyttelyiden esittelyissä. (Näkövammaisten kulttuuripalvelu 2011) Kuten asioimistulkkien, myös vammaisten avuksi tarkoitettujen tulkkien koulutuksesta vastaavat ammattikorkeakoulut. 8. Lopuksi Mikä on kääntämisen ja tulkkauksen merkitys yhteiskunnassa? Yhteiskunta ei toimisi samalla tavalla kuin nyt, jos kääntäminen poistettaisiin tai jos sitä ei olisi. Kääntäminen antaa tietoa muista kulttuureista ja tapahtumista muissa maissa. Se mahdollistaa kaupankäynnin muuallekin kuin oman kielialueen tai oman maan rajojen sisällä. Kääntämisellä välitetään tietoa monilta eri tieteen ja tekniikan aloilta. Kääntäminen edistää myös saavutettavuutta, niin erilaisten vähemmistöjen kuin maahanmuuttajien ja pakolaisten kohdalla. Lisäksi kääntämisellä ja tulkkauksella on tärkeä osa kansainvälisten konfliktien ratkaisemisessa. (Eureval 2010: 5 7.) Jos kääntämistä ei olisi, olisimme melko sulkeutunut yhteiskunta, koska tietomme ulkomaisista tapahtumista ja kulttuureista olisivat varmaankin varsin vähäiset. Ainoastaan kielitaitoiset voisivat esimerkiksi seurata vieraskielisiä TVohjelmia tai elokuvia, tai niitä ei välttämättä edes esitettäisi televisiossa. Kääntäjät ovat vaikuttaneet yhteiskuntaan ja sen kehittymiseen kautta aikojen. L activité de la traduction est indissociable de la notion de progrès, kirjoittaa Jean-François Joly Delislen ja

13 13 Woodsworthin (1995: 14) kirjan esipuheessa. Kääntäjät ovat kehittäneet kirjoitusmenetelmiä, aakkostoja, kirjakieliä ja kansallista kirjallisuutta. He ovat laatineet sanakirjoja. Kääntäjät ovat toimineet tiedon, kulttuuristen arvojen ja uskontojen välittäjinä. Kääntäjillä ja tulkeilla on ollut tärkeä merkitys diplomaatteina ja konfliktien välittäjinä, ja tässä työssä tulkit toimivat edelleen erilaisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Kansainvälistyminen on lisännyt merkittävästi kääntämisen tarvetta. Euroopan unioni mahdollistaa henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaan liikkuvuuden, ja niinpä yritysten markkinaalueena onkin oman maan sijasta yleensä koko Eurooppa ja ihmiset voivat melko helposti lähteä opiskelemaan tai työhön toiseen maahan. Tämä kaikki on lisännyt kääntäjien ja tulkkien arvostusta ja kysyntää. Toisaalta kääntämisestä on samalla tullut arkipäiväisempää: kun yhä useampi osaa jotakin vierasta kieltä hyvin, syntyy vaikutelma, että vieraan kielen taitaja osaa saman tien myös kääntää ja tulkata. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kääntäminen on oma asiantuntija-ammattinsa. Ehkä tästä syystä kääntämiseen tarvittavaa ammattitaitoa usein vähätellään. Kääntäjän ammattinimike ei myöskään ole suojattu, eli kuka tahansa voi kutsua itseään kääntäjäksi eikä valekääntäjänä toimimisesta voi jäädä kiinni ainoastaan auktorisoituna kääntäjänä toimiminen on luvanvaraista. Kääntäminen on kiehtova ala, joka pitää sisällään hyvin monenlaista viestintää. Alan koulutus antaa valmiuksia moniin kielellistä ja kulttuurienvälistä viestintää vaativiin tehtäviin. Käännösala on murroksessa. Kääntäjän työkalujen ja tietotekniikan kehityksen myötä alalle on syntynyt uusia ammattinimikkeitä kuten lokalisoija (vrt. Gambier 2012, osio 1.2.1). Käännöstoimistoissa työskentelee kääntäjien lisäksi myös käännöskoordinaattoreita ja projektipäälliköitä, joiden tehtävänä on toimia linkkinä käännöksen tarvitsijan (asiakkaan) ja käännöksen tekijän (kääntäjän) välillä. (Ks. myös Miksi kääntäjiä tarvitaan? 2011: 3 5.) Kääntäjän ja tulkin työnkuva muuttuu, nimikkeet ja alan arvostus vaihtelevat eri aikoina, mutta toimintoina ja prosesseina kääntämistä ja tulkkausta tarvitaan niin kauan kuin ihmiset puhuvat ja kirjoittavat eri kieliä. KIRJALLISUUSLUETTELO Av-kääntäjät Av-kääntäjien www-sivusto. Saatavissa osoitteessa Beninatto, Renato & Kelly, Nataly Ranking of Top 30 Language Services Companies. Saatavissa osoitteessa Delisle, J. & Woodsworth, J Les traducteurs dans l histoire. Ottawa: Presses de l Université d Ottawa. Eureval Contribution de la traduction à la société multilingue dans l Union européenne. Euroopan komission käännöstoimen pääosaston julkaisuja 2/2010. Saatavissa osoitteessa Euroopan komissio Kääntäminen monikielisessä yhteisössä. Esite, saatavissa osoitteessa Euroopan komissio Interpreting and Translating for Europe. Esite, saatavissa englannin-, ranskan- ja saksankielisinä versioina osoitteessa

14 14 Fili Aloittelevan kääntäjän opas. Valtionpalkittu kääntäjä Stefan Moster. Saatavissa osoitteessa Gambier, Yves Traduction: des métiers différents, un processus commun. Ranskan oppiaineen pääsykoemateriaali 2012, saatavissa osoitteessa Hietanen, Kaarina Tulkkausviestintä ammattina. Teoksessa Oittinen & Mäkinen (toim.), s Language Technology Center Study on the size of the language industry in the EU. Euroopan komission käännöstoimen pääosaston julkaisuja 1/2009. Saatavissa osoitteessa Leinonen, Satu Asioimistulkkaus paljon muutakin kuin asioimisen tulkkausta. Teoksessa Oittinen & Mäkinen (toim.), s Liljeström, Marketta Väitöskirjatutkimus: Minä katkaisen käsivartesi Raamatun kääntämisen haasteista. Saatavissa osoitteessa Miksi kääntäjiä tarvitaan? Akavan erityisalojen ammattijulkaisu 5/2011. Helsinki: Akavan erityisalat ry ja Käännösalan asiantuntijat KAJ ry. Saatavissa osoitteessa Mäkisalo, Jukka Kuinka paljon käännöksiä luetaan? Lukupäiväkirjan esitutkimus. Virittäjä 2, Näkövammaisten kulttuuripalvelu Saatavissa osoitteessa Oittinen, Riitta & Mäkinen, Pirjo (toim.) Alussa oli käännös. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy. Opetushallitus Auktorisoidut kääntäjät. Saatavissa osoitteessa Paloposki, Outi Käännökset ympärillämme. Tutkittua tietoa tarvitaan. Kääntäjä 4, 3. Saksa, Silja Baabelin perilliset, kääntäjien ja kääntämisen historiaa. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy. Salmi, Leena Lokalisoinnin käsitteestä. Teoksessa: Katajamäki, H., Koskela, M. & Isohella, S. (toim.): Lukija- ja käyttäjälähtöinen viestintä. Viestinnän tutkimuksen päivät Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 152, s Saatavissa osoitteessa Salmi, Leena Translations around us the amount of translated text in everyday life. Teoksessa Hekkanen, R., Penttilä, E & Siponkoski, N. (toim.): MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu 4. Saatavissa osoitteessa SKTL Asiatekstit. Artikkeli Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton www-sivustolla, saatavissa osoitteessa Suomen kirjoitustulkit ry Saatavissa osoitteessa Suomen viittomakielen tulkit Saatavissa osoitteessa Teva, Tarja Kääntäjä yhteiskunnan ytimessä. Teoksessa Oittinen & Mäkinen (toim.), s Tienari, Taina Échanges littéraires franco-finlandais, pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto, ranskan kielen kääntäminen ja tulkkaus. Tilastokeskus Kirja Suomessa: pitkän linjan menestystarina. Saatavissa osoitteessa Toivanen, A Ajankohtainen raamatunsuomennos. Helsinki: Kirjaneliö.

15 15 Tommola, Jorma Muoto ja merkitys kääntämisessä ja tulkkauksessa. Teoksessa Tommola, J. (toim.): Kieli ja kulttuuri kääntäjän työvälineinä. Turku: Turun yliopisto, Englannin kielen kääntäminen ja tulkkaus, s Vertanen, Esko Ruututeksti tiedon ja tunteiden tulkkina. Teoksessa: Oittinen, R. & Tuominen, T. (toim.): Olennaisen äärellä. Johdatus audiovisuaaliseen kääntämiseen. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy, s Vihonen, Inkaliisa & Salmi, Leena Arjen käännöstekstien jäljillä. Käännökset ympärillämme -hankkeen jatkoa. Teoksessa Jantunen, J. H., Kumpulainen, M. & Luokkakallio, T. (toim.): MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu 1. Saatavissa osoitteessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120

Lisätiedot

v OPINTONSA ALOITTANEIDEN HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto 180 op

v OPINTONSA ALOITTANEIDEN HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto 180 op Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma v. 201 OPINTONSA ALOITTANEIDEN HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Humanististen

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Perusopinnot (Cmo100) 25 op

Perusopinnot (Cmo100) 25 op Perusopinnot (Cmo100) 25 op Kääntäjän perustaidot Kääntäjän kompetenssit (Cmo111, 5 op) Johdantokurssi, jossa käsitellään kääntäjän ammatin toimenkuvia ja valmiuksia. Kääntäjän kompetensseihin kuuluvat

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 1 2 Muutokset, jotka koskevat kaikkia perustutkintoja Kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden kohtaa 3.1.2.1 Toinen

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon osa 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus Ennen uuden tutkinnon

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Humak pidättää oikeuden muutoksiin HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 MIKÄ ON HUMAK? Humak on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humanistisen ja kasvatusalan

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 28.10.2016 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeen määräysten kanssa kevään 2017 tutkinnosta alkaen. Toisen kotimaisen

Lisätiedot

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö

Lisätiedot

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus.

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. 1 2 3 Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. Tulkit osana organisaatiota: tulkit yliopiston henkilökuntaa, motivaatio

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnot % 111 % -7 % 1 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 103 % 15 % 11 %

Tohtorin tutkinnot % 111 % -7 % 1 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 103 % 15 % 11 % Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, 180 op (tavoiteaika 3 vuotta)

Lisätiedot

Asioimistulkkaus ja tulkin kanssa työskentely

Asioimistulkkaus ja tulkin kanssa työskentely Asioimistulkkaus ja tulkin kanssa työskentely Maahanmuutto- ja kotouttamistyön koulutus julkissektorin paikallistason työntekijöille Turku Heli Kamppari, Turun yliopiston Brahea-keskus Shiva Haghdoust,

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Toimimalla tavoitteisiin

Toimimalla tavoitteisiin Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset SIVUAINEOPISKELIJOILLE

Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset SIVUAINEOPISKELIJOILLE Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset SIVUAINEOPISKELIJOILLE Suomen kielen ja kulttuurin tutkintovaatimukset uudistuvat 1.8.2012. Siirtymäaika uusiin tutkintovaatimuksiin päättyy 31.7.2014,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

Kaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa. Kari Kivinen

Kaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa. Kari Kivinen Kaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa Kari Kivinen 18.11.2016 FAKTAT Valtion koulu Suomen ja Ranskan välillä sopimus Vanhempainyhdistyksen ylläpitämä lastentarha

Lisätiedot

B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05

B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05 B-RUOTSI B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05 Tämän lisäksi b-ruotsissa on kaksi syventävää kurssia: BB06 ja BB07. Tämän lisäksi b-ruotsissa on kaksi syventävää kurssia: BB06 ja BB07.

Lisätiedot

TEATTERITEKSTITYS. kirjoitustulkkina teatterissa. Päivi Rainò Näyttämötaide saavutettavaksi 2 -hanke Kuuloliitto, 2013. Kuva: Liisa Sammalpenger

TEATTERITEKSTITYS. kirjoitustulkkina teatterissa. Päivi Rainò Näyttämötaide saavutettavaksi 2 -hanke Kuuloliitto, 2013. Kuva: Liisa Sammalpenger TEATTERITEKSTITYS kirjoitustulkkina teatterissa Päivi Rainò Näyttämötaide saavutettavaksi 2 -hanke Kuuloliitto, 2013 Kuva: Liisa Sammalpenger teatteriesityksen käännöstekstitys elokuvien käännöstekstitys

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

DNO 24/011/2005. noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005. Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen perustuu L 424/2003 10

DNO 24/011/2005. noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005. Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen perustuu L 424/2003 10 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 24/011/2005 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005 Voimassaoloaika 1.10.2005 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta. Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3

Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta. Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3 Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3 Euroopan unioni ja monikielisyys EU on monikielinen 24 virallista EU-kieltä noin

Lisätiedot

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET LAPPEENRANNAN PERUSKOULUJEN VAPAAEHTOISEN A2-KIELEN VALINTAOPAS 2016 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMI KIELIVALINTA LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN A2-KIELEN VALINTA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kimmo Koskenniemi 4.4.2007 Yleisen kielitieteen laitos Humanistinen tiedekunta Kielidataa on monenlaista Tekstiä erilaisista lähteistä kirjoista, lehdistä,

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA 16.10.2015 PALVELUN MÄÄRITELMÄ LYHYESTI (Lukuvalmentajapalvelun konseptin mukaan) Lukuvalmentaja-palvelu on Helsingin kaupunginkirjaston henkilökohtainen, räätälöity opastuspalvelu,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Saksan kieli työelämässä

Saksan kieli työelämässä Saksan kieli työelämässä Alustus SUJUVA-hankkeen työpajassa 24.8.2016 Satu Selkälä lehtori Germaaninen filologia Oulun yliopisto Yhteinen haaste, punainen lanka? Opiskelijarekrytointi lukiossa ja yliopistossa

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA. TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA 1 www.utu.fi/kieliohjelma KANSAINVÄLINEN JA MONIKULTTUURINEN TURUN YLIOPISTO Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Yliopistolain

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa Mirja Järvinen, Metropolia

Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa Mirja Järvinen, Metropolia Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa 2011 Mirja Järvinen, Metropolia Kyselyt 2008 ja 2010 Kaikkia koulutusaloja koskeva kysely kielten opintopistemääristä 2008 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

OIKEUSTULKIN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO KOHDERYHMÄ EAT

OIKEUSTULKIN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO KOHDERYHMÄ EAT TUTKINTO 1 Sisällön yleisesittely Kansainvälinen kääntäjienpäivä 2013 Tuija Kinnunen 2 EAT Alan vaativimpien työtehtävien hallinta Oman alan laaja-alaiset ja/tai erikoistuneet teoriatiedot ja tietojen

Lisätiedot

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

FINSKA Kurssisuunnitelma siirtolaisten ruotsin kielen koulutukselle

FINSKA Kurssisuunnitelma siirtolaisten ruotsin kielen koulutukselle FINSKA Kurssisuunnitelma siirtolaisten ruotsin kielen koulutukselle Koulutuksen tarkoitus Siirtolaisten ruotsin kielen koulutus on korkeatasoinen kielikoulutus, jonka tarkoituksena on antaa aikuisille

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot