ÄÄNEKOSKEN MUSEOIDEN STRATEGINEN YLEISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus liite nro 4 (1/11) vapaa-aikalautakunta liite nro 1 ÄÄNEKOSKEN MUSEOIDEN STRATEGINEN YLEISSUUNNITELMA Äänekosken kaupunginmuseo 2009 Äänekosken kaupunginmuseon kokoelmapoliittinen ohjelma 2009

2 2 Äänekosken vapaa-aikalautakunta tai hallitus tai valtuusto 1. Yleistä 3 2. Toimintaa ohjaavat säädökset ja eettiset periaatteet 4 3. Äänekosken museot 6 4. Äänekosken kaupungin museoiden kokoelmat, kokoelmien kartuttaminen ja hoito sekä näyttelytoiminta, opetus ja tutkimus 9 5. Kehittämisen haasteet 10 Liitteet: Museolaki ja asetus Kansainvälisen museoneuvoston eettiset periaatteet 1. Yleistä

3 3 Äänekosken kaupunki on linjannut, että hallintokunnat laativat omat toimintastrategiansa lyhyelle ja pitemmälle ajalle. Lyhyen tähtäimen toimintasuunnitelma on vuosittain tehtävä kaupungin talousarvio ja kuntasuunnitelma. Pitemmän aikavälin suunnitelma on ns. strategiasuunnitelma. Museon strategiasuunnitelma on nimeltään Äänekosken museoiden strateginen yleissuunnitelma missä määritellään koko kunnan alueella olevan museotoiminnan pitkän tähtäimen toiminta-, rahoitus ja tavoitesuunnitelmat sekä painopisteet Äänekosken kaupungin osalta. Suunnitelman hyväksyy kaupunginvaltuusto. Suunnitelmassa linjataan myös kaupungin ja museon suhde paikkakunnalla toimiviin yksityisiin museoihin ja perinnekohteisiin ja niiden ylläpitäjiin. Strategisen yleissuunnitelman pohjalta laaditaan Äänekosken kaupungin oman museotoimen kokoelmapoliittiset ohjelmat, jotka hyväksyy kulttuurijohtaja. Kaupungin museotoimeen kuuluvat Äänekosken kaupunginmuseo ja taidemuseo omina museoina sekä yksityisessä omistuksessa olevat Konginkankaan kotiseutumuseo ( Kömin Kilta ry.) ja Äänekosken tehdasmuseo ( M-Real Oyj). Lisäksi Äänekosken kaupunki on Keitele-Museo oy:n pääomistaja ja sillä on oma hallintonsa. Äänekosken kaupunginmuseo, Konginkankaan kotiseutumuseo ja Äänekosken tehdasmuseo ovat kulttuurihistoriallisia museoita. Kokoelmapoliittisissa ohjelmissa määritellään tarkemmin yksityiskohtaiset menettelytavat Äänekosken kaupungin museotoimen tallennus- ja dokumentointitoiminnasta sekä siitä kuinka tutkimus ja konservointi sekä kokoelmien esittäminen, kartuttaminen ja säilyttäminen on museossa järjestetty. Museotoimen lyhyen aikavälin tavoitteet ja painopisteet sekä talous- ja toimintasuunnitelmat hyväksytään vuosittaisen talousarvion ja kuntasuunnitelman käsittelyn yhteydessä ja niiden pohjalta tarkistetaan tarvittaessa kokoelmapoliittisten ohjelmien sisältö. Kansainvälinen museoneuvosto (ICOM) ja sen Suomen komitea ry:n suomenkielinen määritelmä sanalle museo ( voimassa toistaiseksi kunnes sääntöjen uudistustyö on saatettu loppuun ): Museo on voittoa tuottamaton pysyvä instituutio, joka toimii yhteiskunnan ja sen kehityksen hyväksi; on avoinna yleisölle; hankkii, säilyttää, tutkii, julkaisee ja esittelee tutkimusta, kasvatusta ja mielihyvää varten aineellista ja aineetonta todistusaineistoa ihmisistä ja heidän ympäristöstään.

4 4 Strategisella yleissuunnitelmalla ja kokoelmapoliittisilla ohjelmilla perustellaan toiminnan linjaukset niin Kaupunginmuseon omalle henkilökunnalle kuin museotoimen ulkopuolisille tahoille kuten lahjoittajille, tukijoille ja rahoittajille sekä kunnallisille päättäjille. 2. Toimintaa ohjaavia säädöksiä ja eettiset periaatteet Äänekosken kaupungin omien ohjeiden ja sääntöjen lisäksi kaupunginmuseon toiminnassa otetaan huomioon alan lainsäädäntö ( liitteet nrot 1. ja 2.) sekä Suomen museoliiton ( jonka jäsen olemme) ohjeet ja näkemykset sekä Kansainvälisen museoneuvoston ( ICOM ) eettiset periaatteet (liite nro 3 ). Museolain 1 Luvun 1 :n mukaan Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Äänekosken kaupunginmuseo kuuluu sivistystoimen toimialan vapaa-aikapalvelujen vastuualueella kulttuuripalveluiden alaisuuteen. Kaupunginmuseon johtajana toimii museonjohtaja. Museotointa hallinnoi Äänekosken kaupungin johtosäännön mukaisesti vapaa-aikalautakunta ja vastaavana viranhaltijana toimii kulttuurijohtaja. Kaupungin pysyväisohjeet ja säännöt koskevat kaupunginmuseota samoin kuin kaikkia kaupungin virastoja. Keitele-Museon, Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistyksen ja Köyhyyden kylän toiminta ovat itsenäisiä yksityisiä toimijoita, johon kaupungin kulttuuri- ja museotoimella ei ole toimenpidevaltaa mutta ne ovat tahoja, joiden kanssa harjoitetaan tiivistä yhteistyötä.

5 5 Kulttuuritoimi Kulttuurijohtaja vastaa Keitele-Museo oy Arvokkaat kulttuuriympäristöt Markkamäen asuinalue Sumiaisten kyläraitti Suolahden Wanhan Aseman alue Keski-Suomen opiston kampus Kaupungin museotyö * Museonjohtaja johtaa Yksityiset museot * Museonjohtaja johtaa Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistys Köyhyyden kylä Rautionmäen kyläyhdistys Museoamanuenssi Konginkankaan kotiseutumuseo Tehdasmuseo Kotiseutumuseo Koiviston museotie Taidemuseo kaupunginmuseo Museotyön eettiset normit koskevat sekä Äänekosken kaupungin museota laitoksena että sen museoammatillista henkilökuntaa yksilöinä. Etiikka koostuu niistä perusperiaatteista, joiden mukaan museo-

6 6 työtä tehdään ja jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Ammattietiikka korostaa museon ja sen henkilökunnan luottamuksellista ja puolueetonta roolia kaikissa museon edustaman alan asiantuntemusta vaativissa kysymyksissä. ICOM:in laatimat museotyön eettiset säännöt määrittelevät vähimmäisvaatimukset museoiden ja niiden henkilökunnan ammattikäytännöille ja valmiuksille. Äänekosken kaupungin museotoimintaa hoidetaan ammatillisesti, ja toimintaa sitoo kaikki em. säännöt ja ohjeet. Kaupunginmuseon henkilökunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että kokoelmissa olevia esineitä, valokuvia sekä muuta aineistoa käsitellään, hoidetaan, säilytetään, dokumentoidaan ja konservoidaan asianmukaisesti ja yleisiä museoalan vaatimuksia vastaavasti. Henkilökunnan ammattitaitoa kehitetään jatkuvasti lisäkoulutuksen avulla. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on kokoelmien säilyttämisen varmistaminen ja turvaaminen. 3. Äänekosken museot 3.1. Kaupungin omat yksiköt Kunnallisen museotoiminnan aloitus paikkakunnallamme tapahtui , jolloin Äänekosken kaupunginvaltuusto juhlakokouksessaan päätti vanhan Kuntalan kunnostamisesta kaupunginmuseon perusnäyttelytilaksi. Alkuaan rakennus oli nimeltään Harjula, jonka kauppias Ville Rutanen rakennutti 1890-luvun lopulla kauppakartanokseen. Talo on rakennettu keskieurooppalaisten tyyppipiirustusten mukaan uusrenessanssivivahteiseksi tyylirakennukseksi. Museorakennus on 1,5-kerroksinen kiviperustalla oleva hirsirunkoinen, lautavuorattu rakennus. Vuoden 1982 rakennusinventoinnissa rakennus on kirjattu rakennushistoriallisesti, historiallisesti sekä maisemallisesti merkittäväksi paikallisesti harvinaiseksi tyylirakennukseksi. Vuonna 1911 rakennus siirtyi Ville Rutasen testamentilla juuri perustetun Äänekosken kunnan omistukseen. Ensimmäinen näyttely avattiin toukokuussa Museosta haluttiin luoda kaupunkimuseo, joka kokoelmien ja näyttelytoiminnan osalta erottuu perinteisistä maaseudun paikallismuseoista. Kaupunginmuseo on alkuperäisen toimintalinjauksen mukaisesti hankkinut kokoelmiinsa aineistoa joka liittyy teollisuuteen, maatalouteen, käsityöläisammatteihin, liikenteeseen, seurakuntaan, kunnalliselämään, palveluihin, sivistyselämään, koululaitokseen, yhdistys- ja harrastustoimintaan sekä äänekoskelaiseen elämäntapaan, asumiseen, ruokatalouteen ja pukeutumiseen. Kokoelman kartuttamisen erityisteemoiksi ovat vuosien mittaan muodostuneet paikallinen työväenperinne sen kaikissa ilmenemis-

7 7 muodoissaan, kaupunkirakenteen muutokset sekä Mikko Niskasen elämäntyö näyttelijänä ja elokuvaohjaajana. Taidemuseo on perustettu , jolloin Äänekosken kaupunki lunasti itselleen ns. Hammarénin talon Klubinmäeksi nimetyltä alueelta. Taidemuseon osoite on Kuhnamontie 1. Taidemuseorakennus on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä alkujaan tehtaanjohtajan asuinrakennuksena, sittemmin tehtaiden klubina sekä viimeisinä vuosikymmeninä toimistona toiminut sveitsiläistyylinen suuri lautaverhoiltu hirsirakennus. Ensimmäisen perusnäyttelyn avajaiset pidettiin Taidemuseo toimii tehtaan omistamalla vuokratontilla. Museotoimen päätoimipisteeksi on muodostunut taidemuseo, missä sijaitsevat museotyöntekijöiden työskentely- ja toimistotilat. Kaupunginmuseolla on päivittäin työntekijä vain kesäaikaan. Suurin osa museotoimen hallinnoimista ja omistamista valokuva- ja arkistokokoelmista on siirretty taidemuseolle. Taidemuseon kokoelmat ovat pääosin Toivo Parantaisen säätiön omistamia mutta tulevaisuudessa tähdätään oman kokoelman laajentamiseen erityisesti grafiikan töillä. Taidemuseo vastaa myös Äänekosken kaupungin taidekokoelmasta, joka käsittää yli 400 taideteosta Kaupunginmuseon hoidossa olevat yksityiset museot M-real Oyj:n paperitekniikan tehdasmuseo on perustettu Äänekosken tehtaiden 90-vuotisjuhlapäätöksellä vuonna 1986, jolloin tehtaiden omistajayhtiö oli Metsä-Serla Oy. Tehdasmuseo sijoitettiin 1900-luvun vaihteessa rakennettuun tiiliseen konttori-korjauspaja-valimo-rakennukseen. Tehdasmuseon suunnittelutyöt tehtiin vuoden 1986 syksyn ja 1987 talven aikana. Museorakennuksen kunnostustyöt sekä esine- ja valokuvakokoelmien kerääminen aloitettiin samaan aikaan. Tehdasmuseon ensimmäinen perusnäyttely avattiin Näyttelyä on uudistettu tehtaiden 100-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1996 sekä uudelleen laajemmin vuonna 2003, jolloin vietettiin Metsäliitto Yhtymän Äänekosken tehtaiden omistajuuden 50-vuotisjuhlaa. M-real OYJ:n ja kaupungin välisellä palvelusopimuksella on tehdasmuseon museotekniset työt hoitanut vuodesta 1990 alkaen kaupungin museotoimen vastaava museonhoitaja. Palvelusopimus purettiin vuoden 2004 lopussa, jolloin kaupungin ja M-real Oyj:n kesken järjesteltiin uudelleen koko yhteinen museotoiminta. Uusi yhteistyömuoto on kirjattu nykyisen taidemuseorakennuksen kauppakirjan sisältöön, jonka voimassaolo päättyy vuoden 2009 lopussa. Sopimuksen mukaisesti tehdasmuseo siirretään tehdasalueen ulkopuolelle vanhaan liikennekeskusrakennukseen, jossa tallennus- ja näyttelytoiminnas-

8 8 ta vastaa tulevaisuudessa pääosin Äänekosken kaupungin museotoimi, mutta kokoelmien omistus jää yhtiölle. Uuden näyttelyn rakentaminen on alkanut vuoden 2009 alussa ja siirtokustannuksista vastaa M-real Oyj. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan uuden tehdasmuseon avaaminen yleisölle kesällä Konginkankaan kotiseutumuseon syntyvaiheet ajoittuvat 1950-luvun puoliväliin, jolloin Konginkankaan Kotiseutu- ja museoyhdistys sai käyttöönsä kirkonmäellä sijaitsevan vanhan pitäjän viljamakasiinin. Pienten sisustustöiden avulla makasiinista saatiin näyttelytila esineistölle, jota kerättiin erityisen aktiivisesti vuosina Kokoelman pääosan muodostavat maa- ja metsätalouteen liittyvä esineistö. Museoyhdistyksen toiminnan laantuessa siirtyi kotiseutumuseon hoito vähitellen kokonaan entisen Konginkankaan kunnan vastuulle. Konginkankaan ja Äänekosken kuntaliitoksen yhteydessä vuoden 1993 alusta lähtien museon hoitovastuu siirrettiin Äänekosken kaupungin museotoimelle. Viime vuosina kotiseutuyhdistys Kömin Kilta on pitänyt museota avoinna muutamina päivinä kesäaikaan sekä perinnetapahtumien yhteydessä Ulkomuseot Suolahden taajamassa on museotoimintaa harjoittanut Keitele-Museo oy, jonka määräenemmistöomistaja ( n. 90 % ) on Äänekosken kaupunki. Loppuosa omistuksesta jakaantuu n. 90:lle yksityiselle ja yhteisöomistajalle eri suuruisin osuuksin. Kaupunki tukee Keitele-Museon toimintaa perusrahoituksella. Keitele-Museo oy:llä on erikoismuseo, joka toimii rautatie- ja vesiliikenteen perinteen edistämiseksi. Yhtiöllä on junaliikennöintilupa, joka oikeuttaa harjoittamaan mm. museojunaliikennettä Suomen rautatieverkostolla. Toiminta tapahtuu Suolahden Wanhan Aseman ja sataman alueelta. Keitele-Museo oy on perustettu entisen Suolahden kaupungin ja Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistyksen aloitteesta vuonna 1984 hoitamaan erikoismuseota vuonna 1898 Suolahteen rakennetun rautatien ja Keitele-järven vesiliikenteen merkittävän liikennehistoriallisen aseman huomioimiseksi. Yhtiön perustoimintana on ollut pitää yllä vanhaa lättähattu -moottorijunakalustoa sekä höyryjunakalustoa ja harjoittaa sillä nostalgista museojunaliikennettä. Yhtiö oli Suomen ensimmäinen yksityinen museojunaliikennöitsijä ja matkoja on tehty vuodesta 1988 lähtien runsaasti eri puolille Suomea ja kaksi matkaa Venäjälle aina Petroskoihin asti. Yhtiön hallinnassa on myös Äänekosken kaupungin omistama 1957 Keiteleelle rakennettu lastiproomu vesiliikenteen muistona. Suolahden Wanhan Aseman alue rakennuksineen on nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi rakenne-

9 9 tuksi kulttuuriympäristöksi. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä uusi luettelo kohteista vuonna Muita rakennetun ympäristön valtakunnallisia merkkikohteita Äänekoskella ovat Keski-Suomen kansanopiston rakennukset Suolahdessa, Sumiaisten kirkonkylä ja osa Markkamäen omakotitaloaluetta Äänekosken keskustaajamassa. Näitä kohteita kehitetään jatkossa eräänlaisina ulkomuseoina ja vastuu kehittämistyöstä on kulttuuritoimella yhdessä kaupungin kaavoitustoimen, rakennusvalvonnan ja teknisen toimen kanssa. Äänekosken kaupungin Koivistonkylällä sijaitsee maakunnan ainoa virallinen museotie, jota kaupunginmuseo hoitaa yhdessä Tielaitoksen ja Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistyksen kanssa Muut perinnekohteet Äänekosken kaupungilla on kaksi yksityisille ja yhteisöille kokous- ja juhlatilaksi vuokrattavaa perinnerakennusta, Äänekosken keskustaajaman vanhin rakennus Hiskinmökki, jota voi vuokrata museolta ja Suolahden Wanha Asema, jota vuokrataan kulttuuritoimistosta Yksityisten hoidossa olevat museot Suolahdessa Asemakadun koulun kellaritiloissa on yksityinen Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistyksen museo ja sen esine- sekä valokuvakokoelmat. Se on avoinna sopimuksen mukaan ja säännöllisesti osittain kesällä. Yhdistys on harrastanut säännöllistä julkaisutoimintaa omalla 1-2 kertaa vuodessa ilmestyvällä lehdellä. Sumiaisissa perinnetoimintaa on ylläpitänyt Rautionmäen kyläyhdistys Köyhyyden kylässä. Kylä muodostuu mm. paikalle siirretystä vanhoista hirsirakennuksista rakennetusta riihituvasta, sota-aikaa kuvaavasta korsusta ja savusaunasta. Rakennuksiin on koottu n. 500 vanhaa maaseudun, sota-ajan ja Sumiaisten koulujen esinettä, jotka on osittain luetteloitu. Maa-alueen omistaa Äänekosken kaupunki, joka on vuokrannut sen korvauksetta kyläyhdistykselle. Museotoimen useat yksiköt ovat toisaalta monipuolisen museotyön rikkaus, mutta toisaalta este yksittäisten kohteiden kehitystyölle. Äänekosken kaupungin museotoimintaa ohjaa museotoimen sisäisten tavoitteiden lisäksi maakunnallinen museotoiminnan kokoelmapoliittinen työnjako, kaupungin yleistavoitteet koskien museotoimintaa, M-real Oyj:n kaupungin museotoimelle asettamat toiveet ja tavoitteet sekä yhteistoiminta muiden alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on vähäisten työvoimaresurssien kohdentaminen mahdollisimman olennaiseen ja parhaiten alueellista perinteentallennusta tukevaan toimintaan. Nykyisessä tilanteessa on pystyttävä arvioimaan uuden kunnan mukanaan tuomat vaatimukset

10 10 alueellisesti tasapuolisen perinteentallennuksen toteutumiseen. Merkittävä rooli tulee asettaa myös yhteistyölle vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Tätä toimintaa varten tulee laatia erikseen yhteinen toimintaja tavoitesuunnitelma missä tavoitteena on hyvä ja toimiva yhteistyö sekä päällekkäisen toiminnan karsiminen. 4. Äänekosken kaupungin museoiden kokoelmat, kokoelmien kartuttaminen ja hoito sekä näyttelytoiminta, opetus ja tutkimus Tarkemmin Äänekosken kaupungin museoiden kokoelmista, niiden hoidosta ja säilyttämisestä sekä näyttely-, opetus- ja tutkimustoiminnasta päätetään museoiden kokoelmapoliittisissa ohjelmissa, jotka hyväksyy kulttuurijohtaja. Kokoelmien hallinnasta laaditaan prosessikuvaukset ja kokoelmien turvaamisen kannalta tärkeät pelastus- ja valmiussuunnitelmat, jotka hyväksyy vapaa-ajan lautakunta. 5. Kehittämisen haasteet Äänekosken kaupunginmuseon tärkeimmät lähitulevaisuuden haasteista ovat museotoimen kokonaisuuden rakentaminen sellaiseksi, että eri kohteiden toiminnot ovat suhteellisessa tasapainossa keskenään. Tähän toimintaan liittyy oleellisena osana museotoimen julkisuuskuvan vahvistaminen ja selkeyttäminen sekä yhteistyön vahvistaminen muiden paikallisten museotoimijoiden kanssa. Vuoden 2010 aikana neuvotellaan ja määritellään eri toimijaosapuolten kanssa kunnallisen museotoimen suhde ja toimintalinjaukset muiden kunnan alueella vaikuttavien perinne- ja museotoimijoiden kanssa. Näyttelytoiminnan tehostaminen ja vakiinnuttaminen on toinen suurista tulevaisuuden kysymyksistä. Ensin on toteutetaan tehdasmuseon näyttelyn siirto ja uudistaminen siten, että näyttely avataan rajoitetusti kesällä Taidemuseon osalta vahvistetaan näyttelytoimintaa vaihtuvien näyttelyiden suuntaan yleisen kiinnostavuuden lisäämiseksi ja toiminnan tunnettavuuden parantamiseksi. Seuraavana keskitytään Kaupunginmuseon kehittämiseen ja näyttelyn uusimiseen. Kokoelmaturvallisuuden takaaminen ja kokoelmahallinnan tehostaminen. Näiden toisiinsa liittyvien tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaa sitä, että Äänekosken kaupungin museoiden kokoelmat on mitoitettu sovittuihin tilaratkaisuihin, jotka olosuhteillaan pysäyttävät kokoelmien tuhoutumisen. Tämä tar-

11 11 koittaa myös sitä, että kokoelmatyölle on asetettu selkeät painopisteet ja kokoelmat ovat entisestään rajatumpia. Lisäksi kokoelmien hallinnan tietokantajärjestelmät uudistetaan valtakunnalliset kriteerit täyttäviksi. Neljäs merkittävä haaste on verkkopalveluiden avaaminen ja ylläpitäminen omien verkkosivujen kautta. Alkuvaiheessa verkkosivuilla voisivat olla vain perustiedot toiminnoista ja tapahtumakalenteritiedot näyttelyistä. Toimintojen kehittyessä voivat verkkosivut sisältää erimuotoista oppimateriaalia, kokoelmatietoja sekä teemakohtaisia Äänekosken historiapaketteja. Äänekosken museotyön toimintaa ohjaa tämä strateginen yleissuunnitelma ja kokoelmapoliittiset ohjelmat, joiden sisältämiä suuntaviivoja on säännöllisesti päivitettävä ja suunnitelmien toteutumista arvioitava. Näiden suunnitelmien pohjalta laaditaan vielä erikseen lyhyen aikavälin ( talousarvio- ja kuntasuunnitelmakausi) toimenpideohjelma tärkeimmistä toteutettavista asiakokonaisuuksista kyseiselle ajanjaksolle. ( Vapaa-aikalautakunta hyväksyy ). Muita painotettavia haasteita ovat Museopedagogisten valmiuksien parantaminen yhteistyössä koulutoimen kanssa. Taidemuseon palo- ja pelastussuunnitelman laatiminen sekä taidemuseon verkkotuotannon ja -palveluiden aloittaminen kokoelmien esittelyllä sekä opetuspakettien valmistamisella.