Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus"

Transkriptio

1 Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

2 Viljelijälähtöistä tiedonvälitystä maatalouden vesiensuojelusta Keski-Uudellamaalla Kaksivuotinen tiedonvälityshanke, Hanke välittää ajankohtaista tietoa pellon kasvukuntoa parantavista viljelymenetelmistä sekä veden laadusta ja kuormituksesta Toiminta-alue Tuusula, Mäntsälä ja Nurmijärvi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus hallinnoi Yhteistyöhanke, konsortiossa mukana Keski-Uudenmaan maaseutuhallintopalvelut, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun lky ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Muut yhteistyötahot Uudenmaan ELY-keskus, MTK-Uusimaa, ProAgria Etelä- Suomi ry, Mäntsälän kunta Päärahoitus: Euroopan maaseudun kehittämisrahasto Kuva: Hannu Känkänen

3 Tiedottamista ja tiedonvaihtoa Hanketta toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Ratkotaan yhteistuumin maatalouden vesiensuojelua koskevia kysymyksiä Yhteistyötä tutkimuslaitosten, muiden hankkeiden ja viljelijöiden kanssa Tiedon kotiuttaminen hankealueelle Pellonpiennartilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä Hyväksi koettujen toimenpiteiden edistäminen, uusien tekniikoiden edistäminen Toimenpiteiden vaikutusten seurantaa vesistössä Kuluttajille tietoa maatalouden ympäristöasioista Kuinka viljelijät huomioivat ympäristön ruoantuotannossa

4 Illan ohjelma Maan rakenne Saveshiukkanen Reaktiot maassa KVK Maan happamoituminen Maan neutralointikyky Tauko Kalkki Rakennekalkki Kipsi Kuidut

5 Maan rakenne Hyvässä maassa sopivassa suhteessa vettä, ilmaa ja kiintoainesta Orgaanista ainesta vähiten Mutta hyvin ratkaisevassa roolissa maan kasvukunnon suhteen Mineraaliaineksen koostumus antaa raamit maan fysikaalisille ja kemiallisille ominaisuuksille Mitä piememmistä hiukkasista maa koostuu, sitä suurempi pinta-ala maalla on painoyksikköä kohden Pienten partikkelien väliin jää pienempi huokostila

6 Saveshiukkanen Karkea saves (0,2-2 µm), kolloidinen (< 0,2 µm) Savimineraalien pinta negatiivisesti varautunut Ioninvaihtokyky murujen muodostuminen alkaa primäärihiukkaset ja mikromurut tarttuvat toisiinsa -> flokkeja -> muruja Savimineraalin ominaispinta-ala m 2 g -1 kuivaa maata Kaoliniitti > smektiitti Humuksen ominaispinta-ala > 600 m 2 g -1 kuivaa maata Maaneste Maapartikkeleita ympäröi maaneste temmellyskenttä, jossa reaktiot tapahtuvat Ravinteilla jatkuvaa liikettä Pyrkimys tasapainoon maapartikkelin ja maanesteen välillä

7 Kationinvaihtokapasiteetti (KVK) Saveshiukkaset ovat varautuneet negatiivisesti Vetävät positiivisesti varautuneita kationeja pinnallensa Vaihtuvien kationien koostumus ja kokonaismäärä + dissosioitumiskykyinen vety = KVK Dissosioitumiskykyinen vety = H + -ioni, joka vaihtuu maan ph:ta nostamalla H + -ioni = maan happamuus Kationit melko suojassa huuhtoutumiselta, mutta silti kasvien käytettävissä Valenssi, kationien nokkimisjärjestys Ca 2+, Mg 2+, K +, Na + Ionien ympärillä vesikehä, jonka paksuus vaikuttaa ionin pidättymiseen Vaihtuminen tapahtuu nopeasti Kahden arvoinen vaihtaa kahdenarvoisen tai kaksi yhdenarvoista KVK eri maalajeilla Savimaiden KVK cmol (+) kg -1 Kevyet savat KVK cmol (+) kg -1 Karkeat maat KVK alle 10 cmol (+) kg -1 Eloperäiset maat KVK yli 100 cmol (+) kg -1 Humuksella KVK kasvaa, kun maan ph nousee Savimaiden KVK ei ole ph:sta riippuvainen

8 Kalsium: maan rakenteen ylläpitäjä Ca-pitoisuuden nousu vaikuttaa maan rakennetta parantavasti Saveshiukkaset varautuneet negatiivisesti -> hylkivät toisiaan Positiivinen kationi (Ca 2+ ) yhdistää kaksi negatiivisesti varautunutta saveshiukkasta Jos hiukkasia ympäröivä kationikeha on tiivis, hiukkaset pääsevät lähemmäksi toisiaan hiukkasia ympäröivä vesikalvo on ohut -> hiukkaset pääsevät koskettamaan toisiaan Miksi Ca 2+? -> iso kationi, pieni vesikehä maahiukkasista tiivis paketti Kationien sitoutumislujuus ja koagulointikyky lisääntyvät varauksen kasvaessa nokkimajärjestys Al 3+ > Fe 3+ > Ca 2+ > Mg 2+ > K + > Na + Mg 2+ pienempi kationi, isompi vesikehä -> löyhempi savimana rakenne Al 3+ ja Fe 3+ happamassa maassa Oksideina lujittavat muruja Na + suolaantuneiden maiden ongelma Hyvin pieni kationi, todella iso vesikehä

9 Maan happamoituminen Maa happamoituu = haponneutralointikyky vähenee Välttämättä ei näy ph:n laskuna ph-luku = aktiivisten vetyionien (H + ) määrä liuoksessa Happamoittava tekijä on aina vetyioni = protoni ph-asteikko 0-14, 7 neutraali ph-asteikko on logaritminen Yhden yksikön muutos ph-luvussa merkitsee kymmenkertaista eroa happamuudessa Suomessa rutiinitutkimuksessa ph-mittaus tehdään vesilietoksesta 0,5 ph-yksikköä korkeampi arvo kuin CaCl 2 -liuoksella (tieteellinen) Ca 2+ syrjäyttää hiukkaspinnalta Al 3+ nestefaasiin Mikrobiologinen hajotus ja juurten hengitys H 2 O + CO 2 H 2 CO 3 H + + HCO 3 Happamoituminen ja hapettuminen Fe 2+ + ¼ O 2 + ½ H 2 O -> Fe(III)OOH + 2 H + Ammoniumtyppi nitraatiksi

10 Maan ph ja ravinteiden liukoisuus N P K Ca Mg Fe S Mn B Cu Zn Mo Ravinteet parhaiten kasvien käytettävissä maan ph:n ollessa 6,5

11 Happamuus ja nokkimisjärjesty Savimaassa H + ei pysty suoraan vaihtamaan kationeja H + koko pieni ja omaa ison vesikehän H + vapauttaa mineraalipaikalta Al 3+ Al 3+ syrjäyttää kationit KVK-paikoilta Humuksessa H + pystyy irrottamaan maaalkalimetalleja (Mg 2+, Ca 2+ ) H + sitoutuu humuksen funktionaalisiin ryhmiin (heikkoihin happoihin) Puskuroitumisessa on oleellista, että H + sidotaan sellaiseen muotoon, josta se pääsee irtoamaan vain ph:ta nostettaessa Humus tärkeässä roolissa

12 Nyt on tauon paikka 30 min päästä jatketaan

13 Maan neutralointi Neutraloituminen tapahtuu maan eri komponenttien happovoimakkuuden mukaan Ensimmäisenä neutraloituu vahvat hapot -> luovuttaa H + helposti Humuksessa paljon eri happovoimakkuuksilla olevia komponentteja Vaatii enemmän kalkitusta ph:n nostoon Savimailla neutralointijärjestys H + > (Fe 3+ ) > Al 3+ Kun Al 3+ neutraloitu Al(OH) 3 -> saostuu KVK muuttuu kasveille tasapainoiseksi Perusreaktiot: H + + OH - <-> H 2 O H + + HCO 3- <-> H 2 CO 3 <-> H 2 O + CO 2 2H + + CO 2-3 <-> H 2 CO 3 <-> H 2 O + CO 2

14 Kalkki Peruskalkitus vai ylläpitokalkitus Peruskalkituksessa kalkin tarve 5-10 tn/ha Määrään vaikuttaa maalaji ja multavuus Ylläpitokalkitustarve 4-5 tn/ha 5 vuoden välein Oikea kalkki oikeaan tarkoitukseen Nopeavaikutteinen neutralointikyky, Ca- ja Mgpitoisuudet Kalkituksessa kationi ja anioni Kationi vaihtaa happamia kationeja vaihtopaikalta ulos maanesteeseen Anioni sitoo H+ haitattomaan muotoon Oleellista, että anioni pystyy lopulta poistamaan happamuuden Lopputulemana H 2 O + CO 2 NH 4+ + OH - NH 3 + H 2 O Lietelanta ja kalkitus NH 4+ + OH - NH 3 + H 2 O Menetetään typpeä ja ph:n nostokykyä

15 Kalkin neutralointikyky Nopeavaikutteinen Kokonaisneutralointikyky Neutralointikyky ilmaistaan kalsiumiksi laskettuna Voidaan verrata eri kalkitusaineita keskenään Vuosi kalkituksen jälkeen -> nopeavaikutteinen Loppu kalkitusvaikutuksesta jakautuu useamman vuoden ajalle Kemiallinen alkuperä ja raekoko/hienous vaikuttaa Jos kalkituksella haetaan myös lannoitusvaikutusta (Ca ja Mg), lannoitusvaikutus samassa nopeudessa neutralointivaikutuksen kanssa Kalkkitaulukko Helpottaa valitsemaan oikean kalkitusaineen (linkki) Kalkkilaskureita Esim. Nordkalkin Kalkkilaattori, Kalkitus.fi Tiedä mitä levität, miten paljon

16 Biotiitti Hidasliukoinen jauhemainen maanparannusaine Sisältää kaliumia (5%), magnesiumia (10%) ja kalsiumia (7%) Neutralointikyky (Biotiitti, Yara Suomi) Nopeavaikutteinen 2 % Kokonaisneutralointi 13 % Soveltuu ylläpitokalkitukseen Enemmän lannoitusvaikutusta

17 Rakennekalkki Kalkkia reaktiivisempi ja nopealiukoisempi (neutralointikyky korkea) Maan rakennetta parantava vaikutus kalkkia tehokkaampi Vedenläpäisykyky paranee ja vähentää eroosiota Toimii parhaiten savimailla Neutralointikyky (Nordkalk Aito Rakennekalkki) Nopeavaikutteinen 40 % Kokonaisneutralointi 44 % Sisältää CaO (poltettu kalkki) Puhdas kalkkikivijauhe tai dolomiittikalkki eivät toimi rakennekalkkina Soveltuu savimaille, levitys kesällä kesannolle tai syksyllä sänkeen Muokattava maahan välittömästi Rakennekalkki fosforikuormituksen vähentäjänä Tutkittu enemmän Ruotsissa Vaikutus noin 50 %

18 Kipsi (CaSO 4 2 H 2 O) Peltoon levitettynä kipsi (savimaat, korkea P-luku, rinteiset pellot) Nostaa maanesteen johtolukua (sulfaatti ja kalsium), eli maa muuttuu suolaisemmaksi Ohentaa hiukkasten sitomaa vesikehää ja työntää kationeja lähemmäksi hiukkaspintoja -> hiukkaset takertuvat toisiinsa Parantaa maan mururakennetta ja vähentää eroosiota Levitysmäärä Kokeilulla päädytty 4 tn/ha Vaikutus säilyy noin 4 vuotta EI NOSTA MAAN ph:ta Kipsillä saadaan vähennettyä fosforihuuhtoumaa Vähentää sameutta 45 %, Kiintoainafosforia %, veteen liuennutta fosforia 50 % veteen liuennutta hiiltä 35 % (Uusitalo ym. 2012) Uusitalo, R., Ylivainio, K., Hyväluoma, J., Rasa, K., Kaseva, J., Nylund, P. Pietola, L. Turtola, E. The effects of gypsum on the transfer of phosphorus and other nutrients through clay soil monoliths Agricultural and food science 21:

19 Kipsin haitat Sulfaatti (SO 4 2- ) ei pidäty maahan, vaan huuhtoutuu SO 4 2- vahvan hapon (rikkihappo) anioni Huuhtoutumismäärät riippuvat veden virtailusta maakerroksen läpi Sulfaatti itsessään vesistössä vaaraton Seisovat sisävedet (järvet) Syvissä järvissä SO 4 2- voi muodostaa suolakerrostuman, jolloin vesi ei sekoitu ja pohja voi muuttua hapettomaksi SO 4 2- voi estää fosforin pidättymistä pohjasedimenttiin Ei tiedetä miten peräkkäiset (4 vuoden välein) kipsinlevitykset vaikuttavat maan ravinnetasapainoon kaliumin, magnesiumin ja seleenin Negatiivisesti varautuneiden anionien pidättyminen maahan nokkimajärjestys OH - > H 2 PO 4 - >> SO 4 2- > Cl- = NO 3 - (H 2 O) (H 3 PO 4 ) (H 2 SO 4 ) (HCl) (HNO 3 )

20 Kuidut Jotta murut ovat kestäviä, tarvitaan eloperäistä ainesta ja mikrobien liima-aineita Kuidut sisältävät orgaanista ainesta, jota mikrobit käyttävät ravintonaan Puuteollisuuden sivutuotteista jalostettuja Kuidun ominaisuudet riippuvat osin puuteollisuuden tuotantotavasta, osin kuidun loppukäsittelystä Kompostoitu, kalkkistabiloitu Ravinnekuitu Sisältää typpeä mikrobeille Nollakuitu Ei sisällä typpeä mikrobeille Jotkin kuidut toimivat maata kalkitsevina

21 Etsintäkuulutettu: Maanalainen elämä

22 Yhteistyöllä parempaan lopputulokseen Yhteistiedot Hankevastaava Janne Heikkinen Kuva: Anu Tyni Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Hyrylänkatu 8 C PL 60, Tuusula

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelupäivä Nurmijärvellä Valtion virastotalon Käräjäsali Viljelijälähtöistä tiedonvälitystä

Lisätiedot

Maanparannusaineiden käyttö peltoviljelyssä mitä maassa tapahtuu

Maanparannusaineiden käyttö peltoviljelyssä mitä maassa tapahtuu Maanparannusaineiden käyttö peltoviljelyssä mitä maassa tapahtuu Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Maaperäpäivä 27.6.2019 Gårdskulla Gård, Sjundeå Viljelijälähtöistä tiedonvälitystä maatalouden

Lisätiedot

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo 18.1.2018 Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla Kaksivuotinen

Lisätiedot

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo 15.3.2017 Kationinvaihtokapasiteetti Ca 2+ K + Mg 2+ Kationi = Positiivisesti varautunut ioni Kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Kuva: Eliisa Punttila Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus SYKE 3.4.2019 1 Miten kipsi vaikuttaa? CaSO 4 2H 2 O Sato ja viljely Paljon rikkiä ja kalsiumia,

Lisätiedot

Maan rakenteen vaikutus eroosioon. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Astrum-keskus, Salo

Maan rakenteen vaikutus eroosioon. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Astrum-keskus, Salo Maan rakenteen vaikutus eroosioon Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Astrum-keskus, Salo 8.1.2018 Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla Kaksivuotinen tiedonvälityshanke,

Lisätiedot

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan

Lisätiedot

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab Sisältö 1. Rakennekalkituksen tausta mitä tiedämme? 2. Kalkkituotteet

Lisätiedot

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE 120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE Tilanomistaja ja kalkintuottaja Otto Moberg Paraisilta alkoi suunnitella 120 vuotta sitten miten kylän kalkkituotantoa voisi tehostaa ja keskittää. Sen suunnittelun

Lisätiedot

Kipsi vähentää peltomaan

Kipsi vähentää peltomaan Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus

Lisätiedot

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen 2017 Sampo Järnefelt Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Hyvän ja huonon pellon ero Satotaso-erot hyvän ja

Lisätiedot

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne Maan happamuus ja kalkitus Ravinnepiika, kevätinfo 23.3.2016 Helena Soinne Happo, emäs ja ph H(happo) E(emäs) + (protoni) liuoksen ph on -ionien aktiivisuuden negatiivinen logaritmi ph = -log [ ] [H+]

Lisätiedot

Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet

Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet Taustaa Suomalaisilta kivennäismailta poistuu noin 220 kg hiiltä / ha / v (Heikkinen ym. 2013) Org. aines on tärkeässä roolissa

Lisätiedot

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä

Lisätiedot

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi 29.3.2017 Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Organisaatiokaaviomme

Lisätiedot

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy eetu@soilfood.fi Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla 9.6.2016 Viljavuustutkimus viljavuustutkimuksen tarkoituksena on neuvoa viljelijää (etenkin P

Lisätiedot

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100

Lisätiedot

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA Ravinnerenki -hanke Pirkko Tuominen, ProAgria 30.3.2017 Kalkituksen hyödyt Annetut ja maaperän varastoravinteet ovat helpommin kasvien saatavilla

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

SjT Säkylä Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

SjT Säkylä Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group SjT Säkylä 2017 21.3.2017 Jan Drugge 9 Maata Grinding Sales Luleå Kolari Finland 1898 Nordkalkin tarina alkaa 30+ Toimipaikkaa 21 Kaivospaikkakuntaa 970 Työntekijää 311 Liikevaihto ( ) Quarry Kiln Own

Lisätiedot

Saaristomeren vedenlaatu hyvään tilaan: kipsikäsittely täydentämään maatalouden suojelutoimia

Saaristomeren vedenlaatu hyvään tilaan: kipsikäsittely täydentämään maatalouden suojelutoimia Saaristomeren vedenlaatu hyvään tilaan: kipsikäsittely täydentämään maatalouden suojelutoimia Kuva: Janne Artell Markku Ollikainen Helsingin yliopisto Johdannon sijaan: pohdintapähkinöitä Vanhasen hallitus

Lisätiedot

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT 23.2.2017 Tuorlan maatalousoppilaitos Humuspehtoori Oy Suvi Mantsinen Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa

Lisätiedot

Pellon kunnostus ja maanhoito

Pellon kunnostus ja maanhoito Pellon kunnostus ja maanhoito Kuusamo Vene-hanke Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Kuva: Risto Jokela 1 Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut

Lisätiedot

SSO-maatalous 2017 Viking Grace Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

SSO-maatalous 2017 Viking Grace Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group SSO-maatalous 2017 Viking Grace 20.01.2017 Jan Drugge Rettig Group Arvoa sukupolville aktiivisena ja vastuullisena omistajana 4200 työntekijää 28 maassa www.rettig.fi Sisäilman säätölaitteet www.rettigicc.com

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat ja niiden ehkäiseminen. Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Ravinnehuuhtoumat ja niiden ehkäiseminen. Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Ravinnehuuhtoumat ja niiden ehkäiseminen Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Miten maaperä toimii? Kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden välinen

Lisätiedot

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen 7.2.2018 Matti Kuokkanen SusChem/CEE Teollisuuden sivutuotteiden käyttömahdollisuudet turvetuotannosta poistuneiden suopohjien maanparannukseen

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi 21.3.2017 Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Organisaatiokaaviomme

Lisätiedot

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut ravinteet hyödykseen jos

Lisätiedot

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Yritys valmistaa maanparannus- ja lannoiteaineita, joilla parannetaan pellon kaikkia kasvuominaisuuksia. Tuotteiden

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 7617 01051 LASKUT

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 7617 01051 LASKUT VILJAVUUSTUTKIMUS 3..23 Sivu () Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 6 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 68 4 2..23 VI3-34

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10.

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10. VILJAVUUSTUTKIMUS 29..23 Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 8 99 28..23 VI3-4 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,

Lisätiedot

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Satu Maaria Karjalainen SYKE TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Oulussa Tausta Osassa turvetuotannon t t valumavesiä puhdistavissa

Lisätiedot

Maanparannusaineiden käyttö pellolla

Maanparannusaineiden käyttö pellolla Maanparannusaineiden käyttö pellolla Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus hankkeen Miksi maanparannusaineita? Maanparannusta vai lannoitusta? Maan orgaaninen aines Kationinvaihtokapasiteetti Luke

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VILJAVUUSTUTKIMUS 9..3 Sivu (8) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 6 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 68 6 8..3 VI3-46 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI VILJAVUUSTUTKIMUS.. Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 77 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 9 99 VI- Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus, ph

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph

Lisätiedot

Maan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Maan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Maan kasvukunnon korjaaminen Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Sisältö Satoa rajoittavat tekijät Maan rakenteen merkitys Kasvukunnon korjaaminen keinot ja kokemukset 2 Juuso Joona, Tyynelän

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI VILJAVUUSTUTKIMUS 1.1.1 Sivu 1(13) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 11 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 911 99 VI1-16 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (1xmS/cm)

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä Eliisa Punttila, projektikoordinaattori, Helsingin yliopisto Peltojen kipsikäsittely

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 1.08.2013 96975 30412 Oja Hannu Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu

Lisätiedot

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus Vaihtoehtoja lannoitukseen kierrätysravinnepäivä Hämeenlinna 9.12.2016 Manna Kaartinen Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu

Lisätiedot

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/7 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 04749-48 04757-56 04765-64 04777-76 04778-77 04779-78 04784-83 Nimi A1 A5 B6 KA KB S BB Pintamaan maalaji a) HHt HHt HHt HHt HHt HHt HHt Multavuus a)

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As. VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010

Lisätiedot

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa

Lisätiedot

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jermi Tertsunen, VY 11.12.20012 1 Pintavesien neutralointia tarvitaan yleensä kun joku

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI

Lisätiedot

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1. Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1. Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Kierrätetyt ravinteet (2016) Ravinnelietteistä

Lisätiedot

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy MAAN KASVUKUNTO Luomupäivät Kuopiossa 10.11.2017 Suvi Mantsinen, Toimipaikka Pälkäneellä Valmistamme luomulannoitteita ja maanparannusaineita metsäteollisuuden kuitu- ja sekalietteistä sekä kompostoiduista

Lisätiedot

Määritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin

Määritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin Hapot ja emäkset Määritelmät Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin Happo-emäsreaktioita kutsutaan tästä johtuen protoninsiirto eli protolyysi reaktioiksi Protolyysi Happo Emäs Emäs

Lisätiedot

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin Huittinen 2.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin 1 Eri maalajien ilma- ja vesitalous Maan tiivistyminen suuren huomion kohteena kaikkialla Euroopassa yksipuolisessa

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Kotipuutarhan ravinneanalyysit 1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta

Lisätiedot

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Maan kasvukunto Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Hyvärakenteisessa maassa juurten kasvu on parempaa sekä ravinteiden ja vedenotto tehokkaampaa. Kalkitus parantaa maan

Lisätiedot

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Loimaa 4.10.2018 Rikalan Säätiö Maatalouden tärkeimmät

Lisätiedot

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje Esittelijä Suoniitty Sivu/sivut 1 / 8 1 Yleistä Lannoitevalmisteen ostajalle tai käyttäjälle on myynnin tai luovutuksen yhteydessä aina annettava tuoteseloste. Osa kalkitusaineista, kuten kalkkikivi, magnesiumpitoinen

Lisätiedot

Nordkalk Aito KALKITUSOPAS. Nordkalk Aito Kalkitusopas

Nordkalk Aito KALKITUSOPAS. Nordkalk Aito Kalkitusopas Nordkalk Aito KALKITUSOPAS Nordkalk Aito Kalkitusopas 1 Sisällysluettelo: Nordkalk lyhyesti...2 Alkusanat...3 Suomi on hapan maa!...4 Ylläpitokalkitus vai peruskalkitus?...5 Kalkitusaineissa on eroa...5

Lisätiedot

Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit. Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen

Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit. Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta 1992

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

17VV VV 01021

17VV VV 01021 Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika

Lisätiedot

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,

Lisätiedot

Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä Lehdistötilaisuus 16.6.2016 klo 8.30-9.30 Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä SAVE-hankkeen esittely Professori Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto; erikoistutkija Petri

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Happo Happo on protonin (H+) luovuttaja Esim. suolahappo (tässä vesi on emäs) Happo luovuttaa vetyionin ja syntyy oksoniumioni H₃O+ Maistuu happamalta, esim. karboksyylihapot

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä - tuloksia LOHKO-hankkeesta Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Mistä tänään puhutaan? LOHKO- ja LOHKO

Lisätiedot

Peltoviljelyn hyvä ravinnetalous ja tuotantokyky

Peltoviljelyn hyvä ravinnetalous ja tuotantokyky Ahlman-instituutin PELLONPARANNUSPÄIVÄT 16.2.2012 Peltoviljelyn hyvä ravinnetalous ja tuotantokyky Helena Soinne, HENVI / MTT Agrifood Research Finland Sisältö I Maan rakenne - maalajit, orgaaninen aines

Lisätiedot

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.28 Eero Mäntylä Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostilannoituksen jälkeen Kompostien käytön edut maanviljelyssä

Lisätiedot

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn

Lisätiedot

HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus Helena Soinne, Helsingin yliopisto / MTT Sisältö Maan rakenne Ravinteiden pidättyminen Maan rakenteen merkitys ravinteiden käytön ja ravinnevalumien

Lisätiedot

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa? Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa? Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 13.12. Huittinen Rikalan Säätiö Systemaattinen kehittäminen TULKINTA

Lisätiedot

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet Luomutilan ravinnehuolto Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet Tero Tolvanen ProAgria P-K 22.11.2016 Uutta Viljavuuspalvelun

Lisätiedot

Maan rakenne paremmaksi kasvillisuuden avulla. Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke RAVI-hanke

Maan rakenne paremmaksi kasvillisuuden avulla. Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke RAVI-hanke Maan rakenne paremmaksi kasvillisuuden avulla Janne Heikkinen, TEHO lus hanke 11.11.2013 RAVI-hanke Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO lus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen

Lisätiedot

PELTOMAAN RAKENNE JA FOSFORIN KÄYTTÖKELPOISUUS

PELTOMAAN RAKENNE JA FOSFORIN KÄYTTÖKELPOISUUS Humuspehtoori 17.3.2015 PELTMAAN RAKENNE JA FSFRIN KÄYTTÖKELPISUUS Helena Soinne ptimaalinen kivennäismaan koostumus Huokostilavuus Maan rakenteella tarkoitetaan maahiukkasten keskinäistä järjestäytymistä

Lisätiedot

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen Maan ravinnereservit Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä 30.3.2017 Tiina Hyvärinen Kasvi ottaa ravinteita: Juuriston kautta maanesteestä Lehtien kautta ilmasta Ravinteet ovat maanesteessä ionimuodossa: -

Lisätiedot

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Ravinteet kiertoon - vesistöt kuntoon, kärkihankekiertue 28. marraskuuta 2018 Sibeliustalo, puusepän verstas, Ankkurikatu 7, Lahti Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Puhtaamman Itämeren puolesta!

Puhtaamman Itämeren puolesta! Puhtaamman Itämeren puolesta! Maatalouden vesiensuojelu Lähes 80 % Suomessa syödystä ruoasta tuotetaan kotimaassa. Kotimaisen ruoan kasvattavat suomalaiset maanviljelijät, jotka tekevät työtään maata ja

Lisätiedot

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta Pellon kasvukuntoryhmä 14.2.2019 Ilmaristen matkailutila, Lieto Heikki Ajosenpää, ProAgria

Lisätiedot

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä. Ravinteet ja eurot talteen,, Jämsä Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Tavoitteemme viljellä kestävästi Kestävyyden

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden

Lisätiedot

Maan kasvukunnon hoito

Maan kasvukunnon hoito Maan kasvukunnon hoito Elina Nurmi ja Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Ruoantuotannon haasteet Maan rakenteen hoito ja kasvukunnon ylläpitäminen sekä viljelykiertojen monipuolistaminen ovat avainasemassa

Lisätiedot

ATOMIN JA IONIN KOKO

ATOMIN JA IONIN KOKO ATOMIN JA IONIN KOKO MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Alkuaineen sijainti jaksollisessa järjestelmässä ja koko (atomisäde ja ionisäde) helpottavat ennustamaan kuinka helposti ja miten ko. alkuaine reagoi

Lisätiedot

5.7 KALKITUKSEN SUUNNITTELU - MAAN HAPPAMUUDEN HALLINNAN SUUNNITTELUA

5.7 KALKITUKSEN SUUNNITTELU - MAAN HAPPAMUUDEN HALLINNAN SUUNNITTELUA Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 183 5.7 KALKITUKSEN SUUNNITTELU - MAAN HAPPAMUUDEN HALLINNAN SUUNNITTELUA Maan riittävän korkea ph on viljelyssä edullista, koska maan pieneliötoiminta

Lisätiedot

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Viikki 3.4.2019 Rikalan Säätiö

Lisätiedot

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin - UusiRaha-hankkeen tuloksia 2016-2018 Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Seurannan tausta ja tavoitteet 1 Salaojaveden

Lisätiedot

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA

Lisätiedot

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin

Lisätiedot

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevät-info 21.3.2018 Maan orgaaninen aines

Lisätiedot

Suolaliuoksen ph

Suolaliuoksen ph Suoaiuoksen ph REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Liuoksen ph-arvoon vaikuttaa oksonium- ja hydroksidi-ionien ainemäärien isäksi neutraoitumisessa muodostuvan suoan protoyysi sen mukaan mistä suoasta on kyse.

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Tukihaun aikatauluja keväällä 2019 Kipsiä Saaristomeren valuma-alueelle Itämeren tehostettu puhdistusohjelma

Tukihaun aikatauluja keväällä 2019 Kipsiä Saaristomeren valuma-alueelle Itämeren tehostettu puhdistusohjelma Tukihaun aikatauluja keväällä 2019 Kipsiä Saaristomeren valuma-alueelle Itämeren tehostettu puhdistusohjelma - Anita Karppinen / Aino Launto-Tiuttu / Terhi Löfstedt / Paavo Myllymäki MTK-Varsinais-Suomi,

Lisätiedot