UUSI LOHJA - MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI Tiivistelmä vaihtoehdoista saaduista lausunnoista /TL

Transkriptio

1 UUSI LOHJA - MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI Tiivistelmä vaihtoehdoista saaduista lausunnoista /TL Lausunnonantaja VIRANOMAISET 1 Valtaväylillä metropoliin 2 Seutukeskus ja omavaraiset taajamat 3 Kasvavat taajamat ja kylät Malli 1 tunnistaa hyvin kasvupaineet, mutta mitoitus on korkea. Malli 1. Uudenmaan elinkeino-, liikenneuhkaa hajauttaa yhdyskuntarakennetta, erityisesti asuinmaaseudulle ja ympäristökeskus ( ) on kovaa kasvua. Malli 2 hyödyntää hyvin olemassa olevaa ja on malleista ns. ihanteellisin, mutta ei niin realistinen kuin malli 1. Malli 3 hajauttaa yhdyskuntarakennetta muihin malleihin verrattuna. Malli on kallis kunnalle ja palveluiden järjestämiselle. Palveluverkkoselvityksen teko samanaikaisesti maankäytön kehityskuvan ja rakennemallien kanssa on tärkeää, jotta kuntatalouden näkökulma tulee selvitettyä samanaikaisesti ja saadaan kokonaisvaltainen kuva ja suunnitelma kunnan kehitysksestä. Kehityskuvan ja rakennemallin tueksi tulisi laatia koko uuden kunnan alueen kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma (ELY-keskus voi osallistua liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnan kustannuksiin). Mikään kolmesta alustavasta vaihtoehdosta ei vaikuta sellaisenaan liikenteen näkökulmasta parhaalta vaihtoehdolta. Kehityksen tavoitteena oleva yli 1%:n kasvu on haasteellinen erityisesti kuntatalouden, palveluiden ja yhdyskunnan hajautumisen kannalta. 2. Liikennevirasto ( ) Länsi-Uudenmaan LJS (liikennejärjestelmäsuunnitelma): Tavoitteena maankäytön toteuttaminen nykyistä taajama- ja kylärakennetta täydentäen sekä kehityskäytäviä vahvistaen siten, että vähennetään liikennetarvetta. Yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeimmät kohteet: keskustan palvelutason edellyttämän väestöpohjan ylläpito, nauhataajaman ja sen lievealueen asutusrakennetta tiivistävä kehitys sekä kaupungin muiden taajamien palveluvarustuksen turvaaminen. Taajama-alueita merkittävästi laajentavat tai kaupungin asutuksesta etäisiä työpaikka-alueita koskevat ratkaisut voivat kaupungin alueella heikentää joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn palvelutasoa sekä muun liikenteen sujuvuutta. Uudessa maankäytössä tulisi varmistaa systemaattisesti vaikutukset kaikkien kulkumuotojen kannalta ja hakea ratkaisuja, joilla pystytään tukemaan niin joukkoliikenteen, kuin lyhyillä matkoilla myös kävelyn ja pyöräilyn suosiota. Rantaradan palvelutason parantaminen, Hanko-Hyvinkää -radan sähköistäminen, ESA-rata (+lähijunaliikenne Espoo-Lohja) pitkän tähtäyksen toimia; nykytilassa korostuu linja-autoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn palvelutason parantaminen. 3. Uudenmaan liitto ( ) Kokonaiskuvan muodostaminen uuden Lohjan painopistealueista kuntaliitoksen jälkeen on tärkeää, ja työ tuottaisi hyvän pohjan myös oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatimiselle (kehityskuva sitovuudeltaan ja ohjausvaikutukseltaan heikko väline). Eri alueiden (vyöhykkeiden) luonteiden tunnistaminen on työn erityinen ansio. Maankäytön ohjausvälineen pohdintaa eri vyöhykkeillä tulisi vielä jatkaa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota rakentamisen ohjaamiseen vyöhykkeillä "taajamien läheinen maaseutu", "nauhataajaman lievealue", "kylän vaikutusalue" sekä "asuinmaaseutu". Uudenmaan maakuntahallitus ei ole kannattanut yleiskaavan käyttämistä suoraan rakennusluvan perusteena (MRL 44 ) Uudenmaan kyläalueilla. Kehityskuvan kasvutavoite on kova ja siksi kehityskuvassa on tarpeen määritellä toteutusta ja ajoitusta, jotta yhdyskuntarakenne ei hajautuisi voimavarojen hajotessa liian moneen suuntaan, mikäli kasvu toteutuu tavoiteltua hitaammin. Jatkotyössä tarvitaan vieläkin rohkeampia valintoja ja priorisointia. Maakuntakaavassa painotetaan nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja olemassa olevan infrastruktuurin tehokasta hyödyntämistä. Jos Lohjan taajamaradan toteutumisen edellytyksiä halutaan edistää, on kasvua painotettava vahvasti keskustaajamaan. 4. Museovirasto ( ) Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamien muinaisjäännösten osalta todetaan, että niitä sijaitsee erityisesti Lohjan keskusta-alueella, jossa kasvupaineet ovat kovimmat. Myös Karjalohjan, Sammatin, Nummen, Saukkolan ja Pusulan alueilla on muinaisjäännösryhmien muodostamia tihentymiä. Suunnittelumallien arvioinnin kannalta Museovirasto näkee ongelmallisena sen, että Lohjan kaupungin muinaisjäännösinventoinnit ovat pääosin nykymaankäytön näkökulmasta vanhentuneita. Museovirasto suosittaa, että Lohjan kaupunki tekisi pitkäntähtäimen suunnitelman alueensa muinaisjäännösten inventoimiseksi. 5. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo ( ) Lohjalla sijaitsee useita valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön ja arvokkaan kulttuurimaiseman alueita. isia malleja esittelevässä aineistossa ei maakuntamuseon mielestä tuoda riittävällä tavalla esiin kulttuuriympäristön arvoja ja niihin kohdistuvia vaikutuksia. 1

2 NAAPURIKUNNAT 1 Valtaväylillä metropoliin 2 Seutukeskus ja omavaraiset taajamat 3 Kasvavat taajamat ja kylät 6. Vihdin kunta (kh ) Vihdin kunta esittää, että Lohjan kehityskuvatyötä jatketaan vaihtoehdon 1 pohjalta. Tämä vaihtoehto tukee parhaiten Länsiradan kehittämisvyöhykettä ja luo hyvän pohjan ylikunnallisille palveluille sekä seudullisen joukkoliikenteen parantamiselle. 7. Siuntion kunta (kh , täydennys 2/2014) Vaihtoehdossa 1 voisi paremmin hyödyntää rantarataa. Maantieyhteyden vahvistaminen Lohja-Siuntio -osalla parantaisi lohjalaisten joukkoliikennetarjontaa metropolialueelle välittömästi. Lisäksi yhteyden kehittäminen mahdollistaisi siuntiolaisten hyötymisen mm. Lohjan kaupallisista palveluista. 8. Someron kaupunki (kh ) Someron kannalta on luonnollista kiinnittää erityistä huomiota suunnitelmiin, jotka kohdistuvat sen lähialueisiin eli lähinnä Nummi-Pusulan alueen länsi- ja pohjoisosiin. jen 1, 2 ja 3 välillä ei mainittujen alueiden osalta ole nähtävissä merkittäviä eroja. Kaikki vaihtoehdot sisältävät mm. Loukun kohdalle merkityn potentiaalisen työpaikka-alueen ja maantien Loukusta Pusulaan. Someron kaupunki painottaa omalta osaltaan maakunnan rajat ylittävän työssäkäynnin edellytysten turvaamista koskevaa tavoitetta, jonka merkitys korostuu Someron kaltaisilla maakunnan maantieteellisillä reuna-alueilla. Tähän liittyen Someron osalta työmatkaliikenteessä korostuu Forssan ja pääkaupunkiseudun suunnan merkittävyys. 9. Karkkilan kaupunki (kh ) Pohjoinen potentiaalinen työpaikka-alue tukee Karkkilan "lähipalvelualue"-tavoitetta. Karkkilan kaupungin strategian (kv ) mukaisesti Karkkila haluaa olla laajeneva lähipalvelualue, jossa palvelut tuotetaan kaupunkia laajemmalle alueelle. Tavoite toteutuu parhaiten vaihtoedossa 3; kasvu suuntautuu taajamien lisäksi maakunnallisesti merkittäviin kyliin, jolloin Ikkalan kylä tukeutuu myös Karkkilan palveluihin. Pohjoinen potentiaalinen työpaikkaalue tukee Karkkilan "lähipalvelualue"-tavoitetta. 2

3 LAUTAKUNNAT/ 1 Valtaväylillä metropoliin 2 Seutukeskus ja omavaraiset taajamat 3 Kasvavat taajamat ja kylät HALLINTOKUNNAT 10. Tekninen lautakunta ( ) Yhdyskuntatekniikan rakentamisen ja ylläpidon näkökulmasta kasvu tulisi suunnata ensisijaisesti olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämiseen ja näiden taajamien täydennysrakentamiseen sekä nykyisten taajamien laajentamiseen välittömästi verkostojen tuntumassa. Uusien kaava-alueiden suunnittelua ja käyttöönottoa täysin irrallaan nykyisestä verkostosta tulisi välttää. Palveluverkon näkökulmasta kaupungin kasvu tulisi ohjata nykyiseen kiinteistökantaan tukeutuville alueille, joilla voitaisiin ylläpitää niin teknisesti kuin taloudellisestikin mahdollisimman optimaalista palveluverkkoa. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen tukee parhaiten joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. on 2 tukeutuva ratkaisu toteuttaisi parhaiten näitä tavoitteita. 11. Ympäristö- ja rakennuslautakunta ( ) Lautakunnan näkemyksen mukaan vaihtoehto 2 on yhdyskuntataloudellisesti ja toiminnallisesti toteutumiskelpoisin vaihtoehto. Hyödyntäisi jo rakennettua liikenne- ja kunnallisteknistä verkostoa, tukee palveluiden säilymistä ja kehittymistä Lohjan eri osissa taajama-alueilla ja myös parhaiten edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Huolimatta siitä, mikä rakennemallit tulee valituksi on ympäristön kannalta tärkeää, että maankäyttö ja rakentaminen perustuu ensisijaisesti hyvin suunniteltuun kaavoitukseen ja muihin rakentamista ohjaaviin säädöksiin ja ohjeistuksiin, ja että niissä on tehty monipuoliset ympäristöselvitykset. Logistisesti hyvien liikenneväylien risteyskohtia tai niiden läheisyyttä on hyödynnettävä mm. meluhaittojen takia ensisijaisesti työpaikka-alueina. Maaseudun kylät tulee myös säilyttää elinkykyisinä ja hyvinä vaihtoehtoisina asuinalueina. Taajamien täydennysrakentamisessa tulee huomioida riittävien lähivirkistysalueiden turvaaminen ja ekologisten viheryhteyksien säilyminen. Keskustaajaaman läheisyydessä ja hyvien kulkuyhteyksien lähellä on edelleenkin liian vähän pohjavesialueiden ulkopuolella teollisuus- ja työpaikkatoiminnoille paremmin soveltuvia alueita. Laajat yhtenäiset lähes luonnontilaiset kallio-, metsä- ja peltoalueet tulee säilyttää asumattomina ja estää niille yhdyskuntarakennetta hajauttava lisärakentaminen. Rakennusvalvonnan näkökulmasta on tärkeää saada yleiskaavat niille alueille, joilla on suuria rakentamispaineita. Yleiskaavoja tarvitaan erityisesti Pusulan, Nummi-Saukkola -alueen, Karjalohjan ja Sammatin taajamien lähialueille. Näiden alueiden alueiden kehittyminen ja väestöpohjan kasvu on tärkeää, jotta kaupalliset palvelut säilyvät ja alueet pysyvät elinvoimaisina. Vapaa-ajan maaseutualueeksi merkittyjen alueiden kehittämismahdollisuudet tulisi tarkastella ensisijaisesti kaavalla. Sammatin ja Karjalohjan taajamien säilymistä elinvoimaisina edesauttaa alueeseen rajautuvan vapaa-ajan maaseutalueen kehittyminen. Lisäksi lausunnossa on tuotu esille mm. Karstun mahdollisuudet liittyä viemäriverkkoon, Lohjansaaren osayleiskaavan tarve, Tavolan kehittymisen edellyttämät tiejärjestelyjen muutokset, Koisjärven liikenteellisen solmukohdan merkitys (alueelle ei viime vuosina ole kohdistunut suuria rakentamispaineita) sekä asumisen kehittämistarve Mynterlä-Vasarla-Pulli-Kouvola -alueella. 3

4 LAUTAKUNNAT/ 1 Valtaväylillä metropoliin 2 Seutukeskus ja omavaraiset taajamat 3 Kasvavat taajamat ja kylät HALLINTOKUNNAT 12. Perusturvatoimi ( ) Perusturvan palveluiden järjestämisen kannalta paras kehityskuva on vaihtoehto 1, joka turvaa parhaiten palveluiden laadun, kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden pitkällä tähtäimellä. 13. Kasvatus- ja opetuslautakunta ( ) Palvelujen järjestämisen näkökulmasta haasteeksi nousee kehitettävien kylien määrä. Palveluiden tarve leviää ympäri kuntaa, kehittämisen aikataulutus tärkeää. Nummen-Saukkolan alue vaatii erityistä tarkastelua. Palveluiden järjestämisen ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta toimivin vaihtoehto 2. Luo parhaat edellytykset Lohjan varhaiskasvatus-, opetus ja nuorisopalvelujen alueellisesti tasaarvoiselle ja toisaalta riittävän kattavalle kehittämiselle. Ei hyödynnä riittävästi nauhataajaman kehittämispotentiaalia. Vaikka väestönlisäys tässä mallissa maltillisin, nousee varhaiskasvatuksen, opetuksen ja nuorisopalvelujen uudistamistarpeet eniten. Tämä ei tue kuntatalouden vahvistumista. 14. Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta ( ) Keskittyy liikaa nauhataajaman ja ylipäänsä kunnan itäosan kehittämiseen. Palveluiden järjestämisen ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta toimivin vaihtoehto 2. Luo parhaat edellytykset Lohjan kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen alueellisesti tasa-arvoiselle ja toisaalta riittävän kattavalle kehittämiselle. Ei hyödynnä riittävästi nauhataajaman kehittämispotentiaalia. ja tulee arvioida myös rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman näkökulmasta. Toteutettava malli tulee valita siten, että merkittävän kulttuuriympäristön ja maiseman säilyminen turvataan. 15. Lohjan Liikuntakeskus Oy ( ) Tukisiko malli parhaiten esim. Neidonkeitaan tai muiden keskustan liikuntapavelujen saavutettavuutta edelleen tai lohjalaisen kilpa- ja joukkueurheilun kehittymismahdollisuutta - laajemman alueellisen (metropoli) yhteistyön mahdollisuus seuroille? tukee hyvin liikuntatoimen strategiaa (kylien liikuntapalvelujen kehittäminen ja saavutettavuus, lähiliikuntapaikkojen rakentaminen, kolmannen sektorin parempi hyödyntäminen alueellisessa palvelutuotannossa, liikkumattomien voimakkaampi huomioon ottaminen - kevyen liikenteen väylät - liikuntatilojen käyttöasteen nostaminen) tukee liikuntatoimen strategiaa (luontoliikunnan kehittäminen - harju ja järvi - lähiliikuntapaikkojen rakentaminen, kolmannen sektorin parempi hyödyntäminen alueellisessa palvelutuotannossa, liikkumattomien voimakkaampi huomioon ottaminen - kevyen liikenteen väylät - liikuntatilojen käyttöasteen nostaminen) Yhtiön keskeisten strategisten linjausten vaarantuminen? (kylien liikuntapaikkojen kehittäminen ja saavutettavuus, lähiliikuntapaikkojen Keskustan liikuntapalvelujen saavutettavuus, jos riskeissä rakentaminen, kolmannen sektorin parempi hyödyntäminen joukkoliikenne alakeskuksista keskustaan? alueellisessa palvelutuotannossa) Taajamarata ei toteudu - vaarantuuko keskustan liikuntapalvelujen saavutettavuus? Riittääkö yhtiön/yritysten resurssit kaikkien kirkonkylien ja taajamien liikuntapalvelujen ylläpitämiseen tai kehittämiseen? 1:ssä nyt lueteltujen merkittävimpien matkailu-/vapaaajankohteiksi kirjattaisi lisäksi: virkistysuimala Neidonkeidas, Harjun ulkoilukeskus ja Sporttikeskus Tennari. 4

5 ALUETOIMIKUNNAT 1 Valtaväylillä metropoliin 2 Seutukeskus ja omavaraiset taajamat 3 Kasvavat taajamat ja kylät 16. Valtaväylien aluetoimikunta ( ) 1:n kehitysalueet arvokkaita kehittämisalueita, kuului Lohja metropoliin tai ei. Hyvät kulkuyhteydet pääkaupunkiseudulle. Aluetoimikunnan alueella paljon pääkaupunkiseudulla työssäkäyviä, asutuskaavoituksen tarve ilmeinen. Muijalan, Perttilän ja Lempolan alueet kasvavia alueita myös teollisuuden ja yritysten näkökulmasta, kuului Lohja metropoliin tai ei. 17. Sammatin aluetoimikunta ( ) Aluetoimikunta näkee vaihtoehdon 3 kehityskelpoisimpana vaihtoehtona. Karstun ja Tavolan kylät voisivat tukeutua Sammatin palveluihin. Kyläyhteisöjen kehittäminen luo parhaat edellytykset Sammatille ja muille alueille kasvaa hallitusti. Alueellisen vesihuoltolinjan läheisyyden hyödyntäminen tulisi huomioida. Sammatilla olemassa oleva toimiva keskusta lähipalveluineen. Sammatin koulun alueen kehittäminen harrastusmahdollisuuksien osalta ja kirkonkylän asemakaavan laajentaminen tärkeää. 18. Karstu-Paloniemi-Routio aluetoimikunta ( ) Aluetoimikunta pitää parhaana vaihtoehtoa 3. Tässä vaihtoehdossa väestönkasvu ei ylimitoitettu, takaa parhaiten koko kaupungin kehittämisen, monipuoliset/ihmisläheiset asumisvaihtoehdot, kirkonkylät ja kylät vetovoimatekijöitä, tukee myös vapaa-ajan asutusta ja sen tarvitsemia palveluita, vesiliikenteen kehittäminen, yhtenäisemmän Lohjan kehittyminen. 19. Kaupunkikeskustan aluetoimikunta ( ) Keskustan asukkaiden kannalta huonoimpana pidetään vaihtoehtoa 2, jossa osoitettu asukasta joko keskusta-alueelle tai sen välittömään tuntumaan -> Keskustan alue ei kestä tiivistämistä; Pappilanpellon valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuri-maisema - alueen pilaaminen liialla rakentumisella. Myös vedenottamoiden läheisyys arveluttaa. Keskustan asukkaiden kannalta vaihtoehtoa 3 pidetään parhaana, koska keskustan oletettu väestönkasvu melko maltillinen. Keskustan alue ei kestä tiivistämistä, eikä puistoalueita pidä uhrata rakentamiselle. Vaihtoehdossa ajateltu tasapuolisesti myös taajaamien ja kylien kehittämistä; eniten vaihtoehtoja asumiseen niin keskustoissa kuin viljelymaaseudulla. Kiinnostava avaus Lohjan vesiliikenne. -> Väestön oletettujen kasvulukujen pudottaminen realistiselle tasolle eli edes 0,5 %:iin. 5

6 ALUETOIMIKUNNAT 1 Valtaväylillä metropoliin 2 Seutukeskus ja omavaraiset taajamat 3 Kasvavat taajamat ja kylät 20. Pusulan aluetoimikunta ( ) Kylien kehityksen taantuminen ja maaseudun näivettyminen vaarana. Kylien kehityksen taantuminen ja maaseudun näivettyminen vaarana. Taajamien kehittäminen positiivista. Aluetoimikunnalle soveltuvin vaihtoehto 3. Kirkonkylien miljööt ja kyläyhteisöt vetovoimatekijöitä. Pusulan taajama palveluita lähialueelle tuottava keskus, kasvun kohdistaminen Pusulan alueelle takaa tasapuoliset palvelut ympäri kuntaa. VE3 toisi koko Lohjan alueelle uusia asukkaita ml vapaa-ajan asukkaat. Alakeskusten palvelujen säilyminen tukee myös asumista maaseutualueilla. Järvi ja metsäalueet tulee hyödyntää imagollisesti. Hyvät liikenneyhteydet, vt 2 ja sen vaikutusalue tulisi myös huomioida maankäytön suunnittelussa. Pusulan taajamassa valmistuvat asunnot edessauttavat tiiviin ja tehokkaan yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja palveluiden luonnollista kasvua. Työpaikkatarjonta ja tonttien koko keskeisiä kysymyksiä (suurempia tontteja maaseudulla). Liittyminen metropoliin: Vihdin, Nummelan ja Karkkilan suunnat. 21. Nummen aluetoimikunta ( ) Aluetoimikunta esittää vaihtoehtojen 2 ja 3 yhdistelmää soveltuvimpana vaihtoehtona. Vaihtoehdoissa kaupunkia kehitetään tasapuolisesti ja hyödynnetään nauhataajaman ja syrjäseutujen potentiaalia ja vetovoimatekijöitä. Yhdistelmä kehittäisi tasapuolisesti niin vakinaisen kuin vapaa-ajan väestön sijoittumista alueelle. Siinä korostetaan tärkeimpien lähipalvelujen löytymistä alueelta ja hyödynnetään mm. Lohjan järvi- ja metsäalueita imagollisesti. 22. Etelä-Lohjan aluetoimikunta ( ) 1 jättää Lohjan ja sen alueiden kehittämisen ohjauksen ulkopuolisten käsiin, eikä vaihtoehto palvele Etelä-Lohjan alueen kehittämistä. Hyvänä puolena asukasluvun kasvuun panostus ottamalla hyöty irti pks:n muuttopaineesta mm. maaseutumaista asumista tukevalla ratkaisulla. Seutukeskus nähdään riskinä, jonka varaan on laskettu paljon. Sen pitäisi olla enemmän lisämahdollisuus tässä työssä. Vaihtoehdossa hyviäkin puolia Etelä-Lohjan kannalta. Hajautettu lähestymismalli Etelä-Lohjan kannalta paras, tukee tasapainoisesti taajamatyylistä ja maaseutumaista asumista, painottuu olemassa olevaan. Kouluverkon pitäisi mahdollistaa lasten omatoimisen koulumatkan. Lisäksi tärkeää: mm. vt 25:n Virkkalan pohjoisen liittymän toteutuminen, rautatieyhteyden ulottuminen Virkkalaan, alakeskusten ja taamaien osalta liikenneyhteydet ja julkinen liikenne tukee niiden liittymistä nauhoina tai ympyröinä Lohjan keskustan kanssa yhteydessä olevaksi kokonaisuudeksi. 23. Karjalohjan aluetoimikunta ( ) Mallin 1 toteuttaminen merkitsisi sitä, että alueella ei olisi kehittymisen mahdollisuuksia lainkaan. Malli 3 on entisen Karjalohjan alueen osalta paras ja malli 2 melkein yhtä hyvä. Mallien 2 ja 3 mukainen väestönkasvu (n. 500 henkeä) merkitsisi sitä, että Karjalohjan taajama-alueella voisi tulevaisuudessakin olla paikallisesti merkittäviä palveluja. Vaihtoehdot mahdollistavat täydennysrakentamisen ja Lohjanjärven alueen kehittämisen virkistys- ja matkailualueena. Lohja on nähtävä tulevaisuudessa seutukeskuksena, joka tarjoaa työtä, palveluja ja virkistysmahdollisuuksia myös alueen ulkopuolisille, myös entisen Karjalohjan alueen etu. Lohjan tulisi maankäytön suunnittelussa ja toimintojensa suunnittelussa soveltaa läheisyysperiaatetta, eli palveluja ja toimintaa sinne, missä ihmiset asuvat. Seuraavat asiat tulisi ottaa huomioon maankäytön rakennemallista päätettäessä: a) Teilinummen teollisuusalue ja sen laajentamisen mahdollisuus (Inkoo-Salo-Karjalohja-Pohja tienristeys) tulisi sisällyttää vaihtoehtoihin 2 ja 3; b) Karjalohjan taajama-alue tulisi ulottaa em. alueelle saakka; c) Lohjan maankäytön strategiaa tulee kehittää siten, että kaupungilla on joustavat keinot maan hankintaan ja sen kaavoittamiseen myös sopimusmenettelyä käyttäen (-> eheyttäminen). Lisäksi määriteltävä kohtuulliset ehdot sille, että vapaa-ajan asunto voidaan muuttaa vakituiseksi asunnoksi; d) Rakennemallia, kaavoitusta ja rakennusjärjestystä uudistettaessa tulee tarkoin harkita sitä, milloin suunnittelutarveratkaisua edellytetään. 6

7 YHDISTYKSET/MUUT 1 Valtaväylillä metropoliin 2 Seutukeskus ja omavaraiset taajamat 3 Kasvavat taajamat ja kylät 24. Vammaisneuvosto ( ) Vammaisneuvosto kannattaa 1-vaihtoehtoa, johon tulee lisätä elementtejä vaihtoehdosta 3. Lohjan uusia alueita ei saa unohtaa kehitystyössä. Peruspalvelut on järjestettävä alueellisesti, erityispalvelut keskitetysti. Virkkalan alueen kehittämisessä huomio erityisesti vammais- ja vanhusnäkökulmaan. Raideliikenne kehittämisen painopisteenä vanhaa rataverkkoa hyödyntäen.esteettömien rivitaloasuntojen turvaaminen. Vanhusneuvosto näkee sekä koko kaupungin tasapainoisen kehittämisen että metropolialueeseen pääsemisen tavoiteltavina asioina. 25. Vanhusneuvosto ( ) 26. Lohjan Seudun Omakotiyhdistys ( ) Ve 1 korostaa selkeästi Lohjan liittymistä metropolialueeseen ja Lohjan ja Vihdin keskinäisen yhteyden tärkeyttä. Lähtökohtana Lohjan asema Länsi-Uudenmaan keskuksena ja se korostaa oman taajamarakenteen kehittämistä. Pientalorakentamisen huomioon ottaminen tulee parhaiten esille vaihtoehdossa 3. Vaarana Länsi-Uudenmaan keskusaseman unohtaminen. Saattaa viedä kehitystä hajanaiseen kuntarakenteeseen. Yhdistys ei ota kantaa suoranaisesti minkään vaihtoehdon puolesta, vaan esittää lähtökohtana käytettävän vaihtoehtoa 2 liittäen siihen sopivalla tavalla vaihtoehdon 1 metropolitarkastelun tärkeyden ja vaihtoehdon 3 pientalonäkökulman tasapainoisen kehittämisnäkökulman aikaansaamiseksi. 27. Lohjan Seudun Yhdistys ei kannata mitään vaihtoehdoista väestönkasvuoletuksista johtuen. Vääriin väestöennustuksiin perustuvat rakennemallit tuottavat virheellisesti yläkanttiin mitoitettua kaavoitusta. Ympäristöyhdistys ry ( ) Rakennemalleissa olisi syytä varautua myös väestön pienenemiseen. Tärkeää olisi, että kaavoituksen lähtökohtana on palvelujen saavutettavuus vähintään julkisella liikenteellä, jottei suurennettaisi hiilijalanjälkeä. 28. Metsänhoitoyhdistys Länsi- Uusimaa ( ) Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaa esittää nimikkeen "vapaa-ajan maaseutu" muuttamista "maa- ja metsätalouden ja vapaa-ajan maaseuduksi". Vyöhykkeiden määrittelyssä on tuotava selvästi esille myös alueiden muu kuin vapaa-ajan käyttö. Aikanaan osayleiskaavoja tehtäessä vapaa-ajan asutuksen vaikutukset tulee rajoittaa vain niiden alueelle, ei koko vyöhykkeen alueelle. Metsätalouden toimintaa ei tule rajoittaa. Koko kunnan kehittäminen tärkeää, ei vain entisen Lohjan kaupungin keskustan ja nauhataajaman. 29. Nummi-Pusulan maataloustuottajain yhdistys ry ( ) Yhdistyksen kanta kolmeen esitettyyn vaihtoehtoon: 1) Kaikissa vaihtoehdoissa on huomioitava, että maa- ja metsätalouden harjoittaminen pitää olla mahdollista. Toimintaa ei saa vaikeuttaa. 2) Maaseutualuejako ei saa rajoittaa elinkeinoa. 3) Kaikessa maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon maanomistajan sekä maa- ja metsätalouden ammatinharjoittajan oikeudet ja tasapuolinen kohtelu. 4) Vahvojen haja-asutusalueen taajamien palveluja on kehitettävä ja peruspalvelujen säilyttäminen on turvattava. 5) Tärkeää on luoda kaavoituksella edellytyksiä yritystoiminnalle joka tarjoaa lisää työpaikkoja haja-asutusalueelle. 6) Haja-asutusrakentamiseen pitää antaa mahdollisuus, maalla asumisen on oltava jokaisen oma valinta ja kiinteistönomistajan kustannukseksi jää kunnallistekniikka sekä liikkumisen kustannus. 30. MTK-Lohjan seutu ry ( ) Ensisijaisesti, oli uusien asukkaiden määrä mikä tahansa, kaavoitus ei saa hankaloittaa maa- ja metsätalouden harjoittamista eikä maataloudessa välttämättömien rakennusten rakentamista. Maaseutualueiden kaavoituksen ja maaseudun kehittämisen pohjana pitää olla asukaslähtöinen kaavoitus ns. kyläkaava. Maaseutu on säilytettävä elävänä. 31. Maataloustuottajainyhdistys - MTK Karjalohja-Sammatti ry ( ) 1 heikentäisi merkittävästi Karjalohjan palveluita, koska kasvu keskittyisi Sammatin suuntaan. Palveluiden järjestämisen näkökulmasta vaihtoehdot 2 ja 3 tukevat yhtä hyvin Karjalohjan ja Sammatin alueita ja ovat parempia kuin vaihtehto 1. Maatalouden liitännäiselinkeinot ovat riippuvaisia asutuksesta. Karjalohjan ja Sammatin merkittäviä työssäkäyntialueita ovat myös Salo ja Raasepori. Etelä-Karjalohjalta on matkaa lähimmälle toimivalle rautatieasemalle alle 20 km. Vaikutukset kuntatalouteen: Maataloudella ja sen liitännäiselinkeinoilla on merkittävä työllistävä vaikutus. Karjalohjan ja Sammatin alueella maaseutuelinkeinot ovat hyvin monialaisia. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen: Kehittyvien maatilojen rakentamistarpeet tulisi mahdollistaa myös tulevaisuudessa (esim. hoivapalveluiden tuottaminen). Rakennuslupien myöntäminen maaseudulla täytyisi olla mahdollista myös tulevaisuudessa. Maatilojen investointeihin liittyvä rakentaminen tulee turvata (mm. sukupolvenvaihdokset). Toimivat maatilat tarvitsevat kunnon tiestöä ja infrastruktuuria, joten asuntokannan lisääminen jo valmiiseen vesi- ja viemäriverkostoon on järkevä vaihtoehto myös Karjalohjan ja Sammatin alueella. Vaikutukset mahdollisiin kuntaliitoksiin: Mustion liittäminen Lohjaan palvelisi Lohjanjärven hyödyntämistä. 7

8 YHDISTYKSET/MUUT 1 Valtaväylillä metropoliin 2 Seutukeskus ja omavaraiset taajamat 3 Kasvavat taajamat ja kylät 32. Etelä-Karjalohjan kyläyhdistys ( ) Vaihtoehdon 1 ei nähdä tukevan Eteläisen Karjalohjan kehittymistä. Vaihtoehdossa 2 on esitetty merkittävää kasvua entisen Karjalohjan keskusta-alueelle, mikä tukisi myös Eteläisen Karjalohjan kehittymistä. 3 koko nähdään koko Lohjan kannalta tasapainoisimpana sekä väestön kasvun ja rahavarojen kannalta realistisimpana. Mahdollistaisi aluekeskusten ja kylien täydennysrakentamisen, mikä palvelujen kannalta olisi eduksi. Oleellista olisi, että alueen kyliin sallittaisiin täydennysrakentaminen kyläkeskuksiin (Lönnhammar, Kuusia, Kattelus ja Pitkälahti) tai niiden lähistölle viljelymaata rakentamiseen käyttämättä. Kyläkaavojen mahdollisuudet? Mikäli alueen maa- ja puutarhataloutta on tarkoitus kehittää ja alueen yritystoiminnalle antaa kohtuulliset kehittymisen edellytykset väestönkasvun tulisi alueella olla 2 %. 33. Anja Aaltonen, Inga Aaltonen ja Markku Alén ( ) Paikallisesti merkittävä Röylän kylä on esitetty vain vaihtoehdossa 1. Röylä kasvupainealuetta ja sillä on edullinen sijainti liikenneverkkoon. Jatkosuunnittelussa otettava huomioon paikallisesti merkittävä Röylän kylä, mikäli päädytään valitsemaan vaihtoehdoista 2 tai 3. 8