Matkailukeskuksen kehittämisen haasteet: Roadmap visioista toteutusvaiheeseen

Transkriptio

1 Matkailukeskuksen kehittämisen haasteet: Roadmap visioista toteutusvaiheeseen Pauli Santala Timo Leskinen Page 1

2 Esityksen sisältö Esittelyt Yleistä matkailukeskusten kehittämisestä Case 1: Himos Case 2: Tahko Yhteenveto kokemuksista Page 2

3 FCG:n matkailuhankkeet Page 3

4 FCG Finnish Consulting Group Oy:n liiketoimintaryhmät FCG Koulutus FCG Konsultointi FCG Suunnittelu ja tekniikka FCG Koulutuspalvelut Avoin koulutus Koulutusoperaattoritoiminta Tilauskoulutus Valmennus Yrityssektorin koulutus ja valmennus Opintomatkat Tuotealueet Taloudenohjaus ja rahoitus Henkilöstöhallinto Hyvinvointipalvelut Tietojohtaminen ja lakiasiat Johtaminen ja viestintä Kuntatekniikka ja ympäristö ICT ja tietoyhteiskunta FCG:n Viron tytäryhtiö Johdon konsultointi Strategiat ja johtaminen Toimintamallit ja rakenteet Hallinta ja tuloksellisuus (konserniohjaus, talouden analyysit) Hyvinvointi- ja ICT-palvelut Hyvinvointipalveluiden konsultointi ICT-palvelut Luokitustuotteet (DRG,Rafaela, Rava) Elinkeinokehitys ja tutkimus Alue- ja elinkeinokehitys Tutkimuspalvelut FCG Education Koulutusosaamisen konsultointi kotimaassa ja kansainvälisesti Talo- ja laitossuunnittelu Arkkitehtuuri ja talotekniikka Rakennetekniikka Laitossuunnittelu Rakennuttaminen ja ylläpitopalvelut Infrasuunnittelu Alueidenkäytön konsultointi Geotekniikka Satamat ja vesiväylät Katu-, tie- ja liikennesuunnittelu Maisemasuunnittelu Verkosto- ja yleissuunnittelu Ympäristö ja energia Energia- ja ilmastoalan palvelut Jätehuoltopalvelut Kaivannaisalan palvelut Luontoselvityspalvelut Pima-palvelut Pohjavesipalvelut Vaikutusarvioinnit Vesikunnostuspalvelut FCG International Kehityskonsultointi Luonnonvarasektorin kehittäminen Maaseudun kehittäminen Vesihuolto ja sanitaatio Infrastruktuurin kehittäminen Opetus, ICT ja innovaatiot Ennakoiva hanketoiminta - Ideasta projektiksi - Uudet avaukset ja toimintamallit - Yksityisrahoitteiset hankkeet - Projektirahoitus ja riskienhallinta - Balkanin alueen hanketoiminta Suomalaisen osaamisen vienti - Luokitustuotteet - Asiantuntijapalvelut - Konsultointi ja valmennus - Sairaala- ja hoivakotisuunnittelu - Arviointitoiminta Tytäryhtiöt - Ruotsi (SIPU) - Bulgaria (Povvik) - Romania (FCG)) - Uusi-Seelanti (Anzdec) - Serbia (edustusto) Page 4

5 Local and Global

6 Cursor Oy ( ) Virolahden Hurpun luontoalueen matkailun kehittämissuunnitelma Hurpun luontoalueen matkailun kehittämissuunnitelman tuloksena syntyi kokonaisvaltainen, pitkän tähtäimen liiketoimintalähtöinen kokonaissuunnitelma alueen luonto, kulttuuri ja hyvinvointimatkailun kehittämiseksi. Tarkoituksena on, että Hurpun ja Vaalimaan kehittämiskokonaisuudet tukevat toinen toisiaan ja monipuolisen palvelukokonaisuuden ansiosta sekä matkailijoiden viipymä että rahankäyttö alueella kasvaa.

7 Nilsiän kaupunki ( ) Tahko 2030 kehittämissuunnitelma Nilsiän kaupungin tavoitteena on tehdä Tahkosta johtava matkailukeskus Suomessa. Tavoitteen saavuttamisen vauhdittamiseksi käynnistettiin Tahko 2030 kehittämissuunnitelman laatiminen, joka toimi myös lähtökohta aineistona Tahkovuoren osayleiskaavan tarkistamistyölle. Kehittämissuunnitelma on Tahkon yritysten, Nilsiän kaupungin ja muiden julkishallinnon toimijoiden yhteinen näkemys Tahkon kehittämisstrategiaksi. Työssä laadittiin vaihtoehtoiset kehittämiskuvat, visio ja tavoitteet, maankäyttö, palvelu, asiakas, markkinointi ja investointistrategiat sekä yksityiskohtainen toimenpidesuunnitelma..

8 Kouvola Innovation (2012) Kouvolan ) seudun matkailun Master Plan Master Plan prosessin tavoitteena oli sitouttaa seudun matkailukenttä yhteistyöhön, löytää yhteinen kehittämisen tahtotila, painopistealueet, kärkituotteet ja yksimielisyys siitä, miten jatkossa seudun matkailun markkinointi ja myynti organisoidaan. Eli yrittäjien, kehittäjien, kuntien ja konsultin näkemykset kirkastettuna niin, että matkailuelinkeinolla on käsissään yhteinen kehittämisen työkalu tuleviksi vuosiksi.

9 Kemin kaupunki ( ) Kemin matkailun Master Plan 2020 Kemin matkailua on kehitetty aktiivisesti viime vuosikymmenten aikana ja Kemin matkailun kaksi kärkituotetta, LumiLinna ja Jäänmurtaja Sampo, ovat myös kansainvälisesti tunnettuja. Meri, saaret ja Perämeren kansallispuisto tarjoavat vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia matkailun kehittämiselle. Kemin matkailun Master Plan työn tavoitteena oli saada aikaan kokonaisvaltainen, toteuttamiskelpoinen ja innovatiivinen pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma.

10 Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy ( ) Länsi-Saimaan alueen matkailun kehittämissuunnitelma Lappeenrannan seudulla on käynnissä matkailun positiivinen kehitystrendi ja uusia lentoyhteyksiä on avattu. Toimeksiannossa laadittiin Länsi Saimaan alueelle matkailun kehittämissuunnitelma, jonka pohjalta matkailua kehittämällä lisätään alueen matkailijavirtoja ja kehitetään kysyntää vastaavaa matkailupalvelutarjontaa. Työ muodostui kolmesta osa alueesta: lähtökohdat ja toimenpide ehdotukset, matkailutoimijat ja kehitystarpeet, seudullisen matkailumarkkinoinnin organisointi.. 8/2010 9/ / / Infrastruktuurin määrittely Infran matkailu- ja kehittämispotentiaali Priorisoidut toimenpide-ehdotukset Tavoitteet ja reunaehdot Teematyöpaja 2. Koulutus, tutkimus ja kehitystyö Toimialakohtaiset kehitystarpeet ja toimenpide-ehdotukset Osaamisen taso, kehitystarpeet ja toimenpide-ehdotukset Yritysneuvontapalvelut ja kehitystarpeet Teematyöpaja 3. Seudullinen matkailumarkkinointi 4. Raportointi Toimijat ja resurssit Esittelyaineisto Organisaatiomalliehdotus Tiedottaminen Teematyöpaja Länsi-Saimaan alueen matkailun kehittämissuunnitelma I ohry Kick-off II ohry III ohry Työpaja IV ohry Kuva: Työsuunnitelma

11 Oulun kaupunki (2008) Oulun seudun matkailun master plan Oulun seudun kuntien käynnistämä hanke oli osa Oulun lentoliikenteen, aseman ja sen toimintaympäristön kehittämisohjelmaa. Työssä määriteltiin Oulun seudun matkailun visio ja määrälliset tavoitteet vuodelle Niiden tueksi laadittiin toimenpideohjelma, jossa otettiin kantaa saavutettavuuteen, palvelutarjontaan, infraan ja osaamisen kehittämiseen sekä tehtiin ehdotus Oulun seudun yhteisen matkailumarkkinoinnin toteuttamiseksi. SAAVUTETTAVUUS PALVELUTARJONTA INFRA OSAAMINEN Ii Yli-ii Kuusamo Lentoliikenne Junaliikenne Vesiaktiviteetit ja -ympäristö Kokous- ja kongressimatkailu Restonomikoulutus Täydennyskoulutus Hailuoto Lumijoki Pudasjärvi Hauki- Kiiminki pudas Ylikii- Oulu minki Oulunsalo Uta- Kempele järvi Muhos Liminka Taivalkoski Bussiliikenne Virpiniemi Varjakka Hailuoto Nallikari Tietomaa Matkailufoorumi OSMM/koulutuksen ja tutkimuksen koordin. OSMM/markkinatuntemus Raahe Siika -joki Tyrnävä Liminganlahti Oulun ydinkeskustan kv. tapahtumat Pyöräily Majoituskapasiteetti Koulutuksen operointi oppilaitosten kautta Kalajoki Pyhäjoki ICT -teknologia Laatutonni OSMM/matkailuneuvonta OSMM/yhteismarkkinointi VIVA Oulun kaupunkipuisto Alueellinen tuotekehitys ja myynti MMO

12 Kemijärven kaupunki Suomun kehittämissuunnitelma Tehtävänä oli laatia Suomun matkailukeskuksen kehittämissuunnitelma, joka toimi pohjana Suomutunturille laadittavalle oikeusvaikutteiselle yleiskaavalle. Suunnitelmassa määriteltiin Suomun visio 2015 ja 2020, konkreettiset tavoitteet, kohderyhmät sekä toimenpidesuunnitelma vision toteuttamiseksi Sijainti Itä-Lapissa Napapiiri Suomen parhaimpiin kuuluvat rinteet Kemijärvi, ainutlaatuinen vesistö SUOMU Laajat metsät ja aidot kylät Intiimi ilmapiiri, turvallisuus, rauhallisuus 12

13 Jyväskylän kaupunki Laajavuoren Master Plan Kaupungin omistaman ja kaupungissa sijaitsevan alueen kehittäminen yhdessä alueen yritysten kanssa. Lähtökohtana Restel Oy:n/ Dividumin merkittävät korjaus- ja laajennusinvestoinnit alueelle. Hankkeen aikana suunniteltiin maankäyttöä (ensilumenlatu, rinnetoimintojen laajentaminen, golf, reitistöt jne) sekä palvelukonsepteja. 13

14 Kittilän kunta Levin matkailukeskuksen kehittäminen Matkailukeskuksen kokonaissuunnittelua 30 vuoden ajan Levin kehittämissuunnitelmat I, II ja III Levin yleiskaavat 1990 ja 2007, Levin liikennejärjestelmäsuunnitelma 1997 ja suunnitelman päivitys 2009, Levin alueen vesi- ja viemäriverkoston mallintaminen, Levin kyläkuvailme ja kesäilmeen parantaminen, 2009 Lukuisat asemakaavat, katusuunnitelmat sekä vesihuoltosuunnitelmat 14

15 Kalajoen ammattiopisto Artema Kalajoen matkailustrategian välitarkastelu Välitarkastelun tavoitteena oli Kalajoen seudun matkailutoimijoiden yhteisen päämäärän kirkastaminen ja siihen liittyvien yhteisten tavoitteiden ja päämäärien asettaminen sekä niiden saavuttamiseksi tarvittavan toimenpideohjelman laatiminen. Kalajoki on vuodenaikojen mukaan muuntuva suomalaisten suosikkikohde, joka tunnetaan hiekkasärkistä, merestä ja auringosta sekä laadukkaista tapahtumista ja monipuolisista palveluista. Kalajoki tarjoaa hauskan, inspiroivan ja huolettoman ympäristön leikkiin, rentoutumiseen ja terveyden ylläpitoon. 15

16 Seinäjoen kaupunki Kalajärven matkailukeskuksen Master Plan Toimeksiannossa laadittiin strateginen kokonaissuunnitelma Kalajärven matkailupalvelujen ja - sisältöjen kehittämiseksi ja tuotteistamiseksi sekä maankäytöllinen suunnitelma, joka mahdollistaa alueen pitkän aikavälin kehittymisen. Työ sisälsi Kalajärven matkailukeskuksen nykytila-analyysin, maankäytön suunnitelman, matkailun kehittämissuunnitelman, konkreettiset toimenpide-ehdotukset sekä konseptisuunnitelman. 16

17 Yleistä matkailukeskusten kehittämisestä Page 17

18 Visio Varakkaita asiakkaita lompakko auki ympäri vuoden majatalot ja kulkupelit pullollaan. 3/11/

19 Usein totuus Satunnaisia pihejä ohikulkijoita syö omia eväitään taukopaikalla ja jättää vielä roskansakin siihen. 3/11/

20 Onko edellytyksiä kehittää matkailua? Onko alueella yksi maailman seitsemästä ihmeestä vai tarpeeksi kunnianhimoisia ja osaavia yrittäjiä, jotka rakentavat menestyvän matkailukohteen ja nostavat vetovoimatekijät esiin? Vai onko kyseessä pakko: matkailu voi olla alueen ainoita toimialoja, jolla mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä? Tarvitaan enemmän sidosryhmien ja toimintaympäristön tukea, esim. kunnat, aluekehitystahot, MEK 3/11/2014

21 Oli syy mikä hyvänsä, vetovoimatekijöitä on oltava Syyn tulla kohteeseen pitää olla niin hyvä, että sen varaan uskaltaa rakentaa ja se kestää taantumienkin yli Menestyviä vetovoimatekijöitä usein vaikea itse tunnistaa, tarkasteltava potentiaalisen asiakkaan silmin Luonto ei ole vetovoimatekijä, se on toimintaympäristö Monipuoliset palvelut ei ole vetovoimatekijä, se on hyvä lisä Elämyksellisyyskään ei ole vetovoimatekijä, sen pitäisi olla itsestäänselvyys 3/11/

22 Matkailun kehittymisen hyötyjä Lisää työpaikkoja ja tuloja alueelle! Mutta myös: Matkailun tuoma imago ja näkyvyys voidaan hyödyntää laajemminkin koko alueen hyväksi Matkailun avulla tunnettuuttaan kasvattanut alue kiinnostaa myös muutto- ja sijoittumiskohteena (yksityiset, yritykset jne.) VUOKATTI Matkailuinfra ja palvelut ovat hyödyksi myös paikallisille asukkaille Miten 1000 asukkaan kylä muuten voisi saada kylpylän ja 20 ravintolaa käyttöönsä tai toimivan lentokentän viereensä? 3/11/

23 Kuinka paljon ja miten matkailua kehitetään? Kuinka suuri merkitys matkailulla halutaan olevan? Mikä on realistista ja eduksi koko alueelle ja sen tulevaisuudelle? Kuinka paljon sen kehittämiseksi käytetään resursseja? Kenen resursseja? Miten menestystä mitataan? Kuka kehittää? Kunta- vai elinkeinovetoisesti? Molempia tarvitaan! Roolijako? 3/11/

24 Matkailun kehittämisen eri näkökulmia 1. Asiakkaan näkökulma Matkailutuote on kokonaisuus, joka koostuu kymmenien eri toimijoiden tuottamista palveluista mainostoimisto, keskusvaraamo, liikenneyhtiö, siivousfirma, ravintola, kioski, tiehallinto, kunta, matkamuistomyymälä, hotelli, suksivuokraamo, museo jne. jne. jos yksi lenkki pettää, koko ketju on pettänyt vain osa näistä käsitetään perinteisiksi matkailualan toimijoiksi tai palveluiksi Myös paikalliset asukkaat vaikuttavat matkailijan kokemukseen Miten nämä saadaan toimimaan yhteen? 3/11/

25 Matkailun kehittämisen eri näkökulmia 2. Alueen näkökulma Matkailu ei kehity tai toimi umpiossa, vaan vaikuttaa muihin toimintoihin ja päinvastoin rakennusala, liikenne, sairaanhoito, pelastus ja turvallisuus jne. Elinvoimainen matkailu hyödyttää monia toimialoja, mutta asettaa myös vaatimuksia esim. sairaanhoidon resursseille Miten huomioidaan maakunnan, kunnan ja keskuksen tasolla? 3/11/

26 Matkailun kehittämisen eri näkökulmia 3. Paikallisten asukkaiden näkökulma Matkailu ja vapaa-aika lomittuvat toisiinsa; matkailupalvelut ja ympäristöt ovat myös paikallisten käytettävissä ja päinvastoin Paikallisten käyttämät kohteet usein liiketaloudellisesti kannattavampia ja myös matkailijan silmin kiinnostavampia Miten matkailun kehittämisessä huomioidaan paikallisten asukkaiden tarpeet? 3/11/

27 Synergiaedut esiin Matkailukeskuksissa ja alueilla tehdään samoja asioita kuin kunnissa ja kaupungeissakin. Kuntien tehtävänä on luoda toimintaedellytyksiä matkailuelinkeinon kehittymiselle. Kehitetäänkö nyt matkailualuetta erillään kunnan omista palveluista? Mitä synergiaetuja ja säästöjä voitaisiin löytää suunnitelmallisella kehitystyöllä, jossa huomioitaisiin sekä kunnan että matkailukeskuksen tarpeet? KUNTA/KAUPUNKI Tarjotaan ja kulutetaan palveluita Liikutellaan ihmisiä ja tavaroita Kulutetaan ja tuotetaan energiaa Markkinoidaan ja myydään Käytetään teknologiaa Tehdään yhteistyötä Rakennetaan Investoidaan Matkailukeskus/ -alue 3/11/

28 Haasteet muuttuvat ja lisääntyvät Useimmilla matkailukeskuksilla ja alueilla on olemassa matkailun kehittämissuunnitelma eli master plan, jossa on määritelty visio, tavoitteet palvelutarjonta maankäyttö, kaavoitus organisoituminen investoinnit Se luo hyvän pohjan ja suunnan kehittämistyölle. Matkailun kasvaessa ja toimintaympäristön muuttuessa myös ratkaistavien ongelmien ja haasteiden määrä kasvaa, esimerkiksi: Miten matkailualueen viihtyisyys turvataan ja sitä parannetaan? energiaa kulutetaan ja tuotetaan ekologisesti ja taloudellisesti? vesi- ja jätehuolto järjestetään niin, että se vastaa asiakasmäärien kehitystä? liikennejärjestelyjä ja logistiikkaa voidaan tehostaa? matkailualueen ja sidosryhmien yhteistyötä ja toimintoja kehitetään? yhteistyöverkostojen liiketoimintaa voidaan kehittää? brändiä vahvistetaan ja miten markkinointi ja myynti toteutetaan? rakennetaan, kuinka paljon ja minne? teitä, katuja ja yleisiä alueita kehitetään? 3/11/

29 Summa summarum Matkailu ei kehity (eikä kuihdu) umpiossa, se näkyy ja tuntuu kaikkialla, ainakin Sotkamossa Kuvittele Sotkamo ilman matkailuliiketoimintaa! Yhteinen tahtotila ja päämäärä > matkailustrategia on oikeasti tärkeä paperi olisi hyvä ottaa kantaa ainakin tärkeimpiin matkailuliiketoiminnan ja muun maailman kosketuspintoihin Kuntalaisten ja matkailun synergiaedut tiheällä kammalla esiin > hyötyä kunnille, asukkaille, yrittäjille ja matkailijoille Matkailukeskukset ovat kuin pieniä kaupunkeja ja yhdyskuntia > huomioitava yhdyskuntasuunnittelun kaikki osa-alueet + kannattavan liiketoiminnan edellytykset 3/11/

30 Case 1. Himos Page 30

31

32

33

34

35

36 Himoksen yleiskaava 2005

37 Yleiskaavan uudistussuunnitelma

38 Himoskylä 2008

39 Patajoki

40 Osa-alueet

41 FCG:n laatimat kaavat vuodesta 2005

42

43

44

45

46

47

48

49 Himoksen virtuaalimalli

50

51

52 Kokemuksia Himokselta I Menestystekijöitä Yhdessä tehty suunnitelma Master Plan Ei ole oikeusvaikutteinen, mutta silti kaikkien tulisi sitoutua Ristiriitatilanteissakin neuvotteluyhteyden tulee säilyä On hyvä olla olemassa Plan B Master Planin tulee tarvittaessa joustaa Himoksen ydinalueen jumittaessa edelleen kylpyläriidasta hiihtokeskuksen kanssa, Päijänranta on nähty alkusysäyksenä joka saisi kehityksen taas käyntiin. Vision tulee olla realistinen ja totta Himos-hullu Toteutuksen ja jalkauttamisen resurssointi Yritysten pitää pystyä keskittymään omaan liiketoimintaansa Hanke Sidosryhmä-strategia Kaupunki, kehitysyhtiö, maakuntataso, valtakunnan taso, OSKE Page 52

53 Kokemuksia Himokselta II Menestystekijöitä Isoilla toimijoilla riittävästi rohkeutta Ympärivuotisuuden kehittäminen Kärkiyritykset ja niiden rooli vaihtuvat sesongeittain Mitä ollaan oikeasti? Hiihtokeskus vai matkailukeskus vai tapahtumakeskus Himos Kiinteistökehitys Oy (HKK) Esisopimuksen maanomistajien kanssa master planin pohjalta, kaavoittaa, kaavan tavoitteet master planin mukaiset, sitoutuvat ostamaan kaava-alueet kehitettäväksi, kun kaava on valmis Tärkeä rooli Himoksen kehittämisessä, koska kaupungin omat resurssit ei riitä Ilman Kiinteistökehitystä kehitystä ei todellakaan olisi nyt. HKK on ottanut aktiivisen kehittäjän ja junailijan roolin. Haasteina Ei olla päästy yhteiseen markkinointiin ja tuotekehitykseen Ei ole yhteisiä arvoja, brändiä yms Page 53

54 Case 2: Tahko Page 54

55 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kokemuksia Tahkolta case II Page 55

56 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Tahkon kehittämissuunnitelma 2020 Laadittiin Tahkovuoren yleiskaava Lukuisia hankekohtaisia asemakaavoja Page 56

57 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Tahkovuoren matkailukeskuksesta luodaan kiinnostava, monipuolinen vapaa-ajanviettokohde ja sen seurauksena sijoittajia kiinnostava investointikohde. Monipuolisen palvelurakenteen aikaansaamiseksi ja kokonaistaloudellisten vaikutusten lisäämiseksi kehitetään Tahkovuoren ympärivuotista käyttöä. Rakentaminen toteutetaan siten, että alue muodostaa dynaamisen ja luonnonläheisen ympäristön viettää vapaa-aikaa. Lähtökohtana kehittämiselle ovat Tahkovuoren tarjoamat luonnon olosuhteet, olemassa oleva rakenne ja kestävän kehityksen periaatteet Page 57

58 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Majoituskapasiteetin tavoitteet Majoitusmuoto Nykyiset Vuosi 2010 Vuosi 2020 Lisäys Hotellityyppinen Lomakylä Yksittäinen vuokramökki Matkailuvaunu Maatilamajoitus Yhteensä (noin) Page 58

59 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Laadittiin Laaja keskustatoimintojen alue Turhan tarkat RA/RM-alueet Osoitettu alueet, jossa asemakaavoituksella ratkaistaan maankäyttö Kymmeniä hankekohtaisia asemakaavoja Tahkovuoren yleiskaava Page 59

60 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Page 60

61 Tahko kehittämissuunnitelma Julkistamistilaisuus

62 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Page 62

63 Tahkon kaavatilanne 2014 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Page 63

64 Työn tavoite Nilsiän kaupungin tavoitteena on tehdä Tahkosta johtava matkailukeskus Suomessa. Tavoitteen saavuttamisen vauhdittamiseksi käynnistettiin Tahko kehittämissuunnitelman laatiminen, joka toimii myös lähtökohta-aineistona Tahkovuoren osayleiskaavan tarkistamistyölle. Kehittämissuunnitelma on Tahkon yritysten, Nilsiän kaupungin ja muiden julkishallinnon toimijoiden yhteinen näkemys Tahkon kehittämisstrategiaksi Page 64

65 Maankäytön kehityskuva Tahkon kehittämissuunnitelman yhteydessä on laadittu Tahkon tulevaa maankäyttöä kuvaava strateginen kehityskuvakartta sekä määritelty maankäytön kehittämisperiaatteet eri toiminnoille. Rinnetoimintojen turvaaminen Saariston hyödyntäminen Tahkon keskustan kehittäminen kolmas golfkenttä Nilsiän keskusta Tahko yhdistyminen Page 65

66 Page 66

67 Tahko 2030 kehittämissuunnitelman TTahko 2030 kehittämissuunnitelman TOIMENPITEET aikajanalla ja priorisoituna 30 kehittämissuunnitelman TOIMENPITEET aikajanalla ja priorisoituna ENPITEET aikajanalla ja priorisoituna Page 67

68 Yhteenveto Road Map visiosta toteutusvaiheeseen

69 Master Plan Visiossa riittävän pitkäaikajänne Näkökulma: kapasiteetti vai kysyntä Strategisia tavoitteita Konkreettisia tavoitteita Mittareita Toimenpiteitä vastuutahoineen Maankäytön yhteensovittaminen MUTTA myös, jotain konkreettista, nopealla aikataululla tapahtuvaa ja yritysten toimintaan heijastuvaa Page 69

70 Master Planin Road Map työkalu puitteet johtamiselle ja mittaamiselle luo läpinäkyvyyden ja konkretisoi eri kehittämistoimenpiteiden keskinäiset riippuvuussuhteet tukee Master Planin ja vision toteutumista mahdollistaa nopeat ohjaavat toimenpiteet toimintaympäristön muuttuessa on syntynyt useiden eri toimijoiden yhteistyön tuloksena

71 Page 71

72 Page 72