JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sivu 34 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Aika klo 17:00-21:15 Paikka Carelicumin 3. krs:n kokoushuone, os. Torikatu 21 C Käsitellyt asiat Sivu 34 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 35 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 36 Virkojen perustaminen ja tuntiopettajien siirtäminen virkoihin 5 37 Lyseon peruskoulun rehtorin valinta 7 38 Utran koulun rehtorin valinta 8 39 Tuupovaaran koulun rehtorin viran määräaikainen täyttö 9 40 Uimaharjun koulun rehtorin viran muuttaminen apulaisrehtorin viraksi 41 Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen esiopetuksen ja perusasteen oppilaaksioton perusteet ja menettelyohjeet alkaen Joensuun seudun perusopetuksen tuntijako alkaen Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyt Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys vuonna Karsikon koulun muutto Sirkkalaan Helvi Lehtosen stipendirahaston käyttö vuonna Perusopetuksen aamu-ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä myönnettävät toimija-avustukset lukuvuonna Perusopetuksen lisäopetuksen ja maahanmuuttajien lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen aloittaminen Joensuun lyseon lukion aikuislinjalla Tiedotusasiat Viranhaltijoiden päätökset Osavuosikatsaus 1/

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Läsnä Ketonen Matti puheenjohtaja Räty Heino varapuheenjohtaja Asikainen Katja jäsen Hyökki Sirpa jäsen Hölttä Harri jäsen Mannelin Maarita jäsen Poistui klo 21:00 48 jälkeen Ojalammi Mari jäsen Puhakka Antero jäsen Riikonen Jarkko jäsen Rämänen Pirjo jäsen Toivanen Ville jäsen Niemeläinen Samu nuorisovaltuuston edustaja Poistui klo 21:10 51 jälkeen Väänänen Mauno Turtiainen Anu-Helena Alanko Timo Norppa Mika varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja pöytäkirjanpitäjä rehtori rehtori Poissa Kähkönen Paavo nuorisovaltuuston edustaja Allekirjoitukset Matti Ketonen puheenjohtaja Anu-Helena Turtiainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Jarkko Riikonen pöytäkirjan tarkastaja Ville Toivanen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen hallintopalvelujen toimistossa tiistaina klo Pöytäkirjanpitäjä Anu-Helena Turtiainen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus VARKOLK 34 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta VARKOLK 35 Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää valita pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jarkko Riikonen ja Ville Toivanen.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Virkojen perustaminen ja tuntiopettajien siirtäminen virkoihin 89/ /2013 VARKOLK 36 Joensuun kaupungin kouluissa työskentelee useita toistaisessa työsuhteessa ole via tuntiopettajia, joiden opetusvelvollisuus on jo pitkään ylittänyt lehtorin / eri tyis opet ta jan / erityisluokanopettajan / luokanopettajan ope tus vel vol li suus rajan. Tuntiopettajat on valittu virkaansa julkisen haun kautta, ja he hoitavat siis käytän nös sä lehtorin virkaa. Näiden tuntiopettajien osalta on perusteltua perustaa vas taa vat virat ja siirtää kyseiset tuntiopettajat perustettuihin virkoihin. Joensuun kaupungin henkilöstö- ja työllisyysjaosto on hyväksynyt Hen ki lös tösuun ni tel man 2015 ( , 78), jossa otetaan erikseen kantaa näihin tun tiopet ta juuk siin: Selvitetään edelleen kaupungilla työskentelevien tuntiopettajien ti lan net ta. Mikäli on perusteltua (valittu virkasuhteeseen julkisen haun kautta, toistaiseksi olemassa oleva virkasuhde, ope tus velvol li suus jo pitkään ylittänyt lehtorin, erityisopettajan, eri tyis luokan opet ta jan tai luokanopettajan opetusvelvollisuusrajan ja opetus ope tus tun tien määrä ei vähene kyseisessä aineessa), voi varhais kas va tus ja koulutustoimi tehdä esityksen henkilöstö- ja työl lisyys jaos tol le perustaa vastaavat virat ja siirtää kyseiset tun ti opetta jat perustettaviin virkoihin. Edellä mainituista tuntiopettajista on tehty henkilöstösuunnitelman mukaisin pe ri aat tein selvitys, jonka perusteella kriteerit täyttäviä tuntiopettajia on edelleen yli kaksikymmentä. Osan opetusvelvollisuus on koostunut useamman aineen opettamisesta (vastaavan virkanimikkeen ulkopuolelta). Näitä tun ti opet tajia ei tässä vaiheessa ole sisällytetty tähän virkojen perustamis- ja tuntiopettajien siir to suun ni tel maan. Lisäksi lukioiden osalta asiaa selvitetään edelleen. Selvityksen perusteella esitetään seuraavaa: 1. Perustetaan matemaattisten aineiden ja tietotekniikan lehtorin virka ensim mäi se nä sijoituspaikkanaan Kiihtelysvaaran koulu ja virkaan siirretään tun ti opet ta ja Mika Leinonen. Leinosen opetusvelvollisuus kyseisissä aineis sa on kuuden vuoden ajan ylittänyt lehtorin virkaan vaadittavat 21 viik ko tun tia. 2. Perustetaan teknisen työn lehtorin virka ensimmäisenä si joi tus paik kanaan Joensuun lyseon peruskoulu ja virkaan siirretään tuntiopettaja Kari Lit ja. Litjan opetusvelvollisuus kyseisessä aineessa on seitsemän vuoden ajan ylittänyt lehtorin virkaan vaadittavat 24 viikkotuntia 3. Perustetaan liikunnan lehtorin virka ensimmäisenä sijoituspaikkanaan Joen suun lyseon peruskoulu ja virkaan siirretään tuntiopettaja Anssi Raita la. Raitalan opetusvelvollisuus kyseisessä aineessa on kuuden vuoden ajan ylittänyt lehtorin virkaan vaadittavat 24 viikkotuntia 4. Perustetaan erityisluokanopettajan virka ensimmäisenä si joi tus paik kanaan Joensuun lyseon peruskoulu ja virkaan siirretään tuntiopettaja Anssi

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Määt tä nen. Määttäsen opetusvelvollisuus kyseisessä aineessa on kuuden vuo den ajan ylittänyt lehtorin virkaan vaadittavat 22 viikkotuntia 5. Perustetaan erityisluokanopettajan virka ensimmäisenä si joi tus paik kanaan Niinivaaran koulu ja virkaan siirretään tuntiopettaja Anna-Maija Rum mu kai nen. Rummukaisen opetusvelvollisuus kyseisessä aineessa on yli kuuden vuoden ajan ylittänyt lehtorin virkaan vaadittavat 22 viik ko tuntia 6. Perustetaan luokanopettajan virka ensimmäisenä sijoituspaikkanaan Ranta ky län koulu ja virkaan siirretään tuntiopettaja Tuula Hämäläinen. Hä mäläi sen opetusvelvollisuus kyseisissä aineissa on kuuden vuoden ajan ylit tänyt lehtorin virkaan vaadittavat 24 viikkotuntia Valmistelija: suunnittelija Kirsi Asikainen Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää esittää henkilöstö- ja työl li syysjaos tol le, että 1. Perustetaan matemaattisten aineiden ja tietotekniikan lehtorin virka alkaen ensimmäisenä sijoituspaikkanaan Kiihtelysvaaran koulu ja vir kaan siirretään tuntiopettaja Mika Leinonen. 2. Perustetaan teknisen työn lehtorin virka alkaen ensimmäisenä sijoi tus paik ka naan Joensuun lyseon peruskoulu ja virkaan siirretään tun tiopet ta ja Kari Litja. 3. Perustetaan liikunnan lehtorin virka alkaen ensimmäisenä si joitus paik ka naan Joensuun lyseon peruskoulu ja virkaan siirretään tun tiopet ta ja Anssi Raitala. 4. Perustetaan erityisluokanopettajan virka alkaen ensimmäisenä si joi tus paik ka naan Joensuun lyseon peruskoulu ja virkaan siirretään tun tiopet ta ja Anssi Määttänen. 5. Perustetaan erityisluokanopettajan virka alkaen ensimmäisenä si joi tus paik ka naan Niinivaaran koulu ja virkaan siirretään tuntiopettaja An na-mai ja Rummukainen. 6. Perustetaan luokanopettajan virka alkaen ensimmäisenä si joi tuspaik ka naan Rantakylän koulu ja virkaan siirretään tuntiopettaja Tuula Hämä läi nen. Hyväksyttiin yksimielisesti.

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Lyseon peruskoulun rehtorin valinta 170/ /2013 VARKOLK 37 Joensuun lyseon peruskoulun rehtorin virka nro on ollut haettavana ajalla Virkaan valittavalta edellytetään muodollisten kelpoisuusehtojen lisäksi näyttöä onnistuneesta johtamistyöstä ja organisaation hyvästä taloudenhoidosta sekä selkeää näkemystä koulun pedagogisesta kehittämisestä. Lisäksi edellytetään hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä motivaatiota kohdata uusia haasteita. Virkaa on hakuaikana hakenut 14 henkilöä. Hakemusasiakirjojen perusteella haastatteluun valittiin Virpi Eronen, Anne Kilpeläinen, Seppo Myllyoja, Jouni Partti ja Anna Renko suoritetuissa haastatteluissa olivat mukana varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnasta Matti Ketonen (puheenjohtaja), Mari Ojalammi ja Pirjo Rämänen sekä varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen ja aluevastaava Anu-Helena Turtiainen. Valmistelija: suunnittelija Kirsi Asikainen Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää, että Joensuun lyseon peruskoulun rehtorin virkaan nro valitaan FM Anna Renko alkaen. Valinnassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.valinta on ehdollinen siihen saakka, kun valittu on esittänyt lääkärintodistuksen terveydentilastaan ja lasten kanssa työskenteleviltä vaadittavan rikosrekisteriotteen. Viran palkkaus suoritetaan OVTES:n mukaisesti. Perusteluina valinnalle esitetään seuraavaa. Anna Rengolla on pitkä johtamiskokemus vastaavasta koulusta. Hän on osoittanut tähänastisella toiminnallaan hyvää johtamiskykyä ja organisaation taloudenhoitoa. Hänellä on selkeä näkemys perusopetuksen kehittämistarpeista ja haasteista. Haastattelussa hän osoitti hyviä vuorovaikutustaitoja ja motivaatiota toimia Lyseon peruskoulun rehtorina. Haastatteluryhmä oli yksimielisesti Anna Rengon valinnan kannalla. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 1 Hakuilmoitus/Lyseon peruskoulun rehtorin virka

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Utran koulun rehtorin valinta 170/ /2013 VARKOLK 38 Utran koulun rehtorin virka nro on ollut haettavana ajalla Virkaan valittavalta edellytetään muodollisten kelpoisuusehtojen lisäksi näyttöä onnistuneesta johtamistyöstä ja organisaation hyvästä taloudenhoidosta sekä selkeää näkemystä koulun pedagogisesta kehittämisestä. Lisäksi edellytetään hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä motivaatiota kohdata uusia haasteita. Virkaa on hakuaikana hakenut kahdeksan (8) henkilöä. Hakemusasiakirjojen perusteella haastatteluun valittiin Tuija Huovinen, Satu Huttunen ja Päivi Ikonen suoritetuissa haastatteluissa olivat mukana varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnasta Matti Ketonen (puheenjohtaja), Mari Ojalammi ja Harri Hölttä sekä varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen ja suunnittelija Kirsi Asikainen. Valmistelija: suunnittelija Kirsi Asikainen Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää, että Utran koulun rehtorin virkaan nro valitaan KM Päivi Ikonen alkaen. Valinnassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.valinta on ehdollinen siihen saakka, kun valittu on toimittanut lääkärintodistuksen terveydentilastaan ja lasten kanssa työskenteleviltä vaadittavan rikosrekisteriotteen. Viran palkkaus suoritetaan OVTES:n mukaisesti. Perusteluina valinnalle esitetään seuraavaa. Päivi Ikosella on pitkä työkokemus johtamistehtävistä. Hän on osoittanut tähänastisella toiminnallaan hyvää johtamiskykyä ja organisaation taloudenhoitoa. Hänellä on selkeä näkemys perusopetuksen kehittämistarpeista ja haasteista. Haastattelussa hän osoitti hyviä vuorovaikutustaitoja ja motivaatiota toimia Utran koulun rehtorina. Haastatteluryhmä oli yksimielisesti Päivi Ikosen valinnan kannalla. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 2 Hakuilmoitus/Utran koulun rehtorin virka

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Tuupovaaran koulun rehtorin viran määräaikainen täyttö 688/ /2013 VARKOLK 39 Tuupovaaran rehtorin virka on ollut täytettynä väliaikaisesti alkaen. Ny kyi sen viran hoitajan Antti Eteläpään virantoimitus loppuu Tuu povaa ran koulun oppilasmäärä on tällä hetkellä 110, näistä 1-6 luokkien oppilaita on 67 ja 7-9 luokkien oppilaita 43. Kaupungin väestöennusteen mukaan op pi lasmää rä laskee vuoteen 2020 mennessä 81: aan oppilaaseen Tästä op pi las mää rästä yläkoululaisia on 29. Tuupovaaran koulu toimii yhtenäiskouluperiaatteella. Kau pun gin hal li tus päätti ( 311), että Tuupovaaran koulu jatkaa yh tenäis kou lu pe ri aat teel la myös jatkossa. Tämä tarkoittaa sitä, että yläkoulu säilyy. Tuupovaaran koulun vähenevä oppilasmäärä asettaa suuria haasteita opetuksen to teut ta mi sek si, erityisesti yläkoulun osalta. Haasteita tulee mm. ai neen opet tajien tuntien riittävyyden osalta. Rehtoriviran väliaikaista täyttöä on syytä jatkaa, kos ka näin saadaan aikaa valmistella päätöksentekoa ja etsiä mahdollisia uusia vaih to eh to ja opetuksen toteuttamiseksi Tuupovaaran alueella. Samalla nähdään op pi las mää rän kehitys jatkossa. Väliaikainen täyttö on syytä olla kuitenkin yhtä lu ku vuot ta pidempi, jotta koulun toimintaan tulee pitkäjänteisyyttä. Valmistelija: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää, että Tuupovaaran koulun rehto rin virka täytetään määräaikaisesti ajalle Tehtävään va litaan Antti Eteläpää nykyisin palkkaeduin. Hyväksyttiin yksimielisesti.

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Uimaharjun koulun rehtorin viran muuttaminen apulaisrehtorin viraksi 916/ /2013 VARKOLK 40 Enon ja Uimaharjun alueen koulujen hallinnon aluemallia käsiteltiin var hais kasva tus- ja koulutuslautakunnassa , 104; , 168; ja , 8. Lautakunta ei hyväksynyt esitettyä alueellista hallintomallia, joka olisi tarkoit ta nut Uimaharjun koulun rehtorin viran lakkauttamista ja siirtymistä yhden reh to rin järjestelmään. Kaupunginhallitus otti otto-oikeudellaan asian val mis teluun sa , 36 ja pyysi asiasta ehdotusta tuottajan neuvottelukunnalta. Tuot ta jan neuvottelukunta päätyi esittämään kaupunginhallitukselle , 19, että Uimaharjun koulun rehtorin virka täytetään määräaikaisesti as ti. Kaupunginhallitus hyväksyi tuottajan neuvottelukunnan ehdotuksen , 198. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti varhaiskasvatusja koulutuslautakunta päätti , 61, että Uimaharjun koulun mää rä ai kaisek si rehtoriksi valitaan Mika Norppa ajalle Uudelleen valmistellussa mallissa ehdotetaan, että Uimaharjun koulun rehtorin vir ka muutetaan apulaisrehtorin virkarehtoriksi. Virkarehtorina apulaisrehtorin edut lähenevät rehtorin etuja. Näin ollen kyseessä ei ole säästötoimi vaan hal linnon kehittäminen. Apulaisrehtori on Uimaharjun opettajien lähiesimies ja vastuus sa koulun operatiivisesta johtamisesta. Hänen päivittäinen tehtävänsä on Ui ma har jus sa. Hän toimii kuitenkin kiinteässä yhteistyössä Enon koulun rehtorin kans sa, joka samalla on Uimaharjun koulun rehtori. Tällä hetkellä Enon koulussa on 263 oppilasta ja Uimaharjun koulussa 207. Lukuvuonna op pi las määrät ovat Enossa 212 ja Uimaharjussa 163. Odotettavissa on siis selkeä op pi lasmää rän lasku molemmissa kouluissa. Enon ja Uimaharjun kouluissa on jo tällä hetkellä paljon yhteisiä toimintoja. Yhtei siä opettajia on seitsemän kappaletta, yhteinen koulusihteeri aloittaa , koulukuljetusjärjestelmä on yhteinen ja kouluterveydenhoitaja sekä kou lu ku raat to ri ovat yhteisiä. Rehtorinviran yhdistämisellä saadaan aikaan op pilas hal lin non, opetussuunnitelmatyön, oppilashuollon ja henkilöstöhallinnon tehos tu mis ta. Näin voidaan turvata jatkossa sekä Uimaharjun että Enon alueiden pe rus ope tuk sen kehittyminen ja säilyvyys. Samalla kuitenkin vir ka-apu lais reh tori järjestelyn avulla turvataan kummankin yksikön operatiivinen päi vit täis joh tami nen ja henkilöstöjohtaminen. Liitteenä on Enon koulun rehtorin Timo Alangon taulukko, jossa on vertailtu nykyi sen rehtorijärjestelyn ja uuden alueellisen mallin eroja. Valmistelija: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää esittää henkilöstö- ja työl li syysjaos tol le, että Uimaharjun koulun rehtorin virka muutetaan apulaisrehtorin virak si alkaen Keskustelun kuluessa lautakunnan jäsen Jarkko Riikonen esitti, että esitys hylätään. Antero Puhakka kannatti Jarkko Riikosen esitystä.

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Toimitetussa kättennostoäänestyksessä varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan esitystä (JAA-äänet) kannatti yhdeksän lautakunnan jäsentä (Ketonen Matti, Räty Heino, Asikainen Katja, Hyökki Sirpa, Mannelin Maarita, Ojalammi Mari, Rämänen Pirjo,Toivanen Ville,Hölttä Harri). Jarkko Riikosen tekemää muutosesitystä (EI-äänet) kannatti kaksi lautakunnan jäsentä (Puhakka Antero, Riikonen Jarkko) Edellä selostetun käsittelyn tuloksena varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päätti hyväksyävarhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan esityksen. Kokouksen alussa ennen asian käsittelyä olivat kuultavana rehtorit Timo Alanko ja Mika Norppa. Liitteet Liite 3 Vertailu Enon ja Uimaharjun alueen nykyisen rehtorijärjestelyn ja uuden alueellisen mallin eroista

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen esiopetuksen ja perusasteen oppilaaksioton perusteet ja menettelyohjeet alkaen 1900/ /2013 VARKOLK 41 Oppilaaksioton perusteissa ja menettelyohjeissa määritellään, miten op pi laaksiot to tapahtuu esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Ohjeita on syytä tarkistaa vuo sit tain saadun palautteen ja uudistamistarpeen johdosta. Ohjeisiin on lisätty yläkoulujen erikoisluokkien valintaperusteiden määrittely sekä täsmennetty kaikkia erikoisluokkia koskevia valintaperusteita. Ohjeissa on myös täsmennetty esiopetuksen oppilaaksiottoa ja päätöksentekoa sekä luok ka lais ten ensisijaisen koulupaikan määrittämistä, jos lapsen osoitteen mukai nen lähikoulu on täynnä. Valmistelija: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevat varhais kas va tus- ja koulutuskeskuksen esiopetuksen ja perusasteen oppilaaksioton pe rus teet ja menettelyohjeet. Ohjeet ovat voimassa alkaen. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 4 Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen esiopetuksen ja perusasteen oppilaaksioton perusteet ja menettelyohjeet alkaen

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Joensuun seudun perusopetuksen tuntijako alkaen 709/ /2013 VARKOLK 42 Valtioneuvosto on antanut asetuksen perusopetuksen tuntijaosta oppi vel vol li sil le annettavasta opetuksesta. Tämä asetus määrittelee, paljonko opetus ta kussakin oppiaineessa on vähintään annettava perusopetuksen aikana ja pe rus ope tuk sen eri vaiheissa. Joensuun seudulla seudun pedagoginen ryhmä on teh nyt esityksen mukaisen voimaantulevan, paikallisen tuntijaon. Tuntijakoa valmisteltiin yhteistyössä seudun koulujen kanssa. Seudun pe da go ginen ryhmä teki pohjaesityksen kahdesta eri versiosta, jotka lähetettiin kaikille seu dun kouluille kommentoitaviksi. Kommenttien ja saadun palautteen pe rusteel la on tehty esitys seudulliseksi tuntijaoksi minimitunneilla. Tämä vähimmäistunneilla tehty tuntijako viedään kunnalliseen pää tök sen tekoon ja kunnat voivat lisätä siihen omat mahdolliset lisäpainotuksensa. Seudullisen tuntijakopäätöksen tavoitteena on oppilaiden siirtymisen hel pot tumi nen koulusta tai kunnasta toiseen vaihdettaessa. Ehdotuksessa on otettu huomi oon paitsi valtioneuvoston asetuksen reunaehdot minimituntien täyt ty miseen, myös painotusmahdollisuudet sekä mm. pienten koulujen tarpeet jär jestää opetus yhdysluokilla vuorolukuna. Valtioneuvoston asetuksessa on kuitenkin omat rajoitteensa ja haasteensa opetuksen järjestämisen kannalta, eikä näitä haas tei ta voida täysin poistaa valmiista ratkaisusta. Minimitunneilla (222 h) tehty tuntijakoesitys vähentää 7. - ja 8. luokan op pi tunte ja 30 vuosiviikkotunnista 29 tuntiin. Tämä lisää kyytikustannusten ja val von tatun tien määrää. Tämä tulee huomioida kuntakohtaisen tuntijakopäätöksen teke mi ses sä. Seudun pedagoginen ryhmä suosittelee, että lautakunnat miettivät val von ta tun tien ja kyytien järjestämisen vaihtoehdoksi yhden vuosiviikkotunnin li sää mis tä 7.- ja 8. luokille valinnaisiin oppiaineisiin tai muun oppilaita aktivoivan toi min nan järjestämisen kyseisenä aikana (kerhot, tukiopetus, yhteistyötahojen toi min ta). Toinen arvokeskustelua vaativa aihe on oppilaan saama opetuksen mää rä. Alkuopetuksessa (1-2-lk) viikoittainen tuntimäärä on pieni, 19 tuntia viikos sa. Kahdeskymmenes tunti paitsi lisäisi oppilaan saamaa opetusta,helpottaisi usean kunnan koulukyyditysten ja kyydin valvonnan järjestämistä. Oppiaineiden sisällöt ja tavoitteet sekä arviointi tarkennetaan lopullisen pai kal lisen opetussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Myös valinnaisaineiden järjes tä mi nen ja niiden sisällöt tulevat aikanaan seudulliseen opetussuunnitelmaan. Uuteen tuntijakoon siirrytään vaiheittain vuosien aikana. Vuosiluokat 1-6 siirtyvät kokonaisuudessaan uuteen tuntijakoon Sen jälkeen siir rytään vuosiluokka kerrallaan: 2017 seitsemäs luokka, 2018 kahdeksas luokka ja 2019 yhdeksäs luokka. Mikäli tuntijako päätetään toteuttaa minimitunneilla, siirty mä ai ka na kuntien tulee varautua ylimääräisiin kustannuksiin talousarvion laadin nan yhteydessä. Lukuvuotena perusopetukseen tulee kaksi yli määräis tä vuosiviikkotuntia (B1 kieli) vuosiluokille 7 ja 8. ja lukuvuotena tulee yk si lisätunti (B1 kieli) luokalle 8. Yksittäisen vuosiviikkotunnin kustannukset ikäluo kal le ovat noin euroa/ opetusryhmä, riippuen opettaako ryhmää

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta vas ta val mis tu nut opettaja vai lukion aineenopettaja. Lisäkustannuksia uudesta tun ti jaos ta on tulossa myös niihin kuntiin, joissa 5-6 luokkaa opetetaan yh dysluo kis sa. B1- kielen opetus 6. luokalla aiheuttaa jakotuntien tarpeen. Nykyisin 4.luokalla olevat oppilaat jäävät siirtymävaiheen vuoksi (mi ni mi tunneil la toteutettuna) vaille yhden vuosiviikkotunnin opetusta peruskoulun aikana (val tio neu vos ton asetus vaatii 222 vvh, tälle ikäluokalle on tulossa opetusta vain 221 vvh) Kieliohjelman tarkistus: A2 kieliin lisätään venäjä. Valmistelija: aluevastaava Anu-Helena Turtiainen Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan muutettu päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää esittää, että vuoden 2016 talousarviossa huomioidaan esittelytekstissä esitetyt lisäykset. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 5 Joensuun seudun perusopetuksen tuntijako alkaen Liite 6 Tuntijaon käyttöönotto

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyt 4351/ /2014 VARKOLK 43 Kaupungin rakennemuutosohjelmaa on käsitelty kaupunginhallituksessa sekä tuottajan neuvottelukunnassa Var hais kas vatus- ja koulutuskeskuksen yksi rakennemuutosohjelman osa on Erityistä tukea tar vit se vien lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä koskeva selvitys, joka on tullut tie dok si Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakuntaan liite 14. Em. selvitys on tämän pykälän liitteenä ja siihen on tehty syyslukukauden 2014 tiedot punaisella tekstillä. Em. selvitykseen asetettiin tavoitteita seuraavien viiden vuoden ajalle. Yhdeksi ta voit teek si asetettiin, että erityisen tuen oppilaiden määrä laskee niin, että tehos te tus sa tuessa olevien oppilaiden määrä on suurempi kuin erityisessä tuessa ole vien määrä. Vuoden 2014 osalta erityisen tuen oppilaiden määrä onkin las kenut 8,5%:sta 7,8%:iin. Vastaavasti tehostetun tuen määrä on noussut 6,6%:sta 7,9%:iin. Tavoitteeksi asetettiin myös, että Honkalampikeskuksessa opiskelevien joensuu lais ten oppilaiden opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset käänty vät laskuun. Koulukustannukset ovat olleet kevätlukukaudella 2014 n e/ kk ja syyslukukaudella e/ kk, joten merkittävää muutosta ei vielä ole näh tä vis sä. Myös (erikois)osastosairaanhoidosta/ sairaalaopetuksesta aiheutuvat kus tan nusten odotetaan kääntyvän laskuun välisenä aikana Joensuussa avo hoi dos sa olevien joensuulaisten oppilaiden sairaalaopetuksen kustannukset ovat olleet keskimäärin e/ kk. Kuopion Alavan koulussa opiskelevien joensuu lais ten oppilaiden kustannukset ovat olleet e eli 4540e/ kk Joensuussa avohoidossa olevien joensuulaisten oppilaiden sairaa la ope tuk sen kustannukset ovat olleet keskimäärin 7 912e/ kk ja Kuopion Alavan koulussa opiskelevien joensuulaisten oppilaiden kus tan nuk set ovat olleet keskimäärin 7 096e/ kk. Yhdeksi tavoitteeksi asetettiin kartoittaa vaikeimmin vammaisten opetuksen otta mi nen vähän kerrallaan kaupungin omaksi palveluksi. Lisäksi vaikeasti ke hi tysvam mais ten nuorten perusopetuksen jälkeisten opintojen tarpeen huolellinen kar toi tus ja elämään valmentavan opetuksen ottaminen laajemmin kaupungin omak si toiminnaksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta ( 15) on käsitellyt Nuor ten kehitysvammaisten päivätoimintaryhmän vakinaistamista. NUPA -toimin nan käynnistäminen ja vakinaistaminen ovat osa Joensuun kaupungin työikäis ten palveluohjelmaa - kehitysvammaisten palveluiden uudelleen or ga nisoin tia. Keskimääräinen päivähinta/ asiakas on kuntamaiseman mukaan ollut 176. Vastaava toiminta PKSSK:n palvelussa on kuntamaiseman mukaan 232 /vrk/ asiakas. Toiminnasta perheiltä saatu palaute on ollut kaikilta osin hyvää. Toimintaa onkin tar koi tus laajentaa ja akuutein tarve on uudelle ryhmälle Uimaharjun alueella, jos sa neljä nuorta tarvitsee vastaavan palvelun elokuusta 2015 lukien. Näille nuoril le toiminta on taloudellisinta ja inhimillisintä järjestää Uimaharjussa, jolloin

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta mm. kyydityskustannukset ja matkaan käytetty aika pienenevät. Tässä yh teydes sä on tehty seudullisesti linjaus, ettei lisäopetusvuotta perusopetuksen päättä vil le oppilaille myönnetä, vaan toiminta pyritään järjestämään muiden op pi lasta mahdollisimman hyvin tukevien järjestelyjen, mm. NUPA -toiminnan, kautta. Yhtenä tavoitteenamme on ollut alakoulun EMO luokan toiminnan ke hit tä minen osana LEAN projektia. Tällä hetkellä sairaalaopetuksen avo-osastolla on oppilaita odottamassa sopivan kou lu pai kan löytymistä omasta lähikoulustaan. Yksi sairaalaopetuspäivä maksaa n. 230e/ oppilas. Tarkoitus on, että meillä on jatkossa kaksi EMO opettajaa/ -ryh mää alakouluikäisille. Näistä toisen on tarkoitus pystyä turvaamaan vai keimmin/ pitkäaikaisimmin sosiaalis-emotionaalisesti oireilevien oppilaiden ala kou luvai heen koulunkäynti siten, ettei pitkittyneitä sairaalaopetusjaksoja muo dos tuisi. Tähän toimintaan liitetään myös tasa-arvohankerahoituksen kautta psy ko login kuntouttavaa toimintaa sekä perhetyötä. Toimintaa tuetaan kou lun käyn ninoh jaa jil la. Koska perusopetuksen alkaessa ensimmäisellä vuosiluokalla on jo selkeästi havait ta vis sa aggressiivista käyttäytymistä, sosiaalis-emotionaalista pulmaa, tarkoi tuk se na on ulottaa kuntouttavaa toiminta myös varhaiskasvatukseen. Tar koituk se na on tukea lapsia ja perheitä mahdollisimman varhain, mahdollisesti ennal ta eh käis ten lasten oireilu. Tähän toimintaan on suunniteltu kahden työn te kijän resursointi. Tähän liittyy myös lasten ja nuorten kärkihankkeen Rantakylän pi lot ti, jossa pyritään tukemaan perheitä perhetyön avulla niin, että lapsen kasvu ym pä ris tö olisi turvallisempaa ja vakaampaa. Pilotissa ovat mukana las ten suoje lu, neuvolatyö ja varhaiskasvatus. Toimintaan tarvittava resursointi on tarkoitus profiloida pääasiassa omasta toimin nas tam me, mm. hankerahoista, ja tämän toiminnan kautta tavoiteltavat taloudelliset säästöt näyttäytyvät Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen lisäksi myös lastensuojelussa ja erikoissairaanhoidossa. Valmistelija: palvelupäällikkö Katja Pussinen Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää merkitä selvityksen tiedoksi Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 7 Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyt

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys vuonna / /2014 VARKOLK 44 Tämän raportin aineisto perustuu Kuntaliiton yhdessä kuntien kanssa yl lä pi tämään perusopetuksen ja lukiokoulutuksen vertailutietokantaan (Kouluikkuna). Vuon na 2013 Kouluikkunan vertailutietokannassa oli mukana 63 kuntaa. Kuntien mää rä kattaa 1062 peruskoulua ja noin peruskoululaista, joka on noin 60 % koko maan oppilasmäärästä. Lukiokoulutuksen aineisto pitää sisällään 134 lukio ta ja noin opiskelijaa eli lähes 60 % koko maan lukiolaisten määrästä. Perusopetus Raportissa selvitettiin, miten kuntakoko vaikuttaa perusopetuspalvelujen kustan nuk siin ja kustannusrakenteeseen. Perusopetuksen kustannuksia verrattiin ko ko nais kus tan nus ten, opetuksen, koulukuljetuksen, oppilasruokailun, kiin teistö kus tan nus ten ja sisäisen hallinnon osalta. Kuntakokoon perustuvia keskiarvoja ver rat tiin myös edelliseen varainhoitovuoteen. Erityisopetuksen osalta tar kastel tiin luokkamuotoisen ja integroidun erityisopetuksen sekä tehostetun ja erityi sen tuen piirissä olevia oppilaita. Opetushenkilöstön osalta vertailtiin va ki naisten ja määräaikaisten opettajien määriä. Raportissa on tarkasteltu koulujen kokoa ja perusopetuspalvelujen saavutettavuutta. Ra por tis sa selvitettiin myös perus kou lun sa päättäneiden oppilaiden yh teis ha ku tu lok sia ja sijoittumista jat kokou lu tuk seen. Perusopetuksen käyttömenot 2013 oppilasta kohden (sis. poistot, ar von alen tumi set ja sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset) keskisuurissa ja asukkaan kunnissa tuotettiin perusopetuspalvelut mui ta edullisemmin. Keskisuurilla asukkaan kunnilla keskiarvo oli euroa. Kaikkien kuntien kokonaismenojen keskiarvo oli /oppilas. Joen suun pe rus ope tus oli kustannustasoltaan keskimääräistä selvästi alhaisempaa n /op pi las. Varainhoitovuonna 2013 koulukuljetuksiin käytettiin keskimäärin 314 euroa oppi las ta kohti, joka on 5,4 % enemmän kuin vuonna Keskisuurissa kunnissa kul je tus kus tan nuk set olivat 329 euroa/oppilas. Joensuussa kou lu kus tan nuk set oli vat 400 euroa/ oppilas.kuljetuskustannuksissa kunnan koolla oli vai ku tus ta kes ki mää räis ten kustannusten suuruuteen. Pienempi asukasmäärä on yh tey dessä harvempaan asutukseen, jolloin myös koulumatkat ovat pi dem piä. Pienissä kun nis sa myös julkisen liikenteen käyttömahdollisuudet ovat rajallisia. Myös Joensuun kokoisessa kaupungissa välimatkat ovat usein pit kät, johtuen kaupungin maantieteellisestä koosta. Luokkamuotoisen erityisopetuksen opetustunteihin on luettu mukaan eri tyisope tuk sen lähiopetustunnit, tukiopetustunnit, kerhotunnit ja eri tyis teh tävät.kuntien välisiin eroihin vaikuttaa suurelta osin se, miten erityisopetus on kus sa kin kunnassa järjestetty, eli missä määrin oppilaiden opetus on in teg roi tuna yleisopetusryhmiin ja missä määrin erityisopetuksen pienryhmiin sekä miten kunnat ovat tiedot ilmoittaneet. Lisäksi eri tyis op pi laat voivat olla ominaisuuksiltaan erilaisia eri kun nis sa. Vuonna 2013 ver tai lu kun nis sa käytettiin luokkamuotoiseen erityisopetukseen keskimäärin 4,6 vuo si viik ko tun tia yhtä luokkamuotoisessa erityisopetuksessa olevaa oppilasta koh den. Joensuussa

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta vastaavasti käytettiin 2,7 vuosiviikkotuntia. Vertailukunnissa luok ka muo toi sen erityisopetuksen piirissä olevien op pi lai den osuus koko op pi las mää räs tä oli vuonna 2013 keskimäärin 4,8 %. Vaih te lu vä li oli al le yhdestä pro sen tis ta kahdeksaan prosenttiin.joensuussa vastaa luku oli 7,7%. Vuonna 2013 luokkamuotoisen eritysopetuksen piirissä olevien erityisoppilaiden mää rä oli keskimäärin 4,8 %, kun se vuotta aikaisemmin oli ollut 5,1 %. Yleis opetuk seen integroitujen eri tyis op pi lai den määrä oli 3,8 %, kun se vuonna 2012 oli 3,6 %. Joensuussa yleis ope tuk seen integroitujen oppilaiden määrä oli 4%, kun se vuonna 2012 oli 1%. Erityisoppilaiden jakautumisessa luokkamuotoiseen erityis ope tuk seen ja in teg roi tuun yleisopetukseen on tapahtunut lievää siirtymistä luok ka muo toi ses ta eri tyis ope tuk ses ta integroituun opetukseen yleisopetuksen puo lel le. Kunnista 60 prosentilla luokkamuotoinen erityisopetus oli yleisempää kuin yleis ope tuk seen integroiminen. On kuitenkin huomionarvoista, että ver tailu kun nis ta 40 pro sen til la integroiminen oli kuitenkin yleisempää kuin luok kamuo toi nen eri tyis ope tus. Tältä osin muutosta on tapahtunut myös edelliseen vuo teen verrattuna. Vuon na 2012 kunnista 70 % käytti erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden osal ta luokkamuotoista erityisopetusta integroinnin sijasta. Vuonna 2013 erityisen tuen piirissä oli keskimäärin 7,6 % koko oppilasmäärästä. Vuon na 2012 vastaava luku oli 8,3 %. Vertailukunnissa erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna -0,7 pro sent ti yk si köllä.joensuussa vastaava luku on pysynyt lähes ennallaan vähän alle 9%. Vas taavas ti tehostetun tuen piirissä oli vuonna 2013 keskimäärin 6,5 % koko op pi lasmää räs tä. Edellisenä vuotena tehostettua tukea sai 5,0 % oppilaista. Joensuussa te hos tet tua tukea sain 5,9 % oppilaista, kun vuonna 2012 vastaava luku oli 4,6%. Erityisen ja tehostetun tuen määrän kehitys ilmenee tarkemmin erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten selvityksestä, joka on lautakunnan käsittelyssä tässä samassa kokouksessa oman pykälänään. Vakinaisten opettajien osuus oli keskisuurissa kunnissa 81,4 %, Joen suus sa osuus oli keskiarvoa korkeampi 88 %. Vertailukunnissa oli vuonna 2013 keskimäärin 55,4 oppilasta yhtä koulunkäyntiavustajaa kohti. Keskisuurissa kunnissa 55,7 oppi las ta avustajaa kohden.verrattuna vuoteen 2011 avustajien määrä on laskenut ver tai lu kun nis sa 60 oppilasta 57,4oppilaaseen yhtä avustajaa kohden. Joen suussa oli 38 oppilasta avustajaa kohden, kun vastaava luku oli 34 vuonna Avus ta ja mää riä vertailtaessa on syytä ottaa huomioon, että avustajapalvelut resur soi daan kuntien omien tarpeiden mukaan. Avustajien määrään vaikuttaa muun muassa se, kuinka paljon kunnassa käytetään pienryhmäopetusta, sa manai kais ope tus ta ja miten laajaa on osa-aikaisen erityisopetuksen käyttö. Keskisuurissa kunnissa 48,4 % ( 50,2% vuonna 2011) op pi lais ta sijoittui lu kio koulu tuk seen ja 44,1 % (42,7% v2011) ammatilliseen kou lu tuk seen. Joensuussa n.54%( 52 % vuonna 2011) sijoittui lu kio kou lu tuk seen ja 42% ( n. 44% vuonna 2011) ammatilliseen koulutukseen. Vuoden 2012 vertailuaineistossa oli mukana koulua, joista yhtenäiskouluja oli 201 eli 17,9 % koulujen kokonaismäärästä. Yleisin koulukoko oli op pilaan koulut, joita oli 38,6 % koulujen kokonaismäärästä. Toiseksi yleisin kou lu koko oli oppilaan koulut, joita oli 27,2 % oppilaan koulujen osuus oli 12,5 % ja alle 50 oppilaan 11,6 % oppilaan kouluja oli 8,2 % ja

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta oppilaan kouluja 1,9 % koulujen kokonaismäärästä.keskisuurissa kunnis sa alle sadan oppilaan koulujen osuus oli yhteensä 27,8 %. Joen suus sa alle sadan oppilaan koulujen osuus oli vertailukuntien keskiarvossa. Lukiokoulutus Raportissa selvitettiin lukiokoulutuksen kokonaiskustannuksia ja opetuksen, opis ke li ja ruo kai lun, kiinteistökustannusten sekä sisäisen hallinnon menoja. Laatuun ja vaikuttavuuteen liittyvinä tekijöinä tarkasteltiin lukion oppimäärän suorit ta nei den opiskeluaikoja, ylioppilastutkinnon hyväksytysti suorittaneiden määriä sekä ylioppilaskoearvosanojen keskiarvoja. Ylioppilastutkinnon aikaisemmin suo rit ta neis ta opiskelijoista selvitettiin, miten he ovat sijoittuneet lu kio kou lu tuksen päätyttyä. Lukiokoulutuksen opiskelijakohtaiset kokonaiskustannukset vuonna 2013 olivat kes ki mää rin 7550 euroa opiskelijaa kohti. Joensuun osal ta opiskelijakohtaiset koko nais kus tan nuk set olivat alle 6000 /opiskelija. Vuon na 2013 vakinaisten opetta jien osuus oli keskisuurissa kunnissa 84,9 %. Joensuussa vakinaisia opettajia oli 86 %. Kevään 2013 ylioppilaskirjoituksissa keskisuuren kun ta ko ko ryh män opis ke li joista hyväksyttiin keskimäärin 93,2 prosenttia. Joensuussa hy väk syt tiin 96 %. Hylät ty jä kevään 2012 ylioppilaskirjoituksissa oli keskisuurissa kunnissa 6,8 %. Joen suus sa hylättyjä oli 4 %. Koko aineistossa yli op pi las tut kin to lau ta kun nan anta mien arvosanojen keskiarvo oli 4,21. Vastaavasti keskisuurissa kunnissa 4,18. Joen suus sa vastaava luku oli 4,3. Yh teen ve to na voidaan todeta, että Joensuussa lu kio-ope tus on laadukasta ja kus tan nuk sil taan edullista. Keskisuurissa kunnissa vuoden 2010 ylioppilaista oli vuonna 2013 opis ke li joi ta 78,8%, töissä 14,7%, työttömänä 2,8% ja kategoriassa muut (va rus mie het, maas ta muuttaneet ja muut, joiden sijoittumisesta ei ole tietoa)3,7 %. Joen suussa vastaavat luvut olivat opiskelijat n.84%, työllisetn.10%, työt tö mät 2 % ja muut 4%. Aiempaan verrattuna Joensuussa opiskelijoiden määrä oli py sy nyt ennal laan, töissä olevien määrä oli kasvanut 2 %, vastaavasti sekä työt tö mien että mui den määrä laskenut 1%. Valmistelija: aluevastaava Anu-Helena Turtiainen Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää merkitä tiedoksi pe rus ope tuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehityksen vuonna 2013.Lautakunta toteaa, et tä keskimääräistä pienemmät perusopetuksen kustannukset selittyvät osaltaan sillä, että Joensuussa opetukseen panostetaan vain säädösten mukainen vä him mäis viik ko tun ti mää rä. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 8 Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys vuonna 2013

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Karsikon koulun muutto Sirkkalaan 5564/ /2015 VARKOLK 45 Sisäilmaongelmista kärsivän Karsikon koulun toiminta esitetään siirrettäväksi Sirk ka laan. Karsikon koulun sisäilmaongelmia on tutkittu useaan kertaan viimeis ten vuosien aikana ja tiloissa on tehty myös useita korjauksia. Oppilaiden ja hen ki lö kun nan oireilun vuoksi koululle päädyttiin etsimään korvaavia tiloja. Esityksen mukaan koulun kaikki opetusryhmät siirtyisivät syksystä 2015 alkaen Ka re lia-am mat ti kor kea kou lun Sirkkala-kampuksen Biotalouden tiloihin. Koulun käyt töön jäisi nykyisestä koulukiinteistöstä vain liikuntasali. Sirkkalan tilojen vuok raa mi ses ta on tehty aiesopimus Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Lopul li sen päätöksen asiasta tekee kaupungin varhaiskasvatus- ja kou lu tus lau takun ta. Kaupungin tilatyöryhmän selvityksissä Sirkkala osoittautui toi mi vim maksi sekä kokonaiskustannuksiltaan edullisimmaksi ratkaisuksi. Sirkkalan tilat ovat ter veet ja turvalliset, ne sijaitsevat lähellä Karsikon koulua ja koko kouluyhteisö mah tuu samoihin tiloihin. Suunnitelman mukaan Karsikon koulu toimisi Sirk kalan kiinteistössä kolmen lukuvuoden ajan kevätlukukauden 2018 loppuun saakka. Ratkaisut koulun sijoittumisesta syyslukukaudesta 2018 alkaen tehtäisiin myö hem min. Jos lautakunta päätyy esitettyyn ratkaisuun, vanhemmille tiedotetaan koulun muut toon ja opetuksen järjestämiseen liittyvistä käytännön asioista mah dol lisim man nopeasti. Valmistelija: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää hyväksyä Karsikon koulun toimin nan siirtämisen Sirkkala kampuksen tiloihin alkaen ke vät lu ku kauden 2018 loppuu saakka. Hyväksyttiin yksimielisesti.

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Helvi Lehtosen stipendirahaston käyttö vuonna / /2013 VARKOLK 46 Helvi Lehtosen stipendirahaston pääoma koostuu Helvi Lehtosen laati mal la testamentilla Pyhäselän kunnalle luovutetusta omaisuudesta. Pyhäselän kun nan liityttyä kuntaliitoksella Joensuun kaupunkiin, rahasto on siirtynyt Joensuun kaupungin hallintaan. Joensuun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Helvi Lehtosen stipendirahaston sään nöt Sääntöjen 1:n mukaan rahaston tarkoituksena on Joensuun kaupungin Pyhäselän kaupunginosassa asuvien lahjakkaiden ja vä hä va raisten opiskelijoiden avustaminen. Yleisestä korkotasosta johtuen rahastolle ei ole kertynyt tuottoa vuosina 2014 ja Sääntöjen 2:n mukaan rahastoa kartutetaan jakamatta jääneellä pääoman korkotuotolla. Rahastosta ei siten voida jakaa stipendejä kuluvan vuoden ai ka na. Valmistelija: talouspäällikkö Jaakko Majavaara Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää, että Helvi Lehtosen sti pen di rahas tos ta ei jaeta avustuksia vuonna Hyväksyttiin yksimielisesti.

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Perusopetuksen aamu-ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä myönnettävät toimija-avustukset lukuvuonna / /2013 VARKOLK 47 Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan , että koululaisten il tapäi vä toi min ta käynnistetään Joensuussa alkaen. Perusopetuslain alaista iltapäivätoimintaa rahoitetaan kaupungin taholta siten, et tä kaupunki myöntää toimintaa järjestäville toimijoille avustusta saamansa val tion osuu den puitteissa. Erityislasten osalta toiminta järjestetään osittain varhais kas va tus- ja koulutuspalvelukeskuksen alaisena ja osittain integroituna toimin ta na. Toimintaa koskevat avustukset on julistettu haettavaksi Haku päättyi klo Määräaikaan mennessä on jätetty kymmenen hakemusta: Joensuun ev.lut.seurakunta, Lapsityö Marjala 18 lasta Noljakan kirkko 18 Nuotta 18 Seurakuntakeskus 18 Pielisensuun seurakunta Hukanhaudan seurakuntatalo 30 lasta Pielisensuun kirkko 18 Pikkukettu 18 (Kettuvaarantie 27) Rantakylän seurakunta Rantakylän kirkko 20 lasta Mutalan kirkko 20 Talastupa 20 P-K:n Nuoret Kotkat piirijärjestö ry Utra, Talastie 2 B 9 22 lasta Vene, Venetie 6 20 Niikka, Niinivaarantie Iiksi, Iiksenvaaran koulu 15 Heinä, Heinävaaran koulu 22 Reijola, Reijolan koulu 20 Joensuun Steinerkoulun kannatusyhdistys ry Lastenkatu 4 Marjalan asukasyhdistys ry. Marjalan koulu/as.tupa 25 lasta 18 lasta

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Pyhäselän 4H-yhdistys ry Niittylahden koulu 25 lasta Hammaslahden koulu 20 Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun säätiö Itä-Suomen koulu, Joensuu Enon 4H-yhdistys ry Uimaharjun koulu Joensuun City-seurakunta yhdistys ry Iippanat, Leinikkitie 1 35 lasta 17 lasta 20 lasta Yhteensä 477 lasta Toimija-avustuksia ovat lukuvuodelle hakeneet samat toimijat kuin vii me vuonna, lisäksi hakemuksen uutena toimijaehdokkaana on jättännyt Joensuun City seurakunta yhdistys ry., joten paikkaluku nousisi noin kah del la kym menel lä nykyisestä. Myös kaupungin omana toimintana järjestettävät erityislasten iltapäiväkerhot se kä Enon iltapäiväkerho jatkavat toimintaansa aikaisempien vuosien tapaan. Kaupungin saaman valtionosuuden puitteissa järjestäjien avustusten lisäksi järjes te tään em. erityistä tukea tarvitsevien lasten iltapäiväkerho(t), maksetaan hal lin non kuluja sekä korvataan toimijoille vapaapaikoista ja maksun alen nuk sista aiheutuva tulomenetys. Iltapäivätoiminnan järjestämisestä maksettavan avustuksen suuruus on 70 / ilta päi vä toimintaan osallistuva oppilas / kuukausi. Erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta avustus maksetaan kaksinkertaisena. Valmistelija: aluevastaava Tuula Pikkarainen Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää myöntää yllämainituille ha ki joille toiminta-avustusta iltapäivätoiminnan järjestämiseksi lukuvuoden ai ka na. Toimintapaikkojen enimmäislapsimäärä voi muuttua haetusta, mikäli tilat tai muut toimintamahdollisuudet niin vaativat. Toiminta-avustuksen saa misen ehtona on, että hakija järjestää toiminnan lainsäädännön ja kaupungin perus ope tuk sen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman mukaisesti. Hyväksyttiin yksimielisesti. Ville Toivanen ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn. Lautakunta tarkasti pöytäkirjan tämän pykälän osalta.

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Perusopetuksen lisäopetuksen ja maahanmuuttajien lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen aloittaminen Joensuun lyseon lukion aikuislinjalla 5558/ /2015 VARKOLK 48 Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi kokouksessa ( 107) pää tök sen, jossa merkittiin tiedoksi Joensuun lyseon lukion valmistelutyö li säope tuk sen ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen aloittamiseksi Joensuus sa. Lisäopetus on ns. kymppiluokka -opetusta, johon voidaan ottaa pe rusope tuk sen oppimäärän samana tai edellisenä vuonna suorittaneita nuoria. Lukio kou lu tuk seen valmistavan koulutuksen tehtävänä on antaa maa han muut tajal le tai vieraskieliselle nuorelle lukiokoulutukseen siirtymistä varten tarvittavat val miu det. Sekä lisäopetukselle että maahanmuuttajien lukioon valmistavalle ope tuk sel le on havaittu olevan selkeä tarve Joensuun seudulla. Kunta voi päättää koulutuksen aloittamisesta. Joensuun lyseon lukion Aikuislinja on yhteistyössä Pohjois-Karjalan kou lu tuskun ta yh ty män kanssa valmistellut VALMA-koulutuksen mallin. Mallissa tuo tetaan yhdessä koulutuspalveluja vuotiaille nuorille koulutustakuun hengen mu kai ses ti. Mallin mukaisesti Joensuun kaupunki tarjoaa lisäopetusta sekä maahan muut ta jil le tarkoitettua lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta ja Pohjois-Kar ja lan ammattiopisto ns. ammatillista VALMA-koulutusta. Ammatillinen VAL MA-kou lu tus muodostuu aiemmin ammattistartti ja kotitalousopetus -ni mi sis tä koulutuksista sekä maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen val mis ta vas ta koulutuksesta. Uusi yhteistyömalli mahdollistaa tehokkaan ja taloudellisen toteutuksen, jossa eri koulutusohjelmien opiskelijat voivat opiskella yhteisissä ryhmissä sekä saavat ai em paa monipuolisemmin käyttöönsä molempien organisaatioiden opettaja- ja oh jaa ja re surs sit. Uusi koulutusmalli muodostaa kokonaisuuden, jossa opinnot suun ni tel laan koulutuskokonaisuuksin eli modulein. Lisäopetukseen, maa hanmuut ta jien lukioon valmentavaan ja ammatilliseen koulutuksen valmentavaan kou lu tuk seen osallistuvat opiskelevat osittain samoja moduleita ja osittain eriyty viä. Koulutukseen ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa ajalla Koulutuksen on määrä koskea Joensuun kaupungin osalta noin lisäopetukseen ja maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistavan kou lu tuk sen opiskelijaa ja PKKY:n osalta noin 50 VALMA-opiskelijaa. Opet ta jare surs sik si vaaditaan Joensuun kaupungin osalta 2 opettajaa/ohjaajaa ja PKKY:n osal ta sen nykyisen VALMA-koulutuksen opettaja- ja ohjaajaresurssi. Kustannukset Joensuun kaupungille muodostuvat opettaja/ohjaaja kus tan nuksis ta (noin euroa / henkilö / lukuvuosi), kouluruokailusta, kou lu kul je tuk sista ja yhteisten opetustilojen vuokrista Ammattiopistolla. Joensuun kaupungille mak set ta vat valtionosuudet vuodelle 2014 määrättyjen valtionosuuksien mu kaises ti ovat lisäopetuksen opiskelijasta 7127,25 euroa ja lukiokoulutukseen val mista van koulutuksen opiskelijasta 7775,44 euroa. Valmistelija: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, et tä Joensuun lyseon lukion aikuislinja valmistelee ja ottaa käyttöön li sä ope tuksen ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelmat al kaen toistaiseksi, avaa koulutukseen ilmoittautumisen ja järjestää VAL MA-ope tus ta lukuvuonna Opetus toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Kar ja lan koulutuskuntayhtymän kanssa. Koulutuksen kustannukset Joensuun kaupungille ovat n /vuosi. Jos opiskelijamäärä on yhteensä molem mis sa Joensuun kaupungin ryhmässä 20, valtionosuudet kattavat kus tan nukset. Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen talousarviossa ei ole varausta ku luval le vuodelle tähän hankkeeseen. Tämän vuoden määrärahatarve on Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 9 VALMA-koulutuksen malli

26 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Tiedotusasiat VARKOLK 49 Itä-Suomen aluehallintovirasto/päätös Erityisavustuksen myöntäminen lasten ja nuorten liikunnan ke hit tä mis hankkeel le: Liikkuva koulu, Vauhtia välkkäreihin III ja toiminnallista oppitunneille II Itä-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt myöntää hankkeeseen val tion avustus ta euroa, kuitenkin enintään hankkeesta aiheutuvien todellisten ja hyväk syt tä vien kustannusten suuruisena käytettäväksi ohjaaja- ja kou lu tus kus tannuk siin sekä liikuntavälinehankintoihin mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö/päätös /733/520/2015 Valtion erityisavustus ryhmäkokojen pienentämiseen - Joensuun kaupunki Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää merkitä asiat tiedoksi. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 10 Aluehallintoviraston päätös /Erityisavustuksen myöntäminen lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeelle Liite 11 Päätös /Valtion erityisavustus ryhmäkokojen pienentämiseen