SAVON VOIMA OYJ:N BIOENERGIAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAVON VOIMA OYJ:N BIOENERGIAOHJELMA"

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖ Euroopan aluekehitysrahasto SAVON VOIMA OYJ:N BIOENERGIAOHJELMA

2 1. ESIPUHE Savon Voima Oyj:n bioenergiaohjelman tavoitteena on tehdä Savon Voiman eri menestystekijöitä tukeva, Keski- ja Pohjois-Savossa tapahtuvaa bioenergian käyttöä edistävä toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelman ja tarvittavien linjausten pohjaksi on laadittu tässä käsillä oleva projektimuotoinen selvitys. Selvityksen ovat rahoittaneet puoliksi Savon Voima Oyj ja Euroopan Yhteisöjen Euroopan Aluekehitysrahasto, jota paikallisesti edustaa Pohjois-Savon Liitto. Selvityksen tekijöinä ovat olleet VTT Energian ja Savon Voima Oyj:n asiantuntijat. Pääasiallisina vastuuhenkilöinä tämän projektin työosioissa ovat olleet VTT Energian osalta ryhmäpäällikkö, diplomi-insinööri Ismo Nousiainen ja Savon Voiman osalta projekti-insinööri Martti Heikkinen. Projektin ohjausryhmän jäseninä ovat toimineet ryhmäpäällikkö Ismo Nousiainen VTT Energiasta, tutkimuspäällikkö Juhani Pirskanen Pohjois-Savon Liitosta, toimitusjohtaja Heikki Haapea Pieksämäen Energia Oy:stä ja toimitusjohtaja Veikko Smahl Salmi Voima Oy:stä. Savon Voima Oyj:stä ohjausryhmään ovat kuuluneet kaukolämpöjohtaja Pertti Leskinen, jonka sijaisena lämpökäyttötalousteknikko Simo Pitkänen sekä ohjausryhmän sihteerinä toiminut projekti-insinööri Martti Heikkinen ja puheenjohtajana toiminut varatoimitusjohtaja Eero Sinkko. Projektiviestinnästä on vastannut viestintäpäällikkö Ritva Karttunen. Selvitysprojektin toimenpidesuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty Savon Voima Oyj:n hallituksen kokouksessa Yksittäiset kohteittaiset investointipäätökset käsitellään kuitenkin aina tapauksittain Savon Voiman hallituksessa. Bioenergian ja lähinnä puuperäisen polttoaineen lisäämismahdollisuudet energian tuotannossa riippuvat ennen kaikkea sen hintakilpailukyvystä muihin polttoaineisiin, kuten turpeeseen ja öljyyn nähden. Tässä selvityksessä on käsitelty taloudellisten kysymysten ohella laajasti ja monipuolisesti myös bioenergian käyttöön liittyvää muutakin taustaa, kuten tekniikka, logistisia kysymyksiä, bioenergian verokohtelua, bioenergiatutkimusta ja bioenergian ympäristövaikutuksia, bioenergian alueellista saatavuutta ja riittävyyttä verrattuna käyttömahdollisuuksiin. Selvityksen tekijöiden tavoitteena on ollut antaa mahdollisimman objektiivinen ja monipuolinen kuva bioenergian käyttöön liittyvistä kysymyksistä. Tässä selvityksessä on turvetta käsitelty suppeammin kuin puuperäisiä polttoaineita. Tämä johtuu siitä, että turve on jo vakiinnuttanut asemansa kotimaisena biomassapolttoaineena. Selvityksen ohjausryhmän puheenjohtajana kiitän käytännön työhön osallistuneita henkilöitä, joita on lukuisasti edellä nimeltä mainittujen lisäksi. Toivon, että selvitys osaltaan auttaa bioenergian myönteisten ominaisuuksien tunnetuksi tulemista ja käytön lisääntymistä. Kuopiossa 11. päivänä syyskuuta vuonna Eero Sinkko 2

3 SISÄLTÖ 1 ESIPUHE 2 2 TIIVISTELMÄ SAVON VOIMA OYJ SAVON VOIMAN TOIMINTA-AJATUS SAVON VOIMAN OMISTUS, TOIMINTA-ALUE JA KONSERNIRAKENNE SAVON VOIMAN LIIKETOIMINNAT LÄMMÖN JA YHDISTETYN SÄHKÖN TUOTANNON POLTTOAINEET BIOENERGIA YHTEISKUNNAN, YMPÄRISTÖN JA SAVON VOIMAN NÄKÖKULMASTA MIKÄ ON BIOENERGIAA JA MIKSI JUURI PUU KIINNOSTAA BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA JA MUISSA EU-MAISA Biopolttoaineiden käyttö Suomessa Biopolttoaineiden käyttö muissa EU-maissa BIOENERGIAN KANSANTALOUDELLINEN MERKITYS BIOENERGIAN KÄYTÖLLE ASETETUT TAVOITTEET Suomen energiastrategia Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma Euroopan komission toimenpiteet ENERGIAN TUOTANNON POLTTOAINEIDEN YMPÄRISTÖHAITAT Kasvihuonekaasupäästöt Rikki- ja typpipäästöt Hiukkaspäästöt KANSAINVÄLISET YMPÄRISTÖSOPIMUKSET Kioton sopimus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Sopimukset rikki- ja typpioksidipäästöjen vähentämiseksi BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNOLOGIARATKAISUT PUUPOLTTOAINEIDEN TUOTANTOMENETELMÄT Hakkuutähdehakkeen tuotantomenetelmät Kokopuu- ja rankahakkeen tuotantomenetelmät TURPEEN TUOTANTOMENETELMÄT Jyrsinturvemenetelmä Palaturvemenetelmä

4 5.3 BIOPOLTTOAINEIDEN LAITOSKÄSITTELYTEKNIIKAT Biopolttoaineiden asettamat vaatimukset käsittelylaitteille Lämpölaitoskokoluokka Kiinteistökokoluokka BIOPOLTTOAINEIDEN POLTTOTEKNIIKAT Arinapoltto Leijukerrospoltto Kaasutuspoltto Polttotavat kokoluokittain YHDISTETTY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANTO MAAKUNNAN BIOENERGIAVARAT JA NIIDEN SAATAVUUS BIOPOLTTOAINELAADUT JA NIIDEN OMINAISUUDET Biopolttoainelaadut Biopolttoaineiden ominaisuudet ja laatuluokitus BIOPOLTTOAINEVARAT JA NIIDEN SAATAVUUS POHJOIS-SAVOSSA Biopolttoainevarat Mahdolliset biopolttoainekertymät eri toimituskohteisiin BIOENERGIAN KILPAILUKYKY NYT JA TULEVAISUUDESSA YHTEISKUNNAN TUKITOIMET POLTTOAINEIDEN VEROTUS KILPAILUKYVYN OSATEKIJÄT Investointikustannukset Ylläpitokustannukset Muut tekijät Kattilan hyötysuhde HAKKEEN POLTON KILPAILUKYKY VERRATTUNA RASKAASEEN POLTTOÖLJYYN BIOENERGIATUTKIMUS BIOENERGIAN TUTKIMUSTA HARJOITTAVAT TAHOT BIOENERGIAN TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA KESKEISET SAAVUTUKSET JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 72 9 BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN MAAKUNNASSA NYT JA TULEVAISUUDESSA BIOPOLTTOAINEIDEN TUOTANTO JA TOIMITTAJAT

5 9.2 ENERGIAN TUOTANTO BIOPOLTTOAINEILLA SAVON VOIMAN ROOLI BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMISKETJUSSA Metsähakkeen tuotanto ja käyttö, Pielavesi-case ENERGIAN MYYNTI LOPPUKÄYTTÄJILLE BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN SAVON VOIMASSA NYT JA TULEVAISUUDESSA BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖPOTENTIAALI Puuperäisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa Puuperäisten polttoaineiden saatavuus Turve Yhteenveto BIOPOLTTOAINEIDEN LAATUVAATIMUKSET SOVELTUVA LÄMPÖKESKUSTEKNIIKKA Polttoaineiden vastaanotto ja varastointi Siiloon purkulaitteet Kuljettimet Savon Voiman KPA- kattilalaitokset Puupolttoaineiden käyttökokemukset LÄMPÖKESKUSTEN KÄYTÖN KUSTANNUSTEHOKKUUS JA LÄMPÖYRITTÄJYYS Lämmöntuotantokustannusten muodostuminen Käyttö- ja kunnossapitokustannukset ja niiden alentaminen Energiansäästösopimukset Lämpöyrittäjyys OLEMASSA OLEVIEN KPA- LÄMPÖKESKUSTEN BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN LISÄÄMISMAHDOLLISUUDET Kaukolämmön tarve Huipunkäyttöaika Asiakkaat Lämmönsiirtoverkko Lämmön tuotanto UUSIEN BIOLÄMPÖKESKUSTEN RAKENTAMISEN KANNATTAVUUS Kaukolämpöpaikkakunnat

6 Muut lämmityskohteet Pellettilämmitys YMPÄRISTÖKILPAILUKYKY SAVON VOIMA KONSERNIN KAUKOLÄMMÖN JA YHDISTETYN SÄHKÖNTUOTANNON PÄÄSTÖT SAVON VOIMAN EMOYHTIÖN KAUKOLÄMMÖN TUOTANNON PÄÄSTÖT SAVON VOIMA KONSERNIN KAUKOLÄMMÖN JA YHDISTETYN SÄHKÖN TUOTANNON PÄÄSTÖT YHTIÖITTÄIN MUUTOKSET KOKONAISPÄÄSTÖISSÄ YHTEENVETO TAULUKOT BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN LISÄÄMISSTRATEGIA, JOHTOPÄÄTÖKSET OLEMASSA OLEVIEN KATTILALAITOSTEN BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄMINEN Mahdollisuudet muuttaa öljykattiloita puupolttoaineille Mahdollisuudet käyttää turvekattiloita puupolttoaineilla Puupellettipolttoaineen käytön lisäys Savon Voiman toimintasuunnitelma olemassa olevien kauko- ja lähilämpölaitosten bioenergian käytön lisäämiseksi BIOLÄMPÖKESKUSTEN LISÄRAKENTAMINEN Meneillään olevat hankkeet Kannattavuuskriteerit täyttävät kaukolämpöhankkeet Kannattavuuskriteerien ulkopuolelle jäävien öljypaikkakuntien ja lähilämpökohteiden saaminen bioenergian käytön piiriin BIOPOLTTOAINEIDEN TUOTANTO KEHITYSTOIMET, YHTEENVETO LISÄYSTOIMISTA JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA VUOTEEN 2010 MENNESSÄ BIOENERGIA YKSITYISTALOUKSISSA SAVON VOIMA OYJ:N TOIMINTALINJAUKSET BIOENERGIAN KÄYTÖN EDISTÄMISEKSI LIITTEET

7 2. TIIVISTELMÄ Vuonna 2000 Savon Voima konserni toimi kaukolämmön myyjänä yhteensä 19:ssa eri taajamassa 16 kunnan alueella. Kaukolämpöä myytiin yli 2000 asiakkaan tarpeisiin yhteensä 460 GWh. Tuotannossa käytettyjen polttoaineiden yhteismäärä oli 648 GWh. Konsernin polttoaineiden käytön jakautuma oli: turvetta 239 GWh, puuperäisiä polttoaineita ja ostoa 225 GWh ja öljyä 179 GWh ja muita polttoaineita 5 GWh. Tässä selvityksessä tarkastellaan ennen kaikkea Savon Voiman omia mahdollisuuksia korvata öljypolttoainetta kotimaisella biopolttoaineella, ennen muuta puulla. Tarkastelut ulotetaan vuoteen Keskeinen puuperäisen polttoaineen käytön lisääntymiseen vaikuttava tekijä on puupolttoaineen hintakilpailukyky öljyyn ja turpeeseen verrattuna. Kotimaisia polttoaineita käyttävä lämpökeskus on investointikustannukseltaan 4 10 kertaa öljylämpökeskusta kalliimpi. Lisäksi kotimaisen polttoaineen lämpökeskuksen käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat kalliimpia kuin öljylämpökeskuksen. Biolämpökeskuksen elinkaaren aikaisista kokonaiskustannuksista noin puolet ovat polttoainekuluja. Pääomakulujen osuus on 30 %, jonka suhteellinen osuus kasvaa laitoskoon pienetessä. Ylläpitokustannukset ovat noin 20 % kokonaiskustannuksista. Edellä kerrotusta seuraa, että biopolttoaineen tulee pystyä halvemmalla hinnallaan kompensoimaan kalliimpaa investointikustannusta. Puuperäisten polttoaineiden tuotantokustannus on viime vuosina teknologia- ja logistiikkakehityksen myötä alentunut. Parin viime vuoden aikana öljyn hinta on noussut ja siten puupolttoaineen hintakilpailukyky parantunut. Silti edelleenkin tarvitaan yhteiskunnan käyttämiä tuki- ja ohjaustoimia biopolttoaineiden käytön edistämiseksi. Näistä merkittäviä ovat investointituki, rahoitus teknologian kehittämiseen, tuki energiapuun korjuuseen ja haketukseen sekä verotuksen ohjausvaikutus. Suomen kokonaisenergian kulutuksesta puuperäisten polttoaineiden osuus on kansainvälisesti tarkasteltuna korkea, noin 20 %. Turpeen osuus kokonaisenergiakulutuksesta oli 6 % vuonna Puuperäisten polttoaineiden kokonaiskäyttö oli 71,2 TWh. Yli 80 % käytetyistä puupolttoaineista on metsäteollisuuden puuperäisiä sivutuotteita, kuten jäteliemiä, kuorta ja purua. Metsähakkeen käyttö on vielä pientä, mutta sen määrän ennakoidaan kasvavan huomattavasti lähivuosina. Metsien vuotuisesta biomassareservistä arvioidaan teknisesti talteen otettavissa olevan milj. kiintom³. Sen energiasisältö on TWh. Metsähakkeen käyttö vuonna 1999 oli Suomessa yhteensä kiintokuutiometriä, joka vastasi energiasisällöltään GWh:a. Turpeen käyttö oli 19,7 TWh. Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 1999 laatimassa uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa asetetaan tavoitteeksi puupolttoaineen käytön lisäämiselle kaukolämmityksessä vuodesta 1997 vuoteen 2010 noin 2,9 kertaiseksi. Tällä hetkellä Savon Voiman kaukolämmön tuotanto on öljyperusteista seuraavissa taajamissa: Juankoskella, Karttulassa, Lapinlahdella, Maaningalla, Rautalammilla, Rautavaaralla, Siilinjärven keskustassa ja Vuorelassa ja Harjamäellä. Kotimaiset polttoaineet ovat käytössä Iisalmessa, Kiuruvedellä, Leppävirralla, Nilsiässä, Pieksämäellä, Pieksämäen maalaiskunnassa, Pielavedellä, Suonenjoen keskustassa ja Varpaisjärvellä. Yleisesti ottaen kotimaisten polttoaineiden käyttö on kaukolämmityksessä sitä taloudellisempaa mitä suurempi on lämpökuorma, ja tästä syystä suurimmat taajamat eli suurin potentiaali myös Savon Voiman kaukolämmityspaikkakunnista on jo kotimaisen polttoaineen tuotannon piirissä. 7

8 Parhaillaan Savon Voimalla on meneillään yhteensä noin 150 miljoonan markan investoinnit kotimaisen polttoaineen tuotantolaitoksiin. Siilinjärven keskustaajaman Tiprusniemeen on rakenteilla 10 MW lämpökeskus, joka valmistuttuaan vuonna 2001 tulee käyttämään puuperäisiä polttoaineita noin 49 GWh:a. Koko polttoaineen tarpeesta Siilinjärvellä noin 80 % tulee olemaan biopolttoaineita ja 20 % öljyä. Kotimaisen polttoaineen kattilalaitosta ei ole teknistaloudellista mitoittaa kattamaan taajaman lämmön tarvetta sata prosenttisesti, ja tästä syystä Siilinjärvellekin jää öljyn käyttöä. Iisalmessa on meneillään Savon Voiman tytäryhtiön Salmi Voima Oy:n vastapainevoimalaitoksen rakentamishanke. Vuoden 2002 syksyllä valmistuvan voimalaitoksen sähköteho on 15 MW ja lämpöteho 30 MW. Toiminnan alkuvuosina voimalaitos tuottaa 58 GWh sähköä ja 140 GWh lämpöä vuodessa. Salmi Voiman nykyinen kotimaisten polttoaineiden käyttö on 95 GWh vuodessa ja voimalaitoksen valmistuttua 220 GWh vuodessa. Käytettävistä polttoaineista voi enimmillään 70 % olla puuperäistä, muu turvetta. Savon Voiman osalta merkittävin mahdollisuus edistää bioenergian käyttöä on nykyisin öljyllä tuotetun kaukolämmön muuttaminen biopolttoainepohjaiseksi niillä paikkakunnilla, joilla se on taloudellisesti kannattavaa. Polttoaineiden hintasuhteiden ollessa likimain nykyiset ja laskentakoron 7 % ja takaisinmaksuajan 10 vuotta uusia biopolttoaineisiin perustuvia lämmöntuotantolaitoksia voidaan rakentaa Siilinjärven Vuorelaan, Juankoskelle ja Lapinlahdelle. Mikäli näihin kuntiin rakennetaan biolämpökeskukset, bioenergian käyttö lisääntyy noin 50 GWh vuodessa. Eli puupolttoaineena ilmaistuna noin metsähakeirtokuutiometriä. Toteutuva Siilinjärven keskustan biolämpökeskus edustaa yksinään samaa polttoainemäärää kuin edellä mainitut kolme taajamaa yhteensä. Kaikkiaan nykyisellä hintaoletuksella kannattava puupolttoaineeseen siirtyminen korvaisi noin puolet konsernin käyttämästä polttoöljystä. Muut Savon Voiman kaukolämpöpaikkakunnat vaativat muunlaista lähestymistä. Jotta näille syntyisi biopolttoaineen käyttöä, tulisi öljyn hinnan olla huomattavasti nykyistä korkeampi tai tuotanto-organisaationa käyttää lämpöyrittäjyyttä. Karttulan, Rautavaaran, Rautalammin ja Maaningan potentiaalinen bioenergian käyttömäärä on yhteensä noin MWh eli noin metsähakeirtokuutiometriä. Kevyttä polttoöljyä käyttävien kattilalaitosten muuttamisessa puuperäiselle polttoaineelle tapahtuu todennäköisesti myönteistä kehitystä puupellettien tuotannon lisääntyessä. Savon Voiman olemassa olevissa kotimaisen polttoaineen lämpökeskuksissa on vain rajalliset määrät mahdollisuuksia kasvattaa biopolttoaineen käyttöä. Turpeesta voidaan edelleen jossain määrin siirtyä puuperäiseen polttoaineeseen, mikäli tälle on hintasuhteiden ja lämpökeskustekniikan puolesta edellytykset. Tavoitteena pidetään, että Savon Voima konsernissa vuonna 2010 kaikki paikkakunnat ovat kotimaisen polttoaineen tuotannon piirissä. Tällöin puuta tai puuperäisiä polttoaineita käytettäisiin 354 GWh vuodessa ja turvetta 339 GWh vuodessa. Valuuttavaroja säästyy tuolloin 83 milj.mk vuosittain verrattuna siihen, että vastaava energia tuotettaisiin öljypolttoaineilla. Työllistävä vaikutus polttoainetuotannossa ja kuljetuksissa on n. 130 henkilötyövuotta. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää pienempien paikkakuntien osalta muutoksia tässä tarkastelussa käytettyihin reunaehtoihin. Kaikissa tapauksissa Savon Voima Oy:n hallitus tekee tapauskohtaisesti erikseen investointipäätökset. Savon Voiman toiminta-alueella Keski- ja Pohjois-Savossa puupolttoaineita käytettiin noin 50 suurimmassa kattilalaitoksessa vuonna 1997 yhteensä noin GWh:a. Tästä Savon Voima osuus 8

9 oli 124 GWh:a (9,6 %). Ennusteen mukaan vuonna 2010 alueen puunkäyttömäärä kasvaa noin 1,6- kertaiseksi eli 2100 GWh:iin. Savon Voiman puupolttoaineiden käyttö kasvaisi tavoiteohjelman toteutuessa noin 2,9-kertaiseksi eli 354 GWh:iin (17,5 %). Maakunnan suurin yksittäinen puupolttoaineen käyttäjä on Stora Enso Varkaudesta, joka käytti kaikesta puuperäisestä vuonna 1997 noin 60 %. Muita merkittäviä potentiaalisia kotimaisen ja puuperäisen polttoaineen käyttäjiä ovat Kuopion Energialaitos, M-real konsernin Savon Sellu ja Stromsdal Oyj. Vuonna 1997 puuperäisen polttoaineen tarjonta ja kysyntä Savon Voiman hankinta-alueella ( 100 km säde ) on ollut suhteellisen hyvässä tasapainossa, tarjonta on ollut noin GWh:a ja kysyntä noin GWh:a. Vuonna 2010 kokonaistarjonta kasvaa noin GWh:iin, mutta kysyntä näyttäisi kasvavan tätä enemmän eli yli GWh:iin. Kun tarkastellaan Savon Voiman hankinta-aluetta kokonaisuudessaan, näyttäisi kuitenkin siltä, että Savon Voiman tarvitsema puupolttoainemäärä eli noin 350 GWh:ia olisi saatavilla kohtuuhinnalla. 3. SAVON VOIMA OYJ 3.1 SAVON VOIMAN TOIMINTA-AJATUS Savon Voima on suomalainen energiakonserni, joka monipuolisilla palveluillaan tuottaa asiakkailleen elämänlaatua ja menestymisen edellytyksiä. Savon Voiman menestys energiapalvelujen tarjoajana perustuu asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen, toiminnan laatuun ja henkilöstön osaamiseen. Toimintamme on tuloksellista ja kasvatamme yhtiön arvoa. 3.2 SAVON VOIMAN OMISTUS, TOIMINTA-ALUE JA KONSERNIRAKENNE Savon Voima Oyj:n omistajina ovat Savon Energiaholding Oy 55 % osuudella, TXU Finland Holdings Ltd 40 %:n osuudella ja 14 Savon Voiman verkkotoiminnan toimialueen kuntaa. Savon Energiaholding Oy:n omistajina puolestaan on 29 Savon Voiman toimialueen kuntaa. Savon Voiman verkostoliiketoiminnan toiminta-alue ulottuu 35 Pohjois- ja Keski-Savon sekä Keskisuomen kunnan alueelle. Kuva 3.1 Savon Voiman verkostoliiketoiminnan alue. 9

10 Kuva 3.2 Savon Voima -konsernin konsernirakenne SAVON VOIMAN LIIKETOIMINNAT Savon Voima -konsernin liikevaihto vuonna 2000 oli 539 milj.mk. Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 376 henkilöä. Savon Voiman liiketoiminta on jaettu viiteen liiketoiminta-alueeseen. Sähkökauppa -liiketoiminta hankkii ja myy sähköä, käy polttoainekauppaa ja huolehtii yhtiön myynti-, asiakaspalvelu- ja laskutustoiminnoista. Sähkökauppa -liiketoiminnassa toimii 66 henkilöä. Asiakkaita sähkökaupalla on hieman vajaa , joista ylivoimainen valtaosa kuvan 3.1 kotimarkkina-alueella. Sähkökaupan tuotteita myydään koko Suomen alueella yhteistyössä Kymppivoima Oy:n kanssa. Voimantuotanto liiketoiminta tuottaa Savon Voiman tarpeisiin sähköä omilla vesivoimalaitoksilla, joita liiketoiminta käyttää, ylläpitää ja kehittää. Voimantuotantoliiketoiminta suunnittelee, rakentaa ja rakennuttaa omaa voimantuotantoa. Yhtiöllä on 9 omaa vesivoimalaitosta, joiden tuotanto keskivesivuonna on 80 GWh sähköä. Voimantuotantoliiketoiminnassa toimii 6 henkilöä kokopäivätoimisesti. Sähköverkko liiketoiminnan tehtävänä on tuottaa yhtiön toimialueen asiakkaitten tarvitsemia laadukkaita sähköverkkopalveluja sekä ylläpitää ja kehittää sähköverkkoa omistajiemme tulosodotusten mukaisesti. Sähköverkkoliiketoiminnalla on hallussaan jälleenhankinta-arvoltaan 2,7 miljardin markan verkosto-omaisuus. Liiketoiminnalla on noin asiakasta. Sähköverkkoliiketoiminnan henkilöstömäärä on 42 henkeä. 10

11 Yhtiössä aiemmin toiminut Voimarakentajat -liiketoiminta yhtiöitettiin alkaen Voimatel Oy:ksi, jonka osakekannan Savon Voima Oyj omistaa 100 %:sti. Myöhemmin vuoden 2001 aikana omistuspohjaa on tarkoitus laajentaa, jolloin mukaan tulee myös muuta liiketoimintaa kuin Voimarakentajien perinteisesti harjoittamaa. Voimatel tuottaa sähkönsiirto- ja sähkönjakeluverkkojen rakentamis- ja kunnossapitopalveluja, sähköntoimitukseen liittyviä asennus- ja mittauspalveluja ja kiinteistöjen sähköjärjestelmien asennus- ja kunnossapitopalveluja sekä Savon Voima -konsernille että konsernin ulkopuolisille asiakkaille. Voimatelissä toimii tällä hetkellä 160 henkilöä. Edellä mainittujen liiketoimintojen lisäksi konsernissa on konsernipalvelujen eli taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, viestinnän ja tietohallinnon henkilöresursseja yhteensä 24 henkeä. Savon Voima -konsernin biopolttoaineiden käyttö ja sen lisäämismahdollisuudet riippuvat keskeisesti kaukolämpöliiketoiminnan tuotteista, kaukolämmöstä, lähilämmöstä ja höyrystä. Tästä syystä kaukolämpöliiketoimintaa esitellään muita liiketoimintoja yksityiskohtaisemmin Kaukolämpöliiketoiminta Kaukolämpöliiketoiminta Savon Voima -konsernissa on organisoituneena kolmeen yhtiöön: emoyhtiön kaukolämpöliiketoimintaan, Pieksämäen Energia Oy:n ja Salmi Voima Oy:n kaukolämpöliiketoimintaan. Yhtiöt vastaavat kauko-, lähi- ja höyrylämmön tuotannosta ja jakelusta ja myynnistä sekä hankkivat kaukolämpöä tarvitsevat asiakkaat. Niinikään em. vastuuyksiköt hankkivat, rakentavat ja toteuttavat tarvittavat lämpökeskukset ja lämmönjakeluverkostot sekä vastaavat niiden käytöstä, huollosta ja kunnossapidosta. Pieksämäen Energia tuottaa edellä mainitun toiminnan lisäksi vastapainevoimalaitoksessaan sähköä. Emoyhtiö Savon Voima Oyj toimii 13 kunnan ja 16 taajaman kaukolämmön myyntiyhtiönä. Toimialueen sisällä on myös muita kaukolämpöliiketoimintaa harjoittavia kuntia ja energiayhtiöitä eri taajamissa kuin Savon Voima Oyj. Kaukolämpöliiketoiminnan maantieteelliset toimipaikat näkyvät oheisessa kuvassa. Kuva 3.3 Savon Voima konsernin kaukolämpötaajamat 11

12 Emoyhtiön kaukolämpöliiketoiminnalla oli vuoden 2000 lopussa 1117 kaukolämpöasiakasta, 18 lähilämpöasiakasta ja 1 höyrylämpöasiakas. Kaukolämpöliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2000 oli 54 milj.mk. Kaukolämmön myynti oli MWh, lähilämmön MWh ja höyryn MWh. Kaukolämpöliiketoiminnan omassa lämmöntuotannossa käytettiin polttoaineita yhteensä MWh ja lämmön osto oli MWh. Pieksämäen Energia Oy:llä oli vuoden 2000 lopussa yhteensä 550 kaukolämpöasiakasta. Yhtiön liikevaihto oli 26,8 milj.mk. Kaukolämpöä se myi MWh. Pieksämäen Energia käytti polttoaineita yhteensä MWh. Yhtiön vastapainevoimalaitoksen sähköntuotanto vuonna 2000 oli MWh. Pääosa kaukolämmöstä tuotettiin vastapainevoimalaitoksessa. Pieksämäen Energian henkilöstömäärä oli 17 henkeä. Salmi Voima Oy:llä oli vuoden 2000 lopussa kaukolämpöasiakkaita 411. Yhtiö myi lämpöä MWh ja käytti polttoaineita omassa lämmöntuotannossaan MWh ja osti lämpöä ulkopuoliselta toimittajalta MWh. Yhtiön liikevaihto oli 26,6 milj.mk. Salmi Voiman henkilöstömäärä on 21 henkeä. Salmi Voimalla on paraikaa käynnissä vastapainevoimalaitoksen rakennusprojekti. Valmistuttuaan vuonna 2002 voimalaitos tuottaa sähköä 15 MW ja kaukolämpöä 30 MW. Voimalaitoksen valmistuminen lisää Salmi Voiman kotimaisten polttoaineiden käyttöä nykytasolta olennaisesti. 3.4 LÄMMÖN JA YHDISTETYN SÄHKÖN TUOTANNON POLTTOAINEET Kaukolämmön tuotantoon hankittavan kattilalaitoksen on oltava sellainen, jolla lämmöntuotannon kokonaiskustannus on mahdollisimman edullinen. Tavoitteena on, että tuote on mahdollisimman kilpailukykyinen kiinteistökohtaiseen lämmitykseen verrattuna ja toiminta kaukolämpöyritykselle liiketaloudellisesti kannattavaa. Lämpökeskusinvestointia päätettäessä polttoaineen hintaodotukset tulevaisuuteen ovat ratkaisevassa asemassa. Kaukolämmitettävien taajamien kaukolämmittäminen on pääsääntöisesti aloitettu öljylämmitteisenä alhaisen investoinnin ja edullisen öljyn hinnan johdosta. Vuoden 1999 alun jälkeen on raskaan polttoöljyn hinta kohonnut noin 1/3 pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalle. Näin on käynyt myös aiemmin, jolloin suuriin kaukolämpötaajamiin on tullut kannattavaksi rakentaa kiinteän polttoaineen lämpökeskuksia (KPA-) eli biolämpökeskuksia. Öljyn hinnan nousukehityksen seurauksena on olemassa olevilla laitoksilla pyritty turpeen ja viime vuosina myös puupolttoaineiden käytön maksimoimiseen (kuva 3.4). Puupolttoaineiden kilpailukyvyn ja saatavuuden uskotaan paranevan tulevaisuudessa entisestään. Puuperäisistä polttoaineistakin hinnaltaan edullisimmat ja laadultaan parhaimmat käytetään ensin. Kuva 3.4 Savon Voima konsernin kaukolämmön ja yhdistetyn sähköntuotannon polttoaineet vv (Ostolämpö muutettu puu- ja turvepolttoaineeksi, η kattila 85%) MWh MUU ÖLY TURVE PUU

13 Kuva 3.5 Savon Voima -konsernin emoyhtiön kaukolämpötoiminnan polttoaineet vv (Ostolämpö muutettu puu- ja turvepolttoaineeksi, η kattila 85%) MWh Muu Öljy Turve Puu yht Kuva 3.6 Pieksämäen Energian kaukolämmön ja yhdistetyn sähköntuotannon polttoaineet vv MWh Muu Öljy Turve Puu yht Kuva 3.7 Salmi Voiman kaukolämmön tuotannon polttoaineet vv (Ostolämpö muutettu puupolttoaine-energiaksi, η kattila 85%) MWh Muu Öljy Turve Puu yht

14 Kaukolämmön ja sen yhdistetyn sähköntuotannon polttoaineiden käyttö Savon Voima konsernissa oli vuonna 2000 noin 633 GWh, joka on 2,7-kertainen verrattuna vuoteen Taulukko 3.1 Savon Voima konsernin kaukolämmön ja yhdistetyn sähköntuotannon polttoaineet vuosina 1990, 1997 ja (Ostolämpö muutettu puu- ja turvepolttoaine-energiaksi, η kattila = 85%) Vuosi Muutos Turve ,2 kertainen Puu Öljy ,1 Muu ,1 YHTEENSÄ ,8 Turve = pala- ja jyrsinturve sekä turpeella tuotetun lämmön oston polttoaine-energia Puu = kuori, puru, metsähake, puuperäisellä polttoaineella tuotetun lämmön oston polttoaine-energia Öljy = raskas polttoöljy Muu = kierrätyspolttoaineet ja lämmityssähkö Vuosikymmenen alussa ei juuri puuperäisiä polttoaineita käytetty, mutta turpeen osuus kokonaismäärästä oli kuitenkin lähes 1/3. Biopolttoaineiden (turve, puu) käyttömäärä on sittemmin yli 6 kertaistunut. Konsernin biopolttoaineiden kasvukehitykseen ovat huomattavalta osalta olleet vaikuttamassa Pieksämäen Energia Oy vuodesta 1996 ja Salmi Voima Oy vuodesta 1998 alkaen. Tuolloin myös konsernissa käytettyjen polttoaineiden määrä kaksinkertaistui. Vuosikymmenen alun polttoaineiden käytön lisäys johtui uusista kaukolämpökunnista; Rautavaara, Varpaisjärvi, Lapinlahti, Karttula ja Maaninka. Normaaliolosuhteissa kaukolämmön polttoaineiden käyttömäärät voivat vuosittain vaihdella lähes 10% kiinteistöjen ulkolämpötilaa korreloivasta lämmöntarpeesta johtuen. Vuonna 2000 konsernissa oli kaukolämmön tuotannossa 77 kpl lämpökeskuksia ja Pieksämäen voimalaitos. Näistä biopolttoaineita käyttäviä kattilalaitoksia on 8 kpl. Kaukolämpötaajamien lisäksi konsernissa on lähilämpökohteita 18 kpl, joihin sisältyy lämmön tuotanto, mutta ei jakelua. Lämmön lähteinä näissä käytetään öljyä ja lämmityssähköä. Käytetty kokonaispolttoainemäärä on noin MWh. 14

15 Puupolttoaineiden käytön lisääminen tapahtuu pääasiassa öljyn käyttöä korvaamalla. Energiamääränä normaalisäävuotena korvattavissa oleva potentiaali on noin MWh, joka vastaa omakotitalon vuotuista lämmityksen polttoainemäärää. Öljypolttoaineen rahallinen arvo on noin mk. 4. BIOENERGIA YHTEISKUNNAN, YMPÄRISTÖN JA SAVON VOIMAN NÄKÖKULMASTA 4.1 MIKÄ ON BIOENERGIAA JA MIKSI JUURI PUU KIINNOSTAA Biomassoiksi kutsutaan eloperäisiä, fotosynteesin kautta syntyneitä kasvimassoja. Näistä tuotettuja polttoaineita kutsutaan biopolttoaineiksi ja niillä tuotettua energiaa bioenergiaksi. Uusiutuvat energialähteet on biopolttoaineita laajempi käsite, sillä se kattaa myös vesivoiman, tuulienergian, auringon lämpö- ja valoenergian sekä geotermisen energian. Biopolttoaineiksi luetaan kuuluvaksi puun ja puuperäisten polttoaineiden lisäksi peltobiomassoista tuotettavat polttoaineet sekä yhdyskuntien ja teollisuuden energian tuotantoon soveltuvat jätevirrat, jotka ovat suurimmalta osaltaan orgaanista alkuperää ja siten biomassoja. Turve on useissa yhteyksissä Suomessa luokiteltu myös biopolttoaineisiin. Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman kansainvälisen selvitysryhmän mukaan turve tulee luokitella hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Tämä luokitus erottaa turpeen biopolttoaineista, kuten puusta, ja fossiilisista polttoaineista, kuten kivihiilestä. Korjuukelpoisen turvekerrostuman muodostumiseen tarvittavan pitkän ajan vuoksi turvetta voidaan puubiomasssaan verrattuna pitää kuitenkin vain hitaasti uudistuvana polttoaineena. Kansainvälisessä tilastoinnissa turvetta ei ole luokiteltu uusiutuviin energialähteisiin. Euroopan komission ehdotus uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisestä sähkön tuotannossa ei myöskään sisällä turvetta. Kuitenkin direktiiviehdotuksen käsittely on vielä kesken ja turpeen asema uusiutuvana energialähteenä selviää lopullisesti vasta jatkokäsittelyssä. Kasvihuonekaasujen vähentämisohjelmaan sillä, miten turvetta tullaan lopulta direktiivissä käsittelemään, ei näytä näillä näkymillä olevan kuitenkaan vaikutusta, koska direktiivi on EU-maiden sisäinen asia. Ilmastoohjelma sen sijaan tähtää YK:n ilmastosopimuksen mukaisiin tavoitteisiin, ja siinä järjestelmässä tulee Suomen ilmoittaa myös turpeen poltosta syntyvät päästöt. Huolimatta siitä, kuinka turve tullaan jatkossa luokittelemaan, on turpeen asema energiatuotannossa merkittävä myös jatkossa. Puun lisäkäyttö tarvitsee tuekseen turvetta sekä teknisesti että polttoainehuollon varmuuden kannalta. Biopolttoaineita voidaan jalostaa helppokäyttöisempään muotoon tai korvaamaan fossiilisia nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita. Kiinteitä jalosteita ovat esimerkiksi puupöly, puuhiili, pelletit ja briketit sekä nestemäisiä pyrolyysiöljy, etanoli, metanoli, rypsidiesel ja bensiinin lisäaineet. 15

16 4.2 BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA JA MUISSA EU-MAISSA Biopolttoaineiden käyttö Suomessa Suomen kokonaisenergiankulutus vuonna 1999 oli 365 TWh. Puuperäisten polttoaineiden osuus on kansainvälisesti tarkasteltuna korkea, noin 20 % kokonaisenergiakulutuksesta. Turpeen osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 6 %. Uusiutuvien energialähteiden, joihin luetaan puun ja turpeen lisäksi vesi- ja tuulivoima sekä kierrätyspolttoaineet, osuus kokonaisuudessaan oli 28,5 % (Energiatilastot 1999). Puuperäisten polttoaineiden kokonaiskäyttö oli 71,2 TWh. Yli 80 % käytetyistä puupolttoaineista on metsäteollisuuden puuperäisiä sivutuotteita, kuten jäteliemiä, kuorta ja purua. Metsähakkeen käyttö on vielä pieni, mutta sen määrän ennakoidaan kasvavan huomattavasti lähivuosina. VTT Energian ja Metsäntutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan metsähakkeen käyttö oli vuonna 1999 yhteensä k-m 3, joka vastasi energiasisällöltään 1,5 TWh (Hakkila, Nousiainen, Kalaja 2001). Energiantuotantoon käytettään lisäksi jonkin verran rakennuspuujätettä, kierrätyspolttoaineita ja biokaasua. Peltobiomassojen käyttö on hyvin pientä, olkea käytetään vähäisessä määrin, pelloilla ja suopohjilla kasvatettua ruokohelpiä ja rannoilta kerättyä järviruokoa muutamissa kokeilukohteissa. Turpeen käyttö oli 19,7 TWh. (kuva 4.1). KIVIHIILI 11,4 % MAAKAASU 10,5 % ÖLJY 27,8 % VESIVOIMA 3,4 % PUU 19,5 % (Mustalipeä, teollisuuden puutähde ja polttopuu) YDINVOIMA 18,3 % TUULIVOIMA 0,01 % JÄTE YMS. TURVE 0,2 % 5,3 % SÄHKÖN TUONTI 3,0 % MUU 0,6 % Kokonaisenergian kulutus 365 TWh Kuva 4.1 Primäärienergialähteet Suomessa 1999 (Energiatilastot 1999). 16

17 Turve Puunjal.teoll. jäteliemet Teollisuuden puutähteet TWh Purku- ja rak.toiminnan puutähteet Metsäpolttoaineet Kuva 4.2 Puupolttoaineiden ja turpeen käyttö vuosina (Energiatilastot 1999). Metsäteollisuus on suurin puuperäisten polttoaineiden käyttäjä, yli 70 prosenttia puuperäisistä polttoaineista käytettiin metsäteollisuuden energian tuotannossa. Metsäteollisuuden jälkeen suurin käyttösektori on rakennusten lämmitys, jossa puupolttoaineiden osuus lämmityksen hyötyenergiasta on 13 %. Sähkön ja lämmön tuotannossa käytetyistä polttoaineista (poisluettuna ydinvoima) puuperäisten polttoaineiden osuus on 33 % ja turpeen 9 % (kuva 4.3). Kaukolämmön ja kaukolämmön tuotantoon liittyvän sähkön tuotannossa käytettyjen puupolttoaineiden määrä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 1999 puupolttoaineiden osuus oli 8 % polttoaineiden kokonaiskäytöstä. Turpeen osuus kaukolämmön tuotannossa oli 18 prosenttia (kuva 4.4). 17

18 Maakaasu 17.5 % Hiili 16.0 % Turve 8.9 % Öljy 25.1 % Puu 32.5 % Kuva 4.3 Sähkön ja lämmöntuotantoon (pl. ydinvoima) käytetyt polttoaineet vuonna 1999 (Energiatilastot 1999). PUU 7,7 % ÖLJY 8,0 % MUU 4,2 % KIVIHIILI 27,0 % Kaukolämmön tuotanto 30,4 TWh Keskimääräinen hinta 196 FIM/MWh 35.7 Euro/MWh Kaukolämmitetyt asunnot TURVE 18,4 % MAAKAASU 34,7 % Kokonaispolttoaineen käyttö 49,2 TWh (177,0 PJ) Kaukolämmön tuotanto yhteistuotannolla 73 % 2.3 milj.asukasta kaukolämmitetyissä taloissa Nettomyynti 5.2 mrd mk 0.9 mrd Euro Kuva 4.4 Kaukolämmön ja kaukolämmön tuotantoon liittyvän sähkön tuotannon polttoaineiden käyttö vuonna 1999 (Energiatilastot 1999, Suomen kaukolämpö ry.) 18

19 4.2.2 Biopolttoaineiden käyttö muissa EU-maissa Uusiutuvia energialähteitä hyödynnetään Euroopan unionissa epätasaisesti. Vaikka monia uusiutuvia energialähteitä on käytettävissä runsaasti, niiden osuus unionin koko sisämaan bruttoenergiankulutuksesta on vain vajaa kuusi prosenttia. Biopolttoaineiden osuus uusiutuvista energialähteistä on merkittävin. Niiden osuus 15 EU-maan kokonaisenergiankulutuksesta on nykyisin noin 3 prosenttia. Puuperäiset polttoaineet edustavat biopolttoaineiden käytöstä lähes 90 prosenttia. Suomessa bioenergian suhteellinen osuus on EU-maista korkein (kuva 4.5) Bioenergian osuus (%) EU-maiden kokonaisenergiankulutuksesta vuonna Iso-Britannia Luxemburg Irlanti Belgia Saksa Alankomaat Italia EU-yhteensä Kreikka Espanja Ranska Tanska Itävalta Portugali Ruotsi Suomi Kuva 4.5 Bioenergian osuus kokonaisenergiankulutuksesta 15 EU-maassa 1996, ei sisällä turvetta (EUROSTAT, ALTENER AFB-net projektin internet-sivut). Kuvassa 4.6 on esitetty puupolttoaineiden käyttömäärät EU-maissa sekä käytön jakaantuminen eri käyttösektorien kesken. Liitteessä 1 on esitetty biopolttoaineiden käyttö polttoainelajeittain Voimalaitokset ktoe Teollisuuden lämpö ktoe Kaukolämpö ktoe Kotitaloudet ktoe Belgia Tanska Saksa Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Luxemburg Alankomaat Itävalta Portugali Suomi Ruotsi Iso-Britannia Kuva 4.6 Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö EU-maissa 1995, ktoe (EUROSTAT, ALTENER AFBnet projektin internet-sivut). 19

20 4.3 BIOENERGIAN KANSANTALOUDELLINEN MERKITYS Bioenergian käytöllä voidaan vaikuttaa kansantaloudellisesti tuontipolttoaineiden korvaamiseen, työllisyyteen ja metsien tuottokunnon ylläpitämiseen. Tuontia korvaava vaikutus riippuu korvattavasta tuontipolttoaineesta ja sen tuontihinnasta. Biopolttoaineiden käytön luomista työpaikoista syntyy suurin osa polttoaineiden tuotantoon ja kuljetuksiin. Voimalaitoksilla ja lämpökeskuksissa kiinteitä polttoaineita käytettäessä energian tuotannon työpaikkojen määrä on riippuvainen lähinnä laitoskoosta, eikä siitä mitä kiinteää polttoainetta laitoksessa käytetään. Korvattaessa nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita kiinteillä biopolttoaineilla energian tuotannon työpaikat nousevat. Biopolttoaineiden tuotannon työllistävyys riippuu polttoaineen hankintakohteesta, käytetyistä hankintamenetelmistä ja kalustosta sekä tuotetun hakkeen ominaisuuksista (taulukko 4.1). Taulukko 4.1 Polttoaineiden tuotannon ja kuljetuksen työllisyysvaikutukset, htv/twh (Bioenergian yhteiskuntataloudelliset vaikutukset 1995). Paikallinen Välitön Välillinen Muu kotimaa Palaturve Jyrsinturve Kokopuuhake Hakkuutähdehake Yhteensä Raskas polttoöljy Metsähakkeen hankinnassa työtä tulee tarjolle lähinnä metsäkoneen- ja autonkuljettajille. Vaikka hankinta kokonaisuudessaan on ympärivuotinen tapahtuma, yksittäiset työtilaisuudet ovat pääsääntöisesti osavuotisia. Alueellisesti bioenergian työllistävyydellä voi olla suuri merkitys, koska pääosa työpaikoista syntyy alueille, jossa on paljon työttömyyttä. Kuitenkin on huomioitava, että biopolttoaineiden kilpailukyvyn paraneminen perustuu pitkälti tuottavuuden nousuun niiden tuotannossa, mikä vastaavasti vähentää alan työllisyyspanosta. Pienpuun energiakäytöllä voidaan edistää lisäksi nuorten metsien kunnostuskohteiden ja ensiharvennusten toteuttamista ja siten vaikuttaa metsiemme elinvoimaisuuteen ja tuottokykyyn. 4.4 BIOENERGIAN KÄYTÖLLE ASETETUT TAVOITTEET Suomen energiastrategia Valtioneuvosto hyväksyi Suomen energiastrategian keväällä Siinä energiapolitiikan päämääräksi on asetettu taloudellisia ohjauskeinoja ja markkinatalouden mekanismeja käyttäen luoda talous- ja työllisyyspolitiikan tueksi olosuhteet, joissa energian saatavuus on turvattu, sen hinta kilpailukykyistä ja syntyvät ympäristöpäästöt kansainväliset sitoumukset täyttäviä. 20

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö Sitoumus 1 (5) "Heipat fossiiliselle öljylle Sitoumuksen antaja Sitoumuksen antajan yhteystiedot Sitoumuksen antajan tyyppi Sitoumuksen antajan toimiala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Napapiirin Energia ja Vesi tukemassa alueen kestävää kehittymistä

Napapiirin Energia ja Vesi tukemassa alueen kestävää kehittymistä Napapiirin Energia ja Vesi tukemassa alueen kestävää kehittymistä Markus Tykkyläinen, 12.05.2016 Esityksen sisältö: 1. Napapiirin Energia ja Vesi konsernin toimintaa 2. Rovaniemi kiertotalouden arktinen

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot