SjT Säkylä Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SjT Säkylä Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group"

Transkriptio

1 SjT Säkylä Jan Drugge

2 9 Maata Grinding Sales Luleå Kolari Finland 1898 Nordkalkin tarina alkaa 30+ Toimipaikkaa 21 Kaivospaikkakuntaa 970 Työntekijää 311 Liikevaihto ( ) Quarry Kiln Own harbour/depot Raahe Verdal Örnsköldsvik Kokkola Norway Sweden Lappeenranta Orsa Vampula Sipoo Tytyri St. Petersburg Pargas Vasalemma Köping Stockholm Kurevere Uddagården Storugns Ignaberga Siauliai Landskrona Lübeck Szczecin Germany Poland Vimpeli Louhi Siikainen Estonia Lithuania Sławno Miedzianka Wolica Krakow Alekseevka Rakke Russia Ukraine Ivano-Frankivsk 1970 Kansainvälistyminen alkaa 2010 Nordkalk kokonaan Rettig Groupin omistamaksi 2016 Pohjois-Euroopan johtava kalkkituotteiden toimittaja

3 Peltojen huolestuttava sadontuottokyky KALKITUSTARVE on yli miljoona tonnia vuodessa eli rekkakuormallinen tilaa kohti TOTEUMA on kuitenkin vain alle 0,5 milj. tonnia per vuosi (keski-ph 5,9) Kalkitukseen pitäisi panostaa Suomessa enemmän Nurmilohkojen kalkitus aina välikasville sänkikalkitus sopii Huononakaan hetkenä ei kalkkia saisi unohtaa kalkitus kannattaa aina! 24/03/2017

4 Ravinteiden saatavuus ja ph 24/03/2017 Fosforin käyttökelpoisuus kasveille kasvaa ph:n noustessa: tutkimuksen mukaan kivennäismailla peruskalkitus eli n. 5 tonnia/ha liuottaa maasta 50 kg fosforia n. 10 vuodessa 4

5 Kalsium- ja magnesium luvut Pellolle sopiva kalkkilaatu voidaan määrittää viljavuustutkimuksen Ca- ja Mglukujen avulla. Ca/Mg-suhdeluku saadaan jakamalla viljavuustutkimuksen Ca-luku (mg/l) Mgluvulla (mg/l). Optimisuhdeluku on 8. Suhdelukua saadaan nostettua kalkitsemalla kalsiittikalkilla ja laskettua magnesiumpitoisella kalkilla. Esimerkki: Jos Ca (mg/l)= 1600 ja Mg (mg/l)= 200 Suhdeluku on 1600:200= 8 24/03/2017 5

6 Kalsium- ja magnesium luvut, jatkuu Maan Ca/Mg-ravinnesuhde Alle 8 Suositeltu kalkitusaine Kalkkikivijauhe Mg-pitoinen kalkkikivijauhe 8-13 Kalkitusaineen valinta vapaa Viljelyskierron kasvien vaatimukset huomioon ottaen Yli 13 Dolomiittikalkki = Mg yli 10 % 24/03/2017 6

7 Tavallinen maanparannuskalkki on luontoystävällinen tuotantopanos Ohessa Barke-ohra n. 4 viikon kasvatuksen jälkeen ph 6,2 vs ph 7 Kalkitussa maassa juuristo kasvaa laajaksi, syvemmäksi ja elinvoimaiseksi Myrkyllinen happamuus ei estämässä kasvua Ca/Mg suhde oikealla tasolla > parempi maan rakenne Varmistetaan kasvien tehokas ravinteiden ja veden otto > Ravinteet satoon Aikaansaadaan runsas kasvusto myös maan alle Kasvijätteiden hajotustoiminta kiihtyy Lierot ja muut maaeliöt runsaslukuisempina maassa Maan rakenne paranee myös tätä kautta Kalkki kuuluu oleellisena osana kannattavaan viljelyyn ja elävän maan ylläpitoon! 27/11/2015 7

8 24/03/2017 8

9 24/03/2017 9

10 24/03/

11 Kalkitus on kannattava toimenpide Kalkitus antaa keskimäärin %:n sadonlisän. Jos ohran viljelijän keskisato on 3500 kg/ha ja hän kalkitsee 5 hehtaarin vuokrapeltoaan esim. 5 t/ha. Kalkituskustannus jaetaan 6 vuoden kesken, jolloin kustannus on n. 41 /ha ( 5 t/ha * 50 /t= 250 / 6= 41 ) Jos satotaso nousee 400 kg/ha ja ohran hinta on 150 /t, kalkitus antaa lisätuottoa 60 /ha ( 0,4 ton * 150 /t) Kalkituskustannus tulee katettua ja rahaa jää muuhunkin. Ja muistakaa tarkistaa oman kunnan kalkitustukimahdollisuudet! 24/03/

12 Rakennekalkitus 24/03/2017

13 Mitä Nordkalk Aito Rakennekalkki on? Rakennekalkki on poltettua kalkkia (CaO) ja kalkkikivijauhetta (CaCO 3 ) sisältävä hienojakoinen kuiva tai kostea kalkkijauhe. Rakennekalkki parantaa savisen peltomaan rakennetta stabiloimalla sitä ja vähentämällä maan kiintoaineshuuhtoumaa sekä liukoisen fosforin valuntaa pellolta vesistöihin. Rakennekalkkikäsittely vähentää kuorettumia, vetovastusta ja energiankulutusta. 13

14 Rakennekalkitus toimii erityisesti SAVIMAILLA Rakennekalkittua savimaata (savespitoisuus 50 %) Ei rakennekalkkia Nordkalk Member of of Rettig Group

15 Savimaan rakennekalkitus VESI Savihiukkanen on pienin partikkeli savessa ENNEN SAVI- HIUKKANEN SAVI- HIUKKANEN SAVI- HIUKKANEN Vetyionin ja positiivisesti varautunut metalliioneja ryhmittyvä savihiukkasten ympäri H H H + SAVI- HIUKKANEN H H + H H H SAVI- HIUKKANEN Kun kalkkia lisätään, metalli-ionit korvaantuvat kalsium- Ioneilla, jotka sitovat vähemmän vettä Ja fosforin saatavuus paranee JÄLKEEN Sammutettu kalkki Ca(OH) 2, lisätään VESI SAVI- HIUKKANEN 24/03/

16 Rakennekalkki vähentää sameutta, sadetuskoe MTT Sadetussimulaation suodosvesi vasemmalta: näytteet 1-3: rakennekalkittuja maanäytteitä, näyte 4 käsittelemätön kontrolli. (MTT: Uusitalo 2012) 16 16

17 Rakennekalkitus käytännössä Rakennekalkitus soveltuu vain savimaille, maalajitunnisteessa S Rakennekalkki tulee levittää kesällä kesannolle tai syksyllä sänkeen. Maan oltava muokattavissa välittömästi: märän pellon rakennekalkituksessa stabiloituu aikaansaatu kuravelli! Huolellinen muokkaus(15-20 cm) on osa rakennekalkitusta; ennemmin huolellisesti pintakerrokseen kuin hutiloiden ja karkeasti syvään Paras hyöty kun: Savimaa, jossa rakenneongelmia Korkea fosforipitoisuus Vesistön äärellä sijaitseva kalteva pelto 17

18 Kalkituksen ja kipsin erot KALKKI JA RAKENNEKALKKI Nostaa ph:ta Rakennekalkki nostaa johtolukua, mutta maltillisesti Parantaa ravinteiden käyttökelpoisuutta ja pienentää savimaiden eroosiota Edistää juurten kasvua Parantaa maan rakennetta Toimii Ca/Mg -lannoitteena Nostaa satoa ph:sta riippuen yli 15 % Ei vesistörajoituksia KIPSI Ei nosta ph:ta Nostaa maan johtolukua jopa haitallisen korkeaksi maan faunalle Vähentää fosforin huuhtoitumista ja pienentää savimaiden eroosiota Parantaa maan rakennetta, mutta vaikutus on lyhytaikainen Toimii Ca/ S lannoitteena Ei sovellu järvien rantapelloille sulfaatin vuoksi

19 TUOTEPALETTI HUOMIOITAVAA: LAIVAUKSET RAKENNEKALKKI

20 Nordkalk member of Rettig Group

21 Nordkalk member of Rettig Group

22 Nordkalk maatalous on somessa seuraa meitä Nordkalk Member of of Rettig Group

23 Kiitos! Jokainen päivä on kalkkipäivä Nordkalk member of Rettig Group

SSO-maatalous 2017 Viking Grace Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

SSO-maatalous 2017 Viking Grace Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group SSO-maatalous 2017 Viking Grace 20.01.2017 Jan Drugge Rettig Group Arvoa sukupolville aktiivisena ja vastuullisena omistajana 4200 työntekijää 28 maassa www.rettig.fi Sisäilman säätölaitteet www.rettigicc.com

Lisätiedot

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE 120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE Tilanomistaja ja kalkintuottaja Otto Moberg Paraisilta alkoi suunnitella 120 vuotta sitten miten kylän kalkkituotantoa voisi tehostaa ja keskittää. Sen suunnittelun

Lisätiedot

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab Sisältö 1. Rakennekalkituksen tausta mitä tiedämme? 2. Kalkkituotteet

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA Ravinnerenki -hanke Pirkko Tuominen, ProAgria 30.3.2017 Kalkituksen hyödyt Annetut ja maaperän varastoravinteet ovat helpommin kasvien saatavilla

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan

Lisätiedot

Kolari. Luulaja. Verdal Kokkola. Örnsköldsvik. Orsa. Tytyri. Parainen. Vasalemma. Köping Tukholma. Kurevere. Storugns. Ignaberga. Szczecin.

Kolari. Luulaja. Verdal Kokkola. Örnsköldsvik. Orsa. Tytyri. Parainen. Vasalemma. Köping Tukholma. Kurevere. Storugns. Ignaberga. Szczecin. Kalkitusopas 2 Nordkalk Sławno Miedzianka Wolica Szczecin Krakova Lübeck Helsinki Alekseevka Orsa Landskrona Ignaberga Uddagården Köping Tukholma Storugns Siauliai Vasalemma Kurevere Rakke Parainen Tytyri

Lisätiedot

NORDKALK AITO KALKITUSOPAS

NORDKALK AITO KALKITUSOPAS NORDKALK AITO KALKITUSOPAS Sisällysluettelo: Nordkalk lyhyesti...2 Alkusanat...3 Suomi on hapan maa!...4 Ylläpitokalkitus vai peruskalkitus?...5 Kalkitusaineissa on eroa...5 Kalkitus kannattaa...6 Kalkki

Lisätiedot

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä

Lisätiedot

Kalkkikivi. Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi.

Kalkkikivi. Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi. GREAT WHITE STONE Kalkkikivi Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi. Asiakas: teollisuus Paperi Teräs Sellu Rakennusaineet Kemia Sokeri Lasi Tienrakennus Asiakas: maatalous Maanviljely Puutarha Rehu Asiakas:

Lisätiedot

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100

Lisätiedot

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen 2017 Sampo Järnefelt Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Hyvän ja huonon pellon ero Satotaso-erot hyvän ja

Lisätiedot

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi 29.3.2017 Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Organisaatiokaaviomme

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi 21.3.2017 Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Organisaatiokaaviomme

Lisätiedot

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:

Lisätiedot

Maan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Maan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Maan kasvukunnon korjaaminen Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Sisältö Satoa rajoittavat tekijät Maan rakenteen merkitys Kasvukunnon korjaaminen keinot ja kokemukset 2 Juuso Joona, Tyynelän

Lisätiedot

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelupäivä Nurmijärvellä Valtion virastotalon Käräjäsali Viljelijälähtöistä tiedonvälitystä

Lisätiedot

AITO KALKKI ON VOITTAJAN VALINTA

AITO KALKKI ON VOITTAJAN VALINTA KALKITUSOPAS AITO KALKKI ON VOITTAJAN VALINTA HYVÄ LUKIJA, Pidät kädessäsi päivitettyä ja täysin uuden näköistä kalkitusopasta. Tässä oppaassa on paljon tarpeellista tietoa kalkituksesta, mutta myös yleisesti

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10.

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10. VILJAVUUSTUTKIMUS 29..23 Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 8 99 28..23 VI3-4 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden

Lisätiedot

Nordkalk Aito KALKITUSOPAS. Nordkalk Aito Kalkitusopas

Nordkalk Aito KALKITUSOPAS. Nordkalk Aito Kalkitusopas Nordkalk Aito KALKITUSOPAS Nordkalk Aito Kalkitusopas 1 Sisällysluettelo: Nordkalk lyhyesti...2 Alkusanat...3 Suomi on hapan maa!...4 Ylläpitokalkitus vai peruskalkitus?...5 Kalkitusaineissa on eroa...5

Lisätiedot

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Kuva: Eliisa Punttila Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus SYKE 3.4.2019 1 Miten kipsi vaikuttaa? CaSO 4 2H 2 O Sato ja viljely Paljon rikkiä ja kalsiumia,

Lisätiedot

Kalkitus & rakennekalkitus sokerijuurikkaalla koetuloksia Ruotsista. Jens Blomquist, Agraria Ord & Jord

Kalkitus & rakennekalkitus sokerijuurikkaalla koetuloksia Ruotsista. Jens Blomquist, Agraria Ord & Jord Kalkitus & rakennekalkitus sokerijuurikkaalla koetuloksia Ruotsista Jens Blomquist, Agraria Ord & Jord Ruotsissa tehdyistä kokeista muodostuvat tiedonportaat: sokerijuurikkaan, kalkitus, ph, Ca 2+, aggregaattien

Lisätiedot

Maanparannusaineiden käyttö peltoviljelyssä mitä maassa tapahtuu

Maanparannusaineiden käyttö peltoviljelyssä mitä maassa tapahtuu Maanparannusaineiden käyttö peltoviljelyssä mitä maassa tapahtuu Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Maaperäpäivä 27.6.2019 Gårdskulla Gård, Sjundeå Viljelijälähtöistä tiedonvälitystä maatalouden

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As. VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010

Lisätiedot

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo 15.3.2017 Kationinvaihtokapasiteetti Ca 2+ K + Mg 2+ Kationi = Positiivisesti varautunut ioni Kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne Maan happamuus ja kalkitus Ravinnepiika, kevätinfo 23.3.2016 Helena Soinne Happo, emäs ja ph H(happo) E(emäs) + (protoni) liuoksen ph on -ionien aktiivisuuden negatiivinen logaritmi ph = -log [ ] [H+]

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 1.08.2013 96975 30412 Oja Hannu Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 7617 01051 LASKUT

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 7617 01051 LASKUT VILJAVUUSTUTKIMUS 3..23 Sivu () Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 6 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 68 4 2..23 VI3-34

Lisätiedot

Pellon kunnostus ja maanhoito

Pellon kunnostus ja maanhoito Pellon kunnostus ja maanhoito Kuusamo Vene-hanke Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Kuva: Risto Jokela 1 Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut

Lisätiedot

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI VILJAVUUSTUTKIMUS.. Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 77 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 9 99 VI- Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus, ph

Lisätiedot

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Viljelijälähtöistä tiedonvälitystä maatalouden vesiensuojelusta Keski-Uudellamaalla Kaksivuotinen tiedonvälityshanke,

Lisätiedot

Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkin

Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkin Kalkitusopas Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkin juuret ovat Suomessa Paraisilla, jossa teollinen louhinta on jatkunut yli 100 vuotta. Toimintaa

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI VILJAVUUSTUTKIMUS 1.1.1 Sivu 1(13) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 11 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 911 99 VI1-16 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (1xmS/cm)

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa

Lisätiedot

Kipsi vähentää peltomaan

Kipsi vähentää peltomaan Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VILJAVUUSTUTKIMUS 9..3 Sivu (8) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 6 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 68 6 8..3 VI3-46 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,

Lisätiedot

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut ravinteet hyödykseen jos

Lisätiedot

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA

Lisätiedot

MegaLab tuloksia 2017

MegaLab tuloksia 2017 MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta Pellon kasvukuntoryhmä 14.2.2019 Ilmaristen matkailutila, Lieto Heikki Ajosenpää, ProAgria

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Maan kasvukunto Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Hyvärakenteisessa maassa juurten kasvu on parempaa sekä ravinteiden ja vedenotto tehokkaampaa. Kalkitus parantaa maan

Lisätiedot

PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA

PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA Projektikoordinaattori Eliisa Punttila, Helsingin yliopisto Ravinteiden kierrätyksen tulokset kiertueella Tehdään pellolla 28.11.2018 Lahti Peltojen

Lisätiedot

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää? Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää? Risto Uusitalo Luke, Jokioinen Kiitos: Perttu Virkajärvi, Kari Ylivainio, Riitta Lemola, Eero Sillasto Sisältö Mikä on taloudellinen fosforilannoitustaso?

Lisätiedot

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy MTK Rokua 8.10.2018 Ilkka Mustonen puh. 0500-387724 Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Yara Suomessa Katsaus erilaisiin kasvukausiin ja lannoituksen merkitys YaraVita lehtilannoitus My Yara työkalut ja

Lisätiedot

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT 23.2.2017 Tuorlan maatalousoppilaitos Humuspehtoori Oy Suvi Mantsinen Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin Huittinen 2.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin 1 Eri maalajien ilma- ja vesitalous Maan tiivistyminen suuren huomion kohteena kaikkialla Euroopassa yksipuolisessa

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen 7.2.2018 Matti Kuokkanen SusChem/CEE Teollisuuden sivutuotteiden käyttömahdollisuudet turvetuotannosta poistuneiden suopohjien maanparannukseen

Lisätiedot

Jätevesilietteen fosforin liukoisuus ja. (PRecover) Kari Ylivainio ja Eila Turtola. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.1.

Jätevesilietteen fosforin liukoisuus ja. (PRecover) Kari Ylivainio ja Eila Turtola. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.1. Jätevesilietteen fosforin liukoisuus ja käyttökelpoisuus kasveille (PRecover) Kari Ylivainio ja Eila Turtola 28.1.2013 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Taustaa - Fosforivarantojen riittävyys:

Lisätiedot

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Yritys valmistaa maanparannus- ja lannoiteaineita, joilla parannetaan pellon kaikkia kasvuominaisuuksia. Tuotteiden

Lisätiedot

Akselipainotutkimus SjT

Akselipainotutkimus SjT Akselipainotutkimus 2000-2004 SjT Projektin toteutus: Maaperämittaukset Tarkoituksena oli seurata maan tuotantokunnon tilaa, kun käytössä oli 1-tai 6-rivinen nostokone Vuosien 2000-2005 välisenä aikana

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija ja maanviljelijä Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 13.12.2018 Huittinen Rikalan Säätiö Maan rakenteen hallinta

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake Toimita lomake maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.4.2019. Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake Viranomaisen merkinnät Lomake vastaanotettu,

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty

Lisätiedot

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus Helena Soinne, Helsingin yliopisto / MTT Sisältö Maan rakenne Ravinteiden pidättyminen Maan rakenteen merkitys ravinteiden käytön ja ravinnevalumien

Lisätiedot

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa? Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa? Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 13.12. Huittinen Rikalan Säätiö Systemaattinen kehittäminen TULKINTA

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä - tuloksia LOHKO-hankkeesta Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Mistä tänään puhutaan? LOHKO- ja LOHKO

Lisätiedot

Maan kasvukunnon korjaaminen. Rokua 20.2.2014 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Maan kasvukunnon korjaaminen. Rokua 20.2.2014 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Maan kasvukunnon korjaaminen Agronomi, Joutseno Sisältö Satoa rajoittavat tekijät Maan rakenteen merkitys Kasvukunnon korjaaminen keinot ja kokemukset Biologiset Kemialliset Mekaaniset 2 Satoa rajoittavat

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Fysikaaliset tekijät Biologiset tekijät

Lisätiedot

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun SAVE-hankkeen loppuseminaari 26.10.2018 Kuva: Janne Artell Markku Ollikainen Helsingin yliopisto SAVE-hanke tutki Kipsin laajamittaisen levittämisen

Lisätiedot

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion

Lisätiedot

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot