P in Action Fosfori maassa ja maasta kasviin. Kimmo Rasa Vanhempi tutkija, MTT
|
|
- Olavi Keskinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 P in Action Fosfori maassa ja maasta kasviin Kimmo Rasa Vanhempi tutkija, MTT TEHO plus Seminaari
2 Esityksen sisältö Jana 200 µm Fosfori maasta kasviin veden mukana Maan kyky ylläpitää maanesteen fosforipitoisuutta (kemia) Maanvesitalous ja juurten kasvu (fysiikka) Orgaanisen aineen hajotus ja ravinteiden vapautuminen (biologia) Fosforilannoitus Talous (Fosfori väärässä paikassa)
3 Fosforista Maailman laajuisesti useissa ekosysteemeissä fosforin niukkuus rajoittava kasvutekijä Rajallinen luonnonvara markkinahinta nousujohteinen Elintärkeä kasvin entsyymireaktioille ja energia-aineen vaihdunnalle Lannoitus lisännyt olennaisesti Viljelykasvien satotasoja Vesistöjen rehevöitymistä Miten ylläpitää samaan aikaan riittävät satotasot ja hyvä ympäristötila sekä huomioida lannoitefosforin rajalliset varannot?
4 Fosforista 1930-luvulta lannoituksen seurauksena kertynyt lähes 1000 kg P ha -1 muokkauskerrokseen Helppoliukoinen fosfori tuplaantui 60 ja 70-lukujen aikana, 5 mg l mg l mg l -1 ( tyydyttävä) Vaihtelua tuotantosuunnittain Syvyys Kokonais P Kokonais P P H 2 O cm mg/kg kg/ha* mg/kg Sjökulla Kotkanoja Toholampi Loppi *laskennallinen arvo 20 cm muokkauskerroksessa Peltovuori 2006
5 Fosforista Suomalaiset maat nuoria ja heikosti rapautuneita Primäärimineraalit rapautuminen orgaaniseen aineeseen sitoutunut P Fe, Al- oksidit ja hydroksidit vähän liukoista P:tä Bünemann et al. Phosphorus in action Liukoinen fosfori
6 Fosforista? Tieto tuottamaan 127. Ravinteet kasvintuotannossa
7 P-dynamiikka ja mikrobitoiminta Bünemann et al. Phosphorus in action
8 Fosforin pidättyminen Fe- ja Al-oksidien pinnat Ligandin vaihto (OH ja H 2 O-ryhmät vs. H 2 PO 4 ) Tehokkaampaa alhaisessa PH:ssa (H + H 2 O) Sitoutuu lujasti maa-ainekseen Maanesteen PO4-pitoisuuden laskiessa fosforia vapautuu pidätyspinnoilta Helpommin jos korkea kyllästysaste eli pidätys paikat jo täyttyneet fosforilla kasvien P:n otto vs. kuormitusriski Matala ph Heinonen et al- Maa, viljely ja ympäristö
9 Maan fosforipitoisuus, P-luku Mitä enemmän maassa on fosforia (kyllästysaste), sitä helpommin ja enemmän sitä vapautuu liukoiseen muotoon Kasveilla riittävästi fosforia Liuenneen fosforin pitoisuus valumavedessä kasvaa Vesistöön päätyessään runsaasti fosforia sisältävä maa-aines vapauttaa fosforia tehokkaasti Pintavalunnan liuennut P, mg/l Maan fosforiluku (viljavuus), mg/l maata Korkea P-luku vs. alhainen P-luku P P P P P P P P P P P Uusitalo ja Jansson, MTT Eroosio P P P P
10 Varsin pieneltä osalta valuma-aluetta voi tulla merkittäviä kuormia Håkan Jansson ja Aaro Närvänen: Rehtijärviprojekti Ojaveden valumapainotteinen liuenneen fosforin pitoisuus 0,10-0,31 mg/l <0,01-0,24 mg/l 0,08-1,31 mg/l Pellon fosforiluku, Pintaala Liuenneen P:n (DRP) kuorma mg P/l ha kg P/v < , > ,8 13,5 13,3 5,0 Rehtijärveen päätyvästä liuenneen fosforin kuormasta 50 % on peräisin alle viidesosalta peltoalasta; pääosin lohkoilta, joille levitetään tai on levitetty usein kotieläinten lantaa. Dia: Risto Uusitalo
11 Eroosio Kaltevuus + kyntö Rusle-eroosioriskikartta + P-luku =Tehokas työkalu partikkeleihin sitoutuneen fosforikuormituksen arvioimiseksi Lemola ja Turtola, MTT Lähde: Uusitalo ym Maatalous Itämeren rehevöittäjänä, Maa- ja elintarviketalous 96
12 Juuristo, fosfori ja maan rakenne chemotropism Viljojen sadon mukana poistuva fosfori 3,5-4 kg P /satotonni Satotaso 3,5 tn/ha kg P / ha Juuristolla kyky hakeutua kohti Kosteutta Fosforipitoista maata Suotuisa maan rakenne helpottaa molempia tehtäviä Fosforin kertyminen pintamaahan? Vähän P Paljon P Bünemann et al. Phosphorus in action gravitropism
13 Juuristo, fosfori ja maan rakenne Kuiva maa Vesi Ilma Kiintoaine Vesi Ilma Vesi Ilma Kiintoaine Tiivistyminen Kiintoaine -Hapettomuus -Heikko juurten kasvu ja ravinteiden otto - Mikrobitoiminta häiriintyy Hiertäminen vähentää huokosten jatkuvuutta Veden liike Vesi Kiintoaine Märkä maa Ilma
14 Juuristo, fosfori ja maan rakenne Hyvä maan rakenne Kestävät murut, jatkuvat huokoset Nopea veden imeytyminen Maan kuivuminen ilmava Hyvä vedenvarastointikyky Juuret kasvaa ja ottaa ravinteita tehokkaasti Suotuisa lieroille ja muille eliöille Orgaaninen aines, lierot, kalkitus edistää hyvää rakennetta Harkittu peltoliikenne, akselipainot ja ajankohta Kuva: Airi Kulmala
15 Peltomaan laatutesti Maan laadun omatoiminen havainnointi Huomioi kemialliset, fysikaaliset ja biologiset ominaisuudet Edellytykset kasvin hyvälle kasvulle ja ravinteiden tehokkaalle hyväksikäytölle Dia: Laura Alakukku
16 Peltomaan laatutesti maan rakenne Vähintään 2 kuoppaa lohkolle Pohjamaahan ulottuva kuoppa, josta havainnot Maan rakenteesta muruisuus, lujuus, kerroksellisuus Lierojen, juurten ja pieneliöstön toiminnasta lierojen esiintyminen, lierokäytävät juurikanavat eloperäisen aineksen hajoaminen Maan luontaisista ominaisuuksista maalaji, multavuus - käytetään tulosten tulkinnassa Havainnot pisteytetään ja kootaan lomakkeelle Dia: Laura Alakukku
17 Peltomaan laatutesti havainnot ja mittaukset kootaan arvio maan kunnosta Mittaustulokset skaalataan 0-10 Yhteismitallistaminen Matemaattinen malli laskee skaalauksen: pohjana raja-arvot joiden perusteella skaalaus 10 = erittäin hyvä arvo Arvosteluasteikko pellon kunnosta pisteytyksen perusteella: - erittäin hyvä, - tyydyttävän hyvä, - välttävä, - huolestuttava Dia: Laura Alakukku
18 Lannoituksen optimointi Molybdeeni Sinkki Typpi Rikki Kalium Mangaani Boori Fosfori Kalsium Seleeni Mangnesium Kupari Rauta
19 Fosfori lannoituksen optimointi P 2,3 /kg N 1,0 /kg K 0,7 /kg Lähde: KM 10/2010 Lähde: MT
20 Fosforilannoituksen optimointi Lähde: Valkama et al Diat: Risto Uusitalo (& KR) -Biologinen optimi vs. taloudellinen optimi -Kylän paras sato vai paksuin lompakko -Laskee sen P-lannoituksen, millä rahapussiin jää eniten voittoa erilaisilla sadon arvoilla ja lannoite-p:n hinnoilla - Perustuu 43 koepaikalla mitattuihin satovasteisiin -kokeiden pituus vaihdellut 2-16 vuotta/koepaikka (50-luvulta ) -Kokeissa kontrollina NK-lannoitetut jäsenet -P-lannoitusportaat välillä kg P/ha -Soveltuu viljojen P-lannoituksen optimointiin Dia: Risto Uusitalo
21 Mikä on optimisatotaso? Fosforilla saatavan sadonlisän määrä riippuu eniten maan fosforitilasta ja maalajista. Eniten sadonlisää voi odottaa alhaisissa maan P-luokissa. Fosforin vaikutus sadonlisään on suurin turv la ja pienin savimailla. Dia: Risto Uusitalo Sadonlisä NK-lannoitettuun verrattuna, kg/ha P-lannoitus, kg/ha Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
22 Mikä on optimisatotaso? Laskentamalli kysyy arviota sadon myyntihinnasta ja muuttaa sadonlisän määrän euroiksi Dia: Risto Uusitalo Sadonlisän arvo, /ha P-lannoitus, kg/ha Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
23 Mikä on optimisatotaso? Sen jälkeen lasketaan P-lannoitekustannus, jotta voidaan vähentää se sadonlisän tuomasta tuotosta Dia: Risto Uusitalo Sadonlisän arvo ja P-lannoitekustannus, /ha P-lannoitus, kg/ha Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
24 Mikä on optimisatotaso? Kannattavin lannoitustaso on se, missä tulojen ja menojen erotus on suurimmillaan (esimerkissä sadon arvo 120 eur/tn ja P:n hinta 1,2 eur/kg) Dia: Risto Uusitalo Sadonlisän arvo ja P-lannoitekustannus, /ha Huono Tyydyttävä Korkea P-lannoitus, kg/ha
25 Mikä on optimisatotaso? Taloudellinen optimi selvästi alempi kuin sadon maksimoimiseen tarvittava lannoitus Ympäristötuen fosforirajat ovat tämän päivän fosforin ja viljan hintasuhteilla selvästi korkeampia kuin taloudellisesti kaikkein kannattavin lannoitustaso Satovasteen ja taloudellisen kannattavuuden kriittinen raja 6 mg/l savimaat (huono - välttävä) 10 mg/l karkeat kivennäismaat (huono- välttävä) 15 mg/l eloperäiset maat (huono tyydyttävä/hyvä) 1900-luvun aikana peltoihin on kertynyt lannoitefosforia keskimäärin 1000 kiloa hehtaaria kohden. Pintamaan helppoliukoisen fosforin pitoisuus kaksinkertaistunut. Nyt voidaan alkaa käyttää näitä vanhoja talletuksia, jotka riittävät hyvin vuosiksi eteenpäin. Lannoituksen vähentäminen 50% peltopinta-alasta ilman taloudellisia tappioita Mallin kehittäminen maan P-tilan muutos, (lanta???)
26 Mikä on optimisatotaso? P-lannoitus selitti vain 25-40% sadon lisäyksestä (jos lisäystä syntyi) Sadanta, haihdunta, lämpötila = kasvukauden sääolosuhteet Maan rakenne ja vesitalous Muut ravinteet, kasvitaudit, rikkakasvit etc. Pelkkä P ei kasvia kasvata Tarvitaan kokonaisvaltaista maanhoidon ajattelua Onko keskustelu fosforista ylikorostunutta, viekö se huomion jopa tärkeämmiltä asioilta Toisaalta vesiensuojelun kannalta fosfori avain asemassa Malli, totta vai tarua? Testaa omaa tilannettasi P-laskurilla Tarkastele ravinnetaseita pitkällä aikavälillä sääolosuhteet huomioiden Kokeile omalla pellolla nollaruutu, eli viljely ilman P-lannoitusta (NK-lannoitus)
27 3. Kuinka satotaso muuttuu, jos fosforilannoitusta ei anna joka vuosi? Satotaso ilman P-lannoitusta, % 15 kg P/ha lisäyksellä saadusta sadosta Sato ilman P-lannoitusta, % vertailusadosta (P15) Tasolla 100 satotaso olisi ilman P:a sama kuin 15 kg P/ha lannoituksella koevuosi
28 3. Kuinka satotaso muuttuu, jos fosforilannoitusta ei anna joka vuosi? Sato ilman P-lannoitusta, % vertailusadosta (P15) Satotaso ilman P-lannoitusta, % 15 kg P/ha lisäyksellä saadusta sadosta koevuosi NK-lannoitus, Ei P
29 3. Kuinka satotaso muuttuu, jos fosforilannoitusta ei anna joka vuosi? Sato ilman P-lannoitusta, % vertailusadosta (P15) Satotaso ilman P-lannoitusta, % 15 kg P/ha lisäyksellä saadusta sadosta % % koevuosi Neljän vuoden tauko P-lannoituksessa ei näy satotasossa lainkaan.
30 3. Kuinka satotaso muuttuu, jos fosforilannoitusta ei anna joka vuosi? Sato ilman P-lannoitusta, % vertailusadosta (P15) Satotaso ilman P-lannoitusta, % 15 kg P/ha lisäyksellä saadusta sadosta % % koevuosi Neljän vuoden tauko P-lannoituksessa ei näy satotasossa lainkaan. Viidentenä vuonna P-lisäysten lopettamisesta satotaso alkaa laskemaan maissa, joiden P-luokka on huono tai huononlainen.
31 3. Kuinka satotaso muuttuu, jos fosforilannoitusta ei anna joka vuosi? Sato ilman P-lannoitusta, % vertailusadosta (P15) Satotaso ilman P-lannoitusta, % 15 kg P/ha lisäyksellä saadusta sadosta % % koevuosi Neljän vuoden tauko P-lannoituksessa ei näy satotasossa lainkaan. Viidentenä vuonna P-lisäysten lopettamisesta satotaso alkaa laskemaan maissa, joiden P-luokka on huono tai huononlainen. Viljavuusluokissa tyydyttävä, hyvä tai korkea fosforilannoituksessa voi pitää vieläkin pitemmän tauon, jopa 10 vuoden luokkaa.
32 Ravinnetaseet Ravinteiden lisäys ravinteiden poisto = ravinnetase Lohkokohtainen (porttitase, karjantase, lantatase, tase kasvilajeittain ) Laskettava usealle vuodelle, jolloin voidaan Vertailla eri kasvilajien ravinteiden käyttöä ko. lohkolla Havaita sääolosuhteiden vaikutus lohkon toimintaan satotasojen vuotuiset vaihtelut Tarkastella taseiden vaikutusta P-tilan muutoksiin Havaita hyvin toimivat tai ongelmalohkot Suunnitella toimenpiteitä lohkon kasvukunnon parantamiseksi Toteutuksessa ajatus mukana Mekaaninen laskenta ja huolimaton tulkinta = ajanhukkaa Hyvä työkalu omien peltojen parempaan tuntemiseen ja panosten järkevään kohdentamiseen
33 Pellolta karanneet ravinteet Ensisijaisena tavoitteena pitää ravinteet pellossa Kosteikkojen rakentaminen soveltuviin kohteisiin (rajallinen) Kosteikkojen teho vaihtelee ja kustannustehokkuudesta saatavilla varsin vähän tietoa Liukoiset ravinteet, PO 4 -P? Kemialliset keinot?
34 Valumavesien tehostettu käsittely Erityisesti liukoisen fosforin Saostaminen kemikaalien avulla Pidättäminen soveltuviin materiaaleihin Ferix Fe 2 (SO 4 ) 3 Fe-Ca -oksidirakeet Kuormittavimmat kohteet Korkea P-luku Paljon liukoista fosforia Lupaavia tuloksia laboratoriossa Kenttäkokeita käynnissä Ferix annostelija,aaro Närvänen,Aaro Närvänen Polyalumiinikloridi
35 Kalsium-rauta-rakeet
36 Dissolved PO4-P, mg/l Jokioinen/Ojainen In Out In Out Minimum 0,025 0,006 25% Percentile 0,052 0,031 Median 0,073 0,045 75% Percentile 0,125 0,065 Maximum 0,190 0,136
37 Ojavesien kemiallinen käsittely ferrisulfaatilla Ferix-3 Keväällä 2007 valunnan alussa (1/3) liuenneen fosforin poistuma oli 91 % ja seuraavan kahden viikon jaksolla 66 %. Kokonaisfosforin poistuma kevätvalunnasta oli 23 %.
38 KIITOS! Kimmo Rasa p Kuvat: Kimmo Rasa
Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?
Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää? Risto Uusitalo Luke, Jokioinen Kiitos: Perttu Virkajärvi, Kari Ylivainio, Riitta Lemola, Eero Sillasto Sisältö Mikä on taloudellinen fosforilannoitustaso?
LisätiedotPeltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön
Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön Ansa Palojärvi ansa.palojarvi palojarvi@mtt.fi MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Salaojateknikoiden neuvottelupäivät Hyvinkää 1.2.2007 Esityksen
LisätiedotPeltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus
Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus RAVI-hanke/Maatalouden vesiensuojeluseminaari Luumäellä 13.1.211 Sisältö Alkusanat Fosforilannoituskokeiden
LisätiedotVihannesten lannoitustutkimus Lukessa v
Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta
LisätiedotFosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotMaatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa
LisätiedotPerusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä
Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä Yhteistyötahot / työryhmän jäsenet: Helena Äijö, Salaojituksen tutkimusyhdistys ry/salaojayhdistys ry Sami Ovaska ja Eero Liski, Luke Maija
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotFosforilannoituksen satovasteet nurmilla
Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotMansikan fosforilannoitus ja mykorritsat
Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat Kalle Hoppula, Kati Hoppula ja Anu Räty, Luke Sotkamo Juho Hautsalo, Luke Laukaa Mikkeli 3.11.2017 Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Ympäristökorvausehdot: Todellisuus
LisätiedotKalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT
Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan
LisätiedotRavinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
LisätiedotTurvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LisätiedotKaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
LisätiedotKipsi vähentää peltomaan
Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotOrgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)
Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola Syke: Anu Akujärvi, Juha Grönroos, Pirkko Kortelainen, Katri Rankinen
LisätiedotEila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
LisätiedotVihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus
Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus
LisätiedotKannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotHIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus
HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus Helena Soinne, Helsingin yliopisto / MTT Sisältö Maan rakenne Ravinteiden pidättyminen Maan rakenteen merkitys ravinteiden käytön ja ravinnevalumien
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotTähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010
Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotMaatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen
Maatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen Eila Turtola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Missä mennään? tapaaminen uusmaalaisille Itämerihaasteen toimijoille, Helsingin kaupungintalo
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotOhjeet fosforilaskurin käyttöön
Ohjeet fosforilaskurin käyttöön 1. Fosforilaskuri ja sen käytössä tarvittavat tiedot 2. Ravinteiden yksikköhintojen laskenta seoslannoitteista 3. Satovasteiden ja taloudellisen optimin laskenta 4. Lannoituksen
LisätiedotVarautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotRavinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
LisätiedotKemialliset vesiensuojelumenetelmät
Kemialliset vesiensuojelumenetelmät Aaro Närvänen 07.03.2013 12.3.2013 1 Vesistöjen anemia PO 4 -P, P Lääkkeeksi + Fe 3+ tai Al 3+ Liuennut P Kiintoaine P Leville käyttökelpoinen P x Sedimentti P Fosforin
LisätiedotFosforilannoitus nurmituotannossa
Fosforilannoitus nurmituotannossa Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi, Luke Maaninka Miika Hartikainen, Luke Ruukki Ravinnepiika-hankkeen Kevätinfo I Fosforin kierto ja käyttäytyminen pellolla
LisätiedotLiika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?
Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotKatsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen
Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen EuroMaito 19.12.2017, webinaari Sanna Kykkänen MAAN KALIUMVARAT Viljavuus-K Kokonais-K Varasto-K = Reservi-K Maanesteen K Vaihtuva K Vaikeasti vaihtuva K
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotPasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun
LisätiedotReijo Käki Luomuasiantuntija
7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N
LisätiedotAjankohtaista nurmen lannoituksesta
Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Agrifuture 29.11.2017 Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Miika Hartikainen Lannoitustutkimus Luke Maaningalla Kasvuolosuhteet maalaji Maan rakenne (tiivistyminen)
LisätiedotPellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotLannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus
Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotKestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet
Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä. Ravinteet ja eurot talteen,, Jämsä Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Tavoitteemme viljellä kestävästi Kestävyyden
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotKestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola
Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet Ympäristökuiskaaja 14.11.2011, Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Tavoitteemme viljellä kestävästi Kestävyyden kolme ulottuvuutta: 1. Ympäristöllinen
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotMuokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen
Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Markku Puustinen RAVI-Seminaari Luumäki 13.1.2011 12.1.2011 Sisältö Maatalouden vesistökuormituksen hallinta Nykytilanne ja mahdollisuudet
LisätiedotFosfori maassa ja kasvinravinteena
Fosfori maassa ja kasvinravinteena Ravinnepiika, Kevätinfo I 14.3.2018 Helena Soinne SISÄLTÖ Fosforinkierto Fosfori maassa Ravinteiden pidättyminen - Fosforin pidättyminen Fosforilannoitus ja fosforitilan
LisätiedotPeltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen
Kuva: Eliisa Punttila Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus SYKE 3.4.2019 1 Miten kipsi vaikuttaa? CaSO 4 2H 2 O Sato ja viljely Paljon rikkiä ja kalsiumia,
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotViljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto
LisätiedotKierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus
LisätiedotMiten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.
LisätiedotSoilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä
Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotTOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla
TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla Salaojituksen neuvottelupäivät 2017, Ähtäri 23.- 24.3.2017 24.3.2017 Jyrki Nurminen Salaojituksen tutkimusyhdistys ry Toimivat salaojitusmenetelmät
LisätiedotMaan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Fysikaaliset tekijät Biologiset tekijät
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotPuhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola
Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotMTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy
MTK Rokua 8.10.2018 Ilkka Mustonen puh. 0500-387724 Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Yara Suomessa Katsaus erilaisiin kasvukausiin ja lannoituksen merkitys YaraVita lehtilannoitus My Yara työkalut ja
LisätiedotLannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa
Lannoituksen kannattavuus Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja 12.12.2017 Hollola Luomuasiantuntija Pekka Lannoituksen kannattavuus Luomutuotannossa lannoitus kannattaa hyvin,
LisätiedotMaan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko
Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko 6.5.014 Taustaa Peltomaalla ja sen laadulla on keskeinen merkitys kestävän maataloustuotannon
LisätiedotPeltokuivatuksen tarve
Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta
LisätiedotPeltomaan rakenteen arviointi
Peltomaan rakenteen arviointi ProAgria Etelä-Savo 050 3011752 Ravinnepiika, kevätinfo 30.3.2016 Viljavuusautomaatti SÄÄ Lämpö Valo Aurinko Sade VILJELIJÄ Tieto Biologiset tekijät - juuret - juurieritteet
LisätiedotNurmien lannoitus ravinteiden näkökulma
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma Nurmex-tietoisku 12 Marita Jääskeläinen Ravinnepoistuma nurmella Heinänurmen ravinnepoistuma eri satotasoilla Sadossa poistuvat ravinteet
LisätiedotMangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta
LisätiedotRakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab
Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab Sisältö 1. Rakennekalkituksen tausta mitä tiedämme? 2. Kalkkituotteet
LisätiedotSIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotViljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi
Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotKasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen
Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
LisätiedotAgrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle
Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi
LisätiedotReservikalium lannoituksen suunnittelussa
Reservikalium lannoituksen suunnittelussa Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen & Arja Mustonen Luonnonvarakeskus, Maaninka Muhkea maaperä -tilaisuus 5.9.2018 Kuopio Nurmet Rahaksi (NuRa) -hanke
LisätiedotHautomokuori orgaanisena maanparannusaineena
TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevät-info 21.3.2018 Maan orgaaninen aines
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotSokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
LisätiedotPellon muokkaus ja kasvipeitteisyys
Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden
LisätiedotTutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana
LisätiedotMaan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan
Maan tiivistymisen vaikutukset ja niiden kestoaika Sisältö Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan Menestyvä maatilayritys hankeen tilaisuus
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki
LisätiedotAjankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa
Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural
LisätiedotTurvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
Lisätiedot