Vastaus kirjalliseen kysymykseen E 11/2018 maasta vietävän ja maahan tuotavan jätteen määrästä

Transkriptio

1 M2017/03187/Kl Ympäristö- ja energiaministeriö Ruotsin ympäristöministeri Karolina Skog Pohjoismaiden neuvosto Ved Stranden 18 DK-1061 København K Tanska Vastaus kirjalliseen kysymykseen E 11/2018 maasta vietävän ja maahan tuotavan jätteen määrästä Pohjoismaiden neuvoston Kestävä Pohjola -valiokunta toivoo jäsenehdotuksen A 1758/hållbar käsittelyn yhteydessä saavansa yleiskatsauksen maastaviennin ja maahantuonnin kehityksestä sekä vihreiden (ei-vaarallisten) että vaarallisen jätteiden osalta ja esittää siksi seuraavat kysymykset Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin hallituksille: 1. Maasta viedyn ja maahan tuodun kotitalous- ja teollisuusjätteen määrät, seuraavasti eriteltyinä: a) Kokonaisjätemäärä (tonnia/vuosi) b) Vaarallisen jätteen kokonaismäärä (tonnia/vuosi) c) Vaarallisen jätteen vienti EU- ja ETA-alueelle (tonnia/vuosi) d) Vaarallisen jätteen vienti EU- ja ETA-alueen ulkopuolelle (tonnia/vuosi) e) Maahan tuodun vaarallisen jätteen määrä (tonnia/vuosi) f) Maasta viedyn ei-vaarallisen jätteen määrä (tonnia/vuosi) g) Maahan tuodun ei-vaarallisen jätteen määrä (tonnia/vuosi) 2. Kohtaan 1g) liittyen, mikä on pääasiallinen syy siihen, että ei-vaarallista jätettä tuodaan Pohjoismaihin? 3. Kohtaan 1f) liittyen, mitkä ovat perustelut ei-vaarallisen jätteen maastaviennille Pohjoismaista? 4. Kuinka paljon ei-vaarallista jätettä siirretään Pohjoismaiden välillä ja mikä on pääasiallinen syy näihin siirtoihin? 5. Mikä on pääasiallinen syy vaarallisen jätteen viennille? Puhelinvaihde: Faksi: Verkkosivusto: Postiosoite: SE Stockholm Käyntiosoite: Malmtorgsgatan 3 Sähköposti: m.registrator@regeringskansliet.se

2 6. Pitävätkö Pohjoismaiden hallitukset ei-vaarallisen ja vaarallisen jätteen maastaviennin ja maahantuonnin nykytilaa pitkällä aikavälillä kestävänä ratkaisuna ilmaston kannalta? Pohjoismaiden hallitusten vastaukset: 1. Maasta viedyn ja maahan tuodun kotitalous- ja teollisuusjätteen määrät, seuraavasti eriteltyinä: a) Kokonaisjätemäärä (tonnia/vuosi) RUOTSI: Ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluva kokonaisjätemäärä tonneina (Ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluva jäte koostu vaarallisesta ja tietystä muuntyyppisestä jätteestä; vuodelta 2017 ei vielä ole lukuja) TUONTI/MAAHANTUONTI VIENTI/MAASTAVIENTI ISLANTI: Ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluva kokonaisjätemäärä tonneina Islannissa ei ole koottu tietoa vuosilta Vuoden 2016 tiedot perustuvat hyväksyttyjä ilmoituksia vaarallisten jätteiden siirroista koskeviin määriin liitteessä 1a. Maasta vietävä jäte on vaarallista (sekä vaaratonta) jätettä. Kotitalousjätettä, sekajätettä tai muuta jätettä ei viedä maasta, koska maastavienti on kallista. TUONTI/MAAHANTUONTI VIENTI/MAASTAVIENTI (19)

3 NORJA: Ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluva kokonaisjätemäärä tonneina (Ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluva jäte koostu vaarallisesta ja tietystä muuntyyppisestä jätteestä) TUONTI/MAAHANTUONTI VIENTI/MAASTAVIENTI SUOMI: Ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluva kokonaisjätemäärä tonneina (Ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluva jäte koostu vaarallisesta ja tietystä muuntyyppisestä jätteestä; vuoden 2017 luvut ovat epäviralliset) TUONTI/MAAHANTUONTI VIENTI/MAASTAVIENTI (19)

4 TANSKA: Vuosi Tyyppi Vienti Tuonti FÄRSAARET: Ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluva kokonaisjätemäärä tonneina (Ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluva jäte koostu vaarallisesta ja tietystä muuntyyppisestä jätteestä; vuodelta 2017 ei vielä ole lukuja) TUONTI/MAAHANTUONTI VIENTI/MAASTAVIENTI (19)

5 Vaarallisen jätteen kokonaismäärä (tonnia/vuosi) RUOTSI: TUONTI/MAAHANTUONTI VIENTI/MAASTAVIENTI ISLANTI: Islannissa ei ole koottu tietoa vuosilta Vuoden 2016 tiedot perustuvat hyväksyttyjä ilmoituksia vaarallisten jätteiden siirroista koskeviin määriin liitteessä 1a. TUONTI/MAAHANTUONTI VIENTI/MAASTAVIENTI NORJA: TUONTI/MAAHANTUONTI VIENTI/MAASTAVIENTI SUOMI (mukaan lukien Y46 ja Y47): TUONTI/MAAHANTUONTI VIENTI/MAASTAVIENTI (19)

6 TANSKA: Vaarallinen jäte Tyyppi Vienti Tuonti FÄRSAARET: VIENTI/MAASTAVIENTI c) Vaarallisen jätteen vienti EU- ja ETA-alueelle (tonnia/vuosi) RUOTSI: (19)

7 ISLANTI: NORJA: SUOMI: (19)

8 TANSKA: Vaarallinen jäte vastaanottaja EU/ETAmaa FÄRSAARET Katso b) d) Vaarallisen jätteen vienti EU- ja ETA-alueen ulkopuolelle (tonnia/vuosi) RUOTSI: ISLANTI: (19)

9 NORJA: SUOMI: TANSKA: Vaarallinen jäte vastaanottaja muut FÄRSAARET: ei vientiä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelle 9 (19)

10 e) Maahan tuodun vaarallisen jätteen määrä (tonnia/vuosi) RUOTSI: EU-/ETA-alueelta Ruotsiin tuodun vaarallisen jätteen määrä (tonnia) EU-/ETA-alueen ulkopuolelta Ruotsiin tuodun vaarallisen jätteen määrä (tonnia) ISLANTI: EU-/ETA-alueelta Islantiin tuodun vaarallisen jätteen määrä (tonnia) EU-/ETA-alueen ulkopuolelta Islantiin tuodun vaarallisen jätteen määrä (tonnia) (19)

11 NORJA: EU-/ETA-alueelta Norjaan tuodun vaarallisen jätteen määrä (tonnia) EU-/ETA-alueen ulkopuolelta Norjaan tuodun vaarallisen jätteen määrä (tonnia) SUOMI: EU-/ETA-alueelta Suomeen tuodun vaarallisen jätteen määrä (tonnia) (19)

12 EU-/ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen tuodun vaarallisen jätteen määrä (tonnia) TANSKA: Vaarallinen jäte tuontimaa EU/ETAmaa f (19)

13 Vaarallinen jäte tuontimaa muut FÄRSAARET: Ei jätteen maahantuontia. f) Maasta viedyn ei-vaarallisen jätteen määrä (tonnia/vuosi) RUOTSI: Ruotsilla ei ole lukuja tästä. Huom.: Lainsäädäntö ei sisällä määräyksiä siitä, että näitä lukuja tulee raportoida erikseen meille tai jollekin muulle viranomaiselle. Ruotsin luonnonsuojelulaitoksen (Naturvårdsverket) raportissa Avfall i Sverige mainitaan lyhyesti sivulla 90, että ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluva (vihreä) jäte ei sisälly lukuihin. Siinä kerrotaan myös, kuinka suureksi kyseinen osuus arvioidaan Ruotsin tilastokeskuksen SCB:n ulkomaankauppaa koskevien lukujen perusteella. 4.pdf?pid= ISLANTI: Islannilla ei ole lukuja tästä. Huom.: Tullin tiedot määristä, jotka on rekisteröity jätteeksi määritellyllä tullinumerolla voivat antaa yleiskuvan vihreän jätteen maahan tuonnista ja maasta viennistä. 13 (19)

14 Näihin lukuihin sisältyy kuitenkin aina kaikki ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluva jäte sekä osa väärällä tullinumerolla rekisteröidystä maahantuonnista ja maastaviennistä. NORJA: Norjalla ei ole lukuja tästä. SUOMI: Suomella ei ole lukuja tästä. Shipments of green-listed waste / a Nordic survey (2016): Shipments of green-listed waste are controlled at the borders and afterwards with the aid of data reported and maintained in the environmental administration s compliancemonitoring system, called Vahti (currently: Ylva). In Finland, amounts of both notification-subject and green-listed shipments are reported yearly by the exporting companies, and supervising environmental authorities approve the reports. The reported data are maintained in the environmental administration s Vahti compliance-monitoring system. Regrettably, it is not comprehensive, because not all companies exporting waste are obliged to make Vahti reports. This effect is especially strong for relatively small companies, for which permission and supervision are handled by municipal environmental authorities. TANSKA: eivaarallinen Vienti (19)

15 FÄRSAARET: MAASTA VIENTI/MAAHANTUONTI, ei-vaarallinen jäte g) Maahan tuodun ei-vaarallisen jätteen määrä (tonnia/vuosi) RUOTSI: Ruotsilla ei ole lukuja tästä. Huom.: Lainsäädäntö ei sisällä määräyksiä siitä, että näitä lukuja tulee raportoida erikseen meille tai jollekin muulle viranomaiselle. Ruotsin luonnonsuojelulaitoksen (Naturvårdsverket) raportissa Avfall i Sverige mainitaan lyhyesti sivulla 90, että Ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluva (ei-vaarallinen) jäte ei sisälly lukuihin. Siinä kerrotaan myös, kuinka suureksi kyseinen osuus arvioidaan Ruotsin tilastokeskuksen SCB:n ulkomaankauppaa koskevien lukujen perusteella. 4.pdf?pid= Lukuja raportissa ei kuitenkaan esitetä. ISLANTI: Islannilla ei ole lukuja tästä. Todennäköisesti tämän luvun pitäisi olla 0 tonnia/vuosi. Huom.: Tullin tiedot määristä, jotka on rekisteröity jätteeksi määritellyllä tullinumerolla voivat antaa yleiskuvan vihreän jätteen maahan tuonnista ja maasta viennistä. Näihin lukuihin sisältyy kuitenkin aina kaikki ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluva jäte sekä osa väärällä tullinumerolla rekisteröidystä maahantuonnista ja maastaviennistä. NORJA: Norjalla ei ole lukuja tästä. 15 (19)

16 SUOMI: Suomella ei ole lukuja tästä. TANSKA: eivaarallinen Tuonti FÄRSAARET: Ei jätteen maahantuontia. 2. Kohtaan 1g) liittyen, mikä on pääasiallinen syy siihen, että ei-vaarallista jätettä tuodaan Pohjoismaihin? Jätettä pidetään resurssina ja sen vuoksi luonnollisena rajat ylittävän kaupankäynnin kohteena voimassa olevan lainsäädännön puitteissa. EU:n jätedirektiivissä (2008/98/EY) todetaan, että EU:lla tulee olla yhteistä jätteenkäsittelykapasiteettia, minkä vuoksi kullakin jäsenmaalla ei aina tarvitse olla omia laitoksia jätteen käsittelemiseksi parhaalla mahdollisella tavalla (artikla 16). Asian luonteen mukaisesti tavoitteena on paras jätehierarkian mukainen käsittely, ja sen vuoksi jätteitä lähetetään maihin, joilla on esimerkiksi laitoksia materiaalien hyödyntämistä varten. 16 (19)

17 Ruotsissa on muun muassa paperia ja metallia hyödyntäviä laitoksia. Jätteen vienti voi olla taloudellisesti edullista eikä viejämaalla itsellään ole mahdollisuuksia jätteiden hyödyntämiseen. Meillä ei ole selkeää kokonaiskuvaa siitä, miltä ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvat tai ei-vaaralliset/vihreät jätevirrat näyttävät. 3. Kohtaan 1f) liittyen, mitkä ovat perustelut ei-vaarallisen jätteen maastaviennille Pohjoismaista? Jätettä pidetään resurssina ja sen vuoksi luonnollisena rajat ylittävän kaupankäynnin kohteena voimassa olevan lainsäädännön puitteissa, vrt. kysymys nro 2. Selityksenä voi olla, että materiaalille on kysyntää, että se on taloudellisesti edullista tai että maalla ei itsellään ole mahdollisuuksia hyödyntää jätteitä. Meillä ei ole selkeää kokonaiskuvaa siitä, miltä ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvat tai ei-vaaralliset/vihreät jätevirrat näyttävät. 4. Kuinka paljon ei-vaarallista jätettä siirretään Pohjoismaiden välillä ja mikä on pääasiallinen syy näihin siirtoihin? Jätettä pidetään resurssina ja sen vuoksi luonnollisena rajat ylittävän kaupankäynnin kohteena voimassa olevan lainsäädännön puitteissa, vrt. kysymys nro 2. Selityksenä voi olla, että materiaalille on kysyntää, että se on taloudellisesti edullista tai että maalla ei itsellään ole mahdollisuuksia hyödyntää jätteitä. Meillä ei ole selkeää kokonaiskuvaa siitä, miltä ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvat tai ei-vaaralliset/vihreät jätevirrat näyttävät. Norjan ja Ruotsin välisissä rajatarkastuksissa on havaittu, että ei-vaarallista jätettä kuten paperia ja metallia viedään materiaalien hyödyntämistä varten Ruotsiin. Vuonna 2016 Tanska toi tonnia jätettä Norjasta ja tonnia Ruotsista. Kyse oli sekä ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvasta että eivaarallisesta jätteestä. Ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvan ja ei-vaarallisen 17 (19)

18 jätteen vienti Tanskasta Norjaan oli tonnia Ruotsiin tonnia vuonna Mikä on pääasiallinen syy vaarallisen jätteen viennille? Vaarallisen jätteen vienti EU:n, OECD:n ja ETA:n ulkopuolisiin maihin on kielletty. Selityksenä vaarallisen jätteen viennille muihin EU-/ETA-maihin on todennäköisesti esimerkiksi taloudellinen etu tai ettei maalla ole omia jätteenkäsittelymahdollisuuksia tai että tarvitaan varajärjestelmä jätemäärien tilapäisten huippujen käsittelyyn. Vuonna 2008 julkaisussa raportissa, joka käsitteli rajat ylittäviä jätesiirtoja EU:ssa, ( 20of%20waste%20in%20the%20EU/wp/tech_1_2008) haettiin selityksiä muun muassa lisääntyneille jätteiden siirroille ja havaittiin useita tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttivat sekä ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvien jätteiden että vaarattomien/vihreiden jätteiden siirtoihin. Nämä tekijät ovat suurimmaksi osaksi edelleen samat. Ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvan jätteen osalta jätteen käsittelykustannuksen todettiin olevan tärkein tekijä. Vihreän jätteen osalta mainittiin parempi hinta sekundäärisestä jätteestä kansanvälisillä markkinoilla, alhaiset kuljetuskustannukset ja lisäksi käsiteltävän jätteen määrän kasvu EU:n markkinoilla. 6. Pitävätkö Pohjoismaiden hallitukset ei-vaarallisen ja vaarallisen jätteen maastaviennin ja maahantuonnin nykytilaa pitkällä aikavälillä kestävänä ratkaisuna ilmaston kannalta? Pidämme EU:n jätteensiirtoasetusta tehokkaana välineenä, jonka avulla voidaan valvoa vaarallisten jätteiden virtoja, vaikka se edellyttääkin riittävien resurssien saamista tarkastuksia ja valvontaa varten. EU:n jätteensiirtoasetuksen tarkistaminen on myös tulossa ja työ on jo käynnistynyt komissiossa ja EU:n jäsenmaissa. Vaarallisten jätteiden vientikielto EU:n, ETA:n ja OECD:n ulkopuolisiin maihin on tärkeä, jotta voidaan estää jätteiden siirto maihin, jotka eivät pysty käsittelemään niitä sopivalla tavalla. Sen sijaan vihreiden jätteiden virtoja on hyvin vaikea seurata ja valvoa. Parempaa valvontaa tarvitaan tiettyjen jätelajien kohdalla, joita saatetaan käsitellä väärällä tavalla vastaanottomaassa tai joiden käsittely muuten voi aiheuttaa ongelmia ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Arviomme mukaan kyse on esimerkiksi tietyistä muovijätevirroista, joihin 18 (19)

19 tällä hetkellä liittyy isoja ongelmia viennissä ja jotka aiheuttavat ongelmia ympäristölle ja ihmisten terveydelle, muun muassa merien roskaantumista. Muovialalla tarvittavista toimenpiteistä keskustellaan parhaillaan vaarallisten jätteiden maanrajan ylittävien siirtojen ja loppukäsittelyn valvontaa koskevan Baselin yleissopimuksen puitteissa. Norja on ehdottanut yleissopimuksen liitteen muuttamista, jotta muovijätteen vientiä pystyttäisiin valvomaan paremmin. Norja, Kanada, Uruguay ja Sveitsi ovat myös ehdottaneet uutta muovialan kumppanuutta Baselin yleissopimuksen puitteissa. Hallitukset katsovat, että kysymykseen on nyt vastattu. Karolina Skog 19 (19)