Porkosen muodostuma: mafisia grafiittituffeja ja tuffiitteja, serttejä sekä oksidi-, sulfidi- ja karbonaattifasieksen rautamuodostumia.

Transkriptio

1 1.0 JOHDANTO Tässä liitteessä on esitetty yhteenveto suunniteltavan NP4-rikastushiekka-altaan sijaintipaikan geologiasta, hydrogeologiasta ja perustamisolosuhteista. NP4:n suunnitelmapiirustukset ja poikkileikkaukset on esitetty liitteen I piirustuksissa 3, 4 ja ALUEELLINEN GEOLOGIA Kittilän kaivos sijaitsee Suurikuusikon orogeenisen kulta-esiintymän alueella Keski-Lapin paleoproterotsooisella vihreäkivivyöhykkeellä. Kohteen kallioperä muodostuu vihreäkivifasieksen metavulkaanisista ja sedimentäärisistä Kittilä-ryhmän kivistä. Kittilä-ryhmä käsittää neljä konformista yksikköä: Vesmajärven muodostuma: Tholeiittisia komatiittisia tyynylaavoja, laavabreksioita, agglomeraatteja ja tuffeja joissa vähäisiä serttikerroksia, karbonaattikiviä sekä grafiittisia liuskeita. Alueella esiintyy myös felsisiä subvulkaanisia kvartsi-maasälpä juonia. Porkosen muodostuma: mafisia grafiittituffeja ja tuffiitteja, serttejä sekä oksidi-, sulfidi- ja karbonaattifasieksen rautamuodostumia. Kautoselän muodostuma: muodostumaan hallitsevat massiiviset laavat, mafiset tuffit ja tuffiitit sekä alempana muodostumassa silikaattirikkaat silttikivet. Pyhäjärven muodostuma 3.0 TOPOGRAFIA Maanpinnan korkeus NP4-altaan alueella on alimmillaan luoteisreunalla (sijainnissa 1+200), jossa korkeustaso on suunnilleen +220 m. Maanpinta nousee tasolle noin +250 m NP4-alueen itä- ja eteläreunoilla (sijainneissa ja 4+300). Maanpinnan kaltevuus luoteesta kaakkoon NP4-alueen poikki on 3-4 %. NP4-rikastushiekan varastoalue rajautuu kosteikkoon ja Seurujokeen pohjoispuolella ja NP3-rikastushiekan varastoalueeseen lounaassa. 4.0 GEOTEKNINEN TUTKIMUS Geobotnia Oy (Geobotnia) toteutti geoteknisen tutkimuksen NP4-altaan länsiosan alueella (Geobotnia 2017). Tutkimus käsitti 42 porausreikää, jotka tehtiin suunnitellun NP4-padon luoteisosan kohdalle ja viisikymmentä koekuoppaa NP4-altaan alueella. Kairaus- ja porauspöytäkirjoissa on lyhyet kuvaukset maaperäkerrostumista ja kallion pinnan syvyydestä. NP4-padon luoteiselle osuudelle tehtyihin porausreikiin asennettiin viisitoista (15) pohjaveden tarkkailuputkea. Geobotnia Oy:n tekemien porausreikien ja koekuoppien paikat on esitetty Kuvassa III-1, joka on esitetty tämän liitteen lopussa. Laboratoriokokeet, jotka tehtiin osana tutkimusta, sisälsivät raekoostumusmäärityksiä, tiivistyskokeita Parannettuna Proctor-sullontakokeena, vedenläpäisevyyden määrityksiä muuttuvapainekokeina (Geobotnia 2017). Lisäksi Golder Associates määritti Atterbergin rajat 4 moreeninäytteelle R-RevB 1/7

2 4.1 Maaperän kerrosrakenne Maaperän kerrosrakenne koostuu seuraavista materiaaleista (maanpinnasta alaspäin): Pintakerros, joka oli turvetta tai humusmaata; Moreeni; Peruskallio Poraukset lopetettiin eri syvyyksillä: kuusi porausta hyvin tiiviiseen moreenikerrokseen ennen kallion pintaa; 24 porausta kiviin/lohkareisiin; ja 12 porausta kallioon. Koekuopat kaivettiin enintään 4 m:n syvyyteen, tai kovaan maakerrokseen (tyypillisesti kiviin/lohkareisiin tai kallion pintaan) Pintamaa Pintakerros oli turvetta tai humusmaata, jonka paksuus vaihteli 0,1 metristä 0,2 metriin tutkimusalueen korkeammissa kohdissa, ja 0,5 metristä 1,0 metriin tasaisemmilla ja alavammilla paikoilla. Kuvaliitteessä III-2, joka on tämän liitteen lopussa, on esitetty turve/humuskerroksen paksuus samanarvokäyrien avulla. Samanarvokäyrät perustuvat Geobotnian koekuoppakortteihin (Geobotnia 2017). Kairauspöytäkirjoissa ei ollut tietoa turve- tai humuskerroksen paksuudesta Moreeni Moreeni on lajittumatonta ja koostuu vaihtelevista osuuksista sora-, hiekka- ja siltti-lajitteita. Geobotnian raportissa (2017) esitettyjen painokairaustulosten perusteella moreenikerros näyttää olevan hyvin tiivis. Golderin toukokuun 2017 kohdekäynnillä ottamille moreeninäytteille tehtyjen Atterbergin rajakokeiden perusteella moreeni näyttää käyttäytyvän epäplastisesti. Tutkitulla alueella moreenikerroksen paksuus vaihtelee 1 metristä noin 8 metriin. Kuvaliitteessä III-3, joka on tämän liitteen lopussa, on esitetty moreenikerroksen paksuus samanarvokäyrien avulla. Samanarvokäyrät perustuvat Geobotnian koekuoppakortteihin (Geobotnia 2017). Porausrei issä havaittiin moreenia 8,8 metrin enimmäissyvyydelle asti. Moreenikerroksen paksuutta ei voitu kuitenkaan määrittää, sillä turve tai humuskerroksen paksuutta ei ollut raportoitu Moreenin ja peruskallion siirtymäkerros Joissakin koekuopissa ja porausrei issä esiintyi Geobotnian raportin perusteella kerros kiviä ja lohkareita tai kerros rapautunutta kalliota. Jotkut koekuopat päättyivät kiviin ja lohkareisiin tai rapautuneeseen kallioon. Osa kairauksista oli merkitty päättymään kiviin/lohkareisiin tai kiviin/lohkareisiin tai kallioon. Osa kairauksista ulottui tämän kerroksen läpi osoittaen syvyyden kallion pintaan. Nämä kerrokset on tulkittu siirtymäkerrokseksi moreenikerroksen ja kallion pinnan välillä R-RevB 2/7

3 4.1.4 Kallioperä Kallioperä tavoitettiin 12 porausreiässä syvyyksillä, jotka vaihtelevat 0,8 metristä 8,8 metriin ollen keskimäärin 4,7 metrin syvyydellä. Porausreikä 041 ulottui 28,2 m syvyydelle maanpinnasta, ennen kuin poraus lopetettiin ehjän/kiinteän kallion pintaa saavuttamatta. Tätä aluetta pitäisi tutkia tarkemmin detaljisuunnittelun yhteydessä. 4.2 Pohjaveden korkeustaso Pohjaveden pinta tavattiin koekuopissa P157 ja P182 moreenikerroksessa 1,7 ja 1,5 m syvyyksillä maapinnasta (Geobotnia 2017). Pohjavesi havaittiin koekuopassa P233, mutta syvyydestä ei ollut raportissa merkintää. Pohjaveden tarkkailuputket asennettiin 15 porausreikään (Geobotnia 2017). Yhteenveto saatavissa olevista pohjaveden havaintotiedoista on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1: Yhteenveto pohjaveden tarkkailuputkista Porausreikä Putken pään korkeus (m) Pohjavesiputken syvyys (m) Päivämäärä Veden pinnan taso (m) Pohjaveden syvyys (m) R-RevB 3/7

4 Porausreikä Putken pään korkeus (m) Pohjavesiputken syvyys (m) Päivämäärä Veden pinnan taso (m) Pohjaveden syvyys (m) LABORATORIOKOKEIDEN TULOKSET Raekokojakauman testaus, parannetut Proctor-sullontakokeet ja vedenläpäisevyyskokeet tehtiin moreeninäytteille, jotka oli otettu tutkimusalueelta osana Geobotnian tutkimusta. Geobotnian tutkimuksen jälkeen Golder suoritti neljä Atterbergin raja -koetta ja yhden vedenläpäisevyystestin moreeninäytteille. Golderin laboratoriokokeiden tulosraportit on esitetty tämän liitteen lopussa. Laboratoriokokeiden tulokset on esitetty yhteenvetona taulukossa 2 ja kuvattu seuraavissa kappaleissa. Taulukko 2: NP4 pohjamoreenin ominaisuudet Parametri Tulos Raekokojakauma Plastisuus Vedenjohtavuus (testaustiiveys 92 % parannetun Proctor-kokeen maksimi kuivatilavuuspainosta) Moreeni (Lajittumaton sora, hiekka ja siltti) ei-plastinen Parannetun Proctor -kokeen maksimi kuivatilavuuspaino 21,1 23,3 kn/m 3 Parannetun Proctor -kokeen optimivesipitoisuus 6-9 % Minimi: 4,4 x m/s Maksimi: 3,9 x 10-7 m/s Geometrinen keskiarvo: 4,6 x 10-9 m/s 5.1 Raekokojakauma Raekokojakauma määritettiin 47 koekuopasta otetuille moreeninäytteille (Geobotnia 2017). Raekokojakaumat esitetään alla olevassa kaaviossa 1 ja yhteenvetona alla. Maalajitteiden raekoot jakautuvat geoteknisen maaluokituksen (Korhonen et al 1974) mukaisesti seuraavasti: Hienoainespitoisuus (< 0.06 mm) oli välillä % Hiekkapitoisuus ( mm) oli välillä % Sorapitoisuus (2 60 mm) oli välillä % R-RevB 4/7

5 Kaavio 1: Moreenin raekokojakaumien yhteenveto 5.2 Atterbergin rajat Golder otti neljä moreeninäytettä toukokuussa 2017 ja testasi ne Golderin laboratoriossa Burnabyssä, Kanadassa. Näytteistä määritettiin Atterbergin rajat. Kaikki testatut materiaaleja luokiteltiin ei-plastisiksi ja niiden luontainen vesipitoisuus vaihteli välillä 5,0 13,2 %. Laboratoriotestien tulosraportit on esitetty tämän liitteen lopussa. 5.3 Parannetut Proctor -sullontakokeet Geobotnia tutkimus sisälsi kaikkiaan 47 parannettua Proctor-sullontakoetta moreeninäytteille. Korjatut kuivatilavuuspainot vaihtelivat 21,1:n ja 23,3:n kn/m 3 välillä. Korjaamattomat optimivesipitoisuuksia vaihtelivat 6 %:n ja 9 %:n välillä. 5.4 Läpäisevyys Vedenläpäisevyysmääritykset muuttuvapainekokeilla tehtiin osana Geobotnia tutkimusta moreeninäytteistä, jotka oli otettu suunnitellun NP4-altaan alueelta 39 koekuopasta 1,0 4,0 m syvyydeltä. Tulokset vaihtelivat välillä 4,4 x ,9 x 10-7 m/s (ks. kaavio 2). Läpäisevyyskokeet on suoritettu näytteille, jotka on sullottu 92 %:iin parannetun Proctor-kokeen maksimikuivatilavuuspainosta. Golder suoritti yhden vedenläpäisevyyskokeen käyttäen joustavaseinäistä permeametriä yhdelle uudelleen sullotulle kokoomanäytteelle, jonka Golder oli ottanut toukokuussa Näyte puristettiin kuivatiheyteen R-RevB 5/7

6 kg/m 3 ja altistettiin puristuspaineeseen 200 kpa ja 400 kpa. Vastaavat läpäisevyystulokset olivat 1,30 x 10-8 ja 9,08 x 10-9 m/s. Nämä tulokset osuvat samaan suuruusluokkaan Geobotnia tutkimuksessa saatujen tulosten kanssa. Huom: Pystyakselin asteikko on logaritminen. Kaavio 2: Vedenläpäisevyys tulosten jakauma R-RevB 6/7

7 VIITTAUKSET Geobotnia Ltd (Geobotnia) Kittilän kaivoksen rikastushiekka-altaan NP4 pohjatutkimukset. Toimeksiantaja: Agnico Eagle Finland Oy. Työnumero Korhonen et al Geotekninen Maaluokitus. VTT, Geotekniikan Laboratorio, Tiedonanto 14. Otaniemi toukokuu c:\users\jhindmarsh\desktop\04 oct 17\appendix iii - foundation characterization käännös_b0_hha.docx R-RevB 7/7

8 File: \\golder.gds\gal\burnaby\active\2017\3 Proj\ AGNICO_Engineering Support_Kitilia\11 Analysis Selite Kairauspiste Koekuoppa Notes 1. Kairauspisteiden ja koekuoppien sijainnit ovat likimääräisiä. 2. Kairauspisteet ja koekuopat on tehnyt ja raportoinut Geobotnia (Geobotnia 2017). NP4 NP3 D C klklklkllkll kllllklklklkl LUONNOS CLIENT AGNICO EAGLE FINLAND OY CONSULTANT YYYY-MM-DD PREPARED DESIGN PROJECT KITTILÄ MINE NP4 RIKASTUSHIEKKA-ALTAAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA NP4 FEASIBILITY DESIGN FOUNDATION CHARACTERIZATION TITLE NP4 KAIRAUSPISTEET JA KOEKUOPAT REVIEW APPROVED GP PROJECT No. Phase./Task B Rev. Figure III-1

9 File: \\golder.gds\gal\burnaby\active\2017\3 Proj\ AGNICO_Engineering Support_Kitilia\11 Analysis Selite Koekuopat Kerroksen paksuus(m) Väri NP4 Turpeen ja pintamaan arvioitu tilavuus: 152,000 m 3 Kartoitettu alue: 430,000 m 2 NP3 klklklkllkll kllllklklklkl LUONNOS CLIENT AGNICO EAGLE FINLAND OY CONSULTANT YYYY-MM-DD PREPARED DESIGN PROJECT KITTILÄ MINE NP4 RIKASTUSHIEKKA-ALTAAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA NP4 FEASIBILITY DESIGN FOUNDATION CHARACTERIZATION TITLE NP4 ARVIOITU TURVE- JA PINTAMAAKERROSTEN PAKSUUS REVIEW APPROVED GP PROJECT No. Phase./Task B Rev. Figure III-2

10 File: \\golder.gds\gal\burnaby\active\2017\3 Proj\ AGNICO_Engineering Support_Kitilia\11 Analysis Selite Koekuoppa Kerroksen paksuus (m) Väri Arvioitu moreenin tilavuus: 1,091,000 m 3 Kartoitettu alue: 430,000 m 2 NP3 NP4 klklklkllkll kllllklklklkl LUONNOS CLIENT AGNICO EAGLE FINLAND OY CONSULTANT YYYY-MM-DD PREPARED DESIGN PROJECT KITTILÄ MINE NP4 RIKASTUSHIEKKA-ALTAAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA NP4 FEASIBILITY DESIGN FOUNDATION CHARACTERIZATION TITLE NP4 ARVIOITU MOREENIN PAKSUUS REVIEW APPROVED GP PROJECT No. Phase./Task B Rev. Figure III-3