VUOKSI-KESKUS Opastuskeskuksen sisältökonseptin laatiminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOKSI-KESKUS Opastuskeskuksen sisältökonseptin laatiminen"
  • Aku Aro
  • 1 vuotta sitten
  • Katselukertoja:

Transkriptio

1 VUOKSI-KESKUS Opastuskeskuksen sisältökonseptin laatiminen Imatrankoski kuohuu (kuva: ekarjala kuvapankki/raija Mutanen) LOPPURAPORTTI

2 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 Johdanto Työn sisältö ja tavoitteet Aineisto ja menetelmät Lähtöaineisto Haastattelut Kysely Työpaja Matkailun yleisiä trendejä Työn sisällöllistä taustaa Geopark-taustaa Suomesta Luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämisen mahdollisuudet Vuoksen synty ja geologiset arvot Luontoarvot Kulttuurihistorialliset arvot Matkailu Teollisuus Kokemuksia muualta Abberley and Malvern Hills Geopark, Iso-Britannia Geopark Opastuskeskus Geopark Naturtejo da Meseta Meridional, Portugali Geopark Opastuskeskus Czech-Bavarian Geopark, Tsekin tasavalta Geopark Opastuskeskus Suomen luontokeskus Haltia Toiminta-ajatus Omistus ja hallinnointi Sisältö ja tarjottavat palvelut Keskeiset asiakasryhmät Yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Opastuskeskuksen sisältö Toiminta-ajatus Tilatarpeet Sisältö ja palvelut... 20

3 Loppuraportti Näyttelytoiminta Opetus- ja koulutustoiminta Uuden teknologian hyödyntäminen Kokoustoiminta Kahvila- ja ravintolatoiminta Myymälätoiminta ja välinevuokraus Sähköiset liiketoiminnot Asiakasryhmät Sidosryhmäyhteistyö Hallinnollinen toimintamalli Rahoitusmahdollisuudet Tuotteistusideoita Jatkotoimenpiteet Liitteet Liite 1. Haastattelujen tulokset Liite 2. Kyselyn tulokset Liite 3. Työpajan työryhmätyöskentelyn tulokset

4 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 1 (28) Opastuskeskuksen sisältökonseptin laatiminen 1 Johdanto Työn kohteena on opastuskeskuksen sisältökonseptin laatiminen Imatralle. Opastuskeskus on Vuoksen ja eteläisen Saimaan aluetta käsittävä käyntikohde, jonka sisältönä on alueen omaleimainen ja merkittävä geologia, luonto ja kulttuurihistoria. Imatran alueella kohtaavat valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävät geologisen luonnonhistorian tapahtumat kuten Salpausselkien synty, Saimaan järvialtaan historia sekä Vuoksen ja Imatrankosken synty. Alueen geologinen menneisyys on kuitenkin vähän tunnettua eikä koko Imatran alueen kattavaa geologista perustutkimusta tai selvitystä ole toistaiseksi tehty. GeoVuoksi -hankkeessa kartoitetaan ja tuodaan esiin Imatran ja Vuoksen rantojen geologista historiaa ja mahdollistetaan sen käyttöä kestävän matkailun sisältönä. GeoVuoksi -hanketta rahoittavat Euroopan unioni, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Imatran kaupunki. Hanketta hallinnoi ja sen toteuttaa Imatran kaupunki. GeoVuoksi -hanke päättyy GeoVuoksi -hankkeessa toteutetaan Imatran geologinen perusinventointi ja inventoinnin pohjalta laaditaan geopolku tai -reitti alueen kiinnostavista geologiakohteista. Hankkeessa selvitetään myös alueen geologia-, luonto- ja kulttuurihistorian sisältöjä esittelevän opastuspisteen tai opastuskeskuksen toteuttamismalleja. Geologia-, luonto- ja kulttuurihistorian aineistoista tehdään tietopaketit ja sisältösuunnitelma opastuspistettä varten. Hankkeen tavoitteena on Vuoksen luonto- ja kulttuurimatkailun edellytysten parantaminen ja kulttuuriympäristön kehittäminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. GeoVuoksi -hanke täydentää aihepiiriltään aiempia Vuoksen kehittämiseen liittyviä hankkeita sekä käynnissä olevaa Vuoksi-Kruununpuisto -hanketta. Eteläisen Saimaan alueelle on suunnitteilla myös Saimaa Geopark, joka on UNESCO:n suojeluksessa oleva merkittäviä geologisia kohteita sisältävä, kestävään matkailuun panostava alue. Saimaa Geoparkilla tulee olla opastuskeskus tai opastuskeskuksia. GeoVuoksi -hankkeessa halutaan vastata näihin haasteisiin ja selvittää opastuskeskuksen sisällöllistä toteuttamiskonseptia. Matkailijavirtojen kasvu edellyttää matkailun toimintaympäristön kehittämistä. Imatralla on todettu olevan tarvetta yhteen ympärivuotisesti avoinna olevaan käyntikohteeseen, jossa kerrotaan kootusti alueesta ja tuodaan esiin sen merkittäviä ja aitoja sisältöjä. Imatran kaupunki kilpailutti Opastuskeskuksen sisältökonseptin laatimistyön toteuttamisen osana GeoVuoksi -hanketta. Työn toteuttajaksi valittiin FCG Finnish Consulting Group, jossa työstä vastasivat johtava konsultti Asta Nupponen, geologian asiantuntija Matti Hakulinen sekä toimialajohtaja Pauli Santala. Käytännön työtä Imatran kaupungilta ohjasi projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. Työn ohjausryhmään kuuluivat lisäksi seuraavat henkilöt: - Ympäristönsuojelupäällikkö Anna-Maija Wikström, Imatran kaupunki - Kehittämisjohtaja Jussi Virsunen, Imatran kaupunki - Projektipäällikkö Juha Sorjonen, Imatran Seudun Kehitysyhtiö - Toimitusjohtaja Aki Keskinen, Imatran Seudun Kehitysyhtiö - Toimitusjohtaja Aulis Multisilta, Etelä-Karjalan kuntoutumissäätiö - Asiamies Hanna Ollikainen, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö

5 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 2 (28) 2 Työn sisältö ja tavoitteet Imatralle sijoittuvasta opastuskeskuksesta on tarkoitus kehittää merkittävä käyntikohde ja vetovoimatekijä Etelä-Karjalaan ja Kaakkois-Suomeen. Opastuskeskuksen sisällön toteuttamisen konseptoinnissa on huomioitu seuraavat asiat: Opastuskeskuksen toiminta-ajatus ja tavoitteet Opastuskeskuksen sisällöllinen palvelukonsepti Opastuskeskuksen keskeiset asiakas- ja kohderyhmät Opastuskeskuksen organisaatio/ hallinnollinen toimintamalli Opastuskeskuksen sidosryhmien tunnistaminen ja sidosryhmäyhteistyön mahdollisuudet keskuksen toiminnan järjestämisessä (kolmas sektori, organisaatiot, yrittäjät) Opastuskeskuksen tuoteideoiden kartoitus, Vuoksen alueelle sopivat tuotteistusideat ja tuotteistamismahdollisuudet. Työ toteutettiin alla kuvatun aikataulun ja sisältösuunnitelman mukaisesti. 3 Aineisto ja menetelmät 3.1 Lähtöaineisto 3.2 Haastattelut Lähdemateriaalina työssä käytettiin kirjallisuutta, aiempia tutkimuksia, selvityksiä ja tilastoja, joita täydentämään kerättiin tietoa vastaavantyyppisistä verrokkikohteista muualta maailmalta. Työn aikana suoritettiin keskeisille sidosryhmille kysely, puhelinhaastattelut sekä järjestettiin työpaja. Työn alkuvaiheessa keskeisille sidosryhmien edustajille suoritettiin haastattelut. Puhelinhaastattelut toteutettiin kesäkuun 2013 aikana. Haastateltavina olivat seuraavat henkilöt:

6 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 3 (28) 3.3 Kysely 3.4 Työpaja kaupunginjohtaja Pertti Lintunen, Imatran kaupunki toimitusjohtaja Hannu Saarinen, Imatran kylpylä toimitusjohtaja Aki Keskinen, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy toiminnanjohtaja Pia Rantanen, Imatran Kaupunkikeskustat Ry johtaja Kimmo Saarinen, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti toimialajohtaja Merja Heino, Saimaan ammattikorkeakoulu lehtori Juha Iso-Aho, TKI-HUMAK Voima/Humanistinen amk kunnanjohtaja Antti Pätilä, Ruokolahden kunta myyntijohtaja Jussi Valtola, Holiday Club Saimaa Yhteenveto haastatteluiden tuloksista on liitteenä 1. Imatran kaupungin yhteistyötahoille ja sidosryhmille lähetettiin sähköinen kysely siitä, mitä ideoita, tarpeita tai mahdollisuuksia opastuskeskus-tyyppisen käyntikohteen luomiseen Imatralla liittyy. Kysely toteutettiin kesä-elokuun 2013 aikana ja kyselyyn saatiin yhteensä 22 vastausta. Yhteenveto kyselyn tuloksista on liitteenä 2. Työn aikana pidettiin työpaja yhteistyötahoille ja sidosryhmille. Työpajassa ideoitiin Imatralle sijoittuvan opastuskeskuksen sisällöllistä toimintakonseptia, tuotteistusideoita sekä vaihtoehtoisia sisältöjä. Työpajassa valittiin ne sisällölliset asiat, jotka tulisi huomioida tulevassa opastuskeskuksessa. Yhteenveto työpajan työryhmätyöskentelyn tuloksista on liitteenä 3. 4 Matkailun yleisiä trendejä Opastuskeskuksen kehittämismahdollisuuksien taustalla vaikuttavat myös matkailun yleiset kehitystrendit, joita on kuvattu alla. 1 Väestö ikääntyy. Matkailukysyntään vaikuttaa ikääntyvän väestön määrän kasvu. Ikääntyneet ovat yleisesti ottaen aktiivinen ryhmä, joka lomallaan etsii elämyksiä ja laadukkaita palveluja. Taloudellisia resursseja iäkkäillä on usein käytössään enemmän kuin nuoremmilla kohderyhmillä. Ikääntyneet eivät kuitenkaan ole heterogeeninen kohderyhmä, vaan kiinnostukset ja harrastukset ovat moninaisia. Lyhyempiä lomia ja yksilömatkailua. Yksilömatkailu tulee kasvamaan valmis-, paketti- ja ryhmämatkailuun verrattuna, tähän vaikuttaa etenkin teknologian kehittyminen ja matkan varaamisen mahdollisuus verkossa. Lyhytlomien kysyntä lisääntyy, viikon mittaisen lomamatkan sijaan tehdään useita 2-4 päivän matkoja. Internet, sosiaalinen media ja mobiilisovellukset. Matkailijat etsivät entistä enemmän tietoa verkosta ja yhä useammat matkavaraukset tehdään internetissä. Matkailijat järjestävät matkansa entistä itsenäisemmin, varaamalla itse majoituksen ja kuljetuksen internetistä. Tulevaisuudessa kilpailukykyiset matkailutuotteet ovat löydettävissä ja varattavissa internetin kautta ja muut asiakkaat suosittelevat niitä sosiaalisen median kanavissa. Matkakohteessa matkailijat käyttävät älypuhelimiaan 1 MEK (2006): Matkailu vuonna 2020-faktaa ja fiktiota

7 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 4 (28) reaaliaikaisen informaation hankkimiseen, mobiiliratkaisujen merkitys matkakohteessa kasvaa. Hyvinvointimatkailun kysyntä kasvaa, hyvinvointia haetaan luonnosta. Terveys- ja hyvinvointimatkailun kysyntä tulee kasvamaan. Kiireisen elämän vastapainoksi lomalla haetaan luonnonrauhaa ja hyvinvointipalveluja. Kauniit maisemat eivät kuitenkaan riitä luontomatkailun elementeiksi sellaisenaan, matkalta haetaan myös elämyksiä ja laadukkaita palvelukokonaisuuksia. Hyvinvointimatkailu ei ole pelkästään perinteisiä kylpylä- ja kauneushoitoja, fyysisen hyvinvoinnin lisäksi arvostetaan henkistä hyvinvointia. Suomalaisen hyvinvointimatkailun elementeiksi käyvät esim. luontoliikunta, rauhoittuminen ja sauna. Ympäristöasioiden merkitys kasvaa. Ilmastonmuutoksen vuoksi myös matkailutuotteissa kestävyys ja ekologisuus ovat nousseet tärkeiksi tekijöiksi ja matkailussa kiinnitetään huomiota mm. hiilijalanjälkeen. Matkailijat arvostavat kohteen ekologisia ratkaisuja, esim. puhtaampaa energiaa ja energian säästöä. Yksilölliset elämykset, tarinat ja teemamatkat. Ihmisten elämäntavat erilaistuvat, eikä sama tuote tai palvelu kelpaa kaikille. Asiakassegmentit muodostuvat erilaisten elämäntyylien ja kiinnostusten kohteiden perusteella. Tämä vaatii matkailutoimijoilta kykyä tunnistaa asiakkaiden tarpeita ja käyttäjälähtöisyyden merkitys kilpailutekijänä kasvaa. Matkailijat hakevat lomallaan elämyksiä, merkityksellisiä matkailukokemuksia ja mielenkiintoisia tarinoita. Teemoitettujen matkojen ja tarinoiden kautta matkailutuotteisiin saadaan lisää sisältöä. Elämyshakuisuus asettaa haasteita kantaasiakassuhteiden luomiselle. Matkakohteen tulee pystyä jatkuvasti uudistumaan, jotta asiakkaan mielenkiinto säilyy. 5 Työn sisällöllistä taustaa Opastuskeskuksen sisällöntuotannon lähtökohtana on alueen omaleimainen geologia, luonto ja kulttuurihistoria, joista on nostettavissa monipuolisia aiheita opastuskeskuksessa esiteltäviksi. Vuokseen ja sen syntyyn liittyvät Ensimmäisen Salpausselän muodostuminen ja Saimaan altaan historia. Ne kaikki nivoutuvat yhteen ja ovat vaikuttaneet toisiinsa. Vuoksen yläosan keskeisiä hot-spotteja ovat Vuoksenniska, Neitsytniemi ja Tainionkoski, Imatrankoski, Vallinkoski, Enson eli Räikkölänkoski ja Rouhialankoski. Niillä kaikilla on luonnonhistorian lisäksi merkitystä Etelä-Karjalan kulttuurissa, ennen kaikkea teollisuuden ja matkailun historiassa. 5.1 Geopark-taustaa Suomesta Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnassa on toistaiseksi Suomen ainoa ja maailman pohjoisin geopark-kohde eli Rokua Geopark. Unescon määritelmän mukaan geoparkeiksi pääsevät alueet, jotka eivät ole vain geologisesti ainutlaatuisia vaan niillä on myös merkittäviä arkeologisia, kulttuurisia ja ekologisia arvoja. Etelä-Karjalaan ja Etelä-Savoon suunnitellaan Suomen toista geoparkia eli Saimaa Geoparkia. Etelä-Karjalalla on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen geologinen historia ja kymmeniä sopivia geologisia kohteita mm. Salpausselät, pitkittäisharjut sekä Vuoksi ja sen historian vaikutukset Saimaan rantojen muovautumiseen. Etelä-Karjalasta löytyy alustavasti ainakin geokohdetta esim. Imatrankoski, Vuoksen uoma, Kruununpuisto, Saimaan kanava, Linnoituksen niemi, Kyläniemi ja monet Saimaan saaret.

8 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 5 (28) Geopark tarjoaa alueen matkailulle mahdollisuuksia. Turisteja voidaan houkutella tutustumaan ainutlaatuiseen luontoon ja tässä yhteydessä tarjota matkailupalveluja. Geopark tarjoaisi mahdollisuuksia myös tutkimukselle ja opiskelulle. Useiden erillisten geokohteiden lisäksi on mahdollista perustaa yksi tai useampia informaatiokeskuksia, joista yksi Imatralle. 5.2 Luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämisen mahdollisuudet Työn aikana tehtyjen haastattelujen ja kyselyn pohjalta voidaan määritellä Vuoksen ja Saimaan alueen luonto- ja kulttuurimatkailun nykyiset vahvuudet ja mahdollisuudet sekä heikkoudet ja uhat, jotka on kuvattu alla olevassa taulukossa. 5.3 Vuoksen synty ja geologiset arvot Imatralla eniten maakamaraan vaikuttaneita tekijöitä ovat olleet viimeisin jääkausi ja Vuoksen kehitys. Kallioperää peittävä irtain maaperä on kehittynyt viimeisimmän jääkauden aikana ja osin sen jälkeen. Näkyvin merkki jääkaudesta on 1. Salpausselkä, joka syntyi noin vuotta sitten jäätikön sulamisvaiheessa. Salpausselän lähelle muodostui sulamisvesivirtojen muodostamia lyhyitä harjuja sekä suistoalueita eli deltoja. Harjuihin ja reunamuodostumaan hautautui suuria jäälohkareita, joiden sulettua syntyi harjukuoppia eli suppia. Tällaista kumpuilevaa maastoa on nähtävissä Ukonniemen, Lammassaaren ja Saarlammen alueilla. Moreenikerrosten pinnoilta irtautui myös siirtolohkareita ja tällainen siirtolohkare on mm. Jäppilänniemessä sijaitseva Rakokivi. 2 2 Imatran kaupunki (2000): Luonnonsuojeluselvitys

9 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 6 (28) Kuva 1. Kolme Salpausselkää ja Sisä-Suomen reunamuodostuma. Vuoksen vesistöalue on Suomen suurin ja sen valuma-alue on noin km 2. Vuoksi on Saimaasta Imatran kaupungin kohdalla alkava Vuoksen vesistön laskujoki Laatokkaan. Sen nykyinen pituus on 156 kilometriä, josta Suomen puolella on 13 kilometriä ja loput Venäjällä. Vesistöalue saa alkunsa Vienan Karjalasta. Vuoksen alkupäästä Laatokalle joki laskee hieman yli 70 metriä. Vuoksen suurimmat pudotukset sijoittuvat yläjuoksun varrelle. Vuoksen luonnontilaisista koskista enää muutama on jäljellä alkuperäisessä muodossaan, sillä suurimmat kosket on valjastettu voimalaitosrakentamisen myötä energiantuotannon käyttöön. Vuoksen keskimääräinen virtaama on noin 600 m 3 sekunnissa. 3 Vuoksen laskujoki syntyi noin 5700 vuotta sitten, kun Saimaa puhkaisi Imatran kohdalla Salpausselän reunamuodostuman ja purkautui kohti Laatokkaa. Laatokan ranta oli silloin Jääskessä. Laatokka laski Viipurinlahteen ennen Nevan syntyä 3300 vuotta sitten ja Nevan synnyn jälkeen Vuoksen vedet laskivat vain osin Viipurinlahteen. Maan epätasaisen kohoamisen aiheuttama jatkuva vedenpinnan nousu Suursaimaan kaakkoisrannalla oli Vuoksen synnyn perusedellytys. Välitön syy oli kuitenkin runsaat sateet, jotka nostivat Suursaimaan vedenpinnan poikkeuksellisen korkealle. Muinainen Immalanjärven lasku-uoma Virasoja toimi Vuoksen synnyssä ns. avauspanoksena. Aluksi vesien oli murrettava kaksi Salpausselän harjannetta Vuoksenniskan ja Neitsytniemen kohdalla. Loput harjanteet oli sitten helpompi läpäistä Virasojan esityön ansiosta. Maaharjanteet eivät kestäneet veden kuormaa ja pian uoma syöpyi kalliomurroslaakson pohjalle tai moreenin pohjakiviin. Näin syntyivät Niskakoski, Tainionkoski, Mansikkakoski, Imatrankoski ja Vallinkoski. Väliin jäi myös joukko pienempiä koskia. Vallinkosken alapuolella oli muutaman kilometrin pituinen suvanto, joka loppui Räikkölänkoskeen. Viimeinen suuri koski oli Rouhialankoski. Vuoksen yläosa oli noin 25 kilometrin matkalla lähes yhtenäinen koskiketju. Syntyessään Vuoksen suisto oli Jääskessä Muinais-Laatokan rannassa. 3 Virtuaali Vuoksi: www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/

10 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 7 (28) Kuva 2. Jääkauden jälkeinen Saimaan altaan kehitys. 4 (kuva: Hannu Pajunen) 5.4 Luontoarvot Nykyisin Vuoksi laskee Laatokkaan kahta reittiä pitkin. Vuoksen eteläinen päälaskuuoma virtaa Laatokkaan Suvantojärven ja Taipaleenjoen kautta. Eteläinen uoma syntyi 1800-luvulla vesistöjä erottavien kannasten avaamisen yhteydessä. Vuoksen pohjoinen haara laskee Laatokkaan Käkisalmen kautta. Se on virtaukseltaan kuitenkin hyvin vähäinen. Imatrankosken uoma oli alkuvaiheessa nykyistä leveämpi. Vesi kulutti vähitellen uoman kapeaksi rotkoksi. Rotkon länsipuolella kallio on säilynyt melko ehjänä. Itäpuolella vesi pääsee tunkeutumaan liuskeiseen, vinosti suuntautuneeseen kallioperään, mikä rapauttaa jyrkkää seinämää jatkuvasti. Kosken pohjalle on kasautunut runsaasti rapautunutta ainesta ja entisen kosken kuljettamia vierinkiviä. Jokihiidenkirnuja on muodostunut kosken vanhaan luonnonuomaan. Vuoksen koskiuomien pohjalta ja lähistöltä on löydetty ns. Imatrankiviä eli marlekkaa. Marlekka on muodostunut kun virtaan liuennut kalsiumkarbonaatti on tasaisesti kiteytynyt savikerrostumissa olleen kivensirpaleen tai esimerkiksi simpukankuoren ympärille. 5 Imatralla on tehty luonnonsuojeluselvitys vuonna 2000, jossa luontokohteet on kartoitettu. Selvityksessä on kuvattu 39 arvokasta luontokohdetta. Suomen vanhin 4 Matti Hakulinen, 2008: Saimaan jääjärvet 5 Imatran kaupunki, : Kruununpuiston kehittäminen

11 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 8 (28) luonnonsuojelualue sijaitsee Imatralla, Kruununpuisto on suojeltu jo vuonna Yleiskaavaan merkittyjä suojelualueita on yhdeksän kohdetta: Kosteikko Itä-Siitolassa, Mustalammen valuma-alue, Onnelan lehto, Rönnemäen lehtikuusikko, Tainionkosken vanha uoma, Voimalaitoksen niemi, 2 siirtolohkaretta Jäppilänniemessä, Hallikkaanjoen rantalehdot sekä Vaeluodononnet. Luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita on näiden lisäksi muitakin. 6 Imatran kasvuolosuhteet ovat samankaltaiset kuin Lounais-Suomessa. Kasvillisuus on ympäristöään rehevämpää. Tähän vaikuttaa aluetta laajasti peittävä hienorakeinen maapohja. Harvinaisia kasvilajeja esiintyy etenkin lehto- ja niittyalueilla. Imatra on monipuolinen alue linnustoltaan. Pesiviä ja talvehtivia lajeja on paljon. Maakunnallisesti Vuoksi on johtava vesilintulajien osalta. Alueella havaittuja vesilintuja ovat mm. isokoskelo, tukkakoskelo ja rantasipi. Yksi tärkeistä lintujen muuttoreiteistä kulkee kaupungin yli ja keväisin monet linnut pysähtyvät Vuokselle odottamaan jään lähtöä pesimäjärvistä. Luonnonuoman lukuisat vesirajassa ja vedessä olevat kivikot tarjoavat hyviä levähdyspaikkoja linnuille ympäri vuoden. Valkoselkätikkaa tavataan mm. Vuoksen rantojen vanhoissa koivikoissa ja se on uhanalainen laji. Imatralla tavataan myös liito-oravia, jotka kuuluvat vaarantuneisiin lajeihin. Alue on myös erinomaista perhosaluetta ja tähän vaikuttaa otolliset valoisuusolosuhteet. Esimerkiksi Voimalaitoksen niemen keto tarjoaa hyvän elinympäristön useille päiväperhoslajeille ja Onnelanlehdossa kasvavat paatsamat houkuttelevat paatsamasinisiipiä ja sitruunaperhosia. 7 Seudulla liikkuu suurpetoja, kuten karhu, ahma, ilves ja susi. Saimaannorppa on Saimaan ehkä tunnetuin nisäkäs. Norppaa ei nykyisin tavata Imatralla. Norppakanta keskittyy keskiselle Saimaalle, Savonlinnan etelä- ja pohjoispuolelle. Kun Vuoksi oli vielä vapaa, joen lohikanta oli hyvin runsas ja monilajinen. Laatokan lohien ja taimenten nousu katkesi alapuolisten voimalaitosten rakentamiseen Ensoon ja Rouhialaan. Kalat eivät päässeet nousemaan Imatrankosken läpi. Vuoksessa elää nykyään oma taimenkanta, joka lisääntyy Vuokseen laskevissa puroissa. Jokeen istutetaan myös taimenia, mutta ne eivät tiettävästi lisäänny. Saimaanlohi on maamme ainoa lohen sisävesimuoto. Saimaanlohi jäi vesistöön reliktiksi, kun aiemmat läntiset yhteydet mereen sulkeutuivat. Saimaassa elävät järvitaimen, saimaanlohi ja nieriä laskeutuvat myös alas Vuokseen Kulttuurihistorialliset arvot Vuoksen varrelta on runsaasti kivikautisia löytöjä. Vuoksi on jo varhain houkutellut ihmisiä. Merkittävin löytö on ajalta ennen Vuoksen syntymää. Tämä Antrean verkko, jonka ikä on yli vuotta, on ainutlaatuinen ja vanhin verkkolöytö Suomessa. Verkko löydettiin Vuoksen jokilaakson tuntumasta, Antrean ja Vuoksenrannan välimaastossa sijaitsevasta Korpilahden kylästä. Antrean verkkolöytö oli pitkään maailman vanhin kalaverkko, kunnes 1980-luvulla Saksasta löydetty verkko ajoitettiin saman ikäiseksi. Kuurmanpohjan Saarenoja Vuokseen laskevan vesistön tuntumassa Suomen ja Venäjän rajalla on vanhimpia jääkauden jälkeisen asuinpaikkoja Suomessa. Asuinpaikka on ajoitettu vuoden (8600 ekr.) ikäiseksi. 6 Imatran kaupunki (2000): Luonnonsuojeluselvitys 7 Imatran kaupunki, : Kruununpuiston kehittäminen; Imatran kaupunki (2000): Luonnonsuojeluselvitys 8 Imatran kaupunki, : Kruununpuiston kehittäminen

12 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 9 (28) Matkailu Imatran alueella on ollut asutusta kivikaudesta alkaen ja alueelta löytyy useita kivikautisia asuinpaikkoja. Ensimmäinen maininta Imatrasta on vuodelta 1541 veroluetteloista, joissa mainitaan Vuoksen lohenkalastus ja siitä kerätyt verot. Pysyvämpää asutusta Imatran seudulla on ollut jo 1500-luvulla ja kaikki Imatran alueen nykyiset kylät mainitaan 1600-luvun alussa alueelta tehdyissä kyläluetteloissa. Vuoksen rannoilla harjoitettiin tuolloin lähinnä kaskiviljelyä ja kalastusta. 9 Ruokolahdelta ja Rautjärveltä Vuoksen ja Vuokseen laskevan Helisevänjoen tuntumasta on viime vuosina löydetty runsaasti rautakautisia esineitä. Löydöt viittaavat vesiliikenteeseen, joka yhdisti Laatokan ja Itämeren Saimaalle ja edelleen Mikkelin ja Päijänteen kautta Hämeeseen. Imatran seudun historia oli pitkään maanviljelystä ja kalastusta elinkeinonaan harjoittavan talonpoikaisväestön historiaa. Maanviljelys hakeutui Vuoksen hienorakeisille viljaville rannoille. Imatralla muistona maanviljelyksestä ovat Harakan hovi, Neitsytniemen kartano ja Siitolan kartano. Imatrankoskesta muodostui 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla huomattava luonnonnähtävyys ja koski veti puoleensa runsaasti matkailijoita luvun lopussa Imatralla alkoi runsas teollistuminen ja alue kehittyi nopeasti merkittäväksi puunjalostuksen ja terästeollisuuden keskittymäksi. Teollisuuden ja matkailun kehittyessä Imatralle rakennettiin useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja asuinalueita. Imatran Valtionhotellin ja Niskalammen asuinalueen lisäksi mainittakoon Kuparin, Ivon ja Lättälän asuinalueet. Imatrankoski on Suomen vanhin matkailunähtävyys. Imatran kosken kauniit maisemat ovat inspiroineet eri aikakausina säveltäjiä, kuvataiteilijoita ja runoilijoita. Imatran matkailuhistorian voidaan sanoa alkaneen vuonna 1772, jolloin Venäjän keisarinna Katariina Suuri vieraili Imatralla koskea ihailemassa. Matkailu Imatralle oli suurimmillaan 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa, jolloin varsinkin rikkaat pietarilaiset matkustivat ahkerasti Imatralle luvulla kävijät hakkasivat tai hakkauttivat nimikirjoituksiaan Imatrankosken kallioihin, ja saman vuosisadan puolivälissä kosken ympärille perustettiin Suomen vanhin luonnonpuisto, Kruununpuisto. Pietarista oli matkaa Suomen rajalle vain nelisenkymmentä kilometriä eivätkä rajamuodollisuudet rajoittaneet matkustamista, koska Suomen suuriruhtinaskunta oli tuolloin autonominen osa Venäjää. Jo tuolloin pietarilaiset harrastivat myös ostosmatkailua Suomen puolelle. Täällä tiet ja muutkin palvelut olivat paremmassa kunnossa kuin Venäjällä ja Suomi oli huomattavasti lähempänä kuin Keski- ja Etelä-Eurooppa. Rautatien tulo Imatralle vuonna 1892 lyhensi matka-aikaa Pietarista puoleen. Vuonna 1903 valmistui uusi Valtionhotelli kosken rannalle ja matkailijoiden määrä olikin suurimmillaan ennen ensimmäistä maailmansotaa. Joutsenon puolella sijainnut hotelli ja sanatorio Rauha eli vilkkainta kauttaan luvulla. Rauhasta tehtiin matkoja ihailemaan Imatrankosken kuohuja ja nauttimaan hotellien palveluista. Sota sulki rajan Venäjälle mutta suomalaiset löysivät Imatrankosken jälleen 1920-luvulla, jolloin matkailijoiden määrät taas kasvoivat. Imatrankosken patoamisen jälkeen 1929 koski on kohissut vain järjestetyissä koskinäytöksissä, joita on nykyisinkin kesäisin lähes joka päivä

13 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 10 (28) Teollisuus Kuva 3. Kiveenhakatut kirjoitukset. (kuva: ekarjala kuvapankki/raija Mutanen) Uusi matkailun nousukausi koettiin vasta 1980-luvulla. Tuolloin Valtionhotellin eteläpuolelle rakennettiin kongressihotelli. Alkuperäiseen asuunsa Valtionhotelli restauroitiin vuonna Nykyisin Imatran Valtionhotelli on yksi arvokkaimmista uusromanttisista rakennuksista Suomessa. Hotelli on osa maisemamiljöötä, johon kuuluvat Imatrankoski, Valtionhotellinpuisto, vanha Kruununpuisto, Koskipuisto, Patopuisto ja Muinaisuomanpuisto. 11 Pietarissa asuneet englantilaiset asiantuntijat ja liikemiehet vuokrasivat Imatran valtiohotellin ravintoloitsijan avustuksella vuonna 1875 kalavesiä Vuoksen Harakanniskalta. He perustivat kalastusyhteisön The Wuoksi Fishing Club. Englantilaisia Vuokselle houkutteli koskien runsas lohi-, harjus- ja forellikanta. Vuonna 1890 klubi siirtyi Linnankosken yläpuolelle Varpasaareen. Muutto koski- ja virtapaikkojen läheisyyteen takasi suuret kalasaaliit, jotka nostivat kerhon kukoistukseensa. Kalastusklubin toiminta alkoi hiipua, kun Vuoksi padottiin ja vesi alkoi likaantua. Toiminta päättyi vuonna Vesiensuojelutoimien johdosta veden laatu on vuosien saatossa parantunut ja vuodesta 1983 alkaen Vuokselle on myönnetty virkistyskalastuslupia. Englantilaisen kalastusklubin perinteitä jatkaa vuonna 1987 perustettu Vuoksen kalastuspuisto ja myös The Wuoksi Fishing Club on herätetty uudelleen henkiin. 12 Vuoksen vesivoima houkutteli alueelle teollisuutta. Imatran alueella oli esiteollista toimintaa jo luvulla. Linnankosken itärannalla toimi kruunun veromylly, joka kuului Siitolan ja Ojalan kartanoille. Ensimmäinen sahalaitos aloitti toimintansa Linnankosken vieressä vuonna Kyseessä oli ensimmäinen Vuoksen vesivoimaa hyödykseen käyttävä teollisuuslaitos. Saha lopetti toimintansa luvulla. Myöhemmin Linnakoskella toimi lyhyen aikaa Siitola Aktiebolagin 11 Virtuaali Vuoksi: www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/ 12 Virtuaali Vuoksi: www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/

14 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 11 (28) rakennuttama vesivoimalaitos ja karbiditehdas luvulla Imatralle rakennettiin rautatieyhteys, jonka myötä Imatran seudun teollisuus pystyi laajentumaan. 13 Imatran alueen teollistuminen alkoi 1880-luvulla, jolloin Tornator Oy perusti Tainionkoskelle puuhiomon, paperitehtaan ja lankarullatehtaan. Imatran Voimalaitoksen valmistumisen jälkeen vuonna 1929 Imatran seudulle perustettiin useita uusia teollisuuslaitoksia, puunjalostusteollisuuden lisäksi metalliteollisuutta mm. Imatran Rautatehdas Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopään tehdas valmistui Teollisuuden painopiste siirtyi Tainionkoskelta itään ja etelään. Tämän mahdollisti se, ettei suoraa vesivoimaa enää tarvinnut käyttää, sähkö siirrettiin voimalaitoksista kauemmaksikin. Liikenteellisesti ja toiminnallisesti ahdas Tainionkosken teollisuusalue hiljeni 1960-luvulla. 14 Lähistölle perustettiin myös Finska Elektorikemiska Ab:n kloraattitehdas ja edelleen 1900-luvun alussa Chymos Oy:n sekä Finska Kemiska Ab:n Kamferitehtaan. Nämä olivat Suomessa uranuurtajia alallaan. Vuoksen itäpuolella, noin kilometri Tainionkoskelta; aloitti 1915 Elektrometalluriska AB:n sähkösulatto. Tainionkoski oli Vuoksenlaakson suurin teollisuuskeskittymä ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Tainionkoskella rakennettiin tehtaan läheisyyteen oma yhdyskunta asuinrakennuksineen Niskalammelta Mansikkalaan asti. Vanhojen tehtaiden lopetettua Tainionkosken tehtaiksi nimitettiin uutta Kaukopää 2:n tehdasta Saimaan rannalla. Imatran Voima Osakeyhtiö perustettiin vastaamaan Imatran voimalaitoksen toiminnasta ja energiahuoltotehtävistä vuonna Imatran Voima laajensi voimalaitosta sekä voimansiirtoverkostoa suunnitelmallisesti. Voimalaitoksen seitsemäs koneisto valmistui vuonna Imatran Voima laajensi vuosien saatossa toimintaansa energiahuollossa ja fuusioitui 1990-luvun lopulla Neste Oy:n kanssa. Uuden sähkön- ja lämmöntuotannosta vastaavan suuryhtiön nimeksi tuli Fortum Oy. Imatran voimalaitos kuuluu nykyisin Fortumille. Voimalaitoksen energiatuotanto on noin 1 miljardi kwh vuodessa, ja se on Suomen suurin vesivoimalaitos Kokemuksia muualta Työn aikana kartoitettiin vastaavantyyppisistä opastuskeskuksista saatuja kokemuksia neljästä eri kohteesta Suomesta ja ulkomailta. Verrokkikohteina olivat Abberley and Malvern Hills Geopark Iso-Britanniasta, Geopark Naturtejo da Meseta Meridional Portugalista, Czech-Bavarian Geopark Tsekin tasavallasta sekä luontokeskus Haltia Suomesta. 13 Österlund, T. (1997): Suurteollisuuden kauppala ja kaupunki. Imatran kirja. Jyväskylä Virtuaali Vuoksi: www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/

15 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 12 (28) 6.1 Abberley and Malvern Hills Geopark, Iso-Britannia Geopark Opastuskeskus Abberley ja Malvern Hills - geopuisto on Iso-Britannian yksi kymmenestä geopuistosta. Abberley ja Malvern Hills sijaitsee Lounais-Englannissa ja on kooltaan km². Geopuiston omistaa yhteensä 18 paikallista ja kansallista organisaatiota, joista osa on voittoa tavoittelemattomia. Geopuiston tavoite on olla kaikkien saavutettavissa oleva alue, joka mahdollistaa omalta osaltaan tutustumisen geologiaan sekä geologisen kulttuuriperinnön ymmärtämisen. Puistossa on yhteensä kymmenen aluetta, joissa kallio-, laakso- ja mäkialueita, erilaisia kulttuurikohteita, arkeologisia muinaisjäänteitä ja luontokohteita. Puisto tarjoaa teemoitettuja retkiä, keskustelutilaisuuksia, näyttelyitä ja muita esittelytilaisuuksia. Geoparkin informaatiopalveluita tuottaa yksityinen Marvern Hills Geocentre. Geocentreä hallinnoi ja kehittää Key IQ ltd-niminen yritys, joka toimialana on liiketoiminnan ja teknologian konsultointi. Geocentren lisäksi ko. yritys vastaa Wychen innovaatiokeskuksesta, kyberturvallisuuden klusteria sekä matkailuteknologian verkostoa. Geocentren toiminta-ajatuksena on edistää huippuosaamista geosuojelusta ja panostaa kestävään geomatkailuun ja paikalliseen talouteen. Geocentre tarjoaa palveluita matkailijoille mm. infopalveluita (ipadit, infopaneelit), näyttelyitä videoseinältä, kahvilaja pienimuotoisia kauppapalveluita (mm. lähituottajien tori). Geopuistossa järjestetään muun muassa Geopark Geofest tapahtuma, jossa kävijää kolmen kuukauden aikana. Keskeiset asiakasryhmät ovat koululaisryhmät, geoharrastajat ja tutkijat, paikalliset asukkaat, perheet, eläkeläiset ja pyöräilijät. Paikallisia asukkaita motivoidaan käyttämään Geocentren palveluita myöntämällä heille alennusta kahvilapalveluista. Geocentrellä on 18 yhteistyökumppania, joihin kuuluu yhteisöjä, yliopisto ja järjestöjä: Abberley Hills Preservation Society Bewdley Museum (Wyre Forest District Council)

16 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 13 (28) Cob House Forestry Commission Friends of Leominster Canal Gloucestershire Geology Trust Herefordshire and Worcestershire Earth Heritage Trust Ledbury Heritage Centre (Herefordshire Council) Malvern Hills Conservators Museums Worcestershire (County Museum at Hartlebury, Foregate Street Museum and Art Gallery and the Commandery, Worcester) Severn Valley Railway Severn Valley Country Park (Shropshire Council) Shropshire Geological Society Teme Valley Geological Society University of Worcester Woolhope Naturalists Field Club Geology Section Worcester Cathedral Worcestershire Archive and Archaeology Service Tällä hetkellä Geocenre ei ole taloudellisesti kannattava. Geocentren tulevaisuuden kehittämissuunnitelmana on nostaa kävijöiden määrää kesäkauden ulkopuolella. Kehittämissuunnitelmiin kuuluu lisäksi yhteistyökumppaneiden määrän lisääminen. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä, matkailuteknologiaa ja geosuojeluperiaatteita yhdessä sidosryhmien kanssa. Toiminnan koordinoimiseksi tavoitteeksi on asetettu kokopäivätoimisen geopuiston johtajan palkkaaminen. 6.2 Geopark Naturtejo da Meseta Meridional, Portugali Geopark Naturtejo Geopuisto on Portugalin geopuisto ja se liittyi sekä eurooppalaiseen että globaaliin verkostoon vuonna Puiston pinta-ala on 4616 km 2 ja sijaitsee Portugalin itäosassa rajoittuen Espanjan rajaan Castelo Brancon, Idanha-a-Novan, Proença-a-Novan, Nisan, Oleiros e Vila Velha de Ródãon kuntien alueella. Naturtejon

17 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 14 (28) Opastuskeskus geopuistossa on yhteensä 16 aluetta. Geopuisto tarjoaa erilaisten luontomaisemien lisäksi retkiä, näyttelyitä kuntakeskuksissa ja vanhaa arkkitehtuuria. Naturtejo Geopuiston toiminta-ajatuksena on säilyttää sekä parantaa kohteita, jotka edustavat maan historiaa, ylläpitää työllisyyttä ja edistää paikallista taloudellista kehitystä. Geopuiston yhteistyökumppaneihin kuuluu alueen kuntien lisäksi (6 kpl), hotelleja (19 kpl), ravintoloita (7 kpl), kylpylöitä (2 kpl), matkatoimistoja (10 kpl) sekä muita toimijoita kuten museoita ja opastuskeskuksia. Portugalin kansallinen matkailunkehittämisorganisaatio Tourism of Portugal on myös yhteistyökumppani. Kullakin kunnalla on oma opastuskeskus. Castel Brancon kunnan opastuskeskus toimii osana kunnallista ympäristötietokeskusta ja se avattiin heinäkuussa 2009 ja sitä hallinnoi Castelo Brancon kunnan lisäksi luonnonsuojelu ja biodiversiteetti instituutti (Institute for Nature Conservation and Biodiversity INCB). Opastuskeskuksen tavoitteena on kehittää geokoulutusta (Lifelong Learning Programme, Framework on geosciences literacy principles). Opastuskeskus esittelee 14 erilaista teemaa. Opastuskeksukseen on ilmainen sisäänpääsy. Pääasiakasryhmiä ovat geomatkailijat, tavalliset liikunnanharrastajat ja luontomatkailijat sekä perheet. 6.3 Czech-Bavarian Geopark, Tsekin tasavalta Geopark Czech-Bavarian Geopark on valtakunnan rajat ylittävä geopuisto Saksan ja Tšekin rajan molemmin puolin. Se koostuu kolmesta erillisestä geopuistosta, joista kaksi sijaitsee Tšekin ja yksi Saksan puolella. Geopuistot ovat erikoistuneet kaivostoimintaan, vulkanismiin ja kylpylöihin. Geopuistolla ei ole virallista Geopark-statusta. Geopuistojen hallinnointi on järjestetty paikallisesti. Museo Sokolov ja GeoLoci yhdistys hallinnoivat Tšekin puolella sijaitsevia

18 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 15 (28) Opastuskeskus puistoja ja GEOPARK Bayern-Böhmen yhdistys Saksan puolella sijaitsevaa. Esimerkiksi GeoLoci puiston omistajiin kuuluvat alueen kunnat, jotka ovat tukevat puiston toimintaa asukasluvun perusteella. Tšekissä sijaitsevien puistojen yhteistyökumppaneihin kuuluvat mm: Tšekin ympäristökeskus (Nature Conservation Agency of the Czech Republic) ja ympäristöministeriö Kylpylöiden hallintakeskus (Správa přírodních léčivých zdrojů a kolonád Karlovy Vary) Matkailuyhdistys (Klub českých turistů) Museo Cheb Kunnat (Rovná, Lipová, Krásno, Horní Slavkov, Jáchymov) Tšekin Geologian Tutkimuskeskus (Česká geologická služba) Valtion kaivosyritys Diamo (Diamo, s. p.) Geopuistolla ei ole virallista opastuskeskusta. Opastusta on saatavilla paikallisissa infoja matkailuinfokeskuksissa sekä mm. GeoLoci-ympäristökeskuksessa Kladrubyn kaupungissa. 6.4 Suomen luontokeskus Haltia Toiminta-ajatus Suomen luontokeskus Haltia avautui toukokuussa 2013 Espoon Nuuksioon. Haltia on pääkaupunkiseudulla kansainvälisen tason keskus, joka esittelee matkailijalle koko Suomen luonnon helmet elämyksellisellä tavalla. Haltia tarjoaa portin Suomen luontoon sekä ulkoilun ja retkeilyn maailmaan. Haltian tavoitteena on lisätä luontomatkailusta kiinnostuneita matkailijavirtoja kaikkialle Suomeen, erityisesti kansallispuistojen lähellä oleviin matkailukeskuksiin.

19 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 16 (28) Huipputeknologian avulla kävijä kokee Haltiassa luonnon kosketuksen katsellen, kuunnellen, haistellen ja tunnustellen. Haltian asiakasneuvojat räätälöivät retkipaketteja ja -vinkkejä lähikohteisiin tai eri puolille Suomen kansallispuistoja. Myös arkkitehtuuri tukee luontoelämystä. Nuuksion Pitkäjärven rannan rinteellä sijaitseva ainutlaatuinen puurakennus on itsessään käynnin arvoinen. Kokonaisuuden täydentävät monipuoliset ravintola-, kokous- ja luontomyymäläpalvelut Omistus ja hallinnointi Suomen luontokeskus Haltian toiminnasta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut. Haltia tekee aktiivista yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa, mm. pääkaupunkiseudun kunnat ja kaupungit sekä yritykset. Haltian toiminnan rahoitus jakautuu seuraavasti: Espoon kaupunki 35 % Helsingin kaupunki 30 % Ympäristöministeriö/ Metsähallitus 20 % Solvalla Nedre Ab 5 % Vantaan kaupunki 5 % Kauniaisten kaupunki 1,7 % Kirkkonummen kunta 1,7 % Vihdin kunta 1,7 % Vuonna 2008 Haltian rakentamista varten perustettiin kiinteistöosakeyhtiö Nuuksiokeskus Oy, jonka omistavat Metsähallitus, Espoon kaupunki ja Solvalla Nedre Ab. Jane ja Aatos Erkon säätiö on tukenut luontokeskus Haltiaa miljoonalla eurolla. Haltia on ollut mukana myös useissa hankkeissa, joilla haetaan rahoitusta sen toiminnan kehittämiseen mm. Löydä Nuuksio hanke, MenoMaps II hanke, World Design Capital Helsinki 2012 ohjelma. Ympärivuotisesti toimivat luonto- ja kulttuurikeskukset ovat yleishyödyllisiä kohteita eivätkä ne toimi ilman avustusta. Kohteet toimivat osin verovaroin. Harva keskus pystyy hankkimaan edes 50 % rahoituksestaan itse. Haltian toiminnan rahoittaa pääosin Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki ja Ympäristöministeriö/Metsähallitus Sisältö ja tarjottavat palvelut Haltian on suunnitellut arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy. Haltia edustaa uutta suomalaista ympäristötietoista arkkitehtuuria, jonka lopputuloksena on moderni mutta tiloiltaan intiimi rakennus. Arkkitehtuurin innoittaja on ollut kalevalainen kulttuuri. Haltian arkkitehtuurin peruskivet ovat: Ekologisuus ja ympäristö, joka on huomioitu kaikissa Haltian suunnittelun ja käytön yksityiskohdissa Toiminnallisuus: Haltian tilat ovat erittäin monikäyttöiset, joustavat ja muunneltavat Tekninen edistyksellisyys: huippumodernin teknologian ansiosta Haltia on oman alansa ekologisimpia rakennuksia. Tilat soveltuvat ja ovat muunneltavissa moneen käyttöön koululaisten luontokoulusta yritys- ja yksityistilaisuuksiin. Vuokrattavina tiloina ovat Haltia-sali, kokoustila ja sauna, ravintolatilat ja kabinetit sekä opetustilat.

20 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 17 (28) Palveluita ovat mm. ryhmävierailut, näyttelyopastus, näyttelyesittelyt (päänäyttely, Viherkehä-näyttely, erikoisnäyttelyt), luontomyymälä, ravintola, retkineuvonta, opastetut retket lähiluontoon, luontokoulu, leirit ja välinevuokraus. Ohjelmapalveluita järjestävät Metsähallituksen yhteistyöyritykset vrt. luontoon.fi Keskeiset asiakasryhmät Haltian keskeisiä asiakasryhmiä ovat kotimaiset ja ulkomaiset vieraat, jotka ovat kiinnostuneita Suomen luonnosta ja retkeilystä. Haltia palvelee niin kokeneita ja aloittelevia retkeilijöitä kuin matkailijoitakin. Se toimii lähtöpisteenä Nuuksion alueen luontomatkailuyrittäjille, ja sen luontokoulu palvelee lähikuntien opettajia ja koululaisia. Haltia tarjoaa puitteet myös yksityistilaisuuksille, olivatpa ne kokouksia, kokousten oheisohjelmaa tai perhejuhlia. Haltia on jaettu eri kävijäryhmiin seuraavasti: Näyttelykävijän Haltia Retkeilijän Haltia Tapahtumajärjestäjän Haltia Koululaisen Haltia Esteetön Haltia Sinun Haltiasi Haltian luontokoulun kohderyhmänä ovat luokkalaiset. Haltiaan odotetaan vuosittain noin kävijää. Keskus on ollut avautumisen jälkeen suosittu, kävijöitä on ollut noin kävijää kuukaudessa. Vuokrattavat tilat ovat olleet varattuina koko syksyn, varsinkin yritykset ovat olleet aktiivikäyttäjiä Yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Haltia tekee aktiivista yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa, keskeisiä toimijoita ovat: Ympäristöministeriö/Metsähallitus Espoon kaupunki Helsingin kaupunki Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki Kirkkonummen kunta Vihdin kunta Solvalla Nedre Ab Yritysyhteistyötä tehdään jatkuvasti ja kumppaneita haetaan edelleen. Tällä hetkellä yritysyhteistyökumppaneita ovat: Aronet-Esitysyhtiö Oy Nikari Oy Halti Kinnarps Oy Stora Enso Digital Living Finland Oy Nokian Jalkineet Yhteistoimintaverkostoon kuuluu noin 60 yrittäjää mm. ravintolayrittäjä, ohjelmapalveluyrittäjät jne. Tulevaisuuden suunnitelmana on palveluvalikoiman laajentaminen. Ulkoalueelle on suunnitteilla kokoontumispaikka ryhmille sekä ulkolava ja tapahtumakenttä. Nykyisiä

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen

Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen Kunnanhallitus 59 09.05.2016 Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen 1075/14/2016 Khall 09.05.2016 59 Valmistelija: hallintojohtaja Virpi

Lisätiedot

saimaan virkistysalueyhdistys ry

saimaan virkistysalueyhdistys ry saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

gosaimaa yhteismarkkinointi

gosaimaa yhteismarkkinointi gosaimaa yhteismarkkinointi Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta Yhteinen viesti kaikessa markkinoinnissa Syöttöpeliä

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenranta lyhyesti Kuningatar Kristiina perusti kaupungin vuonna 1649. Kansainvälinen

Lisätiedot

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.

Lisätiedot

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin tarjoamat palvelut ideoiden jatkotyöstöön Lisää liikevaihtoa ja uusia asiakkaita venäläisistä

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

K A N S A L L I S M U S E O N

K A N S A L L I S M U S E O N M e t r o p o l i a A M K M u o t o i l u n i n n o v a a t i o p r o j e k t i 2 0 1 5 K A N S A L L I S M U S E O N E e v a T e r ä v ä S i s u s t u s a r k k i t e h t u u r i 1 6. 1 0. 2 0 1 5 B

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET Hanhikivi Kunta Seutukunta Yleisötilaisuus Pauhasalissa 16.1.2009 MAAKUNNALLINEN JA SEUTUKUNNALLINEN TASO Luontomatkailu Perämerenkaaren luontokeskusten verkosto Energiatalous

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK

Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes 25.6.2015 1 Geologian tutkimuskeskus (GTK) Tukee alueellisia

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Matkailu Kaakkois-Suomessa Matkailu Kaakkois-Suomessa Kulttuurimatkailufoorumi 17.11.2011 Maija-Liisa Huovila, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Maija-Liisa Huovila 17.11.2011 1 Matkailu Kaakkois-Suomessa Alueella

Lisätiedot

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka Anne Kalliomäki Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka JOS KESKI-SUOMI OLISI TUNNE! MIKÄ TUNNE SE OLISI?! PUNAINEN LANKA Tarinakone valmentaa yrityksiä tarinallistamaan

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

KAISLIKKOKANSAA. Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti. Marja Junnikkala Virt@3

KAISLIKKOKANSAA. Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti. Marja Junnikkala Virt@3 KAISLIKKOKANSAA Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti Marja Junnikkala Virt@3 Kuvaraportin SISÄLLYS Projektin lähtökohtia ja suunnittelun vaiheita Projektin tavoitteet Laajalahden

Lisätiedot

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tutkimuspolku

Luonnontieteellinen tutkimuspolku Luonnontieteellinen tutkimuspolku Tutkitaan oman lähiympäristön luontoa Projektityössä toteutetaan oman koulun lähiympäristöön oma luonnontieteellinen tutkimuspolku. Tavoitteena on tutkia ja havainnoida

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely Maaliskuu Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna (12.2.-1.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla Vastaajia

Lisätiedot

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen Internetpalvelut matkalla 03.05.2012 Mikko Sairanen Täyden palvelun mobiilitoimisto Suunnittelu Toteutus Tuki & ylläpito Jatkokehitys 2 Palvelut Mobiilisivustot ja sovellukset Tabletsovellukset Smart-TV

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Terveyttä. Suomen upeimmasta luonnosta. FinRelax Kickoff 30.10.2015. Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut

Terveyttä. Suomen upeimmasta luonnosta. FinRelax Kickoff 30.10.2015. Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut Terveyttä Suomen upeimmasta luonnosta FinRelax Kickoff 30.10.2015 Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut MMM YM Metsähallitus Liiketoiminnat - tulouttaa valtiolle voitostaan Luontopalvelut - Valtion

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Isto Vanhamäki ja Mika Lehtolainen Joensuun yliopisto Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus Imatra 23.5.2007

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010, Uudelleenarviointi 2014

Lisätiedot

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014 Kestävä matkailu matkailukeskuksissa? Kestävän matkailun

Lisätiedot

Tytyrin Elämyskaivos

Tytyrin Elämyskaivos Tytyrin Elämyskaivos Mikä on Tytyrin Elämyskaivos? Tytyrin Elämyskaivos Lohjalla on ainutlaatuinen ja kansainvälisesti kiinnostava matkailukohde. Toimivassa kalkkikivikaivoksessa, syvällä maan uumenissa,

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Mediatalo Toimelias Oy Teemu Hakolahti

Mediatalo Toimelias Oy Teemu Hakolahti + Mediatalo Toimelias Oy Teemu Hakolahti + Mistä kaikki lähti liikkeelle? Saimaan ammattikorkeakoulun EAKR-hanke (Matkailun sosiaalisen median hanke MATSO) vuosina 2010-2011 hankkeessa oli tavoitteena

Lisätiedot

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Innostunut opas innostaa kävijää! (opettaja) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän

Lisätiedot

Rajupusu Leaderin kehittämishanke

Rajupusu Leaderin kehittämishanke Luonto- kulttuuri- ja perinneympäristön kohteiden paikkatiedon yhteisöllinen tuottaminen ja hyödyntäminen mobiili- ja verkkoympäristössä Mobiilipaikkatietowiki ja lähiympäristö Rajupusu Leaderin kehittämishanke

Lisätiedot

TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA

TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA 2008-2010 TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA hanke Miksi? OPS:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen Yhteyksien luominen koulujen ja Turun alueen luonto- ja kestävän kehityksen

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 PÄIVÄN TAVOITE ON RAKENTAA VENÄLÄISILLE MATKAILIJOILLE SUUNNATTU TUOTTEISTETTU PALVELU. TUOTTEISTAMISEN LÄHTÖKOHTA UUDENMAAN MATKAILUUN Suomi on

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Saimaan alueen verkostoinut ja digitalisoituva luontomatkailu: Matkailijan infomalli Imatran seudulla 15.3.2016/Juha Sorjonen. www.kehy.

Saimaan alueen verkostoinut ja digitalisoituva luontomatkailu: Matkailijan infomalli Imatran seudulla 15.3.2016/Juha Sorjonen. www.kehy. Saimaan alueen verkostoinut ja digitalisoituva luontomatkailu: Matkailijan infomalli Imatran seudulla 15.3.2016/Juha Sorjonen Saimaan alueen verkostoitunut ja digitalisoituva luontomatkailu 1. Markkina

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1 Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 1 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta 2006 Pohjakartat: Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Opastetilaisuus 8.10.2014 Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Teijon kansallispuistosta kasvun eväät hanke 2014-2015 Opastetilaisuuden yhteenveto 8.10.2014 Tilaisuudessa keskusteltiin saavutettavuudesta

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot