VUOKSI-KESKUS Opastuskeskuksen sisältökonseptin laatiminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOKSI-KESKUS Opastuskeskuksen sisältökonseptin laatiminen"
  • Aku Aro
  • 2 vuotta sitten
  • Katselukertoja:

Transkriptio

1 VUOKSI-KESKUS Opastuskeskuksen sisältökonseptin laatiminen Imatrankoski kuohuu (kuva: ekarjala kuvapankki/raija Mutanen) LOPPURAPORTTI

2 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 Johdanto Työn sisältö ja tavoitteet Aineisto ja menetelmät Lähtöaineisto Haastattelut Kysely Työpaja Matkailun yleisiä trendejä Työn sisällöllistä taustaa Geopark-taustaa Suomesta Luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämisen mahdollisuudet Vuoksen synty ja geologiset arvot Luontoarvot Kulttuurihistorialliset arvot Matkailu Teollisuus Kokemuksia muualta Abberley and Malvern Hills Geopark, Iso-Britannia Geopark Opastuskeskus Geopark Naturtejo da Meseta Meridional, Portugali Geopark Opastuskeskus Czech-Bavarian Geopark, Tsekin tasavalta Geopark Opastuskeskus Suomen luontokeskus Haltia Toiminta-ajatus Omistus ja hallinnointi Sisältö ja tarjottavat palvelut Keskeiset asiakasryhmät Yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Opastuskeskuksen sisältö Toiminta-ajatus Tilatarpeet Sisältö ja palvelut... 20

3 Loppuraportti Näyttelytoiminta Opetus- ja koulutustoiminta Uuden teknologian hyödyntäminen Kokoustoiminta Kahvila- ja ravintolatoiminta Myymälätoiminta ja välinevuokraus Sähköiset liiketoiminnot Asiakasryhmät Sidosryhmäyhteistyö Hallinnollinen toimintamalli Rahoitusmahdollisuudet Tuotteistusideoita Jatkotoimenpiteet Liitteet Liite 1. Haastattelujen tulokset Liite 2. Kyselyn tulokset Liite 3. Työpajan työryhmätyöskentelyn tulokset

4 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 1 (28) Opastuskeskuksen sisältökonseptin laatiminen 1 Johdanto Työn kohteena on opastuskeskuksen sisältökonseptin laatiminen Imatralle. Opastuskeskus on Vuoksen ja eteläisen Saimaan aluetta käsittävä käyntikohde, jonka sisältönä on alueen omaleimainen ja merkittävä geologia, luonto ja kulttuurihistoria. Imatran alueella kohtaavat valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävät geologisen luonnonhistorian tapahtumat kuten Salpausselkien synty, Saimaan järvialtaan historia sekä Vuoksen ja Imatrankosken synty. Alueen geologinen menneisyys on kuitenkin vähän tunnettua eikä koko Imatran alueen kattavaa geologista perustutkimusta tai selvitystä ole toistaiseksi tehty. GeoVuoksi -hankkeessa kartoitetaan ja tuodaan esiin Imatran ja Vuoksen rantojen geologista historiaa ja mahdollistetaan sen käyttöä kestävän matkailun sisältönä. GeoVuoksi -hanketta rahoittavat Euroopan unioni, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Imatran kaupunki. Hanketta hallinnoi ja sen toteuttaa Imatran kaupunki. GeoVuoksi -hanke päättyy GeoVuoksi -hankkeessa toteutetaan Imatran geologinen perusinventointi ja inventoinnin pohjalta laaditaan geopolku tai -reitti alueen kiinnostavista geologiakohteista. Hankkeessa selvitetään myös alueen geologia-, luonto- ja kulttuurihistorian sisältöjä esittelevän opastuspisteen tai opastuskeskuksen toteuttamismalleja. Geologia-, luonto- ja kulttuurihistorian aineistoista tehdään tietopaketit ja sisältösuunnitelma opastuspistettä varten. Hankkeen tavoitteena on Vuoksen luonto- ja kulttuurimatkailun edellytysten parantaminen ja kulttuuriympäristön kehittäminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. GeoVuoksi -hanke täydentää aihepiiriltään aiempia Vuoksen kehittämiseen liittyviä hankkeita sekä käynnissä olevaa Vuoksi-Kruununpuisto -hanketta. Eteläisen Saimaan alueelle on suunnitteilla myös Saimaa Geopark, joka on UNESCO:n suojeluksessa oleva merkittäviä geologisia kohteita sisältävä, kestävään matkailuun panostava alue. Saimaa Geoparkilla tulee olla opastuskeskus tai opastuskeskuksia. GeoVuoksi -hankkeessa halutaan vastata näihin haasteisiin ja selvittää opastuskeskuksen sisällöllistä toteuttamiskonseptia. Matkailijavirtojen kasvu edellyttää matkailun toimintaympäristön kehittämistä. Imatralla on todettu olevan tarvetta yhteen ympärivuotisesti avoinna olevaan käyntikohteeseen, jossa kerrotaan kootusti alueesta ja tuodaan esiin sen merkittäviä ja aitoja sisältöjä. Imatran kaupunki kilpailutti Opastuskeskuksen sisältökonseptin laatimistyön toteuttamisen osana GeoVuoksi -hanketta. Työn toteuttajaksi valittiin FCG Finnish Consulting Group, jossa työstä vastasivat johtava konsultti Asta Nupponen, geologian asiantuntija Matti Hakulinen sekä toimialajohtaja Pauli Santala. Käytännön työtä Imatran kaupungilta ohjasi projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. Työn ohjausryhmään kuuluivat lisäksi seuraavat henkilöt: - Ympäristönsuojelupäällikkö Anna-Maija Wikström, Imatran kaupunki - Kehittämisjohtaja Jussi Virsunen, Imatran kaupunki - Projektipäällikkö Juha Sorjonen, Imatran Seudun Kehitysyhtiö - Toimitusjohtaja Aki Keskinen, Imatran Seudun Kehitysyhtiö - Toimitusjohtaja Aulis Multisilta, Etelä-Karjalan kuntoutumissäätiö - Asiamies Hanna Ollikainen, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö

5 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 2 (28) 2 Työn sisältö ja tavoitteet Imatralle sijoittuvasta opastuskeskuksesta on tarkoitus kehittää merkittävä käyntikohde ja vetovoimatekijä Etelä-Karjalaan ja Kaakkois-Suomeen. Opastuskeskuksen sisällön toteuttamisen konseptoinnissa on huomioitu seuraavat asiat: Opastuskeskuksen toiminta-ajatus ja tavoitteet Opastuskeskuksen sisällöllinen palvelukonsepti Opastuskeskuksen keskeiset asiakas- ja kohderyhmät Opastuskeskuksen organisaatio/ hallinnollinen toimintamalli Opastuskeskuksen sidosryhmien tunnistaminen ja sidosryhmäyhteistyön mahdollisuudet keskuksen toiminnan järjestämisessä (kolmas sektori, organisaatiot, yrittäjät) Opastuskeskuksen tuoteideoiden kartoitus, Vuoksen alueelle sopivat tuotteistusideat ja tuotteistamismahdollisuudet. Työ toteutettiin alla kuvatun aikataulun ja sisältösuunnitelman mukaisesti. 3 Aineisto ja menetelmät 3.1 Lähtöaineisto 3.2 Haastattelut Lähdemateriaalina työssä käytettiin kirjallisuutta, aiempia tutkimuksia, selvityksiä ja tilastoja, joita täydentämään kerättiin tietoa vastaavantyyppisistä verrokkikohteista muualta maailmalta. Työn aikana suoritettiin keskeisille sidosryhmille kysely, puhelinhaastattelut sekä järjestettiin työpaja. Työn alkuvaiheessa keskeisille sidosryhmien edustajille suoritettiin haastattelut. Puhelinhaastattelut toteutettiin kesäkuun 2013 aikana. Haastateltavina olivat seuraavat henkilöt:

6 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 3 (28) 3.3 Kysely 3.4 Työpaja kaupunginjohtaja Pertti Lintunen, Imatran kaupunki toimitusjohtaja Hannu Saarinen, Imatran kylpylä toimitusjohtaja Aki Keskinen, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy toiminnanjohtaja Pia Rantanen, Imatran Kaupunkikeskustat Ry johtaja Kimmo Saarinen, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti toimialajohtaja Merja Heino, Saimaan ammattikorkeakoulu lehtori Juha Iso-Aho, TKI-HUMAK Voima/Humanistinen amk kunnanjohtaja Antti Pätilä, Ruokolahden kunta myyntijohtaja Jussi Valtola, Holiday Club Saimaa Yhteenveto haastatteluiden tuloksista on liitteenä 1. Imatran kaupungin yhteistyötahoille ja sidosryhmille lähetettiin sähköinen kysely siitä, mitä ideoita, tarpeita tai mahdollisuuksia opastuskeskus-tyyppisen käyntikohteen luomiseen Imatralla liittyy. Kysely toteutettiin kesä-elokuun 2013 aikana ja kyselyyn saatiin yhteensä 22 vastausta. Yhteenveto kyselyn tuloksista on liitteenä 2. Työn aikana pidettiin työpaja yhteistyötahoille ja sidosryhmille. Työpajassa ideoitiin Imatralle sijoittuvan opastuskeskuksen sisällöllistä toimintakonseptia, tuotteistusideoita sekä vaihtoehtoisia sisältöjä. Työpajassa valittiin ne sisällölliset asiat, jotka tulisi huomioida tulevassa opastuskeskuksessa. Yhteenveto työpajan työryhmätyöskentelyn tuloksista on liitteenä 3. 4 Matkailun yleisiä trendejä Opastuskeskuksen kehittämismahdollisuuksien taustalla vaikuttavat myös matkailun yleiset kehitystrendit, joita on kuvattu alla. 1 Väestö ikääntyy. Matkailukysyntään vaikuttaa ikääntyvän väestön määrän kasvu. Ikääntyneet ovat yleisesti ottaen aktiivinen ryhmä, joka lomallaan etsii elämyksiä ja laadukkaita palveluja. Taloudellisia resursseja iäkkäillä on usein käytössään enemmän kuin nuoremmilla kohderyhmillä. Ikääntyneet eivät kuitenkaan ole heterogeeninen kohderyhmä, vaan kiinnostukset ja harrastukset ovat moninaisia. Lyhyempiä lomia ja yksilömatkailua. Yksilömatkailu tulee kasvamaan valmis-, paketti- ja ryhmämatkailuun verrattuna, tähän vaikuttaa etenkin teknologian kehittyminen ja matkan varaamisen mahdollisuus verkossa. Lyhytlomien kysyntä lisääntyy, viikon mittaisen lomamatkan sijaan tehdään useita 2-4 päivän matkoja. Internet, sosiaalinen media ja mobiilisovellukset. Matkailijat etsivät entistä enemmän tietoa verkosta ja yhä useammat matkavaraukset tehdään internetissä. Matkailijat järjestävät matkansa entistä itsenäisemmin, varaamalla itse majoituksen ja kuljetuksen internetistä. Tulevaisuudessa kilpailukykyiset matkailutuotteet ovat löydettävissä ja varattavissa internetin kautta ja muut asiakkaat suosittelevat niitä sosiaalisen median kanavissa. Matkakohteessa matkailijat käyttävät älypuhelimiaan 1 MEK (2006): Matkailu vuonna 2020-faktaa ja fiktiota

7 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 4 (28) reaaliaikaisen informaation hankkimiseen, mobiiliratkaisujen merkitys matkakohteessa kasvaa. Hyvinvointimatkailun kysyntä kasvaa, hyvinvointia haetaan luonnosta. Terveys- ja hyvinvointimatkailun kysyntä tulee kasvamaan. Kiireisen elämän vastapainoksi lomalla haetaan luonnonrauhaa ja hyvinvointipalveluja. Kauniit maisemat eivät kuitenkaan riitä luontomatkailun elementeiksi sellaisenaan, matkalta haetaan myös elämyksiä ja laadukkaita palvelukokonaisuuksia. Hyvinvointimatkailu ei ole pelkästään perinteisiä kylpylä- ja kauneushoitoja, fyysisen hyvinvoinnin lisäksi arvostetaan henkistä hyvinvointia. Suomalaisen hyvinvointimatkailun elementeiksi käyvät esim. luontoliikunta, rauhoittuminen ja sauna. Ympäristöasioiden merkitys kasvaa. Ilmastonmuutoksen vuoksi myös matkailutuotteissa kestävyys ja ekologisuus ovat nousseet tärkeiksi tekijöiksi ja matkailussa kiinnitetään huomiota mm. hiilijalanjälkeen. Matkailijat arvostavat kohteen ekologisia ratkaisuja, esim. puhtaampaa energiaa ja energian säästöä. Yksilölliset elämykset, tarinat ja teemamatkat. Ihmisten elämäntavat erilaistuvat, eikä sama tuote tai palvelu kelpaa kaikille. Asiakassegmentit muodostuvat erilaisten elämäntyylien ja kiinnostusten kohteiden perusteella. Tämä vaatii matkailutoimijoilta kykyä tunnistaa asiakkaiden tarpeita ja käyttäjälähtöisyyden merkitys kilpailutekijänä kasvaa. Matkailijat hakevat lomallaan elämyksiä, merkityksellisiä matkailukokemuksia ja mielenkiintoisia tarinoita. Teemoitettujen matkojen ja tarinoiden kautta matkailutuotteisiin saadaan lisää sisältöä. Elämyshakuisuus asettaa haasteita kantaasiakassuhteiden luomiselle. Matkakohteen tulee pystyä jatkuvasti uudistumaan, jotta asiakkaan mielenkiinto säilyy. 5 Työn sisällöllistä taustaa Opastuskeskuksen sisällöntuotannon lähtökohtana on alueen omaleimainen geologia, luonto ja kulttuurihistoria, joista on nostettavissa monipuolisia aiheita opastuskeskuksessa esiteltäviksi. Vuokseen ja sen syntyyn liittyvät Ensimmäisen Salpausselän muodostuminen ja Saimaan altaan historia. Ne kaikki nivoutuvat yhteen ja ovat vaikuttaneet toisiinsa. Vuoksen yläosan keskeisiä hot-spotteja ovat Vuoksenniska, Neitsytniemi ja Tainionkoski, Imatrankoski, Vallinkoski, Enson eli Räikkölänkoski ja Rouhialankoski. Niillä kaikilla on luonnonhistorian lisäksi merkitystä Etelä-Karjalan kulttuurissa, ennen kaikkea teollisuuden ja matkailun historiassa. 5.1 Geopark-taustaa Suomesta Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnassa on toistaiseksi Suomen ainoa ja maailman pohjoisin geopark-kohde eli Rokua Geopark. Unescon määritelmän mukaan geoparkeiksi pääsevät alueet, jotka eivät ole vain geologisesti ainutlaatuisia vaan niillä on myös merkittäviä arkeologisia, kulttuurisia ja ekologisia arvoja. Etelä-Karjalaan ja Etelä-Savoon suunnitellaan Suomen toista geoparkia eli Saimaa Geoparkia. Etelä-Karjalalla on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen geologinen historia ja kymmeniä sopivia geologisia kohteita mm. Salpausselät, pitkittäisharjut sekä Vuoksi ja sen historian vaikutukset Saimaan rantojen muovautumiseen. Etelä-Karjalasta löytyy alustavasti ainakin geokohdetta esim. Imatrankoski, Vuoksen uoma, Kruununpuisto, Saimaan kanava, Linnoituksen niemi, Kyläniemi ja monet Saimaan saaret.

8 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 5 (28) Geopark tarjoaa alueen matkailulle mahdollisuuksia. Turisteja voidaan houkutella tutustumaan ainutlaatuiseen luontoon ja tässä yhteydessä tarjota matkailupalveluja. Geopark tarjoaisi mahdollisuuksia myös tutkimukselle ja opiskelulle. Useiden erillisten geokohteiden lisäksi on mahdollista perustaa yksi tai useampia informaatiokeskuksia, joista yksi Imatralle. 5.2 Luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämisen mahdollisuudet Työn aikana tehtyjen haastattelujen ja kyselyn pohjalta voidaan määritellä Vuoksen ja Saimaan alueen luonto- ja kulttuurimatkailun nykyiset vahvuudet ja mahdollisuudet sekä heikkoudet ja uhat, jotka on kuvattu alla olevassa taulukossa. 5.3 Vuoksen synty ja geologiset arvot Imatralla eniten maakamaraan vaikuttaneita tekijöitä ovat olleet viimeisin jääkausi ja Vuoksen kehitys. Kallioperää peittävä irtain maaperä on kehittynyt viimeisimmän jääkauden aikana ja osin sen jälkeen. Näkyvin merkki jääkaudesta on 1. Salpausselkä, joka syntyi noin vuotta sitten jäätikön sulamisvaiheessa. Salpausselän lähelle muodostui sulamisvesivirtojen muodostamia lyhyitä harjuja sekä suistoalueita eli deltoja. Harjuihin ja reunamuodostumaan hautautui suuria jäälohkareita, joiden sulettua syntyi harjukuoppia eli suppia. Tällaista kumpuilevaa maastoa on nähtävissä Ukonniemen, Lammassaaren ja Saarlammen alueilla. Moreenikerrosten pinnoilta irtautui myös siirtolohkareita ja tällainen siirtolohkare on mm. Jäppilänniemessä sijaitseva Rakokivi. 2 2 Imatran kaupunki (2000): Luonnonsuojeluselvitys

9 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 6 (28) Kuva 1. Kolme Salpausselkää ja Sisä-Suomen reunamuodostuma. Vuoksen vesistöalue on Suomen suurin ja sen valuma-alue on noin km 2. Vuoksi on Saimaasta Imatran kaupungin kohdalla alkava Vuoksen vesistön laskujoki Laatokkaan. Sen nykyinen pituus on 156 kilometriä, josta Suomen puolella on 13 kilometriä ja loput Venäjällä. Vesistöalue saa alkunsa Vienan Karjalasta. Vuoksen alkupäästä Laatokalle joki laskee hieman yli 70 metriä. Vuoksen suurimmat pudotukset sijoittuvat yläjuoksun varrelle. Vuoksen luonnontilaisista koskista enää muutama on jäljellä alkuperäisessä muodossaan, sillä suurimmat kosket on valjastettu voimalaitosrakentamisen myötä energiantuotannon käyttöön. Vuoksen keskimääräinen virtaama on noin 600 m 3 sekunnissa. 3 Vuoksen laskujoki syntyi noin 5700 vuotta sitten, kun Saimaa puhkaisi Imatran kohdalla Salpausselän reunamuodostuman ja purkautui kohti Laatokkaa. Laatokan ranta oli silloin Jääskessä. Laatokka laski Viipurinlahteen ennen Nevan syntyä 3300 vuotta sitten ja Nevan synnyn jälkeen Vuoksen vedet laskivat vain osin Viipurinlahteen. Maan epätasaisen kohoamisen aiheuttama jatkuva vedenpinnan nousu Suursaimaan kaakkoisrannalla oli Vuoksen synnyn perusedellytys. Välitön syy oli kuitenkin runsaat sateet, jotka nostivat Suursaimaan vedenpinnan poikkeuksellisen korkealle. Muinainen Immalanjärven lasku-uoma Virasoja toimi Vuoksen synnyssä ns. avauspanoksena. Aluksi vesien oli murrettava kaksi Salpausselän harjannetta Vuoksenniskan ja Neitsytniemen kohdalla. Loput harjanteet oli sitten helpompi läpäistä Virasojan esityön ansiosta. Maaharjanteet eivät kestäneet veden kuormaa ja pian uoma syöpyi kalliomurroslaakson pohjalle tai moreenin pohjakiviin. Näin syntyivät Niskakoski, Tainionkoski, Mansikkakoski, Imatrankoski ja Vallinkoski. Väliin jäi myös joukko pienempiä koskia. Vallinkosken alapuolella oli muutaman kilometrin pituinen suvanto, joka loppui Räikkölänkoskeen. Viimeinen suuri koski oli Rouhialankoski. Vuoksen yläosa oli noin 25 kilometrin matkalla lähes yhtenäinen koskiketju. Syntyessään Vuoksen suisto oli Jääskessä Muinais-Laatokan rannassa. 3 Virtuaali Vuoksi: www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/

10 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 7 (28) Kuva 2. Jääkauden jälkeinen Saimaan altaan kehitys. 4 (kuva: Hannu Pajunen) 5.4 Luontoarvot Nykyisin Vuoksi laskee Laatokkaan kahta reittiä pitkin. Vuoksen eteläinen päälaskuuoma virtaa Laatokkaan Suvantojärven ja Taipaleenjoen kautta. Eteläinen uoma syntyi 1800-luvulla vesistöjä erottavien kannasten avaamisen yhteydessä. Vuoksen pohjoinen haara laskee Laatokkaan Käkisalmen kautta. Se on virtaukseltaan kuitenkin hyvin vähäinen. Imatrankosken uoma oli alkuvaiheessa nykyistä leveämpi. Vesi kulutti vähitellen uoman kapeaksi rotkoksi. Rotkon länsipuolella kallio on säilynyt melko ehjänä. Itäpuolella vesi pääsee tunkeutumaan liuskeiseen, vinosti suuntautuneeseen kallioperään, mikä rapauttaa jyrkkää seinämää jatkuvasti. Kosken pohjalle on kasautunut runsaasti rapautunutta ainesta ja entisen kosken kuljettamia vierinkiviä. Jokihiidenkirnuja on muodostunut kosken vanhaan luonnonuomaan. Vuoksen koskiuomien pohjalta ja lähistöltä on löydetty ns. Imatrankiviä eli marlekkaa. Marlekka on muodostunut kun virtaan liuennut kalsiumkarbonaatti on tasaisesti kiteytynyt savikerrostumissa olleen kivensirpaleen tai esimerkiksi simpukankuoren ympärille. 5 Imatralla on tehty luonnonsuojeluselvitys vuonna 2000, jossa luontokohteet on kartoitettu. Selvityksessä on kuvattu 39 arvokasta luontokohdetta. Suomen vanhin 4 Matti Hakulinen, 2008: Saimaan jääjärvet 5 Imatran kaupunki, : Kruununpuiston kehittäminen

11 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 8 (28) luonnonsuojelualue sijaitsee Imatralla, Kruununpuisto on suojeltu jo vuonna Yleiskaavaan merkittyjä suojelualueita on yhdeksän kohdetta: Kosteikko Itä-Siitolassa, Mustalammen valuma-alue, Onnelan lehto, Rönnemäen lehtikuusikko, Tainionkosken vanha uoma, Voimalaitoksen niemi, 2 siirtolohkaretta Jäppilänniemessä, Hallikkaanjoen rantalehdot sekä Vaeluodononnet. Luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita on näiden lisäksi muitakin. 6 Imatran kasvuolosuhteet ovat samankaltaiset kuin Lounais-Suomessa. Kasvillisuus on ympäristöään rehevämpää. Tähän vaikuttaa aluetta laajasti peittävä hienorakeinen maapohja. Harvinaisia kasvilajeja esiintyy etenkin lehto- ja niittyalueilla. Imatra on monipuolinen alue linnustoltaan. Pesiviä ja talvehtivia lajeja on paljon. Maakunnallisesti Vuoksi on johtava vesilintulajien osalta. Alueella havaittuja vesilintuja ovat mm. isokoskelo, tukkakoskelo ja rantasipi. Yksi tärkeistä lintujen muuttoreiteistä kulkee kaupungin yli ja keväisin monet linnut pysähtyvät Vuokselle odottamaan jään lähtöä pesimäjärvistä. Luonnonuoman lukuisat vesirajassa ja vedessä olevat kivikot tarjoavat hyviä levähdyspaikkoja linnuille ympäri vuoden. Valkoselkätikkaa tavataan mm. Vuoksen rantojen vanhoissa koivikoissa ja se on uhanalainen laji. Imatralla tavataan myös liito-oravia, jotka kuuluvat vaarantuneisiin lajeihin. Alue on myös erinomaista perhosaluetta ja tähän vaikuttaa otolliset valoisuusolosuhteet. Esimerkiksi Voimalaitoksen niemen keto tarjoaa hyvän elinympäristön useille päiväperhoslajeille ja Onnelanlehdossa kasvavat paatsamat houkuttelevat paatsamasinisiipiä ja sitruunaperhosia. 7 Seudulla liikkuu suurpetoja, kuten karhu, ahma, ilves ja susi. Saimaannorppa on Saimaan ehkä tunnetuin nisäkäs. Norppaa ei nykyisin tavata Imatralla. Norppakanta keskittyy keskiselle Saimaalle, Savonlinnan etelä- ja pohjoispuolelle. Kun Vuoksi oli vielä vapaa, joen lohikanta oli hyvin runsas ja monilajinen. Laatokan lohien ja taimenten nousu katkesi alapuolisten voimalaitosten rakentamiseen Ensoon ja Rouhialaan. Kalat eivät päässeet nousemaan Imatrankosken läpi. Vuoksessa elää nykyään oma taimenkanta, joka lisääntyy Vuokseen laskevissa puroissa. Jokeen istutetaan myös taimenia, mutta ne eivät tiettävästi lisäänny. Saimaanlohi on maamme ainoa lohen sisävesimuoto. Saimaanlohi jäi vesistöön reliktiksi, kun aiemmat läntiset yhteydet mereen sulkeutuivat. Saimaassa elävät järvitaimen, saimaanlohi ja nieriä laskeutuvat myös alas Vuokseen Kulttuurihistorialliset arvot Vuoksen varrelta on runsaasti kivikautisia löytöjä. Vuoksi on jo varhain houkutellut ihmisiä. Merkittävin löytö on ajalta ennen Vuoksen syntymää. Tämä Antrean verkko, jonka ikä on yli vuotta, on ainutlaatuinen ja vanhin verkkolöytö Suomessa. Verkko löydettiin Vuoksen jokilaakson tuntumasta, Antrean ja Vuoksenrannan välimaastossa sijaitsevasta Korpilahden kylästä. Antrean verkkolöytö oli pitkään maailman vanhin kalaverkko, kunnes 1980-luvulla Saksasta löydetty verkko ajoitettiin saman ikäiseksi. Kuurmanpohjan Saarenoja Vuokseen laskevan vesistön tuntumassa Suomen ja Venäjän rajalla on vanhimpia jääkauden jälkeisen asuinpaikkoja Suomessa. Asuinpaikka on ajoitettu vuoden (8600 ekr.) ikäiseksi. 6 Imatran kaupunki (2000): Luonnonsuojeluselvitys 7 Imatran kaupunki, : Kruununpuiston kehittäminen; Imatran kaupunki (2000): Luonnonsuojeluselvitys 8 Imatran kaupunki, : Kruununpuiston kehittäminen

12 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 9 (28) Matkailu Imatran alueella on ollut asutusta kivikaudesta alkaen ja alueelta löytyy useita kivikautisia asuinpaikkoja. Ensimmäinen maininta Imatrasta on vuodelta 1541 veroluetteloista, joissa mainitaan Vuoksen lohenkalastus ja siitä kerätyt verot. Pysyvämpää asutusta Imatran seudulla on ollut jo 1500-luvulla ja kaikki Imatran alueen nykyiset kylät mainitaan 1600-luvun alussa alueelta tehdyissä kyläluetteloissa. Vuoksen rannoilla harjoitettiin tuolloin lähinnä kaskiviljelyä ja kalastusta. 9 Ruokolahdelta ja Rautjärveltä Vuoksen ja Vuokseen laskevan Helisevänjoen tuntumasta on viime vuosina löydetty runsaasti rautakautisia esineitä. Löydöt viittaavat vesiliikenteeseen, joka yhdisti Laatokan ja Itämeren Saimaalle ja edelleen Mikkelin ja Päijänteen kautta Hämeeseen. Imatran seudun historia oli pitkään maanviljelystä ja kalastusta elinkeinonaan harjoittavan talonpoikaisväestön historiaa. Maanviljelys hakeutui Vuoksen hienorakeisille viljaville rannoille. Imatralla muistona maanviljelyksestä ovat Harakan hovi, Neitsytniemen kartano ja Siitolan kartano. Imatrankoskesta muodostui 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla huomattava luonnonnähtävyys ja koski veti puoleensa runsaasti matkailijoita luvun lopussa Imatralla alkoi runsas teollistuminen ja alue kehittyi nopeasti merkittäväksi puunjalostuksen ja terästeollisuuden keskittymäksi. Teollisuuden ja matkailun kehittyessä Imatralle rakennettiin useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja asuinalueita. Imatran Valtionhotellin ja Niskalammen asuinalueen lisäksi mainittakoon Kuparin, Ivon ja Lättälän asuinalueet. Imatrankoski on Suomen vanhin matkailunähtävyys. Imatran kosken kauniit maisemat ovat inspiroineet eri aikakausina säveltäjiä, kuvataiteilijoita ja runoilijoita. Imatran matkailuhistorian voidaan sanoa alkaneen vuonna 1772, jolloin Venäjän keisarinna Katariina Suuri vieraili Imatralla koskea ihailemassa. Matkailu Imatralle oli suurimmillaan 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa, jolloin varsinkin rikkaat pietarilaiset matkustivat ahkerasti Imatralle luvulla kävijät hakkasivat tai hakkauttivat nimikirjoituksiaan Imatrankosken kallioihin, ja saman vuosisadan puolivälissä kosken ympärille perustettiin Suomen vanhin luonnonpuisto, Kruununpuisto. Pietarista oli matkaa Suomen rajalle vain nelisenkymmentä kilometriä eivätkä rajamuodollisuudet rajoittaneet matkustamista, koska Suomen suuriruhtinaskunta oli tuolloin autonominen osa Venäjää. Jo tuolloin pietarilaiset harrastivat myös ostosmatkailua Suomen puolelle. Täällä tiet ja muutkin palvelut olivat paremmassa kunnossa kuin Venäjällä ja Suomi oli huomattavasti lähempänä kuin Keski- ja Etelä-Eurooppa. Rautatien tulo Imatralle vuonna 1892 lyhensi matka-aikaa Pietarista puoleen. Vuonna 1903 valmistui uusi Valtionhotelli kosken rannalle ja matkailijoiden määrä olikin suurimmillaan ennen ensimmäistä maailmansotaa. Joutsenon puolella sijainnut hotelli ja sanatorio Rauha eli vilkkainta kauttaan luvulla. Rauhasta tehtiin matkoja ihailemaan Imatrankosken kuohuja ja nauttimaan hotellien palveluista. Sota sulki rajan Venäjälle mutta suomalaiset löysivät Imatrankosken jälleen 1920-luvulla, jolloin matkailijoiden määrät taas kasvoivat. Imatrankosken patoamisen jälkeen 1929 koski on kohissut vain järjestetyissä koskinäytöksissä, joita on nykyisinkin kesäisin lähes joka päivä

13 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 10 (28) Teollisuus Kuva 3. Kiveenhakatut kirjoitukset. (kuva: ekarjala kuvapankki/raija Mutanen) Uusi matkailun nousukausi koettiin vasta 1980-luvulla. Tuolloin Valtionhotellin eteläpuolelle rakennettiin kongressihotelli. Alkuperäiseen asuunsa Valtionhotelli restauroitiin vuonna Nykyisin Imatran Valtionhotelli on yksi arvokkaimmista uusromanttisista rakennuksista Suomessa. Hotelli on osa maisemamiljöötä, johon kuuluvat Imatrankoski, Valtionhotellinpuisto, vanha Kruununpuisto, Koskipuisto, Patopuisto ja Muinaisuomanpuisto. 11 Pietarissa asuneet englantilaiset asiantuntijat ja liikemiehet vuokrasivat Imatran valtiohotellin ravintoloitsijan avustuksella vuonna 1875 kalavesiä Vuoksen Harakanniskalta. He perustivat kalastusyhteisön The Wuoksi Fishing Club. Englantilaisia Vuokselle houkutteli koskien runsas lohi-, harjus- ja forellikanta. Vuonna 1890 klubi siirtyi Linnankosken yläpuolelle Varpasaareen. Muutto koski- ja virtapaikkojen läheisyyteen takasi suuret kalasaaliit, jotka nostivat kerhon kukoistukseensa. Kalastusklubin toiminta alkoi hiipua, kun Vuoksi padottiin ja vesi alkoi likaantua. Toiminta päättyi vuonna Vesiensuojelutoimien johdosta veden laatu on vuosien saatossa parantunut ja vuodesta 1983 alkaen Vuokselle on myönnetty virkistyskalastuslupia. Englantilaisen kalastusklubin perinteitä jatkaa vuonna 1987 perustettu Vuoksen kalastuspuisto ja myös The Wuoksi Fishing Club on herätetty uudelleen henkiin. 12 Vuoksen vesivoima houkutteli alueelle teollisuutta. Imatran alueella oli esiteollista toimintaa jo luvulla. Linnankosken itärannalla toimi kruunun veromylly, joka kuului Siitolan ja Ojalan kartanoille. Ensimmäinen sahalaitos aloitti toimintansa Linnankosken vieressä vuonna Kyseessä oli ensimmäinen Vuoksen vesivoimaa hyödykseen käyttävä teollisuuslaitos. Saha lopetti toimintansa luvulla. Myöhemmin Linnakoskella toimi lyhyen aikaa Siitola Aktiebolagin 11 Virtuaali Vuoksi: www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/ 12 Virtuaali Vuoksi: www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/

14 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 11 (28) rakennuttama vesivoimalaitos ja karbiditehdas luvulla Imatralle rakennettiin rautatieyhteys, jonka myötä Imatran seudun teollisuus pystyi laajentumaan. 13 Imatran alueen teollistuminen alkoi 1880-luvulla, jolloin Tornator Oy perusti Tainionkoskelle puuhiomon, paperitehtaan ja lankarullatehtaan. Imatran Voimalaitoksen valmistumisen jälkeen vuonna 1929 Imatran seudulle perustettiin useita uusia teollisuuslaitoksia, puunjalostusteollisuuden lisäksi metalliteollisuutta mm. Imatran Rautatehdas Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopään tehdas valmistui Teollisuuden painopiste siirtyi Tainionkoskelta itään ja etelään. Tämän mahdollisti se, ettei suoraa vesivoimaa enää tarvinnut käyttää, sähkö siirrettiin voimalaitoksista kauemmaksikin. Liikenteellisesti ja toiminnallisesti ahdas Tainionkosken teollisuusalue hiljeni 1960-luvulla. 14 Lähistölle perustettiin myös Finska Elektorikemiska Ab:n kloraattitehdas ja edelleen 1900-luvun alussa Chymos Oy:n sekä Finska Kemiska Ab:n Kamferitehtaan. Nämä olivat Suomessa uranuurtajia alallaan. Vuoksen itäpuolella, noin kilometri Tainionkoskelta; aloitti 1915 Elektrometalluriska AB:n sähkösulatto. Tainionkoski oli Vuoksenlaakson suurin teollisuuskeskittymä ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Tainionkoskella rakennettiin tehtaan läheisyyteen oma yhdyskunta asuinrakennuksineen Niskalammelta Mansikkalaan asti. Vanhojen tehtaiden lopetettua Tainionkosken tehtaiksi nimitettiin uutta Kaukopää 2:n tehdasta Saimaan rannalla. Imatran Voima Osakeyhtiö perustettiin vastaamaan Imatran voimalaitoksen toiminnasta ja energiahuoltotehtävistä vuonna Imatran Voima laajensi voimalaitosta sekä voimansiirtoverkostoa suunnitelmallisesti. Voimalaitoksen seitsemäs koneisto valmistui vuonna Imatran Voima laajensi vuosien saatossa toimintaansa energiahuollossa ja fuusioitui 1990-luvun lopulla Neste Oy:n kanssa. Uuden sähkön- ja lämmöntuotannosta vastaavan suuryhtiön nimeksi tuli Fortum Oy. Imatran voimalaitos kuuluu nykyisin Fortumille. Voimalaitoksen energiatuotanto on noin 1 miljardi kwh vuodessa, ja se on Suomen suurin vesivoimalaitos Kokemuksia muualta Työn aikana kartoitettiin vastaavantyyppisistä opastuskeskuksista saatuja kokemuksia neljästä eri kohteesta Suomesta ja ulkomailta. Verrokkikohteina olivat Abberley and Malvern Hills Geopark Iso-Britanniasta, Geopark Naturtejo da Meseta Meridional Portugalista, Czech-Bavarian Geopark Tsekin tasavallasta sekä luontokeskus Haltia Suomesta. 13 Österlund, T. (1997): Suurteollisuuden kauppala ja kaupunki. Imatran kirja. Jyväskylä Virtuaali Vuoksi: www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/

15 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 12 (28) 6.1 Abberley and Malvern Hills Geopark, Iso-Britannia Geopark Opastuskeskus Abberley ja Malvern Hills - geopuisto on Iso-Britannian yksi kymmenestä geopuistosta. Abberley ja Malvern Hills sijaitsee Lounais-Englannissa ja on kooltaan km². Geopuiston omistaa yhteensä 18 paikallista ja kansallista organisaatiota, joista osa on voittoa tavoittelemattomia. Geopuiston tavoite on olla kaikkien saavutettavissa oleva alue, joka mahdollistaa omalta osaltaan tutustumisen geologiaan sekä geologisen kulttuuriperinnön ymmärtämisen. Puistossa on yhteensä kymmenen aluetta, joissa kallio-, laakso- ja mäkialueita, erilaisia kulttuurikohteita, arkeologisia muinaisjäänteitä ja luontokohteita. Puisto tarjoaa teemoitettuja retkiä, keskustelutilaisuuksia, näyttelyitä ja muita esittelytilaisuuksia. Geoparkin informaatiopalveluita tuottaa yksityinen Marvern Hills Geocentre. Geocentreä hallinnoi ja kehittää Key IQ ltd-niminen yritys, joka toimialana on liiketoiminnan ja teknologian konsultointi. Geocentren lisäksi ko. yritys vastaa Wychen innovaatiokeskuksesta, kyberturvallisuuden klusteria sekä matkailuteknologian verkostoa. Geocentren toiminta-ajatuksena on edistää huippuosaamista geosuojelusta ja panostaa kestävään geomatkailuun ja paikalliseen talouteen. Geocentre tarjoaa palveluita matkailijoille mm. infopalveluita (ipadit, infopaneelit), näyttelyitä videoseinältä, kahvilaja pienimuotoisia kauppapalveluita (mm. lähituottajien tori). Geopuistossa järjestetään muun muassa Geopark Geofest tapahtuma, jossa kävijää kolmen kuukauden aikana. Keskeiset asiakasryhmät ovat koululaisryhmät, geoharrastajat ja tutkijat, paikalliset asukkaat, perheet, eläkeläiset ja pyöräilijät. Paikallisia asukkaita motivoidaan käyttämään Geocentren palveluita myöntämällä heille alennusta kahvilapalveluista. Geocentrellä on 18 yhteistyökumppania, joihin kuuluu yhteisöjä, yliopisto ja järjestöjä: Abberley Hills Preservation Society Bewdley Museum (Wyre Forest District Council)

16 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 13 (28) Cob House Forestry Commission Friends of Leominster Canal Gloucestershire Geology Trust Herefordshire and Worcestershire Earth Heritage Trust Ledbury Heritage Centre (Herefordshire Council) Malvern Hills Conservators Museums Worcestershire (County Museum at Hartlebury, Foregate Street Museum and Art Gallery and the Commandery, Worcester) Severn Valley Railway Severn Valley Country Park (Shropshire Council) Shropshire Geological Society Teme Valley Geological Society University of Worcester Woolhope Naturalists Field Club Geology Section Worcester Cathedral Worcestershire Archive and Archaeology Service Tällä hetkellä Geocenre ei ole taloudellisesti kannattava. Geocentren tulevaisuuden kehittämissuunnitelmana on nostaa kävijöiden määrää kesäkauden ulkopuolella. Kehittämissuunnitelmiin kuuluu lisäksi yhteistyökumppaneiden määrän lisääminen. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä, matkailuteknologiaa ja geosuojeluperiaatteita yhdessä sidosryhmien kanssa. Toiminnan koordinoimiseksi tavoitteeksi on asetettu kokopäivätoimisen geopuiston johtajan palkkaaminen. 6.2 Geopark Naturtejo da Meseta Meridional, Portugali Geopark Naturtejo Geopuisto on Portugalin geopuisto ja se liittyi sekä eurooppalaiseen että globaaliin verkostoon vuonna Puiston pinta-ala on 4616 km 2 ja sijaitsee Portugalin itäosassa rajoittuen Espanjan rajaan Castelo Brancon, Idanha-a-Novan, Proença-a-Novan, Nisan, Oleiros e Vila Velha de Ródãon kuntien alueella. Naturtejon

17 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 14 (28) Opastuskeskus geopuistossa on yhteensä 16 aluetta. Geopuisto tarjoaa erilaisten luontomaisemien lisäksi retkiä, näyttelyitä kuntakeskuksissa ja vanhaa arkkitehtuuria. Naturtejo Geopuiston toiminta-ajatuksena on säilyttää sekä parantaa kohteita, jotka edustavat maan historiaa, ylläpitää työllisyyttä ja edistää paikallista taloudellista kehitystä. Geopuiston yhteistyökumppaneihin kuuluu alueen kuntien lisäksi (6 kpl), hotelleja (19 kpl), ravintoloita (7 kpl), kylpylöitä (2 kpl), matkatoimistoja (10 kpl) sekä muita toimijoita kuten museoita ja opastuskeskuksia. Portugalin kansallinen matkailunkehittämisorganisaatio Tourism of Portugal on myös yhteistyökumppani. Kullakin kunnalla on oma opastuskeskus. Castel Brancon kunnan opastuskeskus toimii osana kunnallista ympäristötietokeskusta ja se avattiin heinäkuussa 2009 ja sitä hallinnoi Castelo Brancon kunnan lisäksi luonnonsuojelu ja biodiversiteetti instituutti (Institute for Nature Conservation and Biodiversity INCB). Opastuskeskuksen tavoitteena on kehittää geokoulutusta (Lifelong Learning Programme, Framework on geosciences literacy principles). Opastuskeskus esittelee 14 erilaista teemaa. Opastuskeksukseen on ilmainen sisäänpääsy. Pääasiakasryhmiä ovat geomatkailijat, tavalliset liikunnanharrastajat ja luontomatkailijat sekä perheet. 6.3 Czech-Bavarian Geopark, Tsekin tasavalta Geopark Czech-Bavarian Geopark on valtakunnan rajat ylittävä geopuisto Saksan ja Tšekin rajan molemmin puolin. Se koostuu kolmesta erillisestä geopuistosta, joista kaksi sijaitsee Tšekin ja yksi Saksan puolella. Geopuistot ovat erikoistuneet kaivostoimintaan, vulkanismiin ja kylpylöihin. Geopuistolla ei ole virallista Geopark-statusta. Geopuistojen hallinnointi on järjestetty paikallisesti. Museo Sokolov ja GeoLoci yhdistys hallinnoivat Tšekin puolella sijaitsevia

18 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 15 (28) Opastuskeskus puistoja ja GEOPARK Bayern-Böhmen yhdistys Saksan puolella sijaitsevaa. Esimerkiksi GeoLoci puiston omistajiin kuuluvat alueen kunnat, jotka ovat tukevat puiston toimintaa asukasluvun perusteella. Tšekissä sijaitsevien puistojen yhteistyökumppaneihin kuuluvat mm: Tšekin ympäristökeskus (Nature Conservation Agency of the Czech Republic) ja ympäristöministeriö Kylpylöiden hallintakeskus (Správa přírodních léčivých zdrojů a kolonád Karlovy Vary) Matkailuyhdistys (Klub českých turistů) Museo Cheb Kunnat (Rovná, Lipová, Krásno, Horní Slavkov, Jáchymov) Tšekin Geologian Tutkimuskeskus (Česká geologická služba) Valtion kaivosyritys Diamo (Diamo, s. p.) Geopuistolla ei ole virallista opastuskeskusta. Opastusta on saatavilla paikallisissa infoja matkailuinfokeskuksissa sekä mm. GeoLoci-ympäristökeskuksessa Kladrubyn kaupungissa. 6.4 Suomen luontokeskus Haltia Toiminta-ajatus Suomen luontokeskus Haltia avautui toukokuussa 2013 Espoon Nuuksioon. Haltia on pääkaupunkiseudulla kansainvälisen tason keskus, joka esittelee matkailijalle koko Suomen luonnon helmet elämyksellisellä tavalla. Haltia tarjoaa portin Suomen luontoon sekä ulkoilun ja retkeilyn maailmaan. Haltian tavoitteena on lisätä luontomatkailusta kiinnostuneita matkailijavirtoja kaikkialle Suomeen, erityisesti kansallispuistojen lähellä oleviin matkailukeskuksiin.

19 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 16 (28) Huipputeknologian avulla kävijä kokee Haltiassa luonnon kosketuksen katsellen, kuunnellen, haistellen ja tunnustellen. Haltian asiakasneuvojat räätälöivät retkipaketteja ja -vinkkejä lähikohteisiin tai eri puolille Suomen kansallispuistoja. Myös arkkitehtuuri tukee luontoelämystä. Nuuksion Pitkäjärven rannan rinteellä sijaitseva ainutlaatuinen puurakennus on itsessään käynnin arvoinen. Kokonaisuuden täydentävät monipuoliset ravintola-, kokous- ja luontomyymäläpalvelut Omistus ja hallinnointi Suomen luontokeskus Haltian toiminnasta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut. Haltia tekee aktiivista yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa, mm. pääkaupunkiseudun kunnat ja kaupungit sekä yritykset. Haltian toiminnan rahoitus jakautuu seuraavasti: Espoon kaupunki 35 % Helsingin kaupunki 30 % Ympäristöministeriö/ Metsähallitus 20 % Solvalla Nedre Ab 5 % Vantaan kaupunki 5 % Kauniaisten kaupunki 1,7 % Kirkkonummen kunta 1,7 % Vihdin kunta 1,7 % Vuonna 2008 Haltian rakentamista varten perustettiin kiinteistöosakeyhtiö Nuuksiokeskus Oy, jonka omistavat Metsähallitus, Espoon kaupunki ja Solvalla Nedre Ab. Jane ja Aatos Erkon säätiö on tukenut luontokeskus Haltiaa miljoonalla eurolla. Haltia on ollut mukana myös useissa hankkeissa, joilla haetaan rahoitusta sen toiminnan kehittämiseen mm. Löydä Nuuksio hanke, MenoMaps II hanke, World Design Capital Helsinki 2012 ohjelma. Ympärivuotisesti toimivat luonto- ja kulttuurikeskukset ovat yleishyödyllisiä kohteita eivätkä ne toimi ilman avustusta. Kohteet toimivat osin verovaroin. Harva keskus pystyy hankkimaan edes 50 % rahoituksestaan itse. Haltian toiminnan rahoittaa pääosin Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki ja Ympäristöministeriö/Metsähallitus Sisältö ja tarjottavat palvelut Haltian on suunnitellut arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy. Haltia edustaa uutta suomalaista ympäristötietoista arkkitehtuuria, jonka lopputuloksena on moderni mutta tiloiltaan intiimi rakennus. Arkkitehtuurin innoittaja on ollut kalevalainen kulttuuri. Haltian arkkitehtuurin peruskivet ovat: Ekologisuus ja ympäristö, joka on huomioitu kaikissa Haltian suunnittelun ja käytön yksityiskohdissa Toiminnallisuus: Haltian tilat ovat erittäin monikäyttöiset, joustavat ja muunneltavat Tekninen edistyksellisyys: huippumodernin teknologian ansiosta Haltia on oman alansa ekologisimpia rakennuksia. Tilat soveltuvat ja ovat muunneltavissa moneen käyttöön koululaisten luontokoulusta yritys- ja yksityistilaisuuksiin. Vuokrattavina tiloina ovat Haltia-sali, kokoustila ja sauna, ravintolatilat ja kabinetit sekä opetustilat.

20 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Loppuraportti 17 (28) Palveluita ovat mm. ryhmävierailut, näyttelyopastus, näyttelyesittelyt (päänäyttely, Viherkehä-näyttely, erikoisnäyttelyt), luontomyymälä, ravintola, retkineuvonta, opastetut retket lähiluontoon, luontokoulu, leirit ja välinevuokraus. Ohjelmapalveluita järjestävät Metsähallituksen yhteistyöyritykset vrt. luontoon.fi Keskeiset asiakasryhmät Haltian keskeisiä asiakasryhmiä ovat kotimaiset ja ulkomaiset vieraat, jotka ovat kiinnostuneita Suomen luonnosta ja retkeilystä. Haltia palvelee niin kokeneita ja aloittelevia retkeilijöitä kuin matkailijoitakin. Se toimii lähtöpisteenä Nuuksion alueen luontomatkailuyrittäjille, ja sen luontokoulu palvelee lähikuntien opettajia ja koululaisia. Haltia tarjoaa puitteet myös yksityistilaisuuksille, olivatpa ne kokouksia, kokousten oheisohjelmaa tai perhejuhlia. Haltia on jaettu eri kävijäryhmiin seuraavasti: Näyttelykävijän Haltia Retkeilijän Haltia Tapahtumajärjestäjän Haltia Koululaisen Haltia Esteetön Haltia Sinun Haltiasi Haltian luontokoulun kohderyhmänä ovat luokkalaiset. Haltiaan odotetaan vuosittain noin kävijää. Keskus on ollut avautumisen jälkeen suosittu, kävijöitä on ollut noin kävijää kuukaudessa. Vuokrattavat tilat ovat olleet varattuina koko syksyn, varsinkin yritykset ovat olleet aktiivikäyttäjiä Yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Haltia tekee aktiivista yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa, keskeisiä toimijoita ovat: Ympäristöministeriö/Metsähallitus Espoon kaupunki Helsingin kaupunki Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki Kirkkonummen kunta Vihdin kunta Solvalla Nedre Ab Yritysyhteistyötä tehdään jatkuvasti ja kumppaneita haetaan edelleen. Tällä hetkellä yritysyhteistyökumppaneita ovat: Aronet-Esitysyhtiö Oy Nikari Oy Halti Kinnarps Oy Stora Enso Digital Living Finland Oy Nokian Jalkineet Yhteistoimintaverkostoon kuuluu noin 60 yrittäjää mm. ravintolayrittäjä, ohjelmapalveluyrittäjät jne. Tulevaisuuden suunnitelmana on palveluvalikoiman laajentaminen. Ulkoalueelle on suunnitteilla kokoontumispaikka ryhmille sekä ulkolava ja tapahtumakenttä. Nykyisiä

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Suunnitteilla Saimaa Geopark Saimaa geomatkailukohteeksi -valmisteluhanke

Suunnitteilla Saimaa Geopark Saimaa geomatkailukohteeksi -valmisteluhanke Suunnitteilla Saimaa Geopark Saimaa geomatkailukohteeksi -valmisteluhanke Geologian ja Suomen luonnon päivä 27.8.2016 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi Vallisaaren ja Kuninkaansaari 2016 Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi 1 2013 Eräluvat Metsähallitus luontopalvelut Kansallispuisto 20 min Kauppatorilta - Helsinki: True Nature Capital

Lisätiedot

Case Lappeenranta Mirka Rahman, Markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö

Case Lappeenranta Mirka Rahman, Markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö Case Lappeenranta Mirka Rahman, Markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö Matkailuneuvonta osa kaupungin asiakaspalvelua 2 Matkailutoiminta ja markkinointi on yhteistyötä VisitLappeenranta sivut & i-näytöt

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen

Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen Kunnanhallitus 59 09.05.2016 Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen 1075/14/2016 Khall 09.05.2016 59 Valmistelija: hallintojohtaja Virpi

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Saimaa jääkauden jälkeen

Saimaa jääkauden jälkeen Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

FinRelax Akatemia

FinRelax Akatemia FinRelax Akatemia 8.1.2016 Suomen luontokeskus Haltia Riikka Laatikainen Visit Espoo Visit Espoo Leisure Events Incentives Conferences Meetings Espoo Marketing Oy Visit Espoo Espoo Innovation Garden Omistajuus:

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi,

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi, Kansallispuistot matkailun toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi, 30.11.2015 Liisa Kajala Metsähallitus, luontopalvelut Jäsentely Matkailutoiminta kansallispuistoissa

Lisätiedot

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Terveyttä. Suomen upeimmasta luonnosta. FinRelax Kickoff 30.10.2015. Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut

Terveyttä. Suomen upeimmasta luonnosta. FinRelax Kickoff 30.10.2015. Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut Terveyttä Suomen upeimmasta luonnosta FinRelax Kickoff 30.10.2015 Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut MMM YM Metsähallitus Liiketoiminnat - tulouttaa valtiolle voitostaan Luontopalvelut - Valtion

Lisätiedot

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Kohteena Lappi - Lapin matkailun fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen Liisa Mäenpää Lapin matkailun digipalapeli 2-vuotinen kehittämishanke Toteuttaja:

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

GEOPARK ON ALUEIDEN KESTÄVÄN KEHITTÄMISEN TYÖKALU KUNNILLE JA YRITYKSILLE

GEOPARK ON ALUEIDEN KESTÄVÄN KEHITTÄMISEN TYÖKALU KUNNILLE JA YRITYKSILLE Lappeenrannan kaupunki Villimiehenkatu 1 53100 Lappeenranta 3.5.2016 ETELÄINEN SAIMAA GEOPARK-ALUEEKSI: JÄRVEN AINUTLAATUINEN TARINA TULEVAISUUDEN VOIMAVARAKSI Saimaan eteläisellä osalla, ns. Suur-Saimaan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 9:00-12:00 KESÄAAMUN MAASTOPYÖRÄILYRETKI Nauti raikkaasta kesäaamun tuulesta sekä Oulun kaupungin kauniista luonnosta korkealuokkaisen maastopyörän ohjaksissa. Retki lähtee kauppatorilta ja jatkuu

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

GEOPARK ON ALUEIDEN KESTÄVÄN KEHITTÄMISEN TYÖKALU KUNNILLE JA YRITYKSILLE

GEOPARK ON ALUEIDEN KESTÄVÄN KEHITTÄMISEN TYÖKALU KUNNILLE JA YRITYKSILLE 11.4.2016 Ruokolahden kunta Virastotie 3 56100 Ruokolahti ETELÄINEN SAIMAA GEOPARK-ALUEEKSI: JÄRVEN AINUTLAATUINEN TARINA TULEVAISUUDEN VOIMAVARAKSI Saimaan eteläisellä osalla, ns. Suur-Saimaan altaalla

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN MÖKILLE SAMMALNIEMEEN Lähde kaupungin kiireestä Sammalniemen luontoon viettämään unohtumaton loma! Raision Seudun Lasten Tuen mökki on avoinna ympärivuoden, mökki sijaitsee Juupajoella Sammalniemen leirikeskuksen

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Isto Vanhamäki ja Mika Lehtolainen Joensuun yliopisto Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus Imatra 23.5.2007

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa yökalu Asiakaslähtöinen lähestymistapa Palveluyrityksen liiketoiminnassa on tarkoituksena tyydyttää asiakkaan toiveita ja vastata asiakkaiden odotuksiin, näin muodostuu palvelun asiakaskeskeisyys entistä

Lisätiedot

Developing the Pinus Sylvestris L resource

Developing the Pinus Sylvestris L resource Developing the Pinus Sylvestris L resource Jukka Malinen, Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Northern Periphery Programme

Lisätiedot

Yhteyshenkilö Satu Sikanen Hankinnan kohteena on Etelä-Karjalan maakunta-areenaa koskeva esiselvitys.

Yhteyshenkilö Satu Sikanen Hankinnan kohteena on Etelä-Karjalan maakunta-areenaa koskeva esiselvitys. TARJOUSPYYNTÖ 1. HANKINTAYKSIKKÖ Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta ekarjala.fi/liitto Yhteyshenkilö Satu Sikanen satu.sikanen@ekarjala.fi 0400 661318 2. HANKINTAMENETTELY Kyseessä

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Kalle Michelsen 23.3.2010 25.3.2010 1 Matkailun megatrendit Post-modernissa maailmassa matkailu tapahtuu monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta.

Lisätiedot

Saimaan alueen verkostoinut ja digitalisoituva luontomatkailu: Matkailijan infomalli Imatran seudulla 15.3.2016/Juha Sorjonen. www.kehy.

Saimaan alueen verkostoinut ja digitalisoituva luontomatkailu: Matkailijan infomalli Imatran seudulla 15.3.2016/Juha Sorjonen. www.kehy. Saimaan alueen verkostoinut ja digitalisoituva luontomatkailu: Matkailijan infomalli Imatran seudulla 15.3.2016/Juha Sorjonen Saimaan alueen verkostoitunut ja digitalisoituva luontomatkailu 1. Markkina

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet Tilanne tänään matkailussa Maakunnan matkailuportaali VisitKarelia.fi uudistuu Pohjois-Karjalan matkailijamäärät kasvussa erityisesti Venäjältä

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan!

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Bioaika-tapahtumakiertue on koko metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille. Kiertueen ytimen muodostaa pyörillä - ja biopolttoaineella -

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

POOLI 1 IHMINEN JA LUONTO. Varustautuneena luontoon Teknistyvän luontosuhteen tallennushanke 2011 2012

POOLI 1 IHMINEN JA LUONTO. Varustautuneena luontoon Teknistyvän luontosuhteen tallennushanke 2011 2012 POOLI 1 IHMINEN JA LUONTO Varustautuneena luontoon Teknistyvän luontosuhteen tallennushanke 2011 2012 POOL1-HANKKEEN MUSEOT Espoon kaupunginmuseo Kainuun museo Lusto Suomen Metsämuseo Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo

Lisätiedot

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän keksinnöistä ja haluaisin itse keksijäksi.

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Rautjärven sotahistoria- hanke

Rautjärven sotahistoria- hanke Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009 uijon näkötornista voi ihailla Kallaveden saariston kauniita maisemia. Noin kilometrin päässä näkötornista on Konttilan vanha torppa, jossa on uijon luonnosta kertova näyttely ja kahvila. uijon laen palveluista

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA Joulunajan viikko-ohjelma on voimassa 23.12.2011 8.1.2012 PERJANTAI 23.12. / 30.12. / 6.1. 12:00 MOOTTORIKELKKASAFARI ERÄMAAHAN Nauti ulkoilmaelämästä moottorikelkkasafarilla luonnon sydämeen. Reittimme

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

1. Toiminta ja palvelut

1. Toiminta ja palvelut 1. Toiminta ja palvelut Hotelli Joki on 32-paikkainen huoneistohotelli, jossa on kahdeksan esteetöntä huoneistoa, ja viereisessä siivessä ravintolatilat n. 40 ruokailijalle, sauna ja kesäterassi. Kaikissa

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit)

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvitys 1.5. 31.10.2010 6.10.2010 Marika Kurth, suunnittelija KTM Taustaa: Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

University of Helsinki Designing the Future

University of Helsinki Designing the Future University of Helsinki Designing the Future Ira Leväaho, WDC projektipäällikkö Viestintä&yhteiskuntasuhteet teemat 10.6.2011 1 Taustaa HYlle design tarkoittaa tapaa organisoida asioita ja toimintaa, joilla

Lisätiedot

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot