... Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2006 Y 485 (131) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lihasikojen kasvatustoimintaa ja sen laajentamista HAKIJAT Lahti Hannu ja Mari Joupinkuja Ilmajoki TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla harjoitetaan sianlihan tuotantoa. Tilalla on nykyisin 1920 lihasikaa. Toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi rakentamalla laajennusosa nykyisen sikalan yhteyteen. Laajennuksen jälkeen tilalla tulisi olemaan lihasikapaikkoja yhteensä enintään Lähinnä maantietä oleva n. 520 m 2 :n suuruinen ja n. 23 m pitkä (vanhin toiminnassa oleva) sikalanosa poistuisi käytöstä. Vanhasta sikalasta jäisi tuotantokäyttöön n m 2 ja siihen rakennettaisiin 1710 m 2 :n laajennusosa maantiestä poispäin. Laajennuksen jälkeen koko tuotantorakennuksen pituus olisi 138 m. Tuotantorakennus sijaitsee Ilmajoen kunnan Peuralan kylässä, tilalla Lahti 3:98 hakijoiden osoitteessa. Muut tuotantoon liittyvät rakennukset ja laitteet ovat sikalan yhteydessä, paitsi 150 m 3 :n etälietesäiliö, joka sijaitsee Lahden kylässä tilalla Yli Rahko Rno 2:166 ja uusi rakennettava etälietesäiliö, joka on tilavuudeltaan 3500 m 3 ja sijaitsisi sikalasta n. 12 km sekä Ahonkylästä n. 2 km länteen, tilalla Kalmu R:no 1:245 Röyskölän kylässä.

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Ympäristönsuojelulain 28 : n mukaan ympäristölupa tarvitaan jos toiminnassa tapahtuu olennainen muutos. Hakemuksen mukaista tuotannon laajennusta voidaan pitää olennaisena muutoksena voimassaolevaan lupaan nähden. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan vähintään 1000 lihasialle tarkoitetun eläinsuojan ympäristölupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskuksessa hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilalla on voimassaoleva, Länsi Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa 1920 lihasian pitämiselle sekä Ilmajoen kunnan ja antamat rakennusluvat. Lisäksi toiminnasta on annettu vesiensuojeluasetuksen mukainen ennakkoilmoituslausunto. Alueella ei ole oikeusvaikutteista asema tai yleiskaavaa. Rakennettava etälietesäiliö sijaitsee valtakunnallisesti tärkeällä kulttuurimaisema alueella ja sikala sen rajalla. ELÄINSUOJAN JA ETÄLIETESÄILIÖN SIJAINTIPAIKAT JA NIIDEN YMPÄRISTÖ Sikalan laajennus tulisi sijoittumaan 3,3 km Ilmajoen keskustaajamasta lounaaseen. Sikalan lähialue on avonaista asutus ja peltomaisemaa. Etälietesäiliö sijoittuisi Alajoen kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeälle peltoaukealle. Sikalasta lähempänä kuin 500 metrin säteellä on 10 asuin tai huvilakiinteistöä. Niistä lähimmät asuinkiinteistöt, joilla ei ole kotieläintuotantoa ovat n. 240, 250, 255 ja 260 metrin etäisyydellä. Etäämmällä metrin etäisyydellä on kolme asuinkiinteistöä. Lisäksi on metrin etäisyydellä kaksi asuinkiinteistöä, joilla on itsellään kotieläintuotantoa. Joupinkujan varrella kotieläimiä on ennestään viidellä tilalla yhteensä n. 100 lypsylehmää ja hiehoa, 260 emakkoa sekä 3450 lihasikaa. Alle 800 metrin säteellä sikalasta ( 2 km 2 ) on 33 asuin tai vapaa ajankiinteistöä. Kahden neliökilometrin alueella sikalasta on useita muita sika tai lypsykarjatiloja, jotka vastaavat lannantuotannoltaan tai ympäristökuormaltaan yhteensä lähes lihasikaa. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina, ainoastaan n. 10 % lannanlevityspelloista sijaitsee kahden kilometrin säteellä sikalasta, kaukaisimpien peltojen ollessa n. 12 kilometrin etäisyydellä. Siten yli 90 % lannasta kuljetetaan maakunnan pääväylää valtatie 3 ja kantatie 67 pitkin. Sikala tulisi sijoittumaan Kyrönjoen valuma alueelle, sen osavaluma alueelle nro Härkiluomaan sikalasta on matkaa n. 110 metriä ja Kyrönjokeen on matkaa n. 1 km Kyrönjoen valuma alue on maa ja metsätalousvaltaista aluetta. Kyrönjoki on vedenhankintavesistö.

3 3 ELÄINSUOJIEN TOIMINTA Lupaa haetaan lihasikojen jatkuvatäyttöiselle tuotannolle ja laajennuksen jälkeen sikalassa olisi paikat 3000 lihasialle. Toiminnan käyttöönotto on suunniteltu aloitettavaksi vuonna Porsaat tulevat tilalle n. 25 kiloisina. Sianlihaa tuotetaan vuodessa kiloa. Osa vanhasta sikalasta poistetaan käytöstä, jos haettu lupa saadaan täysimääräisenä. Sikalan yhteydessä tai sen välittömässä läheisyydessä ovat pääosin toimintaan liittyvät varastot, valvontahuone, sosiaalitilat ja lämpökeskus. Sikalarakennus on betonirakenteinen ja hakemuksen mukaan kaikki rakennelmat, joissa varastoidaan tai siirretään lantaa, rakennetaan vesitiiviistä betonista tai muusta vesitiiviistä materiaalista. Sikalassa on koneellinen yläpoistoinen ilmanvaihto. Sikalan käyttövesi otetaan kunnan vesijohtoverkosta. Lietelannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lannan varastointi ja käsittely tapahtuu lietelantana. Osa lietteestä varastoidaan etälietesäiliöissä. Lietteet johdetaan lietekuiluista imulannanpoistomenetelmällä alakautta katettuihin lietesäiliöihin. Vanhemman sikalan osan alla oleva lietesäiliö (1000m 3 ) poistuu käytöstä ja tilalle Kalmu rno 1:245 tulee uusi 3500 m 3 :n kattamaton lietesäiliö. Lietesäiliöön sikalasta olisi matkaa n. 12 kilometrin. Lahden kylässä tilalla Yli Rahko Rno 2:166 sijaitseva 150 m 3 :n vanha katettu etälietesäiliö jäisi käyttöön. Sikalan läheisyyteen jäisi katettua lietelannan säiliötilaa yhteensä 2400 m 3. Lietekuilujen tilavuus sikalassa olisi yhteensä 759 m 3. Yhteensä lietelannan varastointitilaa lietekourut mukaan lukien olisi 6809 m 3. Myös sosiaalitilojen jätevedet, johdetaan lietesäiliöihin. Lietelanta ja jätevedet varastoidaan vesitiiviissä lietesäiliöissä. Lietelannan ja jätevesien levitys pellolle Lietteestä levitetään lannoitteeksi pellolle 65 % keväällä ja 35 % syksyllä (viikoilla ja viikoilla 37 44). Lietelannan levitykseen on käytettävissä peltoa yhteensä 276 ha, josta on omaa 72 ha, vuokrapeltoa 27 ha ja sopimuspeltoa 177 ha. Tästä Salomäki A:n pohjavesialueella on peltoa 7 ha. Ainoastaan n. 10 % lannasta levitetään lähialueelle (n. 2 km). Peltojen sijainnista on lupahakemukseen liitetty yhteenvetokartat ja lohkokohtaiset kartat sekä lohkokohtaiset sopimukset. Pohjavesialueella sijaitsevista pelloista on Aluetekniikka Oy tehnyt maaperäselvitykset. Länsi Suomen ympäristökeskus on antanut selvityksstä lausunnon, jossa todetaan, että lietelannan levitys alueelle on mahdollista. Muut varastot Tilalla olevat yhteistilavuudeltaan litran polttonestesäiliöt on varustettu lukolla, ylitäytönestimellä ja laponestolla. Niistä kolme on varustettu kaksoisvaipalla ja niiden yhteistilavuus on litraa. Maanalaiset polttoainesäiliöt, jotka ovat lasikuituisia, ovat yhteistilavuudeltaan m 3. Lisäksi konesuojassa säilytetään betonilattialla 2 x 200 litraa muita öljytuotteita. ARVIO TOIMINNAN ERI VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN, YMPÄRISTÖN KUORMITUS SEKÄ SEN RAJOITTAMINEN Tila sijaitsee kylässä, jossa on useita kotieläintiloja ja tilalla on harjoitettu voimaperäistä sikataloutta 1960 luvulta lähtien, joten naapuruston kannalta muutosta entiseen ei hankkeen toteutuessa juuri ilmene. Sikalan hajut voivat jopa vähentyä kun vanhan lietesäiliön päälle rakennettu ja sen kautta ilmastoitu osa poistuu käytöstä. Tilalla on panostettu ympäristöystävälliseen lannankäsittelyyn; lietesäiliö sikalan yhteydessä on katettu ja alakautta täytettä

4 4 vä, liete levitetään tietokoneohjatulla letkulevitinlietekärryllä (hajuhaittoja vähemmän, levitysjälki tarkka ). Etäsäiliön rakentaminen Alajoelle mahdollistaa uusien lietteenlevitysalojen hankkimisen, jolloin lietteenlevitykseen saadaan lisää joustoa ja pelivaraa. Tilan tieyhteydet ovat laajennuksen edellyttämässä kunnossa ( Joupinkuja on peruskorjattu v. 2000, kantatie 67 on sikalasta vajaan 200 metrin päässä ). ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ,ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Toiminnan riskit pidetään alhaisella tasolla varustamalla tuleva laajennusosa samanlaisella valvontatekniikalla kuin nykyinen sikala: ruokinnan, ilmastoinnin ja lämmityksen toimintahäiriöstä tulee tieto omistajalle ( tarvittaessa lomittajalle ) matkapuhelimeen, jolloin vika voidaan korjata heti ennen kuin se aiheuttaa lisävahinkoa. Sähkökatkosten varalle tilalle hankitaan riittävän tehokas agregaatti. Lietelannan käsittelyn osalta riskit ovat pieniä: betonilla katetut säiliöt ovat routimattomia ja levityskalusto hyvätasoinen. Vanhan osan korvaaminen uudella nykyaikaisella betonielementtisikalalla vähentää tulipalon vaaraa. Vanhan sikalan alla olevan lietesäiliön poistuminen käytöstä vähentää lietekaasuista sekä eläimille että ihmisille aiheutuvia riskejä. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Kuolleet eläimet (n kg/vuosi) toimitetaan raatokylmiöön/raatokeräykseen. Pilaantunut rehu sekoitetaan lietelantaan. Ongelmajätteet toimitetaan kunnallisen jätehuollon osoittamiin ongelmajätteiden keräilypisteeseen. Hyötyjätteet toimitetaan hyötyjätteiden keräilypisteeseen. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Tilalla käytetään ympäristön kannalta tärkeimmissä asioissa parasta mahdollista tekniikkaa; Sikalan yhteydessä olevat lantalat on katettu, liete levitetään tietokoneohjatulla letkulevittimellä. Sioilla on kasvuvaiheen mukainen ruokinta. Vanhan osan korvaaminen uudella lopettaa alakautta poiston sikalan ilmastoinnista. Kuolleiden sikojen säilytyksessä käytetään raatokylmiötä. TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Yrittäjien ilmoituksen mukaan porsaita kuljetetaan 2 4 krt/kk (oma kuljetus), teuraita kuljetetaan 4 krt/kk, rehuautoja käy lähes päivittäin, lietelantaa ajetaan 330 kuormaa vuodessa. Tila sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn kantatie 67:n välittömässä läheisyydessä, ja tilan liikenteellä ei ole merkittävää vaikutusta alueen liikennemääriin ja sen ympäristövaikutuksiin. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 mukaisesti ajalla Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnalta ja kunnanhallitukselta.

5 5 Tilalle on tehty tarkastuskäynti , jossa tarkasteltiin sikalan sijoittumista ympäristöön ja lähiasutukseen nähden. MUISTUTUKSET, MIELIPITEET JA LAUSUNNOT Muistutuksia ja mielipiteitä ei annettu. Ympäristölautakunnan lausunto: Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle ja avoimelle peltoaukealle. Alueella sijaitsee useita kotieläinyksiköitä. Lautakunta toteaa, että eläinsuojan etäisyys asutukseen nähden on sellainen, että eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukainen haitta ja terveyshaitta naapureille tulee lupaharkintaa tehtäessä arvioida erityisen tarkasti. Todettakoon, että ympäristöministeriön laatiman Pikasika raportin suositusten mukaan talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava vastaavankokoinen uusi eläinsuoja tulisi sijoittaa vähintään n. 400 metrin etäisyydelle lähimmistä häiriintyvästä kohteesta. Nyt kyseessä olevassa laajennushankkeessa suosituksen mukaiset vähimmäisetäisyydet eivät täyty. Lupamääräyksissä tulee kiinnittää huomiota eläinsuojasta ja lannan käsittelystä ja varastoinnista aiheutuvan hajuhaitan ehkäisemiseen. Erityisesti lannan käsittelystä ja kuljettamisesta aiheutuvaa hajuhaittaa tulee vähentää parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen, sillä lannan ympärivuotisesta sekoittamisesta ja kuljettamisesta etäsäiliöön voi lautakunnan käsityksen mukaan aiheutua hajuhaittaa nykyistä enemmän. Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai muita merkittäviä kohteita laajennettavan sikalan läheisyydessä. Hankkeesta ei myöskään voida arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakemuksessa esitetyt lannan ja pesuvesien varastointitilat ovat riittävät 12 kk:n varastointitarpeisiin sekä peltopinta alaa on riittävästi lannan levitykseen hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Lupamääräyksissä tulee huomioida lietteen kuormaus, lastaus ja kuljetustoiminnan toteuttaminen siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Kokonaisuudessaan eläinsuojan alue tulee pitää mahdollisimman siistinä. Hakija on myös esittänyt riittävät tiedot jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Lautakunta esittää, että ympäristölupapäätöstä ei annettaisi ennen kuin kunta on tehnyt asiasta suunnittelutarveratkaisun, jonka perusteella rakennuslupa myönnetään. Muilta osin lautakunnalla ei ole huomauttamista lupahakemuksen johdosta. Kunnanhallituksen lausunto Kunnanhallitus on antanut lausunnon, joka on samansisältöinen kuin ympäristölautakunnan lausunto. Yrittäjät eivät ole jättäneet vastinetta lausunnoista.

6 6 ILMAJOEN KUNNAN TEKNISEN LAUTAKUNNAN SUUNNITTELUTARVE RATKAISU Tekninen lautakunta antoi antamallaan päätöksellä suostumuksensa rakennushankkeeseen. Päätöksen perustelujen mukaan rakennushanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä se aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä, eikä vaikeuta erityisten luonnon ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Länsi Suomen ympäristökeskus on hakenut Vaasan hallinto oikeudelta muutosta suunnittelutarveratkaisuun YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus hylkää Hannu ja Mari Lahden ympäristölupahakemuksen, joka koskee lihasikojen kasvatustoiminnan laajentamista 1920 lihasian pitämisestä 3000 lihasian pitämiselle. Ilmajoen kunnan Peuralan kylässä tilalla Lahti RN:o 3:98 osoitteessa Joupinkuja 47, Ilmajoki. Tuotantorakennuksesta 12 km:n päässä olevalle Röyskölän kylän tilalle Kamu RN:o 1:245 suunnitellun etälietesäiliön ympäristöluvanvaraisuutta taikka ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä ei ole tässä yhteydessä tutkittu. Länsi Suomen ympäristökeskuksen nykyiselle toiminnalle myöntämä ympäristölupa jää muuttamattomana voimaan. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2. momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää mm. ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Sikalatoiminnasta aiheutuvat merkittävimmät haitat ovat yleensä tuotantorakennuksesta ja lannanajosta tulevat haju ja meluhaitat. Toiminnasta aiheutuvasta liikenteestä aiheutuu meluhaitan lisäksi liikenneturvallisuushaittoja. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hakemuksen mukainen laajennus lisäisi merkittävästi ko. haittoja. Sijoituspaikka on avointa peltoaukeaa, jossa hajut pääsevät esteettä leviämään vallitsevasta tuulensuunnasta riippuen. Lisäksi n. 90 % lannanajosta suoritetaan kantatietä pitkin asutuksen vierestä. Ilmajoen kirkonkylä on ( 3,3 km) vallitsevien tuulten alapuolella. Suunnitellun toiminnan laajuuden ja sijoituspaikan vuoksi toiminnasta kokonaisuutena arvioiden aiheutuisi em. haittojen vuoksi eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17.n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, mikä estää laajentamista koskevan luvan myöntämisen.

7 7 Ympäristökeskus on lupaharkinnassaan tarkastellut oikeuskäytäntöä, ympäristöministeriön kirjettä YM4/401/2002 kotieläinsuojien ympäristöluvista ja omaa lupakäytäntöään. Ympäristölupahakemuksen tarkoittama toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle alueelle. Vaikka alue on perinteisesti ollut maatalousvaltaista seutua, sikalatoiminnan harjoittamista ei kuitenkaan voida nyt haetun luvan tarkoittamassa laajuudessa pitää alueelle tavanomaisena toimintana. Eläinten määrä ylittää IPPC direktiivin (ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettu neuvoston direktiivi 96/61/EY) liitteessä I mainitun teolliseksi toiminnaksi katsotun 2000 lihasian määrän. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa on esitetty, että ympäristölupaa ei annettaisi ennen kuin rakentamisesta on tehty suunnittelutarveratkaisu. Kunnan tekninen lautakunta suunnittelutarveasiasta antamallaan päätöksellä antanut suostumuksensa rakennushankkeeseen. Ympäristökeskus on hakenut muutosta kunnan suunnittelutarveratkaisuun Vaasan hallinto oikeudelta, joten alueiden käytön järjestelyn kannalta luvan myöntämisen edellytysten arviointiin liittyvät tekijät ovat riidanalaiset. Ympäristölupapäätös voidaan antaa suunnittelutarveratkaisusta riippumatta, koska ympäristölupaharkinnassa tulee viime kädessä noudattaa ympäristönsuojelulain mukaista tapauskohtaista harkintaa ja luvan myöntämisen edellytykset eivät tässä tapauksessa täyttyneet. Ympäristöministeriön kirjeessä annetun suosituksen mukaan vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden häiriintyviin kohteisiin tulisi olla vähintään 100 metriä ja laajentamisen tulisi tapahtua häiriintyvästä kohteesta poispäin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Ympäristöministeriön kirjeen suosituksen mukaan talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettavan 3000 lihasian tuotantorakennuksen tulisi olla häiriintyvästä kohteesta normaaliolosuhteissa n. 400 metrin etäisyydellä ja vaativissa olosuhteissa yli 460 metrin etäisyydellä. Kirjeessä todetaan lisäksi, että sikaloiden hajuhaittaa arvioitaessa tulisi käyttää vaativien olosuhteiden edellyttämiä etäisyysohjeita. Ympäristökeskus on lupakäytännössään katsonut, että huomattavan suuret laajennukset tulee rinnastaa uusiin toimintoihin. Nyt haettu 56 %:n laajennus on huomattavan suuri, kun ottaa huomioon että voimassaoleva ympäristölupa on ollut voimassa ainoastaan n. 3,5 vuotta ja toimintaa on harjoitettu nykyisessä laajuudessaan ainoastaan 2 vuotta ja 10 kuukautta (1100 :sta lihasiasta 1920 lihasikaan). Kun verrataan toiminnan laajuutta kolmen vuoden takaiseen ja tämän hakemuksen mukaiseen olisi laajennus 2,72 kertainen. KHO:n mukaan tätä kerrointa voidaan verrata uuteen toimintaan. Laajennus on ympäristökeskuksen käsityksen mukaan niin suuri, kun otetaan huomioon edellisen laajennuksen suuruus ja ajankohta, että ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä tulee arvioida uuteen hankkeeseen rinnastettavana toimintana, minkä vuoksi etäisyyksien lähimpiin häiriintyviin kohteisiin tulee olla pidempi kuin pienissä toiminnan laajennuksissa. Korkein hallinto oikeus on todennut antamassaan ratkaisussa (Taltionumero 610 Dnro 2794/1/04), että ympäristönsuojelulain mukaisia edellytyksiä oli arvioitava samalla tavoin kuin arvioitaessa edellytyksiä uuden toiminnan sijoittamiseen, koska ympäristölupahakemuksen mukainen eläinyksikkömäärä oli lähes kolminkertainen verrattuna aikaisemmin myönnetyn luvan eläinyksikkömäärään. Samalla KHO myönsi 1,88 kertaisen laajennuksen eli 1900 eläinyksikön (lihasikayksikön) luvan. Tämä KHO:n ratkaisu on sopusoinnussa Länsi Suomen ympäristökeskuksen aikaisemman vuonna 2003 Lahdelle annetun ympäristölupapäätöksen kanssa, jolloin ympäristökeskus myönsi luvan Lahdelle 1920 lihasian pitämiselle. Jos Lahti olisi vuonna 2003 hakenut heti tässä lupahakemuksessa haettua eläinmäärää, niin eläinmäärä olisi ollut 2,72 kertaistunut eli toimintaa katsottaisiin uudeksi toiminnaksi. Yrittäjän hakiessa uutta ympäristölupaa, aina muutaman vuoden välein pieninä laajennuksi

8 8 na, ympäristökeskuksen käsityksen mukaan tällainen laajennus ei ole sopusoinnussa ympäristönsuojelulain tulkinnan kanssa. Lahden sikalan sijoituspaikalla on huomattavasti enemmän ja lähempänä häiriintyviä kohteita, mitä KHO:n ko. päätöksessä. Korkein hallintaoikeus on ratkaisussaan KHO:2005:88 katsonut, että sikalan laajennuksessa oli kyse uuteen hankkeeseen rinnastettavasta toiminnasta. Sikalassa oli entuudestaan pidetty 45 emakkoa ja kolme liha tai siitossikaa. Laajennushakemus koski enintään 200 lihasian, enintään 36 siitosian ja enintään 126 emakon (porsaineen) pitämistä. Lupahakemuksen tarkoittaman laajennushankkeen lähimmät häiriintyvät kohteet ovat neljä omakotitaloa, joista neljä on asemapiirrokseen merkittyjen tietojen mukaan 240 metrin, 250 metrin, 255 metrin ja 260 metrin päässä. Etäämmällä metrin päässä on kolme asuinkiinteistöä. Lisäksi on metrin etäisyydellä kaksi asuinkiinteistöä, joilla on itsellään kotieläintuotantoa. Joupinkujan varrella on kotieläimiä viidellä tilalla yhteensä n. 100 lypsylehmää ja hiehoa, 260 emakkoa sekä 3450 lihasikaa. Alle 800 metrin säteellä sikalasta on 33 omakoti tai vapaa ajan kiinteistöä. Ympäristölupahakemuksesta on lähetetty tieto niille, joita asian on katsottu erityisesti koskevan, mikä ei sulje pois sitä mahdollisuutta että asia koskisi myös muita tahoja. Ympäristöministeriön kirjeessä on todettu, että siinä annetut periaatteet tulisi ottaa huomioon lupaharkinnassa yhtenäisen linjan noudattamiseksi, mutta että lopullisessa päätösharkinnassa on kuitenkin aina otettava huomioon paikalliset olosuhteet. Ympäristökeskus on tapauskohtaisen harkinnan perusteella omassa lupakäytännössään joissakin tapauksissa hyväksynyt kirjeen mukaisia suosituksia lyhyemmät etäisyydet häiriintyviin kohteisiin ja katsonut, että toiminnasta aiheutuvia haittoja voidaan riittävästi ehkäistä lupamääräyksillä. Tässä tapauksessa kuitenkin on todettava, että laajennushankkeen läheisyydessä on useita häiriintyviä kohteita, jotka eivät ole lähelläkään suositusetäisyyksiä. Lisäksi haetun sijoituspaikan ympäristössä on useita päästöille alttiita kohteita, joihin nähden suojaetäisyydet sikalan sijoituspaikasta jäävät toiminnan suunniteltu laajuus huomioon ottaen vähäisiksi. Suunniteltu laajennus ei kokonaisuutena arvioiden tulisi poispäin häiriintyvistä kohteista. Noin 90 % mm. lannasta jouduttaisiin ajamaan pellolle asutuksen läheltä valta ja kantatietä pitkin, koska pääosa lannanlevityspelloista sijaitsee etäällä, täten kohtuuton haitta lisääntyisi sekä asutukselle ja liikenteelle. Ainoastaan n. 10 % lannanlevityspelloista sijaitsee lähempänä kuin 2 kilometriä. Keskimääräinen lannanajomatka olisi n. 8 kilometriä. Suuret kotieläintilat tulee sijoittaa lähelle lannanlevityspeltoja ja etäälle asutuksesta, mikä on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ei myöskään ole energiatehokasta kuljettaa lantaa etäälle. Hajuhaittaa on mahdollista vähentää teknisin keinoin. Hakija ei ole esittänyt hajupäästöjä poistavia teknisiä menetelmiä, kuten poistoilman pesureita tai suodattimia. Tällä hetkellä ei Suomen oloihin ole kehitetty kustannuksiltaan kohtuullisia ja riittävän tehokkaita ja toimivia hajupäästöjä poistavia tekniikoita. Sen sijaan hakemuksessa on esitetty tuotantoteknisiä ja hajukaasujen poistoilmaan joutumista rajoittavia keinoja päästöjen vähentämiseksi, kuten vanhan lietesäiliön korvaaminen Alajoelle rakennettavalla etäsäiliöllä ja sen päälle rakennetun sikalaosan poistamisella sekä sen sikalaosan korvaaminen laajennusosalla ja lannan levittäminen tietokoneohjatulla letkulevitinkärryllä. Vanhan sikalaosan alla olevan lietesäiliön käytöstä poistaminen ei vähennä oleellisesti ympäristökuormaa, koska tämä sikalanosa olisi ainoastaan n.15 % koko 3000 lihasikapaikan sikalan pinta alasta, vaikkakin vanhan sikalaosan ilmanpoisto on tapahtunut alla olevan lietesäiliön kautta ja uudessa sikalanosassa ilmastointi olisi yläpoistoinen.

9 9 Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hakemuksessa ei kuitenkaan ole esitetty sellaisia hajupäästöjen vähentämistoimia, että niillä voitaisiin riittävästi ehkäistä toiminnasta aiheutuvia päästöjä siinäkään tapauksessa, että toiminta ja tuotantotilat hoidetaan hyvin. Riittävästi käyttökokemuksia tai tutkimustietoa ei ole muistakaan kohtuullisin kustannuksin saatavilla olevista hajupäästöjä poistavista tai muista teknisistä menetelmistä, joita voitaisiin vaatia otettavaksi käyttöön ja joilla toiminnasta aiheutuvia päästöjä voitaisiin tässä tapauksessa riittävästi rajoittaa lupamääräyksillä, kun otetaan huomioon toiminnan laajuus ja sijoituspaikka. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntämisen edellytyksiä tulee arvioida yhdessä muiden toimintojen kanssa. Kahden neliökilometrin alueella sikalasta on useita muita sika tai lypsykarjatiloja, jotka vastaavat lannantuotannoltaan tai ympäristökuormaltaan yhteensä lähes lihasikaa. N. 180 metrin etäisyydellä on 140 emakolle ja 800 lihasialle tarkoitettu tuotantorakennus. N. 200 metrin päässä on 100 emakolle ja 550 lihasialle tarkoitettu tuotantorakennus. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan lähialueen muiden eläinsuojien ja laajennushankkeen hajuhaitat ainakin osittain kohdistuvat samoihin haitankärsijöihin ja vahvistavat toisiaan. Hakijalta on puhelimitse tiedusteltu, olisiko hänellä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa toiminnan laajentamiselle. Hakija tällöin kertoi, että hänellä ei ole vaihtoehtoista sikalan paikkaa, eikä hän halua harjoittaa toimintaa eri paikassa. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hakijan käytettävissä ei ole sellaista vaihtoehtoista sijoituspaikkaa, johon toiminnan voitaisiin tässä ympäristöluvassa edellyttää siirtyvän ilman hakijan suostumusta. Kun lupahakemus on hylätty tuotantotoiminnanlaajuudesta sekä sen paikasta ja toiminnasta johtuvasta suuresta liikennemäärästä aiheutuvien haittojen perusteella, ei tässä yhteydessä ole enempää selvitetty luvan myöntämisen edellytyksiä tarpeettomaksi käyneen etälietesäiliön osalta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3 4, 6, 28, 31, 35 38, 41 42, 52 54, ja 105 Naapuruussuhdelaki 17 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Neuvoston direktiivi (96/61/EY) Lisäksi on otettu huomioon Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista ( , YM 4/401/2002). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1800 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Asetuksen mukaan myönteisestä ja kielteisestä päätöksestä peritään saman suuruinen maksu. Vähintään 2000 lihasialle tarkoitetun eläinsuojan maksu on 1800 euroa

10 10 Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hannu ja Mari Lahti Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnan kunnanhallitus Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta Ilmajoen kunnan tekninen lautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YSL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Tarkastaja Mauri Yli Koski LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartat Asemapiirros

11 11 Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.